Ilanngussaq 1. "[PIGINNITTUT PEQATIGIIFFIATA AQQA]"-ip malittarisassaanut tunngavissiaq

§ 1. Aallaqqaasiut, siunertaq, ilaasortaqarneq akiliisussaanerlu.

Pissutsit inatsisitigut allatulluunniit pisortanit inatsisitigut pisussaaffiliisunik malittarisassiuunneqarsimanngippata, malittarisassani ukunani piginnittut peqatigiiffiata suliassai, aqunneqarnera, naatsorsuutinik saqqummiussisarnissaa, utimut misissuisarnissaa, aserfallatsaaliuisarneq, aningaasartuutinik agguaasarneq qularnaveeqqusiisarnerlu il.il. pillugit pissutsit malittarisassiuunneqarput, tamatumani allatut aalajangiisoqarsimanngippat nalunaarsuisoqarsimanngippallu, takuuk inissiat nammineq pigisat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 6, imm. 1,.

Piginnittut peqatigiiffiat ateqarpoq "[Piginnittut peqatigiiffiata aqqa]", aamma peqatigiiffik [angerlarsimaffik]-mi angerlarsimaffeqarpoq.

Piginnittut peqatigiiffiata siunertaraa illuutip ataatsimut pigisap aammalu ilaasortat, tamarmiullutik illuummik [B-normu – illoqarfik – sumiiffik – najugaq]-mik piginnittuusut ataatsimut susassarisaannik aqutsinissaq.

Imm. 2. Inissianut tamanut immikkut agguaqatigiisitsinikkut kisitsisitaliisoqarpoq. Agguaqatigiisitsinermi kisitsisitaritinneqartut katillugit [agguaqatigiisitsinermi kisitsisit]-nik annertussuseqarput, imatullu agguarneqarlutik:

Iniss. namm. pigisap normua [iniss. namm. pigisap normua] – [agguaqatigiisitsinermi kisitsisit katinneri tunngavigalugit agguaqatigiisitsinermi kisitsit]
Iniss. namm. pigisap normua [iniss. namm. pigisap normua] – [agguaqatigiisitsinermi kisitsisit katinneri tunngavigalugit agguaqatigiisitsinermi kisitsit]
Iniss. namm. pigisap normua [iniss. namm. pigisap normua] – [agguaqatigiisitsinermi kisitsisit katinneri tunngavigalugit agguaqatigiisitsinermi kisitsit]
Iniss. namm. pigisap normua [iniss. namm. pigisap normua] – [agguaqatigiisitsinermi kisitsisit katinneri tunngavigalugit agguaqatigiisitsinermi kisitsit]

Imm. 3. Ilaasortat piginnittut peqatigiiffiata pisussaaffiinut nammaqatigiillutik akiliisussaapput, tamatumanili imm. 2 naapertorlugu agguaqatigiisitsisimaneq naapertorlugu ataatsimut pisussaaffiit annertussusilerneqarput. Ataatsimut aningaasartuutit, taakkununnga ilaallutik nunaminertanut, eqqiluisaarnermut, aqqusinernut aputaajaanermullu, sillimmasiinermi akiligassanut, kingumut misissuinermut, pisattanik atortunillu ataatsimoorussanik aqutsinermut aserfallatsaaliuinermullu, illuartitsinerusinnaasunut akiliutit il.il. aningaasartuutit, imm. 2-mi agguaqatigiisitsisimaneq naapertorlugu piginnittunit ataasiakkaanit akilerneqartussaapput.

§ 2. Ataatsimeersuarneq.

Ataatsimeersuarneq piginnittut peqatigiiffianni oqartussaasut qullersaraat. Siulersuisut aalajangigaat ilaasortanit aalajangiinermi pineqartut arlaannilluunniit ataatsimeersuarnermut suliakkiissutigineqarsinnaavoq.

Imm. 2. Ataatsimeersuarnermi aalajangiinerit piginnittut amerlassusaat malillugit taasisut amerlanerussuteqarnerisigut pisassapput, tassanilu agguaqatigiisitsisimaneq tunngavigineqassanngilaq, tak. malittarisassani § 6, imm. 1-imi tamanna pillugu aalajangersakkat sukumiisut. Taamaattorli pigisanik ataatsimoorussanik atortunillu annertuumik allannguinissaq, imaluunniit taakkunannga annertuunik tunisinissaq, imaluunniit malittarisassanik ukuninnga allannguinissaq pillugu aalajangiisoqassappat, ilaasortanit taasisinnaatitaasut pingajorarterutaat marluk tamatumunnga akuersillutik taasinissaat pisariaqarpoq. Siunnersuut maleruagassat uku malillugit ilaasortat ataatsimeeqataasut minnerpaamik pingajorarterutaasa marluk akuersissutigisimanngippassuk, qaammatit marluk qaangiutinnginnerini nutaamik ataatsimeersuartitsisoqassaaq, ataatsimeersuarnermilu tassani siunnersuut – ataatsimeeqataasut amerlassusaat apeqqutaatinnagu – taaseqataasut pingajorarterutaasa marluk akuersinerisigut aalajangiiffigineqassaaq.

§ 3. Ataatsimeersuarneq nalinginnaasoq.

Ataatsimeersuarnerit nalinginnaasut ukiut tamaasa maajip qaammataa naatinnagu pisassapput.

Imm. 2. Ataatsimeersuarnermi nalinginnaasumi oqaluuserisassani immikkoortut minnerpaamik tassaassapput:
1) Ataatsimiinnermik aqutsisussamik ataatsimiinnermilu imaqarniliortussamik toqqaaneq.
2) Siulersuisut ukiumut qaangiuttumut kingullermut nalunaarutaat.
3) Ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiuisumit atsiorneqarsimasut akuerisassanngorlugit saqqummiunneqarnerat.
4) Illuummi aserfallatsaaliuinissamut pilersaarutip akuerisassanngorlugu saqqummiunneqarnera.
5) Ilaasortanit siunnersuutit suliarineqarnerat, tak. malittarisassani § 4.
6) Missingersuutit akuerisassanngorlugit saqqummiunneqarnerat.
7) Siulersuisuni siulittaasussamik taasineq.
8) Siulersuisuni ilaasortassanik allanik taasineq.
9) Siulersuisuni sinniisissanik taasineq.
10) Kukkunersiuisussamik toqqaaneq.
11) Tamalaat.

Imm. 3. Siulersuisunut siulittaasoq ataatsimeersuarnissamut nalinginnaasumik sivikinnerpaamik sapaatit akunnerinik sisamanik sivisunerpaamillu sapaatit akunnerinik arfineq pingasunik sioqqutsisumik allakkatigut ataatsimiigiaqqusissaaq. Ukiumoortumik naatsorsuutit missingersuutillu ataatsimiigiaqqussummut ilallugit imaluunniit ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik sapaatit akunnerannik ataatsimik sioqqullugu nassiunneqassapput.

Imm. 4. Ataatsimiigiaqqussummi ataatsimeersuarnissamut piffissaliussaq sumiiffissarlu, kiisalu oqaluuserisassat allassimassapput.

§ 4. Siunnersuutit.

Ilaasortat kikkulluunniit oqaluuserisassamik ataatsimeersuarnermi nalinginnaasumi suliarineqartussamik saqqummiinissamut pisinnaatitaapput.

Imm. 2. Siunnersuutit ataatsimeersuarnermi saqqummiunneqartussatut eqqarsaatigineqartut ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik sapaatit akunnerinik pingasunik sioqqullugu siulersuisuni siulittaasumit tiguneqarsimassapput. Siunnersuutit taamaattut, kiisalu siulersuisut siunnersuutiginialersaagaat ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik sioqqullugu ilaasortanut oqaluuserisassanut iluarsisanut inaarutaasunullu ilanngullugit nassiussuunneqassapput.

§ 5. Immikkut ittumik ataatsimeersuarneq.

Immikkut ittumik ataatsimeersuartitsisoqassaaq, siulersuisuni ilaasortamit ataatsimit tamanna tunngavissaqartutut isumaqarfigineqarpat, oqaluuserisassatut saqqummiunneqartoq piginnittut peqatigiiffiannut ilaasortat ikinnerpaamik sisamararterutaasa suliakkiissutigippassuk, imaluunniit siusinnerusukkut ataatsimeersuarnermi tamanna aalajangerneqarsimappat.

Imm. 2. Siulersuisunut siulittaasoq taassumaluunniit sinniisaa sivikinnerpaamik sapaatit akunnerannik marlunnik sioqqutsilluni allakkatigut immikkut ittumik ataatsimiigiaqqusissaaq.

Imm. 3. Ataatsimiigiaqqussummi ataatsimeersuarnissamut piffissaliussaq sumiiffissarlu, kiisalu oqaluuserisassat allassimassapput.

§ 6. Taasisinnaatitaaneq piginnaatitsissuteqarnerlu.

Ilaasortat tamarmik taasisinnaatitaapput. Ilaasortaq ataaseq inissiamit nammineq pigisaminit ataatsimit ilaasortaasutut ataatsimik taasisinnaatitaavoq. Inissiamit nammineq pigisamit ataatsimit piginnittoq taasisinnaatitaasoq ataaseq kisimi taasisinnaatitaavoq, inissiaq nammineq pigisaq arlallit ataatsimoorlutik pigigaluarpassulluunniit. Taasisinnaatitaaneq Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi pisiap inaarutaasumik nalunaarsorneqarneranut peqatigitillugu atuutilissaaq.

Imm. 2. Taasisinnaatitaaneq inummit inersimasutut oqarsinnaatitaasumit imaluunniit piginnittut peqatigiiffianni siulersuisunit, ilaasortap allakkatigut piginnaatitsissummik tunisimasaanit atorneqarsinnaavoq.

Imm. 3. Piginnaatitsissummik tigummisaqartoq piginnaatitsissutit annerpaamik marluk tunngavigalugit taasisinnaavoq. Siulersuisunulli ilaasortat piginnaatitsissutit amerlassutsimikkut killeqanngitsut tunngavigalugit taasisinnaatitaapput. Piginnaatitsissummik tunniussineq ilaasortap nammineerluni ataatsimeersuarnermut peqataanissaanut akornutaassanngilaq. Ilaasortat taakkulu piginnaatitaat siunnersortit avataaneersut marluk tikillugit ataatsimiinnermut ilagisinnaavaat.

Imm. 4. Ataatsimiinnermik aqutsisoq inissiamit ataatsimit inuk ataaseq oqaaseqarsinnaasunngorlugu killiliisinnaavoq.

§ 7. Ataatsimiinnermik aqutsisoq ataatsimiinnermilu imaqarniliaq.

Ataatsimeersuartut ataatsimeersuarnermik aqutsisussamik namminneerlutik toqqaassapput, taannalu piginnittut peqatigiiffiannut ilaasortaasariaqanngilaq.

Imm. 2. Imaqarniliaq aalajangiinernik allattuiffiusoq suliarineqassaaq. Imaqarniliaq ataatsimiinnermik aqutsisumit siulersuisunullu siulittaasumit atsiorneqassaaq, ataatsimeersuarnerullu kingorna kingusinnerpaamik sapaatit akunnerisa sisamat qaangiunnerini ilaasortanut nassiussuunneqassalluni.

§ 8. Siulersuisunut ilaasortat.

Siulersuisut ataatsimeersuarnermi qinerneqassapput. Siulittaasup saniatigut ilaasortat marlunniit arfinilinnut amerlassuseqassapput, taakkulu tamarmik immikkut qinerneqassapput. Taakku saniatigut sinniisissat marlunniit sisamanut amerlassusillit qinerneqassapput.

Imm. 2. Siulittaasutut, siulersuisuni ilaasortatut sinniisissatullu taamaallaat inuit inersimasutut oqarsinnaatitaasut akornanni qinerneqarsinnaapput. Kiisalu peqatigiiffimmut ilaasortat, inissiani namminneq pigisaminni najugaqartut, taakku aappaat qanigisatullu eqqarliusut ilaasortamik najugaqateqartut kisimik qinerneqarsinnaapput. Tassani pineqanngillat [kommunip aqqa / Namminersornerullutik Oqartussat], illuummi inissiamik nammineq pigisamik ataatsimik arlalinnilluunniit pigisaqartutut inuinnarnik inersimasutullu oqarsinnaatitaasunik allanik ilaasortaaffissanut pineqartunut qinigaasinnaasunik toqqaasinnaasut –ilanngullugit [kommunip aqqa / Namminersornerullutik Oqartussat / kommunip imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat aqutsisutut ingerlatseqatigiiffiutaata aqqa]-ni atorfeqartinneqartut.

Imm. 3. Siulittaasoq siulersuisunilu ilaasortat allat ukiuni marlunni atuuttussanngorlutik qinerneqartassapput, taamaalilluni siulittaasoq siulersuisunilu ilaasortat sinniisissallu affaat ukiuni akunnaatsuni ilaasortaajunnaartassallutik, aammalu siulersuisuni ilaasortat sinniisissallu affaat ukiuni akunnattuni ilaasortaajunnaartassallutik. Ilaasortaajunnaartarnissamut aaqqissuussineq ilaasortat sinniisissallu ataatsikkut qinerneqarnerini makitsinikkut aalajangerneqassaaq, tamatumalu kingorna qinigaasarnertik malillugu ilaasortaajunnaartassallutik. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.

Imm. 4. Siulersuisuni ilaasortat, taakkununnga ilanngullugu siulittaasoq, ataatsimiinnerit nalinginnaasut tulleriit marluk akornanni pingasut inorlugit amerlassuseqalerpata, sinniisissatut qinigaasimasut siulersuisunut ilaasortanngussapput. Sinniisissaqangippat immikkut ittumik ataatsimeersuarnissamut, siulersuisuni ilaasortassanik sinniisissanillu qinersiviusussamut aggersaasoqassaaq. Siulittaasoq piffissap qinigaaffiusup iluani tunuassappat, siulersuisut ataatsimeersuarnissap tulliuttup tungaanut atuuttussamik siulittaasunngortitsiviusumik inissititissapput.

Imm. 5. Siulersuisut akunnerminni siulittaasup tullissaanik taasissapput.

Imm. 6. Siulersuisut aqutsisussamik atorfinitsitsisimanngippata siulersuisut aningaaserisussamik toqqaassapput.

Imm. 7. Siulersuisut ataatsimiinnissaannut siulittaasoq, imaluunniit taassuma tunuarnerani siulittaasup tullia aggersaasassaaq, ataatsimiinnissamut pissutissaqalernerit tamaasa, kiisalu siulersuisuni ilaasortat marluk tamanna piumasarippassuk. Ataatsimiinnissamut aggersaaneq minnerpaamik siumoortumik ullunik arfineq marlunnik sioqqutsisumik pissaaq, tamatumani ataatsimiinnermi suliassaq kinguartinneqarsinnaasutut isikkoqanngippat. Ataatsimiigiaqqusissummut oqaluuserisassat kiisalu oqaluuserisassat ataasiakkaat suliarineqarneranni atortussat allassimasut tamarmik imaluunniit taakkununnga tunngaviusut ilanngunneqassapput.

Imm. 8. Siulersuisut aalajangiisinnaassuseqarput siulittaasoq imaluunniit siulittaasup tullia taassumalu saniatigut minnerpaamik ilaasortat marluk najuuppata.

Imm. 9. Aalajangiinerit siulersuisuni ilaasortat ataatsimeeqataasut akornanni amerlanerussuteqarnikkut pisassapput. Taasisut naligiippata siulittaasup imaluunniit taanna tunuarsimappat siulittaasup tulliata taasinera aalajangiisuussaaq.

Imm. 10. Siulersuisuni ataatsimiinnerit imaqarniliorneqartassapput. Imaqarniliaq kingusinnerpaamik ataatsimiinnermi tulliuttumi siulersuisunit ataatsimiinnermut peqataasimasunit atsiorneqassaaq.

Imm. 11. Sulinissamut malittarisassiornikkut siulersuisut atuunnerminni suliassaminnut sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput.

§ 9. Siulersuisut pisussaaffii.

Siulersuisut piginnittut peqatigiiffianni susassarineqartunik aqutsisuussapput.

Imm. 2. Siulersuisut pisussaapput illuummi ataatsimut susassarisat pitsaasumik illersorsinnaasumillu isumagissallugit, tassunga ilanngullugit torersaarnissamut maleruagassat malinneqarnissaat, ataatsimoorussamik aningaasartuutissat akilerneqarnissaat, minnerpaamik ikuallattoornissamut anorersuarneranullu sillimmasiissutit akilerneqartarnissaat, eqqiluisaarnissaq, aserfallatsaaliuinissaq nutarterinissarlu, tamatumani illuutip qanoq innera malillugu suliassat taakku pisariaqartinneqartutut isigineqarnerat naapertorlugu. Tamatuma saniatigut siulersuisut illuummi aserfallatsaaliuinissamut pilersaarutit iluarsineqartarnissaat nakkutigissavaat.

Imm. 3. Siulersuisut ukiut tamaasa kingusinnerpaamik novembarip qaammataani ataatsimeersuarnermi akuerisassanngorlugu saqqummiunneqartussamik ukiumut tulliuttumut missingersuusiortoqarsimanissaa isumagissavaat, kiisalu illersorsinnaasumik naatsorsuusiornissaq najugaqaqatigiillu sinnerlugit aningaasartuutigineqartut isertitallu nalunaarsorneqartarnissaat isumagissallugu, tassunga ilaallutik piginnittut ataatsimut aningaasartuutissanut akiliutissaattut akiligassanngortinneqartut.

Imm. 4. Siulersuisut Kalaallit Nunaanni inatsisilerinermi taarsiisussaatitaanermut maleruagassat nalinginnaasut tunngavigalugit piginnittut peqatigiiffiannut akisussaasuupput. Siulersuisut piginnittut peqatigiiffianni siulersuisut akisussaanerinut sillimmasiisoqassanersoq namminneerlutik aalajangersinnaapput. Kiisalu ataatsimeersuarnermi peqatigiiffimmi ilaasortat amerlassusaat imaluunniit agguaqatigiisitsinissamut kisitsisitaliussat tunngavigalugit minnerpaamik ilaasortat sisamararterutaasa piginnittut peqatigiiffiani siulersuisut akisussaanerinut sillimmaseeqqullugit siulersuisut peqqusinnaavaat.

§ 10. Ilaasortat akiliutaat.

Piginnittut peqatigiiffianni ingerlatsinermut aningaasartuutit piginnittut peqatigiiffianni ilaasortat akiliuteqartarnerisigut akilerneqartassapput.

Imm. 2. Akiliutit annertussusissaat ataatsimeersuarnermi aalajangerneqartassapput, tunngaviatigullu agguaqatigiisitsinissamut kisitsisitaliussat naapertorlugit agguarneqartassallutik, taamaattorli immikkut ittumik "mingutsitsiviusumik" iliuuseqartoqarsimatillugu "mingutsitsisumit" tamanna akilerneqassaaq, taamatullu aputaajaanissamik immikkut ittumik piumasaqartoqartillugu tamanna pillugu piumasaqartoq akiliisassalluni.

Imm. 3. Ukiup naatsorsuiffiusup aallartinneraniit siulersuisut missingersuusiaasa ataatsimeersuarnermi akuerineqarnissaasa tungaanut siulersuisut missingersuutinut siunnersuutaat tunngavigalugit ilaasortat akiliisinneqartassapput.

Imm. 4. Akiliutissat naapertuuttumik siumut nalunaaruteqarnikkut akilersinniarneqartassapput, qaammatillu akiliiffissap aallaqqaataani akiligassanngortinneqartassallutik. Akiliutissanik akiliinngitsoortoqartillugu akileeqqusissutinik nassiussinermi akiitsullip siulersuisut piginnittut peqatigiiffiannut aqutsisumulluunniit akileeqqusissutaannut akiliut, kiisalu piginnittut peqatigiiffianut erniat akilissavai.

Imm. 5. Siulersuisut imaluunniit ataatsimeersuartut piginnittut peqatigiiffianni uuttuutit malillugit akiliisitsisoqartanngippat akiligassat akilersinniarneqarnerini akiligassat immikkoortiterlugit nalunaarsorneqarnissaannik aalajangiisinnaapput, taamaalilluni imermut/imermik sangutitsinermut, kiassarnermut innaallagissamullu akiligassat akileeqqusissutinut immikkoortiterneqassallutik.

§ 11. Aqutsineq.

Siulersuisut namminneerlutik piginnittut peqatigiiffiat aqutsisussamik, illuummi ulluinnarni aqutsinermik isumaginninnermi ikiuuttussamik atorfinitsitsisoqassanersoq aalajangersinnaapput. Kiisalu ataatsimeersuarnermi peqatigiiffimmut ilaasortat minnerpaamik sisamararterutaasa isumaqataanerisigut siulersuisut aqutsisussamik atorfinitsitseqqullugit piumaffigisinnaavaat.

Imm. 2. Aqutsisoq akisussaasutut sillimmasigaassaaq. Aqutsisup piginittut peqatigiiffiannut ilaasortaanissaa, aammalu tassunga kukunersiuisutut imaluunniit inummut taamatut atorneqartumut attuumassutilittut inissisimanissaa inassutigineqanngilaq.

§ 12. Atsiorsinnaatitaaneq.

Piginnittut peqatigiiffiat siulersuisuni siulittaasup imaluunniit siulittaasup tulliata siulersuisuni ilaasortaq alla peqatigalugu, siulersuisuni ilaasortat pingasut ataatsimoorlutik imaluunniit siulersuisut tamakkiisut ataatsimoorlutik atsiornerisigut pisussaatinneqassaaq.

§ 13. Kingumut misissuineq.

Kukkunersiuisup naalagaaffimmit akuerisaasup imaluunniit kukkunersiuisutut nalunaarsorneqarsimasup, piginnittut peqatigiiffianni ataatsimeersuarnermi taasisut amerlassusaat malillugit qinerneqartup piginnittut peqatigiiffiata ukiumoortumik naatsorsuutai kingumut misissortassavai. Kukkunersiuisoq siulersuisunut ilaasortaassanngilaq aammalu aningaaserisutut aqutsisutulluunniit qinigaasimassanani.

Imm. 2. Kukkunersiuisuusut ukiut tamaasa tunuartassapput. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.

Imm. 3. Kingumut misissuisarneq kukkunersiuinermi ileqqorissaarnissaq naapertorlugu ingerlanneqartassaaq, aammalu ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiuisumit atsiorneqartassapput. Kukkunersiuisup kingumut misissuinerminut atatillugu suleriaaseq toqqissisimanartumik ingerlanneqarsimanersoq misissussavaa.

Imm. 4. Kukkunersiuisoq naatsorsuusiornermi allattaavinnik uninngasuutinillu tamanik misissuisinnaavoq, aammalu kukkunersiuisoq sulinerminut pingaarutilittut isumaqarfigisaminik tamanik piniarsinnaalluni.

Imm. 5. Kukkunersiuinermi allattaaviit allattorneqartassapput. Kukkunersiuisup ukiumoortumik naatsorsuutinik kukkunersiuinerminut nalunaarusiaminut atatillugu suleriaaseq toqqissisimanartumik ingerlanneqarsimanersutut isumaqarfiginerlugu allassavaa.

Imm. 6. Kukkunersiuinermi allattaavinnut allattoqarnerani tamatigut allattaaviit siulersuisut ataatsimiinneranni siullermi saqqummiunneqartassapput, siulersuisunilu ilaasortat najuuttut atsiornermikkut allattoqarsimanera ilisimaaralugu uppernarsassavaat.

§ 14. Ukioq naatsorsuiffiusoq.

Peqatigiiffiup ukiumoortumik naatsorsuutaasa qaammatisiutit malippaat.

Imm. 2. Ukiumoortumik naatsorsuutit angusat inernerisa naatsorsornerinik aningaasaqarnermullu oqimaaqatigiisitsinernik imaqartinneqassapput.

Imm. 3. Ataatsimiinnermi aqutsisup naatsorsuutit ataatsimeersuarnermi akuerineqartut saqqummiunneqarsimanerinik aammalu ataatsimeersuarnermi akuerineqarsimanerinik uppernarsaatitut atsiussavai.

§ 15. Aserfallatsaaliuineq.

Piginnittut peqatigiiffiat illuutip silataani imminut illersorsinnaasumik nutarterinissamik aserfallatsaaliuinissamillu isumaginnittuussaaq, tassunga ilanngullugit matut nunaminertat ataatsimoorussat tungaannut sammisut nutarterneqartarnerat silataasalu aserfallatsaaliorneqartarnerat, igalaat igalaartaallu, kiisalu altaninik (silamiittunik) nutarterineq aserfallatsaaliuinerlu, elevatorit, pilersuinermi aqqusersuutit ataatsimoorussat atortullu ataatsimoorussat, tassunga ilanngullugu kiassaateqarfiit ataatsimoorussat. Aamma piginnittut peqatigiiffiata pisuinnaat aqqutaanni illuummullu aqqutini tamaginni aputaajaanissaq isumagisassaraa.

Imm. 2. Inissiat nammineq pigisat iluini aserfallatsaaliuineq piginnittut ataasiakkaat namminneerlutik isumagisassaraat. Inissiat iluini aserfallatsaaliuinermi qaqorsaaneq, qalipaaneq tapetilersuinerlu kisimik pineqanngillat, aammattaarli naqqit qalliutaannik, naqqit qisuttaannik, qilaat qarmaasa qalliutaannik, inissiap iluani matunik, inissiamut namminermut paarnaarsaatinik inissiamilu atortunik tamanik, tassunga ilaallutik inaallagissamut aqqutinik, innaallagissamut ikittaatinik qamittaatinillu, anartarfinnik, errorfinnik, erngup kuuffiinik, kiassaatinik, kiassaatinut ventilatorinik, kiassaatinut uuttuutinik, erngup igitassap kuuffiinik, radiatorinik, radiatorinut ventilinik, radiatorinut uuttuutinik, imermut atugassamut aqqutinik, kissamik pilersuinermut aqqutinik, kuuffinnik gassillu aqqutaanik aserfallatsaaliuineq nutarterinerlu pineqarlutik, kiisalu piginnittut peqatigiiffiat inissiami ataatsimoorussamik pilersuinermut aqqusersuutit atortullu ataatsimoorussat inissiat nammineq pigisat ataasiakkaat tungaannut/iluini katiguffiit ataasiakkaat tikillugit aserfallatsaaliorneqarnissaat nutarterneqarnissaallu isumagisassaraat.

Illuutip iluani ataatsimoorussamik atorneqartut sanaartukkallu ataatsimoorussiffiusut piginnittut peqatigiiffiata isumagisassarai.

Imm. 3. Piginnittut peqatigiiffiata inissiani ajoqusikkat, piginnittut peqatigiiffiata eqqiluisaartitsinissamut aserfallatsaaliuinissamullu pisussaaffiata iluani pineqartunik peqquteqartut iluarsaanneqarnissaat akiligassaraa.

Imm. 4. Inissiaq annertuumik sumiginnarneqarpat, imaluunniit sumiginnaaneq ilaasortat sinnerinut ajoqutaappat ajoqutaalersussaappalluunniit siulersuisut piffissap aalajangersimasup iluani eqqiluisaarnerup, aserfallatsaaliuinerup iluarsaassinerullu pisariaqartinneqartup naammassineqarnissaanik piumasaqarsinnaapput.

Siulersuisut piumasaat naammassineqanngippat siulersuisut peqatigiiffik sinnerlugu ilaasortap akiligaanik inissiap eqqiarneqarnissaanik, iluarsaanneqarnissaanik aserfallatsaalineqarnissaanillu suliniuteqarsinnaapput.

Imm. 5. § 2, imm. 2-mi malittarisassanik allannguinissamut maleruagassat naapertorlugit ataatsimeersuarnermi aalajangerneqarsinnaavoq, igalaat silataasa aserfallatsaaliorneqarnerinut/nutarterneqarnerinut pisussaaffik inissiat iluini aserfallatsaaliuinermut/nutarterinermut nuunneqassasoq, aammalu inissiani nammineq pigisani ataasiakkaani radiatorinik, radiatorinut ventilinik aamma radiatorinut uuttuutinik aserfallatsaaliuineq/nutarterisarneq piginnittut peqatigiiffiat aqqutigalugu ataatsimoorussamik aserfallatsaaliuinermut/nutarterisarnermut nuunneqassasoq.

Imm. 6. Ilaasortat siulersuisut akuersiteqqaarnagit illuutip silataani, igalaat matulluunniit silataanni nunaminertat ataatsimoorussat tungaannut sammisuni allanngortiterissanngillat, iluarsaassissanngillat qalipaassanatilluunniit, imaluunniit antenninik, allagartarsuarnik, pilerisaarutinik il.il. ikkussuissanatik.

§ 16. Ilaasortaanerit.

Piginnittut peqatigiiffianni ilaasortaq kinaluunniit pisussaavoq antenneqarfinnut ataatsimoorussanut atortulersuutinullu tassunga assingusunut atassusiissalluni, aammalu sanaartornermut ingerlatsinermullu aningaasartuutinut naammaattunik annertussusilinnik akiliissalluni, tamanna ataatsimeersuarnermi amerlanerussuteqartut taamatut sanaartornissamut akuersinerisigut aalajangerneqarsimappat.

§ 17. Attartortitsineq.

Inissiamik nammineq pigisamik najugassatut atorneqartumik attartortitsinissaq nammineerluni aalajangikkamik pisinnaavoq, piginnittoq kingusinnerpaamik attartornerup aallartinnerani attartornissamik isumaqatigiissutip assilineranik siulersuisuni siulittaasumut nassiussippat.

Imm. 2. Inissiamik nammineq pigisamik najugassatut atorneqartumik tamarmiusumik attartortitsisoqassappat, attartortoq pisussaaffimminik, piginnittup attartortitsinermut peqqussut aamma illuummi torersaarnissamut maleruagassat atuuttut naapertorlugit attartortumut pisussaaffiliussaanik sumiginnaasimappat peqatigiiffik attartortup tungaanut pisinnaatitaaffeqarpoq, peqatigiiffillu nammineerluni saqitsaannermi peqataasutut attartortup tungaanut inississinnaavoq, immaqa inissiamik nammineq pigisamik piginittoq peqatigalugu.

§ 18. Tammarnaveeqqusiinikkut isumannaarineq. (Tammarnaveeqqusiineq inatsisinik tunngaveqartoq)

Ataatsimut akiligassanut akiliinissamut peqatigiiffiullu ilaasortamut ataatsimut piumaqaatigisinnaasaanut allanut, taakkununnga ilanngullugit ilaasortap sumiginnaaneranut aningaasartuutissanut sillimmatissaq maleruagassani ukunani pineqartoq tassaavoq, inissianut piginnittunut ataasiakkaanut tammarnaveeqqutissanik kr. 45.000-iusunik nalunaarsuinissaq, tammarnaveeqqusiinermi salliutitsivittut.

Imm. 2. Tammarnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissianik nammineq pigisanik piginnittunut immikkut piumasarisat nammagassallu ataqqineqassapput, kisiannili tammarnaveeqqutinut akiitsut ataqqineqassanatik.

Imm. 3. Peqatigiiffimmut akiligassanik pisussaaffiusunik akiliinissamut kingusinaarnerup kingunerisaanik allakkatigut akileeqqusissummik saqqummiussisoqassatillugu, peqatigiiffik pisinnaatitaavoq piginnittut peqatigiiffiata suliaqarneranut aningaasartuutinut, siulersuisunit aalajangersarneqarsimasunut matussutissanik akiliisitsissalluni.

Imm. 4. Tamatuma saniatigut akiitsut immikkut piumasaqaatitaqanngitsumik akiligassanngortitsinerup kingorna qaammatip ulluisa aallaqqaataanni atuutilersumik erniaqartinneqassapput, ukiumut ernianut kisitsisitaliussat, ernianut inatsisit naapertorlugit sukkulluunniit annertussusissatut aalajangersarneqartut annertoqqataannik annertussusilerneqartunik.

Imm. 5. Inissiamik nammineq pigisamik tunisinermi tunisisoq pisussaavoq, nammineq akilikkaminik tunisinermut atatillugu maleruagassat uku nalunaarsorneqareersimanngippata inissiamut nammineq pigisamut tammarnaveeqqusiissummik atuutsitsilerfiusumik nalunaarsuisoqarnissaa isumagissallugu, aammalu piginnittut peqatigiiffiata tamarmiusup salliutinneqarluni kr. 45.000-t, allallugu kroner femogfyrretusinde 00/100, nalinginut tammarnaveeqqusiinikkut isumannaarinnissalluni.

Imm. 6. Maleruagassat uku aamma inissiami nammineq pigisami (B-nummer)-imi piginnittumut immikkut piumasarisanik nalunaarsorneqarnissaat qinnutigineqassaaq, tassanilu illuummi aamma inissiami nammineq pigisami piginnittumut immikkut piumasarisat il.il. ataqqineqassapput, taakkulu pillugit nalunaarsuiffimmi illuummut inissiamullu nammineq pigisamut allattukkat innersuussutigineqarput.

§ 19. Atorunnaarsitsineq.

Ilaasortat tamarmiullutik illuummi inissiat nammineq pigisatut atorunnaarsinneqarnissaat isumaqatigiissutigisimanngippassuk piginnittut peqatigiiffiat atorunnaarsinneqarsinnaanngilaq, tamatumanilu piumasarineqarpoq pisussaaffiit suliassallu piginnittut peqatigiiffiata malittarisassat uku naapertorlugit naammassisassaasa piginnittut akornanni agguarneqarnissaasa ingerlatiinnarneqarnissaat, kiisalu inatsisitigut piumasaqaatit tamarmik naammassineqarsimanissaannik isumaqatigiinnissaq.

§ 20. Uparuaasinnaatitaaneq.

Uparuaasinnaatitaasut tassaapput piginnittut peqatigiiffiat sinnerlugu tassani siulersuisut aamma peqatigiiffimmi inissianik nammineq pigisanik piginnittut tamarmik.

*******

 

Pilersitsiviusumik ataatsimeersuarnermi, [ulloq pilersitsiviusumik ataatsimeersuarfiusoq]-imi pisumi tamanna aalajangerneqarpoq.

 

Aqutsisoq

[Ataatsimiinnermik aqutsisup aqqa]