8. oktober 2006

UKA 2006/49

 

Uumassusilinnit isumalluutit niuernermi ilisimatusarnermilu atorneri pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut nr. xx yy 2006-imeersoq

pillugu

Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA


siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq


Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:


Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut, siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit, siulittaasup tullia
Inatsisartunut ilaasortaq Lars-Emil Johansen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Thomas Kristensen, Atassut
Inatsisartunut ilaasortaq Marie Fleischer, Demokraatit


Ulloq 20. september 2006-imi siullermeerinerup kingorna siunnersuut siuliani taaneqartoq Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata misissuataarpaa.

Aallaqqaasiut

Isumaqatigiissuteqarnissamut il.il. inatsisitigut tunngavissat pilersinneqarsimatinnagit uumassusilinnit isumalluutit iluaqutigineqarsinnaanerannut akuersisoqassanngitsoq Naalakkersuisut 2000-imi aalajangerput. Tamanna soqutigineqaraluartoq niuernikkut iluaquteqarnissamut akuersissutinik suli tunniussisoqarsimanngitsoq Naalakkersuisut paasissutissiissutigaat.

Uumassusilinnit isumalluutit niuernermi ilisimatusarnermilu atorneqarsinnaanerat matuminnga siunnersuuteqarnermikkut Nalakkersuisut tunngavissippaat. Tamatumani eqqarsaatigineqarput isumalluutit uumassusillit suliffissuaqarnikkut iluaqutigineqarsinnaasut. Nalinginnaasumilli piniarnermut, aalisarnermut nunalerinermullu tunngassuteqartut imaluunniit naasunik il.il. soorlu akoorutissanik, tiitugassatut naasullu uuliaannik nerisassornermi pinnersaatissatut akussatulluunniit atugassatut katersineq inatsimmi ilaatinneqannginnerat Naalakkersuisunit erseqqissaatigineqarpoq.

Siunnersuutip imarisaa

Kunngip 21. december 1993-imi aalajangersagaatigut uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut Danmarkip atortuulersippaa. Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut taanna Rio de Janeiromi ull. 5. juni 1992-imi atsiorneqarpoq. Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissutip ilaa Kalaallit Nunaannut atuuttoq inatsisissatut siunnersuutikkut matumani pineqartukkut piviusunngortinneqassaaq. Nunat ataasiakkaat nunaminni pinngortitap pisuussutaanut taakkualu iluaqutigineqarsinnaanerannut allanit akuliuffigineqaratik oqartussaassuseq namminneq tigummiaraat uumassusiillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi allassimavoq. Taamaalilluni atortussanik katersisinnaanermut akuersissummik peqarnissaq piumasaqaatigineqarsinnaavoq. Tamatuma saniatigut ilisimatusarnermi angusat niuernermilu iluaqutiginninnerit naapertuilluartumik agguarneqassapput.

Pineqartut ilaasa inatsisitigut maleruagassaqanngitsoornissaasa pinngitsoortinnissaa qulakkeerumallugu uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummut naleqqiullugu inatsit pineqartoq ilaneqassasoq Naalakkersuisut kissaatigaat. Taamaalilluni uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi kisimik taaneqartut kisiisa pinnagit aammali uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuinissaq inatsimmi aalajangersakkani ilaatinneqarpoq.

Tusarniaanermit akissutit

Inatsisissatut siunnersuut Greenland Venture A/S´imut, Bioneer A/S´imut, Den kongelige Veterinære Landsskolemut (KVL), eqqartuussissusilerisunut Gorrissen Federspiel Kierkegaard´ikkunnut, Grønlands Turist og Erhvervsselskabet A/S´imut (GTE), Sulisitsisut Peqatigiiffiannut (GA), Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut, Ingerlatseqatigiiffinnut Allaffeqarfimmut, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmut, Nunanut Allanut Pisortaqarfimmut, Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut aammalu Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut saqqummiussinissaq sioqqullugu tusarniaassutigineqarsimasoq Naalakkersuisut paasissutissiissutigaat. Tusarniaarnermit akissutisiat inatsisissatut siunnersuummut ilanngunneqarsimasut Naalakkersuisut paasissutissiissutigaa.

Tusarniaanermi siullermi akissuteqaatit tunngavigalugit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit kisiisa pinnagit aammali uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuinissaq ilanngullugu inatsisissatut siunnersuut annertusineqarpoq.

Tusarniaanerup siulliup kingorna, tamatumalu malitsigisaanik iluarsiissuteqarnerup kingorna inatsisissatut siunnersuut siuliani taaneqartunut tusarniaassutigeqqinneqarpoq. Taakku saniatigut siunnersuut Skov- og Naturstyrelsenimut, Maniitsumi Aalisakkanik Tunisassiornermik Ilinniarfimmut (ATI), Inuussutissalerinermik Ilinniarfimmut Inuilimut (Inuili) Pinngortitaleriffimmullu tusarniaassutigineqarpoq.

Siunnersuummik matuminnga ataatsimiititaliap suliarinninnerani atugassatut tusarniaanermit akissutisiat nuutinnerinik ataatsimiiititaliaq piniarpoq. Tusarniaanermi akissutisiat pillugit allakkiaq sukumiisoq ataatsimiititaliamut aamma nassiunneqartoq ataatsimiititaliamit qujassutigineqarpoq. Tusarniaanerup ingerlanneqarnera pillugu sukumiisumik nassuiaateqarnissaq tusarniaanermillu pissarsiat attuumassuteqartut oqaaseqaatini ilanngunneqarnissaat ataatsimiititaliamit assut pingaartinneqarpoq.

Tusarniaanerup kingulliup sapaatit akunnerinik marlunnik sivisussuseqarsimanera ataatsimiititaliap pissutsit nalinginnaasut atuutsillugit eqqarsarnartoqartissagaluarpaa. Siunnersuutit tusarniaassutigineqarneranni tusarniaanermut nalinginnaasumik sapaatit akunnerinik sisamanik piffissaqartitsisarneq malinneqartariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Tusarniaanermi kingullermi siunnersuutip imarisaa uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit kisiisa pinnagit aammali uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuinissaq ilanngullugu annertusineqarpoq. Immikkoortumi siullermeertumik inatsisiliuunneqartumi siunnersuummik annertusisitsineq taamaattoq inatsisissatut siunnersuutip annertussusianut pisariussusianullu naapertuuttumik pisariaqartumillu sivisussulerlugu tusarniaanissaq pisariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Tusarniaanermulli piffissaliussaq tusarniaaffigineqartunit naammagittaalliutigineqanngilaq.

Ataatsimiititaliap suliarinninnera

Uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi atuineq pillugu inatsisiliorneq nunarsuatsinni annertunerusumik suli atorneqanngitsoq ataatsimiititaliap paasivaa. Taamaattumillu inatsisissatut siunnersuut matumani pineqartoq ataatsimiititaliamit tikilluaqquneqarpoq inatsimmillu peqqissaarussilluinnarluni suliaqarneq annertuumik maligassiuiffiusoq ataatsimiititaliamit nuannaarutigineqarpoq.

Taamaalilluni uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik misissuineq atuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 29-imi, 18. december 2003-meersumi § 39, imm. 4 naapertorlugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaanerat ataatsimiititaliamit iluarisimaarneqarpoq. Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut allanngortinneqassappat inatsimmik pineqartumik naleqqusaanissaq Naalakkersuisut naatsorsuutigaat.

Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutaavoq pingaarnertut pingasunik siunertalik:

Nungusaataanngitsumik ineriartortitsineq pineqartillugu isumaqatigiissut qitiusutut inissisimasutut isigineqartarpoq.

Isumalluutit uumassusillit niuernikkut iluaqutigineqarsinnaanngortillugit maleruagassiunngikkuni aningaasatigut ilisimatusarnikkullu iluaqutissanik Kalaallit Nunaata annaasaqarnissaanik Naalakkersuisut oqarnerat ataatsimiititaliamit isumaqatigineqarpoq.

Inatsisit tunngavissat pilersinneqarsimatinnagit isumalluutit uumassusillit iluaqutigineqarnissaannik akuersissuteqartoqassanngitsoq Naalakkersuisut 2000-imi aalajangernerat nersualaartariaavoq. Isumallluutit nalituut pineqarmata uumassusilinnit isumalluutinik atuinermit aningaasaqarnikkut, ilisimatusarnikkut sulisoqarnikkullu Kalaallit Nunaata sapinngisamik annertunerpaamik pissarsinissaa ataatsimiititaliamit pingaartinneqarpoq. Assersuutigalugu iluaquteqarnermut ingerlatseqatigiiffimmik siunnersuummi taaneqartumik pilersitsinikkut nunatta ingerlatani peqataatinneqarnissaanik Naalakkersuisut qulakkeerinninniarnerat ataatsimiititaliamit nuannaarutigineqarpoq.

Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut allanngortinneqassappat inatsimmik naleqqusaasoqarnissaanik Naalakkersuisut oqarnerat ataatsimiititaliamit isumaqatigineqarpoq. Tamatuma saniatigut inatsimmik naleqqussaanissamik pisariaqartitsisoqarneranik isumaliutersuuteqarnermi tunngaviusinnaasunik inatsimmik atuineq misilittagaqarfiulerumaartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.

Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisumik isumasioqateqarluni ataatsimeeqateqarneq

Siunnersuut pingaaruteqarmat pisariummallu ersarissaataasunik Naalakkersuisunut apeqquteqarnissaq ataatsimiititaliamit pisariaqartutut isigineqarsimavoq. Taamaattumillu Naalakkersuisunut ilaasortaq akisussaasuusoq, Siverth K. Heilmann, apeqqutinut sisamanut akissuteqaqqullugu ataatsimiititaliami isumasioqatigiilluni ataatsimiinnissamut aggersarneqarpoq.

Apeqqutit siulliat:

Siunnersuutip piginnittussaanermut inatsisitigut tunngasortai pillugit Naalakkersuisut itisiliinissaat Ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpoq.

Apeqqutit aappaat:

Atortussanik uumassusilinnik aammalu taakkuninnga passussinermi inatsisinik unioqqutitsilluni imaluunniit piarinaatsoorluni annissuinermut atatillugu nakkutilliinissaq eqqarsaasersuutigineqarsimanersoq Ataatsimiititaliamit paasissutissiissutigeqquneqarpoq.

Apeqqutit pingajuat:

Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffii iluaquteqarnermut ingerlatseqatigiiffinnut ataasiakkaanut arlalinnulluunniit uumassusilinnik isumalluutit piginneqataassutinngortinneqarnissaannut Naalakkersuisut pisinnaatitaasut siunnersuummi ilanngunneqarsimavoq. Ataatsimiittarfimmi siunnersuut siullermeerneqarmat ingerlatseqatigiiffinnut taakkununnga attuumassutillit apeqqutit saqqummiunneqarput. Ingerlatseqatigiiffinnut tunngassutilinnut apeqqutinut attuumassutilinnut allakkanik akissuteqarnissaminut piumassuseqarluni Naalakkersuisoq ilaasortaq oqaaseqarpoq.

Apeqqummut pineqartumut atasumik uumassusilinnik isumalluutinik niuernikkut ilisimatusarnikkullu atuinermut Kalaallit peqataanissaat Naalakkersuisunit qulakkeerneqaqqullugu Ataatsimiititaliap piumasaqarnini naqissusissavaa. Iluaquteqarnermut ingerlatseqatigiiffinnut ataasiakkaanut arlalinnullunniit uumassusilinnik isumalluutit piginneqataassutinngortinneqarnissaat Naalakkersuisut aalajangiusimassagaat ataatsimiititaliap kissaatigaa. Iluaquteqarnermut ingerlatseqatigiiffinni Namminersornerullutik Oqartussat aalajangiisuusumik sunniuteqarnissaat ilaatigut piginneqataassutinik amerlanerussuteqarneq aqqutigalugu aalajangiusimaneqassasoq ataatsimiititaliamit aamma kissatigineqarpoq.

Iluaquteqarnermut ingerlatseqatigiiffinni Namminersornerullutik Oqartussat akuuneranni ajornartorsiuteqarfiit pillugit Naalakkersuisut allaganngorlugu naatsumik nassuiaateqarnissaat Ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpoq.

Apeqqutit sisamaat:

Iluaquteqarnermut ingerlatseqatigiiffimmut ataatsimut Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffiinik piginneqataassutit ukiunut qulinut atuuttussatut piffissalerneqarsimasut siunnersuummi ersersinneqarpoq. Tamanna piffissaliunneqartumut ataatsimut ukiut qulit angullugit sivitsorneqarsinnaavoq angusaqarfiusussatut siunniussat isumaqatigiissutaasut piffissaliunneqartumi anguneqarsimappata. Naalakkersuisut siunnersuummut oqaaseqaamminni allapput kisermaassisussaatitaanermut isumaqatigiissut ukiut qulit qaangiunnerini atorunnaarsinneqarsinnaasoq anguniagassat naammassineqarsimanngippata.

Aalajangersakkap taassuma itisilerneqarnissaa kiisalu kisermaassisussaatitaanerup atorunnaarsinneqaratarsinnaanerata kingunerisinnaasai pillugit paasissutissat itisilerneqarnissaat ataatsimiititaliamit kissaatigineqassaaq.

Ataatsimiititaliap apeqqutai Naalakkersuisunullu ilaasortap akissutai isumaliutissiissummut ilanngussatut ilanngunneqarput.

Inatsisartut ataatsimiititaliaat allat akuutinnerat.

Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata ataatsimiititaliap sulinerani aamma akuutinneqarnissaanik kissaateqarneq Inatsisartut siullermeerineranni saqqummiunneqarpoq. Tamanna tunngavigalugu siunnersuutip piginnittussaanermut inatsisitigut tunngasortaanik nalileeqqullugu Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaat ataatsimiititaliamit qinnuigineqarpoq.

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq tamatumunnga oqaaseqaatissaqanngilaq.

Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliap isumaqatigiittup siunnersuut ilusimisut iluseqartoq Inatsisartunit akuersissutigineqassasoq inassutigaa.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

Ruth Heilmann, Siumut,
siulittaasoq

Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit, siulittaasup tullia


Lars-Emil Johansen,
Siumut


Thomas Kristensen,
Atassut


Marie Fleischer,
Demokraatit

Ilanngussaq 1 (pdf-format)

Ilanngussaq 1 (pdf-format)