7. august 2006

UKA 2006/ 49

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit

Nalinginnaasumik nassuiaatit

1. Aallarniut:

Naalakkersuisut inuussutissarsiutitigut suliaqarfiusinnaasunik nutaanik suli annerusumik ujartuinerannut ilanngullugu, taamatullu aningaasaqarnikkut arlalinnut sammivilimmik ineriartortitseqqinnermut tapertaasinnaasussanik periarfissarsiuussineranni paasinarsisimavoq Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerat qularnanngitsumik periarfissaqartoq immikkuullarissunik piorsaaffiusinnaanerannik. Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerat uumassuseqartut tappiorannartut (mikroorganismit) pineqartillugit ilisimatusarnikkut annertuumik naleqaannanngilaq. Qularnanngitsumik aamma niuernikkut periarfissaalluarsinnaasussanik aamma ilaqassaaq. Organismit soqutiginaatillit nassaarineqartareerput, taamatullu organisminik aamma enzyminik niuernikkut soqutiginaateqarsinnaasunik allanik nassaarsinnaanissap periarfissaanera suli piuvoq.

Taamaattumik naatsorsuutigineqarsinnaavoq suliffeqarfiit nunani allaniittut nioqqutissiassaminnik nutaanik ujartuiniarlutik ilisimatusarumanerminnut atatillugu saaffiginnittarumaartartussat ukiuni aggersuni amerliartulerumaartut. Pineqartutigut ineriartorneq ingerlalertulereerpoq. Assersuutigalugu Ikait´ni Sukat pillugit ilisimatusarnerit arlallit ukiuni arlalinngortuni ingerlanneqartareerput. Ilaatigut aalajangersimasunik saaffiginnittoqartareerpoq Spaniami aamma Danmarkimi suliffeqarfinnit. Pineqartut arlariit tamarmik Ikka´p Kangerluani puilasunit uunartunit, tatsinit tarajoqartunit aammalu Ikait´ni Sukat´nit uumassuseqartunik tappiorannartunik katersuisinnaanissamik immikkoortiterlugillu misissueqqissinnaanissamik akuerineqaqqullutik qinnuteqarnikuupput. Malugeqquneqarpoq Ikait´nik Sukat nalunaarut malillugu eqqissisimatitaammata, taamatullu sukanit pineqartunit atugassanik katersuisinnaanissaq aatsaat pisinnaammat nalunaarummi pineqartumi piumasaqaataasut saneqqussinnaanerat pillugu immikkut akuersissuteqartoqarneratigut.

Ikait´ni Sukat tunngaviusumik ilisimatusarnermi soqutiginaateqartinneqarput. Pineqartut sumiiffimmiipput avatangiisigisatik tunngavigalugit uumassuseqartunik tappiorannartunik assigiinngitsunik immikkuullarilluinnartumik alliartorfiusinnaatitsillutik. Taamaasillutik ingerlatseqatigiiffinnut bioteknologiimik ingerlatsiviusunut soqutiginaateqarluarsinnaallutik, pineqartut taamatut ingerlatsivigisamikkut atorsinnaasaminnik periarfissaqarsinnaanerat nalilersinnaagaangassuk. Naliliinermi tunngavigitinneqarpoq Kalaallit Nunaat taamatut aaqqissuussaasartutigut pissarsissuteqarsinnaassasoq.

Uumassusilinnit isumalluutinik atuiniarsinnaaneq sanilliunneqarsinnaanngilaq aatsitassanik uuliamillu piiaallunilu qalluinertut. Taamattumik aatsitassanik uuliamillu piiaallunilu qalluiniarnermi periuserineqartartoq atorneqarsinnaanngilaq isumannaarniassagaanni Naalakkersuisut pineqartut pillugit piginnaatitaaffigisaat. Uumassusilinnit isumalluutinik atuiniarsinnaanerup nalinga tunngavissinneqarajuttarpoq atortussiaanngitsut pillugit piginnaatitaaffitsigut. Uumassusilinnit isumalluutinik atuiniarnertut assersuutigineqarsinnaasoq, taamatullu atortussiaanngitsut pillugit piginnaatitaaffigisat tunngaviginagit ingerlanneqartoq, tassaasinnaavoq naasut isserinik atuiniarneq. Akerlianillu aatsitassanik uuliamillu piiaallunilu qalluisarnerit atortussianut tamatigut tunngassuteqartarput. Uumassusilinnit isumalluutinik misissuisarnerit aatsaat pisinnaasarput misissugassanik tigusereernikkut, tamakkunanilu tigusassat annikitsuinnaagajuttarput. Tamanna peqatigitillugu ima paasisariaqarpoq isumalluutinik pineqartunik misissuinermi avatangiiserisat sannaannut annertunerusumik sunniuteqarnerlussinnaanerat taasariaqanngitsumik kinguneqartussaanngimmat.

Inatsisip atuuffianut ilaassapput uumassusilinnit isumalluutinik ilisimatusarnikkut niuernikkullu atuisinnaanissaq. Tamatumani ilanngullugit eqqarsaatigineqarput uumassusilinnit isumalluutit tunisassiornikkut atorniarneqarsinnaasussat, tassaagajuttartullu teknologii qaffasissoq atorlugu suliaasartut. Taamaattumik inatsimmi atuutinngillat pinngortitami isumalluutinik nalinginnaasumik aammalu teknologii atornagu atuisarnerit. Inatsit atuutsinneqanngilaq ileqqutoqqat malillugit piniartarnernut, aalisarnermut nunalerinermullu imaluunniit naasunik il.il. pinnersaatissanik nerisassiassanilluunniit katersisarnernut. Kingullertut taasat tassaasinnaapput (naatitanit) akuutissiat, naasunit mamarsaatissiat, tiit naasunillu uulialiat.

Niuernermi siunertarisanut akuersissummik suli tunniussisoqarnikuunngilaq, naak pineqartunik soqutiginnittoqareeraluartoq. Naalakkersuisut 2000-imi aalajangiipput uumassusilinnit isumalluutinik akuersissutinik tunniussisoqassanngitsoq pineqartut pillugit isumaqatigiissusiorsinnaanissamut assigisaallu pillugit pitsaanerusumik tunngavissaqalereersinnagu.

Inatsisissatut siunnersuummi ilaatinneqarput inatsisip siunertaa, atuuffia aammalu nassuiaatit. Taaneqartut saniatigut inatsimmi aamma tunngavissatut periarfissiissutigineqarpoq Naalakkersuisut uumassusilinnit isumalluutit pillugit piginnaatitaaffigisaminnik aallaqqaatitut inissiisinnaasut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut.

Inatsimmi aalajangersaaffigineqarpoq uumassusilinnit isumalluutinik katersuisinnaanissamut, pissarsiniarsinnaanissamut aamma misissuinissamut akuersissutit suut piumasaqaatigineqarnersut. Piumasaqaataasoq tassaavoq misissuinissamut akuersissut. Misissuinissamut akuersissummik pigisaqartup kissaatigippagu uumassusilinnit pineqartunit isumalluutinik niuernikkut atuisinnaanissani, piumasaqaataassaaq niuernermi siunertarisanut akuersissuteqarnissaq. Patent-imik pissarsiniarsinnaanissamut atatillugu niuernermi siunertarisanut akuersissuteqaqqaartoqarsimanissaa immini piumasaqaataanngilaq, kisianni patenti pineqartoq niuernermi siunertarisanut atorneqarnissaa kissaatigineqarpat, tamatumani niuernermi siunertarisanut akuersissuteqarsimanissaq piumasaqaataassaaq.

Naalakkersuisut pineqartut pillugit paasissutissinneqartuarsinnaaqqullugit aammalu iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tuniussinermi malinnaaffiginnissinnaaniassammata inatsimmi ilanngullugit aalajangersagaliarineqarput misissuinerni paasisatigut angusanik saqqummiussisarneq allatigullulluunniit atugassiisarneq pillugu paasissutissiisussaatitaaneq aammalu patentimik tunniussineq nalunaarusiortarnissamillu piumasaqaatit pillugit paasissutissiisussaatitaaneq.

Erseqqissaatigineqarpoq inatsit naapertorlugu maleruagassat atorneqassammata killiligaanani oqaaseqarsinnaatitaaneq aammalu kiffaanngissuseqarluni ilisimatusarsinnaaneq ataqqillugit.

Taamatuttaaq aamma inatsimmi ilaatinneqarput iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut aammalu paasisimalinnut piginnaatitsissutit pillugit aalajangersakkat, tamatumani kingullertut taaneqartut, Naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarfigereerlugit, misissuinissamut akuersissutinik qinnuteqaatit pillugit suliat suliarineqartarnissaannut paasisimasalittut siunnersortigineqarsinnaasartussat. Inatsimmi aalajangersaaffigineqarputtaaq misissuinissamut akuersissutinik aammalu niuernermi siunertarisanut akuersissutinik atorunnaarsitsisarnerit, naammagittaalliutit suliarineqartarnerat aammalu pineqaatissiisarnerit pillugit aalajangersakkat. Taamatuttaaq inatsimmi periarfissiisoqarpoq taarsiissuteqartitsisarneq arsaarinnissutiginnittarnerlu pillugit maleruagassiisoqarsinnaaneranik.

2. Siunnersuummi immikkoortut pingaarnerit:

Pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29, 18. december 2003-meersumi kapitalimik ilanngussaqartoqarnikuuvoq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit pillugit imaqartumik. Naalakkersuisullu pinngortitamik illersuineq pillugu inatsimmi § 39, imm. 4 tunngavigalugu aalajangersaasinnaapput uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik misissuisarnerit atuinissallu pillugit maleruagassanik. Pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisip atuuffiginngilai uumassusilinnit/uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuinissamut atatillugu attuumassuteqarsinnaasut. Taamaattumik nalilerneqarpoq pineqartut pillugit inatsisitigut aalajangersagaliortoqarnissaa pisariaqartoq.

Inatsisissatut matumani siunnersuummi tunngaviuitinneqartoq tassaavoq Naalakkersuisut kissaatigimmassuk FN-ip Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissutaa (Biodiversitetskonventionen) naapertorlugu qulakkeerneqassasoq Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngitaarnerisa ilisimatusarfiusinnaallutillu niuernermi siunertarisanut atuiffiusinnaanissaat.

Kunngip aalajangersagaa 21. december 1993-imeersoq naapertorlugu Danmarkip atortussanngortereerpaa uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut Rio de Janeiro´mi 5. juni 1992 atsiorneqartoq (Biodiversitetskonventionen). Isumaqatigiissut malillugu ilaatigut siunertarineqarpoq uumassusillit assigiinngisitaarnerisa, pisataannik piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni atuisinnaanerup aammalu uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit naammaginartumik naapertuuttumillu agguataarneqartarnissaasa atatiinnarneqarnissaat, tak. art. 1.

Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut allanngortinneqaraluarpat isumaqatigiissutip nutaap aammalu inatsisip matuma akornanni aaqqiagiinngissuteqaataasinnaasut naleqqussarneqartariaqassapput, taamaasilluni inatsit Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummut naapertuuttuaannartussanngorlugu.

Danmarkip Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut (Biodiversitetskonventionen) atortussanngortereermagu Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni aamma atuuppoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaat taamaasilluni pisussaalerpoq uumassusilinnit isumalluutit pillugit piginnaatitaaffiit aamma atuinerit pillugit nunat tamalaat akornanni maleruagassat malissallugit. Naalakkersuisut matumani inatsit malillugu kissaatigaat nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissummi immikkoortut ilaasa nunagisami namminerisamik inatsisitigut aamma atortuulersinneqarnissaat.

Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi art. 8 (j) malillugu nunat inuii najukkanilu inuiaqatigiiusut ileqquliussimasat tunngavigalugit inuusaasillit ilisimasaat, nutaamik pilersitaat atueriaasiilu ataqqineqarlutillu, illersorneqarlutillu atatiinnarneqassapput. Tassunga atatillugu arajutsinaveersaarneqassaaq uumassusilinnit isumalluutit pillugit piginnaatitaaffiit Kalaallit Nunaata pigisarimmagit. Inatsit malillugu siunniussaq tassaavoq uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuineq Kalaallit Nunaata iluaqutissarsivigissagaa ilisimasanik pissarsisarnikkut, peqataasarnikkut aningaasatigullu.

Naalakkersuisut pineqartut ilaannik inatsisitigut maleruagassaqanngitsoornissap pinngitsoortinnissaa qulakkeerumallugu kissaatigaat inatsit Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummut naleqqiullugu ilaneqassasoq. Taamaasilluni inatsimmi aalajangersakkat uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuinissamut aamma atuutitinneqassapput, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit kisiisa pinnagit, soorlu Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi taakku kisimik taaneqartut.

Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit niuernermi siunertarisanut atorneqarsinnaanerat pillugu aalajangersakkat qanoq paasineqarnissaat pillugu nassuiaatigisassat nalornissutigineqassappata, nassuiaassineq pissaaq uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi nassuiaassineq malillugu. Nalornissuteqarneq uumassusilinnit isumalluutinut tunngassuteqarpat nassuiaassineq pissaaq nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissummi uumassusilinnit isumalluutit pillugit nassuiaatit tunngavigalugit. Akerlianik uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuineq Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi aalajangersagaqartinneqanngilaq. Taamaattumik nassuiaassisariaqarsinnaanerit pisariaqassappata taakku uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit pillugit tunngavigisartakkat malillugit isumagineqartassapput, kisianni uumassusilinnit isumalluutit pillugit nassuiaatit tunngavigalugit.

Uumassusilinnit isumalluutinik katersuisarneq atuinissarlu pineqartillugit isumaliutigineqartoq tassaavoq ilisimatusarnikkut paasisatigut angusat niuernermi siunertarisanut atorneqarnissaminni nalingi piumasaqaatitaqartinneqassasut Kalaallit Nunaat taakkunannga pissarsianit peqqusersuitsumik pissarsisinnanngorlugu.

Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissmmi allassimavoq naalagaaffiit ataasiakkaat pinngortitaminni isumalluutigisaminnik taakkuninngalu atuinissaq namminnerluinnaq piginnaatitaaffeqarfigigaat. Taamaasilluni Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu atortussarsianik katersuiniarnissamut akuersissuteqaqqaartoqartarnissaa piumasaqaataavoq. Taamatuttaaq ilisimatusarnikkut niuernermilu siunertarisanut atuinermi paasisatigut angusat naapertuilluartumik agguarneqartassapput.

Tamanna piviusunngortitsiviginiaraanni naapertuunnerpaasorinartinneqarpoq pisinnaassasoq Naalakkersuisut taamatut niuersinnaatitaalernissamut atatillugu toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit nakkutilliinertaqartinneqartumik sunniuteqaqataatinneqarpata.

Nalilerneqarpoq Kalaallit Nunaata kalaallilluunniit suliffeqarfiutaasa suliassaq taamaattoq kisimiillutik maannakkorpiaq isumagisinnaanavianngikkaat. Tamatumani pineqarpata ilisimatusarnermut tunngassuteqartut aammalu misissuinissamut akuersissutit niuernernermilu siunertarisanut akuersissutit pillugit suliat pineqartut pillugit immikkut piginnaasaqarfigisariaqakkat. Taamaattumik nunanit allaneersunik suleqatiserinninnissaq naapertuunnerpaasorinartinneqarpoq. Taamatut nunanit allaneersunik suleqatiserinninneq takorloorneqarpoq pisinnaassasoq danskit imaluunniit nuna allamiut ilisimatusarnikkut ingerlataqarfiinik/ingerlatseqatigiiffiinik isumaqatigiissuteqarnikkut, pineqartunik suliat pineqartut pillugit immikkut piginnaasalinnik, taamaasilluni suliamut attuumassuteqartut peqatigiillutik iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmik amerlanerusunilluunniit pilersitsisinnaanerisigut.

Ingerlatseqatigiiffimmik aammalu aningaasaliisartumik bioteknologii atorlugu ingerlatsiviusumik arlalinnilluunniit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmik amerlanerusunilluunniit pilersitsinikkut qulakkeerneqarsinnaassaaq Kalaallit Nunaata taamatut suleqatigiinneq aqqutigalugu aningaasaqarnikkut ilisimatigullu annertunerpaamik pissarsiaqaateqarsinnaanissaa. Assersuutigalugu iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmik pilersitsisoqarsinnaavoq, aningaasaqarnikkut ima aaqqissuussamik Naalakkersuisut uumassusilinnit isumalluutinik sumiiffiup piffissallu aalajangersimasup iluani kisermaassilluni atuisinnaatitsisinnaanerisigut. Ingerlatseqatigiiffik bioloteknologiimik ingerlataqartoq Kalaallit Nunaanni uumassusilinnit isumalluutit pillugit immikkut ilisimasanik pineqartunikilanngussaqarsinnaavoq, tamatumani periarfissaappat Kalaallit Nunaanni uumassusilinnit isumalluutinik aamma katersatigut. Taamatut uumassusilinnit isumalluutit niuernermi siunertarisanut soqutiginaateqarsinnaassuseqassapput. Tamatumalu saniatigut aamma pisariaqartinneqarumaassaaq aningaasaliisartut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut toqqaannartumik aningaasaliissuteqarsinnaanissaat. Assersuutigalugu ingerlatseqatigiiffik annaasaqaataasinnaasunik aningaasaliisinnaasoq Greenland Venture ingerlatseqatigiiffimmut taamaattumut piginneqataasutut inississinnaaneratigut.

Nalunaarusiortartussaatitaaneq pillugu aalajangersakkat ilaatigut tunngavigalugit siunnersuut malillugu qulakkeerneqassaaq uumassusilinnit isumalluutit pillugit ilisimasanik katersuisarnissaq. Qitiusumik Ilinniarfiit ilisimasaqarfittut atorneqaleriartornissaannut ilanngullugu pilersaarutigineqarpoq suliniutit pineqartut nalunaarusiat paasissutissartaallu aaqqissuussamik katersorneqartassasut. Tamanna assersuutigalugu pisinnaavoq aalisakkanik tunisassiornermut ilinniarfimmi, ATI-mi, Maniitsumiittumi imaluunniit illuni siunnersuisarfiullutillu isumassarsiorfinni (innovationshuse).

Siunnersuut malillugu taamasilluni qulakkeerneqassaaq Kalaallit Nunaanni uumassusilinnit isumalluutinik ilisimatusarneq tunngavigalugu ilisimalikkat Kalaallit Nunaannut aamma uterteqqinneqaqqissinnaasarnissaat. Tamanna ullumikkut annerusumik aaqqissuussaanerusumik pineq ajorpoq.

3. Pisortanut aningaasaqarnikkut aqutsisoqarnikkullu malitsigiumaakkat:

Aningaasaqarnikkut pissutsinut atatillugu pineqartut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nalilerniarneqartariaqarput. Taamaattumik ukiuni aggersuni naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmiit aningaasanut inatsimmi isertitaqaateqarsinnaanissaq. Tamanna aatsaat pisinnaassaaq niuernermi siunertarisarisanut atuinermi ukiuni arlalinni iluatsitsilluartoqareersimaneratigut imaluunniit patent-itigut iluaqutissarsinikkut, taamatullu periarfissaappat piginnittut iluanaaruteqarsinnaanissaat, taamaasillunilu aamma inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut iluaqutaasumik.

Pingaaruteqartoq uaniittoq tassaavoq Naalakkersuisut uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuinernut atatillugu isertitarineqarsinnaasussatut periarfissat ilaannik pissarsisinnaassammata. Naalakkersuisut pigeriikkanik nalilinnik iluaquteqarniarnermut

ingerlatseqatigiiffimmut piginneqataassusiliissutaasa nalinginut atatillugu, tak. imm. 2-mi nassuiaatigineqartut, apeqqutaasussaq tassaajumaarpoq naliliussat taakku iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmi qanoq ingerlajumaarnersut. Ingerlatseqatigiiffik sinneqartoorfiussagaluarpat tamanna naliliussat annertusinerannik malitseqartussaassaaq, taakkulu iluanaarutitut pissarsissutaasinnaapput imaluunniit isertitatigut agguagarsiissutitut.

Siunertarineqartoq tassaavoq Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik piginnaatissagaa niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tuniniaasinnaasarnissaanik. Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiuttaaq aamma akisussaaffigissavai misissuinernit paasisatigut angusarisimasat tunngavigalugit patent-itigut iluaqutissarsiniartarnissaq allatigullu aamma isertitaqaataasinnaasussanik aaqqissuussisarnerit.

Naalakkersuisut naatsorsuutigisariaqarpaat misissuinissamut akuersissutinik tunniussisarnissamut inatsillu pillugu allatigut isumagisassanut atasumik allaffissornikkut ingerlatsisoqartariaqarnissaa, tamatumani aamma nalunaarusiortarnissamik piumasaqaammut kiisalu tamanut saqqummiussinissamut atatillugu paasisutissiisussaatitaanermut tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit. Naalakkersuisut, tamatumanilu Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik misissuinissamut akuersissutinik tunniussisinnaanissamut atatillugu suliatigut piginnaasariaqakkat inorsarfigissappatigit, paasisimasalittut toqqarneqarsimasunut suliat pineqartut pillugit ikorfartissarsiniarsinnaassapput. Aallaffissornikkut isumagisariaqakkat annertussusissaannut apeqqutaajumaartussat tassaasussaassapput qinnuteqaateqartut amerlassuserisaat, tamannalu maannakkorpiaq annertussusilerneqareersinnanngilaq siulittuutigiuminaallunilu.

Taamatuttaaq aamma pisortat aningaasartuuteqartariaqarsinnaassapput uumassusilinnit isumalluutit pillugit paasissutissanik nalunaarusianillu nalunaarsuillunilu aaqqissuusseqqittarnissamut atatillugu database´mik pilersitsinissamut. Taamaattoq maannakkorpiaq nalorninarpoq tamatumunnga aningaasartuutaasinnaajumaartussat qanoq annertutigiumaassanersut, naatsorsuutigineqarporli suliassat taamaattut inuussutissarsiutitigut siuarsaaniarnermut siunertanut tamarmiusunut aningaasaliissutaasareersut iluanni isumagineqarsinnaassasut.

Suliat pillugit paasisimasalinnut atatillugu aningaasartuutit naatsorsuutigineqarpoq ilaatigut aningaasalersorneqassasut atuisartut akiliuteqartarnerisigut, tak. § 5, imm. 3, aammalu aningaasaliinikkut, naatsorsuutigineqartut inuussutissarsiutitigut siuarsaarniarnermut aningaasaliissutitut aalajangiussat iluanni matussuseqarsinnaasussatut.

4. Inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut aningaasaqarnikkut aqutsisoqarnikkullu malitsigiumaakkat:

Uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuisinnaalerneq ilaatigut immuliorfinnut, aalisakkerivinnut, inuussutissaleriffinnut aammalu biomedicinske-mik farmaceutiske-millu tunisassiorfinnut (nakorsaasiorfinnut) aningaasaqarnikkut periarfissaaffiullualersinnaassaaq. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut atatillugu periarfissaasut nalinginnaasut malillugit tassaasinnaapput suliffeqarfinnik matuma siuliini taaneqartuneersunik suleqatiginninnissaq imaluunniit suliassat ilaannik pilersuisuusutut.

Suliffeqarfinnut allaffissornikkut malitsigiumaagassat annikinnerpaatinniarneqarput, tamatumani siunnersuutigineqarmat ataasiinnarmik saaffiginnittarfeqarnissamik tunngavigisaq atorneqassasoq. Taamatut tunngavigisaqarnerup malitsigissavaa misissuinissamut akuersissutinik qinnuteqaateqarniarneq pineqarpat qinnuteqaat ataasiinnaq tunniunneqassammat ataqatigiissaarilluni oqartussaasumut, taassuma isumagissammagu akuersissutissat inatsit malillugu pisariaqartussat tamaasa oqartussaasunit allanit aamma pissarsiariniarnissaat. Taamaattumik taamatut tunngavigisaq aqutsinermut oqartussaasut akornanni oqartussaassuseqarnerit agguataarnerinik allannguinavianngilaq.

Inatsisissatut siunnersuummi killissarititaasut iluanni nalunaarusiornikkut sukumiinerusumik maleruagassiisoqassaaq aqutsinermut ataqatigiissaarisutut oqartussaatinneqartussap suliaminik qanoq ingerlatsinissaa eqqarsaatigalugu. Naalakkersuisut taamatut nalunaarusiornikkut ilaatigut sukumiinerusumik aalajangersassavaat aqutsinermut ataqatigiissaarisutut oqartussaatinneqartussap inatsimmi matumani pineqartut malillugit sutigut piginnaatinneqarnissaa, ilaatigullu aamma sukumiinerusumik nassuiaaserneqarsinnaaqqullugu ataqatigiissaaraluni taamatut ingerlatsiviup oqartussaaffinnut allanut suleqateqarnerata qanoq ingerlanneqarnissaa, tamatumani ilanngullugit akuersissutit tunniunneqareersimasut pillugit akissuteqaateqareertarnissamut piffissaliussassat pillugit aalajangersaanerit.

Suliat suliarineqartarnerat taamaasilluni Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmi aallartinneqarsinnaasassagaluarpoq. Tamatuma kingorna oqartussaasut allat imaluunniit suliat pillugit immikkut piginnaasallit suliamut ilanngutitinneqarsinnaasassagaluarput. Tamatumuunakkut qulakkeerneqassaaq suliffeqarfiit pineqartut ataasiinnarmut saaffiginnittariaqartarnissaat. Malitsigisaanik siunertarineqarpoq qinnuteqarnissamut immersuiffissat tamanut assigiimmik atuuttussat aammalu nalunaarusiortarnissamut atatillugu piumasaqaatigineqartartussat suliarineqarnissaat, taamaasilluni qinnuteqaateqartumut allaffissornikkut suliassap isumaginissaa pisariinnerusinnaassammat.

5. Avatangiisitigut pinngortitamullu malitsigiumaakkat:

Uumassusilinnit isumalluutit uumasut najugaanni ilaanni immikkuullarissuni nassaassaagajuttarput, taamaasillutillu taakkunani uumassuseqartut (organismit) niuernermi siunertarisanut atugassaasinnaanerat tunngavigigaanni soqutiginaateqartarlutik. Pineqartunik katersuisarnissat piujuaannartitsinissamik tunngavigisassat malillugit pisassapput, taamatullu avatangiisinut pinngortitamullu annikitsuinnarmik sunniuteqartassallutik. Uumassuseqartut katersorneqareeraangamik pineqartut laboratoriani alliartortinneqarlutillu piorsaaffioqqissinnaasapput.

Taamaattumik naliliinermi tunngavigineqarpoq niuernermi siunertarisanut pineqartunik atuinissaq uumassusilinnut pineqartunut ajoqutaaleranilu akornusersuutaasannginnissaa, tamatumani misissuinissamut akuersissutinik aammalu niuernermi siunertarisanut akuersissutinik qinnuteqaatit suliarineqartarnerannut atatillugu avatangiisit pinngortitallu illersorneqarnissaasa mianerineqarnissaat aalajangiisuutinneqarpat.

Malugeqquneqarpoq misissuinissamut akuersissummik tunniussisoqarnerani misissuinissamut akuersissummut atatillugu maleruagassiistoqarsinnaasassammat, tamatumani pingaartumik pineqartillugit sumiiffiit katersuiffiusut pillugit malitassat aammalu uumassusilinnit isumalluutinik katersuisarnernut atatillugu suut periuserineqartarsinnaanerat pillugu malitassat eqqarsaatigalugit.

6. Innuttaasunut allaffissornikkut malitsigiumaakkat:

Inatsimmi aalajangersaaffigineqartut tassaammata uumassusilinnit isumalluutinik namminerisamik inuttut atugassiaanngitsunik katersuisarnerit atuisarnerillu, inatsit innuttaasunut allaffissornikkut isumagisassanik malitseqarnavianngilaq. Namminerisamik inuttut atugassiaanngitsut pineqartillugit tamanna ima paasineqassanngilaq tamanut ammasumik, kisiannili akissarsiutiginiarlugu siunertalimmik atuiniarnertut.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut aamma namminersornermut tunngassuteqartut:

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaanni siunniussat malillugit siunniunneqarpoq danskit ingerlatseqatigiiffiinik imaluunniit nunanit allaneersunik suleqatiserinnittoqarsinnaassasoq. Taamatut suleqatigeeriaaseqarnikkut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit, immikkut ilisimasaqarfiit ilinniagaqarfiillu periarfissinneqassapput ilisimasanik piginnaasanillu namminneq aammalu inuiaqatigiit kalaallit ineriartoqqinneranni iluaqutaasussanik katersisinnaanissamik.

Suleqatigeeriaaserineqartussatut isumaliutigisaq aamma naapertuuppoq inuussutissarsiutitigut siuarsaaniarneq pillugu nutaamik aaqqissuussami 2005-imeersumi anguniagassatut taaneqartunut. Tassani anguniakkat pingaarnerit ilaattut taaneqarpoq suliffeqarfiit amerlanerusut siunnersuiffiullutillu isumassarsiorfiusinnaasut ujartorniassagaat nioqqutissiarineqarsinnaasut kiffartuussissutigineqarsinnaasullu nutaat piorsaaffigineqarsinnaaqqullugit.

Siunnersuiffiullutillu isumassarsiorfiusinnaasut annerusumik pisariaqartinneqaleriartornerat pissarsiviusinnaavoq suliffeqarfiit, sullivinnik aallarnisaasartut aammalu qitiusumik ilinniarfiit nunanilu allani ilisimasaqarfiit qanimut suleqatigiinnerisigut, assersuutigalugu Danmarks Tekniske Universitet.

8. Oqartussaasunut aamma kattuffinnut tusarniaanerit:

Inatsisissatut siunnersuut arlaleriarluni tusarniaassutigineqarnikuuvoq Greenland Venture´imut, Bioneer A/S´imut, Den kongelige Veterinære Landsskolemut (KVL), eqqartuussissusilerisunut Gorrissen Federspiel Kierkegaard´ikkunnut, Grønlands Turist og Erhvervsselskabet A/S´imut (GTE), Sulisitsisut Peqatigiiffiannut, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut, Ingerlatseqatigiiffinnut Allaffeqarfimmut, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmut, Nunanut Allanut Pisortaqarfimmut, Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut aammalu Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut. Tusarniaarnerniillu akissuteqaatisiarineqartut tamarmik inatsisissatut siunnersuummik suliaqarnermi aamma ilanngutitinniarneqarsimapput.

Siullermik tusarniaasoqarnerani akissuteqaatisiarineqartut tunngavigalugit kingornatigullu iluarsiissutaasut pereermata inatsisissatut siunnersuut annertusineqarpoq uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuisoqarsinnaaneranik ilallugu, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit kisiisa piunnaarlugit.

Siullermik tusarniaasoqareermat malitsigisaanillu iluarsiivigineqareermat inatsisissatut siunnersuut matuma siuliani attuumassuteqartutut taaneqareersunut tusarniaassutigineqaqqippoq. Tamatuma saniatigut siunnersuut aamma tusarniaassutigineqarpoq Skov- og Naturstyrelsenimut, Aalisakkanik Tunisassiornermut Ilinniarfimmut Maniitsumiittumut (ATI), Inuussutissalerinermik Ilinniarfimmut Inuili-mut aammalu Pinngortitaleriffimmut.

Tusarniaanermit kingullermit ukunannga akissuteqaatisiarineqartut allannguinissamik malitseqartitsipput: Eqqartuussissusilerisunit Gorrissen Federspiel Kierkegaard´ikkunnit, KVL´imit, Bioneer A/S´imit, Greenland Venture A/S-imit, Pinngortitaleriffimmit, Ingerlatseqatigiiffinnut Allaffeqarfimmit, Nunanut Allanut Pisortaqarfimmit aammalu Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmit.

Eqqartuussissusilerisut ilaatigut uparuaatigaat inatsimmi kapitali 4 aamma 5 tamanut atuuttuusariaqartut. KVL´ip ujartorpaa iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup qanoq inissisimatinnissaata sukumiinerusumik nassuiaatissarsinissaa, aamma niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunniussisarnermi nammineq soqutigisaqarsinnaaneranut tunngassuteqartut ilanngunneqarnissaat. Bioneer A/S´ip aamma Greenland Venture´ip maluginiarnerarpaat Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut, aktianik piginneqatigiiffittut aaqqissuussaasumut, peqqusisinnaasariaqanngimmata uumassusilinnit isumalluutinik atuinissamik. Greenland Venture A/S´ip aamma Pinngortitaleriffiup kissaatigaat maluginiarneqartariaqartoq inatsit allaffissornikkut annertuumik suliaqarfiusinnaanissaa. Ingerlatseqatigiiffinnut Allaffeqarfiup siunnersuutigaa paasissutissiisussaatitaaneq, tak. § 9, pillugu maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaasoqarsinnaasoq, Nunanullu Allanut Pisortaqarfiup ilaatigut innersuussutigaa Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi art. 8 (j) pillugu taasaqartoqarsimannginnera. Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup kissaatigaa Naalakkersuisut uumassusilinnit isumalluutinik piginneqataassusiliisinnaanerat nalittorsaaffiussasoq aammalu iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmi aningaasaleeqataasut allat aningaasaliissuteqaataat pillugit paasissutissanik noqqaalluni.

Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup (matuma kinguliini taaneqartoq pisortaqarfik) isumaqatiginerarpaa inatsimmi kapitali 4 aamma 5 tamanut atuuttuusariaqartut, aammalu pisariaqarfiini erseqqissaatiginiarsimallugu iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik qanoq inissisimatinneqassanersoq niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunniussisarnermi nammineq soqutigisarisinnaasai aamma eqqarsaatigalugit. Pisortaqarfiup inatsimmi erseqqissaateqarfigaa Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik peqqusinnaassanngikkaat uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuinissaanik, taamaattorli iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik peqqugaat niuernermi siunertarisanut akuersissutiliisarnissamik. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik aqqutigalugu erseqqissumik paasiniarneqarpoq pisortaqarfik qanoq annertutigisumik naatsorsuutigisaqarsinnaanersoq inatsisip malitsigisaanik allaffissornikkut suliaqartarnissamik. Pisortaqarfiup Ingerlatseqatigiiffinnut Allaffeqarfiup siunnersuutaa paasissutissiisussaatitaanermut tunngassuteqartoq inatsimmiittoq ilannguppaa, taamatullu aamma Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi art. 8 (j) pillugu Nunanut Allanut Pisortaqarfiup kajumissaarutaa ilanngutitillugu. Naalakkersuisut uumassusilinnit isumalluutinik piginneqataassusiliisinnaanerisa nalittorsaaffiginissaa maannakkorpiaq periarfissaasimanngilaq, taamatullu aamma aningaasaleeqataasussat allat aningaasaliissutigiumaagaat pigaanni, taamaattumik taakku inatsimmi taaneqanngillat.

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit nassuiaatit

§ 1-imut

Inatsisip siunertaa aalajangersakkami tassani allassimavoq. Inatsit taamaasilluni tunngaveqarpoq Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummik, tamatumani qulakkeerumallugu Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerisa ilisimatusarfigineqarnissaat aammalu Kalaallit Nunaata uumassusilinnit isumalluutit taakkuluunniit tunngavigalugit patent´inik niuernermi siunertarisanut atuisoqarneratigut iluanaaruteqarnerup pilersitaanik naammaginartumik pissarsisarnissaa. Niuernermi siunertarisanut atuineq pineqartillugu tamanna ima paasineqassaaq pineqartutigut aningaasanik piffissaq ungasissoq isigalugu iluanaaruteqarfiusussatut.

"Ilisimatusarfigineqarnissaa" pineqartillugu tamatumani eqqarsaatigineqartut tassaapput Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerisa misissuiffigineqarnerat aammalu nalunaarsuinerit, ilaatigut siunertaqartussat uumassusilinnit isumalluutinik nutaanik ilisimaneqanngitsunillu nassaarsinnaanissaq imaluunniit uumassusilinnit isumalluutit maannamut ilisimaneqareersut pillugit allatigut nutaamillu atuinissaq.

Uumassusilinnit isumalluutit avatangiisinut pinngortitamullu illersorneqarsinnaasumik atorneqarnissaat ima isumaqarpoq uumassusilinnit isumalluutinik misissuinissamut akuersissutinik qinnuteqaatit suliarineqartarnerat aammalu pineqartunik niuernermi siunertarisanut atuineq pisassasut avatangiisit pinngortitallu illersorneqarnissaat mianeralugit. Tamanna pissaaq uumassusilinnit isumalluutit niuernermi siunertarisanut piffissaq ungasissoq isigalugu atorneqarsinnaanissaat qulakkeerneqaqqullugu. Uumassuseqartut laboratoriani alliartortinneqarlutillu piorsaaffigineqarsinnaasarmata nalilerneqarpoq pineqartunik niuernermi siunertarisanut atuineq tunngaviatigut pisassasoq avatangiisinut pinngortitamullu illersorneqarsinnaasumik.

§ 2-mut

Inatsisissatut siunnersuummi pineqarput naasunik uumasunillu suugaluartunilluunniit katersuisarnerit allatigullu misiliutissanik tigusisarnerit, assersuutigalugit sermip ikeranit qillikkat, Ikat´ni Sukat, nunameersut, ujaranngortuit kiviorarnikui- aamma imaanit misiliutissat.

Uumassusilinnit isumalluutinik inuttut namminerisamik atugassanik katersuisarneq atuisarnerlu inatsimmi matumani ilaatinneqanngillat, taamaallaallu pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisiliatigut taakku aalajangersaaffigineqarlutik. Inuttut namminerisamik taaneqartillugu pineqarput nammineq inuttut siunertarisanut atugassiat, kingornatigut aningaasarsiutaanian-ngitsut, assersuutigalugit angerlarsimaffimmi pinnersaatiginiakkanik naasunik ujaqqanilluunniit katersisarnerit.

Uumassusilinnit isumalluutinik sutigut tamatigut ilisimatusarnikkut niuernermilu siunertarisanut atuineq inatsimmi matumani aalajangersaaffigineqarput. Taamaasilluni pinaveersaartinniarneqarpoq uumassusilinnit isumalluutinik ilisimatusarnikkut niuernermiluunniit siunertanut arlaannaatigulluunniit allatigut atuisinnaanerit inatsimmi mininneqarsimanissaat.

Taamaattumik inatsimmi aamma ilaatinneqarput uumassusilinnit isumalluutit tunngavigalugit misissuisarnertigut ilisimatusarnikkullu paasisatigut angusanik saqqummiussisarneq aammalu patent´inik tunniussisarneq.

Inatsisip atuuffianut aamma ilaassapput uumassusilinnit isumalluutinik niuernikkut allatigut atuisinnaanissaq. Tamatumani eqqarsaatigineqarput uumassusilinnit isumalluutit tunngavigalugit tunisassiornikkut atorniarneqarsinnaasussat, assersuutigalugit uumassusilinnit isumalluutit suliffissuaqarnikkut atorniarneqarsinnaasut.

Inatsimmi tunngavigineqartoq tassaavoq Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut malillugu uumassusilinnit isumalluutit pillugit nassuiaat, taamatullu uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit kisiisa pinnagit, tak. § 3, tamatumani inatsit siammasinnerusumik atuuffeqarsinnaaqqullugu. Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi aalajangersaaffigineqartutuat tassaapput uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik atuisinnaanissaq, tak. art. 15 aamma 19, taamatullu uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuineq. Taamaattumik matumani inatsisip atuuffiani isumaqatigiissummi pineqartumi niuernermi siunertarisanut atuineq pillugu tunngavigisat taaneqartut toqqammavigineqarput – uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit kisiisa pinnagit, kisiannilu aamma – siammasinnerusunngorlugu – uumassusilinnit isumalluutit ilanngullugit.

Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit niuernermi siunertarisanut atorneqarsinnaanerat pillugu aalajangersakkat qanoq paasineqarnissaat pillugu nassuiaatigisassat nalornissutigineqassappata, nassuiaassiineq pissaaq uumassusilinnit isumalluutit pillugit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissummi nassuiaassiineq malillugu. Akerlianik uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuineq nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissummi pineqartumi aalajangersagaqartinneqanngilaq. Taamaattumik nassuiaassiisariaqarsinnaanerit pisariaqassappata taakku uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit pillugit tunngavigisartakkat malillugit isumagineqartassapput, kisianni uumassusilinnit isumalluutit pillugit nassuiaatit tunngavigalugit.

Imm. 2-mut
Aalajangersagaq malillugu inatsisip atuuffissaanut atatillugu ilaatinneqanngillat inunnit uumassusilittut isumalluutit, tamatumani aamma inuit sananeqaataannik gen-inik misiliisarnerit.

Imm. 3-mut
Inatsit pinngortitami isumalluutinik nalinginnaasumik aamma teknologii atornagu iluaquteqarniarnermut atuutsinneqanngilaq, kisiannili uumassusilinnit isumalluutinik suliffissuaqarnikkut iluaqutiginiarneqarsinnaasunut, tassaagajuttartut teknologii qaffasissoq atorlugu iluaqutiginiarneqartartut. Inatsit taamaasilluni atuutsinneqanngilaq qangatut pisarnertut piniarnermik, aalisarnermik nunalerinermillu iluaquteqarniarnermut imaluunniit naasunik il.il. pinnersaatissanik imaluunniit nerisassiassanik katersuisarnernut. Kingullertut pineqartut tassaasinnaapput assersuutigalugit (naatitanit) akuutissiat, naasunit mamarsaatissiat, tiit naasunillu uulialiat nerisassanut atorneqarsinnaasussat.

Imm. 4-mut
Aalajangersagaq malillugu periarfissiisoqarpoq ilisimatusarnikkut siunertanut aalajangersimasunut immikkut akuersissuteqartoqartarsinnaanissaanik. Naalakkersuisut taakkuupput, qinnuteqartoqareernera tunngavigalugu, immikkut akuersissuteqarsinnaatitaasut. Immikkut akuersissut tunniunneqarsinnaavoq suliniutinut ataasiakkaanut aammalu ingerlataqarfinnut.

Immikkut akuersissuteqartoqarnissaanut tunngavilersuutit ilagisinnaavaat ilisimatusarneq pingaarnertut siunertaqartinneqanngippat uumassusilinnit isumalluutinik pissarsiniarnissamik, katersuinissamik, atuinissamik annissuinissamilluunniit, kisiannili ingerlanniarneqarpat ilisimatusarnermik sulianut allanut saniatigut ilaliullugu. Uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut kingusinnerusukkut atuiniarneq, aamma suliniutinit immikkut akuersissuteqartinneqarsimasunit, inatsimmi ilaatinneqarpoq.

§ 3-mut

Nr. 1-imut
Uumassusilinnit isumalluutit taaneqartillugit pineqartarput uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit, uumassuseqartut taakkuluunniit pisataat, uumassusilinneersut ataatsimoortuisa ilaat imaluunniit uumassusillit avatangiisillu imminnut sunniutigisartagaanni uumassuseqaataasutut pisataat, inuiannut maannakkut siunissamiluunniit iluaqutiginiarneqarlutillu nalittorsaataasinnaasut. Tamakku tassaasinnaapput tangiit (ekstrakt-it), sananeqaatinit tigusiffiusinnaasut (stamme´t), enzym´it, DNA´t, aamma assersuutigalugu bakteriat, pupiit, imaani uumassuseqartut, soorlu ´invertebrater´-it aamma naasut tunngavigalugit ´bioaktive molekyl´-it. Nassuiaat pineqartoq takuneqarsinnaavoq Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi artikel 2-mi.

Inatsisip atuuffianut ilaassapput uumassusilinnit isumalluutinik ilisimatusarnikkut niuernikkullu atuisinnaanissaq. Tamatumani ilanngullugit eqqarsaatigineqarput uumassusilinnit isumalluutit tunisassiornikkut atorniarneqarsinnaasussat. Akerlianik inatsit malillugu atuuffiusussaanngitsut tassaassapput pinngortitami isumalluutinik nalinginnaasumik aamma teknologii atornagu iluaquteqarniarneq, soorlu qangatut pisarnertut piniarnermik, aalisarnermik nunalerinermillu iluaquteqarniartarnerit imaluunniit naasunik il.il. pinnersaatissanik imaluunniit nerisassiassanik katersuisarnerit.

Inatsimmi, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit kisiisa pinnagit, aamma uumassusilinnit isumalluutit ilaatinneqarput, tamatumani naapertuutinngitsumik killiliussisoqaqqunagu, Kalaallit Nunaata akuersissutitigut isertitarineqarsinnaasunik annaasaqarneranik malitseqartumik.

Taaguut "uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit" enzym´inut tunisassiornikkut atorneqartartunut immikkut atorneqartarpoq, pineqartut ilisarnaaserneqarajuttarmata gen-imik ataasiinnavimmik, taamaasilluni isumalluut pineqartoq tassaasarluni gen´i ataaseq tunngaviusumik immikkuullarissoq niuernermi siunertarisanut atorneqarsinnaasoq, allanit avissaartinneqarsinnaasoq, suussusilerneqarsinnaasoq aammalu bioteknologii atorlugu piorsaaffigineqarsinnaasoq.

Farmaceutisk-imilli (nakorsaasianik) aamma biomedicinsk-imik tunisassiorfiit tunngaviusumik allatorluinnaq suleriaaseqartarput. Imaakkajuttarpoq suliffeqarfik nakorsaasiortoq uumassuseqartunit assigiinngiiaanit tanginik amerlasoorpassuarnik uumassuseqartillugit avissaartiterisarluni immikkoortissinnaasassaminik. Stof-ilu atorneqartussaq avissaartinneqarlunilu suussusilerneqassaaq, tamatumanilu stof-ip pineqartup molekyl-iata aaqqissuussaanera paasineqarsinnaasarluni, taamatullu stof-it nakorsaasiarineqarsinnaasut nutaat niuernermilu siunertarisanut atorneqarsinnaasut kemisk´imik sananeqartarlutik. Tamatumunnga tunngaviusoq tassaavoq uumassusillit stof-ii amerlanertigut gen-inik arlalippassuarnik ilisarnaaserneqartarmata, avissaartissallugit immikkoortikkuminaassinnaasut aamma bioteknologiskimik piorsaaffigiuminaassinnaasut, akerlianik pisariinnerullunilu imminut akilersinnaanerusartoq stof´fit pineqartut kemiskimik sanagaanni. Arlalippaalunnik arsersuutissaqarpoq nakorsaatinik nutaajunerusunik uumassusilinnit isumalluutit tangiinit piorsaaffigineqarsimasunik, unnit gen´it imaluunniit gen-it atorlugit isumalluutit akuliutinngikkaluarlugit piorsarneqarsimasunik. Nakorsaasiortarnermilu pineqartutigut iluanaarutaasartut ilaannik pissarsisoqarsinnaaqqullugu inatsimmi matumani taaguut "uumassusilinnit isumalluutit" atorneqarpoq (biologiske ressourcer) "uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit" (genetiske ressourcer) pinnagu.

Nr. 2-mut
Taaguut misissuinissamut akuersissut atorneqarpoq akuersissummut uumassusilinnit isumalluutinik ilisimatusarnermut atatillugu sutigut tamatigut pissarsiniarnissaq, katersuinissaq misissuinissarlu pitinnagit piumasaqaatigineqartartussamut.

Misissuinissamut akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq qanorluunniit aaqqissuussamik pissarsiassatut imaluunniit periarfissaasut katigunnerisigut. Tamatumani eqqarsaatigineqartoq tassaavoq misissuinissamut akuersissummik tunniussisoqarsinnaassammat uumassusilinnit isumalluutinik pissarsiniarnissamut. Misissuinissamut akuersissummik tunniussisoqarsinnaavortaaq uumassusilinnit isumalluutinik katersuinissamut. Taakku katigunnerat pisinnaavoq misissuinissamut akuersissut tunniunneqarpat

pissarsiniarnissamut katersuinissamullu. Niuernermi siunertarisanut atuisinnaanissaq pitinnagu misissuinissamut akuersissummik pissarsisoqareersimanissaa piumasaqaataavoq.

Nr. 3-mut
Niuernermi siunertarisanut atuinerit ima paasineqassapput aaqqissuussinertut uumassusilinnit isumalluutit imaluunniit taakkununnga piginnaatitaaffigisat tunngavigalugit misissuinermit paasisatigut angusanik taakkuluunniit ilaannik aningaasatigut toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit iluanaaruteqarniarnermik siunnerfeqartut. Taamaattumik patent´imik qinnuteqaat niuernermi siunertarisanut immini atuinertut isigineqanngilaq. Patent-itigut piginnaatitaaffinnik niuernermi siunertarisanut atuiniarneq tassaasinnaavoq inummut allamut saniatigut akuersissuteqarneq imaluunniit atortussiaanngitsut pillugit piginnaatitaaffigisanik inummut allamut tunisaqarneq.

Nalinginnaasumik aalisarneq, piniarneq nunalerinerlu aammalu pinngortitami isumalluutinik teknologii atornagu iluaquteqarniarneq uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuinertut isigineqanngillat, tak. § 2, imm. 3.

Nr. 4-mut
Niuernermi siunertarisanut akuersissut taannaavoq ingerlatseqatigiiffiup uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuiumasup, iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut qinnutigalugulu tassannga pisiassaa. Taamaasilluni niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tuniniaasarnikkut qulakkeerneqassaaq Kalaallit Nunaata uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuisoqassatillugu piumasaqaatigisinnaasaminik pissarsisinnaanissaa.

Nr. 5-imut
Taaguut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik atorneqarpoq suliffeqarfimmut Naalakkersuisut sinnerlugit niuernermi siunertarisanut atuineq pillugu ingerlatsisussamut, taamatullu Naalakkersuisut sinnerlugit Kalaallit Nunaanni uumassusilinnit isumalluutit pillugit piginnaatitaaffinnik niuernermi siunertarisatigut aqutsisussamut.

§ 4-mut

Aalajangersagaq malillugu inatsisitigut erseqqissumik tunngavissiisoqarpoq Naalakkersuisut uumassusilinnit isumalluutinik iluaquteqarniarsinnaanissamut kisermaassisinnaatitaanerminik iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut amerlanerusunulluunniit piginneqataassusiliisinnaanerannik, ingerlatseqatigiiffiup taamaattup Kalaallit Nunaata piginnaatitaaffigisai niuernermi siunertarisanut aqutsivigissammagit. Niuernermi siunertarisanut aqutsineq pissaaq niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunniussaqartarnikkut.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik pilersinneqarsinnaavoq Naalakkersuisut uumassusilinnit isumalluutinik aalajangersimasunik atuinissamut atatillugu niuernermi siunertarisanut akuersissutinik niuernikkut immikkut piginnaatinneqarluni tuniniaasinnaatitaassuseqarnermik piginnaatitaassutsiminnik piginneqataassusiinerisigut. Ilutigalugulu ingerlatseqatigiiffik bioteknologiimik ingerlataqartoq neqeroorfigineqarsinnaavoq Kalallit Nunaanni mikroorganisminik avatangiisitigut immikkuullarissuneersunik katersaareersunillu piginneqataassusiisinnaanissamik, soorluttaaq kalaallit danskillu aningaasaliisartut aamma neqeroorfigineqassasut aallarnisaataasumik aningaasaleeqataasinnaanissamik. Assersuutigalugu annaasaqaateqarsinnaalluni ingerlatseqatigiiffik Greenland Venture ingerlatseqatigiiffiliassami piginneqataassuteqarsinnaavoq.

Piginnaatitaassutsinik piginneqataassusiineq isumaqarpoq aktiat pisiarineqarsinnaassasut nalilinnik allanik aningaasaanngitsunik akiliinikkut.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik pilersaarutigineqarpoq tuniniaasartussatut pilersinneqassasoq, tassanngaanniit niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tuniniaasarnerit ingerlanneqartassammata, taamatullu laboratoriamik bioteknologiimik ingerlataqarfiulluni ingerlatseqatigiiffimmik pilersitsinissaq. Laboratoria pineqartoq Kalaallit Nunaanni pilersinneqassaaq misiligutinik katersuivissatut aammalu taakkuninnga aaqqissuussamik nalunaarsuiffiullunilu immikkoortiterivissatut, tamatumani ilisimasat teknologiilu pineqartut ingerlatseqatigiiffimmit bioteknologiimik ingerlataqartumit tassunga nuunneqassammata. Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup tuniniaanermut immikkoortortaa inissinneqarsinnaavoq ingerla-tseqatigiiffimmut bioteknologiimik ingerlataqartumut attuumassuteqartussanngorlugu. Laboratoria eqqarsaatigineqarpoq inissinneqarsinnaassasoq Illuni Siunnersuisarfiullutillu Isumassarsiorfinni (innovationshuse) imaluunniit ATI-mi - Maniitsumiittumi. ATI pineqartumut soqutiginnilluni nalunaareerpoq, taamatullu aamma pineqartut pillugit suliatigut piginnaasaqarfioreerluni ilinniarfiup Kalaallit Nunaanni pineqartut pillugit ilisimasanik katersuivittut tunngaviusinnaanissaanut.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffissatut pilersaarutigineqartoq tassaanerussaaq tuniniaasartussatut ingerlatseqatigiiffik. Naatsorsuutigineqanngilaq pineqartut pillugit taamatut niuerfiit teknologii qaffasissoq atorlugu ingerlanneqartut immikkuullarissullu Kalaallit Nunaanni piunissaat. Taamaattumik iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartoq qularnanngilaq ukiuni qaninnerusuni pilersinneqarsinnaanavianngitsoq. Taamaakkaluartoq pisariaqassaaq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup Naalakkersuisunit aamma ilaannakortumik piginneqataaffiginissaa, ilaatigut uumassusilinnit isumalluutinik immikkut piginnaatitaaffeqartitsinermik piginneqataassusiinikkut, ilaatigullu Greenland Venture aqqutigalugu piginneqataassuteqarnikkut. Tassuunakkut qulakkeerneqassaaq Naalakkersuisut aktianik piginneqataanermikkut sunniuteqaqataasinnaanissaat.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunisaqartarnermigut sulissutiginiartussaassavaa uumassusilinnit isumalluutinik niuernikkut ilisimatusarnikkullu atuisinnaanissaq. Tassuunakkut qulakkeerneqassaaq Kalaallit Nunaata illua-tungaani niuernermi siunertarisatigut aningaasatigut naammaginartumik isertitaqaateqarsinnaanissaa, illuatungaatigullu ilisimatusarnermut sammisumik aamma peqataaqataasinnaanissaa.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup suliassaasa allat ilaat tassaasinnaavoq Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerat taamatullu aamma uumassusilinnit isumalluutit pillugit nunat tamalaat akornanni niuernikkut pilerisaarinissaq, niuerfinni arlalinni nutaamik nioqqutissiorfiusinnaasuni immikkuullarilluinnartumik neqerooruteqarsinnaasussatut, soorlu nakorsaasiornermut aammalu bioteknologii atorlugu tunisassiorfinnut, akuutissaasiorfinnut, enzym-it atorlugit tunisassiorfinnut il.il. Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik taamatut tunisaqarsinnaanissamik periarfissat pillugit neqerooruteqartassaaq suliffeqarfinnut niuernermi siunertarisat tunngavigalugit akuersissuteqarfigisinnaanerisigut.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup pisisartuni akiliuteqartinnerisigut neqeroorfigisinnaasassavai, misileraassutissanik, Kalaallit Nunaanni laboratoriani aqqutigalugu katersuisinnaasarnissamik. Ingerlatseqatigiiffiuttaaq pisisartuni aamma neqeroorfigisinnaasassavai atugassaannik immikkoortiterillunilu avissaartuisinnaanissamik, tamatumani taamatut suliassat ingerlanneqartassammata ingerlatseqatigiiffimmit bioteknologii atorlugu ingerlataqartumit niuernermi siunertarisat tunngavigalugit isumaqatigiissusiornikkut. Malitsigisaanik, iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerannit pisumik immikkuullarissunik pissarsianik atuinissaq suliffeqarfinnut neqeroorutigisinnaasassavaa akuersissutit pillugit isumaqatigiissusiassat piareersartarnerisigut.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik ingerlatseqatigiiffittut niuernermi siunertarisaqartutut suliaqassaaq, tamannalu siulersuisuisa katitigaanerisigut aamma takussutissinneqassaaq. Ingerlatseqatigiiffik suleriaasissaminnik inissilluareeruni piginittumi aningaasaqarnikkut iluanaarutigisinnaasaat annertunerpaaffissarsiniassavai. Ingerlatseqatigiiffiup siunniussarissavaa uumassilinnit isumalluutit niuernermi siunertarisanut sammisumik atorneqarsinnaanissaat, tamatumani ilisimasanik aamma teknologiimik Kalaallit Nunaannut sapinngisamik annertunerpaamik nuussisinnaasarnissaq periarfissaqartissinnaajumallugu.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik pillugu sukumiinerusumik maleruagassat ingerlatsinissaanullu tunngassuteqartut nalunaarusiakkut aalajangersarneqassapput. Nalunaarummi ilaatigut maleruagassiisoqarsinnaavoq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup uumassusilinnit isumalluutinik nammineerluni iluaquteqarniarsinnaanera pillugu, niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tuniniaasarnissamut tunngaviusumik killissarititaasut pillugit, Naalakkersuisut aamma Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup misissuinissamut akuersissutinik tunniussisarneq, aammalu niuernermi siunertarisanut akuersissutinik aamma patent´inik assigisaannillu uninngasuuteqartarneq suliarineqartarnerallu pillugit ilisimatitsissuteqartarnermut tunngassuteqartut pillugit. Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup uumassusilinnit isumalluutinik nammineerluni iluaquteqarniarsinnaanera pillugu killissarititaasutut nalunaarummi aalajangersakkat aqqutigalugit qulakkeerneqassaaq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup niuernermi siunertarisatigut malitassaata pitsaanerunnginnissaannik suliffeqarfinnut allanut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup niuernermi siunertarisanut akuersissutinik neqeroorfigisartagaata malitassaannut sanilliullugit.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup pilersinneqarnissaa siulersuisuisalu katitigaanissaat pillugit maleruagassat aktianik piginnittut akornanni isumaqatigiissusiami allassimassapput. Aktianik piginnittut akornanni isumaqatigiissummi aamma allanneqassaaq inatsisip atortuulerneraniit ukiut marluk qaangiunneranni uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisatigut iluaquteqarniarneq aamma/imaluunniit niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunisaqarneq pisimanngippat Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup kisermaassisinnaatitaaneranik arsaarinnissinnaasut. Taanna ilanngunneqassaaq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunisaqartarnissaata aammalu nammineq atuinissaata piaarnerpaamik aallartinnissaat qulakkeerumallugu.

Naalakkersuisut aamma iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup akornanni kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi pisussaaffinnik sumiginnaaneq pillugu piginnaatitaaffiit ilanngunneqarsinnaapput, tunngavigineqarsinnaassasut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup isumaqatigiissut sumiginnarpagu.

Imm. 2-mut
Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut uumassusilinnit isumalluutinik piffimmi ukiunik qulinik killilikkamik immikkut piginnaatinneqarluni atuisinnaanissamik periarfissiissapput. Taamatut immikkut piginnaatitsineq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut aningaasanik akiliinngikkaluarluni piginneqataassutitut akiliutigineqassapput.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmi aktiaatillit anguniagassat pillugit soorunami arlalinnik siunniussaqartussaassapput iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup malinniagassaanik. Anguniagassat assersuutigalugu tassaasinnaapput sinneqartooruteqarnissamik ingerlatsisoqarnissaanik piumasaqaasianut tunngassuteqartut imaluunniit niuernermi siunertarisanut akuersissutinik qassinik piffiup aalajangersimasup ingerlanerani isumaqatigiissusiortoqartarsimanissaanik tunngassuteqartut. Nalilerneqarpoq naapertuunnerpaassasoq anguniagassat pineqartut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmi aktiaatillit akunnerminni isumaqatigiissutaannut ilanngutitinneqarpata.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup anguniakkani tamakkerpagit immikkut kisermaassisinnaatitaalluni piginnaatitaaneq nutaamik isumaqatigiinniutigineqarsinnaassaaq imaluunniit sivitsorneqarluni. Piffikkaartumik ukiunik qulinik sivitsuisoqartarsinnaavoq.

Anguniakkat tamakkerneqanngippata kisermaassisinnaatitaaneq ukiut qulit qaangiunneranni atorunnaassaaq.

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik pillugu piginnaatitaaffigisaanik piginneqataassusiliisinnaaneq pillugu sukumiinerusunik maleruagassaliorsinnaapput, tamatumani ilanngullugit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup anguniagassai pillugit piffissamik killiliussisinnaaneq nassuiaasiornerillu pillugit maleruagassat. Taakku assersuutigalugu tassaasinnaapput piginneqataassusiliinerup qanorpiaq ingerlanneqarnissaa aammalu anguniagassat qaqugukkut tamakkerneqarsimanissaat pillugu nassuiaatit pillugit maleruagassat.

Imm. 3-mut
Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup suliassarissavaa niuernermi siunertarisanut atuisinnaanermik akuersissuteqartarnissaq aammalu taakku pillugit allaffissornikkut suliassartaannik isumaginnittarnissaq.

Niuernermi siunertarisanut atuisinnaanermik akuersissuteqartoqartarnissaanik piumasaqaateqarnikkut siunertariniarneqanngilaq allat niuernermi siunertarisanut atuisinnaanermik akuersissuserneqarsinnaanissaannik mattussiniarnissaq, akerlianilli qulakkeerumaneqarluni Naalakkersuisut uumassusilinnit isumalluutinik tunngaveqarluni aningaasatigut ilisimatusarnikkullu pissarsiaasinnaasunik angusarineqarsinnaasunillu naapertuuttumik pissarsiassaqartissinnaasarnissaat.

Aalajangersagaq malillugu inatsisitigut aamma tunngavissiisoqarpoq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup uumassusilinnit isumalluutinik nammineerluni atuiniarsinnaaneranik, assersuutigalugu uumassusilinnit isumalluutinik tappiorannartunik katersaatinik niuernermi siunertarisanut niuersinnaanikkut.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup nammineerluni soqutigisassaraa niuernermi siunertarisanut akuersissutinik pisisinnaasussat aamma iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup akornanni eqqunngitsumik aammalu unammilleqatigiinnikkut equngasumik inissisimasoqannginnissaa, tamatumani iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup suliaanut ilaammat niuernermi siunertarisanut akuersissutinik sapinngisamik amerlanerpaamik tunisaqarsinnaanissaq. Taamaattumik iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup niuernermi siunertarisanut akuersissutinik pisisartunut tunngavissaritittagassai taakkuussapput immini aamma atorneqartut, taamaasilluni unammilleqatigiinnikkut equngasumik pilersoqaqqunagu.

Uumassusilinnit isumalluutinik katersuisarneq piujuaannartitsinissamik tunngavigisassat malillugit aamma ingerlanneqartartussaavoq, tamatumani pinngortitaq pisariaqanngitsumik allannguiffigineqarneroqqunagu. Avatangiisinut pinngortitamullu tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit pinngortitamik illersuineq pillugu inatsimmi maleruagassat malinneqarnissaat Naalakkersuisut akisussaaffigaat.

§ 5-imut

Naatsorsuutigineqarsinnaanngimmat Naalakkersuisut, tamatumanilu aamma Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik, misissuinissamut akuersissutinik pineqartunik qinnuteqaatit pillugit suliatigut immikkut ilisimasalinnik sulisoqareernissaat, Naalakkersuisut Inuussutissarsiornermullu Pisortaqarfik periarfissinneqarput suliatigut pineqartunik ilisimasalinnik allanik piniarsinnaanissamik. Eqqarsaatigineqartoq tassaavoq qinnuteqaatit pineqartut aqutsinermut ingerlatseqatigiiffimmut ingerlateqqinneqartarnissaat, taanna qinnuteqaatit pillugit aalajangernissamut tunngavissiamik inassuteqaateqartassammat. Taamaasilluni taamatut qinnuteqaatit nalinginnaasumik nassiunneqartassapput Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut, tassani nalilerneqartassammata suliatigut immikkut ilisimasalinnit naliliiffigeqqaarnissaat pisariaqassanersoq, taamatullu paasisimasallit oqaaseqaateqarnissaat noqqaassutigalugu nalinginnaasumik siunnersortitut atornerisigut.

Naalakkersuisut paasisimasalinnik toqqaasarneq pillugu sukumiinerusunik maleruagassaliorsinnaapput, tamatumani ilanngullugit sutigut paasisimasallit toqqarneqartassanersut aammalu toqqaasarneq tunngavigisassat suut atorlugit pisassanersoq.

Qinnuteqaatit ilaatigut naliliiffigineqartassapput katersuiniarnerit pineqartut avatangiisinut pinngortitamullu illersorneqarsinnaasumik pissanersut, aammalu niuernermi siunertarisanut atuiniarneq pillugu maleruagassat Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut malillugu malinneqarsinnaassanersut, sorpiaat akuersissuteqarfiunissaat qinnuteqaatigineqarnersoq aammalu qinnuteqaat pineqartoq paasissutissanik naammattunik taaneqareersut tunngavigalugit naliliisinnaanissamut naammannersut.

Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut sukumiinerusunik aalajangersagaliorsinnaassasut paasisimallit toqqarneqartarnerat pillugu, tamatumani tamanna pisariaqarsorinartinneqarpat. Paasisimasallit suliaqarfinni Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup sulianik suliaqartarnerani paasisimasalinnit naliliisoqarnissaanik pisariaqartitsivigisartagaanisulli nalinginnaasumik siunnersortitut atorneqartassapput. Suliat pineqartut suliarineqartarnerat Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup aqqa atorlugu ingerlanneqartassapput, aamma pisortaqarfiup akisussaaffigisaanik. Suliaqarfik nutaajummat piffissami ungasinnerusumi paasinarsissaaq aaqqiissutissat suut naapertuunnerpaassanersut. Taamaattumik pisariaqarumaassaaq nalunaarutitigut imaluunniit kiffartuussinissamik isumaqatigiissutitigut pineqartut pillugit sukumiinerusumik maleruagassaliortoqarsinnaanera. Maleruagassani taamaattuni naatsorsuutigineqartariaqarpoq suliaqarfik nutaajummat Naalakkersuisunit, qinnuteqartunit, ingerlataqarfinnit allaniillu, aallarnisarnermi, aamma eqaatsumik periarfissaqartitsisoqarsinnaasarnissaa. Taamaattumik malitassat immikkuualuttortaannik aaqqiinissaq aallarnisarnermi misilittagarineqalersut tunngavigalugit naapertuussaaffiusariaqarput.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkami taaneqarpoq misissuinissamut akuersissutinik qinnuteqaatit suliarineqartarnerannut atatillugu akiliuteqartitsisarneq pillugu aalajangersaasoqarsinnaasoq. Akiliutigineqartartussatut siunnersuutigineqartoq Naalakkersuisut suliat suliarineqartarnerannut atatillugu aningaasartuutigisartagaannut matussutaassaaq, tamatumanilu aamma paasisimasallit naliliinissaannut aningaasartuutit ilanngullugit. Akiliutigisartagassaq taamaasilluni suliat suliarineqarnerisigut paarlattuanik akilerneqartassaaq. Akiliutigisartagassap annertussusissaa suliap pineqartup suliarineqarneranut tassanilu aningaasartuutigineqartunut naapertuuttumik annertussusilerneqassaaq. Naalakkersuisut akiliutigisartagassap annertussusissaa Naalakkersuisut aammalu paasisimasallit suliat suliarineqarnerisigut aningaasartuutigisatik pillugit naliliinerat tunngavigalugit annertussusilertassavaat.

Imm. 4-mut
Qinnuteqaateqartitsisarneq assigiiaamik tunngavissaqartissinnaajumallugu suliallu suliarineqartarnerat sivikinnerpaamik isumagineqartarsinnaaqqullugit qinnuteqarnermut immersuiffissat assigiiaat atorneqartarnissaat naapertuuttorinarsinnaavoq. Qinnuteqarnissamut immersuiffiliaq Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaavoq.

§ 6-imut

Naalagaaffiit tamarmik Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu pinngortitami isumalluutiminnik taakkuninngalu atuinissaq pillugu piginnaatitaaffeqarput. Uumassusilinnit isumalluutinik suugaluartunilluunniit katersuinissaq aatsaat pisinnaavoq akuersissummik pissarsereersimanikkut, tak. art. 15 (5). Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu naalagaaffiit uumassusilitsigut assigiinngisitaarutiminnik periarfissiisut bioteknologii atorlugu ilisimatusarnikkut aaqqissuussanut peqataanissaminnut periarfissaqartussaapput.

Taamatuttaaq Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi aalajangersarneqarpoq aalajangersakkat pineqartut naammaginartumik tunngavilimmik aqutsiviussasut. Tamanna ima isumaqarpoq pineqartunik suliaqarsinnaanissaq pisinnaajunnaarsillugu akimmisaarnartumiinngitsoq isumagineqartassasoq, ilutigalugulu ima aaqqissuussinerussalluni nunat akornanni pineqartunut peqataajumasunut immikkoortitsiviunngitsumik.

Misissuinissamut akuersissutinik qinnuteqartarnerit allaffissornikkut isumaginissaat pisariunaveersaartinniarneqassaaq ilisimatusarnermik ingerlataqarfiit akuersissummik qinnuteqarumanissaannut tunuarsimaarfiulersitsisumik. Eqqaaniarneqartassaaq ilisimatusarnikkut ingerlataqarfiit ingerlatseqatigiiffittuulli niuernikkut ingerlataqartutut amerlanertigut sulisoqarneq ajormata qinnuteqaatinik ilusilersuinissaminnik piginnaasaqartunik. Taamaattumik misissuinissamut qinnuteqaatit qinnuteqartumut allaffissornikkut pisariaqanngitsumik nanertuutaasassanngillat. Misissuinissamut akuersissuteqartoqarsinnaavoq suliniummut aalajangersimasumut imaluunniit ilisimatusarnikkut ingerlataqarfimmut tamanut atuuttutut misissuinissamut akuersissutitut.

Qinnuteqarnissamut immersuiffiliaq Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaavoq, tassungalu aamma suliarisassanngorlugu nassiunneqassalluni.

Misissuinissamut akuersissutit saniatigut akuersissutinik pissarsiniartarneq ataasiinnarmik saaffissaqartarnermik tunngavigisaq malillugu pisassaaq. Tunngavigisap taassuma malitsigissavaa misissuinissamut qinnuteqaraanni, taava oqartussaasutut ataqatigiissaarisumut ataasiinnarmut qinnuteqaateqartoqassaaq, taassumalu oqartussaaffiup pisussaaffigissavaa akuersissutit inatsisit allat malillugit pisariaqartut tamaasa pissarsiariniarnissaat. Tunngavigisap allannguuteqartinngilaa ingerlatsivinni oqartussaasut oqartussaaffigisaasa agguataarnerat.

Imm. 2-mut
Misissuinissamut akuersissummik tunniussisinnaanermut atatillugu piumasaqaataavoq qinnuteqaateqartup Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi maleruagassat uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit niuernermi siunertarisanut iluaqutiginiarnissaannut tunngassuteqartunik malittarinninnissaa. Inatsimmi matumani aamma pineqarput uumassusilinnit isumalluutit, taamaasillunilu inatsit isumaqatigiissummit pineqartumit siammasinnerusumik atuuffeqarpoq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit isumaqatigiissummi kisimik pineqarmata. Taamaattumik misissuinissamut akuersissutinut atatillugu aappaatigut piumasaqaataavoq Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi maleruagassat, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit niuernermi siunertarisanut iluaqutiginiarnissaannut tunngassuteqartut, malinneqarnissaat, aappaatigullu aamma piumasaqaataalluni Kalaallit Nunaata uumassusilinnit isumalluutit pillugit piginnaatitaaffigisaata ataqqineqarnissaat.

Inatsit aalajangersakkallu allat aammalu Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut naapertorneqarpata, qinnuteqaallu taassumunnga immersuiffiliaq atorlugu tunniunneqarpat, qinnuteqaateqartoq eqqartuussissutigoortumik piumasaqaateqarsinnaanermik tunngaviatigut piginnaatitaassaaq misissuinissamut akuersissummik pissarsisinnaanissaminik.

Imm. 3-mut
Misissuinissamut akuersissuteqartoqartarnissaatigut siunertarineqanngilaq uumassusilinnit isumalluutinik katersuisinnaanissamik atuinissamilluunniit arlaannataluunniit mattunneqarnissaa. Taamaattumik misissuinissamut akuersissummik aamma tunniussisoqarsinnaavoq pineqartunik niuersinnaatitaanermik ilaqartinngikkaluarlugu. Siunertarineqartorli tassaavoq pineqartunik katersuisarnernik aqutsisinnaanissaq, siullermik qulakkeerumallugu pinngortitap allannguuteqarpallaannginnissaa, tulliatullu misissuinissamut akuersissutit atorneqartarnerisigut aamma qulakkeersinnaajumallugu Kalaallit Nunaata katersuisarnerit pineqartut malitsigisaannik aningaasatigut ilisimatusarnikkullu paasisatigut angusanik inatsisitigut naapertuuttumik pissarsiassarisinnaasassaata isumannaarneqarsimanissaat. Taamaattumik misissuinissamut akuersissutinik pissarsisut malinnaaffigeqqinneqartassapput, paasiumallugu uumassusilinnit isumalluutinik misissuereernerit kingorna niuernermi siunertarisanut atuisoqarniarnersoq.

Misissuinermit pineqartumit paasisatigut angusat niuernermi siunertarisanut kingusinnerusukkut atorneqarsinnaanerat pisariaqartinneqarluniluunniit periarfissaqarpat piumasaqaataassaaq niuernermi siunertarisanut akuersissutissarsisimanissaq, tak. § 10.

Imm. 4-mut
Naalakkersuisut misissuinissamut akuersissutinik tunniussinermut atatillugu pineqartunik pissarsiniarnissani, katersuinissani aamma misissuinissani qanoq periutsillu suut atorlugit ingerlanneqarnissaat pillugit malitassanik aammalu nalunaarusiortartussaatitaaneq pillugu aalajangersaasinnaapput. Taamatuttaaq piginnaatitaaffigisanik ingerlatitseqqiisarneq pillugu malitassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq, atorneqarsinnaasussat piginnaatitaaffinnik tigumminnittup kissaatiginngippagu misissuinissamut akuersissutini tunngavigalugu ilisimasat pissarsiarisimasani niuernermi siunertarisatigut nammineq atornissaat.

Sumiiffinni aammalu katersueriaasissat pillugit malittarisassavik aalajangersaasinnaanermik periarfissiisoqarnera qulakkeerneqaqqaartassaaq katersuinerup piujuaannartitsinissamik tunngavigisat malillugit ingerlanneqarnissaannik, taamaasilluni avatangiisit pinngortitarlu aammalu uumassusilinnit isumalluutit ajoquserneqaqqunagit.

Piginnaatitaaffinnik Naalakkersuisunut imaluunniit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut ingerlatitseqqiisoqarsinnaanera pillugu malitassaq qulakkeerneqaqqaartassaaq uumassusilinnit isumalluutit niuernermi siunertarisatigut sapinngisamik annertunerpaamik iluaqutiginiarneqarnissaannut. Tamannali aatsaat periarfissaassaaq piginnaatitaaffinnik tigumminnittup kissaatiginngippagu misissuinissamut akuersissutini tunngavigalugu ilisimasat pissarsiarisimasani niuernermi siunertarisatigut nammineq atornissaat.

Imm. 5-imut
Naalakkersuisut aalajangersagaq taanna malillugu inatsisitigut erseqqilluinnartumik periarfissinneqarput qinnuteqartumut eqqartuussissutigoortumik attanneqarsinnaasumik isumaqatigiissusiorsinnaanissamik. Isumaqatigiissutit minnerpaamik imarisassavaat matumani inatsimmi malitassat piumasaqaatillu pillugit imaritinneqartut. Naalakkersuisut misissuinissamut periarfissaqarnissamik ingerlataqarfimmut killiliussamik isumaqatigiissusiorsinnaapput ima ilusilerlugu misissuinermi suliniutit aalajangersimalluinnartut nalunaarsorneqartarsinnaanngorlugit killiliussamik isumaqatigiissummut atatillugu nalinginnaalluinnartumik immersuif-

fissamut. Naalakkersuisut aammalu iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik uuma siuliani kingullertut taasaq malillugu qulakkeerneqassapput naqitanngorlugit saqqummiussanik, patent´iliinernik aammalu misissuinermi suliniutinut aalajangersimalluinnartunut atatillugu niuernermi siunertarisatigut iluaquteqarniarnermik malinnaaqqinnissakkut periarfissaqarnissamik.

Naalakkersuisut taamatut isumaqatigiissusiat atorlugit periarfissaqassapput piginnaatitaaffigisatik pillugit saqitsaassutaasinnaasunik eqqartuussissutigoortumik piumasaqaateqarsinnaanissamik, tamatumani misissuinissamut akuersissummik pissarsisoq eqqartuussivimmut tunniunneqarsinnaassammat isumaqatigiissut pineqartoq eqqortinngippagu.

Imm. 6-imut
Misissuinissamut akuersissutit tunniunneqartut siunertarineqanngitsumik malitseqartinnissaat pinngitsoortikkumallugu piffissami killilikkami atuuttussanngorlugit tamatigut tunniunneqartassapput. Akuersissut piffissaq pineqartoq qaangiukkaangat atorunnaaginnartarpoq, atorunnaarnissaanut killiliussaq nallertinnagu sivitsorneqarsimanngippat.

Imm. 7-imut
Pineqartunik atuinermi iluaquteqarniarnermiluunniit allannguinerit pinngortitamut, avatangiisinut aammalu pineqartut amerlassuserisaannut annertussuserisaannulluunniit sunniuteqarsinnaasarmata allannguinerit taamaattut nalunaarutigineqartassapput misissuinissamullu akuersissummik nutaamik qinnuteqartoqassalluni taamatut pisoqarpat.

Atuinermi iluaquteqarniarnermiluunniit allannguinertut pineqartarput periuserineqartumik allamik atuilernerit, katersuiffiusup allamut nuunneqarnera imaluunniit uumassusilinnit isumalluutit misissuinissamut akuersissummik qinnuteqaqqaarnermi ilisimatitsissutigineqartunit allaanerusut katersorneqalernerat.

Paasissutissat taamaattut katersueriaatsit assigiinngitsut atorneqartarnerisigut avatangiisinut pinngortitamullu sunniutaasinnaasartut pillugit ilisimasanik pigisaqaleriartornermut ilaatinneqarsinnaapput.

Imm. 8-mut
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq misissuinissamut akuersissut naapertorlugu pissarsiniartarnermut, katersuisarnermut aamma misissuisarnermut atatillugu aningaasartuutigineqarsinnaasussat qinnuteqartumit akilerneqartarnissaat.

Imm. 9-mut
Naalakkersuisut suliat pineqartut suliarineqarnerannut atatillugu paasissutissat ilassutissaannik noqqaasariaqassagunik tamakkunuunatigut pisariaqartinneqartut qinnuteqaateqartumut allanulluunniit noqqaassutigisinnaavaat.

Allanulluunniit taaneqartillugu pineqarput oqartussaaffiit allat, assersuutigalugu Dansk Polarcenter´i, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik imaluunnit Den kongelige Veterinær Landbohøjskole, qinnuteqaammi paasissutissat eqqortuunersut eqqortuunnginnersulluunniit pillugit uppernarsaasinnaasut.

Paasissutissanik inunnut ataasiakkaanut tunngasunik misissuinermik ingerlatitseqqiisoqassappat suliat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 28, inuit ataasiakkaat inuttut atugarisaat pillugit paasissutissanik oqartussaasunut allanut ingerlatitseqqiisarnermut tunngassuteqartoq, alaatsinaanneqareersimasassaaq.

Imm. 10-mut
Aalajangersagaq malillugu qulakkeerneqassaaq misissuinissamut akuersissutip, misissuinermit atortussarsiat tamarmiusut ilaannakortulluunniit aamma taakkuluunniit tunngavigalugit pillugit paasisatigut angusat Naalakkersuisut ilisimateqqaarsimatinnagit allamut suliamut peqataariinngitsumut tunniunneqarlutilluunniit atugassiissutigineqartannginnissaat. Naalakkersuisummi taamaattoqassagaluarpat ilisimareersinnaasinnaanavianngimmassuk misissuinissamut akuersissut, misissuinermit atortussarsiat aammalu pineqartut pillugit paasisatigut angusat pillugit piginnaatitaanerit kia pigissanerai.

Taamaattumik misissuinissamut akuersissummik, misissuinermit atortussarsianik aamma/imaluunniit pineqartut pillugit paasisatigut angusanik ingerlatitseqqiineq atugassiissuteqarnerluunniit suugaluartoq Naalakkersuisunit akuerineqareersimasassaaq pineqartoq pillugu siumut saaffiginnissuteqareertoqarnera tunngavigalugu.

Misissuinissamut akuersissutip, misissuinermit atortussarsianik aamma/imaluunniit pineqartut pillugit paasisatigut angusanik taaneqartillugit pineqarputtaaq tunisaqarluni akeqanngitsumilluunniit ingerlatitseqqiinerit.

Allamut suliamut peqataariinngitsumut taasamut ilaatigut ilaapput namminneq inuttut suliffeqarfittulluunniit namminersortut, taamatullu suliffeqarfissuarmut immikkoortortalimmi misissuinissamut akuersissummik piginnittumut attuumassuteqartut.

§ 7-imut

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup misissuinissamut akuersissutit § 6, imm. 1 malillugu niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tuniniaanissaq siunertaralugu tunniunneqartup malinnaasinnaanissaa qulakkeerniarlugu iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik ilisimatitsissuteqarfigineqartassaaq kina/kikkut misissuinissamut akuersissummik tunineqarsimanersoq(-sut).

Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik taamatut paasissutissinneqartarnermi unammilleqatigiinnikkut iluaqutissarsisinnaaqqunagu taamaallaat paasissutissiissutigisassavaat kikkut misissuinissamut akuersissummik pissarsisimanersut.

Paasissutissanik inunnut ataasiakkaanut tunngasunik misissuinermik ingerlatitseqqiisoqassappat suliat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 28, inuit ataasiakkaat inuttut atugarisaat pillugit paasissutissanik oqartussaasunut allanut ingerlatitseqqiisarnermut tunngassuteqartoq, alaatsinaanneqareersimasassaaq.

§ 8-mut

Naalakkersuisut piginnaatitaaffimminnik qulakkeerinninnissamut periarfissaqarsinnaanissaat isumannaarumallugu, Naalakkersuisut, misissuinermit paasisatigut angusanik naqitanngorlugit saqqummiineq allatigulluunniit tamanut saqqummiussinerit suugaluartorluunniit pitinnagit paasissutissinneqaqqaartassapput. Paasissutissiisussaatitaaneq kingusinnerpaamik atuutilersarpoq pineqartut pillugit naqitanngorlugit saqqummiussisoqartinnagu allatigulluunniit tamanut saqqummiisoqartinnagu.

Kinaluunniit naqitanngorlugit saqqummiinermut peqataasoq Naalakkersuisunut ilisimatitsisussaatitaavoq, taassuma aatsaat ilisimasimanngippagu, Naalakkersuisut ilisimatinneqareersimasut. Ilisimasimanngikkaanni Naalakkersuisunut pineqartut pillugit ilisimatitsissuteqartoqareersimasoq nalinginnaasumik piumasaqaateqartoqassanngilaq taamatut ilisimatitsissuteqartoqarnissaanik. Taamaattorli uppernarsarneqarsinnaasariaqassaaq Naalakkersuisut pineqartut pillugit naqitanngorlugit saqqummiisoqarneranik allatigulluunniit tamanut saqqummiussisoqarneranik paasissutissinneqareersut.

Kialluunniit nammineerluni qanoq ilisimasaqartiginini aalajangiiffigissavaa, kialluunniimmi akisussaaffigisussaammagu, Naalakkersuisut suli ilisimatinneqarsimannginnerat. § 16, imm. 1 naapertorlugu eqqartuussisutigut pineqaatissiinerit taamaallaat pisinnaapput, nalunaaruteqanngitsoorneq aatsaat piaaraluni imaluunniit mianersuaalliornermik patsiseqarpat. § 16, imm. 1, nr. 4 aamma imm. 2 naapertorlugit sumiginnaaneq ingerlatseqatigiiffimmit piliarineqarsimassappat, assersuutigalugu naqiterisitsisarfimmit, sulisorisanut ataasiakkaanut tunngatinnagu akisussaaffik suliffeqarfimmut atuutsinneqarsinnaavoq.

Naalakkersuisut pineqartut pillugit malinnaatinneqartassapput pineqartut naqitanngorlugit saqqummiussamik imaluunniit tamanut saqqummiussamik assilinerannik Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut nassiussaqartarnerisigut.

§ 8, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaanni pineqartoq tassaavoq naqitanngorlugit saqqummiineq imaluunniit allatigut tamanut saqqummiussineq pisassammata Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi art. 16 aamma 17 aammalu aalajangersakkat allat Naalakkersuisut piginnaatitaaffiannut tunngassuteqartut naapertorlugit.

Uumassusilinnit isumalluutit tunngavigalugit paasisatigut angusanik tamanut qaqugukkulluunniit saqqummiussiniarnermi kinaluunniit tamanut saqqummiussiniarnermut peqataasoq pisussaatitaavoq arlalitsigut innersuussutigissallugu Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut. Ilaatigut innersuussutigineqartassaaq atortussarsiarisat Kalaallit Nunaanneersuusut aammalu uumassusilinnit isumalluutinik pissarsisinnaaneq akuerineqareernermik tunngaveqarsimasoq, kiisalu pineqartunik katersuineq piujuaannartitsinissamik tunngavigisassat malillugit ingerlanneqarsimasoq. Iluaqutiginiakkat niuernermi siunertarisanut atorneqarpata, tamanna naqitanngorlugit saqqummiinermi allatigulluunniit tamanut saqqummiussinermi takuneqarsinnaassaaq, taallugu atortussarsiarineqartut niuernermi siunertarisanut akuersissut malillugu atorneqartut.

Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit atortuutinniarneqartarnerat ajornakusoortarpoq, taamaakkaluartoq Naalakkersuisut Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissut tunngavigalugu tamanut saqqummiisarnissamik piumasaqaat pillugu tunngavissianik aalajangersakkanillu malittarinnittoqartarnissaanik piumasaqaateqarniartartussaapput. Naalakkersuisullu maleruagassat pineqartut eqqartuussivitsigoortumik illersorneqarsinnaasumik atortuutissinnaassammatigit inatsisitigut periarfissaliissuteqartoqarpoq eqqartuussissutigoortumik namminneq isumaqatigiissusiorsinnaanissamik, tak. imm. 4.

Imm. 2-mut
Paasissutissiissuteqartussaatitaanikkut siunertarineqanngilaq arlaannaataluunnit uumassusilinnit isumalluutit pillugit naqitanngorlugit saqqummiisinnaajunnaarnissaat. Siunertarisaasorli tassaavoq Naalakkersuisut piginnaatitaaffiannik qulakkeerinninnissaq, taamaasilluni Kalaallit Nunaata uumassusilinnit isumalluutinit pineqartunit aningaasatigut ilisimatusarnikkullu pissarsiaallutillu angusaasinnaasunik pissusissaa malillugu pissarisassai isumannaarumallugit.

Taamaasilluni paasissutissiisussaatitaanerup malitsigaa uumassusilinnit isumalluutit imaluunniit taakku tunngavigalugit naqitanngorlugit saqqummiussat assilineri Naalakkersuisunut nassiunneqartassammata. Suliat taamaattut nalinginnaasumik ima ingerlanneqartarput assilineri Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut nassiunneqartarlutik, Naalakkersuisullu pisortaqarfimmit ilisimatinneqarlutik.

Uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut iluaquteqarniarnissamut atatillugu niuernermi siunertarisanut akuersissummik pissarsisoqareersimasarnissaa qulakkeerumallugu tamanna naqitanngorlugu saqqummiunniakkami assigisaaniluunniit takuneqarsinnaasassaaq.

Imm. 3-mut
Pingaaruteqarpoq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup misissuinermi paasisatigut angusat imaluunniit taakku ilaat pillugit naqitanngorlugit saqqummiineq allatigulluunniit atugassiineq pillugit ingerlaavartumik ilisimatinneqartarnissaa.

Taamaasilluni Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik ingerlaavartumik ilisimatittassavaa misissuinermi paasisatigut angusat imaluunniit taakku ilaat pillugit naqitanngorlugit saqqummiinerit allatigulluunniit atugassiinerit pillugit.

Imm. 4-mut
Naalakkersuisut imaluunniit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik aalajangersagaq malillugu inatsisitigut erseqqissumik periarfissinneqarput ilisimatuunut, ingerlataqarfinnut assigisaannullu uumassusilinnit isumalluutinik misissuinermi paasisatigut angusat pillugit naqitanngorlugit saqqummiinissaq aamma tamanut saqqummiussinissaq pillugit eqqartuussissutigoortumik namminneq isumaqatigiissuteqarsinnaanissamik. Isumaqatigiissutit taamaattut minnerpaamik imarissavaat inatsimmi matumani malitassaritinneqarlutillu piumasaqaatigineqartut. Naalakkersuisut taamatut isumaqatigiissusiornikkut periarfissaqalissapput piginnaatitaaffigisaminnik pitsaanerusumik atuutititsisinnaanissamik.

Pineqartut assersuutigalugu tassaasinnaapput piffissaq naqitanngorlugit saqqummiiffiusussaq imaluunniit tamanut saqqummiussiviusussaq.

Eqqartuussissutigoortumik nammineq isumaqatigiissutit atorlugit qulakkeerneqassaaq Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi, soorluttaaq Kalaallit Nunaata uumassusilinnit isumalluutit pillugit piginnaatitaaffiata eqqartuussissutigoortumik ataqqineqarsinnaanissaat.

Imm. 5-imut
Qitiusoq tassaavoq Kalaallit Nunaata piginnaatitaaffigisaanik qulakkeerinninnissaq. Pineqartoq allalluunniit paasissutissiisussaatitaasoq(-sut) patent´imik tigusiniarnissi kissaatiginngippagu(-ssuk), taamaallaallu paasisatigut angusani allalluunniit angusaat tamanut saqqummiukkumaannarlugit, Naalakkersuisut imaluunniit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik, pineqartunik piginnaatinneqartoq ilisimasanik pilersunik niuernermi siunertarisanut atuiniarsinnaasassapput misissuinissamut akuersissummut atatillugu malitassaritittaasut mali-tsigisaannik, tak. § 6, imm. 4.

Taamaasillugu paasissutissiisussaatitaanermut atatillugu erseqqissumik ilisimatitsissutigineqassaaq pineqartoq misissuinerminut atatillugu paasisatigut angusat tamaasa ilaannaaluunniit pillugit naqitanngorlugit saqqummiunneqartunik patent´imik qinnuteqalersaarnersoq.

§ 9-mut

Naalakkersuisut periarfissikkumallugit Kalaallit Nunaata piginnaatitaaffimminik qulakkeerinninnissamut aammalu uumassusilinnit isumalluutit tunngavigalugit patent-it imaluunniit patent-inik qinnuteqaatit ilisimasaqarfigereertassammatigit, Naalakkersuisut patent-inik tunniussinissamut atatillugu suugaluartulluunniit pillugit paasissutissinneqartassapput.

Naalakkersuisut patent-inik tunniussineq pillugu ilisimatinneqarsimanngippata, tamanna eqqartuussissutigoortumik nammineq isumaqatigiissusianik akerlioratarsinnaavoq, tak. § 6, imm. 5 aamma § 10, imm. 3. Naalakkersuisut imaluunniit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik taamatut pisoqarpat pineqartumut eqqartuussivitsigoortumik suliassiissuteqarsinnaassapput.

Paasissutissiisussaatitaanerup malitsigaa patent-imik qinnuteqaateqartup qinnuteqaatimi assilinera Naalakkersuisunut nassiuttassagamiuk. Tamanna nalinginnaasumik ima pisassaaq patent-imik noqqaassuteqarniarneq imaluunniit patent-imik qinnuteqaateqarniarneq Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut nassiunneqartassammat. Patentimik qinnuteqaatip assilinera tamatuma kingorna nassiunneqartassaaq Naalakkersuisunut, patent-imik qinnuteqaateqarnermut atatillugu.

Patent-imik tunniussineq patent-it pillugit oqartussaasunut arlalinnut assigiinngitsunullu tunniunneqarsinnaasarmata matumani erseqqissaatigineqarpoq patent-iliinissaq pillugu paasissutissiisussaatitaaneq atuutissammat patent-imik qinnuteqaat sorlermulluunniit tunniunneqaraluarpat, assersuutigalugit Europami patent´iliisarnermik suleqatigiiffimmut (Det europæiske patentnetværk, EPO) imaluunniit ´World Intellectual Property Organization´imut (WIPO).

Naalakkersuisut paasissutissiisussaatitaaneq pillugu sukumiinerusunik maleruagassaliorsinnaapput. Sukumiinerusumik maleruagassani ilaatinneqassapput paasissutissiisussaatitaanerup nalinginnaasumik qanoq isumagineqartarnissaa, tamatumani ilanngullugit assilinerannik qassiusarnissaannillu maleruagassat.

Imm. 2-mut
Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik patent´it niuernermi siunertarisatigut atorniarneqartut niuernermillu siunertarisanut akuersissutit tuniniarneqarnissaat pillugit malinnaaqqissinnaasarnissaa qulakkeersinnaajumallugu, iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik ilisimatinneqartassaaq kina(-kkut) patent´iliinissaq pillugu ilisimatinneqarsimanersoq(-sut).

Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup taamatut ilisimatitsissuteqartarnissatigut unammilleqatigiinnikkut iluaqutissarsisinnaasariaqannginnissaa qulakkeerumallugu taamaallaat paasissutissiissutigisassavaat iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunniussisinnaasarnissamut malinnaaqqissinnaasarnissaanut tunngassuteqartut.

Paasissutissanik inunnut ataasiakkaanut tunngasunik misissuinermik ingerlatitseqqiisoqassappat suliat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 28 alaatsinaanneqareersimasassaaq.

§ 10-mut

Imm. 1-imut
Naalakkersuisut uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuinermi aningaasatigut iluanaarutinik pissusissaa malillugu pissarsiassat qulakkeerumallugit niuernermi siunertarisanut atuinissamik akuersissummik pissarsiniartoqartassaaq. Akuersissutit pineqartut tunniunneqartarnerisigut uumassusilinnit isumalluutit niuernermi siunertarisanut atuinissamik periarfissat atornerlunneqarsinnaanerat annikinnerpaatinniarneqassaaq.

Niuernermi siunertarisanut atuinerni ingerlatsinerit paasineqassapput, uumassusilinnit isumalluutinik atuinermi, uumassusilinnit isumalluutinik piginnittussaanermi imaluunniit misissuinerni inernernik, tassunga ilaallutik uumassusilinnit isumalluutit pillugit inernerit ilaannik, aningaasatigut iluanaarniarnermik siunertaqartuusut. Naalakkersuisut anguniagaraat Kalaallit Nunaanni uumassusilinnit isumalluutit niuernermi siunertarisanut sapinngisamik annertunerpaamik iluaqutiginiarsinnaanissaat.

Niuernermi siunertarisanut akuersissummik qinnuteqaateqartumut inatsisitigut tunngavilimmik immikkut pisinnaatitaaffeqartitsisoqanngilaq. Naalakkersuisut imaluunniit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik sapinngisamik anguniagassaraat qinnuteqaateqartumut pineqartumut niuernermi siunertarisanut akuersissummut atatillugu malitassaritinneqartussat pillugit isumaqatigiissuteqarniarnissaq, tak. imm. 3.

Niuernermi siunertarisanut akuersissutit tunniunneqartarput pineqartup niuernermi siunertarisanut siusinnerusukkut akuersissutigisimasai ataqqillugit.

Patent-iliinissamik qinnuteqaat niuernermi siunertarisanut akuersissuteqaqqaarnissamik piumasaqaatitaqarfiunngilaq. Akerlianik patent-i pineqartoq niuernermi siunertarisanut atorniarneqassappat, taava niuernermi siunertarisanut akuersissuteqaqqaarnissaq piumasaqaataavoq.

Imm. 2-mut
Niuernermi siunertarisanut atuinissamik akuersissut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmit qinnuteqaateqarneq tunngavigalugu pisiarineqassaaq. Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup qinnuteqaatit pisariitsumik assigiiaartumillu isumaqatigiissuteqarsinnaagunigit piumasarisinnaavaa qinnuteqaatit tunniunneqartassasut pineqartut pillugit qinnuteqarnissamut immersuiffiliat atorlugit.

Qinnuteqarnissamut immersuiffiliaq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaavoq, qinnuteqaallu iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut toqqaannartumik aamma nassiunneqartussaalluni. Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup pilersinneqarnissaa tikitserlugu pineqartut pillugit saaffiginnissutit tamarmik, aammalu qinnuteqaatit, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut ingerlatinneqartassapput.

Imm. 3-mut
Naalakkersuisut imaluunniit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik aalajangersagaq malillugu inatsisitigut erseqqissumik periarfissinneqarput niuernermi siunertarisanut akuersissutinik qinnuteqaateqartunut namminneq isumaqatigiissusiorsinnaanissamik. Isumaqatigiissutit taamaattut minnerpaamik imarissavaat inatsimmi matumani malitassaritinneqarlutillu piumasaqaatigineqartut.

Naalakkersuisut imaluunniit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik aalajangersagaq taanna malillugu sukumiinerusunik malitassiuussisinnaapput niuernermi siunertarisanut akuersissutip iluaqutiginiarneqarnissaa pillugu aammalu patent-imik tigumminnittumut suut malitassaasariaqarnerannik patent´ip niuernermi siunertarisanut iluaqutiginiarneqarsinnaaneranut atatillugu, tak. § 11. Tamakku saniatigut isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq Naalakkersuisut imaluunniit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik isumaqatigiissummi pineqartumi pisussaaffiit sumiginnarneqarpata taamaattunut suut oqartussaaffiusinnaassanersut.

Naalakkersuisut taamatut isumaqatigiissusiortarnikkut periarfissaqarluarnerulissapput maleruagassat inatsimmi aalajangersarneqartut eqqartuussivitsigoortumik atortuutinneqarsinnaanissaannik.

Imm. 4-mut
Aalajangersagaq malillugu inatsisitigut tunngavissiisoqarpoq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunniussisinnaatitaassasoq, tamatumanilu pineqartut iluaqutiginiarneqarsinnaanissaat pillugu sukumiinerusunik malittarisassiornissaannut, tak. § 11.

Taamaasilluni iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik taannaavoq niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunisaqarneq pillugu isumaqatigiissusiortartussaq. Niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunniussineq aatsaat pisinnaavoq tunisinermut pineqartumut atatillugu tamanna pippat, taamaasilluni isumaqatigiissut pineqartoq aamma isumaqartuarsinnaassammat.

Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut piginnaatitsissutini peqqussutigisinnaavaat, taamaasillutik Naalakkersuisut, tamatumanilu Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik, iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tuniniaasarneranut atatillugu allaffissornikkut suliassat pillugit ilitsersuuteqarlutillu nakkutilliisinnaanngorlugit.

Imm. 3-mi erseqqissaatigineqarpoq Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut, akuersissutinik pineqartunik tunniussisarnermut atatillugu, allaffissornikkut ilitsersuusiorsinnaatitaallutillu nakkutilliisussaatitaasut. Tamatuma kinguneraa Naalakkersuisut akuersissutinik pineqartunik tunniussisarnissat pillugit allaffissornikkut qanoq aqutsisoqarnissaanik malittarisassiorsinnaammata.

Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut piginnaatitsisinnaanerat pillugu sukumiinerusumik maleruagassat nalunaarusiornikkut aalajangersarneqarumaarput. Sukumiinerusumik maleruagassani aamma imaritinneqassapput akuersissutinik tunniussisarnissamut malittarisassat, taakku suut tunngavissat malillugit tunniunneqartassanersut aammalu pineqartunik iluaquteqarniarnermut atatillugu malitassat suut aalajangersarneqarsinnaasassanersut.

§ 11-mut

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup niuernermi siunertatigut suliaqarnerminut ilanngullugu niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tuniniaasassaaq ingerlatseqatigiiffinnut uumassusilinnit isumalluutinik niuernermi siunertarisanut atuiniarlutik kissaatigisaqartunut. Aalajangersagaq malillugu periarfissiisoqarpoq niuernermi maleruagassanut akuersissummut atatillugu akuersissummut akiliutissaq pillugu, nalunaarusiortartussaatitaaneq pillugu, akuersissutip atuuffissaa pillugu aammalu piffissaq atuuffiusussaq qaqugukkut atorunnaarnissaa pillugu malitassanik aalajangersaasinnaanissamik.

Piffissaq atuuffiusussaq isumaqarpoq tassaasoq piffik niuernermi maleruagassanut akuersissutip atuuffissaa. Tamatumani naatsorsuutigineqarpoq niuernermi maleruagassanut akuersissutit piffimmi killilikkami atuuttussatut tunineqartarumaartut.

Qaqugukkut atorunnaarnissaa pineqartillugu innersuussutigineqassaaq ulloq taanna niuernermi iluaqutissatut akuersissutip atorneqaqqusaajunnaarfissaa.

Iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup sulinerani atugassarititaasut naapertuuttut tunngavissaqartissinnaajumallugit niuernermi maleruagassanut akuersissutinik tunisaqartarnikkut isertitat iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut nakkartinneqartassapput.

Naalakkersuisut iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup sukumiinerusunik malittarisassiuussisinnaanera pillugu killissarititaasussanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput. Iluaquteqarniarnermullu ingerlatseqatigiiffik tunngavissat pillugit killissarititaasut taakku iluanni maligassiuisinnaassasoq niuernermi siunertarisanut akuersissutinut atatillugu tuniniaasarnissaminut.

Niuernermi siunertarisanut akuersissummut tassungalu tunngavissat tunniunneqartut apeqqutaasartussaassaaq suliniut sunaanersoq. Taamaattumik tunngavissat pineqartut suliniummut tassungaannaq attuumassuteqartartussaassapput.

Imm. 2-mut
Niuernermi siunertarisanut akuersissut pillugu akigitinneqartartussamut naatsorsueriaasissaq arlalinnik tunngaveqartinneqartussaassaaq, assersuutigalugit akuersissutip qanoq sivisutigisumik atuunnissaanik, atuuffissaanik aammalu suliffeqarfiup akuersissummik tunineqartup aningaasatigut iluanaarutigisinnaasaanik. Taamaattumik akiliutissat malitassallu qinnuteqartup aamma iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup akornanni isumaqatiginninniutigineqartassapput Naalakkersuisut killissarititaasutut aalajangiussaasa iluanni naammassineqarsinnaasutut. Taamatuttaaq aamma isumaqatigiissutigineqartassaaq siumut akiliuteqaqqaartoqartassanersoq imaluunniit pineqartut naammassereerneranni.

Aalajangersagaq malillugu periarfissiisoqarpoq Naalakkersuisut maleruagassaliorsinnaassasut taallugit iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffik killissarititaasut suut tunngavigalugit naatsorsuisinnaanissaanik niuernermi siunertarisanut akuersissutinik suliaqarnermut. Tamanna nalunaarut aqqutigalugu pissaaq, taamaasilluni iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup sulineranut killissarititaasussat siumut aalajangersarneqareersinnaaqqullugit aammalu niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tuniniaaneq apeqqutaatinngikkaluarlugu iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut allanulluunniit assigiisinneqarnersut apeqqutaatinnagu.

Niuernermi siunertarisanut akuersissummi allassimassaaq taanna qaqugukkut atortuujunnaarumaarnersoq imaluunniit utertinneqarsinnaajumaarnersoq, aammalu malitassat nutaat suut tunngaviujumaarnersut akuersissutissaq nutaaq isumaqatigiinniutigineqassappat.

§ 12-imut

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanikkut, piginnaasaqassutsikkut aamma ilisimasatigut piorsaanerit pitsanngorsarnissaannik annerusumik suliniuteqartoqarnissaa pillugu tunngaviusumik politikkerisaannut ilanngullugu, suliniutit tamarmik nalunaarusianngorlugit paasissutissiissutigineqartassapput Naalakkersuisunut. Tamakku nalinginnaasumik ima isumaqartassapput nalunaarusiat pineqartut, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut, akuersisoqareernerata kingorna, ukiup ataatsip qaangiunneraniit ukiumut ataasiarluni nassiunneqartarnerisigut. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup Naalakkersuisut tamatuma kingorna ingerlaavartumik ilisimatittassavai.

Qitiusumik ilinniarfiit immikkut ilisimasaqarfittut (ilimmarfittut) piorsaaffigineqarnerannut ilanngullugu pilersaarutigineqarpoq nalunaarusiat pineqartut, suliniutit pillugit paasissutissartallit, katersorneqarlutillu aaqqissuussamik katersugaatigineqalissasut. Tamanna assersuutigalugu Maniitsumi Aalisakkanik Tunisassiornermut Ilinniarfimmi, ATI-mi, pisinnaavoq imaluunniit illunut isumassarsiorfiullutillu siunnersuisarfinnut atatillugu. Pineqartut tassaassapput ornigassat piorsaaffiit, suliffeqarfinnik nutaanik pilersitsisinnaasarnissamut oqilisaaffiusinnaasussat. Sisimiuni siunnersuisarfiullunilu isumassarsiorfik sanaartorneq, nukissiuutit avatangiisillu sammisassarissavai, Maniitsumilu siunnersuisarfiullunilu isumassarsiorfik nerisassanut sammisunik suliaqassalluni. Sumiiffiit pineqartunik katersuiffiusut, katersueriaatsit aammalu atornissaannut siunertarisat immikkuullarissut pillugit paasissutissat naapertuuttumik nalunaarsorneqassapput database´lu aqqutigalugu aaqqissuussamik toqqorsivilerneqarlutik. Taamaasilluni aamma qulakkeerneqarsinnaassaaq ilisimasaqarfiit allat aamma, assersuutigalugit Inuili aamma Pinngortitaleriffik paasissutissatigut tunngavigisanik atuisinnaanissamik periarfissaqarsinnaanissaat.

Imm. 2-mut
Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnissamut piorsaanissamullu killissarititaasussat naapertuuttut tunngavississallugit periarfissaqarsinnaaqqullugit suliniutit naammassineqanngitsut tamarmik aamma nalunaarusiorneqartassapput. Nalunaarusiarineqartumi ilaatigut ilaatinneqartassapput suliniutip sooq unissimaneranik nassuiaat aammalu suliniut pillugu nassuiaasiarineqarsimasumut sanilliullugu qanoq ingerlalertorfiutigisimaneranik nassuiaat. Taamatuttaaq nalunaarusiaq nassuiaatitaqartinneqassaaq suliniut pillugu malitsigisaanik suut pilersaarutaanerannik aammalu suliniummut atatillugu paasissutissarsiat sumut atorneqarnissaannik.

Nalunaarusiat pineqartut Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut nassiunneqartassapput.

Imm. 3-mut
Naalakkersuisut, taamatullu aamma Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik, isumaqarpata paasissutissat nassiunneqarsimasut imm. 1-imi aamma 2-mi piumasaqaataasut malillugit suliarineqarsimanngitsut, taamatullu nalunaarusiaq tiguneqartoq suliaasimasullu pillugit paasissutissanik allanik pisariaqartitsisoqartoq taakku misissuinissamut akuersissutinik aamma niuernermi siunertarisanut akuersissutinik piginnittunut piumasaqaatigineqarsinnaapput. Nalinginnaasumik tamanna ima ingerlanneqartassaaq Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik taannaassalluni nalunaarusianik tigusanik misissuisartussaq, tamatumani nalilersinnaasarumallugu paasissutissanik allanik ujartuinissamik pisariaqartitsisoqarnersoq.

Imm. 4-mut
Naalakkersuisut suliniutip pineqartup suunera apeqqutaatillugu periarfissaqarput nalunaarusiat paasissutissanik sunik imaqartinneqartarnissaannik maleruagassaliornissaminnut. Naalakkersuisut assersuutigalugu maleruagassaliorsinnaapput suliniutip suunera apeqqutaatillugu suut pissarsiaqaataasimanerannik nassuiaasiortoqartarnissaanik, pineqarpata aningaasatigut, teknikkikkut, bioteknologiitigut, avatangiisitigut allatigullu pissarsiaqaataasinnaasimasut. Tamanna periarfissiissutigineqarpoq killissarititaasunut piumasaqaatit naapertuunnerpaat aalajangersarneqarsinnaajumallugit, taamatullu suliniutit unitsiinnarneqartartut sapinngisamik ikinnerpaatikkumallugit.

§ 13-imut

Aalajangersagaq malillugu siunertarineqarpoq qulakkeerneqassasoq misissuinissamut akuersissutinik aamma niuernermi siunertarisanut akuersissutinik arsaarinnissuteqartoqarsinnaasassasoq malittarisassanik sumiginnaasoqartillugu, assersuutigalugu paasissutissiisussaatitaanermik aammalu nalunaarusiortartussaatitaanermik pisussaaffigisanik uteqqiaffiusumik sanioqqutitsisoqartartillugu, tak. §§ 8 aamma 12. Soorlu inatsimmut nassuiaammi taaneqartoq uumassusilinnit isumalluutinik katersisarneq pisassaaq avatangiisit pinngortitarlu sapinngisamik annikinnerpaamik sunnerlugit. Paasinarsippat qinnuteqarsimasoq misissuinissamut akuersissutiminik imaluunniit niuernermi siunertarisanut akuersissutiminik, tamatumanilu aamma pineqartut pillugit malitassanik unioqqutitsisoq, Naalakkersuisut periarfissaqarput misissuinissamut akuersissummik imaluunniit niuernermi siunertarisanut akuersissummik pineqartumik utertillugu tigusisinnaanissaminnik.

Tassuunakkut qulakkeerneqassaaq inatsimmi aammalu Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu isumaqatigiissummi aalajangersakkat Kalaallit Nunaata piginnaatitaaffiinut tunngassuteqartut unioqqutinneqartariaqannginnerat imaluunniit inatsit malillugu malitassaritinneqartut sumiginnarneqartariaqannginnerat.

Misissuinissamut imaluunniit niuernermi siunertarisanut akuersissummik utertitsilluni tigusisoqassappat tamanna pissaaq Inatsisartut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisaat naapertorlugu. Taamaattumik utertitsilluni tigusisoqarsinnaanngilaq isumaqatigiissuteqarfigisimasaq taamatut pisoqarnissaa pillugu paasissutissanik paasitissimanngikkaanni, taamatullu pineqartup oqaaseqaateqarnissaanik periarfississimanngikkaanni (suliamut attuumassuteqartumik tusarniaaneq).

§ 14-imut

Aalajangersakkami taaneqarpoq Naalakkersuisut aalajangersinnaagaat ingerlatsivimmi oqartussaasoq ataaseq inatsisissatut siunnersuut malillugu ataasiinnarmut saaffiginnittarfeqarnissamik tunngavigisaq naapertorlugu aqutsinissamik ataqatigiissaarinissamilluunniit akisussaasinnaasassasoq. Aalajangersagaq malillugu siunertarineqartoq tassaavoq ataasiinnarmut saaffiginnittarfeqarneq pillugu tunngavigisap atuunnissaa. Taamatut tunngavigisaqarnerup malitsigissavaa qinnuteqaat ataasiinnavik oqartussaasoqarfimmut ataatsimut tunniunneqartassammat, taassuma isumagissammagu akuersissutissat inatsit malillugu pisariaqartussat tamaasa oqartussaasunit allanit aamma pissarsiariniarnissaat. Taamaattumik taamatut tunngavigisaq aqutsinermut oqartussaasut akornanni oqartussaassuseqarnerit agguataarnerinik allannguinavianngilaq.

Naalakkersuisuttaaq aalajangersagaq malillugu inatsisitigut tunngavissinneqarput nalunaarummik aalajangersaanikkut maleruagassiisinnaanissamik ingerlatsivittut ataqatigiissaarisutut oqartussaaffiup ingerlatsinerminik qanoq suleriaaseqarsinnaanissaanik. Naalakkersuisut taamatut nalunaarummik aalajangersaanikkut matumani inatsit malillugu ingerlatsiviup ataqatigiissaarilluni oqartussaaffigitinniakkap oqartussaassuseqarnera pillugu sukumiinerusumik aalajangersaasinnaassapput, soorluttaaq aamma sukumiinerusumik nassuiaateqarfigineqarsinnaassasoq ataqatigiissaarilluni suliffeqarfiusup oqartussaaffinnut allanut qanoq ingerlatsisinnaanissaa, tamatumani ilanngullugit ataasiinnarmut saaffiginnittarneq pillugu killissarititaasut iluanni akuersissutinik pissarsiniartarnissamut atatillugu akissuteqaateqarfioreertartussat pillugit aalajangersaanerit.

§ 15-imut

Siunnersuutigineqarpoq iluaquteqarniarnermut ingerlatseqatigiiffiup niuernermi siunertarisanut akuersissutinik tunniussinerit pillugit aalajangiinerinik naammagittaalliutit Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut tunniunneqarsinnaassasut. Piffik naammagittaalliuteqarsinnaanissamut killissarititaasoq sapaatit akunnerinik sisamanik sisivussuseqassaaq, aalajangiussap qinnuteqaateqartumut apuunneraniit naatsorsuullugu.

Aalajangiineq allaganngorlugu matumani inatsimmi taaneqartut malillugit "apuunneqartoq" tassaavoq tigusisussap pissutsit nalinginnaasut malillugit periarfissaqarfigisimasaa imarisai pillugit paasitinneqarsimanissaminik. Tamatuma kinguneraa aalajangiineq apuunneqarsimasutut naatsorsuunneqartarmat pineqartoq tigusisussamut tunniunneqareeraangat, tamatumani pineqartup inuttaanut imaluunniit allakkanut nakkartitsivianut apuulluguluunniit ikineqarneratigut. Taamatuttaaq POST Greenlandip suleqatigisartagai allakkeriveqanngitsuni sumiiffinniittut tigusisussap allakkanik aallerfigisartagaani naligiissillugit isigineqarput. Allagaq allaffiup matoreernerata kingorna tunniunneqartoq apuunneqartutut aatsaat naatsorsuunneqalertarpoq ullup suliffiusussap tullianiit ullaakkut, allatigut pissuteqartumik takuneqarsinnaanngikkaangat allakkat siusinnerusukkut aaneqareersimasut.

Aalajangiineq telefaxikkut assigisaatigulluunniit nassiunneqartoq atorlugu periarfissaqartoqarpoq aalajangiinermik tigusisussamut ulloq-unnuarlu qanorluunniit ikkaluarpat nassiussisinnaanermik, tamatumani atortorissaarut qaminneqarsimanngippat imaluunniit pappiarartaanik unittoortoqarsimanngippat. Telefaxip iluaqutissartaraa uppernarsarneqarsinnaasarmat tigusisussamut qaqugukkut nassiussisoqarsimaneranik. Telefaximuttaaq aamma tunngavissaritinneqarpoq aalajangiinerup allaffiup nalinginnaasumik ammanerata nalaani apuunneqarsimanissaa.

§ 16-imut

Unioqqutitsinerit paragraffimi tassani nassuiaatigineqartut akiliisitsinermik pineqaatitsissutigineqarsinnaapput.

Imm. 4-mut
Aalajangersagaq malillugu inatsisitigut periarfissaliissuteqartoqarpoq inatsit tunngavigalugu nalunaarutinik unioqqutitsippata aktianik piginneqatigiiffiit, kommune imaluunniit piginneqatigiilluni ingerlassat aamma pineqaatissinneqarsinnaanerisa qulakkeerneqarsimanissaanik.

§ 17-imut

Inatsimmik atortuutitsinissap unioqqutitisisoqartillugu inuiaqatigiinnut akornusiisinnaasoqarneranut sanilliussinnaaqqullugu aalajangersagaq naapertorlugu periarfissiisoqarpoq Naalakkersuisut unioqqutitsilluni iluanaarutit aamma atortussiaanngitsut pillugit taarsiissuteqartarneq aammalu arsaarinnissuteqartarneq pillugit sukumiinerusunik maleruagassiisinnaanissaannik, Landskarsimut iluaqutaasussanik.

§ 18-imut

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat atuutilissasoq ulloq 1. december 2006 aallarnerfigalugu.