23. oktober 2006 UKA06/43
Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
pillugu
Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata
ISUMALIUTISSIISSUTAA
siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq
Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:
Inatsisartunut ilaasortaq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit, siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Kim Kielsen, Siumut, siulittaasup tullia
Inatsisartunut ilaasortaq Lars-Emil Johansen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Augusta Salling, Atassut
Inatsisartunut ilaasortaq Jens B. Frederiksen, Demokratit
Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut oqaaseqaatitai ilanngullugit Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata misissuataarsimavaa. Siullermeerinermi siunnersuut Inatsisartunit ataatsimut isigalugu tapersersorneqartoq ataatsimiititaliap maluginiarpaa.Siunnersuutip imarisaa.
Aalisarnermut aningaasaliissutit immikkoortitat siunnersuutikkut pilersinneqarput. Aningaasanut inatsimmi aningaasat Aalisarnermut aningaasaliissutit immikkoortitanut immikkoortinneqarput. Aalisarnermut aningaasaliissutit immikkoortitat aningaasartaat aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup inerisarneqarnissaanut atorneqassapput, matumani inuussutissarsiummut akuulerumasunut nutaanut oqilisaannissaq ilanngullugu.
Sinerissamut qanittumi aalisarnermi aalisariutit taarsernissaannut nutarternissaannullu Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaanerat siunnersuutip periarfissippaa. Tamatuma saniatigut suliniutinut inerisaaviusunut, kalaallit aalisarnerannut, matumani tukertitsisarneq ilanngullugu nutaanik periarfissiinermik pilersitsisinnaasunut Naalakkersuisut tapiisinnaanerat siunnersuutip periarfissippaa.
Aalisarnermi nammineerluni aningaasalersuisinnaanerup annertusiniarneqarnerani tapersiisutut sunniuteqarnissaq siunnersuutip siunertaraa, taamaalilluni angallatitaarniarluni suliniutinut naleqquttuinnarnut, suliniutip pissarsiariniarneqarnerani nalingata tamarmiusup minnerpaamik 80 %-ianut aningaasalersuutissat allameersut aammalu pisortat 20 %-imik aningaasaliissutigisinnaasaat pissarsiarineqarsinnaatillugit tapiissutit tunniunneqarsinnaassallutik. Angallatitaarniarluni suliniutip aningaasaqarnerata nalilersorneqarnera taamaalilluni taarsigassarsititsisartut namminersortut akiliisinnaassuseqarneq pillugu piumasaqaataannit, pisortat tungaannit nalilersuineq pitinnagu oqartussaaffigineqartussaavoq. Aalisartunut soqutiginarnerpaanik iluanaarniutigalugu aalisartunut; raajanik, qaleralinnik siunissamilu saarullinnik aalisartunut siunnersuut sammisuuvoq.
Naalakkersuisumut apeqqutit
Ataatsimiititaliap siunnersuutip suliarinerani Naalakkersuisoq apeqquteqaateqarfigisimavaa, taakku ilanngussat ilanngunneqarput.
Siunnersuutip imarisamigut ilusiligaanera
2007-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip "Konto pingaarnermut 50.06.50-imut, Aalisarnermik ineriartortitsinermut sillimmatit"-nut tunngasut missingersuutinut ilanngussartaani allassimavoq, Nunatta karsianit tapiissutit katillugit 41,2 mio. kr-it immikkoortinneqartut, taakku ukiuni missingersuusiorfiusuni 2006-imi 2007-milu timitalerneqarnissaat siunnersuutigineqarluni – taakkunannga 2007-imi 21,082 mio. kr-it.
2006-imi Aningaasanut inatsimmi aningaasat immikkoortinneqarsimasut ilaat siunertamut tassunga 2007-imi atorneqarnissaat aatsaat pissappat, tamatumunnga immikkut tunngavissaqarnissaq, 2006-imi aningaasanut inatsimmi oqaasertaliinissaq imaluunniit immikkoortumut inatsimmi immikkut ittumik inatsimmik tunngavissiinissaq piumasaqaataavoq.
Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip matuma § 1, imm. 2-ani, Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat Aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqassasut aamma Aalisarnermut Aningaasaliissutinut Immikkoortitani ileqqaarneqassasut aalajangersarneqarpoq. Inatsisissatulli siunnersuutip § 16-ani Inatsisartut inatsisaat manna 1. januar 2007-miit atuutilissasoq aalajangersarneqarpoq.
Taamaalilluni 2006-imi Aningaasanut inatsimmi aningaasat Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitanut atugassiissutit ukiumi missingersuusiorfiusumi kingusinnerusumi atorneqarsinnaalersillugit nuunneqarnissaannut Inatsisissatut siunnersuut ilusimisut iluseqartoq tunngavissiissummik imaqanngilaq.
Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip atuutilerfissaa pillugu allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiussilersaartut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Naalakkersuisut ilimasaarutigaat. Allannguutissatut siunnersuutikkut tassuuna tunngavissiissut pisariaqartinneqartoq pilersinneqarpoq.
Siunnersuummik ataatsimiititaliap suliarinninnera
Aalisarnermik inuussutissarsiutip inuussutissarsiutitut illersorneqarsinnaallunilu aningaasaqarnikkut iluanaarutaasinnaanerata ineriartortinnissaanut siunnersuut ilapertuutaasinnaasoq tamannalu pitsaasuusoq pingaarnertut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.
Aningaasat Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat aalisarnermik inuussutissarsiutip ineriartortinnissaanut atorneqassapput, matumani inuussutissarsiummut akuulerumasut nutaat oqilisaanneqarnissaat ilanngullugu. Siunertaq tamanna ataatsimiititaliap tamakkiisumik tapersersorpaa.
2007-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ukiunilu missingersuusiorfiusuni Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitanut aningaasanik immikkoortitsisoqarsimanngitsoq ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq. Matumani ukiut ingerlanerini Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitanut piffisami aalajangermasumi akiliuteqartarnikkut aningaasat pisariaqartinneqartut pissarsiarineqartarnissaat siunnersuutip siunertaani piviusunngortinneqartassasut tunngavissaatitaasoq ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq.
Sinerissamut qanittumi aalisarnermi aalisariutit taarsernissaannut nutarternissaannullu Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat 80 %-ii Naalakkersuisut atulersaaraat ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq. Sinerissamut qanittumi aalisakkanik pisuussutitta atorluarnerunissaannut aalisarnermilu pitsaanerusumik aningaasarsiulernissamut tamanna tapertaassaaq.
Tassunga atatillugu sinerissamut qanittumi aalisarnermi aalisariutit ingerlaavartumik taarsersorneqarnerat nutarterneqarnerallu avatangiisitigut, ilaatigut pitsaanerusumik orsussamik atuinikkut aamma sunniuteqarsinnaammat (sunniuteqartariaqarmat) ataatsimiititaliap oqaatigissavaa.
Taamatuttaaq suliniutinut inerisaataasunut kalaallit aalisarnerannut periarfissanik nutaanik pilersitsisinnaasunut tapiissuteqarsinnaaneq siunnersuutikkut ammaanneqarmat ataatsimiititaliap pitsaasutut isigaa.
Matumunnga ilanngullugu tukertitsisarnermut atatillugu suliniutit inerisaaviusut siunnersuutikkut aamma ammaassiffigineqarput. Aalisarnermut tunngasutigut unammillikkavut nunat arlallit piffissap ilaani tukertitsisarnermit annertuunik isertitaqartarsimammata ataatsimiititaliamit oqaatigineqassaaq. Savalimmiormiut avammut niueruteqarnermikkut isertittagaasa 25 %-ii assersuutigalugu eqalunnik aamma (pingaartumik) kapisilinnik tukertitsisarnermeersuupput. Nunatsinnut atatillugu ineriartortitsiffissaq atorneqanngitsoq matumani annertuujuvoq, - akitigulli allanngorartarneq aamma angisuumik mianerisassartaqarpoq, nappaatinit annertuumillu mingutsitsinermit annaasat patsiseqarsinnaapput.
Tassunga atatillugu kukkussutit akisuut pinngitsoorumagutsigit tukertitsisarnermut atatillugu allat misilittagarisaat eqqummaariffigineqarnissaat tunngavissaqarpoq.
Taamatuttaaq avatangiisitigut sunniutissat, matumani kvælstof-it, fosfor-i, kobbersulfat-it (qalut ungaluusut quajaatininnissaannut akiuinermut atorneqartartut) kiisalu nakorsaatit maangaannartinneqarsinnaanerisa eqqummaariffigineqarnissaat tunngavissaqarpoq. Avatangiisitigut aarleqqutaasinnaasunut pinngortitap nammineerluni aalisagaanit sunniutaasinnaasut, pingaartumik sananeqaatikkut pilersinnaasut (mingutsitsineq aqqutigalugu) kisiannili aamma uumasuaqqanik nappaatinillu siammaasinnaanerit aamma ilaapput.
Taamaattumik pineqartumi inatsisiliornikkut sinaakkutinik pisariaqartitsinerup ilanngunneqarnissaa Naalakkersuisunit qulakkeerneqassasoq ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqassaaq.
Ataatsimiititaliap inassuteqaataa
Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip atuutilerfissaa pillugu allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiussilersaarnerat siunnersuummik siullermeerinermi Naalakkersuisut ilimasaarutigaat. Tamanna ataatsimiititaliap isumaqatigiittup tapersissavaa.
Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut ilusimisut iluseqartoq matuma kingorna akuersissutigineqassasoq ataatsimiititaliap isumaqatigiittup inassutigaa.
Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.
Ane Hansen, siulittaasoq
Kim Kielsen,
siulittaasup tullia
Lars-Emil Johansen
Augusta Salling
Jens B. Frederiksen
Ilanngussaq (pdf-format)