Inatsisartut akileraartarnermut
akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat
MANI
Nuummi ulloq 2. oktober 2006
UKA 2006/29, 30 aamma 32-p siullermeerutaasunik suliarineqarnerisa kingornatigut apeqquteqaatinut akissuteqaatit
Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip (EM 2006/29) siullermeerutaasumik suliarineqarnerani neriorsuutigaara Demokratit oqaaseqartartuanit akileraaruserinerup qitiusumik ingerlanneqalernissaanut atatillugu aningaasanut tunngasunik apeqquteqaatai marluk allakkatigut akiumallugit.
1. Qitiusumik ingerlatsilernissamut atatillugu ernianik, akiliutinik il.il. annaasaqaatinut taarsiissutit, naatsorsorneqartut 20 mio. koruuninut
KANUKOKA-mik isumaqatiginninniarnermut atatillugu Naalakkersuisut akiliutit assigiin-ngitsut, assersuutigalugu akileraarutissat sinnerinik akiliinermut atatillugu ilassutit, ilassutit akileraarutinit utertoortoqartillugu akilerneqartussat il.il. nalingi naatsorsorsimavaat. Kisitsisit naatsorsorneqarsimapput kommunit inaarutaasumit naatsorsuinerit augustusip naanerani nassiussuunneqarnerinut atatillugu nalunaarutaagallartunik suliarisimasaat tunngavigalugit.
Kommunit 2004-mi nalunaarutaanni naatsorsuinernik tunngaveqartumik naatsorsuinerup takutippaa, kommunit qitiusumik ingerlatsilernerup kingunerisaanik 4,6 mio koruunit missigisaannik akileraarutissat sinnerinut ilassutinit annaassagaat, akerlianilli 800.000 koruunit missigisaat akileraarutinit utertoorutinut atatillugu ilassutinik akiliisarunnaarnermi sipaarutigissallugit. Kisitsisit ukiumiit ukiumut allanngorangaanngillat. Ingerlatseqatigiiffiillu akileraarutaannit ilassutinit isertitanit kommunit annaasassaat 5,2 mio. koruunit missaannut naatsorsorneqarsimallutik. Kommunit tapinit assigiinngitsunit annaasassaat katillugit ukiumut 9 mio. koruunit missaannut naatsorsorneqarsinnaapput
KANUKOKA akileraarutit erniaannit akileraartarnermilu akiliutinit assigiinngitsunit kommunit isertitaannik naleqqersuutaasumik ukiumut 20 mio. koruuninut naatsorsuisimavoq, Naalakkersuisut amerlanaarlugit naliliinertut isumaqarfigisaanik. Naalakkersuisut naliliutigaat kommunit akileraarutit erniaannit akiliutinillu isertitarivitaat 10-12 mio. koruunit missaanniittut, 20 mio. koruuniunatik, tassami 8 mio. koruunit missigisaat sulisitsisut akiligassanut kinguaattoorutaanut ukiut tallimat sinnerlugillunniit pisoqaassuseqartunut tunngasuummata, taamaattumillu akilerneqarsinnaanngitsutut isigineqaannarsinnaallutik.
Tamanna tunngavigalugu qitiusumik ingerlatsilernermut atatillugu ernianik, akiliutinik assigisaannillu annaasanut taarsiissutit katillutik amerlassusiat 20 mio. koruuninut, tassaasut 9 mio. kr.-it tapinut assigiinngitsunut + 11 mio. kr.-it akileraarutit erniaannut akiliutinullu tunngasut.
2. Akiligassanut kinguaattoorutinik naatsorsuineq 15 mio. koruuninut
Akiligassanut kinguaattoorutinik naatsorsuinernik kommunit nassiussaat kingullerpaat tunngavigalugit akileraarutissat sinnerinik A-millu akileraarutinik akilinngitsuukkanik annaasat katillugit ukiumut agguaqatigiititsinermi 22. mio. koruunit missaannut Naalakkersuisut nalilersimavaat, taakkunanngalu akileraarutinik annaasat agguaannissaannut malittarisassat atuuttuusut malillugit kommunit 16. mio. koruunit missigisaat nammatassaralugit.
Tamatumunngali atatillugu oqaatigineqassaaq KANUKOKA Naalakkersuisullu ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniarnermi isumaqatigiimmata akileraarutitigut, akileraarutissat sinnerisigut il.il. annaasat nunap karsiata kommunillu akornanni agguarneqartarnerat ingerlaannassasoq. Taamaammallu inatsisissamut siunnersuutip aappassaaneerutaasumik suliarineqarnissaanut Naalakkersuisut allannguutissamik siunnersuummik saqqummiussiniarput, isumaqatigiissutip tamatuma sunniutigisai iluarsiissutigalugit.
Tamatuma saniatigut naleqquttuusoraara akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip (UKA 2006/29), Inatsisartut akitsuutit il.il. pillugit inatsisaasa ilaasa allanngortinneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsississaattut siunnersuutip (UKA 2006/32) aammalu meeqqanut ileqqaarutit pillugit Inatsisartut inatisissaattut siunnersuutip (UKA 2006/31) siullermeerutaasumik suliarinneqarneranni pissutsit tikinneqartut ilaannut itisilerutaasunik imaattunik oqaaseqarfiginninnissara.
Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut
3. Siunnersuummi § 12, imm. 2
Siullermeerutaasumik suliarinninnermi Demokratit oqaaseqartartuata periaatsimik siunnersuummi § 12, imm. 2-mi oqaatigineqartumik Naalakkersuisut ingerlatitsiinnarnissamik kissaateqarnerat paatsuunganartissimavaa.
Siunnersuummi § 12 allakkanut suliami iliuuseriniakkanik ilisimatitsissutinik taaneqartartunut tunngavoq. Suliami iliuuseriniakkanik ilisimatitsissutit pingaartumik nammineerluni nalunaarusiamik akileraarusiinernut atatillugu atorneqartarput. Takussutissiissutitut suliami iliuuseriniakkanik ilisimatitsissummut assersuut ilanngunneqarpoq.
Suliami iliuuseriniakkanik ilisimatitsissut akileraartartumit tusarniaanerinnaavoq suliamilu aalajangiinermik imaqarani. Suliami iliuuseriniakkanik ilisimatitsissutip imarisaanut akileraartartoq maalaaruteqanngikkaluarluni, pineqartoq aalajangiinermut (assersuutigalugu inaarutaasumik naatsorsuusiamut) saqqummiunneqarnerani naammagittaalliuuteqarsinnaavoq. Aalajangiineq tunngavilersuummik, naammagittaaalliorsinnaanermut ilitsersuummik il.il. imaqassaaq. Aalajangikkamut naammagittaalliuut aamma suliami iliuuseriniakkanik ilisimatitsissutip imarisaanut tunngasuusinnaavoq.
Siunnersuummi § 12, imm. 2-mi, oqaaseqatigiinni siullerni akileraaruseriffik suliassinneqarpoq akileraartartup nalunaarfiginissaanik, pineqartoq piffissaq aalajangersimasoq qaangiutsinnagu akerliliissuteqanngikkuni akileraaruseriffiup aalajangiinera suliami iliuuseriniakkanik ilisimatitsissutip imarisaanut naapertuuttuussasoq
Siunnersuummi § 12, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaasa kinguneraat, akileraartartoq suliami iliuuseriniakkanik ilisimatitsissummut qisuariaateqanngippat akileraaruseriffiup eqqaasitsissummik nassissanngikkaa.
Taamatut periuseqarneq aarlerinaateqanngitsutut ingerlatsinermilu ileqqorissaarnissamut naapertuuttutut isumaqarfigaara, oqaatigisinnaallugulu malittarisassat qallunaat tamatumunnga tunngasumik malittarisassaannut naapertuuttuusut.
4. Skatterådip allattoqarfimmit sullinneqarnera
Demokratit oqaaseqartartuata siullermeerutaasumik suliarinninnermi oqaatigaa, Skatterådi allattoqarfimmit arlaannaannulluunniit atasuunngitsumit sullinneqartariaqartoq, akileraaruseriffimmi atorfeqartuunngitsunik sulisoqartumit.
Naalakkersuisut isumaqarput taamatut aaqqiineq isummersornerinnakkut soqutiginaateqartoq. Allattoqarfimmik taamaattumik pilersitsinermut annikitsuunngitsumik aningaasartuuteqarnissap saniatigut allatigut annertunerusumik iluaqutissartaqassanani.
Akileraaruserinermi suliap suliarineqarnerani pingaarnerpaajuvoq suliap peqqissaartumik suliamullu naleqquttumik suliarineqarnissaa, sapinngisamik aalajangiinermik eqqortumik kinguneqartumik. Soorunami pitsaanerpaassaaq suliap suliarineqaqqaarneranili tamanna pippat. Qularutissaanngilarli ilaanneeriarluni naammagittaalliuummik suliaqarnermi aalajangiinerup misissorneqaqqittarnissaa pisariaqartassasoq.
Taamaaammat pingaartuuvoq nalinginnaasumik sulianik naammagittaalliuutinillu suliarinninnerni sulisunit sulianut assigiinngitsunut tunngatillugu immikkut ilisimasaqartunit suliamut pikkorissuseqartunit suliarinnittoqartarnissaa. Piffissami sivisuatsiaami akileraartarnermut tunngasutigut sulianut assigiinngitsunut immikkut naleqquttunik ilisimasaqartunik sulisussarsiorneq ajornartorsiutaasimavoq. Assersuutigalugu piffissami kingusinnerusumi akileraartarnermi siunnersuisutut kukkunersiuisutullu atorfiit inuttalerniarnerat Akileraartarnermut Pisortaqarfiup ajornartorsiutigisarsimavaa. Pissutsit taamatut itsillugit naammassisaqarsinnaassuseqarnermut ajoqutaassaaq allattoqarfimmik akileraaruseriffimmut unammillertuusussamik pilersitsinissaq, akileraartarnermi sulisorisat piukkunnaateqartut taamatut ikitsigitillugit.
Tamatumunnga peqatigitillugu allattoqarfik taamaattoq suliassanut assigiinngitsunut ikigisassaanngitsunut tunngasutigut ilisimasariaqakkanik katersuuffiusariaqartussaavoq, suliassat assigiinngitsorpassuit nallersuuffigineqarsinnaassappata. Tamatuma saniagit suliat assigiinngitsut amerlagisassaanngitsut Skatterådimut naammagittaalliuutigineqartarput. Taamaattumik allattoqarfiup sulianik pitsaasumik suliarinnissinnaanissaanik sulisullu tamarmik naammattunik suliassaqartinniarnissaannik qulakkeeriniarnerit imminnut naapertuuttuusinnaassanngillat.
Kiisalu puigortariaqanngilaq arlaannaannulluunniit atasuunngitsumik allattoqarfimmik pilersitsinikkut "suliffeqarfiup iluani" allaffissornermik, bilaginik naatsorsuutinut nalunaarsuisinnaasumik, sulisunut tunngasunik apeqqutinik suliaqarsinnaasumik, aqutsinermi suliassanik il.il. ingerlatsisussamik, pilersitsisariaqarnissaq
Naalakkersuisut naliliipput Skatterådimut allattoqarfittut ingerlatsineq akileraaruseriffimmut inissinneqarpat, pingaartumik suliat tungaasigut ilisimasaqarnissap eqqarsaatigalugu aammalu aningaasat tungaasigut naleqqunnerpaassasoq. Naalakkersuisut isumaqarput innuttaasut eqqartuussisarnermi isumannaallisaaviginissaat aarlerinaarsarniarlugu allattoqarfiup Naalakkersuisunut attaveqartuunnginnissaa siunnersuutigissallugu eqqortuusoq. Tamatumuuna erseqqissarneqarpoq sulisut Skatterådimut naammagittaalliuutinut atatillugu suliaqartuussut suliamut tunngatillugu eqqortunik angusaqartarnissaq taamaallaat anguniartassagaat, Naalakkersuisunullu ilaasortap akileraaruseriffiulluunniit pisortaqarfiata peqqussutigisinnaassanagu Skatterådimut inassuteqaatip qanoq ilusilerneqarnissaa. Tamatumalu saniatigut sulisut suliap siullermeerutaasumik suliarineqarnerani suliarinnittut aammalu Skatterådip allattoqarnikkut suliassaannik suliaqartuussanatik. Taamaasilluni allattoqarfiup suliai akileraaruseriffiullu allatigut suliassaat imminnut attuumassuteqanngilluinnartuullutik. Ilisimatitsissutitut Akileraartarnermut Pisortaqarfiup 1. januar 2007-imi aaqqissuussaaneranik titartakkap assilinera ilan-ngunneqarpoq.
Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
1. Atuisinnaanermut akileraarutip nutaap qanoq annertutigisumik isertitaqaataanissaa Naalakkersuisut ilimagaat
Killilimmik akileraartussaapput inuit ingerlatseqatigiiffiillu il.il. akileraartarnermut inatsimmi § 1, imm. 1-imi piumasaqaataasunik naammassinnissimanatik atuisinnaanermik, § 2, imm. 1, nr. 9 – inatsisissatut siunnersuummi § 2, imm. 1, nr. 13 naapertorlugu, Kalaallit Nunaanneersumik pigisaqartut. Taamaasilluni nutaamik akileraarusiineq pineqanngilaq.
Akerlianilli pineqarpoq atuisinnaanermik tunniussisuusup atuisinnaanermik tigusaqartuusoq nunami allamioq sinnerlugu akileraarut ilanngaatigissagaa akilerlugulu, assersuutigalugu aningaasarsiat A-nik akissarsisitsisuusumut ilanngaassisuunissamut pisussaaffeqartumut atuuttup assigisaanik.
Naalakkersuisut isumaqarput taamatut allannguinerup atuisinnaanermut akiliutinit, nunani allani inunnit ingerlatseqatigiiffinniillu akilerneqartartunit akileraarutit isertinnissaat ajunnginnerusumik qulakkeersinnaassagaa.
2. Atuisinnaanermut akiliut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsivimmit sinneqartoorutinut ilaatillugu atuisinnaanermut akiliutinit akileraannginnissamut suna tunngaviuva.
Inuk ingerlatseqatigiiffilluunniit il.il. nunami allamioq, Kalaallit Nunaannut aalajangersimasumik ingerlatsivik aqqutigalugu killilimmik akileraartussaatitaasoq pineqarpat, akileraarutaasussat naatsorneqarneranni atuisinnaanermut aningaasat isertitat akileraarutaasussat allat assigalugit ilanngunneqassapput, taamaasilluni amigartoorutaasinnaasussat atuisinnaanermut aningaasanit ilanngaatigineqarsinnaanngorlugit
3. § 60, imm. 2 inatsisitigut assigiinngisitsinermut takussutissaava, imaluunniit inatsiseqarfiusumik pineqartumik ingerlatsinermi suliatigut pisariaqartitat ilaat salliutinneqarpat.
§ 60, imm. 2 inatsisitigut assigiinngisitsinerunngilaq, taamaallaalli inatsiseqarfiusumik ingerlatsinermi suliassanik pisariaqartunik naammassinninneruinnarluni.
Akitsuutit il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaasa ilaasa allanngortinneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut
Demokratit oqaaseqartartuat siullermeerutaasumik suliarinninnermi akileraaruseriffiup ilaasut, usit assigisaallu pillugit paasissutissanut toqqaannartumik attaveqaateqarnissaanik piumasaqarsinnaaneranik siunnersuummut akerliusumik oqaaseqarpoq.
Tamatumunnga atatillugu eqqaasitsissutigissavara, akileraaruseriffiup nioqqutissanik eqqussuinermik nunamilu sumiiffinni arlaqartuni aamma nunanit allaniit nunamut maanga tikittunik nakkutilliineq suliassarimmagu. Taamatut nakkutilliinermi akitsuutinik akiliinngitsoornerit nioqqutissanillu inatsitigut allatigut inatsiseqartitsineq naaperlugu eqqussuinermut annissuinermullu malittarisassanik unioqqutitsinerit, tamatumani aamma assersuutigalugu hashimik aangajaarniutinillu allanik eqqussuinerit, pinngitsoortinniarneqarput.
Pingaartumik aangajaarniutinut tunngatillugu nakkutilliinermi akileraaruseriffiup, nunami maani Qallunaallu Nunaanni politiit qallunaallu akileraartarnermut oqartussaasut akornanni qanimut suleqatigiinnermik pilersitsineqarsimavoq. Taamatut suleqatigiinnerup ilaatigut nassataraa akileraaruseriffiup ilaanneeriarluni qallunaat oqartussaasuinit kalerrinneqartarnera inuup aalajangersimasup nassiussalluunniit aalajangersimasut aangajaarniutinik nassataqarnerannik pasineqartut. Pingaartumik tamatumunnga atatillugu akileraaruseriffimmut ingerlaavartumik malinnaasumillu inuup pineqartup angalaneranik nassiussalluunniit angallanneqarnerannik ilisimasaqarnissaa annertuumik pingaaruteqarpoq. Taamatut ilisimasaqarneq ajornan-nginnerpaamik toqqaannartumik attaveqaateqarnikkut pissarsiarineqarsinnaavoq. Tamatumunnga taarsiullugu akileraaruseriffiup angallassinermik ingerlatsiviit ingerlaavartumik ilaasunik, usinut il.il. allattugaataasa assilineqarnerinik qinnuigisariaqartassavai, tamannalu angallassinermik ingerlatsivinnut aammalu akileraaruseriffimmut annertuumik piffissaajaataanerullunili akisunerussaaq.
Paatsuungasoqaqqunagu ilisimatitsissutigissavara qallunaat akileraartarnermut oqartussaasui ilaasut, usit il.il. allattorsimaffiinut toqqaannartumik taamatut assingusumik attaveqaateqarmata (online).
Allakkat ukua assilinerat Inatsisartunut ilaasortamut Lene Knüppel-imut nassiunneqarpoq
Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
Josef Motzfeldt
Ilanngussaq (pdf-format)
Ilanngussaq (BMP-format)
