13. oktober 2006 UKA 2006/30
Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
pillugu
Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata
ISUMALIUTISSIISSUTAA
siunnersuutip appassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq
Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:
Inatsisartunut ilaasortaq Augusta Salling, Atassut (siulittaasoq)
Inatsisartunut ilaasortaq Agnethe Davidsen, Siumut (siulittaasup tullia)
Inatsisartunut ilaasortaq Lars Emil Johansen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Lene Knüppel, Demokraatit (sinniisussaq)
Inatsisartunut ilaasortaq Tommy Marĝ, Siumut (sinniisussaq)
Inatsisartunut ilaasortaq Jens Lars Fleischer, Siumut (sinniisussaq)
UKA 2006-imi siunnersuummik siullermeerineq tunngavigalugu inatsisisatut siunnersuut oqaaseqaatitai ilanngullugit tusarniaanermiillu akissutit tiguneqarsimasut Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap misissuataarpai. Siullermeerinermi apeqqutit saqqummiunneqartut sukumiinerusumik ersersinneqarnissaat anguniarlugu Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamut allakkamik ulloq 2. oktober 2006-imi nassiussaqarpoq. Allagaq isumaliutissiissummut matumunnga Ilanngussaq 1-itut ilanngunneqarpoq.Atuinermut akiliutit akileraaruserneqartarnerat pillugu allannguutit akileraarusiinermik nutaamik imaluunniit akileraasutinit isertitat qaffariarnerinik nassataqanngimmat ilaatigut Naalakkersuisunut ilaasortap allagaani erseqqissarneqarpoq.
Inatsisissatut siunnersuut pillugu tusarniaaneq.Tusarniaanermut allakkiaq malilugu Akileraartarnermut Pisortaqarfiup tusarniaanera piffissami ulloq 19. juni 2006-imit 20. juli 2006-imut ingerlanneqarsimavoq. Akileraartarnermut inatsisit allat marluk aamma tusarniaanermut ilaatinneqarsimapput, tak. UKA 2006/29 aamma UKA 2006/32.
Tusarniaanermut killiliussap sivisussusissaanik aalajangersaanermut isornartorsiuineq saqqummiunneqarpoq. Sulisitsisullu peqatigiiffiat ILIK ima tunngavilersuivoq, siunnersuut akulikitsumik allanneqarsimasunik quppernernik 100-junik amerlanerusumik imaqartoq, akileraartarnermut tunngasumi inatsisissatut siunnersuutinut aamma imaqarluartunut allanut ilanngullugu nassiunneqarsimasoq, kiisalu siunnersuut ima kingusitsigisumi tiguneqarsimasoq allaat atortussanut nassiunneqarsimasunut tusarniaanermut akissutissap suliarinissaanut ullut suliffiusut quliinnangajaasimallutik. Pissutsit taamaanneranni tusarniaanermi atortut tamakkerlugit illersorneqarsinnaasumik suliarinninnissammut akissuteqarnissamullu ILIK periarfissaqarsimanngilaq.
Tusarniaanermut atortussat annertussusaat katitigaanerallu kiisalu tusarniaanermut piffissaliussap aasaanerani sulinngiffeqarnerup nalaanut inissinneqarsimanera eqqarsaatigalugit tusarniaanermut killiliussap sapaatit akunnerinit tallimanit sivisunerunnginnissaa aalajangerneqarsimammat tamanna Akileraarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit naammaginanngitsutut isigineqarpoq. Piffissap sullissinermut atorneqartup ilanngunneqarsimanera pissutigalu tusarniaanermut akissuteqarnissamut killiliussaq ilisimatitsissutigineqartut malillugit sivikinneerarsuusussaagarmat tassunga atatillugu annertunerusumik eqqarsarnartoqartitsinissamut peqqutissaqalersitsivoq.
Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap ilisimatitsissutigissavaa UPA 2000/9-p suliarineqarnerani Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata oqaatiginikuummagu, tusarniaanermi akissuteqarnissamut killiliussaq nalinginnaasumik sapaatit akunnerinik sisamanik sivikinnerusumut aalajangersarneqartassanngitsut. Taamaalilluni siuunnersuut teknikkikkut ajornarkusoorsimappat imaluunniit piffissaq tusarniaaffik aasaanerani sulinngiffeqarnerup nalaaniissmappat il. il. killiliussap sivitsuiffigineqarnissaa tunngavissaatitaavoq. Inatsisinik nalersuisarnermut maleruaqqusat atuuttut naapertorlugit tusarniaanermut akissuteqarnissamut killiliussaq aallaavittut isigalugu minnerpaamik sapaatit akunnerinut sisamanut, sulinngiffeqarnerullu nalaani sapaatit akunnerinut arfinilimmut – arfineq-pingasunut aalajangersarneqarpoq.
Tamanna tunngavigalugu siunissami Akileraartarnermut Akissuusiisarnermullu naalakkersuisoqarfiup siunissami tusarniaanermut akissuteqarnissamut killiussaq naammaginarnerusoq aalajangersarsassagaa Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit inassutigineqassaaq.
Tusarniaanermi peqataasimasut tusarniaanerullu inerneri pillugit inatsisissatut siunnersuummut nalinginnaasumik ilanngussat innersuunneqarput.
Inatsisissatut siunnersuummik Inatsisartut siullermeerinerat.Siullermeerinermi inatsisissatut siunnersuut partiinit tamanit taperserneqarluarpoq.
Inuussutissarsiutinik ilinniartitaanermut atatillugu suliffeqarfiit annertunerusumik peqataasinnaanerannut taartitut suliffeqarfiit akileraasutaasa appaaffigineqarsinnaanerat Inuit Ataqatigiinnit ujartorneqarpoq. Tassunga atatillugu Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap eqqaasitsissutigiumavaa, sulisoqarnermut akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut (UKA 2006/9) taassuma tungaanut alloriarnertut isigineqarsinnaammat. Sulisoqarniarnermi ilinniartitseqqittarnerup piginnaassutsikkullu inerisaanerup aningaasalersorneqarneranni inuussutissarsiortut isumagisassaat assigiiaarnerusumik agguataarneqarnissaat siunnersuutip matuma nassatarisussaavaa. Siunnersuut aqqutigalugu iluanaarutaasussat amerlissutaat 12 mio. kr.-it inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerit siunertaanut atugassat pissarsiarineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Sulilluni misiliinermi inissanik pilersitsinissaq eqqarsaatigalugu aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisiliornermut atatillugu pineqartup maleruagassiorfiginissaa naleqquttuunngitsoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Sulilluni misiliinermi inissanik pilersitsinissap taperserneqarnissaanut inatsisit allat, soorlu Suliariumannittussarsiuussisarnermut Inatsisartut inatsisaat imaluunniit Kalaallit Nunaannut suliffissarsiortut killilersimaarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat iluarsiiffigineqarsinnaanerat pisariaqarsinnaasoq ataatsimiititaliamit eqqumaffigineqarpoq. Eqqarsaatersuut taanna siunissami inatsisissanik piareersaalluni sulinermi ilanngunneqartassasoq Naalakkersuisunut kaammattuutigineqarpoq.
Inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani suliffeqarfiit atortussiassanik aatsitassanit pisunik piiaanermik kiisalu sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaannik ingerlatsisut § 60, imm. 2-mi immikkut aalajangersaaffigineqarnerisa attatiinnarniarneqar-neranut tunngaviusoq Atassummit apeqquteqarfigineqarpoq. Tassunga Naalakkersuisunut ilaasortap oqaasiinnartigut akissutaa Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap ima paasivaa, suliffeqarfinnik pineqartunik inatsisitigut assigiinngisitsinerut aalajangersagaq paasineqassanngitsoq, kisiannili inatsisiliorfigineqartup pineqartup ingerlatsiffigineqarnerani pisariaqartitanik nalinginnaasumik salliutitsiniarnerinnaasoq. Akissut taanna, Naalakkersuisunut ilaasortap allagaanut 2. oktober 2006-imeersunut aamma ilanngunneqarsimasoq, Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit tusaatissatut tiguneqarpoq.
Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap isumaliutersuutai.Siunnersuutip siullermeerneqarnerani Inatsisartut isumaqatigiissut assigalugit inatsisissatut siunnersuut tamakkiisumik taperserneqartariaqartoq Akileraartarnermut Akitsuusiisarnernullu Ataatsimiiititaliaq isumaqarpoq. Inuussutissarsiortut atugaasa, siullertut pingaarnertullu suliffeqarfiit akileraarutaasa procentianik assigiiaartunngortitsinissaq oqilisaanissarlu, kisiannili aamma suliffeqarfimmik piginnittut suliffeqarfiup piginittup suliffeqarfiutaatalu akornanni ataatsimoortitsilernissamik kissaateqartoqartillugu inatsimmit oqilisaavigineqassapput. Suliffeqarfiit tamakkiisuusumik akileraartussaatitaanngitsunut atuinermut akiliutit akilerneqarneranni atuinermut akiliutaasa akileraarutitaannik tigumminninnerup nunami maani akileraartarnermik nakkutilliinissap eqqarsaatiginissaata akileraarutillu akilerneqarnissaasa qulakkeernissaat isiginiarneqarpoq, tamannalu ataatsimiititaliamit naammagisimaarneqarluni maluginiarneqarpoq. Kiisalu aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisip tamarmiusup paasiuninartullu, inatsisissatullu siunnersuummut oqaaseqaatit nutartikkat ilaatinneqartut akuersissutigineqarnissaat ataatsimiititaliamit qujarunneqassaaq. Tamanna innuttaasut inatsisitigut aammalu inatsiseqarnermi taama qitiutigisumut ilisimasaqarnerannut annertuumik siuariarnermik kinguneqassaaq.
Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap inassuteqaataa.Inatsisissatut siunnersuut ilusimisut iluseqarluni saqqummiunneqartoq Inatsisartut aappassaanerinermi akuersissutigissagaat Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup siuliani oqaaseqaatigineqartut aqqutigalugit inassutigaa.
Taamatut oqaaseqarluni Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu
Ataatsimiititaliaata siunnersuut Inatsisartunut aappassaaniigassanngortippaa.
Augusta Salling
Formand
Lars Emil Johansen
Agathe Fontain
Agnethe Davidsen
Lene Knüppel
Ilanngussaq 2 (pdf-format)