7. august 2006

UKA 2006/30

 

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

 

Oqaaseqaatit nalinginnaasut

1. Inatsisissatut siunnersuummut tunngavik:

Inatsisissatut siunnersuut akileraarusiisaanermik akitsuusiisaanermillu aaqqissuusseqqinnissamik qitiusumillu ingerlatsilernissamik Inatsisartut tamarmik isumaqatigiillutik 2. maj 2005-imi aalajangigaannik piviusunngortitsiniarluni pisariaqartunik inatsisiliornermut ilaavoq.

Inatsisissatut siunnersuut akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut kiisalu akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaasa assigiinngitsut allannguutissaannik inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutinut (kingunerititatut allannguutit) atatillugu isigineqassaaq.

Siumoortumik nalunaarsuisarneq, nammineerluni nalunaarsuiffiit, akileraarusigassanik misissuilluni suliaqarneq, inaarutaasumik naatsorsuineq, maalaarutinik suliarinnittarneq pillugit malittarisassanik kiisalu misissuisarnermut tunngasunik aalajangersakkanik akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaannut nuussinermi, aningaasarsianik akileraarusiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni siunissami pingaarnerusussat tassaapput missingersuinikkut piviusunillu tunngaveqarluni akileraarusiinermi malittarisassat kiisalu pineqaatissiisarnermut tunngasut.

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaat 19. maj 1979-imili akuersissutigineqarami 26-riarluni allanngortinneqarsimavoq. Taamaammat Naalakkersuisut aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisissaannik nutaamik tassungalu oqaaseqaatinik saqqummiussinissaq pisariaqartutut isumaqarfigisimavaattaaq.


2. Inatsisissatut siunnersuutip imarisai:

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni isummat tunngavigineqartut allanngortinneqanngillat aammalu inunnik selskabinillu akileraarusiinermik imaqarluni.

Inuit

Tamakkiisumik killilimmillu akileraartussaatitaanerit immikkoortinneqarput.

Tamakkiisumik akileraartussaasutut isigineqarput inuit Kalaallit Nunaanni najugaqartut. Inummut Kalaallit Nunaanni najugassarsisumut tamatumunnga peqatigitillugu nunamut nunassinnani tamakkiisumik akileraartussaatitaaneq aatsaat atuutilissaaq pineqartoq Kalaallit Nunaanni najugaqalerpat. Najugaqarnertut paasineqassaaq inuk inigisamik attartornikkut pisinikkulluunniit imaluunniit allatut iliuuseqarnermigut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarnissamik kissaateqarnerminik takutitsisoq. Taamaalilluni attaveqarnermut tunngavigineqartut assigiinngitsut amerlasuut pineqarput, tamatumani inummut tunngasutigut takussaasutigullu pissutsit aamma pineqarlutik.

Inuit najugaqanngikkaluarlutik sivikinnerpaamik qaammatini arfinilinni Kalaallit Nunaanniittut, tamatumani sulinngiffeqarnermik assigisaanilluunniit tunngaveqartumik sivikitsumik nunani allaniinnerit ilanngullugit, tamakkiisumik akileraartussatut isigineqarput. Inuit takornariatut ilinniagaqarnissarluunniit siunertaralugu Kalaallit Nunaaniittut aammalu inuussutissarsiornermik ingerlataqanngitsut kiisalu nunami allami ataavartumik aningaasarsiaminnit akileraartussaatitaasut, akileraartussaatitaalernerat aatsaat atuutilissaaq ukiut marluk ingerlaneranni ullut 365-it sinnerlugit Kalaallit Nunaanni najugaqareerneranni.

Inuit tamakkiisumik akileraartussaatitaasut nunarsuarmi sumiluunniit aningaasarsiaminnik tamanik akileraartinneqassapput (tamatumani illuutinit Kalaallit Nunaata avataaniittuniit isertitat aningaasartuutillu kisiisa pinnagit) aammalu aningaasarsiat annertussusii apeqqutaatinnagit procentimik assigiimmik akileraassallutik. Akileraarutissat naatsorsorneqassapput aningaasarsianit tamarmiusunik ilanngaatissaatitaasunik ilanngakkat tunngavigalugit. Aappariit ataatsimut akileraartassapput, meeqqalli immikkut akileraarusigassaallutik.

Ingerlaavartumik aningaasarsiat malittarisassatut pingaarnertut akileraarutaasussaapput, akerlianilli aningaasaatinit iluanaarutit akileraartusaatitaanermi ilaatinneqaratik. Taaneqartoq kingulleq assersuutigalugu atuuppoq aatsaat illunik pappiaqqanillu nalilinnik tunisinermi, pigisat aningaasannanniutissatut inuussutissarsiuteqarnermilu pissarsiarineqarsimangippata imaluunniit nalikillilerneqarsinnaasuunngippata. Taamatuttaaq annaasaqaatit ilanngaataasinnaanngillat. Aningaasaanngitsunik akissarsiat kiisalu sulisut ajunngitsorsiaat malittarisassatut pingaarnertut aningaasanngorlugit aningaasarsiatuulli akileraarutaasussaapput.

aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat katitigaapput aningaasarsiat A-nik, aningaasarsiat B-nik ilanngaatissanillu ilanngakkat.

Aningaasarsiat A-t aningaasarsianit ilanngaatigeriikkanik akileraarusikkat (akileraarutit A-t) tassaanerupput aningaasanngorlugit akissarsiat soraarnerussutisiallu. Aningaasarsiat B-t tassaapput isertitat allat, Kalaallit Nunaanni selskabinit iluanaarutisiat, iluanaarutisianit akileraarutinik ilanngarneqarsimasut ilanngunnagit, assersuutigalugu aningaasaanngitsunik isertitat, ernianit isertitat aammalu namminersorluni suliffiuteqarnermi isertitat tamarmiusut. Aningaasarsiat B-t tamarmiusut aatsaat akileraaruserneqassapput kisermaamut 5.000 koruuninit aappariinnullu 10.000 koruuninit amerlaneruppata.

Ilanngaatit ilaatigut tassaapput ingerlatsinermi aningaasartuutit, nalikilliliinerit, ernianut aningaasartuutit, soraarnerussutisiassanut tapiissutit, sulisut kattuffiinut akiliutit aammalu pilersuisuunermi akiliutit. Ilanngaatit kisimiittumut 10.000 koruunit aappariinnullu 20.000 koruunit sinninngippatigit taarsiullugit 10.000 koruunit aamma 20.000 koruunit ilanngaatigitinneqassapput.

Akileraarutit naatsorsorneranni aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat appartinneqassapput (aningaasarsiat ilanngaatissanik ilanngakkat) inummut kisimiittumut ilanngaammik ukiumut 48.000 koruuninik aappariinnullu 96.000 koruuninik.

Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsut sivikinnerpaamillu qaammatini arfinilinni Kalaallit Nunaanniinngitsut, namminneq sulinermikkut Kalaallillu Nunaanni sulinermikkut aningaasarsiaminnit kiisalu ilaatigut siulersuisuni ilaasortaanerminnit aningaasarsiaminnit, soraarnerussutisiaminnit kiisalu Kalaallit Nunaanni toqukkut qimaguttunit kingornussarsianit agguagarsiaminnit killilimmik akileraartussaatitaapput. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni taamaallaat aningaasartuutit isertitat pissarsiariniarnerannut toqaannartumik tunngasuteqartut ilanngaataasinnaapput. Akissarsianit taamaallaat 10 procentit ilanngaataasinnaapput, annertunerpaamilli ukiumut 1.000 koruunit.

Selskabit

Selskabit tamakkiisumik akileraartussaatitaasutut isigineqarput aktie- aamma anpartselskabit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsugaasut kiisalu selskabinut arlalinnut allattorsimasanut il.il. Kalaallit Nunaannilu angerlarsimaffeqartutut nalunaarsugaasut.

Interessentskabit, piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffiit kommanditselskabillu namminneq akileraartartutut isigineqanngillat, taamaammallu taarsiullugu isertitat ingerlatseqatigiiffinni peqataasunit toqqaannartumik akileraarutaassallutik.

Ingerlatseqatigiiffiit tamakkiisumik akileraartussaatitaasut nunarsuarmi sumiluunniit isertitaminnit tamanit akileraartussaatitaapput, kisiannili illuutinit Kalaallit Nunaata avataaniittunit isertitat aningaasartuutillu ilanngunneqassanngillat, pissutsit immikkut ittut atuuppata Naalakkersuisut tamatumunnga akuersissuteqarsimanngippata. Selskabit iluanaarutisianillu pissarsiaqartut akornanni marloriaammik akileraarusiisoqassanngilaq, selskabit iluanaarutisiaqartitsillutik tunniutatik ilanngaatigisinnaammatigit, taakkuali iluanaarutisianik pissarsiaqartunit akileraarutaasussaallutik.

Aningaasat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqassapput isertitat ingerlatsinermi aningaasartuutinik ilanngakkat tunngavigalugit. Ernianut aningaasartuutit tamatigut ilangaataasinnaapput, ingerlatsinermi aningaasartuutitut aningaasartuutaanngitsutulluunniit iluseqarneri apeqqutaatinnagu. Aktiaateqartunut, anparteqartunut, piginneqatigiissutinik pigisaqartunut imaluunniit ilaasortanut ukiumi kingullermi siuliiniluunniit sinneqartoorutinit iluanaarutisiatut pissarsiarititat ilanngaataasinnaapput.

Pigisat amerlanerit nalikilliliissutigineqarsinnaapput, tamatumani maskiinat, pequtit, angallatit, illut Kalaallit Nunaaniittut, illunik allannguinermi aningaasartuutit, goodwill, patenteqarneq allallu.

Ukiumoortumik assigiiaartumik nalikilliliisoqarsinnaavoq, illuutit pissarsiarineqarnerminni akiinit 5 procentip annertoqataanik umiarsuillu timmisartullu pissarsiarineqarnerminni akiinit 10 procentip annertoqataanik. Pigisani allani tamani nalikilliliinermi, soorlu ingerlatsinermi atortuni, pequtini allanilu, tamatigut nalingisa nalunaarsorneranni killiffigisap 30 procentianik nalikilliliisoqarsinnaavoq. Selskabi akileraarutit suli ilanngaatiginagit, kisiannili akileraarusiinikkut nalikilliliissutit taaneqartut ilanngaatigereerlugit, sinneqartoorutinit akileraartussaatitaappat, akileraartarnermi nalikilliliinerit katinnerisa saniatigut selskabip sinneqartoorutaasa akileraarutaasussat affaasa annertoqataannik annertusineqarsinnaapput.

Aningaasaatitigut iluanaarutit aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut nalinginnaasunut ilaapput, kisiannili aningaasatigut isumaqatigiissutini akileraarutaanngitsut allat ilanngaatigereerlugit annaasat ukiuni tulliuttuni tallimani, akileraarutaanngitsut allat ilanngaatigereerlugit iluanaarutinut ilanngaataasinnaapput.

Amigartoorutit malittarisassatut pingaarnertut ukiut tallimat ingerlaneranni ilanngaataasinnaapput, piffissallu taassuma iluani atorneqarsinnaanngippata ukiuni tallimani utertitsinissaq akuersissutigineqarsinnaavoq.

Selskabi selskabimit suliffeqarfimmilluunniit allamit aqunneqarpat aammalu niuernermut aningaasaqarnermullu atatillugu namminersorluni ingerlatsinermi atugassaritinneqartut atornagit ingerlatsippat, sinneqartoorutit annertussusilerneqassapput, suliffeqarfiup naqisimaneqarani atugassaqartinneqarluni ingerlasup suliffeqarfimmik pineqartumik niueqateqarnera pineqartuuppat, tamatumani selskabip iluanaarutigisinnaasaatut ilimagineqarsinnaasunut.


3. Allannguutissatut siunnersuutit

Qitiusumiit ingerlatsilernissap kingunerisaanik allannguutissat saniatigut siunnersuutigineqarpoq selskabit akileraarutaat 35 procentimiit 30 procentimut appartinneqassasoq. Selskabit akileraarutaasa procentiat maannakkut 35 procentiusoq nunani allani selskabit akileraarutaannut procentiliussanut sanilliullugu qaffasippallaartutut isikkoqarsinnaavoq, selskabit akileraarutaannik tamarmiusunik sanilliussinermi nalikilliliinermi malittarisassat pitsaaneroqisut kalaallillu selskabiutaasa aningaasarsiaannik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermi iluanaarutisianit agguaanneqartunik ilanngaatiginnissinnaanerat sanilliussinermi aamma isiginiarneqartariaqarput.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq inunnut selskabinullu allannullu Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartussaatitaanngitsunut atuisinnaatitaanermut akiliuteqarnermi 30 procentimik atuisinnaanermut akileraarummik ilanngaassineqartassasoq, aammalu atuisinnaatitaanermut akiliutit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlataqarnermi sinneqartoorutinut ilanngunneqarfiginngisaanni.

Malittarisassat maannakkut atuuttut malillugit selskabip pigineqartup akiliuteqartuusup amigartoorutai selskabimik piginnittuusumik kattusseqateqarnermi atorunnaartinneqartarput. Tamanna pissuteqarpoq ukiuni ukiup kattuffiusup siuliini amigartoorutit selskabimi piginnittuusumi taamaallaat ilanngaatigineqarsinnaanerannik. Tamatuma kingunerisimavaa pisuni arlaqartuni selskabip pigineqartup selskabitut ingerlaqqittuutinneqartarnera kingornatigullu immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi selskabip pigineqartup aqqa selskabip piginnittuusup aqqanik taarserneqarneranik.

Naalakkersuisut isumaat malillugu malittarisassat taamaattut selskabinut piginnittuusunut pigineqartuusunullu, tamatumani aamma selskabinut assigiinnik ingerlataqartunut, pisariaqanngitsumik allaffissornikkut ingasaassinerusut.

Taamaammat siunnersuutigineqarpoq selskabip piginnittuusup selskabillu 100 procentimik pigineqartup aammalu selskabit assigiimmik ingerlataqartut tamarmik selskabimit piginnittuusumit 100 procentimik pigineqartut akornanni kattunnerni selskabimi akiliisuusumi amigartoorutaasinnaasut selskabip ingerlaqqittup akileraarutaasussatut aningaasarsiaanit ilanngaatigineqarsinnaanissaat ajornassanngitsoq.


4. Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutissat:

Akileraaruserinermi suliassat qitiusumiit ingerlanneqalernissaanni allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu sunniutaasussat pillugit akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut oqaaseqaatit nalinginnaasut innersuussutigineqarput.

Naalakkersuisut naliliipput allannguutissat marluusut siunnersuutigineqartut isertitassanut tamanut sunniutissaat selskabit inuillu akileraarutaasa missingersornerannut atatillugu nalornissutigineqartartut tamanut tunngasut iluaniittut.

Selskabit akileraarutaasa appartinneratigut sunniutissatut isertitanit tamarmiusunit annaasaqaatissat ukiumut 18 mio. koruunit missaaniittussaasutut naatsorsorneqarput, taakkunannga kommuninut 8,5 mio. koruunit landskarsimullu 7,5 mio. koruunit annaasaqaataasallutik, aammalu 2 mio. missigisaat selskabinit landskarsimit pigineqartunit annaasassaallutik.

Tassunga ilanngunneqassaaq selskabit akileraarutissaasa kinguartinneqarneranni akileraarutinit isertitassanit tamarmiusunit annaasat, 143 mio. koruunit missaannut ilimagineqartut. Isertitassanit tamanit annaasassat eqquvissumik naatsorneqarsinnaanngillat, aningaasanut piffissamilluunniit atuinermut tunngatillugu, nalikilliliinerit pissarsiareqqinneqarnerannik akileraarusiinerit pisinnaammata pigisap akileraartarnermi nalikilliliisimanermi naligilersimasaanik qaangiisumik akilersillugu tunineqarnerani aatsaat.

Taamaammat ilimagineqarpoq selskabit akileraarutissaannit kinguartitatigut isertitassanit tamarmiusunit annaasassat ukiuni aggersuni ukiumut 10 mio. koruunit missaaniissasut, aveqatigiinnerinilu kommuninut 6 mio. koruunit missaannut landskarsimullu 4 mio. koruunit missaannut.

Ataatsimut isigalugu selskabit akileraarutaasa 35 procentimiit 30 procentimut appartinneranni isertitassanit tamanit annaasat ukiumut 26 mio. koruunit missaannut missingersorneqarput, aveqatigiinnerini kommuninut 14,5 mio. koruunit missaannut landskarsimullu 11,5 mio. koruunit missaannut.


5. Inuussutissarsiutinut aningaasatigut allaffissornikkullu sunniutissat:

Inatsisissatut siunnersuut inunnut selskabinulluunniit il.il. Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartussaatitaanngitsunut atuisinnaanermut akiliutinik akiliisartunut allaffissornikkut taamaallaat sunniuteqartussaavoq.

Selskabit akileraarutaasa procentiata 35-miit 30-mut appartinneqarnissaanik siunnersuut selskabinut aningaasatigut iluaqutaasumik sunniuteqartussaavoq, taamatullu selskabimut akiliuteqartumut, pigineqartumut assigisaanilluunniit ingerlataqarfiusumut selskabimi piginnittuusumi imaluunniit pigineqartumi amigartoorutinik siuartitsisinnaanermut tunngasumik allannguutissatut siunnersuutit selskabimut ingerlaqqittumut aningaasatigut iluaqutaasumik sunniuteqartussaapput.


6. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissat:

Inatsisissatut siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu sunniuteqartussaanngilaq.


7. Innuttaasunut allaffissornikkut sunniutissat:

Inatsisissatut siunnersuut innuttaasunut allafffissornikkut sunniuteqartussaaanngilaq.


8. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu tunngasut:

Inatsisissatut siunnersuut naalagaaffeqatigiinnermut tunngassuteqanngilaq.


9. Danskit inatsisaannut tunngasut:

Danskit akileraaruserinermut inatsiseqartitsineranni inunnut selskabinulluunniit allanullu Danmarkimi tamakkiisumik akileraartussaatitaanngitsunut atuisinnaanermut akiliutinik akiliinermi pisassarilersitsinermiluunniit ilanngaassisarneq pillugu siunnersuutigineqartup assigisaanik malittarisassaliorneqarsimavoq.


10. Pisortanit kattuffinnillu tusarniaaneq:

Siunnersuut ukununnga tusarniaassutigineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat pisortaqarfii tamarmik, KANUKOKA, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat aamma APK, ILIK, KNAPK, SPS – Savaatillit Suleqatigiissut, SIK, AK, Nusuka aamma ASG.

Tusarniaanermi akissuteqaatit tiguneqartut siunnersuummi allannguinissamut tunngavissiisimanngillat.

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

 

§ 1-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 19. maj 1979-imeersumi § 1 assigaa, normulersuinerli allanngortillugu araberit kisitsisaat kinguleriiaat atorneqarput.

Kinguliini oqaaseqaatit allaffissornermi periutsinik, aammalu eqqartuussisarnermi periutsimik 1. januar 1980-imili atugaasimasunik, itisilerinerupput.

Nr. 1-imut
Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqartut tamakkiisumik akileraartussaatitaapput.

Najugaqarneq pillugu piumasaqaat naammassineqarsimanersoq aalajangiiviginerani isiginiar-neqassaaq, pineqartup Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarnissaminik siunertaqarnini ino-qutigiinnik pilersitsinermigut, inigisamik attartornermigut allatulluunniit aaqqiissuteqarner-migut takutitsinera.

Ukioq kaajallallugu inigisamik atugassaqarneq tunngaviusumik pisariaqarpoq peqatigitillu-gulu aamma najugaqarfeqarnerup naqissusernissaanut piumasaqaatitut naammalluni. Najuga-qarnerli pillugu aalajangiinissami pisuni ataasiakkaani, pingaartumik Kalaallit Nunaanniit nuuttoqartillugu, najugaqartoqarneranik aalajangiussinermi ataatsimoortumik naliliineq pisa-riaqarsinnaavoq.

Ineqarnermut tunngasutigut atugarisaasut piviusut aalajangiisuupput, pisulli nalinginnaasut allat, soorlu nunamut nuunnermi nunamiillu nuunnermi inunnik nalunaarsuiffimmut nalu-naarneq, imminerminni immikkut aalajangiisuunngilaq.

Inuk Kalaallit Nunaanni aammalu Kalaallit Nunaata avataani inigisaqarpat, inigisat taakku arlaat sorleq angerlarsimaffivigisatut isigineqassanersoq aalajangiisoqartariaqarpoq. Pissutsit pingaartumik makku naliliinermi ilaatinneqassapput:

Matumani taagorneqartut Kalaallit Nunaata marloriaammik akileraannginnissaq pillugu nunanut allanut isumaqatigiissutaani kiisalu OECD-p tunngaviusumik isumaqatigiissutaani allaaserisaq 4-mi aalajangersakkat "akileraarutitigut angerlarsimaffik"-mut tunngasunut annertuutigut assingupput.

Nr. 2-mut
Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqanngikkaluarlutik sivikinnerpaamik qaammatini arfinilinni tassaniittut tamakkiisumik akileraartussaatitaapput, tassani ilaapput sulinngiffeqarneq assigi-saaluunniit pissutigalugit piffissani sivikitsuni Kalaallit Nunaata avataaniinnerit.

Piffissaq maaniiffiusoq qaammatinut naatsorsorneqassaaq, ullorlu maanga nuuffiusoq maan-ngaaniillu nuuffiusoq naatsorsuinermi ilanngunneqassallutik. Taamaattunik qaammammi ullut amerlassusivii pingaaruteqanngillat. Ulloq 5. januar tikilluni ukiumilu tassani ulloq 4. juli maanngaaniit aallarluni maaniinneq qaammatini arfinilinni maaniinnertut isigineqassaaq.

Pisuni ataasiakkaani sumiinerup sivisussusia sumillu pissuteqarnera eqqarsaatigalugit toqqar-tumik aalajangerneqartassaaq tamatumani sulinngiffeqarluni assigisaanilluunniit pissute-qarluni sivikitsumik Kalaallit Nunaata avataaniinneq pineqarnersoq.

Sulinngiffeqarnermut tunngatillugu nalinginnaasumik atuutissaaq tamatuma sulinermut atatillugu isumaqatigiissutaasimanissaa, imaluunniit sulinngiffeqarnerup, sulinngiffeqarnissaq sioqqullugu piffissap suliffiusimasup sivisussusianut aammalu piffissami tassani sulinerup annertussusianut naapertuuttuunissaa. Taamaammat ullut sulinngiffeqarfissatut imaluunniit qaangiuttoortarnerit kingunerisaannik sulinngiffissatut katersat matumani sulinngiffeqarnertut isigineqarsinnaapput.

Sulinngiffeqarneq assigisaaluunniit pissutigalugit piffissani sivikitsuni nunap avataaniinnernut nalinginnaasumik aamma ilaapput piffissani sivikitsuni pikkorissarluni, erninerup kingorna sulinngiffeqarluni, napparsimmavimmiilluni assigisaanillu pissuteqarluni sumiiffeqarnerit. Akerlianilli sulinermik pissuteqarluni Kalaallit Nunaata avataaniinneq imaluunniit suliffis-saaleqisutut ullormusianik Kalaallit Nunaata avataani pisartagaqarluni nunap avataaniinneq Kalaallit Nunaanni najugaqarnerup kipitinneqarneranik kinguneqassaaq.

Kalaallit Nunaanni najugaqarneq naggaserlugu Kalaallit Nunaata avataani sulinngiffeqarneq piffissamut Kalaallit Nunaanni najugaqarfiusumut ilanngunneqarsinnaanngilaq.

Nr. 3-mut
Ingerlatseqatigiiffiit peqatigiiffiillu il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-miit 14-imut pineqartut nunami maani nalunaarsugaasuunissaq assigiissutigaat.

Aktiat aamma anpartit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni nalunaarsu-gaasuupput, Erhvervs- og Selskabsstyrelsemi nalunaarsorneqarnerminnut atatillugu Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasutut nalunaarsimagunik.

Kattuffinnut allanullu nalunaarsugaanngitsunut atuuppoq, Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaa-sutut isigineqarnerat, aqutsisui maani nunami najugaqarpata. Aqutsisut numami maani naju-gaqarnerannik aalajangiineq kattuffimmi aalajangiisarnernut atatillugu pissusiviusut qanoq ittuunerannik naliliinermik tunngaveqarpoq. Taamatut naliliinermi salliutillugit pingaartinne-qassapput kattuffimmik ulluinnarni aqutsinermut atasumik aalajangiinerit.

Nr. 4-mut
§ 1, imm. 1, nr. 4-mi pineqarput ingerlatseqatigiiffiit aktiat imaluunniit anpartit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiittut nalunaarsorneqarsinnaasimanngikkaluarlutik aktianik imaluunniit anpartit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffittulli aaqqissuussaasimassussat, peqa-taasut arlaannaalluunniit ingerlatseqatigiiffiup pisussaaffiinut namminneerlutik akisussaasuu-nngitsut, aammalu sinneqartoorutit, aamma ingerlatseqatigiiffiup atorunnaarsinneqarneratigut iluanaarutaajunnartut, peqataasut aningaasaliissutigisimasaannut naapertuuttumik agguaassi-sartut.

Piumasaqaatip kingullertut taaneqartup kinguneraa ingerlatseqatigiiffiit taakkua piginneqa-tigiinnikkut peqatigiiffittut § 1, imm. 1, nr. 6-imi 7-imilu taaneqartutut isigineqarsinnaan-nginnerat, naak tamakku killilimmik akisussaassuseqarfiusutut piginneqatigiiffittut

(a.m.b.a.-tut) imminnut taagorajukkaluartut. Piumasaqaatip taassuma aammattaaq nalinginnaasumik kinguneraa ingerlatseqatigiiffiit taakkua § 1, imm. 1, nr. 13, naapertorlugu peqatigiiffittut isigineqarsinnaannginnerat, peqatigiiffiit amerlanertigut annertunerusumik aningaasaliissutaateqarneq ajormata aammalu sinneqartoorutit agguarneqarnissaat pillugit maleruagassaqartaratik.

Aalajangersakkami pineqartunut ilaapput assersuutigalugit ingerlatseqatigiiffiit aningaasa-liissutinik aningaasaateqanngitsut, taamaattorli qularnaveeqqutitut aningaasaatillit, ingerlatse-qatigiiffiit allanngorartumik annertussusilinnik aningaasaateqartut kiisalu ingerlatseqatigiiffiit ileqqoreqqusatik malillugit iluanaarutisianik aamma atorunnaarsitsinermi iluanaarutinik kille-qartitsisut.

Ingerlatseqatigiiffik § 1, imm. 1, nr. 4-mi pineqartunut ilaanersoq ingerlatseqatigiiffimmik pineqartumik ataatsimut naliliinikkut aalajangerneqassaaq. Naliliinermut tassunga pingaarute-qarluinnarput ingerlatseqatigiiffiup ileqqoreqqusai taassumalu ingerlatsinermini siunertaa, taakkuali saniatigut pissutsit ataani taagorneqartut naliliinermut pingaaruteqarsinnaapput. Oqaatigineqassaaq taakku arlaat ataasiinnaq aalajangiisuulluinnarsinnaanngimmat.

Naliliinermi makkua ingerlatseqatigiiffiup § 1, imm. 1, nr. 4-mi pineqartunut ilaasuuneranut tikkuussisuusinnaapput: Ukiumut sinneqartoorutit isertitat tunngavigalugit agguataarneqassapput, atorunnaar

sitsinermili agguaassassaajunnartut aningaasaatit annertussusiannut naapertuutissallutik

Immikkut ileqqoreqqusat Immikkut naatsorsuuteqarneq Peqatigiiffimmi aaqqissuussinermi immikkoortortat pituttuisumik iliuuseqarsinnaasut, aamma ilaasortanut aqutsisuni peqataanngitsunut Ilaasortat amerlinissaannut periarfissaqarneq Ilaasortat ataasiakkaat peqataajunnaarneranni suleqatigiiffiulluunniit atorunnaarsinneqarnerani pisuussutit qanoq pineqarnissaat pillugu aalajangersagaqarneq

Nr. 5-imut
Sparekarsit imminut pigisutut suliffeqarfiusut akileraartussaatitaanerat aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq.

Nr. 6-imut
Brugsforeningit akileraartussaatitaanerat aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq. Peqatigiiffik § 1, imm. 1, nr. 6 naapertorlugu akileraartinneqassappat piumasaqaatit ataani taagorneqartut naammassineqarsimassapput.

Nr. 7-imut
Piginneqatigiinnikkut suliffeqarfiit allat § 1, imm. 1, nr. 7 naapertorlugu akileraartussaatitaapput.

Taaguut piginneqatigiinnikkut suliffeqarfik akileraartarnermut atatillugu peqatigiiffittut isumaqarpoq.

Immikkut akileraartussaatitaasut taakku aamma ataatsimut kattunnerillu immikkut akileraar-tussaatitaanngitsut assersuutigalugit interessentskabet, kommanditselskabit, umiarsuaatileqa-tigiiffiit il.il., akileraartussaatitaanerli peqataasuni ataasiakkaaniilluni, immikkortikkuminaas-sinnaapput, interessentskabe aaqqissuussineq ataasiakkaatigut arlaqartutigulluunniit peqati-giiffiup aaqqissuussaaneranut assingusutut saqqummiuttarsinnaasarmat.

Nr. 8-mut
Aalajangersakkap kinguneraa sillimmasiinermut peqatigiiffiit akisussaaffigeqatigiiffiusut, aamma sillimmasiissutinik akisussaaffigeqatigiinnermi peqataanissamut pisussaaffeqan-ngitsunik tigusisartut tamakkiisumik akileraartussaatitaanerat.

Akisussaaffigeqatigiiffiusumik sillimmasiinermut peqatigiiffiit, sillimmasiissutinik akisus-saaffigeqatigiinnermi peqataanissamut pisussaaffeqanngitsunik tigusineq ajortut "peqatigiif-fittut allatut" isigineqarput, takuuk § 1, imm. 1, nr. 14.

Nr. 9-mut
Aalajangersakkap kinguneraa soraarnerussutisiassanut aningaasaateqafiit akileraartussatut isigineqarnerat, ingerlatseqatigiiffittut, aningaasaateqarfittut peqatigiiffittulluunniit aaqqis-suussaanerat apeqqutaatinnagu.

Soorlu § 1, imm. 1, nr. 3-mi, 13-imi 14-imilu allassimareersoq soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfiit akileraartussaatitaapput, ingerlatseqatigiiffittut, aningaasaateqarfittut peqati-giiffittulluunniit aaqqissuussaanertik apeqqutaatinnagu. Isertitanit akileraarutaasussanik naatsorsueriaaseq akileraarutillu procentiat akileraartussanut taakkununnga pingasunut assigiinngitsuummata, aalajangerneqarpoq soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfiit immikkut akileraartussaassasut, qanoq aaqqissuussaanerat apeqqutaatinnagu.

Soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfik matumani tassaavoq ataatsimut suleqatigiiffik sunaluunniit, soraarnerussutisiaqartitsinissamik neriorsuuteqarneq tunngavigalugu ilaasortami il.il.unniit pisortat namminersortulluunniit suliffeqarfiutaanni atorfininnermut atatillugu soraarnerussutisiaqarnissaannik qulakkeerinissamik siunertaqartut.

Nr. 10-mut
§ 1, imm. 1, nr. 10 naapertorlugu akileraartussaatitaapput aningaasaliissuteqartarnermut peqatigiiffiit. Akileraartussaanermut pingaaruteqanngilaq peqatigiiffik ilaasortat aningaasaliissutaat atorlugit allagartanik tunineqarsinnaasunik (certifikater) pilersitsisimanersoq peqatigiiffilluunniit kontoqarfiuginnarnersoq.

Nr. 11-mut
§ 1, imm. 1, nr. 11 naapertorlugu akileraartussaatitaapput suliffeqarfiit, illuutini qularnaveeq-qusikkanik atukkiisartut realkreditoblikationinik sananeq tunngavigalugu taamaaliornissa-mullu qaqugukkulluunniit inatsiseqartitsineq naapertorlugu akuerisaasut.

Aalajangersakkap kinguneraa kreditforeningit Kalaallit Nunaanni pilersinneqarsinnaasussat ingerlatseqatigiiffittulli akileraartussaanissaat.

Nr. 12-imut
§ 1, imm.1, nr. 12 naapertorlugu akileraartussaatitaapput peqatigiiffiit, piginneqartigiinnikkut suliffeqarfiit,, iluaqutissiuiffiit, aningaasaatit aalajangersimasunut atugassanngortitat suliffe-qarfiillu imminnut ingerlattut, akunnittarfimmik neriniartarfimmilluunniit ingerlassaqartut.

Akileraartussaatitaanermi taamaallaat pineqarput akunnittarfiuteqarnikkut neriniartarfiuteqar-nikkulluunniit isertitat kiisalu pigisanik nalilinnik ingerlatanut taakkununnga attuumassute-qartunik attuumassuteqarsimasunilluunniit tunisaqarnikkut, piginnikkunnaarnikkut taamaa-titsinikkulluunniit iluanaarutit.

Peqatigiiffik il.il. akunnittarfimmik neriniartarfimmilluunniit ingerlatsinikkut isertitaqarnini naapertorlugu akileraartussaatitaavoq, tassungali peqatigitillugu inuussutissarsiummik allamik ingerlatsisoq, § 3, imm. 2 naapertorlugu akileraartussaatitaanngitsumik, assersuutigalugu høj-skolenut tunngatillugu taamaattoq, peqatigiiffik allaluunniit taamaallaat akunnittarfiuteqar-nikkut neriniartarfiuteqarnikkulluunniit isertitaminit akileraartinneqassaaq, isertitat allat aki-leraartussaatitaanermi pineqartunut ilanngimmata. Obligationinit, qularnaveeqqusiinermut uppernarsaatinit assigisaannillu kiisalu aningaaserivimmi uninngasuutinit erniasiat pisarneq malillugu akunnittarfiuteqarnikkut neriniartarfiuteqarnikkulluunniit isertitanut ilanngunneqas-sanngillat, taakku akunnittarfimmut neriniartarfimmulluunniit toqqaannartumik attuumassute-qanngippata imaluunniit akunnittarfiup neriniartarfiulluunniit ingerlanneranut aningaasaatitut atorneqanngippata. Taamatut killiliineq isertitanut aningaasartuutinullu allanut tunngatillugu aamma pissaaq.

Peqatigiiffiit il.il. taamaattut ilanngaatigineqarsinnaasunik ataatsimoorussaasunik aningaa-sartuutitik agguaaniissaat toqqarsinnaavaat, tamatumani aamma nalikilliliinerit akunnittar-fimmik neriniartarfimmilluunniit ingerlatsinermi ilanngaasigaanngitsunik isertitat peqatigiif-fiullu ilanngaasigaanngitsunik isertitaasa katinnerisa akornanni.

Nr. 13-imut
Aalajangersakkap kinguneraa aningaasaateqarfiit, iluaqutissiuiffiit, aningaasaatit aalajangersi-masunut atugassanngortitat suliffeqarfiillu imminnut ingerlattut isertitaminnit tamarmiusunit akileraartussaatitaanerat, inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmit pisuuppata pisuunngippa-taluunniit apeqqutaatinnagu. Ileqqoreqqusat malillugit tamanut ajunngitsuliortuunissaq alla-tulluunniit tamat iluaqutissaat siunertaappata aningaasaateqarfiit il.il. akileraarusiiffigineqar-nissaq tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit § 3, imm. 2 naapertorlugu pinngitsoorsinnaa-vaat.

Aningaasaateqarfik il.il. immikkut akileraartussaatitaasussatut akuerineqassappat makku piumasaqaatigineqassapput, ileqqoreqqusani, aningaasaateqarfiup siunertaani assigisaanniluun-niit:

Nr. 14-imut
Aalajangersagaq katersuiffittut aalajangersagaavoq, tassani pineqarlutik ataatsimut suleqati-giiffiit immikkut akileraartussaatitaasut, kisiannili § 1, imm. 1, nr. 12-imi 13-imilu pineqar-tuunngitsut.

Immikkut akileraartussaatitaasut taakku aamma ataatsimut suleqatigiit assersuutigalugit interessentskabit, peqatigiit assigiinngitsunik akisussaassuseqartunik ilaasortallit (kommandit-selskabet), umiarsuaatileqatigiit il.il. immikkut akileraartussaatitaanngitsut, akileraartussaati-taaneq ilaasortani ataasiakkaaniittoq, immikkoortinnissaanni tamatigut toqqartumik naliliiso-qartariaqarpoq, tassami ingerlatseqatigiiffiup (interessentskabip) aaqqissuussaanerata peqati-giiffiup aaqqissuussaanera arlaatigut ataasiakkaatigut arlaqartutigulluunniit assigisinnaamma-gu.

Immikkoortitsinissamut tamatumunnga pingaaruteqarluinnarput ataatsimut suleqatigiiffiup ileqqoreqqusai, taassumalu peqataasunut ataasiakkaanut sanilliulluni nammineertuunera eqqarsaatigalugu ingerlatsinermini siunertaa. Tamatuma saniatigut periutsimi maanna atuut-tuusumi matuma ataani pissutsit taagorneqartut naliliinermut pingaaruteqarsinnaapput. Oqaa-tigineqassaaq taakku arlaat ataasiinnaq aalajangiisuulluinnarsinnaanngimmat.

Ingerlatseqatigiiffinnut (interessentskabinut) tunngatillugu:

Peqatigiiffimmut immikkut akileraartussaatitaasumut tunngatillugu:

Peqatigiiffiit il.il. pineqartut taamaallaat inuussutissarsiummik suliffeqarfiuteqarnikkut iser-titanit akileraartussaatitaapput, ileqqoreqqusallu malillugit tamanut ajunngitsuliortuunissaq allatulluunniit tamat iluaqutissaat siunertaappata akileraarusiiffigineqarnissartik tamakkii-sumik ilaannakuusumilluunniit pinngitsoorsinnaavaat, tak. § 3, imm. 2.

Peqatigiiffiit il.il. suliffeqarfimmik akileraartussaatitaasumik ingerlataqanngitsut nammi-neerluni nalunaarsuummik nassiussisussaatitaanngillat, Peqatigiiffiulli akileraartussaati-taanngiinnassanersoq aalajangiiviginiarnerani paasissutissanik pisariaqartunik akileraaruse-riffiup peqatigiiffimmut piumasaqaateqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut
Peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 14-imi taaneqartut akileraartussaatitaanerannut taamaallaat ilaapput inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiuteqarnikkut isertitat kiisalu pigisanik nalilinnik inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut tassunga attuumassuteqartunik attuumassuteqarsi-masunilluunniit tunisaqarnikkut, piginnikkunnaarnikkut taamaatitsinikkulluunniit iluanaarutit annaasalluunniit.

Peqatigiiffiit il.il. suliffeqarfimmik akileraartussaatitaasumik ingerlataqanngitsut nammi-neerluni nalunaarsuummik nassiussisussaatitaanngillat. Peqatigiiffiulli akileraartussaatitaan-nginnissaata aalajangiviginiarnerani paasissutissanik pisariaqartunik. Akileraaruseriffiup peqatigiiffik piumasaqarfigisinnaavaa.


§ 2-mut

Aalajangersakkap Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 19. maj 1979-imeersumi kingusinnerusukkut allanngortinneqarsimasumi § 2 assigaa, normulersuinerli allanngortillugu araberit kisitsisaat kinguleriiaat atorneqarput.

Kinguliini oqaaseqaatit allaffissornermi periutsinik, matumani aamma eqqartuussisarnermi periutsimik 1. januar 1980-imili atugaalersimasumik, itisiliinerupput. § 1 naapertorlugu tamakkiisumik akileraartussaatitaanermut piumasaqaatit naammassineqarsimanngippata ingerlatseqatigiiffinnut, isumagineqartut § 1, imm. 1, nr. 12-imiit 14-imut taagorneqartutut ilusiligaasunut, aningaasaateqarfinnut, peqatigiiffinnut allanullu kiisalu toqukkut qimaguttut pigisaat Kalaallit Nunaata avataani suliarineqartunut § 2 naapertorlugu killilimmik akileraar-tussaanissaq tikinneqarsinnaavoq.

Killilimmik akileraartussaatitaaneq imaappoq isertitat § 2-mi taagorneqartut kisimik akileraar-tussaatitaanermi ilanngunneqassallutik, akerlianillu ilanngaateqartinneqarnissamut pissutaa-sinnaallutik.

Imm. 1, nr. 1-imut
§ 2, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu killilimmik akileraartussaatitaapput inuit atorfeqarnerminni Kalaallit Nunaanni imaluunniit kalaallit umiarsuaataanni timmisartuutaanniluunniit nammi-neq sulinerminnut akilerneqartartut – akissarsianik isertitaqartartut.

Sulinikkut isertitanit killilimmik akileraartussaatitaaneq taamaalilluni § 74, imm. 1 naapertorlugu aningaasarsianik A-nik taagorneqartunut attuumassuteqanngilaq, akerlianilli pineqarput atorfeqarnermut atatillugu akiliutinik sunilluunniit pissarsiat. Taamaasiluni killilimmik akileraartussaatitaanermut pingaaruteqanngilaq sulisitsisup najugaa eqqartuussiveqarfik Kalaallit Nunaanniittuunersoq avataaniittuunersorluunniit. Eqqartuussiveqarfimmut atasuuneq suli-sitsisup akileraarutinik A-nik unerartitsinissamut pisussaaffeqarneranut pisussaaffeqanngin-neranulluunniit taamaallaat pingaaruteqarpoq.

Umiarsuaq/timmisartoq Kalaallit Nunaannit aallaaveqartutut isigineqassaaq tassani nalunaarsugaaguni. Umiarsuaq/timmisartoq nunami allami, matumani aamma Danmarkimi Savalimmiuniluunniit nalunaarsugaagaluarpalluunniit, umiarsuaq/timmisartoq inuttaqartinnagu kalaallit suliffeqarfiutaannit assartuutissatut tiguneqaruni tassungaluunniit tunineqaruni Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasutut isigineqassaaq. Tamanna aamma atuuppoq umiarsuaq/timmisartoq kalaallinit pigineqartoq kalaallinik inuttaqarluni kalaallit Nunaata avataani nalunaarsorne-qarsimappat, umiarsuaq/timmisartoq inuttaqartinnagu nunami allamiut suliffeqarfiutaannit assartuutissatut tiguneqartoq pineqanngippat.

Arlaqaqisunik piffissani sivikitsuinnarni Kalaallit Nunaanniittoqartarnera pissutigalugu – soorlu sulinermut atatillugu angalanikkut –ullut 60-it killilimmik akileraartussaatitaanermut piumasaqaatitut killiliunneqarput, tassungalu aamma ilanngullugu aalajangersarneqarluni pineqartup nalinginnaasumik sulisitsisumini atorfeqaannarnissaa.

Assersuutigalugu inuk ullut 60-it inorlugit Kalaallit Nunaanniinnermini sulisitsisumi kalaaliusumi sulisinneqartoq taamaasilluni killilimmik akileraartussaatitaasunut ilaassaaq.

Ullut 60-it taakku naatsorsorneranni ulloq tikiffik ullorlu aallarfik ilanngunneqassapput. Ullunik taakkuninnga 60-inik immikkut saneqqutsisoqarsinnaanngilaq, ullunik 60-inik taakkuninnga sinniineq napparsimanermik, timmisartup kinguaattoorneranik assigisaanilluunniit peqquteqaraluarpalluunniit.

Imm. 1, nr. 2-mut
Aalajangersakkap kinguneraa nammineq sulinikkut akissarsianit, akileraartussaatitaanerup qaangiutereerneratigut aatsaat pissarsiarineqartunit killilimmik akileraartussaatitaaneq. Aalajangersakkami nalinginnaasumik pineqarput piffissami soraarniuteqarfiusumi akissarsiat, ataasiaannartumik tunniunneqartunik akissarsiat, iluanaarutinit kajumissaatitut tapisiat, akissarsianut kingusinnerusukkut aaqqiissutit (isumaqatigiissutit naapertorlugit) il.il..

Akissarsiat tassaatinneqarput akissarsiat § 75-imi taagorneqartut. Aammattaaq aalajangersak-kami pineqarput unammillertigisanut paasissutissiinnginnissamik piumasaqaatinik isumaqati-giissuteqarnermut akissarsiat.

Akissarsiat pineqartut assortuussutigineqarsimanerat, taamaammallu pisinnaatitaalerneq imaluunniit taakku amerlassusii kingusinnerusukkut eqqartuussinikkut aalajangiinermi, eqqar-tuussivimmi isumaqatigiissuteqarnikkut, saqitsaattoqarnerani isumaqatigiissitsiniartarfikkut assigisaasigulluunniit aalajangiiffigineqarsimanerat killilimmik akileraartussaatitaanermut pingaaruteqanngilaq. Assigisaasigulluunnit oqarnermi pineqarput iliuutsit allat akerleriit isumaqatigiinnginermut iluarsiiniutigalugit isumaqatigiissutigisinnaasaat.

Taamatuttaaq akiliutit taarsiissutitut tunniunneqarnerat pingaaruteqanngilaq.

Imm. 1, nr. 3-mut
Aalajangersakkap kinguneraa sulisitsisumit kalaallimit aningaasarsianit, akissarsianit assigisaannilluunniit killilimmik akileraartussaatitaaneq, nunamut maanga nuunneq pisattat nuunneqarnerat, angallannermi pissutsit assigisaalluunniit pissutigalugit sivikitsumik kinguar-sarneqarpat.

Pisattat nuunneqarnerat, angallannermi pissutsit assigisaalluunniit pissutigalugu sivikitsumik kinguartoorneq ima paasisariaqarpoq pineqartoq, kinguartoornermut patsisaasoq qaangiunnia-riarpat Kalaallit Nunaannut piaartumik nuussasoq. Assigisaalluunniimik oqarneq paasineqas-saaq pissutsit siumut naatsorsuutigineqanngitsut allat, kinguaattornermik nassataqarsinnaasut.

Sulisitsoq kalaaleq matumani tassaavoq sulisitsisut tamarmik Kalaallit Nunnaanni akileraaru-tinik A-nik akileraarutit pillugit inatsit imaluunniit akileraarutit aningaasarsianit ilanngaatige-riikkat pillugit inatsit il.il. malillugit unerartitsinissamut pisussaaffeqartut.

Imm. 1, nr. 4-mut
Aalajangersakkap kinguneraa Kalaallit Nunaanni pisortanit aningaasarsiat, akissarsiat assigi-saannilluunniit killilimmik akileraaruteqaataasussaanerat, Kalaallit Nunaannut nuunneq pik-korissartitsinermut sivikitsumik peqataaneq pissutigalugu kinguarsarneqarpat. Assigisaannil-luunniit oqarnermi pineqarput atorfeqarnermi akissarsiat allat.

Pikkorissartitsinermut sivikitsumik peqataaneq tassaasinnaavoq ilinniartitsisoq naammas-serlaaq 1. juli atorfinitsinneqarluni julip qaammataata ilaani Danmarkimi ilinniartitsisut immikkut pikkorissartinneqarnerannut peqataasoq, malitsigitillugulu 8. august Kalaallit Nunaaliartoq. Pineqartoq 1. julimiit piffissamullu tamarmut pineqartumut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni pisortanit sulisitsisunit akissarsiaminit killilimmik akileraartussaatitaassaaq.

Kalaallit Nunaanni pisortat sulisitsisuanik oqarnermi matumani paasineqassaaq Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit kommunillu suleqatigiiffii kiisalu ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit tamakkiisumik ilaannakuusumil-luunniit pigineqartut.

Imm. 1, nr. 5-imut
Aalajangersakkap kinguneraa Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut il.il. ilinniagaqarner-siutiminnit, akissarsiaminnit assigisaannilluunniit nunamit maannga aningaasalersorneqartunit killilimmik akileraartussaatitaanerat. Assigisaannilluunniit oqarnermi pineqarput atorfeqarner-mi akissarsiat allat.

Aalajangersagaq ilinniagaqartunut allanullu, ilinniarnermik nalaani Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaanermik attassisimanngitsunut taamaallaat pingaaruteqartus-saassaaq.

Imm. 1, nr. 6-imut
Inuussutissarsiutigalugu eqqumiitsuliortut, timersortartut assigisaallu Kalaallit Nunaanni suli-nerminni aningaasarsiaminnit § 2, imm. 1, nr. 6 naapertorlugu killilimmik akileraartussaati-taapput. Assigisaallu tassaapput inuit taamatulli aaqqissuussinermut ataasiartumik peqataasut.

Akileraaruserneqartussaanermut tunngasuupput isertitat, taakku eqqumiitsuliortumut, timersortartumut aallanulluunniit inuttaanut allamulluunniit, assersuutigalugu inummut attuumas-suteqartumut sinniisuusumut, tunniunneqarnerat apeqqutaatinnagu.

Imm. 1, nr. 7-imut
Killilimmik akileraartussaaneq § 2, imm. 1, nr. 7 malillugu inunnut siulersuisunut, siunnersui-soqatiginnut, ataatsimiititalianut assigiinngitsunut, kommissionini assigisaanniluuniit Kalaallit Nunaanni aallaaveqartuni ilaasortaasunut tunngasuuvoq. Assigisaanniluunnit oqarnermi erseqqissarneqarpoq pineqartup qanoq taaguuteqarnera aalajangiisuunngitsoq.

Imm. 1, nr. 8-mut
Killilimmik akileraartusaasut § 2, imm. 1, nr. 8 malillugu tassapput inuit § 1-imi taagorneqar-tunut ilaanngikkaluarlutik § 75, imm. 2, nr. 1 naapertorlugu A-nik isertitatut isigisariaqartunik aningaasarsianik isertitaqartartut.

Aalajangersagaq inunnut siulersuisunut honorarisianik pensioninillu il.il. Kalaallit Nunaanniit pissarsisartunut immikkut pingaaruteqarpoq.

Isertitat aningaasarsiatut A-tut taagorneqartut aningaasarsiat A-t pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni allassimapput.

Isertitat akileraaruteqaataasussat Kalaallit Nunaannit aallaaveqarnissaasa saniatigut Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarnissamik allatigut piumasaqaateqanngilaq.

Imm. 1, nr. 9-mut
Iluanaarutisianit killilimmik akileraartussaatitaanermi pineqarput iluanaarutisiat § 14, imm. 1, nr. 3-mi aamma § 86-imi pineqartut. Iluanaarutisiatut taagorneqartut amerlasuujupput, pine-qarpullu aktiaatillip, anpartinilluunniit pigisaqartup il.il. aktiaateqarneq il.il pissutigiinnarlugu aningaasatigut iluaqutissarsiai tamarmik, taamaallaat pineqaratik aktianit akeqanngitsunit kiisalu atorunnaarsitsinermi iluanaarutinit agguagarsiat.

Taamaammat "iluanaarutisiaasuusaartitat" aamma "agguagarsiaasuusaartitat" aamma killilim-mik akileraaruteqaataasussaapput. Taamatut oqarnerni pineqartut ilagaat iluanaarutisiat aktiaatillip il.il. ingerlatseqatigiiffiullu, aningaasatigut iluaqutissarsinissaq neriuutigalugu, taaguusigaat.

Killilimmik akileraartussaatitaaneq iluanaarutisianit akileraarutinik ilanngaassuinissaq § 86-imi pineqartoq aqqutigalugu naammassineqassaaq. Iluanaarutisianit akileraarutit inaarutaa-sumik akileraarutaapput, taamaammallu isertitanit akileraaruteqaataasussanit Kalaallit Nunaanneersunit allanit amigartoorutit ilanngaatigineqarsinnaanngillat. Iluanaarutisianit akileraarutit taamaallaat iluanaarutisianit nalunaarutigineqareersunit ilanngaatigineqassapput.

"Iluanaarutisiaasuusaartitat" imaluunniit "agguagarsiaasuusaartitat" kingunerisaannik killilimmik akileraartussaatitaaneq kingusinnerusukkut akileraarusiinermi aatsaat paasineqarsinnaasarpoq. Taamaammat iluanaarutisianit akileraarutinik unerartitsisoqassanngilaq. Tassunga taarsiullugu atugaavoq - tunngaviusumik – nammineerluni nalunaaruteqartarnis-samik aaqqissuussineq. "Iluanaarutisiaasuusaartitat" imaluunniit "agguagarsiaasuusaartitat" siumoortumik nalunaarsorneqassanngillat. "Iluanaarutisiaasuusaartitat" imaluunniit "aggua-garsiaasuusaartitat" akileraarutitaannik akiligassiineq akileraarutinillu akiliineq inaarutaasu-mik akileraarutit il.il. pillugit maleruagassat malillugit pisarpoq.

Taamaammat iluanaarutisiat imaluunniit agguagarsiat "piusuusaartitat" iluanaarutisianit akile-raarutinik unerartitsisoqassanngilaq. Taamaattoqartillugu akileraarusiineq nammineerluni nalunaarsuut tunniunneqarsimasoq tunngavigalugu pisarpoq. Taamatuttaaq piginneqataas-sutinut uppernarsaatinit pappialanillu aningaasanik nalilinnit assigisaannit iluanaarutisianik akileraarusiineq nammineerluni nalunaarsuiffik tunniunneqarsimasoq tunngavigalugu pisarpoq.

Imm. 1, nr. 10-mut
Qaqugukkut aalajangersimasumik ingerlatsiveqartutut isummerfiginnittoqarnissaanik aalaja-ngiinermi aammattaaq pingaartillugu isiginiarneqassaaq taaguummik marloriaammik akile-raannginnissaq pillugu isumaqatigiissutinut (DBO) atatillugu erseqqissaasimaneq, tamatu-mani aamma OECD-p tunngaviusumik isumaqatigiissutaa, tassungalu oqaaseqaatit..

Aalajangersimasumik ingerlatsiveqarneq taamaalilluni tamatigut pisarpoq suliffeqarfik immikkoortortakkut, allaffikkut, tunisassiorfikkut, sannavikkut qaarusukkulluunniit, gasseqarfikkut uuliaqarfikkulluunniit, ujaqqerivikkut allakkulluunniit nunamit piiagassat sumiiffiannit aalajangersimasumit piiaaffiusukkut ingerlanneqarpat.

Aalajangersimasumik ingerlatsivittut taaguummi qitiusoq tassaavoq aalajangersimasumik ingerlatsiveqarnera, ingerlatap suliaata tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit ingerlanneqar-figisaanik.

Marloriaammik akileraannginnissaq pillugu isumaqatigiissutit kingunerissavaat Kalaallit Nunaat suliffeqarfimmik sanaartornermik suliaqartumik nunami maaniittumik aatsaat akile-raarusiisinnaatitaassammat ingerlataq taanna piffissami aalajangersimasumik sivisussuseqar-tumi ingerlanneqarsimappat, amerlanertigut sivikinnerpaamik qaammatinik arfinilinnik sivi-sussuseqartumik.

Suliffeqarfik sinniisumit piukkunnaatilittut isigisariaqartumit, nunami allami ingerlatsivimmit sinniissuuffigisaminit ingerlatsivimmut pisussaaffiliinertaqartunik niueqatiginnissinnaanermut pisinnaatitaasumit sullinneqarpat, nunami maani aalajangersimasumik ingerlatsineqarpoq.

Suliffeqarfik nunami maani attaveqaatitut inissisimasumit, tassa imaappoq tuniniaanermi sullissisumit, piumasarisanut tigusaminut suliffeqarfimmit nunami allami inissisimasumit akuersissummik peqqaartussamit, ingerlanneqarpat, tamanna aalajangersimasumik ingerlatsi-veqarnertut isigineqassanngilaq.

Immikkoortortaqarfik nunami maani peqqumaasivittalik aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni nunanilu allani pituttuisuusumik tunisineqartarpat, Kalaallit Nunaanni nunanilu allani tuni-niaanikkut iluanaarutit killilimmik akileraartarnermut tunngatitanut ilaapput.

Immikkoortortamik pisiniartarfiuinnartumik nunami maaniittoqarnera aalajangersimasumik ingerlatsiveqarnertut isigissallugu naammanngilaq.

Ingerlatseqatigiiffik nunamit allameersoq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup nunami maani aalajangersimasumik ingerlatsiveqartup iluanaarutaasa ilaannik pissarsisinnaatitaaguni killilimmik akileraartussaatitaassaaq, suliffeqarfik taanna ingerlatseqatigiiffimmit ingerlanne-qanngikkaluarpalluunniit. Aalajangersagaq assersuutitut atuuppoq ingerlatseqatigiiffik nuna-mit allameersoq taarsigassarsisitsisimanermigut suliffeqarfiup maaniittup sinneqartoorutaasa ilaannik pissarsinissaminik piumasaqaateqarsimatillugu.

Imm. 1, nr. 11-mut
Aalajangersakkap kinguneraa inuit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik sumiiffeqarlutik namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqarnermikkut isertitaminnit imaluunniit taa-maattumik ingerlataqarniarneq siunertaralugu sivikinnerpaamik ulluni 90-ini ataannartumik Kalaallit Nunaanniittut, imaluunniit allatut iliornikkut ingerlatap isertitaasa, sinneqartooru-taasa taakkualuunniit assigisaasa ilaannik pisassaqartitaasut killilimmik akileraartussaatitaa-nerat.

Namminersorluni inuussutissarsiortut tassaapput nakorsat, eqqartuussissuserisut, kukkuner-siuisut, siunnersortit il.il.. Inuit tamakkununnga ilaasut inuussutissarsiutertik ullut 90-it ataal-lugit sivisussuseqartumik Kalaallit Nunaanni ingerlassinnaavaat killilimmik akileraartus-saatitaaleratik.

Aalajangersakkami pineqartunut ilaapputtaaq aningaasaliinikkut ingerlatseqataasut Kalaallit Nunaata avataani najugallit, ingerlatseqatigiiffiup (interessentskabip) Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasup sinneqartoorutaanik pissarsisartut.

Imm. 1, nr. 12-imut
Inuit ingerlatseqatigiiffiillu umiartornermik timmisartornermilluunniit ingerlataqartumik Kalaallit Nunaata imartaani nunataaniluunniit (territorium) suliffeqarfimmik imaluunniit Kalaallit Nunaata ilaanit avataanut aalajangersimasumik pisartumik angallassinermik ingerlatsisut tassannga isertitaminnit killilimmik akileraartussaatitaapput.

Tamanna aamma atuuppoq ingerlatami taamaattumi peqataagaanni imaluunniit ingerlatap taamaattup isertitaasa, sinneqartoorutaasa taakkualuunniit assigisaasa ilaannik pisassaqartitaagaanni. Assigisaannik oqarnermi pineqarput, piginneqaataanermut tunngaviliisunik uuttuutit.

Imm. 1, nr. 13-imut
Atuisinnaanermut Kalaallit Nunaanni aallaaveqartunit nunani allani tigusisunut akiliutit killilimmik akileraarutaassapput.

Killilimmik akileraartussaatitaanissamut piumasaqaataavoq atuisinnaanermut akiliuteqartup nunami maani eqqartuussiveqarfimmi najugaqartuunissaa. Aammali killilimmik akileraartus-saatitaaneq atuutissaaq tunniussat piginnaatitaasumit Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqar-fimmik najugaqarfeqartumit isumagineqarpata.

Imm. 1, nr. 14-imut
Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiummik (ingerlatamik) attartortitsinikkut isertitat killilimmik akileraaruteqaataasussaapput.

Aalajangersakkap kinguneraa suliffeqarfimmik Kalaallit Nunaata avataani nalunaarsugaa-sumik piginnittoq attartortitsinikkut isertitanit atortitsinermulluunniit akiliutitigut isertitanit killilimmik akileraartussaatitaanera.

Imm. 1, nr. 15-imut
Inuit § 1-imi pineqartunut ilaanatik Kalaallit Nunaanni pigisamik aalaakkaasumik pigisaqar-tut, tassanngaluunniit isertitaqartartut § 2, imm. 1, nr. 15 naapertorlugu killilimmik akileraar-tussaatitaapput. Tassa imaappoq pigisamit aalaakkaasumit isertitaqarneq kisimi killilimmik akileraartussaatitaanermut patsisaanngilaq, aammali pigisamik aalaakkaasumik pigisaqarneq.

Aamma Kalaallit Nunaanni pigisamik attartortitsisoq aalajangersagaq taanna malillugu killilimmik akileraartussaatitaavoq.

Imm. 1, nr. 16-imut
Inuup toqukkut qimaguttup pigisaanit Kalaallit Nunaanni aaqqissuussinikkut suliarineqarsi-masunit pisassaqarnikkut isertitaqartoq isertitaminit taakkunannga killilimmik akileraartus-saatitaavoq.

Aalajangersakkamut tunngaviuvoq toqukkut qimaguttup pigisaasa Kalaallit Nunaanni akileraarusiiffigineqartannginnerat, agguagarsianilli tigusaqartut akileraarusiiffigineqar-tarlutik.Taamaammat toqukkut qimagussimasup pigisaannit Kalaallit Nunaanni aaqqissuus-sinikkut suliarineqarsimasunit isertitat tamatigut pisassaqartumut tamakkiisumik akileraartus-saatitaasumut imaluunniit aalajangersagaq una malillugu killilimmik akileraartussaatitaasu-mut Kalaallit Nunaanni akileraarusiissutigineqartassapput.

§ 2, imm. 2-mut
Killilimmik akileraartussaatitaasut isertitaasa naatsorsorneqarneranni taamaallaat ilanngunneqassapput isertitat akileraartussaatitaanermut tunngaviusut, isertitanillu taakkunannga taamaallaat ilanngaatigineqarsinnaapput aningaasartuutit isertitanut taakkununnga tunngassute-qartut. Taamatuttaaq aningaasartuutinut akileraartarnermi nalikilliliisinnaanerup kinguneri-saanik ilanngaataasinnaasunut tamanna atuuppoq.

Akissarsianut killilimmik akileraaruteqartussaatitaasunut tunngatillugu tamanna isumaqarpoq ilanngaatigineqarsinnaasutuat tassaammata akissarsiortut ilanngaataat nalinginnaasut. Aamma ilanngaatit taakku annertussusiat akissarsiat 10 pct.-iannit anginerusinnaanngillat, aammalu ukiumoortumik annerpaaffissaat tassaasinnaalluni kisitsit Inatsisartunit aalajangersagaasoq.

Kisitsit Inatsisartunit ukiumoortumik aalajangersarneqartartoq qaammatisiutit malillugit ukioq pineqartoq sioqqullugu ukiup affaani siullermi Inatsisartut ataatsimiinneranni aalajangersarne-qartarpoq. Kisitsit ukiumut aningaasarsiorfimmut 2007-imut 1.000 kr.-inut aalajangersarne-qarpoq.

Tassa imaappoq inuup killilimmik akileraartussaatitaasup nammineq soraarnerussutisiaqaler-nissaminut aaqqissuussinernut, katissimallugu aapparisaminut avissimasaminut meeqqanul-luunniit akilersuutini ilanngaatigisinnaassanngikkai.


§ 3-mut

Aalajangersakkap Inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 19. maj 1979-imeersumi § 3 assigaa, taa-maattorli § 1, imm. 1, nr. 8 Inatsisartut inatsisaatigut nr. 6, 10. april 2003-meersukkut ilan-ngussaavoq.

Allajangersakkami taagorneqartut tamakkiisuupput. Kikkut akileraartussaatitaanermut ilaannginnersut.

Kinguliini oqaaseqaatit allaffissornermi periutsinik, matumani aamma eqqartuussisarnermi periutsimik 1. januar 1980-imili atugaalersimasumik, itisiliinerupput.

Nr. 1-imut
Kunngi taassumalu aappaa aammalu kunngikkormiunut ilaqutaasut danskit kunngiisa qitor-narisaat imaluunniit inatsisini tunngaviusuni § 11 naapertorlugu ukiumoortumik aningaasar-siassaqartitaasut taakkualu aapparisaat imm. 1, nr. 1 naapertorlugu akileraartussaatitaan-ngillat.

Nr. 2-mut
Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit, naalagaaffik taakkualu sulliviutaat atorfeqar-fiutaallu imm. 1, nr. 2 malillugu akileraartussaatitaanngillat. Akileraartussaatitaannginnermi pineqanngillat ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut.

Nr. 3-mut
Naalagaaffinni takornartani naalakkersuisut maani aallartitaat il.il. imm. 1, nr. 3 naapertorlugu akileraartussaatitaanngillat. Taakku akileraaruserneqassapput naalagaaffiit aallartitaat pillugit Wien-imi naalagaaffiit isumaqatigiissutaanni malerugassat naapertorlugit.

Nr. 4-mut
Naalagaaffiit takornartat maani konsulii il.il. imm. 1, nr. 4 naapertorlugu akileraartussaati-taanngillat. Taakku akileraaruserneqassapput konsuleqarfiit pillugit Wien-imi naalagaaffiit isumaqatigiissutaanni malerugassat naapertorlugit. Akissarsiaqartitaanatik konsuliusut tamak-kiisumik akileraartussaatitaareersut akileraartussaatitaannginnermik aalajangersakkami pine-qartunut ilaanngillat.

Nr. 5-imut
Uppeqatigiit akuerisaasut ilagiinnilu atorfeqarfiit taakkununnga folkekirkemulluunniit atasumik pilersinneqarsimasut imm. 1, nr. 5 naapertorlugu akileraartussaatitaanngillat.

Nr. 6-imut
Atorfeqarfiit ilinniartitsinermut, inunnik isumaginninnermut kultureqarnermullu tunngasut atorfeqarfiit imminnut ingerlattut imm. 1, nr. 6 naapertorlugu akileraartussaatitaanngillat, isertitaat tamarmik atorfeqarfiup pineqartup siunertaanut taamaallaat atorneqarsinnaappata.

Nr. 7-imut
Inuit, sulliviit il.il., Atlantikup Avannaani Angerfigeqatigiinneq naapertorlugu Kungeqar-fimmi Danmarkimi Amerikamilu Naalagaaffeqatigiinni Nalakkersuisut akornanni, Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissummi allaaserisami VII-imi ilanngunneqar-simasut imm. 1, nr. 7 naapertorlugu akileraartussaatitaanngillaq. Akileraartussaatitaanngin-nermut ilaatinneqarput sakkutuut nunani illersukkaniittut, aammalu amerikamiut suliffeqarfiu-taat taakkualu sulisui, sakkutooqarfimmik imaluunniit amerikarmiut naalakkersuisunik isuma-qatigiissuteqarneq naapertorlugu sulisut. Suliffeqarfiit amerikarmiuunngitsut taakkualu sulisui akileraartussaatitannginnermut ilaatinneqanngillat, illersukkani suliassanik ingerlatsigaluartut ØLD 8. september 1983-imeersoq naapertorlugu. Inuit Amerikami innuttaasuunngitsut, ame-rikkarmiut sakkutuujunngitsut suliffeqarfiutaanni sulisut, akileraartussaannginnermut ilaatin-neqanngillat.

Nr. 8-mut
Peqatigiiffiit il.il. illorsuarni timersortarfinni cafeteriamik neriniartarfimmilluunniit ingerlataqartut imm. 1, nr. 8 naapertorlugu akileraartussaatitaanngillat. Peqatigiiffiup il.il. illorsuarmi timersortarfimmi cafeteria attartortissimappagu akileraartussaatitaannginnermi pineqanngillat attartortup cafeteriamik taamaattumik attartornermigut sinneqartoorutai, soorluttaaq sulisut aningaasarsiaattut tunniunneqartartunit akileraarutinik A-nik ilanngaassuinineq ingerlaannas-sasoq.

Imm. 2-mut
Aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 13 aamma 14 naapertorlugit akileraar-tussaatitaasut Naalakkersuisunit imm. 2 naapertorlugu tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akileraartussaajunnaarsinneqarsinnaapput, tamanut ajunngitsuliortuunissaq allatulluunniit tamanut iluaqutissiuinissaq ileqqoreqqusatigut siunertaappat. Taamaasilluni tunngavissaatin-neqarpoq aningaasaateqarfimmik il.il. atorunnaarsitsinermi pisuussutaajunnartut tamanut ajunngitsuliortuunissamik tamanulluunniit iluaqutissiuinissamik siunertanut atorneqarnissaat.

Akileraartussaajunnaarsitsineq ukiumoortumik akileraartussaajunnaarsitaanerusinnaavoq ataavartumilluunniit akileraartussaajunnaarsitaanerusinnaalluni. Akileraartussaajunnaarsitsinermi aningaasaateqarfik il.il. nammineerluni nalunaarsuummik nassiussaqassanngilaq, akileraartussaajunnaarsitsinermili nalinginnaasumik piumasaqaataasarpoq ukiumoortumik naatsorsuutit akileraartarnermut oqartussaasunut nassiunneqartarnissaat, aammalu ileqqoreqqusanut allannguutaajunnartut tassunga nassiunneqartussaallutik.

Imm. 3-mut
Imm. 3-mi aalajangersagaq Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu akuersissuteqarnerup kingunerisaanik akileraartarnerup tungaatigut pissutsinut amerlasuutigut paasiuminnaalluinnartartunut attuumassuteqarpoq. Taamaammat ingerlatseqatigiiffiit pineqartut akileraarusigaanissaannut apeqqutip akuersissummi erseqqin-nerusumik isumannaarneqarnissaa taamaattumillu inatsimmi matumani pineqartunut ilaannginnissaa naleqquttuusorinarnerpaavoq.


§ 4-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 4 assigaa.

Kinguliini oqaaseqaatit allaffissornermi periutsinik, matumani aamma eqqartuussisarnermi periutsimik 1. januar 1980-imili atugaalersimasumik, itisiliinerupput.

Katissimallutik aappariit tamakkiisumik ataatsimut akileraaruserneqartarput, taamaammat pigisap aappariit arlaannit kimit pigineqarnera akileraartarnikkut nalinginnaasumik pingaa-ruteqanngilaq, aamma immikkut pigisaqarneq pigisanilluunniit ataatsimut pigisaqarneq. Katissimallutik aappariittut isigineqarput katissimanngikkaluarlutik aappariittut nalunaarsor-tissimasut. Naalakkersuisut oqaatigisimavaat malittarisassaq taanna 1. januar 2008-miit allanngortinniarneqassasoq, aappariit immikkut akileraaruserneqartalersillugit.

Ataatsimut akileraarusiisarneq aallartittarpoq ukiumit aningaasarsiorfiusumit katiffiusumit. Tamatuma kinguneraa ukiup isertitaqarfiusup aallartinneraniit katinnissap tungaanut isertitaa-simasut ataatsimut akileraarusiinermi ilanngunneqartarnerat.

Taamaattorli katissimallutik aappariit arlaat aatsaat ukiup isertitaqarfiusup ingerlanerani tamakkiisumik akileraartussaatitaalerpat, ulloq katissimallutik aappariit tamarmik tamak-kiisumik akileraartussaatitaalerfiat aallarnerfigalugu ataatsimut akileraarusiisoqassaaq.

Uiusoq kisimi Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaappat ataatsimut akile-raarusiisoqassanngilaq. Nuliaasoq § 2 naapertorlugu killilimmik akileraartussaatitaaguni isertitaminit killilimmik akileraarutaasussanit immikkut killilimmik akileraarusiiffigineqas-saaq. Aappariit tamarmik § 2 naapertorlugu killilimmik akileraartussaatitaagunik tamarmik isertitaminnit killilimmik akileraarutaasussanit immikkut akileraarusiiffigineqassapput.

Aappariit ukiup isertitaqarfiusup ingerlanerani averuserpata avippataluunniit ataatsimut akileraarusiinissaq ukiup isertitaqarfiusup aallartinneraniit atorunnaassaaq. Ulloq akuerineqarfiu-soq ullorluunniit eqqqartuussutip nalunaarutigineqarfigisaa aalajangiisuuvoq.

Aamma aappariit isumaqatigiinnginnermik peqquteqartumik inooqatigiikkunnaarpata ataatsi-mut akileraarusiineq ukiup isertitaqarfiusup naaneraniit, tassa imaappoq 1. januarimiit atorun-naassaaq. Aappariit kingusinnerusukkut inooqatigiileqqippata ataatsimut akileraarusiineq ukiup isertitaqarfiusup, inooqatigiileqqiffiusup aallartinneraniit atuutileqqissaaq.

Avissaarsimaneq ilinniakkamik sulinermilluunniit pissuteqarpat aappariit inooqatigiiginnar-tutut isigineqassapput.

Kiisalu ataatsimut akileraarusiineq atorunnaassaaq aappariit arlaata Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaanera atorunnaarpat. Ataatsimut akileraarusiineq ullormi aappaasup tamakkiisumik akileraartussaatitaanerata atorunnaarfiani atorunnaassaaq.


§ 5-imut

Aalajangersakkap Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 19. maj 1979-imeersumi § 5 assigaa.

Kinguliini oqaaseqaatit allaffissornermi periutsinik, matumani aamma eqqartuussisarnermi periutsimik 1. januar 1980-imili atugaalersimasumik, itisiliinerupput.

Meeqqat immikkut akileraartussaatitaapput. Tamanna atuuppoq angajoqqaaminni najugaqara-luarpata najugaqanngikkaluarpataluunniit.

Isertitat tunniunneqartulluunniit angajoqqaanut imaluunniit meeqqamut akileraarutigitinneqarnissaannut aalajangiisuuvoq kina arlaat tunniunneqartunik pisussaviunersoq.

Tunniunneqartartut makku meeqqamut akileraarutigitinneqassapput:

Meeqqap pilersorneranut akilersuutit meeqqap aningaasarsiaanut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.

Meeqqap kuisinneranut atatillugu immikkut akiliutit aamma apersortinneranut atatillugu akiliutit meeqqap aningaasarsiaanut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassanngillat, kuisinneranut atatillugu akiliutit qaammammoortumik akilersuutit nalinginnaasut ataatsit annertussusiannit annertunerunngippata aammalu apersortinneranut atatillugu akiliutit qaammammoortumik akilersuutit nalinginnaasut pingasoriaataannit annertunerunngippata.

Angajoqqaatut isigineqassapput ataatassaq/anaanassaq angajoqqaat meeravissiaqartuusut, angajoqqaarsiat aamma aataq aanarlu.

Meeqqat ukiukitsut angerlarsimaffimmi sulinermikkut imaluunniit angajoqqaatik peqatiga-lugit takornartani sulinermikkut isertitaqarpata meeqqanik ukiukitsunik akileraarusiiffigin-ninneq taamaallaat pisinnaavoq sulinerup suunera qanorlu annertutiginera meeqqat ukiuinut sanilliullugit naammattumik isumaqarnarpat suliaq meeqqanit suliarineqarsinnaasoq. Taa-maammat pissutsini ataasiakkaani paasissutissat pisariaqartippassuk akissarsiat angajoqqaanut il.il. meeqqanullu missingersuinikkut agguataarlugit angissusilerneqartariaqarsinnaapput, immaqaluunniillu angajoqqaat il.il. akissarsianit tamakkiisumik akileraarusiiffigalugit.

Meeqqat akissarsiaasa ilaanneeriarluni angajoqqaanut akileraarusiissutigineqartussaapput. Imm. 2 naapertorlugu taamaaliortoqassaaq meeraq angajoqqaaminit aningaasanngorlugit pisartagaqarsimappat imaluunniit pisuussutip iluanaarutigititaanik tunineqarsimappat. Kingo-rnussassanit siumoorutit aamma tunissutitut isigineqarput. Aningaasanngorlugit pisartakkat imaluunniit pisuussutip iluanaarutigititai taamaattut tunisisumut akileraaruteqaatigitinneqas-sapput, taanna piffissami iluanaaruteqarfiusumi Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraa-rtussaatitaappat. Piffissaq tunissutip tunniunneqarfia akileraartussaatitaanermut tunngatillugu apeqqummi soqutiginaateqanngilaq. Tunisisoq piffissami iluanaaruteqarfiusumi Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaanngippat aningaasat meeqqamut akileraarute-qaatigitinneqassapput.

Meeqqap akissarsiaanik akileraarusiinermik taamatut nuussineq taamaallaat pissaaq qaamma-tisiutit malillugit ukiup meeqqap 18-inik ukioqalerfiata naanerata tungaanut, imaluunniit ullup meeqqap katilluni aappaniffiata tungaanut.

Ileqqaakkanut akileraarutitigut oqilisaaffigineqartunut kontumut ikisat erniaat taamaallaat meeqqap aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassapput.

Meeqqap ukiup isertitaqarfiusup allartinnerani suli 15-inik ukioqalersimanngitsup angajoq-qaami inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiutaanni sulinermigut akissarsiai akileraaruserneqas-sanngillat, angajoqqaallu akissarsiat taakku ilanngaatigisinnaanngilaat, tak. imm. 3. Malerua-gassaq aamma atuuppoq meeraq angajoqqaami arlaanni angajoqqaatut oqartussaasuseqan-ngitsumi sulippat.

Meeraq ukiup isertitaqarfiusup aallartinnerani 15-inik ukioqalersimappat akissarsiat meeqqap aningaasarsiaanut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput. Taava angajoqqaat akis-sarsiat pisarnertut ilanngaatigisinnaavaat, meeqqap suliai akissarsianut naapertuuppata.

Imm. 3-mi aalajangersakkat atorneqarnissaannut meeqqap aningaasarsiorfittut ukiua aalaja-ngiisuussaaq, taamaammat angajoqqaat aningaasarsiorfittut ukiuat allaappat tamanna apeqqu-taanngilaq.

Meeraq suliffeqarfimmi meeqqap angajoqqaavisa allat peqatigalugit pigisaanni, imaluunniit ingerlatseqatigiiffimmi angajoqqaat annertunerpaamik piginneqataaffigisaanni sulisuuppat akissarsiat imm. 3-mi pineqartunut ilaassanngillat, akissarsiat suliffeqarfimmit ingerlatseqati-giiffimmilluunniit tunniussaappata. Akissarsialli angajoqqaat sinneqartoorutinit pissarsiaannit tunniussaappata akissarsiat imm. 3-mi pineqartunut ilaassapput.

Aningaasat ingerlatseqatigiiffiup annertunerpaamik piginneqataassuteqartut meeraannut akissarsiatut tunniussai meeqqat ingerlatseqatigiiffimmi suliarisinnaasaattut naatsorsuunne-qarsinnaasunut naapertuuttuussapput.

Pisanik tunisinikkut isertitat meeqqamut akileraarusiissutigineqassapput ilimanarsisinneqar-sinnaappat meeqqap nammineq sulinermigut isertitat pissarsiarinerai. Taamaanngippat iser-titat angajoqqaanut imaluunniit aalisarnermi piniarnermiluunniit peqataasimasumut akileraa-rusiissutigineqassapput.

Meeqqap angajoqqaamini najugaqartup qanorluunniit ukioqaraluaruni nerisaqarnini ineqar-ninilu imaluunniit inuuniarnermut aningaasartuutit angajoqqaaminit akilersorneqartut akile-raaruteqaatigissanngilai, tak. imm. 4. Tamannali atuutinngilaq tunniunneqartut angajoqqaat inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiutaanni akissarsiatut isigineqarpata, imaluunniit meeqqap pilersorneranut akilersuutitut tunniunneqarpata.


§ 6-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 6 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa, § 1 aamma § 2 malillugu akileraartussaanermut tunngavissat naammassineqarsimagaluarpataluunniit § 7 aamma § 8-mi taagorneqartutut pisoqartillugu akileraartussaanerup saneqqunneqarnera.


§ 7-imut

Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaanerup atuutilerfii Kalaallit Nunaanni najukkamik pissarsinerni tamani ingerlaannartumik pisussaaffinngorneq ajorpoq, tassami § 7-imi aalajangerneqarmat inuit Kalaallit Nunaanni najukkamik pissarsisut namminerlu najuga-rinagu, aatsaat tamakkiisumik akileraartussanngussasut Kalaallit Nunaanni najugaqalivin-nerminni. Taama najugaqalivittutut isigineqanngillat sivikitsuinnarmik feeriarnermik assigi-saanilluunniit peqquteqartumik nunami najuunnerit.

Pisarneq malillugu ingerlaannartumik qaammatit pingasut sinnerlugit Kalaallit Nunaanniin-neq, imaluunniit piffissami qaammatit 12-ut ingerlaneranni katillugit qaammatit arfinillit sinnerlugit najugaqarneq, "sivikitsuinnarmik feriarnermik pissuteqartumik najuunneq"-tut isigi-neqanngillat. Najuunnerup sivisussusianik naatsorsuinermi ulloq aallartinneqartoq tamatigut ulloq unnuarlu naallugit sivisussuseqartutut naatsorsuutigineqassaaq. Aalajangiinermittaaq pineqartup allatigut Kalaallit Nunaannut attaveqarnera pingaartinneqarpoq.

Qaammatit pingasut imaluunniit qaammatit arfinillit taaneqartut, akileraartussaalerani sivisu-nerpaamik najuuffissatut isigineqarput. Taamatut sivisunerpaamik najuunneq nalinginnaasu-mik akuerineqartarpoq inuit maani najuunnerat feeriarnermut tunngassuteqartunik annertuner-paamik sunnerneqarsimatillugu, tassalu najuunneq inuussutissarsiummit aningaasarsiutaasu-mit nammineq ingerlaavartumik ingerlatsinissamit pisariaqartitsinermit tunngaveqanngippat, assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiummik suliffeqarfiup aqunneqarnerani akulikitsunik peqataanermik nakkutilliinermilluunniit.


§ 8-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 8, imm. 1 assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersagaq taanna malillugu akilerartussaalerneq najugaqalernerup tamakkiisumik akile-raartussaalernermut tunngaviusup aallartinnerani ingerlaannartumik atuutilissaaq.

Kalaallit Nunaanni najuutilernermut tunngavippiaasoq apeqqutaanngilaq. Najuunneq nam-mineq piumassuseq tunngavigalugu pinngikkaluartoq, pas-imik arsaagaanerup kingunerisaa-nik allatulluunniit pisunit pinngitsaalineqarnikkut, assersuutigalugu nappaammik patsiseqar-tumik najuunnerugaluartoq, § 1, imm. 1, nr. 2 malillugu najuunnerup, sivikinnerpaamik qaammatinik arfinilinnik sivisussuseqaruni, akileraartussaalerneq nassatarissavaa.

Kalaallit Nunaanniilernerup aallartinnerani najuunnerup qaammatinik arfinilinnit sivisuneru-sumik sivisussuseqarnissaa qulakkeereerneqarsimatinnagu, akileraartitsineq killilimmik akile-raartussaasut pillugit malittarisassat malillugit pisassaaq. Aatsaalli najuunneq sivikinnerpaa-mik qaammatit arfinillit sinnerlugit sivisussuseqarnissaa paasineqarpat imaluunniit taamatut sivisussuseqalernerani, inuit tamakkiisumik akileraartussaatitat pillugit malittarisassat malil-lugit najuunnerup aallartinneqarneraniit kingumoortumik akileraartitsineqalissaaq.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 8, imm. 2 assigaa.

§ 8, imm. 2-mi "takornarianut malittarisassaq"-mik taaneqartartoq § 1, imm. 1. nr. 2-mi pine-qartunut ilaanngilaq. Inuit kikkulluunniit takornariatut ilinniagaqarnissarluunniit siunertara-lugu Kalaallit Nunaanni najuuttut, najuunnerminni namminersortutut inuussutissarsiummik maani ingerlataqanngitsut, aammalu ingerlaavartumik nunaminni inunnut tassani najugaqar-tunut malittarisassat naapertorlugit akileraartussaatitaasut, § 1, imm. 1, nr. 2 malillugu akile-raartussaatitaanngillat, Kalaallit Nunaanniinnerup ataatsimut isigalugu ingerlaavartumik kipi-saqattaartumilluunniit ukiut marluk ingerlaneranni katillugit ullut 365-it sinnerlugit sivisus-suseqalernissaata tungaanut.

Akissarsiaqarluni sulineq aalajangersakkap atorneqarsinnaaneranut ajoqutaanngilaq. Killeqar-tumilli akileraartussaanerup kinguneraa, takornariaq ilinniagaqartorluunniit, § 1, imm. 1, nr. 2 malillugu tamakkiisumik akileraartussaatitaasunut ilaannginnissamut piumasaqaatinik naam-massinnittoq, killilimmik akileraartussanngornissaa, pineqartoq Kalaallit Nunaanni akissar-siaqaataasumik sulinermigut isertitaqaruni, "takornarianut malittarisassaq" § 2 malil-lugu killilimmik akileraartussaalernissamik pinngitsoortitsisinnaanngimmat.

Aalajangersakkami inuit ilinniagaqarnerminnik naammassinnereernerminni immikkut ilinniaqqinnermik imaluunniit ilinniakkaminnut atasumik ilinniaqqinnermik aallartitsisut aammalu Kalaallit Nunaanniinnerminni ilinniakkamik naammassinnissimasutut akissarsiaqartinneqartut pineqanngillat.

Takornariaq ilinniagaqartorluunniit aalajangersakkami pineqartunik ukiut marluk ingerlane-ranni ullut 365-it sinnerlugit Kalaallit Nunaanniippat, pineqartoq tamakkiisumik akileraar-tussaalissaaq ullut 366-issaat aallarnerfigalugu tassalu najuunnerup allartinneraniit kingu-moortumik aallartiffeqanngitsumik.


§ 9-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 9 assigaa.

Akileraartussaaneq toqukkut qimagunnikkut unimmat, kingornussisussanullu tulluni, akileraartussaatitaasup toqukkut qimagussimanera erseqqissumik oqaatigineqassaaq, taamatullu pisoqarnera ullormut aalajangersimasumut atatinneqarsinnaassalluni.

Paasissutissat taamaattut pissarsiariniarnerat amerlanerpaatigut ajornartorsiortitsinavianngilaq, paasissutissat taamaattut akileraaruseriffimmut eqqartuussivinniit tunniunneqartussaammata.

Eqqartuussivik toqukkut qimaguttup ullormik toqquvianik oqaatiginnissinnaanngippat, taamaallaalli oqaatigisinnaallugu toqukkut qimaguttoq ulloq aalajangersimasoq toqungasoq nassaarineqarsimasoq, akileraaruseriffimmit ajornannginnerpaaq anguniarlugu ulloq taaneqartoq toqquvittut isigisinnaavaat.

Kingornussisussat ulloq toqquviusoq qangarpiaasimanersoq aalajangiutissallugu immikkut soqutigigunikku, kingornussisussat eqqartuussiviup ullormik aalajangersimasumik toqqu-vimmik paasinninnera akerlilertariaqarpaat, siusinnerusukkullu toqusimanerup uppernarsarne-qarnissaa isumagalugu.

Akileraaruserivik ulloq toqquvigisap uppernarsarneqarnissaanut apeqqut pillugu isummersin-naananilu isummertussaanngilaq, taamatut aalajangiineq akileraaruseriffimmut attuumassute-qanngimmat.


§ 10-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 10 assigaa.

Aappaasup toqukkut qimagaasup toqunerup kinguninnguatigut ataatsimut pigisat kinngornussarsisussanut agguaassinertaqanngitsumik pigiinnarpagit, ukiumut aningaasarsiorfiusumut toqukkut qimaguttup toqquvigisaanut tamarmut akileraartussaaneq tamarmiusoq toqukkut qimagaasumut tussaaq. Taamaasilluni aappaasoq toqukkut qimagaasoq nammineq isertit-aminut aammalu toqukkut qimaguttup ukiumi pineqartumi pissarsiarisimasaanut akileraartin-neqassaaq. Ukiumilu aningaasarsiorfiusumi pineqartumi tamarmiusumi aappariit marluullutik akileraarutinut akiliutigigallarsimasaat tamakkiisumik toqukkut qimagaasumut tutsinneqas-sapput.

Aapparisaq toqukkut qimagaasoq toqukkut qimaguttup akileraartarnerup tungaatigut inissisimanerani tamakkiisumik taartaasuulissaaq. Toqukkut qimaguttup isertitaanut tunngatillugu akileraartussaatitaaneq taamaasilluni atorunnaanngilaq, aapparisamilli toqukkut qimagaasumit isumagineqartussanngorluni.

Tamatumuuna aapparisaq qimagaasoq toqukkut qimaguttup akileraartarnerup tungaatigut inissisimaneranik ingerlatitseqqiisuussaaq, taamatuttaarlu pigisat nalikilliliivigisinnaaju-maakkat akileraartarnermilu nalikilliliissutaasimasinnaasut aappaasumit qimagaasumit atorneqarsimasutut isigineqassapput.

Toqukkut qimaguttoq inuussutissarsiuteqarnerminut atasumik iluanaarniarnermilluunniit tunngaveqartumik arlaannik pisaarsimappat, toqukkut qimagaasup tamakkua tunineranni iluanaarutit annaasaqaatilluunniit akileraarutaasussanik isertitanik naatsorsuinermi ilanngu-tissavai, iluanaarutit annaasaqaatilluunniit toqukkut qimaguttup tunisimagaluarunigit iserti-taasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartussaasimanerattut annertussuseqartillugit.

Pigisanik qimatanik kingornussisussanut agguaassinertaqanngitsumik piginniinnarneq, imm. 2 malillugu Kalaallit Nunaanni kingornussisarneq pillugu inatsimmi § 38 naapertorlugu aappaasup immikkut pisinnaatitaaffimminik iluaqutiginnereernerani kingornussisussanut agguaassassartaqanngitsut toqukkut qimagaasumut tunniunneqarnerannut naligitinneqassaaq.


11-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 11 assigaa.

Toqukkut qimaguttoqarneranut atatillugu ingerlaannartumik kingornussassanik agguaassine-qarpat, maleruagassaq pingaarneq tassaavoq, toqukkut qimaguttup ukiumi isertitaqarfiusumi toqquvigisamini isertitanit akileraarutissarisai, akileraarutinik B-inik toqunerata siornatigut akiligassaalersimasut, imaluunniit akileraarutit A-t pisimasoq tamanna sioqqullugu isertitanit ilanngaatigineqarsimasussat akilerneqarnerisigut, inaarutaasumik aalajangiivigineqarsimasu-tut isigineqarnissaat.

Taamaakkalluartorli akileraaruserivimmit pigisanillu qimatanik suliaqarnermi piumasaqaatigineqarsinnaavoq toqukkut qimaguttup ukiup isertitsiviusup aallartinneraniit toqukkut qimagunnerup tungaanut isertitarisimasai inaarutaasumik annertussusiliivigineqassasut.

Akileraaruserivik inaarutaasumik annertussusiliinissamik piumasaqarsinnaasappat, inaarutaasumik akileraarutissanik naatsorsukkat akileraarutaagallarsimasut aningaasartaannit ikin-nerpaamik 4.000 koruuninik amerlanerussapput. Akileraaruseriffik inaarutaasumik annertussusiliinissamik piumasaqaamminik pigisanik qimatanik nalunaarsuisunut toqukkut qimagun-nermiit kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunneranni saqqummiussissapput.

Pigisanik qimatanik nalunaarsuisut taamatuttaaq inaarutaasumik annertussusiliinissamik akileraaruserivimmut piumasaqaateqarsinnaapput. Taamaaliortoqassappat piumasaqaataavoq inaarutaasumik akileraarutit katinneri akileraarutissaviusunit ikinnerpaamik 500 koruuninik amerlanerunissaat. Piumasaqaat kingusinnerpaamik ulloq toqukkut qimagufimmiit qaammatit pingasut qaangiunneranni Akileraaruseriffimmut piumasaqaatigineqassaaq.

Akileraaruseriffimmut pigisanillu qimatanik nalunaarsuisunut qaammatinik pingasunik piffissaliineq allanngortinneqarsinnaanngilaq, piffissaliussamullu tunngatillugu immikkut akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq.

Imm. 8, imm. 2-mi malittarisassanik atuinissamik pinngitsoortitsisuusoq, malillugu pigisanik qimatanik suliaqartuniit akileraaruseriffimmiilluunniit nalunaarsuinissaq piumasaqaatigine-qarsinnaanngilaq, pigisanik qimatat pigisanik agguaassisarnermut eqqartuussiviup naliliinera malillugu nalikitsuuppata kingornussiassanillu agguaassinertaqartaqanngitsumik tunniunneqarsimappata.

Inaarutaasumik annertussusiliinermi pigisanik nalikilliliivigineqarsinnaasunik suli nalikilli-liineqarsinnaavoq, tamatumani kingornussisussat toqukkut qimaguttup imm. 6 malillugu akileraartarnermut tunngatillugu inissisimaneranik ingerlatitseqqiisuullutik. Tamannali inuussutissarsiuteqarnermut iluanaarniarnermullu atatillugu pigisanut tunngatillugu atuutin-ngilaq, tamatumani toqukkut qimaguttup inuussutissarsiuteqarnermut iluanaarniarnermullu atatillugu pigisaasa tunineqarneranni akinit, takuuk imm. 7, toqukkut qimaguttumit akileraar-titsineqartussaammat.


§ 12-umut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 12 assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap nassataraa inuinnaat tamatigut qaammatisiutit malillugit ukioq ukiutut iser-titaqarfiusutut atortussagaat. Akileraartussaaneq qaammatisiutit malillugit ukiup ilaannaanut atuuppat, ukioq isertitaqarfiusoq tassaassaaq piffissaq taaneqartoq.

Isertitanik annertussusiliinermi qaammatisiutit malillugit ukiup ilaannaa tunngavigineqartil-lugu ilanngaatit ukiumoortumik annertussusiliiffigisaasut, ukiumoortumik ilanngaatip ilaan-naa piffissamut tunngavigisatut atorneqartumut naleqquttumik taamaallaat atorneqarsinnaapput. Aalajangersakkami pineqarput inummut ilanngaat, ilanngaat aalajanger-simasoq, aningaasarsiat B-nik isertitanit akileraaruserneqartussanngitsut aammalu inummut akissarsiaminnit killilimmik akileraartussaatitaasumut aalajangersimasumik ilanngaat.

Imm. 2-mut
Ingerlatseqatigiiffinnut, peqatigiiffinnut il.il. atuuppoq qaammatisiutit malillugit ukiumit allaanerusumik ukiumut aningaasarsiorfittut atuinissamik akileraaruseriffimmut qinnuteqarsinnaanerat. Ingerlatseqatigiiffiup, peqatigiiffiup il.il. kingusinnerusukkut ukiumut isertita-qarfittutt toqqagaq allanngortinniarlugu kissaatigiguniuk, tamatumani aamma Akileraaruse-riffik tamanna pillugu qinnuteqarfigineqassaaq.

Ukiup isertitaqarfiusup qaammatip aallartinneraniit allartinnissaanik piumasaqaat allanngor-tinneqarsinnaanngilaq.

Qaammatisiutit malillugit ukiumit allaanerusumik ukiutut isertitaqarfittut atuinissamut akuersissuteqarnermut atatillugu akileraaruseriffik nammineerluni nalunaarummik nassitsinissamut akileraarutaasussallu akilernissaannut immikkut piffissaliinernik aalangersaasinnaavoq. Periutsip ineriartortissimasap nassataraa ingerlatsivik, peqatigiiffik il.il., kipungasumik ukiumut naatsorsuiffimmik atuinissamut akuerisaasoq nammineeerluni nalunaarummik ukiumoortumik naatsorsuiviup naaneranit kingusinnerpaamik qaammatit marluk qaangiunneranni nas-sitsinissaa, akileraarutissallu akiligassanngussallutik ukiumoortumik naatsorsuiviup naane-raniit qaammatit qulit qaangiunneranni. Taamatut periuseqarnikkut ingerlatsiviit, peqatigiiffiit il.il. qaammatisiutit malillugit ukiumit allaanerusumik ukiumoortumik naatsorsuiveqarnissa-mut akuerisaasut, ingerlatsiviillu, peqatigiiffiillu il.il. qaammatisiutit malillugit ukiumik ukiu-mut naatsorsuuseriffeqartuusut, nammineerluni nalunaarummik ingerlatsivinnullu akileraa-rummik akiliinissamut assigiimmik periarfissaqartinneqarput.


§ 13-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13, imm. 1 aamma 2 assigai.

Aalajangersakkap isertitat suut akileraarutaasussaanerat aalajangersarpaa.

Imm. 1-imut
Isertitanik oqarnermi pineqarput aningaasanut tunngasutigut iluaqutissat pisimasut, akileraar-tartup pineqartup pissarsiarissallugit pisinnaalersimasai.

Isertitanik oqarnerup sipaakkat taamaattuusutut § 13 malillugu akileraaruserneqarsinnaajun-naartippaat.

Isertitanik oqarnermi pineqarput ingerlaavartumik ataasiaannartumilluunniit isertitat.

"Pisuussutinik pigisanik" oqarnermi aalajangerneqarpoq aamma aningaasaanngitsunik pissarsiat aningaasanik nalingi akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneranni tamatigut ilanngunneqassasut.

Isertitat akileraaruteqaataasussat qaammatit 12-ukkaarlugit naatsorsorneqassapput, ukiumut isertitanik oqarneq malillugu. Naatsorsuinermi piffissami isertitat tamarmik ilaatinneqassap-put, ukiumut isertitat tamarmiusunik oqarneq malillugu. Tamatumani aalajangerneqarpoq isertitat ilanngaatitaqanngitsut tamarmik, isertitat pinngorfii assigiinngitsuunersut apeqqutaa-tinnagu katinneqassasut ataatsimoortillugillu naatsorsorneqarlutik.

Aalajangersakkami aamma erserpoq, isertitat tamarmik, aamma nunanit allaniit isertitat, iser-titanut akileraaruteqaataasussanut ilaatinneqassasut. Tamatumani nunarsuarmioqataanermi isertitanut periuseq inatsisitigut aalajangersarneqarpoq.

Imm. 2-mut
Imm. 2 malillugu atorfeqarnermut atatillugu nammineq sulinermut akiliutit, tassa akissarsiat, ukiumi akissarsiat tunniunneqarfigisaanni akileraaruserneqassapput, inaarutaasumik akile-raarusiineq akileraarutinullu akissarsisitsinerit tamaasa pisartumik ilanngaataasartut assigiit-tussanngorlugit.

Akileraartussaaneq ukiup isertitaqarfiusup ingerlanerani atorunnaarpat, akissarsiat kingusinnerusukkut tunniunneqartut tamatigut akileraarutaasussaapput kingusinnerpaamik akileraartussaanerup atorunnaarnerani.

Akissarsiaqartorli, assersuutigalugu tjenestemandi, siumoortunik akissarsiaqarpat, januarimi akissarsiat akileraarutaasussaapput ukiumi isertitsiffiusumi januarip inissisimaffigisaani, akissarsiat ukiup nikinnginnerani atorneqarsinnaalersimagaluarpataluunniit.


§ 14-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 14, imm. 1 assigaa.

§ 13, imm. 1-imi nalinginnaasumik malittarisassap saniatigut, ukiumut isertitat tamarmiusut akileraaruteqaataasussaaffigisaat, § 14, nr.1-imiit 4-mut assersuutitut oqaatigai isertitaqarfiu-sartut ataasiakkaat pingaaruteqartut § 34-mullu, isertitat suut nalinginnaasumik ilanngunne-qartussaannginnerannik taaguiviusumut atatinneqassallutik .

Oqaatigineqartutut erseqqilluinnartumik assersuusiorneq pineqarmat, § 14, nr. 1-imiit 4-mut akileraarusiinissamut immikkut tunngavissaasutut isumaqanngillat, aappaatigulli assersuutini immikkut taaneqartunit isertitat akileraaruserneqartussaanerannik nalornineqarsinnaajunnaar-titsipput.

Assersuusiorneq pineqarmat § 14, nr. 1-imiit 4-mut pineqartunut akerliusumik inerniliisoqarsinnaanngilaq.

Nr. 1-imut
Nr. 1 isertitanik pissarsisarnernut assersuutinik taaguivoq, oqaatigineqarluni isertitat inuussutissarsiorluni ingerlatsinermit, assersuutigalugu niuernikkut, suliffissuaqarnikkut, assassorluni sulinikkut, umiartornikkut, aalisarnikkut, piniarnikkut, aallaaniarnikkut savaateqarnikkullu isertitat assigiinngitsut tamarmik isertitatut akileraarusigaasussatut isigineqartussaasut. Aamma erserpoq interessentskabini, piginneqatigiilluni umiarsuaateqarnerni (partrederiini) il.il. peqataanikkut isertitat, aammalu ilisimatuussutsikkut, eqqumiitsuliornikkut atuakkiornik-kulluunniit suliaqarnermi isertitat isertitaasut akileraaruteqaataasussaasut. Kiisalu aamma erserpoq, akissarsiat, tamatumani aamma sulinermi, kiffartuussinermi ikiorsiissuteqarnermi-luunnit akissarsiat qanorluunniit ittut tamarmik akileraarutaasussaasut.

Nr. 2-mut
Nr. 2-mi sulinertaqanngitsumik isertitanik pissarsisarnermut assersuutit taagorneqarput, Tamakkua ilaatigut tassaallutik atukkiussaqarnikkut, pensionisiaqarnikkut, inuunermut sillimmasiinertigoortumik pisartakkatigut, ikiorsiissutinik inuuniarnermullu tapiissutinik isertitatigut, allat pigisaannik akeqanngitsumik atuinikkut tunissutitigullu, taamatullu obligationinit pisassarisanillu allanit erniasianit isertitat. Tamakkua akileraaruteqaataasussaapput.

Nr. 3-mut
Nr. 3-mi oqaatigineqarput aktianit, anpartinit piginneqataanermullu allagartanit iluanaaru-titigut isertitat.

Aktianit anpartinillu iluanaarutit pillugit § 86, imm. 2-mut oqaaseqaatit innerssuussutigine-qarput.

Piginneqataanermut allagartanit iluanaarutitut isigineqarput ingerlatseqatigiiffiup ukiumi isertitsiviusumi kingullermi siusinnerusumiluunniit sinneqartoorutinik pissarsiaanit piginne-qatigiiffiup piginneqataassutsinik pigisaqartunut agguagarsiatut akiliutigisai tamarmik. Akilii-nerup agguagarsisitsinertut ingerlatamilluunniit unitsitsinermut atatillugu agguaassinertut iluseqarnera pingaaruteqanngilaq.

Aningaasaatigisanik appartitsinermut atatillugu aningaasaleeqataassutaasunik agguaassine-qartillugu taamatut agguaassineq aalajangersakkami pineqartunut ilaanngilaq.

Nr- 4-mut
Nr. 4-mi nammineq najugarisap nalinga taaneqarpoq. § 34, nr. 5-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.


§ 15-imut

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13, imm. 3 assigaa.

Aalajangersagaq ernianik isertitat aningaasartuutillu isertitanik naatsorsuinermut qaqugukkut sunniuteqartarnissaannut malittarisassanik erseqqinnerusunik imaqarpoq.

Ernianut immikkut atuuppoq, akiligassanngorsimallutillu akilerneqareersimanissaat akileraar-tarnermut tunngatillugu aalajangiisuunera. Ernianillu ilanngaassisinnaanermi aamma naatsor-suutigineqarpoq, akiligassaqartuusoq inatsisit malillugit akiligassaqarnermut akiitsullu ernia-lersornissaannut pisussaaffeqalersimanera.

Siumoortumik akiligassanngortunik ernianut aningaasartuutit tassaapput erniat piffissaq tunngavigisaq nallertinnagu akiligassanngortartut. Taamatut siumoortumik akiligassanngor-tartunik ernianut aningaasartuutit ilanngaatigineqartarnerannut atatillugu piffissamut tunnga-vigisaannut tutsinneqassapput. Akileraartussaatitaasoq piffissaq erniat siumut akiligassan-ngortartut piffissamik aallaavigisaata ilaannaani akileraartussaatitaappat, ilanngaatinik atuisitsineqarsinnaavoq akileraartussaatitaanerup nalaani taamaallaat atuutsinneqartumik.

Akileraaruseriffiup aningaasaliisarnermik ingerlatsiviusunut assigisanillu ingerlatsivinnut erniat akileraaruserneqarnissaaat ilanngaatigineqarnissaalluunniit akuersissutigisinnaavaa ukiumi isertitsiviusumi taakku attuumassuteqarfigisaanni. Periuseq toqqarneqartoq kingusinnerusukkut allanngortinneqarsinnaassanngilaq.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13, imm. 4 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa, tikinnerni aallarnernilu tamakkiisumik ernianik tamakkiisumik piffissanut agguataarisoqartussaanera.

Piffissanut agguataarineqassaaq erniat kingumoortumik siumoortumilluunniit akiligassaaler-sarnerat apeqqutaatinnagu. Ernianit piffissamut akileraartussaanerup atuutilerneranut atorun-naarneranulluunniit attuumassuteqartuunngitsunut akiligassanngornermik tunngaveqartumik periuseq, takuuk § 15, imm. 3, atuutiinnassaaq.

Akiitsunut ingerlaavartumik akiliutit ilanngaatigineqarsinnaasut atukkanut ernianut aningaa-sartuutitut isigineqarput, takuuk § 24, imm. 1, nr. 3.

Nuulluni aallarnermi erniat piffissamut imatut avinneqassapput, akiligassanngorfiusumit kingullermiit akileraartussaanerup atorunnaarnerata tungaanut erniat, isertitat akileraaru-taasussat naatsorneqarneranni ilanngunneqarlutik ilanngaatigineqassallutilluunniit. Nuulluni tikinnermi akileraartussaanerup atuutilerfianiit piffissamut erniat akiligassanngorfiusup siul-liup tungaanut erniat akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqarlu-tilluunniit ilanngaatigineqassapput. Taamaasilluni akileraartussaanerup nalaaniunngitsoq ernianik isertitanit akileraarusiineqarsinnaavoq ernianullu aningaasartuutinik ilanngaatiginnit-toqarsinnaalluni.

Piffissaq erniaqarfiusoq ima sivisutigippat, erniat ukiunut isertitaqarfiusunut arlaqartunut tunngasuullutik, erniat piffissanut ukiunut isertitaqarfiusunut tamanut agguataarneqassapput.

Aallarluni nuunnernermi piffissaq erniaqarfiusoq ukiunik isertitaqarfiusunik marlunnik amerlanerusunilluunniit sivisussuseqarsimappat, pisariaqarsinnaasassaaq ukiup isertitaqarfiu-sup ukiulluunniit isertitaqarfiusut ukiup aallarluni nuuffigisap siuliata/siuliisa aalajangiivigi-neqarnerisa suliareqqinneqarnissaat

Tikilluni nunnermut atatillugu ernianik marloriaammik akileraarusiineq oqilisaavigineqarsinnaassaaq § 69-imi periuseq eqqartorneqartoq (credit) atorlugu.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13, imm. 5 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa, niuernermi ernialiussat tassalu erniat ilassutaasut pisassanngor-tinneqartulluunniit ukiumi isertitaqarfiusumi niuernerup ingerlanneqarfigisaani akileraaruser-neqarnissaat ilanngaatigineqarnissaalluunnit, ukiumi erniat ukiumi isertitaqarfiusumi kingu-sinnerusumi aatsaat akiligassanngornissaat apeqqutaatinnagu.

Niuernermi erniatut isigineqarput aningaasat, pisassarisat erniaqartut allamut pigisassanngortinneqarnerannut atatillugu pisassarisat pineqartut piffissami akiligassiiffimmi (terminimi) tulliuttumi erniaasa ilaannut – erniaanulluunniit tamarmiusunut – taarsiissutitut akilerneqartut.

Ernianut malinnaasunut akiliineqarpat, akiliutit pisisup ukiumi niuerfiusumi akileraaru-taasussanik isertitaanit ilanngaatigineqassapput. Akiligassiiffiusumili tulliuttumi erniat ukiumut akiligassiiffiup akiliissuteqaataaffigisaanut isertitat naatsorsorneqarnerannut tamakkiisumik ilanngunneqassapput. Tuniniaasup ukiumi tunisaqarfiusumi akileraarutaa-sussanik isertitanik naatsorsuinermini ernianut malinnaasunut akiliutit ilanngutissavai.

Ernianut pisassanngortitanut akiliineqarpat, ukiumi tunniussiffiusumi tuniniaasup akileraarutaasussanik isertitaanit akiliutit ilanngaatigineqassapput. Pisisullu aamma taamatut akiliut ukiumi tunniussiffiusumi akileraarutaasussanik isertitaminut ilanngutissallugit.

Aalajangersagaq pisassarisanut erniaqartunut assigiinngitsunut tamanut atuuppoq, tunisinermi illuatungeriit, tassalu pisisup tunisisullu, niuernermi erniat akilissallugit.

Piumasaqaataavoq akiliutit pisassarisanik tunniussinermut atatinneqassasut. Niuernermi erniat akiitsut allamut nuunneqarnerannut atatillugu pilersut, assersuutigalugu illumik allamut tun-niussinermi akiliutinik utertitanit erniat, aalajangersakkami ilaatinneqanngillat.

Tamatuma saniatigut piumasaqaataavoq, pisassarisaq pineqartoq erniaqartitaassasoq. Tama-tuma kinguneraa akileraartarnerup tungaatigut akiliutip erniatut isigineqarnissaanut nalingin-naasumik piumasaqaatit naammassineqarsimanissaat, tamatumani qaqugukkulluunniit akili-gassat sinneri tunngavigalugit naafferartumik ernialiissutit naatsorsorneqartassasut. Akiliutit nalip allanngorarneratut takuneqarsinnaasut, niuernermi erniat pillugit malittarisassat taakku-nunnga atorneqarsinnaanngillat.

Ernialiisarnerup akulikissusia aalajangersakkap atorneqarsinnaaneranut apeqqutaanngilaq.

Ernianik allanut tunniussineq, pisassarisaasup tunngaviusup allanut tunniunneqarneranut peqatigitillugu pinngippat, pisassarisat erniaqartut allanut tunniunneqarnerattut isigineqan-ngilaq, taamaattumillu niuernermi erniat pillugit malittarisassat tamakkununnga atorneqarsinnaanatik.

Imm. 4-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13, imm. 6 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, isertitat aningaasartuutillu, tamatumani illumik qularnaveeqqusiuteqarluni atukkanut ernianut aningaasartuutit, isertitat akileraarutaasussat naatsorsorneqar-nerannut ilaatinneqassanngillat, illu Kalaallit Nunaata avataani inissisimappat.

Taarsigassarsiat illumi Kalaallit Nunaata avataani inissisimasumi qularnaveeqqusigaasut, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfimmik aningaasaliissutaanerat apeqqutaanngilaq.

Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarsinnaanerat, kalaallit suliffeqarfii Kalaallit Nunaata avataani aamma ingerlataqartut, suliffeqarfimmullu tassunga atatillugu illumik pissarsineran-nut atatillugu atorneqarsinnaasutut eqqarsaatigineqarpoq.


§ 16-imut

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 14, imm. 2 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, § 1, imm. 1, nr. 3-miit 14-imut taagorneqartunik ingerlatseqati-giiffiit peqatigiiffiillu il.il. obligationini inuinnaallu qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinernut allagartaataanni pisassarisanilu aningaasanik uninngatitaqartut, tunisinermi tamakkii-sumilluunniit akiliinermi, tamatumani aamma makinneqarneranni iluanaarutiminnit akileraartussaanerat.

Iluanaarutit annaasaqaatilluunniit tunisinermi akip pissarsiarineranilu akip assigiinngissutaat-tut naatsorsorneqassapput. Tamakkiisumik akiliineq naafferartumik akilersuinikkut pippat naafferartumik akiliutini tamani iluanaarutit annaasaqaatilluunniit naatsorsorneqassapput allassimasumik naliusup pissarsiarinerani naliusumik qulaassinerata ataassinerataluunniit procentiisa annertoqataatut. Allassimasumik naligititaq tamatigut 100-usaaq, pissarsiarine-ranili naliusup pisiarinerani naleq assigalugu.

Pissutsit atuuttut tamanna kaammattuutigippaasuk akileraaruseriffiup allatut naatsorsueriaase-qarnissaq akuersussutigisinnaavaa.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 14, imm. 3 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, § 1, imm. 1, nr. 3-miit 14-imut taagorneqartunik ingerlatseqati-giiffiit peqatigiiffiillu il.il. aktiani, anpartini, piginneqataanermut uppernarsaatini assigisaan-nilu pappiaqqanilu aningaasanik nalilinni aningaasanik uninngatitaqartut, pappiaqqat aningaa-sanik nalillit tamakkua tunineranni nalit allanngorarneratigut iluanaarutinit takuneqartunit akileraaruserneqassapput. Aalajangersakkami obligationinut allanngortinneqarsinnaasut pineqanngillat.

Taamatuttaaq pappiaqqanik aningaasanik nalilinnik eqqartorneqartunik tunisinermi annaasa-qaatit isertitanik akileraarutaasussanik naatsorsuinermi ilanngaatigineqarsinnaapput. Inger-latseqatigiiffinnulli ingerlatseqatigiiffinnik pigisaqartunut atuuppoq, nunani allani ingerlatse-qatigiiffinni § 34, nr. 11-imi pineqartuni aktianik anpartinilluunniit tunisaqarnermi annaasa-qaatit pissarsianit ingerlatseqatigiiffiup piginnittuusup nunani allani ingerlatseqatigiiffiutigi-saminit pineqartumit pissarsianit tigusimasaanit amerlanerussutaat kisimik ilanngaatigineqar-sinnaanerat. Aalajangersagaq malillugu ingerlatseqatigiiffik il.il. iluanaarutinit taamaallaat akileraartinneqassaaq, annaasaqaammilluunniit ilanngaassisinnaalluni. Iluanaarutit annaasa-qaatilluunniit pissarsiarinerani akiusup tunineqarneranilu akip assigiinngissutaattut naatsor-sorneqassapput. Ingerlatamik unitsitsinermi aningaasat agguaanneqartut amerlassusiat tuni-sinermi akitut isigineqassaaq.

Pissutsit atuuttut tamanna kaammattuutigippaasuk akileraaruseriffiup allatut naatsorsueriaase-qarnissaq akuersussutigisinnaavaa.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 14, imm. 4 assigaa.

§ 1, imm. 1, nr. 3-miit 14-imut taagorneqartunik ingerlatseqatigiiffiit, peqatigiiffiit il.il. illuutinik, nalikillilerisarneq pillugu nalunaarut naapertorlugu nalikilliliivigineqarsinnaan-ngitsunik, tunisaqarnermi akileraaruserneqassapput. Illunik eqqaaneqartunik tunisinermi annaasaqaatit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaas-sapput.

Ingerlatseqatigiiffiit peqatigiiffiillu il.il. akileraartussaanerannut taamaasilluni aamma illuu-tinik tunisinermi iluanaarutaannut annaasaqaataannullu tunngavoq, illuutigisaq nalikilliliivig-ineqarsinnaanersoq, inuussutissarsiuteqarnermut iluanaarniarnermulluunniit atatillugu pissarsiarineqarsimanersoq apeqqutaatinnagu.

Pissutsit atuuttut tamanna kaammattuutigippaasuk akileraaruseriffiup allatut naatsorsueriaase-qarnissaq akuersussutigisinnaavaa.


§ 17-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 14 a assigaa.

Imm. 1-imut
Aningaasanut tunngasunut isumaqatigiissutinut ilaapput pingaartumik terminimut isumaqati-giissutit, swaps-inik isumaqatigiissutit, aningaasat naliinut, obligationinut, saffiugassanut, atortussiat aatsitassanit pisunut il.il. tunngatillugu pisisinnaanermut tuniniaasinnaanermullu isumaqatigiissutit aammalu pigisat naleqarsinnaasutut taaneqartartut assersuutigalugu aktiaa-tip nikerarnerisa allattorsimaffiat. Isumaqatigiissutinik taagorneqartutut ittunik akuleriisitsi-nerit aamma pineqarput.

Imm. 2-mut
Realkreditimit atugaqarnermi assigisaaniluunniit nalinut qulakkeerutaasumik sillimmasiiner-mut atatillugu obligationinik pisinermut tuniniaanermullu tunngasumik isumaqatigiissutit pineqanngillat. Tamanna aamma atuuppoq obligationinut, pantebrevenut, akiitsunut allagar-tanut allatullu aningaasanik pisassarisanut atasumik allanngortitsisinnaanermut pisinnaatitaa-nernut.

Aktianik pisisinnaanermut pisinnaatitaanerit malittarisassat nalinginnaasumik atuuttuusut malillugit akileraaruserneqassapput, matuma qulaani § 16, imm. 2 naapertorlugu.

Illuutigisanut tunngasumik isumaqatigiissutit taamatuttaaq malittarisassat nalinginnaasumik atuuttut malillugit akileraaruserneqassapput, § 16, imm. 3 naapertorlugu.

Nalinginnaasumik assersuutigalugu Obligationinik pisinerit tunisinerillu, naammassinninneq isumaqatigiissummi piffissaliunneqartup kingornatigut, pisarnerli malillugu tamakkunani naammassinnittarnermut nalinginnaasumik killissarititaasup qaangerneqannginnerani, pisimappat ilaatinneqanngillat.

Apeqqutaanngilaq pigisamik nioqqutigineqartumut atasumik tunniussineqarsimanersoq, imaluunniit assigiinngissusermik akiliineqaannarsimanersoq. Aningaasanut tunngasumik isumaqatigiissut taamaasilluni § 34, imm. 1, nr. 2-mi iluanaarniarnermut tunngasumik aalajangersakkamut attuumajunnaassaaq.

Aningaasanut tunngasunik isumaqatigiissutit aalajangersakkami pineqartut ataatsimoortillugit naatsorsorneqassapput, ilanngaaseereerluni iluanaarutaasinnaasut ukiumi isertitsiviusumi pineqartumi akileraaruserneqartussanngorlugit, ilanngaaseereerlunili annaasaqaatit ukiuni isertitsiviusuni tullerni tallimani aningaasanut tunngasunik isumaqatigiissutinit ilanngaasee-reerluni ukiumi iluanaarutinut kinguartinneqarsinnaassallutik.

Annaasaqaatit ilanngaasikkat nammineerluni nalunaarusiami Akileraaruseriffiup immersugassiaani, nalinginnaasumik nammineerluni nalunaarusiorfissamut ilanngunneqartumi nalunaarutigineqassasut eqqarsaataavoq, amigartoorutillu immikkut annertussusilerneqassallutik § 30-mi malittarisassat malillugit.

Kalaallit Nunaannut nuunnermi (tamakkiisumik akileraartussaalernermi) pissarsiarineranni akeq tassaavoq aningaasanut tunngasumik isumaqatigiissutit piffissap nalaani piusut nalingi.

Aallarnermi (tamakkiisumik akileraartussaanerup atorunnaarnerani) aningaasanut tunngasunik isumaqatigiissutit pigiunnaarneqarsimasutut isigineqassapput, pigiunnaarnerannilu akeq tassaalluni piffissap nalaani pigineqartut nalingi.

Imm. 3-mut
Isumaqatigiissutit inuussutissarsiornermut inuussutissarsiummilluunniit ingerlatsinermut ilanngullugu isumaqatigiissutaasimasut aalajangersakkami ilaassanngillat, iluanaarutaasin-naasut annaasaqaataasinnaasulluunniit Inatsisartut inatsisaanni maleruagassiat nalinginnaasut malillugit pineqartussanngorlugit.

Tamakkununnga tunngasutigut inuussutissarsiummik ingerlatsisut tassaapput pingaartumik aningaaseriviit, tamakkua ingerlatseqatigiiffiutaat aammalu aningaasalersuinermik ingerlata-qartut allat. Isumaqatigiissutinut inuussutissarsiornermut atatillugu isumaqatigiissutaasunut, inuussutissarsiummik ingerlatsinermi akiliutitut pissarsiarineqarsimasut ilaapput.

Inuussutissarsiummik ingerlatsinermi pingaartumik eqqarsaatigineqarput ingerlatseqatigiiffiit, aningaasaateqarfiit peqatigiiffiillu il.il. namminersortullu allamiut aningaasaannik pisassa-risanik akiitsunillu qulakkeerisarnerat. Tamakkua aammalu nioqqutissanik sullissinernillu suliffeqarfimmut tunngasunik pissarsiniarnermi nalinginnaasumik isumaqatigiissutit. Ani-ngaasaatinik inissiiginnarallarneq pineqarpat, isumaqatigiissut inuussutissarsiummik ingerlataqarnermut atatillugu isumaqatigiissutitut isigineqassanngilaq taamaattumillu imm. 3-mi ilaatitsinnginnermut aalajangersakkami pineqaratik.

Nr. 4-mut
Aningaasanut tunngasunik isumaqatigiissutitigut iluanaarutit annaasaqaatillu piviusunngorne-ranni naatsorsorneqassapput, akileraarusiinerlu immikkoortitsinermik tunngaveqartumik periuseq malillugu pissaaq, tassalu pigisanut atasunut malittarisassat atuuttuusut apeqqutaatin-nagit. Tamatumunnga saneqqussinertut atuuppoq, akileraartussaanerup atorunnaarnerani akileraarusiisoqarnissaa.

Isumaqatigiissutip aningaasanngortinneqarsimasutut isigineqarsinnaaneranut apeqqutip aalajangiiffigineqarnerani inunnut inatsiseqartitsinermi nalinginnaasumik maleruagassiat atorneqassapput. Isumaqatigiissut assersuutigalugu allanngortinneqarpat, pisut ataasiakkaat tamarmik naliliivigineqassapput, allannguineq imatut annertutiginersoq, nutaamik isumaqatigiissuteqarneq allaat pineqarluni.

Nr. 5-imut
Siunnersuutigineqarpoq, pissutsit immikkorluinnaq ittut atuukkaangata Naalakkersuisut malittarisassamik sanioqqutitsinissamut immikkut akuersissuteqarsinnaassasut, assersuu-tigalugu kalaallit ingerlatseqatigiiffiini aktianik piginnittuusunut isumaqatigiissutinut atatil-lugu.

Aalajangersakkap tunaagaraa aningaasaliissuteqarnermi periutsini assigiinngitsuni ukiuni kingullerpaani pinngorarsimasuni, aammalu takkussinnaajumaartussani, iluanaarutit akileraa-ruserneqarsinnaanissaat, taamaammallu immikkut akuersissuteqarsinnaanissaq pingaartumik "ulluinnarni" isumaqatigiissutinut, siunertamut akerliusumik ilaatinneqalersussanut tunnga-tillugu atorneqartussatut eqqarsaatigineqarluni.


§ 18-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 14 b assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap nassataraa, inuit aningaasanik pisassarisatigut soorlu obligationinit, qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartatigut, suliffeqarfinnut akuersissutitigut assigisaasigulluunniit erniaqanngitsunit imaluunniit erniat minnerpaaffissaannit appasinnerusumik ernialinnit, iluanaarutaat tamarmik, isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqarnissaat. Akerlianilli annaasaqaataasinnaasut, pisassarisatigut taagorneqartutigut pilersut ilanngaatigineqarsinnaanngillat.

Pisassarisanit, pineqartunut erniat minnerpaaffissaanik erniaqartut, aalajangersakkami ilaatinneqanngillat. Taamaammat iluanaarutit taakkua akileraarusigaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassanngillat, § 34, imm. 1, nr. 2-mi inuussutissarsiorneq iluanaarniarnerluunniit pillugit aalajangersakkani ilaatinneqanngippata.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkkami pineqartut tassaapput taarsigassarsisup taarsigassarsitsitsisumut pisassaritiligai suulluunniit atukkerneqartoq aningaasaliisarnernik ingerlatsiviugaluarpat, aningaasaliisarnermik ingerlatseqatigiiffiugaluarpat, inussutissarsiummik ingerlatsiviugaluarpat inuinnaagaluarpalluunniit, atukkiinermi ilusiliineq imatut katitigaappat, atukkiisup iluanaarutisiai tamarmik ilaannaalluunniit nalit nikerarnerisigut iluanaarutitigut pinngortuullutik.

Imm. 3-mut
Pisassarisaasup allassimasumik erniaqartitaaneraa, erniat minnerpaaffissaannik piumasaqaatip naammassineqarsimaneranut apeqqummut aalajangiisuuvoq. Erniatigut piumasaqaat pisassarisap pilersinneqarnerani naammassineqarsimassaaq. Taamaasilluni malittarisassami taamaallat pineqarput pisassarisat pilersinneqarnerminni allassimasumik erniaqartitaanerminni erniat minnerpaaffissaannit annikinnerusumik erniaqartitaasut.

Pisassarisat nikerartumik erniaqartitaasut aamma aalajangersakkami pineqarput, taamaammallu pilersinneqarnermi erniaviusut minnerpaamik ernianut piumasaqaataasut naammassisimassavaat.

Aammattaaq piumasaqaataavoq, kingusinnerusukkut erniat allanngortinnissaannut taamatinneqarnerannisaannullu piumasaqaatit imaassasut, naliusoq isumaqatigiissutaasumik tamakkiisumik akilerneqarnissaanni naliusussaatitaasumit annertunerusumik assigiinngissuteqassanngitsoq. Assigiinngissut annertunersoq, nalilersuivinnikkut aalajangerneqassaaq.

Pisassarisaasup pilersinneqarnerani ernialiineq naammassineqarsimassaaq. Erniat pilersitsinerup kingornatigut erniat annikinnerpaaffissaanniit annikinnerusunngorlugit appartinneqarpata, nalitigut iluanaarutit akileraarutaasussaapput. Taamatuttaaq taarsigassarsiat amerlanerusunngorlugit taarserneqarpata nalitigut iluanaarut akileraarutaasussaavoq. Minnerpaamik ernialiussassaq taarsiinermi tunniussat amerlassusiinut naleqqiullugu uuttortarneqassaaq. Ernianik akilikkat taarsigassarsiat taarserneqarneranni tunniunneqartunut sanilliussilluni erniat annikinnerpaaffissaat malillugu ernianit annikinneruppata nalitigut iluanaarutaasinnaasut akileraarutaasussaapput.

Taarsigassarsiareersunut allannguutaasumik taarsigassarsiani piffissani tamani ernialiussassatut siumut isumaqatigiissutaareersoq annikinnerpaamik pisassarisamik pilersitsinerup nalaani atuuttuusumik minnerpaamik erniatut annertussuseqassaaq. Taamaanngippat nalit nikerarneratigut iluanaarutit akileraarutaassapput.

Obligationit taarserneqarsinnaasut aalajangersakkamut ilaatinneqarput, aktianut taarsiutigineqanngippata.

Qallunaat Nunaanni aamma Kalaallit Nunaanni aningaasanik niuernerit assigiissuteqangaatsiarmata – assersuutigalugu Qallunaat Nunaanni erniat annertussusiat Kalaallit Nunaanni erniat annertussusiannut aalajangiisuusarpoq – erniat minnerpaaffiat Qallunaat Nunaanni erniat minnerpaaffiattut atuuttutut aalajangerneqarpoq. Qallunaat Nunaanni ukiup affaanut erniat minnerpaaffissaat naatsorsorneqartarpoq pisariunngitsumik agguaqatigiissitsinikkut, naatsorsorneqartarluni marlunnik decimalilerlugu, 15. december aamma 15. juni siornatigut ulluni aningaasanik niuerfinni 20-ni obligationit erniavii ullormut Københavns Fondsbørsiani naatsorsorneqartarnerat tunngavigalugu. Obligationit erniavii marlunnik decimaleqartumik naatsorsorneqartarput kroneobligationinut ammasunut aalajangersimasumik ernialikkanut, Københavns Fondsbørsimi nalunaarsorneqartunut, kisiannili obligationit nalit nikerarnerat tunngavigalugu aaqqiivigineqartartut pinnagit. Taassuma kingorna erniat minnerpaaffiat tassaavoq erniaq agguaqatigiissitsinikkut naatsorsugaq 7/8-ilimik amerleriaaserlugu (gangerlugu) aammalu procentpointinut ilivitsunut qaninnernut ammut akunnaallisillugu. Erniat minnerpaaffiat avammut nalunaarutigineqartarpoq erniat minnerpaaffiata pifffissamt atuuffigiligassaa ullunik aningaasanik niuerfiusunik tallimanik sioqqullugu.

Obligationit erniavii ulluni aningaasanik niuerfinni tulleriiginnarni ukiup affaanut imaluunniit ukiup affaanut sinneruttumut tunngaviusumik agguaqatigiissitsinermut 2 procentpointinik qaffasinneruppata imaluunnit 1 procentpointimik appasinneruppata, erniat minnerpaaffissaat naatsorsorneqassaaq erniaviit ajornanngitsumik agguaqatigiissinnerisigut. Taamatut erniat minnerpaaffissaattut naatsorsugaq piffissami atuuttarpoq ullut aningaasanik niuerfiit qulit taaneqartut kingulliup, ullut aningaasanik niuerfiit ulluisa qulinganniit. Erniat minnerpaaffissaasa qaffaataat siusinnerpaamik atuutilertarpoq erniat minnerpaaffissaasa allanngortinneqarnerannit kingullermit ullut aningaasanik niuerfiit 20-ianniit. Qaffaat taanna atuutilissanngilaq, piffissaq sinneruttoq ullut aningaasanik niuerfiit 20-t inorlugit sivisussuseqarpat.

Imm. 4-mut
Iluanaarutit naatsorsorneranni periuseq § 16, imm. 1-imi periutsip assigaa. Pisassarisap nalinga naliginnaasumik aatsaat aalajangerneqartarpoq pisassat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit piviusunngortinneqarnerannut atatillugu. Taamaammat iluanaarut periutsit maannamut atuuttut malillugit isertitat naatsorsorneqarnerannut malittarisassatut pingaarnertut ilanngunneqassaaq, ukiumi isertitaqarfiusumi iluanaarutit malugineqarfianni pisassarisat allanut tunniunneqarnerani, tiguneranni imaluunniit kinguartinneranni (piviusunngortitsinermik tunngaveqartumik periuseq).

Aalajangersakkami taassuma saniatigut aalajangersarneqarpoq, naafferarlugu ilaannakortumik tigusisoqarnerani qanoq akileraarusiisoqassanersoq, tassa naafferarlugu tigusat ilanngunneqassallutik procentit pappiaqqani nalingi allassimasut pisiarineranni annertussusiisa qaangerneqarneranni procentit annertoqataattut.

Pisassat assigiit arlaliuppata piffissani assigiinngitsuni pissarsiarineqartut periuseq FIFO atorneqassaaq, tassa imaappoq pissarsiat siulliit tunineqartutut siullertut isigineqassapput.

Imm. 5-imut
Pisassarisani imm. 1-imi pineqartuni iluanaarutit annaasaqaatilluunniit, § 34, nr. 2 tunngavigalugu akileraarusiissutissatut kinguartitsissutigineqarsinnaanngillat.


§ 19-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumik § 14 c assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa akeqanngitsumik biileqartitaanerup nalingata ukiumut 40.000 koruuninut aalajangerneqarnera, kisiannili imaalillugu nalinga 20.000 koruuninut appartinneqassalluni, illoqarfimmi biilip atorneqarfiani aqquserngit annertussusiat 25.000 kvadratmeterit aamma 75.000 kvadratmeterit akornanni anertussuseqarpat. Illoqarfik biilip atorneqarfiani aqquserngit annertussusiat 25.000 kvadratmeterinit annikinneruppat nalingat 10.000 koruuninut appartinneqassaaq. Aqquserngit annertussusiannik naatsorsuineq aqqusinernik inissianillu nalunaarsuivik tunngavigineqarpoq.

Illoqarfiit uku maannakkut aqquserngisa annertussusii 75.000 kvadratmeteriupput annertunerullutilluunniit:

Qaqortoq, Narsaq, Nuuk, Sisimiut, Aasiaat aamma Ilulissat.

Illoqarfinni ukunani maannakkut aqquserngit annertussusiat 25.000 kvadratmeterit aamma 75.000 kvadratmeterit akornanniippoq; Nanortalik, Ivittuut, Paamiut, Maniitsoq, Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Uummannaq, Upernavik aamma Tasiilaq.

Illoqarfinni ukunani maannakkut aqquserngit annertussusiat 25.000 kvadratmeterinit annikinnerupput; Kangaatsiaq, Avanersuaq aamma Illoqqortoormiit.

Taamatut naliliinikkut akeqanngitsumik biileqartitaanermik akileraarusiineq akeqanngitsumik biileqartitaanermi naliviusumut naapertuunnerulerpoq. Akileraarusiinermi aalajangiisuussaaq sulisitsisup imaluunniit suliffeqartitsisup akileraartartup nammineq atorsinnaasaanik biileqartitsinera, biileqartinneqartoq tamakiisumik akiliisinnagu. Aalajangersakkami aamma ilaapput inuit siulersuisunut, ataatsimiititalianut, kommissioninut, siunnersuisoqatigiinnut, ataatsimiititalianut allanullu tamanut sullissiviusuni ilaasortanut ikiortinnulluunnit, tamatumani aamma pineqarlutik Inatsisartuni ilaasortanut kommunalbestyrelsimilu kiisalu naalakkersuisunut ilaasortanut biileqartitaasunut.

Akerlianilli namminersorlutik inuussutissarsiortunut biilimik ilaatigut nammineq ilaatigullu inuussutissarsiornerminnut atatillugu atuisunut aalajangersakkat atuutinngillat. Namminersorlutik inuussutissarsiortut aningaasanik nalilinnik iluaquteqarnermut, inuussutisarsiornermut atatillugu inuttullu atorneqarneqartunut malittarisassat suli atussavaat, tassani biilip inuussutissarsiornermut qanoq annertutigisumik atorneqarnera naapertorlugu ingerlatsinermi aningaasartuutit ilaanngaatigineqarsinnaallutillu nalikilliliissutigineqarsinnaapput.

Biilip inuuttut atorneqarneranik aalajangiinermi suli aallaavigineqassaaq akileraartartup biili najugaqarfimminut angerlaattarneraa. Akileraartartup biili sulinermi kingornatigut angerlaappagu akeqanngitsumik biileqartitsisoqassaaq, tassa angerlarsimaffiup suliffeqarfiullu akornanni ingerlanermi inuttut atorneqarnera pissutigalugu. Akileraartartup ukiup isertitaqarfiup ilaannaani biili inuttut atorsinnaappagu akileraarusiineq appartinneqassaaq ullunut biilimik inuttut atuiffiusunut. Maannakkut periutsip atorneqartup akerlianik taamaalilluni ulluni biilip atorneqarsinnaaffigisaani akileraarusiisoqassaaq.

Sullivimmi biilit imatut paasineqassapput biilit matoqqasut aalajangerlugit ikkussakanik ilitsivillit aammalu aalajangikkanik sakkunut ilitsivillit. Biilit immikkut ittut allat assersuutigalugu tassapput ikiuiartorluni biilit atorneqartartut tamarmik, ilisiartortut qamutaat il.il. Biilit ikiuiartorluni atorneqartartut tassaapput politiitut sulinermi, inunnik annaassiniarnermi, ikuallattoqarnerani, mingutsitsisoqarnerani, angallannikkut ajutoortoqarnerani annertuumik ajutoortoqarnissaanik pinngitsoortitsiniarnermi atorneqartartut, biili ataatsimik arlalinnilluunniik tungujortunik ikittaartoqarpat aammalu ikiuiartorluni assigiinngitsunik marlunnik nipilimmik siggartaateqarpat. Imm. 5-imi akimut appasinnerusumut piumasaqaataalluinnarpoq biilit taakku taamaallaat angerlarsimaffiup suliffiullu akornanni atorneqassasut. Sulisoq ukiumut ataasiaannarluniluunniit biilit taakku inuttut atorpagit taamatut biilinik ingerlaneq imm. 2-mi, 3-mi imaluunniit 4-mi ukiumut akit malillugit akileraaruserneqassaaq.

Sulisup biili sulisitsisumut tunniutinngippagu akeqanngitsumik biileqartitaanermi ukiumut akit taamaallaat apparneqassapput piffissami sulisup angalanerani allat biilimik atuinermi akileraaruserneqarneranni. Taamaammat pisortanut allanullu akeqanngitsumik biileqartitaasunut nalinginnaasumik aallaaviussaaq ukiumut akit suliffimmiinnginnermik annikilliissuteqartinnagit akileraarusiinermik.

Akileraartartoq biilip ingerlanneqarnerani aningaasartuutit ilai nammineerluni akilertarpagit, aningaasartuutit taakku akileraarutissanit ilanngaataasinnaapput. Biilimut aningaasartuutit inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmit akilerneqarpata maannakkutut biili akileraarusiinermi tamakkiisumik nalikillilerneqarsinnaavoq aammalu biilip aserfallatsaaliorneranut ingerlanneqarneranullu aningaasartuutit tamarmik akileraarutit naatsorsorneranni ilanngaataasinnaallutik.

Sulisup aggersarneqarsinnaalluni pigaartuuneranut atatillugu angerlarsimaffiup suliffeqarfiullu akornanni biilimik ingerlaneq akileraaruserneqassanngilaq. Aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusoqartarpoq sulisoq pigaartuunermini angerlarsimaffimminiit sumiiffinnut "assigiinngiiaartunut" siumut ilisimaneqariinngitsunut aggersarneqarsinnaagaangat.

Imm. 8 malillugu aggersarneqarsinnaalluni pigaartuugaanni, aallaaviusumik piffissap nalinginnaasumik suliffiusup avataani angerlarsimanissamut pisussaaffilerneqarsimasoqassaaq kiisalu aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunertut immikkut akissarsiaqartoqassalluni, apeqqutaatinnagu aggersaaneqarnersoq aggersarneqannginnersorluunniit. Inuk attaveqarfigineqarsinnaasoq piffisap nalinginnaasumik suliffiusup avataani aggersarneqartoq, sulisitsisup illuutaani ajutoortoqartillugu tillinniartoqartilluguluunniit imm. 8 malillugu aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusutut isigineqanngilaq.

Sulisoq aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusoq inuttut inuunermini killiliiffigineqavissimassaaq. Assersuutigalugu sulisoq piffissami aggersarneqarsinnaanermini qasuersimalluni aalakoornanilu suliartorsinnaasariaqarpoq. Aammattaaq pisussaaffeqavittoqassaaq. Oqarasuaatikkut attaveqaqatigiittarnermi, sulisup suliartortussaatitaanerminik allamut ingerlatitseqqiiginnarsinnaanera piviusutut isigineqanngilaq.

Angerlarsimaffittut paasineqassaaq sumiiffik aalajangersimasumik siniffigisartagaq, suliffimmut atatillugu angalaneq, napparsimaneq assigisaalluunniit pissutigalugit tassaniinngikkaanni siniffigineqartartoq aammalu pigisanik inissiivigineqarnikoq.

Sumiiffiit "assigiinngiiaartut" ilisimaneqariinngitsut tassaapput illoqarfimmi suliffiugallartunut siumoorluni ilisimanngisanut aggersarneqarfiusinnaasut. Apeqqutaanngilaq sumiiffiit taakku ilisimaneqarnersut, kisiannili imatut amerlatigissapput sumiiffinnut taakkununnga assigiinngiiaarpassuarnut aggersarneqarsinnaaneq siumut ilisimaneqarsinnaanani. Nalinginnaasumik suliffik oqaatsimut sumiiffinnut "assigiinngiiaartut"-nut ilaanngilaq, aammattaaq sulisitsisoq illoqarfimmi arlalinnik adresseqaraluarpalluunniit.

Akileraaruteqannginnissamut piumasaqaataalluinnarpoq aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunermut atatillugu sulisup angerlarsimaffiup suliffiullu akornanni biilernissaanik sulisitsisup allakkatigut pisussaaffiliisimanissaa kiisalu allakkatigut aalajangersarneqarsimassalluni sulisoq aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunermini inuttut biilinik namminermut tunngasumik allamut ingerlassanngitsoq. Sulisoq ukiumut ataasiaannarluniluunniit biilit taakku inuttut atorpagit taamatut biilinik ingerlaneq imm. 2, 3 aamma 4-mi ukiumut akit tunngavigalugit akileraaruserneqassaaq.


§ 20-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 15 assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap kinguneraa, isertitat B-t akileraaruserneqassanngitsut, aningaasat katillugit erseqqinnerusumik aalajangeriikkat qaanginngippatigit. Aningaasartai qaammatisiutit malillugit ukiumut 2007-imut kisimiittunut 5.000 kr.-inut aappariinnullu ataatsimoorlutik akileraartartunut 10.000 kr.-inut aalajangerneqarput.

Aalajangersakkami pineqarput isertitat B-t suugaluartulluunniit, taakkunani ilaallutik namminersorluni inuussutissarsiornermit isertitat. Pisuni taamaattuni isertitatut isigineqarput ilangaateqartinnagit iluanaarutit ingerlatsinermi aningaasartuutit akileraartarnikkullu nalikilliliinerit ilanngaatiginagit.

Aalajangersagaq ingerlatseqatigiiffinnut peqatigiiffinnillu atuutinngilaq.

Aningaasat akileraaruteqaataasussaanngitsut annertussusiat qaammatisiutit malillugit ukioq pineqartoq sioqqullugu ukiup affaani siullermi Inatsisartut ataatsimiinneranni aalajangerneqassapput.


§ 21-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 16 assigaa.

Inuit akileraartussaatitaasut aalajangersimasumik ilanngaammik ilangaateqarsinnaatitaapput. Qaamatisiutit malillugit ukiumut 2007-imut kisimiittunut aalajangersimasumik ilanngaat 10.000 koruuninik aammalu aappariinnut ataatsimut akileraartartunut 20.000 koruuninik annertussuseqarput.

Aappariinni toqukkut qimagaasoq toqukkut qimaguttup isertitarisimasaanik akileraaruserneqassaaq, takuuk § 11, ukiumi isertitsiviusumi toqukkut qimaguffiusumi aappariinnut ataatsimut akileraartartunut malittarisassat malillugit nalinginnaasumik ilanngaatit naatsorsorneqassapput.

Imm. 2-mut
Aalajangersimasumik ilanngaat Inatsisartunit aalajangerneqassaaq, qaamatisiutit malillugit ukiup pineqartup siuliani ukiup affaani siullermi Inatsisartut ataatsimiinneranni.

Imm. 3-mut
Nalinginnaasumik ilanngaatit akileraarutissanik naatsorsuinermi ilanngaatinut tamanut taarsiunneqassapput, tamatumani ilaallutik ingerlatsinermi aningaasartuutinut aammalu akileraarusiinermi nalikilliliinerit. Akileraartartup uppernarsarsinnaappagu akileraarutit naatsorsorneqarneranni ilanngaatit inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat allat malillugit akileraartartup ilanngaatigisinnaasai, katillugit aalajangersimasumik ilanngaatinit amerlanerusut, akileraartartup aningaasat amerlanerussutai taakku ilanngaatigisinnavai.


§ 22-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13 a assigaa.

Aalajangersakkami ilaatinneqarput akileraartartut § 1, imm. 1, nr. 3-miit 14-inimut taagorneqartut.

Ingerlatseqatigiiffiup pigisai nalikillilerneqarsinnaasut il.il. immikkoortunut pingasut agguarneqassapput:

Pigisanik nr. 1-imi aamma 2-mi killiliinerit taagorneqartut aammalu nr. 3-mut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat akileraarutitigut nalikilliliinerit il.il. pillugit nalunaarutaat malillugu pisassapput.

Selskabit il.il. nalikilliliissutinik ilanngaateqarsinnaanngillat, nalikilliliinernik aningaasanik ukuninnga amerlanerusunik:

1. Illut aamma atortut ikkussukkat pisiarineranni akiisa 5 procentii
2. Umiarsuit timmisartullu pissarsiarineranni akiisa 10 procentii.
3. Pigisat nalikillilerneqarsinnaasut allat ukiup isertitsiviusup naanerani nalingisa 30 procentiat,soorlu ingerlatsinermi atortut, pequtit aamma pigisat tigussaanngitsut il.il. aammalu init attartukkat allanngortiterneranni aningaasartuutit, ikkussuinermi aningaasartuutit selskabimut inuussutissarsiornermi pingaarutillit.
4. Ingerlatsinermi atortut 100.000 koruuninik ataallugilluunniit pisiarineranni akeqartut akiisa100 pcocentiat.

Immikkoortuni 1-imiit 4-mut assigiinngitsuni selskabit il.il. qinersinnaavaat nalikilliliinissamut periarfissat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit atornissaat imalluunniit pigisat ataasiakkaat nalikilliliivigisinnaallugit. Selskabip nalikilliliinerusimasut 1-miit 4-mut immikkoortitikkanut ataasiakkaanut naatsorsorneqarsimasut aammalu imm. 5 napertorlugu nalikilliliissutaasimasinnaasut, annertusineqarsinnaapput selskabip akileraarutit ilanngaatiginagit sinneqartoorutaasa affaattut annertutigisumik nalikilliliinikkut. Selskabip sinneqartoorutaatut paasineqassaaq selskabip akileraarutaasussanik isertitai, ukiup siuliini amigartoorutaasut aammalu iluanaarutinit agguaassat ilanngaatigereerneranni aammalu imm 2 aamma 5-ip kingunerisaannik nalikilliliinerit ilanngaatigalugit, tassalu imaappoq akileraarutaasussanik isertitat imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaat malillugit (iluanaarutit affaat) nalikilliliineqartinnagu. Aningaasat ilassutaasumik nalikilliliissutaasut selskabip il.il. nammineq 1-imiit 3-mut immikkoortuni pigisanut pineqartunut il.il. agguataarsinnaavaat.

Nalikilliliinermi malittarisassat allanngortinnerisa kinguneraat immikkoortuni 1-imi aamma 2-mi pigisat ataasiakkaat nalunaarsorneqassasut aammalu kontomik nalunaarsuiffeqassasoq pigisap pisiarinerani akianik takutitsisumik tassungalu pitsanngoriaataasinnaasut ilassutigalugit kiisalu aningaasartuutit nalikilliliinerillu. Kontomi, ukiut naaneranni tamani naatsorsorneqartartussami, pigisat nalinginit nalikilliliissutigineqanngitsut annertussusiat takuneqarsinnaassalluni.

Pigisat nr. 1 aamma 2-mi taaneqartut nalikillilerneqarnerannut tunngatillugu, nalikilliliineq pissaaq pissarsiarinerini akiata ukiut tamaasa assigiiaartumik annertussuseqartumik nalikillilerneqarneratigut – aamma taaneqartartoq assigiiaartumik nalikilliliineq. Pingaaruteqanngilaq ukiup qanoq ilinerani pigisaq pissarsiarineqarnersoq, tassa tamatigut ukiumi pisiffiusumi ukiumut nalikilliliissutaasinnaasunik tamakkiisumik nalikilliliisoqarsinnaammat. Akerlianik ukiumi pigisamik pissarsiffiusumi imaluunniit ukiumi suliffeqarfiup atorunnaarsinneqarfiani nalikilliliisoqarsinnaanngilaq.

Pigisanik nalikilliliivigineqarsinnaasunik litra 1 aamma 2-mi pineqartunik selskabini tunisaqartuni aningaasanik uninngasuuteqarneq eqqarsaatigalugu selskabit nr. 1 aamma 2 malillugu nalinginnaasumik nalikilliliinerup saniatigut imm. 5 naapertorlugu pigisap tunineqarnerani iluanaarutit amerlaqataannik suli nalikilliliisinnaapput. Selskabip malittarisassaq taanna atorpagu imm. 5 malillugu nalikilliliinerup annertussusia selskabip sinneqartoorutaata naatsorsorneqarnerani ilanngaatigineqassaaq, imm. 1 malillugu ilassummik nalikilliliissutip naatsorneqannginnerani, taannalu suliffeqarfiup sinneqartoorutaata affaanik annertussuseqarsinnaavoq.

Nalikilliliinernut nr. 3 aamma 4-mi pineqartunut tunngatillugu oqaatigineqassaaq, aalajangersakkami ilaammata pigisat nalikillilerneqarsinnaasut aningaasartuutillu tamarmik nr. 1 aamma 2-mi pineqanngitsut aammalu Namminersornerullutik Oqartussat akileraarutitigut nalikilliliinerit il.il. nalunaarutaat malillugu nalikillilerneqarsinnaasut. Pigisanik taakkunannga nalikilliliineq qaqugukkulluunniit nalingisaat tunngavigalugu nalikillileeriaaseq malillugu pisassaaq. Tassa imaappoq pigisat/-aningaasartuutit taamaattut pillugit selskabip pisinerani aningaasartuutit tamakkerlugit, pigisat taamaattut tunineranni imaluunniit pisinnaatitaaffiit il.il. tuninerannilu pissarsiat ilanngaatigalugit, ukiumut nalikillilerneqarsinnaapput 0 aamma 30 procentit akornanni ilivitsunngorlugu procenti nammineq aalajangerlugu. Ukiumut nalikilliliissut taanna nalingasut nalunaarsorneqarsimasumit nalikillilerneqarsinnaasumit tamarmiusumit ilanngaatigineqassaaq. Taamaalilluni nalikilliliissutit annikilliartortinneqassapput.

SElskabip il.il. ukiumi pisiffiusumi pigisat nr. 4-mi pineqartut, tassa pigisat 100.000 kr.-inik ataalluguluunniit nalillit, tamakkiisumik nalikillilerneqarnissaat kissaatiginngippagu, pisiarinerani nalinga nalikillilerneqanngitsoq ukiup pisiffiusup naanerani nalikilliliissutaasinnaasup annertussusaatut naatsorsorneqartumut ilanngunneqassaaq. Taassuma kingorna pisiarinerani nalingata ilaa nalikillisuutaanngitsoq ukiumi tassani nalingatut nalunaarsorneqartumut ilaassaaq aammalu litra 3-mi malittarisassat malillugit 30 procentit tikillugit nalikillilerneqassalluni.

Selskabinut, Kalaallit Nunaanni aatsitassat il.il. pillugit inatsit malillugu misissuinissamut imaluunniit atuinissamut akuersissuteqarfigineqarsimasunut atuuppoq, pigisat tunisassiornermi atortut ingerlatsinermi atortutut isigineqartarnerat. Pigisat tunisassiornermi atortut imatut paasineqassapput nunami aalajangersimasumik tunisassiorfiit il.il., sulliviit puttasut aalajangersimasut nuunneqarsinnaasulluunniit, tassungalu atasut ingerlatsinermi atortut maskiinallu, ruujorit, pumpit, tankit uninngatitsiviit atortullu allat aammalu sulliviit puttasut immikkoortut akunnittarfiusut. Umiarsuit illullu, tassunga ilanngullugit illut allaffissornermi atorneqartut tunisassiornermi pigisatut isigineqanngillat.


§ 23-mut

Siunnersuutigineqarpoq inuit akileraarutitigut nalikilliliinerat killilerneqassasoq annertunerpaamik inuup inuussutissarsiornermini isertitaatut annertussusilerlugu, taamaalilluni qulakkeerneqassalluni inuup inuttut isertitarisinnaasaminit akileraarutinik tamatigut akiliisinnaanera, assersuutigalugu akissarsianit, soraarnerussutisianit, honorarinit, nunani allani piginneqataassutinit iluanaarutinit aamma ernianik isertitanit il.il.

Namminersorluni inuussutissarsiornermut nalinginnaasumik takussutissaasarpoq, nammineq akilikkamik nammineq akisussaaffigalugu annaasaqarfiusinnaasumik aningaasatigut iluanaaruteqarnissaq siunertaralugu suliffeqarfimmik ingerlatsineq. Aammattaaq piumasaqaataavoq suliffeqarfiup ingerlaannapajaartumik piffissamilu sivikitsuunngitsumi ingerlanneqarnissaa kiisalu suliffeqarfik annikinngitsumik annertussuseqassasoq. Pingaaruteqanngilaq akileraartussaatitaasoq tamatuma saniatigut sulisutut akissarsiaqartarnersoq.

Namminersorluni inuussutissarsiornermik ingerlataqartoqarneranik nalilersuinermi makkua pingaaruteqartinneqarsinnaapput, imatut pisoqarnersoq,

Atorfeqartitaaneq pineqarnersoq nalilersorneqarneranut pingaartinneqarsinnaavoq imatut pisoqarnersoq:

Namminersorluni inuussutissarsiorluni suliffeqarfiuteqarnermut imaluunniit sulisuunermut tunngaviit taagorneqartut arlaannaalluunniit kisimiiginnarlutik aalajangiisuunngillat. Pissutsit taaneqartut aammattaaq pisuni ataasiakkaani pingaaruteqarneri annertoqatigiinngillat.

Piviusuni imaassinnaavoq suliakkiisuunermi sulisuunermilu pissutsit ilaat suliffeqartuunermik aalajangiisuusut, kisiannili allat namminersorluni inuussutissarsiorluni suliffeqarfiuteqarnermik aalajangiisuusut. Taamatut pisoqartillugu aalajangiinermi ataatsimoortumik naliliineq tunngaviussaaq.

Isummami tunngaviusumi pineqartoq tassaavoq isertitaqartuusup suliakkiisullu ataasiakkaat akornanni pissutsit naliliiffigineqarnissaat. Suliakkiisut arlaliuppata isertitaqartoq taamaalilluni namminersorluni inuussutissarsiortutut isertitaqarsinnaavoq taassumalu saniatigut sulisutut isertitaqarsinnaalluni. Kisiannili pissutsit ataasiakkaat nalilersorneranni pingaartinneqarsinnaavoq, isertitaqartoq suliaminut tunngasuni namminersortutut inuussutissarsiuteqarnermik ingerlataqarnersoq.

Katissimallutik aappariit ataatsimut akileraartussaatitaasut tamarmik immikkut inuussutissarsiummik ingerlataqarpata, aapparisap aappaata inuussutissarsiummik ingerlataani amigartoorutit aapparisap aappaata inuussutissarsiummik ingerlataani sinneqartoorutinit ilanngaatigineqarsinnaapput.

Pissusiviit tunngavigalugit tamatigut aalajangerneqarsinnaasanngilaq ernianut aningaasartuutit inussutissarsiorluni ingerlataqarnermut aningaasaliissutaanersut imaluunniit suliffiup avataani ingerlatanut aningaasaliissutaanersut. Assersuutigalugu akileraartartoq nammineq pigisamik inissiamik pisisimappat tassungalu peqatigitillugu taarsigassarsisimalluni ilimagineqarsinnaavoq taarsigassarsiat nammineq pigisamut inissiamut aningaasaliissutitut atorneqarsimassasut, akileraartartup uppernarsarsinnaanngippagu taarsigassarsiat inuussutissarsiorluni ingerlatsinermut atorneqarsimasut imaluunnit ingerlatsinermi atortunut atorneqarneqarsimanersut.

Akerlianik akileraartartup suliffeqarfiup akiliutigeriaannagassatut taarsigassarsiat qaffappagit, ilimagineqarsinnaavoq taarsigassarsiat qaffaassutaat inuussutissarsiorluni ingerlatsinermut atorneqarsimasut imaluunnit ingerlatsinermi atortunut atorneqarsimasut, takussutissiineqarsinnaanngippat taarsigassarsiat qaffaassutaat assersuutigalugu angallammut nuannaariummut atorneqarsimasut.

Inuup akileraarusigassaasunik isertitai nalikilliliisinnaanerup killiliivigineratigut qaffanneqarpata, nalikilliliinerit taakku nalikilliliissutaasimanngitsutut isigineqassapput, taamaammallu nalikilliliinerit taakku ukiumi isertitaqarfiusumi tulliuttumi nalikilliliissutaasinnaassallutik, tamatumunnga piumasaqaatit naammasinneqarsimappata.

Annertunaakkamik akileraarutitigut nalikilliliissutit inuup nammineq isummani malillugu pigisani nalikilliliivigineqarsinnaasuni ataasiakkaani, pigisani nalikilliliivigineqarsinnaasuni assigiiani eqimattakkaartuni utertitsinnaavai imaluunniit pigisanut nalikilliliivigineqarsinnaasunut tamanut annertussutsit najoqqutaralugit agguaasilluni.


§ 24mut

Imm. 1, nr. 1-imut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17, imm. 1, nr. 1 assigaa.

Aalajangersagaq akileraartarnermut inatsiseqartitsinermi aningaasartuutit taaguutaannik sinaakkusiisuuvoq.

Aningaasartuutit ukiup ingerlanerani aningaasartuutaasimassapput. Ukioq innersuussutigineqartoq tassaavoq ukioq isertitsiviusoq, tassanilu oqaatigineqarluni piffissaq naatsorsuiffiusoq amerlanertigut qaammatinik aqqaneq marlunnik sivisussuseqartartoq. Aningaasartuut qanga aningaasartuutaasimaneranut apeqqutaavoq aningaasartuutip immikkoortuanut naatsorsuusiorfiup naanerani ukiumut sumut ilanngunneqarnissaanik periuseq. Piumasaqaatanngilaq aningaasartuutit ukiumi isertitaqarnermut atasuunissaat, aningaasartuutit ukiumi isertitaqarnermut sunniuteqarsimanissaat imaluunniit aningaasartuutinut matusissutissat ukiumi pineqartumi isertitaneersuunissaat.

Taamaattumik inummut namminermut tunngasunik aningaasartuutit, soorlu nerisaqarneq atisassat ineqarnermullu assigisaanulluunniit aningaasartuutit, pineqartunut ilaanngillat. Taamatullu suliffimmik pilersitsinissaq siunertaralugu aningaasartuutit, aammalu suliffeqarfimmik unitsitsinermut aningaasartuutit pineqanngillat. Akerlianilli suliffeqarfiup piuinnarnissaa siunertaralugu aningaasartuutit ingerlatsinermi aningaasartuutitut ilanngaatigineqarsinnaasuupput.

Ilanngaateqarsinnaanermut piumasaqaataavoq aningaasartuutit isertitallu imminnut attuumassuteqarnissaat, aningaasartuutit isertitassap pissarsiarineqarnissaanut atorsimasuussallutik. Taamatut aningaasartuutit isertitallu imminnut attuumassuteqarnissaannik piumasaqaat eqqartuussisarnermi oqaatigineqartarpoq attuumassuteqarnerat assersuutigalugu piviusuussasoq imaluunniit erseqqissuussalluni paatsuungananngitsumik toqqaannartuusumik, qanimut taamaattuusutulluunniit malunnassasoq.

Aningaasartuutit isertitap pissarsiarineqarnissaanut, qulakkeerneqarnissaanut ingerlaannarnissaanullu atorneqarnissaannik piumasaqaat ingerlatsinermut aningaasartuutinik oqarnermut sanillukkaanni erserpoq, isertitat pisuussutinut (formue) suliffiullu avataani atuinermut akerliusoq, taamaammallu pisuussuutit suliffiullu avataani atuinerit pissarsiarinissaannut, qulakkeerneqarnissaannut isumannaallinissaannulu aningaasartuutit ingerlatsinermi aningaasartuutaanngillat ilanngaataasinnaasut.

Oqaatsimi isertitat tamaallaat isertitat akileraarutaasussat pineqarput, pineqaratillu isertitat akileraarutaasussaanngitsut, taamaammallu aningaasartuutit pigisat tunineqarneranni akileraarutaasussaanngitsut pissarsiarineqarneranni, qulakkeerneqarneranni isumannaallisarnerannilu aningaasartuutaasut ilanngaataasinnaanngillat.

Oqaaseq ingerlatsinermi aningaasartuutit, aningaasartuutit ingerlatsinermi, isertitat pissarsiarineqarneranni, soqutigisanut aningaasartuutaasimanissaannik piumasaqaammik imaqarpoq, suliffiullu avataani atuinermut aningaasartuutaasussaanatik. Taamaalilluni tamakkiisumik ilaannaakuusumilluunniit ilanngaatinut tunngatillugu naatsorsuutigineqarpoq imaluunniit piumasaqaataavoq aningaasartuutit inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut, imaluunniit suliffeqarfimmut inuussutissarsiuteqarnermik siunertaqartumut, tassa imaappoq suliffeqarfimmut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sinneqartooruteqarnissamik siunertaqartumut, atorneqarsimasuunissaat.

Imm. 1, nr. 2-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuttumi § 17, imm. 1, nr. 2 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa aningaasat akileraartartup pigisaasa aserfallatsaalineqarnerannut imaluunniit sillimasernerannut atorneqartut akileraartartup isertitaasa naatsorneqarneranni ilanngaataasinnaasut, iluanaarutit isertitatut isigineqarpata.

Taamaalilluni ilaqutariinnut ataatsinut illunik pigisaqartut illumik sillimmasiinermut, iluarsaassinermut aserfallatsaaliinermullu aningaasartuutit akileraartartup isertitaasa naatsorneranni ilangaataasinnaanngillat, illut taakkua attartornerannut naliusoq akileraarusiinermut ilaatinneqanngimmat. .

Imm. 1, nr. 3-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17, imm. 1, nr. 3 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa ernianut aningaasartuutit akileraartartup isertitaasa naatsorneqarneranni ilanngaataasinnaaneri. Tamanna atuuppoq inuussutissarsiummut imaluunnit suliffiup avataani ernianut aningaasartuutaaneri apeqqutaatinnagu.

Erniatut paasineqassaaq allat aningaasaataannik atuinermut akiliut, sukkulluunniit akiitsut annertussusaasa procentianik piffissani aalajangersimasuni naatsorneqartartoq.

Erniat ilanngaataasinnaappata inatsisit naapertorlugit piviusumik pisussaaffeqartoqassaaq, tassa akiitsut akilernissaannut taakkulu ernialersornissaannut.

Aalajangersakkap taamatuttaaq kinguneraa taarsigassarsianut, akileraartartup taarsigassarsiarisimasaanut, akileraartartup taarsigassarsisitsisumut ingerlaavartumik akiliutaasa akileraartartup isertitaasa naatsorsorneqarneranni ilanngaataasinnaaneri. Akerlianik taarsigassarsiap pilersinneranut akiliut, ataasiakkamik akiliutit taakkununngalu assingusumik ataasiartumik akiliutit ilanngaataasinnaanngillat.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 19, imm. 2 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa aningaaseriviit kontonik pissarsiaqaataasinnaasunik pigisalinnut iluanaarutinik/eqqukkanik agguaassat, iluanaarutinik/eqqukkanik ileqqaarneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atortuulersinneqarnera pillugu peqqussut nr. 516, 9. juli 1990-imeersoq naapertorlugu, isertitanik akileraarutaasussanik naatsorsuinerminni ilanngaatigisinnaassanngikkaat.

Aningaaseriviit Qallunaat Nunaanni aningaaseriviit ataatsimut aaqqissuussinerinut peqataappata, aaqqissuussinermilu pissarsiassanut imaluunniit pissarsiassanut aningaasanik agguagassanut kontop imarisaasa ilaannik, erniat ilaannik assigisaannilluunniit akiliisarpata, akiliutit taakku aalajangersakkami ilanngaateqarsinnaaneq pillugu aalajangersakkamut aamma ilaapput.


§ 25-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17 a assigaa.

Aalajangersakkap aatsitassanik tunisassiassat, Kalaallit Nunaanni aatsitassat il.il. pillugit inatsit malillugu aatsitassanik atuisinnaanermut akuersissutit sinaakkutaasa iluanni Kalaallit Nunaanni piiarneqartunik Kalaallit Nunaanni tunisassiareqqiinermi immikkut ilangaateqarsinnaanermut Naalakkersuisut malittarisassiornissaannut tunngavissippai. Siunertaavoq pisinnaatitsissummik pigisaqartut allalluunniit oliasiornermi aatsitassarsiornermilu suliarineqartartunik Kalaallit Nunaanni tunisassiareqqiinissaannut pilerilersinneqarnissaat. Tassani piumasaqaataavoq iluaqutiginninniarnermi pineqartumi pissutsini assingusuni atugaqarfiusuni nalinginnaasumik suliarinninnermit annertunerusumik suliareqqiineqassasoq.

Immikkut ilanngaat taanna aatsitassat suuneri aannertussusaallu isiginiarlugit ataasiakkaanit, ilaatigut tunisassiareqqiinerup annertussusia tamatumanilu tamatumunnga atitillugu aningaasaliinerit kiisalu avammut tuninerini nalingi aammalu suliffissaqartitsiniarnermi sunniutai il.il., aallaavigalugit, atorneqartarnissaa eqqarsaataavoq..

Ilanngaat ukiumut annertunerpaamik 10 pct-imut aalajangerneqarsinnaasoq, taamaalilluni tunisassiareqqiinermi inuiaqatigiinni nalilinnik pitsaasumik pilersitsineq tunngavigalugu allanngorartinneqarsinnaavoq. Aammattaaq ilanngaatip ingerlaavartumik annertusiartuaartinneqarnissaanut annikilliartuaartinneqarnissaanulluunniit aalajangiinissaq periarfissaassaaq, assersuutigalugu ukiut ingerlaneranni imaluunniit tunisassiareqqiinerup annertussusivia najoqqutaralugu.

Tunisassiornermi pissutsini atugarissasunut assingusuni nalinginnaasumik suliareqqiinermut tunngatillugu taamatut tunisassiareqqiineq Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiullu akornanni Kalaallit Nunaanni aatsitassanut il.il tunngatillugu isertitat agguaanneqarnerannut ilanngunneqartussaassanngilaq. Taamaattumik naatsorsuutigineqarpoq taamatut annertunerusumik suliareqqiineq akileraarusiisarnermut tunngatillugu suliffeqarfimmit, Kalaallit Nunaaanni aatsitassat il.il. inatsisip sinaakkutigititaata iluani ingerlatsisumit, immikkoortitaassasoq, tamanna pisuni ataasiakkaani Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Qallunaallu Nunaanni naalakkersuisut akornanni isumaqatigiissutigineqanngippat.

Piiaanermik ingerlatsinermi aatsitassanik tunisassiassat oliasiornermi tassaagajussapput olia akuiagaanngitsoq, naturgassi, imerpalasut assigisaallu, aatsitassasiornermillu ingerlatsinermi aatsitassat tunisassiarineqartut tassaagajussallutik aatsitassanit pineqartunit saffiugassat akuiakkat. Tamakkuninnga saniatigut suliaqqiineq imatut assersuutigalugu paasineqassaaq oliamik akuiagaanngitsumik akuiaaneq imaluunniit saffiugassanik aatitsineq.

Saniatigut suliareqqitassanik pigisat imatut paasineqassapput pigisat taamaallaat tunisassiassanik pineqartunik suliareqqiinermut toqqartumik atorneqartut.

Toqqaannartumik aningaasaliinerit imatut paasineqassapput pissarsiarinninnermut, assartuinermut pigisallu pineqartut ikkussornerannut atasunik aningaasartuutit, aningaasaliinermi aningaasartuutit ernialiissutillu il.il. ilanngunnagit.

Pigisat pineqartut tassunga peqatigitillugu malittarisassat malillugit nalikillilerneqarsinnaapput, taamaammallu nalikilliliineq immikkullu ilaanngaaneq pigisanut aningaasaliissutinit amerlanerusunit ilanngaanertut suninniuteqassapput.


§ 26-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 18 assigaa.

Meeqqamut akilersuutinik ilangaateqarnissamut tamanut atuuttumik piumasaqaataavoq, piffissami akileraarfiusumi akiligassanngorsimanissaat akilerneqarsimanissaallu. Taamaalilluni akilersuutit tamakkiisumik akileraartussaatitaanerup pilernera sioqqullugu akiligassanngorsimasut akileraartartup isertitaanik naatsorsuinermi ilanngaatigineqarsinnaanngillat.

Nr. 1-imut
Avinnermut averusernermulluunniit atatillugu aapparisamut akilersuutit ullormiit aviffiusumiit averuserfiusumilluunniit akiliisup ilanngaatigisinnaavai. Kisiannili aappariit najugaqatigiinnginnissaat piumasaqaataavoq.

Meeqqanut aappariinnermi aappariinnerulluunniit avataani inuusunut akiliutit taamatuttaaq ilanngaanermut malittarisassat taamaattut atuupput.

Aappariinnermi isumaqatigiinnginnerit kinguneranik inooqatigiikkunnaarnermi akiliisartup aapparisamut meeqqanullu akiliutini ilanngaatigisinnaavai. Tamatumani aamma atuuppoq ilanngaasiisinnaaneq taamaallaat atuutissammat aappariit meeqqallu najugaqatigiinngippata.

Imm. 2-mut
Meeqqanut akilersuutinut tamanut atuuppoq tapiissutinik akiliuteqartartup tapiissutit ilanngaatigisinnaassagunigit pisortatigoortumik pilersuisussaatitaasasoq imaluunniit akilersuuteqartussaatitaassasoq.

Imm. 3-mut
Inuuniarnermut tapiissutit/meeqqanut tapiissutit avinnerup averusernerulluunniit ullua aallarnerfigalugu atuuttumik ilanngaatigineqarsinnaapput. Inuuniarnermut tapiissutit inooqatigiikkunnaarnerup kingunerisaanik akilerneqartarpata, tapiissutit inooqatigiikkunnaarnermut ulloq aallarnerfigalugu ilanngaataasinnaapput.

Imm. 4-mut
Inuuniarnermut tapiissutit aapparisap tapiissutinik pisartup imaluunniit meeqqap pisartagaqartup isertitaasa akileraarutaasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassapput.

Imm. 5-imut
Akileraaruseriffik aapparisap meeqqallu akornanni inuuniarnermut tapiissutinik avitseqatigiinnissamut kiisalu inuuniarnermut tapiissutit annertussusaat pillugu isumaqatigiissummik qaangiinnaasinnaavoq, isumaqatigiissut erseqqissumik naleqqutinngippat aammalu isumaqatigiissummi ersippat pilersuinissaq eqqarsaatigalugu isumaqatigiissutaanngitsoq.

Assersuutigalugu taamatut pisoqassaaq tapiissutit naalagaaffiup sinniisuata taamatut isumaqatigiittoqarsimanngikkaluarpat aalajangersimasinnaasai qaangersimappatigit. Qaangiinnaanerli ingasattumik pisoqarnerani aatsaat pisinnaavoq, pingaartumik meeqqanut akilersuutit anertussusiat aapparisamut tapiissutinut taarsiullugit tunniunneqarpata, imaluunniit paarlaassisumik meeqqanut akilersuutit pineqartillugit.


§ 27-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 19 assigaa.

Imm. 1-imut
Aktiat tunngavigalugit Selskabit, anpartit tunngavigalugit Selskabit, brugsforeningit il.il. piginneqatigiinnermik peqatigiiffiit aningaasat aktiaatilinnut, anpartiutilinnut ilaasortanullu iluanaarutitut agguagarsiatulluunniit tunniunneqartut ilanngaatigisinnaavaat, aningaasat tamakkua ilaasortani akileraaruserneqartarmata.

Imm. 2-mut
Selskabit § 87 malillugu nikingassummit akileraarutinik ilanngaassisussaasut, iluanaarutit, iluanaarutinut appasinnerusumik akileraarummik ilanngaavigineqartut, selskabip akileraarutaasussanik isertitaanik naatsorsuinermi, ilanngaatigisinnaanngilaat.

Imm. 3-mut
Imm. 3-mi aalajangersakkap kinguneraa Selskabit il.il. piginneqataassutinit pissarsiat akilerneqartut ukiumi isertitsiviusumi ukiumi tassani piginneqataasut pissarsiaasa ilanngaatigineqarnissaannut akuersissummik akileraaruserivimmut qinnuteqarsinnaanerat. Taamaaliornikkut ukiup isertitsivisup ukiullu ilangaateqarfiusup assigiinnerat kiisalu akileraarutitigut ilangaatit piginneqataasut iluanaarutit akilerneqartut amerlaqatigigaat qulakkeerneqassapput, selskabip isertitaasa akileraarusigassat takutikkaluaraat ukiumi piginneqataasunut pissarsiaqartitsiviusumi aammalu aktiaateqartunut, anparteqartunut, piginneqataassutinillu pigisaqartunut ilaasortanulluunniit akiliiffiusumi amigartooruteqartoqartoq.

Selskabit il.il. taamatut akuersissuteqarnermi siunertarineqanngitsumik iluaquteqarnissaat pinngitsoornialugu siunnersuutigineqarpoq, akileraaruseriffik piumasaqaatinik aalajangersaasinnaassasoq, siunertarineqanngitsunik akileraarutitigut iluaquteqarsinnaanermut illuatungiusinnaasunik, siunertaq pingaarneq imaluunniit siunertat pingaarnerit ilaat malittarisassamik iluanaarniarfiginninnermik siunertarineqarpat.

Malittarisassap iluanaarniutigineqarneranut assersuutaasinnaapput selskabip isertitai amigartooruteqarfiusut, taamaalillunilu selskabip ukiumi isertitsiviusumi amigartoorutini annertusarniarai, selskabi qanittumi nunamut allamut nuunnialersaartoq, selskabi piffissami qanittumi atorunnaarsinniarneqalersaartoq, selskabi piffissami qanittumi ingerlatsinermut akileraarutaaffiusussaanngitsumut nuunnialersaartoq, selskabi piffissami qanittumi selskabimut allamut kattunnialersaartoq imaluunniit selskabi piffissami qanittumi piginnittumik ingerlataminilluunniit taarsiinialersaartoq. Assersuutigineqartut tamakkiisuunngillat.

Selskabi allakkatigut akileraaruseriffimmiut nammineq nalunaarsuiffik tunniussinermut atatillugu qinnuteqaateqassaaq. Akileraaruseriffiup ukiumut ataatsimut akuersissuteqarsinnaavoq imaluunniit piumasaqaatitalimmik ataavartussamik akuersissuteqarsinnaalluni.

Selskabinut ukiumi isertitsiviusumi iluanaarutinut attuumassuteqartumi, iluanaarutinik ilanngaateqarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqarnissamik kissaateqanngitsunut malittarisassat atuuttut atuutitiinnarneqassapput, tassa ukiumi isertitaqarfiusumi iluanaarutit agguaanneqarfigisaanni tamakkiisumik ilanngaatigineqarsinnaanerat, taamaaliornikkut isertitat akileraarusigaasussat amigartoorutaalernissaat apeqqutaatinnagu.

Imm. 4-mut
Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq Selskabi piginnittuusoq, iluanaarutinik nunami allami § 34, nr. 11 malillugu akileraaruteqartussaanngitsunit, tamatumani aamma Qallunaat Nunaanni Savalimmiuniluunniit pigineqartumik, selskabimit, iluanaarummik tigusaqarsimasoq, imm. 1 malillugu iluanaarutit ilanngaatigineqarsinnaasut iluanaarutit tiguneqartut akileraarutaasussaanngitsut amerlaqataannik appartissagai, tamatumani selskabi piginnittuusoq akileraarutaasussanik isertitanik naatsorsuinermi, iluanaarutinik Selskabip piginnittuusup akileraarutaasussaanngitsunik pisimasaminik ilanngaateqartussaassanngimmat.

Appaasoqassaaq selskabi pigisamit akileraarutaasussaanngitsunik iluanaarutit tiguneqartut agguaannersut agguaanneqannginnersulluunniit apeqqutaatinnagu. Taamaalilluni selskabip piginnittuusup selskabiutigisamit iluanaarutit iluanaarutinut atorneqaratik allamut atorneqarsimanerannut uppernarsaasiisinnaanera pingaaruteqanngilaq.

Selskabi piginnittuusoq appaassaaq ukiumi selskabimit pigisamit pissarsiaqarfimmini, appaanerlu iluanaarutini selskabip piginnittuusup ukiumi isertitsiviusumi pineqartumi tunniussaani appaatigineqassaaq. Selskabip piginnittuusup ukiumi isertitsiviusumi tamatumani iluanaarutaani appaaneqassaaq, Selskabi piginnittuusoq iluanaarummik tamatuminnga, imm. 3 naapertorlugu ilanngaateqarnissamut akileraaruseriffimmit akuersissummik pisimagaluarpalluunniit Selskabip piginnittuusup akileraarutaasussanik ukiup isertitaqarfiusut siuliani isertitaani.

Selskabi piginnittuusoq selskabimit pigisaminit iluanaarutinik pissarsiai, selskabip ukiumi isertitaqarfiusumi tamatumani iluanaarutinik akiliutigisaanit amerlaneruppata, aningaasat iluanaarutinut akiliutaasut ilanngaatigineqarsinnaasut imm. 1 malillugu appartinneqassapput 0 koruuninngorlugit. Taassuma kingorna selskabimit pigisamit iluanaarutit sinneruttut ukiumut isertitsivimmut kingusinnerusumut nuunneqarsinnaapput, ukiumi isertitaqarfiusumi siusinnerusumi selskabimi piginnittuusumi iluanaarutini akilerneqartuni inissaqartinneqanngippata aatsaat. Nuussisinnaanermut periarfissami ukiunut killiliineqanngilaq.

Imm. 5-imut
Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq selskabit piginnittuusut selskabimit pigisamit § 34, nr. 11 malillugu akileraarutaasussaanngitsunik iluanaarutinik pissarsisimasut, nammineerluni nalunaarummut naatsorsuummik selskabimit pigisamit iluanaarutit tiguneqartut amerlassusaannik takutitsisumik naatsorsuusiamik ilanngussissasoq, kiisalu iluanaarutit ilaat qanoq amerlatigisut selskabip ilanngaataasinnaasunik iluanaarutinik aktiaateqartunut akiliutigisimasaanut appartitsinermut atorneqarsimanersut imaluunniit aktiatigut annaasaqaaatinut killiliinermut atorneqarsimanersut, § 16, imm. 2, nr. 1 naapertorlugu.

Imm. 6-imut
Naggasiullugu siunnersuutigineqarpoq selskabimit pigisamit iluanaarutinik akileraaarutaasussaanngitsunik tigusat, selskabip piginnittuusup ilanngaatigineqarsinnaasunut iluanaarutinut imm. 1 malillugu atorsimasaanut appaatigalugit atorneqarsimanngitsut imaluunniit aktiatigut annaasaqaaatinut killiliissutitut atorneqarsimanngitsut, § 16, imm. 2 nr. 1 takuuk, Selskabip piginnittuusup ukiumi isertitsiviusumi selskabip piginnittuusup ingerlatsinermik inaarutaasumik atorunnaarsinneqarfigisaani akileraarutaasussanik isertitaasa naatsorsorneqarnerani ilanngunneqassasut.

Selskabit inaarutaasumik atorunnaarsinneqartarput ingerlatseqatigiiffiillu atorunnaarsinneqavittarlutik nalinginnaasumik aktiaateqartut anpartiuteqartulluunniit naggataarutaasumik ataatsimeersuarneranni atorunnaarsitsinermi inaarutaasumik naatsorsuutinik akuersinerisigut. Peqatigiiffiit il.il. nalinginnaasumik atorunnaartutut isigineqartarput ataatsimeersuarnermi aalajangiiffiusinnaasumi taamatut aalajangiisoqaraangat, taamatullu aalajangiinissamut naliginnaasumik atugassanik naatsorsuuteqartarluni, peqatigiiffiup aningaasaataasa qanoq agguarneqarnissaannik siunnersuummik imaqartumik.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq selskabimit pigisamit iluanaarutit akileraarutaasussaanngitsut nuunneqartut selskabip piginnittuusup ukiumi isertitsiviusumi tamakkiisumik akileraartarunnaarfiani imaluunniit ukiumi isertitsiviusumi peqatigiiffiup akileraarutitaqanngitsumik ingerlatsinermut nuuffiani, selskabip piginnittuusup isertitaanut akileraarusigassanut ilanngunneqassasut.


§ 28-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 20 assigaa.

Imm. 1-imut
Ingerlatseqatigiiffiinnut sillimasiisarfiusunut imm. 1-imi immikkut malittarisassaq atuuppoq, taassuma kingorna aningaasat sillimmasiinermut akiliutinut pissamaatinut, ajutoortoqarsinnaaneranut sillimmatinut aammalu bonuseqartitsinermut aningaasaateqarfimmut immikkoortinneqartut ilanngaataasinnaallutik. Taamaaliornikkut isertitat akileraarutaasussat immikkoortitsinikkut appartinneqarsinnaannginneranik nalinginnaasumik periuseq saneqqunneqarpoq.

Sillimmasiinermut akiliutinut pissamaatit siumoortumik sillimmasiinermut akiliutit amigartoorutaariataarsinnaanerinut matussutaasussaapput, ajutoortoqarsinnaaneranullu sillimmatit ukiumi siuliani ajutoornernut matussutaasussaallutik, tassani killiffimmik naatsorsuusiorfimmi ajutoornerit qanoq annertutiginerinik nalilersuineq naammassineqarnikuunngiffiani. Bonuseqartitsinermut aningaasaateqarfik sillimmasiinermut akiliutit appartinneqarnerattut sillimmasertunut iluaqutaasarpoq.

Aammattaaq sillimanissamut aningaasaateqarfimmut immikkoortitat Selskabit sillimmasiisarfiit ilanngaatigisinnaavaat, Selskabip malittarisassaani aalajangersarneqarsimappat sillimanissamut aningaasaateqarfimmi aningaasaatit sillimmasiinermi pissamaatit nukittorsarnissaannut taamaallaat atorneqarsinnaasut allatulluunniit sillimasertunut iluaqutaasinnaappata.

Imm. 2-mut
Peqatigiiffinnut taarsigassarsiaqarfigineqartartunut imm. 2-mi immikkut malittarisassaq atuuppoq, tamanna malillugu Kalaallit Nunaanni peqatigiiffiit taarsigassarsiaqarfigineqartartut pillugit inatsisini aalajangersagaasinnaasut malillugit peqatigiiffiup piumasaqaatit minnerpaaffissannut akilerneqanngitsunut sillimmatitut immikkoortitani ilanngaatigisinnaallugit.

Imm. 3-mut
Soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfinnut immikkut malittarisassaq atuuppoq, taanna malillugu pensionkarsip ilaasortanut pisussaaffiit matussusernissaannut immikkoortitat ilanngaatigisinnaallugit. Tamatuma kingunerisaanik immikkoortitanit taamaattunit ilaasortanut ataasiakkaanut akiliutit ilaasortamut isertitaassapput akileraarusigassat.


§ 29-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 20 a assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap kinguneraa pisinnaatitaaffeqartup iluaquteqarniarsinnaanermut akuersissuteqarnermik nalunaarfigineqartup matusinissamik pilersaarutip piviusunngortinnissaanut aningaasatigut pisussaaffinnut matusissutissatut immikkoortitaasa ingerlaavartumik ilanngaatigisinnaasai piviusumik siusinaarluni ilangaatigineqarsinnaaneri. Saliinissamut aningaasartuutit ingerlatsinermi aningaasartuutaapput ilanngaatigineqarsinnaasut, kisiannili ilaatigut aningaasartuutit annertussusaat pissutigalugu ilaatigullu piiaanerup naammassereernerata kingorna matusisoqarnera pissutigalugu ilanngaateqarsinnaatitaanerup annaasaqaataaffioriataarsinnaanera pissutigalugu, siunissami matusinermut aningaasartuutinik immikkoortitsinermut peqatigitillugu ilanngaateqarsinnaanermut akuersisoqartarnissaa tulluarnerpaatut isigineqarpoq.

Imm. 2-mut
Aningaasat immikkoortitat ilangaataasinnaanerinut piumasaqaataavoq iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissumi qularnaveqqusiinissamut il.il. piumasaqaatit malinneqarsimanissaat, piginneqataassutinit iluanaarutinut politikip assigisaasalu killiliivigineqarnerat ilanngullugu.

Imm. 3-mut
Taassuma kingorna paasinarsissappat aningaasartuutissanut immikkoortitat ilanngaatigineqartut matusinermi aningaasartuutivinnit annertunerusut, siunnersuutigineqarpoq, aningaasat ilanngaatigineqartut ukiumut isertitsiviusumut immikkoortitat annertuallaarsimanerannik paasinniffiusumut isertitatut nalunaarsorneqassasut.

Imm. 4-mut
Pisinnaatitaaffeqartoq akileraartussaajunnaarsimappat aningaasat amerlanaarilluni ilanngaatigineqartut piffissami akileraartussaanerup atorunnaarfiani isertitatut nalunaarsorneqassapput.

Akuersissummi aningaaserivinni aningaasanik immikkoortitsinikkut qularnaveeqqusiinikkulluunniit qularnaveeqqusiinissaq isumaqatigiissut naapertorlugu piumasaqaat naapertorlugu aalajangerneqarpat, anguniarneqassaaq - amerlanaarlugit immikkoortitat ilanngaataasut akileraaruserneqarnerannik patsiseqartumik - akileraarutit sinnerisinnaasaat, qularnaveeqqusiissutit atorunnaarneranni taakkununnga toqqartumik ilanngaatigineqarsinnaanissaat.


§ 30-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 21, imm. 1 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa, akileraartussaatitaasup isertitai amigartooruteqarfiuppata, akileraartussaatitaasup ukiuni isertitsiviusuni tulliuttuni qaninnerni tallimani akileraartussaatitap isertaanit amigartoorutit amerlaqataat ilanngaataasinnaalerneri. Kisiannili piffissap taassuma iluani ilanngaatit ukiumut isertitsiviusumut kingusinnerusumut aatsaat nuunneqarsinnaapput, ukiuni siuliini isertitani akileraarutaasussani inissinneqarsinnaasimanngippata.

Akileraartussaatitaasup isertitai amigartoorfiuppata, ukiuni siuliini amigartoorutit ilanngunneqarsinnaanngillat taamalillunilu ukiumi tassani amigartoorutit amerlineqarsinnaanatik, taamatuttaarlu ukiuni siuliini amigartoorutit ukiumi ilanngussiviusumi isertitanit amerlaneruppata ilanngussisoqarsinnaavoq ukiumi tassani isertitat taamaallaat o-unngorlugit amigartooruteqaataatinnagillu.

Ukiumi aappariit ataatsimut akileraarfianni amigartoortoqarpat, ataatsimut akileraartarnerup atorunnaarnerani aapparisamut amigartoorutinut attuumassuteqartumut ilanngaataalersinneqassapput.

Ukiumi isertitsiviusumi killeqartumik akileraartussaatitaaffimmi amigartoorutit akileraartussaatitaasup tamakkiisumik akileraartussaatitaaffiani isertitaanit ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamatuttaaq ukiumi tamakkiisumik akileraartussaatitaaffimi amigartoorutit ukiumi killilimmik akileraartussaatitaaffimmi ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamatuttaaq akileraarusigaaffimmi killilimmik akileraartussaatitaaffimmi ukiup isertitsiviusup affaani kingullermi amigartoorutit akileraarusigaanermi tamakiissumik akileraarfiusussap ukiup affaani siullermi amigartooruteqarfiusimanngitsumi ilanngaataasinnaapput.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 21, imm. 2 assigaa.

Aalajangersakkap imm. 1-imi malittarisassaq pingaarneq naleqqussarpaa, tassa aalajangersarneqarmat imm. 1 malillugu amigartoorutinik kinguartitsineq akiliisinnaajunnaarnerup suliarineqarnerani, akiliisarnermik unitsitsinermi assigisaannilluunnit amigartoornermik paasisaqarfiussumi atorneqarsinnaanngimmat.

Ilimagineqarpat akileraartussaatitaasup akiitsuni amigartoorutit annertoqatigisaannik akiliissuteqarifigisinnaanngikkai, amigartoorutit taakkortai amigartoorutinit kinguartitsissutigineqarsinnaanngillat. Akiitsut imaluunniit akiitsut ilaat kingusinnerusukkut akilerneqarpata, akiitsut akilerneqartut amigartoorutitut annertussuseqartut ukiumi akiliiffiusumi ilanngaatigineqarsinnaapput. Akiliisinnaajunnaarnermi pisussaaffigisap annertoqatai akiliisinnaajunnaarneq il.il. pitinnagu atorunnaarpata aamma tamatumani amigartoorutinik kinguartitsinissamut killiliineqanngilaq.

Amigartoorutit "koruunimiit koruunimut" killilerneqarput, akiitsut akilerneqanngitsut amigartoorutinit ilanngaatigineqassammata.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 21, imm. 3 assigaa.

Akileraartussaatitaasup akiitsoqarfimmik isumaqatigiissuteqarnermigut, akiitsumik isumakkeerfigineqarnermigut imaluunniit akiitsunik aaqqissuussivigineqarnikkut assigisaatigulluunniit akiitsuminik isumakkeerfigineqarneq anguppagu, taamatut akiitsut isumakkeerneqartut taakku amigaartoorutinik kinguartitsissutaasinnaasunit ilangaatigineqassapput.

Aningaasat akiitsoqarunnarutit amigartoorutinit kinguartinneqartunit tamakkiisumik ilanngaatigineqassapput, tassa "koruunimiit koruunimut", akiliisinnaajunnaarnermi il.il. ilanngaaneq assigalugu, tassani ilanngaaneq aamma "koruunimiit koruunimut" pisarluni.

Imm. 1 malillugu ukiuni arlalinni amigartoorutinik kinguartitsisoqarpat, amigartoorutit kinguartinneqarsinnaasut pisoqaanerit siulliullugit ilanngaatigineqassapput. Akiitsut isumakkeerneqartut kinguartitsissutaasinnaasuni pisoqaanerni tamakkerlugit ilanngaatigineqarsinnaanngippata, pisoqaanerit tullianni ilanngaataassapput taamatullu tulliini.

Akiitsunik isumakkeerneqartut isertitaassapput akileraarusigassat, isumakkeerinninneq inuussutissarsiornermi iliuutsinut ersiutaanngippat, tassa imaappoq akiligassat naliviinit annikinnerusunngorlugit nalikillilerneqarpata. Aammattaaq akiitsunik isumakkeerneqartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit isertitaassapput akileraarusigassat, akiitsoqarfinnik isumaqatigiissuteqartoq isumakkeerinninnerup kingorna suliffeqarfiup ingerlaannarnissaanut pisariaqartut sippungaatsiarlugit annertussuseqartumik inissippat.

Qaqutigoortumik akiitsunik isumakkeerinninnermi aamma akileraarusiisoqarsinnaavoq, akiitsoqarfiup tunissuteqarnissaq siunertarisimappagu, imaluunniit illuatungeriit tunissuteqaqatigiiffigippata.

Akiitsunik isumakkeerinninneq toqqaannartumik akileraaruserneqarpat, amigaartoorutinik kinguartitsinermi ilanngaasoqassanngilaq.

Imm. 4-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 21, imm. 4 assigaa.

Aalajangersakkap selskabit ukiup siuliini amigartoorunitinik ilangaassissuteqarsinnaanerat killilerpaa, suliffeqarfiup piginnittui, aktiaateqartut akornanni sunniuteqarsinnaaneq imaluunniit suliffeqarfiup ingerlatsinera annertuumik allannguuteqarpata.

Selskabinut § 1 imm. 1, nr. 3 malillugu akileraartussaatitaasunut, tassa imaappoq aktiat aamma anpartit tungavigalugit selskabit Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasunut, akileraarutitigut amígartoorutinik kinguartitsisinnaaneq pisut ilaanni atorunnaarsinneqarpoq.

Amigartoorutinik kinguartitsisinnaaneq itigartitsissutigineqassaaq aktiaateqartut katitigaanerat annertuumik allannguuteqarpat, tassa aningaasaatit minnerpaamik pingajorarterutaat allanik pigineqalerpata. Tamassuminnga naliliineq pissaaq ukiup amigartoorfiusup allartinnerani aktiaateqartut ukiup isertitsiviusup naanerani amigartoorutinik ilanngaassuteqarnissamik kissaateqarfiusumi aktiaateqartunut sanilliunnerisigut. Piffissap ingerlanerani selskabimi aktianik niuerneq taamaallaat pingaaruteqalissaaq, ukiup isertitsiviusup naanerani aktiaateqartut katitigaanerat tamassuminnga sunnerneqarpat.

Selskabi piginnittuusoq selskabimi allami, selskabimi pigisami aktianik pigisaqarpat, selskabi piginnittuusoq pinnani, selskabimili piginnittuusumi selskabimi pigineqartumi aktianik piginnittutut isigineqassaaq selskabimi piginnittuussumi aktiatigut aningaasaatinik piginneqataanerminut naapertuuttumik.

Nalilersuineq ukiuni isertitaqarfiusuni ataasiakkaani tamani immikkut pisassaaq.

Aktiaatit agguaanneqarsimanerisa annertuumik allannguuteqarsimaneranik imaluunniit aktiaatillit ataasiakkaat akornanni taakku taasisinnaanermut nalingisa annertuumik allannguuteqarsimanerinik nalilersuinermi pingaaruteqanngilaq sunniuteqarsinnaaneq tamanna qanoq iliorluni pissarsiarineqarsimanersoq. Sunniuteqarsinnaanermik allannguineq assersuutigalugu aktianik tunisineq, aktiat aningaasatigut nalinginik qaffaaneq appaanerlunniit imaluunniit malittarisassat allanngortinneri aktiaatit taasisinnaanermut nalinginik allannguisut tunngavigalugit pisinnaavoq. Akerlianik pisisinnaatitaanermi salliutitaanermik pissarsineq imaluunniit pisisinnaanermut salliutitaanerit selskabip amigartoorutinik kinguartitsisinnaaneranut pingaaruteqanngilllat. Kisiannili pisuni ataasiakkaani nalilersuisoqarsinnaavoq, assersuutigalugu salliutitaanissamik pisinnaatitaaffeqalerneq imatut piumasaqaatitaqarnersoq aktianik tunisinertut oqaatigineqartariaqarluni. Taamatuttaaq ukiup isertitaqarfiusup naannginnerani aktiaateqareersunut aktianik tunisineq taassumalu kingorna utertillugit piseqqinneq qaanginnarneqarsinnaavoq aktianik tunisivinnertut isigineqarsinnaanngippat.

Amigartoorunik kinguartitsisinnaaneq aammattaaq itigartitsissutigineqassaaq Selskabip ingerlatsinera annertuumik allannguuteqarsimappat. Tamatuminnga nalilersuineq pisasaaq selskabip ukiumi amigartooruteqarfiani ingerlataasa, selskabip ukiumi iserititsiviusumi amigartoorutinik ilanngaateqarnissamik kissaateqarfiani ingerlataanut sanilliunnerisigut.

Selskabimi annertuumik ingerlatatigut allannguineqarsimanersoq pissutsinik ataatsimut nalilersuineq apeqqutaassaaq. Assersuutigalugu inuussutissarsiutit immikkoortuinut allamut nuunneq ingerlatanik annertuumik allannguineruvoq, selskabip ingerlataanik annertusaaneq imaluunniit selskabip ingerlataminik tamakkiisumik allannguinera apeqqutaatinnagu. Selskabip imaqanngitsup imaluunniit ingerlataqanngitsup „ingerlataqalivinneranut" ikaarsaarneq tamatigut ingerlatanik annertuumik allannguinerujuaannassaaq.

Nalinersuineq ukiuni isertitsiviusuni ataasiakkaani immikkut ingerlanneqartassaaq.

Selskabip ukiut siuliini amigartoorutinik ukiumi sinneqartoorutaasumik isertitsiviusumi ilanngaateqarnissaq kissaatigiguniuk, piginnittut annertuumik allannguuteqarsimannginnerannik, aktiaateqartut ataasiakkaat akornanni aktiat agguataarsimaneri imaluunniit taasisinnaanermi nalingisa annertuumik allannguuteqarsimannginneri imaluunnit selskabip ingerlataanik piffissamut amigartoorfiusumut sanilliussinermi annertuumik allannguuteqarsimannginneri pillugit selskabi uppernarsaateqartussaatitaavoq.

Imm. 5-imut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 21, imm. 5 assigaa.

Immikkut akuerineqarsinnaanermut periarfissaq eqqarsaataavoq atorneqarsinnaassasoq, selskabip uppernassaateqarsinnaaffiini piginnittut allanngorneri, piginnittunermut tunngasut, sunniuteqarsinnaanermut tunngasut imaluunniit ingerlatat allanngorneri ukiup isertitaqarfiusup siuliini akileraartarnermi amigartoorutit niuernermi aningaasannanniarnermilluunniit iluaqutiginiarnerannik patsiseqanngitsut. Aammalu immikkut akuersissuteqarsinnaanerup atorneqarfissaatut eqqarsaatigineqarpoq inuussutissarsiornermik ingerlatsinerup ilaatigut allannguinissamik politikkikkut kissaateqartoqarnerani.

Immikkut akuersissuteqarneq ukiuni siuliini akileraarutitigut amigartoorutinut tamarmiusunut ilaannaannulluunniit atuussinnaavoq.

Imm. 6-imut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 21, imm. 6 assigaa.

Amigartoorutip ukiunut siuliinut nuunneqarsinnaaneranik aalajangersakkap kinguneraa, imm. 1 malillugu amigartoorutit ukiuni isertitsiviusuni tallimani tulliuttuni atorneqanngippata, akileraaruseriffiup aalajangersimasunik piumasaqaatitaqartumik akuersissutigisinnaagaa amigartoorutit taamaattut atorneqarnikuunngitsut ukiuni isertitsiviusup siuliini tallimani qaninnerni isertitanit akileraarutaasussanit ilanngaataasinnaasut.

Amigartoorutit kinguartinneqarsinnaappata aamma amigartoorutit ukiunut siuliinut nuunneqarsinaanerannut akuersisoqarsinnavoq akileraaruseriffik isumaqarpat tamassumunnga piumasaqaatit pigineqartut. Aammattaaq tamanna atuuppoq, selskabi amigartoorutinik kinguartitsinissamut Naalakkersuisunit immikkut akuerineqarsimappat.

Assersuutigalugu akileraaruseriffiup ukiup amigartoorfiusup kinguliini ukiut pingajuanniit tallimaannut amigartoorutit ukiunut siuliinut nuunneqarsinaanerannik taamaallaat akuersinissaq qinersinnaavaa aammalu suliffeqarfik suli ingerlappat. Aammattaaq akileraruseriffiup amigartoorutit ukiunut siuliinut nuunneqarsinnaaneranik akuersinermi piumasaqaatit inunnut selskabinulluunniit tunngatissinnaavai, assersuutigalugu piffissami aggersumi tamakiisumik akileraartussaatitannerup siunissami piffissami aalajangersimasumi ingerlatiinnarneqassasoq.

Akileraartussaatitaasup amigartoorutit ukiut isertitsiviusussat tulliuttut ingerlaneranni atorneqarsinnaannginnerannik ilimanarsisitsisussaaneq pisussaaffigaa.

Isertitat akileraaruteqaataasussat amigartoorutip ukiunut siuliinut nuunneqarsinaaneranik akuersissuteqarnermik pissuteqartumik allanngorneri piffissami siusinnerusumik isertitanik "kukkusumik" annertussusiliisimanermik pissuteqanngippata, akileraarutinik utertitsilluni akiliineq pisarneq malillugu procentinngorlugu taarsiissutitaliinertaqassanngilaq, aningaasallu aamma ernialersorneqassanatik.

Imm. 7-imut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 21, imm. 7 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa aalajangersakkat imm. 3-miit 6-imut taaneqartut aamma inatsisit tunngavigalugit akisussaassuseqartunut allanut aamma atorneqarsinnaasut, assersuutigalugu piginneqatigiiffinnut aamma peqatigiiffinnut aningaasaliisuusartunut.

Imm. 8-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 21, imm. 8 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa pisinnaatitaaffeqartut aatsitassarsiornissamut aatsitassanilluunniit iluaqutiginninniarnissamut akuersissummik nalunaarfigineqartut amigartoorutinik ukiunut tulliuttunut piffissamik killiligaanngitsumik kinguartitsisinnaasut, kisiannili taamaallaat piffissami § 1 imaluunniit § 2 malillugu Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaanermi nalaani. Kisiannili amigartoorutit taamaallaat kinguartinneqarsinnaapput, ukiuni siuliini isertitanut akileraaruteqaataasussani inissaqartinneqanngippata.

Piffissamik killiligaanngitsumik kinguartitsisinnaanermi taamaallaat amigartoorutit pineqarput akuersissuteqarnermi ingerlatanut toqqaannartumik tunngasut kisimik pineqarput. Taamaalilluni aatsitassarsiornerup avataani ingerlatanit allanit amigartoorutit imm. 1 naapertorlugu ukiuni tallimani taamaalaat kinguartinneqarsinnaapput.

Aatsitassarsiorsinnaanermut iluaqutiginninniarsinnaanermulluunniit pisinnaatitaaffeqartoq arlalinnik ataatsikkut imaluunniit piffissanut assigiinngitsunut akuersissutinik arlalinnik pigisaqarpat akuersissutinut nalunaarutigineqarsimasunut tamanut piffissamik killiligaanngitsumik kinguartitsisinnaaneq atuuppoq.

Amigartoorutinik kinguartitsisinnaanermut kiisalu utertitsisinnaanermut aalajangersakkat allat allanngortinneqanngillat. Taamaalilluni pisinnaatitaaffeqartumut amigartoorutinik utertitsisinnaanermik suli ukiunut tallimanut killiliineqarpoq.


§ 31-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 21 a assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap nassataraa, Kalaallit Nunaata avataani sulianik ingerlatsisuni kommanditselskabeni komanditistitut, umiarsuaatileqatigiiffinni umiarsuaateqaqataasutut interessentskabini aningaasaleeqataasutut amigartoorutaasa allatigut sinneqartoorutaasunik inuit peqataasut isertitaannit Inatsisartut matumani pineqartumik inatsisaanni malittarisassat atuuttuusut malillugit ilanngaatigineqarsinnaannginnissaat, taamaallaalli ingerlatami pineqartumi kingusinnerusukkut sinneqartoorutaasumik isertitanit ilanngaatissiarineqarsinnaallutik. Aningaasaleeqataasunut amigaartoorutinik killiliineq taamaallaat atorneqarsinnaavoq peqataasut qulit sinneqqappatigit, akileraartussaatitaasorlu ingerlatsinermi annertuumik peqataanngippat.

Akileraartussaatitaasoq ingerlatsiviup ingerlanneqarneranut annertuumik peqataanersoq aalajangiiffigineqarneranut aalajangiiviginiakkani ataasiakkaani pissutsit tamarmik ataasiakkaarlugit nalilliiffigineqarnerannik tunngaveqassaaq. Najoqqutassiissutitut inuup nammineq peqataanera qaammammut ikinnerpaamik 50 tiiminik sulinikkut peqataasarnersoq pingaartinneqarsinnaavoq.

Peqataasut amerlassusiat quliniit ikinnerusunilluunniit qulinit amerlanerusunngorlugit allanngorpat, peqataasut tamarmik ingerlatsiviup ingerlanneqarneranut annertuumik peqataanngitsut, aalajangersakkami pineqartunut ilanngutissapput. Peqataasut amerlassusiat qulinit amerlanerusunit, qulinut taakkunanngaluunniit ikinninerusunut allanngorpat, peqataasut tamarmik ingerlatsiviup ingerlanneqarneranut annertuumik peqataanngitsut, aalajangersakkami pineqartunut ilaatinneqaannassapput.

Piffissami akileraartussaatitaasup ingerlatsiviup ingerlanneqarneranut annertuumik peqataaffiginngisaani amigartoorutit, taamaallaat ingerlatseqatigiiffimmi pineqartumi sinneqartoorutaasumik isertitanit kingusinnerusukkut ilanngaatigineqarsinnaapput, akileraartussaatitaasup kingusinnerusukkut ingerlatap ingerlanneqarneranut annertunerusumik peqataanera apeqqutaatinnagu.

Peqataasut qassiunerisa naatsorsorneranni inuinnaat inatsisilluunniit naapertorlugit akisussaasutut peqataasut tamarmik naatsorsuutigineqassapput, Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaanersut apeqqutaatinnagu.

Aalajangersakkami niuernermi sullissinermilu, nunalerinermi, suliffissuaqarnermi, inuussutissarsiutit namminersortunit pigineqartut, attartortitsinermik il.il. suliffeqarfiit qanorluunniit ittut pineqarput. Illunilli attartortitsinerit pineqanngillat, taamatut ingerlatsinerni sinneqartoorutit amigaartoorutillu § 15, imm. 4-mi immikkut malittarisassaqartinneqarmata.

Amigartoorutaasinnaasut akileraaruseriffiup sanaavanik immersugassiami, nammineerluni nalunaarsuivissamut nalinginnaasumut ilanngunneqartumi, nammineerluni nalunaarutigineqassapput, amigartoorutillu immikkut annertussusilerneqassapput aammalumalittarisassat malillugit immikkut maalaarutigineqarsinnaallutik.

Sinneqartoorutit amigartoorutilluunniit Inatsisartut inatsisaanni malittarisassat nalinginnaasut malillugit naatsorsorneqassapput, erniatigulli isersitat aningaasartuutillu naatsorsuutitigullu nalikilliliinerit aammalu akileraartarnermi annerusumik minnerusumilluunniit nalikilliliinerit ingerlatsinermut aalajangersimasumut atatinneqarsinnaasut, sinneqartoorutinut amigartoorutinulluunniit ilaatinneqassallutik.

Ingerlatap Kalaallit Nunaata avataani ingerlanneqartuuneranut suliffeqarfiup Kalaallit Nunaata avataani inissisimanera aalajangiisuuvoq. Sumerpiamiinnera aalajangerneqarsinnaatinnagu, suliffeqarfiup sumi aalajangersimasumik ingerlatsiveqarnera aalajangiisuuvoq.

"Aalajangersimasumik ingerlatsiveqarneq"-mik oqarneq imatut paasineqassaaq, sumiiffik ingerlatsiviup, immikkoortortaqarfiup, allaffiup, fabrikkip, sannaviup imaluunniit piiaaviup, gasisiorfiup oliasiorfiulluunniit, ujaqqeriviup imaluunniit allanik pinngortitami iluaqutissanik piiaaviusup aqunneqarfia.

"Allatigut isertitat" tassaapput isertitat suulluunniit Inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat nalinginnaasut atuuttuusut malillugit naatsorsorneqartut, akissarsiortutuut, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfimmik ingerlatsinikkut imaluunniit Kalaallit Nunaata avataani namminersortutut ingerlatsinikkut isertitaagaluarpataluunniit apeqqutaatinnagu.

Ingerlatsivik ataaseq pineqarnersoq aalajangiiffigineqarnerani, kingusinnerusukkut ingerlatsiviup piginnittui suliaaluunniit allannguuteqarsimanersut apeqqutaanngilaq, ingerlatsiviup uninnera pineqanngippat.

Imm. 2-mut
Amigartoorutit ukiuni tulliuttunut tallimanut ingerlateqqinneqarsinnaasuussapput, akiligassalli ilanngaavigineqarneranni ilanngaasarnermut malittarisassani pineqartunut ilaallutik, tak. § 30, imm. 3.

§ 30, imm. 6-imi malittarisassaq malillugu siuartitsinissamut periarfissaqarpoq (carry back).

Imm. 3-mut
Pissutsit immikkorluinnaq ittut atuutsillugit Naalakkersuisut malittarisassamit saneqqutsinissamut immikkut akuersissuteqarsinnaapput.

Ingerlatsivimmik, anpartinik il.il. tunisaqarnermi iluanaarutit annasaqaatilluunniit, malittarisassat nalinginnaasut atuuttuusut malillugit naatsorsorneqassapput, tamatumani aamma pigisat akileraartussaatitaanerup atorunnaarnerani pigiunnaarneqarsimasutut isigineqartillugit. Amigartoorutit iluaqutigineqarsimanngitsut anpartinik/suliffeqarfimmik tunisaqarnermi iluanaarutinit ilanngaatigineqarsinnaapput.


§ 32-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 22 assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersagaq inunnut selskabinulluunniit, § 2, imm. 1-imi aalajangersakkat arlaqartut malillugit killilimmik akileraartussaatitaasunut, tamatumani aamma aalajangersimasumik ingerlatsiviit ataatsikkut arlaqartunut atuuppoq. Taamatut pisoqartillugu isertitat akileraarutaasussat, isertitat ataasiakkaat, sumiiffik, suliffeqarfik il.il., tunngavigalugit naatsorsorneqassapput.

Imm. 2-mut
Taamasilluni aalajangersakkap nassataraa, akileraartussatitaasup isertitaqarfiusumit allameersumit amigartoorutit isertitaqarfimmi allami isertitanit ilanngaatigisinnaanngikkai. Taamatut amigaartoorutit isertitaqarfimmi amigartoorfiusumi kingusinnerusukkut sinneqartoorutinit taamaallat ilanngaatigitinneqarsinnaapput.

Imm. 3-mut
Selskabit, Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu ujarlernissamut imaluunniit iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasut aalajangersakkami pineqanngillat, tamanna ingerlatanut pineqartunut akuersissutini erseqqissumik allassimappat. Taamaasilluni selskabip taamaattup isertitat akileraarutaasussat ataatsimoortillugit naatsorsorsinnaavai.


§ 33-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 23 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, Akileraaruserinermi ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu 8 procentimik tapeq aamma Akileraaruserinermi ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu 6 procentimik tapeq, akileraarutinit akilersinneqartartoq akileraarutaasussanik isertitanit ilanngaatigineqarsinnaannginnerat.

Aalajangersakkap aamma nassataraa, Akileraaruserinermi ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 25 naapertorlugu 4 procentimik taarsiissutit aamma Inatsisartut inatsisaanni § 27 imm. 5 naapertorlugu 6 procentimik taarsiissutit, akileraarpallaarutaasimasut utertinneranni akilerneqartartut, akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassanngitsut.


§ 34-mut

Aalajangersakkap § 13 aamma § 14 peqatigalugit Kalaallit Nunaanni isertitanit akileraartarnermi aaqqissuussinermi periuseq tunngaviusoq imaraa. § 13-ip aamma § 14-ip aallaavittut naqissuserpaat isertitat tamarmik akileraarutaasussaasut, § 34-illu isertitat suut akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassannginnersut.

Nr. 1-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 1 assigaa.

Aalajangersakkap nassarata, iluanaarutit annaasaqaatilluunniit, akileraartussaatitaasup pigisaasa naleqarnerulernerisigut nalikinnerulernerisigulluunniit pinngortut, isertitanut akileraarutaasussanut sunniuteqartussannginnerat.

Nr. 2-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 24, nr. 2 assigaa

Aalajangersakkap nassataraa, iluanaarutit annaasaqaatilluunniit, akileraartussaatitaasup pigisaanik tunisaqarnermi anguneqartut, isertitanut akileraarutaasussanut aamma sunniuteqartussaannginnerat.

Tamannali atuutinngilaq pigisanik nalikilliliivigineqarsinnaasunik tunisaqarnermi aammalu pigisat akileraartussaatitaasup inuussutissarsiuteqarnermut iluanaarniarnermulluunniit atatillugu pissarsiarisimasaasa tunineqarneranni.

Inuussutissarsiuteqarnermik oqarneq imatut paasineqassaaq, pigisaq pineqartoq tuneqqinnissaa siunertaralugu akileraartussaatitaasumit, pigisamik pineqartumik iluanaaruteqaataasumik tuniniaanermik inuussutissarsiuteqartumit, pissarsiarineqarsimasoq.

Iluanaarniarnermik oqarneq imatut paasineqassaaq, pigisaq pineqartoq tuneqqinneqarnerani iluanaaruteqarnissaq, imaluunniit siunertani arlaqartuni ilaasutut siunertaralugu, pigisat pineqartut assinginik nioqquteqarnermut atasuunngitsumik, ataasiaannartumilli iliuuseqarnikkut, pissarsiarineqarsimasoq. Iliuuseq inuussutissarsiuteqarnermi pineqartumi pissarsiniarnermut ilaanngilaq.

Nr. 3-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 3 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, inuit taagorneqartutut ittut akornanni tunissutit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilaatinneqannginnissaat. Akerlianilli inuit taagorneqartutut ittunut ilaanngitsut akornanni tunissutit nalingi akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassapput.

Imm. 4-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 4 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, pisuussutit annertuseriaataat, kingornussarsinikkut kingornussarsiassanilluunniit siumoornikkut imaluunniit katinnikkut pilersut, akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassannginnerat.

Nr. 5-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 5 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, ilaqutariinnut ataatsinut illumi nammineq illuutigisami najugaqarnerup nalinga akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarnerannut ilanngunneqassanngitsoq.

Annertunerusumik oqarneq paasineqassaaq illutigisap initussusiata affaa sinnerlugu piginnittup inuussutissarsiummik ingerlatsineranut atorneqartoq.

Nr. 6-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 7 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, nammineq aallaaniarnikkut, piniarnikkut aalisarnikkullu pissarsianik nammineq atuineq akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassanngitsoq.

Nr. 7-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 8 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, brugsforeninginit agguagarsiat, Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraarutaasussaasut, § 1, imm. 1 nr. 6 malillugu akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassanngitsut.

Nr. 8-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 9 assigaa

Aalajangersakkap nassataraa, ullormusiat angalanermullu, soorlu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffiup avataani najugaqarallarnermi, taartisiat, pisortat sullinneranni Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut atuuttunik malittarisassat malillugit tunniunneqartut, akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilangunneqassanngitsut. Akileraartussaannginneq namminersortuni atorfeqartunut aamma atuuppoq.

Taamaasilluni inunnut Kalaallit Nunaata avataani najugaqartunut, Kalaallit Nunaanniinnermi ullormusiat, najuunnerup ullut 60-it (najugaqarallarnermi) sinnerpagit akileraarutaasussaanngitsunut ilaanngillat.

Akiliutit tjenestemandinut malittarisassanit atuuttuusunit ikinneruppata, akiliutit tiguneqartut (ikinnerusut) akileraarutaassanngillat, tjenestemandinut malittarisassat (tunniussinissamut piumasaqaatitallit) allatigut malinneqarpata. Akiliutit tjenestemandinut malittarisassanit atuuttuusunit amerlaneruppata, taava akiliutit malittarisassanit killissarititaasunit annertunerussutaasut akileraaruteqaataassapput. Akiliutit, tjenestemandinut malittarisassanit atuuttuusunit akileraarutaasussaassanngillat, aatsaat tjenestemandinut malittarisassat (tunniussinissamut piumasaqaatitallit) allatigut malinneqarpata.

Nr. 9-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 10 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, aktiat anpartilluunniit tunngavigalugit Selskabit, selskabillunniit § 1, imm. 1, nr. 4-mi pineqartut, aktianik anpartinilluunniit atulersitsinerminni imaluunniit tunngavigisanik aningaasaatinit amerleriartitsinermi nalunaarsugaasumik naligititanit qaffasinnerusumik naleqartitsissutinit akileraartussaannginnerat. Nalunaarsugaasumik naligititamit qaffasinnerusumik oqarneq isumaqarpoq, aningaasat selskabip aktianik pilersitsinermi aktiat nalingisa, selskabip pilersinneqarnerani aktialluunniit tunngavigalugit aningaasaatit qaffatsinneqarneranni aningaasartuutinik ilanngaaserneranni inerneranit qaangiisumik pissarsiarisai.

Nr. 10-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 11 assigaa.

Aalajangersakkami pisortanit tunniunneqartut taagorneqartut akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassanngillat. Tunniunneqartut makkua pineqarput: 

Ikiorsiissutit immikkut nalileereernermi pisortanit pensionisianut tapitut, tamatumani aamma Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu pisortanut pensionisianut meeqqanut tapitut, akuersissutigineqartut.

Ikiorsiissutit, pisariaqartitsineq naapertorlugu annertusisamik ikiorsiissutit akuersissutigineqartut, tamatumani aamma nutsernermut, ilisinermut, angerlarsimaffimmi ikiortimut angalallunilu angerlarnermut pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu akuersissutigineqartut.

Ikiorsiissutit inissiani attartortittakkani ineqarnermut tapiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu ineqarnermut tapiissutit akuersissutigineqartut.

Ikiorsiissutit meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit akuersissutigineqartut.

Ikiorsiissutit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissutitut akuersissutigineqartut.

Ikiorsiissutit piginnaanngorsaaqqinnissamut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu immikkut tapiissutitut ataasiartumik ikiorsiissutitut akuersissutigineqartut.

Aalajangersakkap oqaasertalersornerata kinguneraa, annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu annertussusileriikkanik ikiorsiissutit aammalu pisortanit ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaanni kapitali 5 tunngavigalugu pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutit tunniunneqartut akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilaatinneqarnissaat, takuulli § 72, pisortanit pensionisiatuulli, naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu taamatullu aamma piginnaanngorsaqqinnissamut ikiorsiissutituulli.

Nr. 11-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni attuuttumi § 24, nr. 11 a assigaa.

Siunnersuutigineqarpoq, nunani allani selskabiutigisamit, tamatumani aamma qallunaat nunaanni savalimmiuniluunniit selskabiutigisamit, selskabip piginnittuusup iluanaarutai akileraarutaassanngitsut, selskabip piginnittuusup aktiatigut anpartitigulluunniit piginneqataassutit minnerpaamik 25 procentii sivikinnerpaamik ataqatigiissumik ukiumi ataatsimi pigisimappagit, iluanaarutinik agguaassiffiusup nalaaniittussaasumik. Taamaattumik iluanaarutit selskabip piginnittuusup akileraarutaasussanik isertitaanik naatsorsuinermi ilanngunneqassanngillat, selskabip piginnittuusup piumasaqaatit matuma qulaani taagorneqartut naammassisimappagit.

Nunani allani selskabeqarfiutigisami aktianik anpartinilluunniit piginneqataassutit minnerpaamik 25 procentiinik piginnittuunissamik piginnittuunerullu sivikinnerpaamik qaammatini 12-uni piginnittuusimanissamik piumasaqaatit qallunaat kalaallillu marloriaammik akileraarusigaanissap pinngitsoortinneqarnissaa pillugu ilassutaasumik 12. juni 2002-mi isumaqatigiissutaanni isertitat pisuussutillu akileraaruserneqartarnerannut tunngasortaanut akileraarutinullu tunngasunik suliani ikiorserneqarnermut tunngasunut aammalu EU-p ingerlatseqatigiiffinnut piginnittuusunut pigineqartunullu malitassiaanut, naapertuuttuupput.

Selskabip pigineqartup aktiatigut anpartitigulluunniit aningaasaataasa aamma Selskabip piginnittuusup ingerlatseqatigiiffimmi pigineqartumi aktianik anpartinilluunniit pigisaqarnerata annertussuseqarneranik naatsorsuinermi taarserneqarsinnaasunik obligationiutigisinnaasat, selskabimit pigineqartumit pilersitaasut ilanngunneqassanngillat, obligationit selskabimi aktianik anpartinilluunniit taarserneqarnerat tikillugu selskabimi pigineqartumi avataanit aningaasaliissutinuinnaq ilaammata.

Aktiatigut anpartitigulluunniit aningaasaliissutit 25 procentiinik piginnittuunissamik piumasaqaat, selskabimut pigineqartumut iluanaarutinik selskabimut piginnittuusumut agguagarsisitsisartumut taamaallaat tunngasuuvoq. Taamaammat akileraartussaannginnermut apeqqutaanngilaq selskabip pigineqartup selskabiutigisaanit, selskabip pigineqartup aktiat 25 procentiinit annikinnerusumik pigisaqarfigisaanit, iluanaarutinik agguagarsianik selskabi pigineqartoq ingerlatitseqqinnersoq.

Selskabi piginnittuussoq aktiatigut anpartitigulluunniit aningaasaliissutit minnerpaamik 25 procentiinik sivikinnerpaamik ataqatigiissumik ukiup ataatsip ingerlanerani piginnittuusimassaaq. Tamatumani ukioq isertitaqarfiusoq imaluunniit qaammatisiutit malillugit ukioq pineqanngillat, tassali piffissaq qaammatinik 12-unik ataqatigiissumik sivisussusilik.

Akileraartussaannginnissamut piumasaqaataanngilaq selskabip piginnittuusup ingerlatseqatigiiffimmi pigineqartumi aktianik anpartinilluunniit minnerpaamik 25 procentimik annertussuseqartumik ukiumi ataatsimi, iluanaarutinik agguaassinerup nalaani, piginnittuusimanissaa. Taamaattumik akileraartussaannginneq aamma iluanaarutinut aktiat anpartillu pissarsiarinerisa kingornatigut qaqugukkulluunniit agguaanneqartunut atuuppoq, selskabip piginnittuusup aktiat anpartilluunniit sivikinnerpaamik qaammatini 12-uni pigiinnassappagit. Iluanaarutit agguaanneqassapput, tassa imaappoq selskabip pineqartup ataatsimeersuarnerani akuersissutigineqarlutik, piffissap selskabip piginnittuusup aktianik piginniffigisaata nalaani.

Iluanaarutinik oqarnermi pineqarpoq nalinginnaasumik iluanaarutinik taaguineq, § 86, imm. 2-mi aalajangerneqartutut, tassalu aamma aningaasaatinik appartitsinermit aammalu aktianik anpartinilluunniit ingerlatseqatigiiffimmut pilersitsisumut tunisinermi iluanaarutinik agguaassineq iluanaarutinik oqarnermi aamma pineqarpoq.

Nr. 12-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 13 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, meqqanut tapiissutit pillugit inatsit malillugu meeqqanut tapiissutit, atuarfinni klassini qullerni atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pillugu peqqussut naapertorlugu tapiissutit aammalu Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat atuuttuusut malillugit meeqqanut ilinniagaqarnersiutit tunniunneqartut akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassannginnerat.

Nr. 13-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 14 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, namminersortuni pisortaniluunniit atorfeqartut nalliuttorsiorneranni kajumissaatisiat, Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat atuuttuusut malillugit tunniunneqartut, isertitat akileraarutaasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassannginnerat.

Nr. 14-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 15 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa namminersortuni pisortaniluunniit atorfeqartunut nutsernermut taartisiat, Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat atuuttuusut malillugit tunniunneqartut, isertitat akileraarutaasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassannginnissaat.

Nr. 15-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 16 assigaa

Aalajangersakkap nassataraa, namminersortuni pisortaniluunniit atorfeqartunut akiliunneqarluni najugaqarfigisamut angalanerit, Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat atuuttuusut malillugit tunniunneqartut nalingat isertitat akileraarutaasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassannginnerat. Akileraartussaannginnermi ukiumut ataasiarluni akiliunneqarluni inoqotigiinnut angalanerit pineqarput, aapparisap/inooqatigisap atorfinitsitaanerani atugassarititaasut apeqqutaatinnagit. Inoqutigiit aapparisap/inooqatigisap atorfinitsitaanermini atugassarisai assigiinngitsut pissutigalugit ukiumut marloriarlutik sulinngiffeqarnermi angalanermut akiliunneqarunik, angalaneq siulleq kisimi akileraarutaasussaassanngilaq.

Nr. 16-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24, nr. 17 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, præmieobligationenit, eqquiniutinit, tipsernermit, lottornermit il.il. præmiat eqqukkallu, qallunaat naalagaaffianut akileraarutaasartut, isertitat akileraarutaasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassannginnerat.


§ 35-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 24 a assigaa.

Imm. 1-mut
Aalajangersakkap nassataraa, Ikisisut qularnaveeqqusiinermut Aningaasaateqarfiata aningaasaatit pigisallu aningaasanik nalillit aningaaserivimmit ataatsimit aningaaservimmut allamut nuunneqarnerannut atatillugu akiligai aningaaserivimmi akiliutinik tigusisumi akileraarutaassannginnerat. Akileraartussaannginneq atuuppoq Ikisisut qularnaveqqusiinermut Aningaasaateqarfiat aningaasaateqarfimmut ajornartorsiortumut ingerlaqqittumulluunniit akiliigaluartillugu.

Ikisisut qularnaveeqqusiinermut Aningaasaateqarfiat qularnaveeqqusiisimappat akiliisussanngorlunilu, taamatut qularnaveeqqusiissuteqarnikkut akiliineq taamatuttaaq aalajangersagaq malillugu akileraarutaassanngilaq.

Ikisisut qularnaveeqqusiinermut Aningaasaateqarfiat aningaaserivimmut ingerlaqqittumut aningaasanik amigartoorutinut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matusissutissanik akiliippat, amigartoorutit ilaat tapiissutinit qularnaveeqqusiissuteqarnermit akiliutinit matussuserneqartortaat, pigisat aningaasanik nalillit pissarsiarineranni aningaasaateqarfimmi ingerlaqqittumi akiliutaasunut ilaasutut isigineqassanngillat.

Imm. 2-mut
Imm. 2-mi aalajangersagaq imm. 1-imi aalangersakkamut illuatungiliuttutut isigineqassaaq. Aalajangersakkami pineqartoq tassaavoq ukiumi isertitsiviusumi siusinnerusumi amigaartoortutit isertitanit akileraarutaasussanit ilanngaataasinnaanngitsut ukiumi isertitsiviusumi ingerlasumi ukiumiluunniit isertitsiviusumi kingusinnerusumi, Ikisisut qularnaveeqqusiinermut Aningaasaateqarfia imm. 1 naapertorlugu aningaaserivimmut ajornartorsiortumut imaluunniit aningaaserivimmut ingerlaqqittumut akiliisimatillugu, qularnaveeqqusiisimatilluguluunniit imm. 1 malillugu akileraarutaasussaanngitsunik akiliuteqarnermik nassataqarsinnaasumik, aningaaserivillu ingerlaqqittoq tamatuma kingorna sulianik nutaanik aallarniippat, ukiumi aningaasarsiorfimmi siusinnerusumi amigartoorutit ukiumi isertitaqarfiusumi pineqartumi kingusinnerusukkulluunniit ilanngaataasinnaanngillat. Taamatuttaaq ukiumi isertitaqarfiusumi ingerlasumi amigartoorutit ukiumi isertitaqarfiusumi kingusinnerusumi akileraarutaasussanik isertitanit ilanngaatigineqarsinnaanngillat. Aalajangersagaq malillugu apeqqutaanngilaq aningaaserivik tunniunneqartoq aningaaserivittut ingerlatsinermik unitsitsilluni ingerlatsivittut aningaaserivimmik ingerlatsinissamut akuersissutitaqanngitsumik ingerlaqqinnersoq.

Taamaaliornikkut aningaaserivimmi ajornartorsiortumi, Ikisisut qularnaveeqqusiinermut Aningaasaateqarfiata akileraarutaasussaanngitsunik aningaaserivimmut ajornartorsiortumut ingerlaqqittumulluunniit akiliinerinut peqqutaasumik, annaasaqaatit, aningaaserivimmi ajornartorsiortumi kingusinnerusukkut akileraarutaasussanik isertitaanit, aningaaserivittut ingerlatsinermit pinngortuunngitsunit ilanngaatigineqarsinnaanngillat


§ 36-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 assigaa.

Imm. 1-imut
Imm. 1-imi aalajangersakkap nassataraa, akileraaruseriffiup selskabinut inuulluunniit ataatsip suliffeqarfiutaanut akileraarutaasussanik isertitanik qaffaasinnaanerat, suliffeqarfik niuernermut tunngasutigut suliffeqarfimmit Kalaallit Nunaata avataaniittumit aqunneqarpat aningaasaqarnikkulluunniit tassunga attaveqarnermigut ingerlatanut attaviitsuusunut piumasaqaatinit allaanerusunik atugaqartinneqarpat.

Piumasaqaatip siulliup kinguneraa, akileraaruseriffiup ersersittariaqaraat, suliffeqarfik aaliangiisarnermini nunani allani suliffeqarfimmit peqqussutinit naalagaaffigineqartoq, niueqatigiinnermi nalinginnaasumik attaveqarnertuinnaq inngitsumik.

Piumasaqaatip aappaata kinguneraa, akileraaruseriffiup ersersittariaqaraat suliffeqarfik piumasaqarfigineqartoq, suliffeqarfinnut attaviitsuusunut atuuttunik piumasaqaatinut naapertuutinngitsunik, suliffeqarfiup akileraarutaasussanik isertitaqarneranut sunniuteqartumik.

Piumasaqaatit taakkua marluk naammassineqarsimappata, akileraaruseriffiup iluanaarut, suliffeqarfiup attaviitsutut suliffiusimagaluaruni naqisimaneqanngitsumik ingerlatsilluni, nunami allamiittumik suliffeqarfimmik pineqartumik niueqateqarnermigut angusarisimasinnaasaanut atatissavaat.

Taamaattumik missiliuutaasumik naliliineq pineqarpoq, nunami allamiittumik suliffeqarfimmik pisariaqartitsinerup pilersissimasassarisaanik nammineerluni nalunaaruteqarnermi equngassutsinut naqqiuteqarnissaq taamaallaat siunertaralugu naliliinissamut aallaavigisassat tunngavigalugit naliliineq.

Imm. 2-mut
Imm. 2-mi aalajangersakkap nassataraa, siulersorneqarnermut nalinginnaasumillu allaffissornermut ataatsimoorussanik aningaasartuutaasinnaasunit, tamatumani aamma ingerlatsinermut aningaasaliissutinut erniaqartitsineq, pigisanili namminerisanillu aningaasaatinut aalajangersimasumik ingerlatsivimmut il.il. tunngasunut erniat ilanngunnagit, naammaginartumik aggornerup ilanngaataasinnaanera Kalaallit Nunaanni avataaniluunniit atorneqarnerat apeqqutaatinnagu. Agguaanermut najoqqutassatut atorneqarsinnaapput kaaviiaartitat, toqqaannartumik aningaasartuutit assigisaalluunniit, tamatumani apeqqutaalluni kaaviiaartitat taakkununngaluunniit assingusut pisuni ataasiakkaani ataatsimoorussanik aningaasartuutinik agguinermut tunngavigissallugit naleqqunnerpaasussat.

Imm. 3-mut
Imm. 3-mi aalajangersakkap nassataraa, aalajangersimasumik sumiiffeqartumik ingerlatsivimmut il.il. isertitanik toqqaannartumik nalunaarsuineq ajornartillugu, toqqaannartuunngitsumik annertussusiliineqassasoq. Taamatut annertussusiliineq suliffeqarfinnut assingusunut naleqqersuussinikkut imaluunniit suliffeqarfiup ataatsimut isertitaanik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit agguaassinikkut suliarineqarsinnaavoq.

Imm. 4 aamma 5-mut
Imm. 4-mi aalajangersakkap nassataraa, nunani allani sillimmasiiviit Kalaallit Nunaanni sillimmasiisarnermik ingerlatsisut, akileraarutaasussanik isertitat naatsorsussagaat akileraartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat nalinginnaasut malillugit, isertitallu tamarmiusut ilaannit, Kalaalit Nunaannut atatinneqarsinnaasunit, akileraartinneqassallutik. Taamatuttaaq tamanna atuuppoq kreditforeninginut nunami allamiunut, imm. 5 naapertorlugu.

Akileraaruseriffiulli allaanerusumik naatsorsueriaaseqarnissaq sillimmasiisarfinnut kreditforeninginullu nunani allamiunut akuersissutigisinnaavaa, tamanna naatsorsuuserinikkut ajornanngippat.


§ 37-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 a assigaa

Imm. 1-mut
Aalajangersakkap nassataraa, tunisinermi akip aningaasanik akilerneqarnera aningaasanngorlugu akilerneqannginnerani, tamakkiisumillu ilaannakortumilluunniit akiitsunut uppernarsaatinik, qularnaveqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartanik il.il. akilerneqarnerani akileraarutassussamik iluanaarutip annaasalluunniit naatsorsorneqarneranni ilanngaatissanik akuerinninneqarsinnaannginnera.

Aalajangersakkamut ilaapput pigisanik nalikilliliivigineqarsinnaasunik pigisanillu akileraartussaatitaasup inuussutissarsiummik ingerlatsineranut iluanaarniarneranulluunniit atasumik pissarsiarineqartunik tunisinerit.

Imm. 2 aamma 3-mut
Imm. 1-imi aalajangersakkami aamma pineqarput § 16, imm. 2-miit 4-mut pineqartunik pappiaqqat aningaasanik nalillit kiisalu §§-it 17-imi aamma 18-imi aningaasanut tunngasunik isumaqatigiissutit pisassarissallu pineqartut.


§ 38-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 b assigaa.

Imm. 1-mut
Aalajangersakkap nassataraa, akileraartussaanerup naanera tunisaqarnermut ingerlatsiviup pappiaqqanik nalilinnik pigisaanik il.il. akileraarusiinermik kinguneqartumik aammalu pigisanik akileraartussaatitaasup inuussutissarsiuteqarnermini ilunaarniarniutigalugilluunniit pissarsiarisimasaanik tunisinertut isigineqarnera. Tamanna atuuppoq tamakkiisumik aamma killilimmik akileraartussaanerup atorunnaarneranut atatillugu.

Peqatigitilluguli akileraartussaatitaasup tamakkiisumik akileraartussaanerata atorunnaarneranut atatillugu akileraartussaatitaasoq killimmik akileraartussaatitaalerpat, papiaqqat aningaasanik nalillit pigisallu killilimmik akileraartusaalernermut tunngaviusut tunineqartutut isigineqassanngillat.

Aalajangersakkami inuussutissarsiornermik iluanaarniarnermillu isummanik allatigut allannguinissaq siunertaanngilaq.

Imm. 2 aamma 3-mut
Aalajangersakkami aamma pineqarput aningaasanut tunngasunik isumaqatigiissutit pisassarisallu.

Imm. 4 aamma 5-imut
Pappiaqqat aningaasanik nalillinnut, aningaasanik nalilinnik niueqatigiiffimmi (børs-imi) nalunaarsorneqanngitsunut, pigisanullu eqqartorneqartunut tunngatillugu, niuernermi ullormi akileraartussaatitanerup atorunnaarfigisaani naliusoq tunisinermi akiusutut isigineqarpoq. Pappiaqqanut nalilinnut, aningaasanik nalilinnik niueqatigiiffimmi nalunaarsorsimasunut tunngatillugu ullormi akileraartussatitaanerup atorunnaarfigisaani aningaasanik nalilinnik niueqatigiiffimmi naligitinneqartoq, imaluunniit taamaattumik peqanngippat ulluni siuliini qaninnerpaami aningaasanik nalilinnik niueqatigiiffimmi naligitinneqartoq, tunisinermi akiusutut isigineqarpoq.

Tamatuttaaq akileraartussaatitaanerup atorunnaarnerani niuernermi nalinginnaasumik naliusumut tunngatillugu tamanna atuuppoq.


§ 39-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17 b assigaa

Soraarnerussutisiatigut inuunermullu sillimmasiissutitigut aaqqissuussinernut ingerlaavartumik inuuneq tamaat, toqukkut qimagunnikkut unittussanik, pisartagaqarfigineqartartussanut akilersuutit, tamakkununnga ilanngullugit aapparisap imaluunniit inooqatigisap qitornallu soraarnersussutisianit pisartagaqartinnissaannut kiisalu innarluutilittut ingerlaavartumik soraarnerussutisiassanut akilersuutit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaapput, piumasaqaatit arlaqartut naammassineqarsimatillugit.

Aaqqissuussinerit pilersinneqarsimassapput soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfimmi sillimmasiisarneq pillugu inatsimmi ilaatinneqartumi imaluunniit selskabini inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiisarfimmik ingerlatsinissamut akuerisaasumi. Tamanna isumaqarpoq, soraarnerussutisiaqalernissamut inuunermullu sillimmasiisarfinni nunani allani soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfinnut imaluunniit nunani allani soraarnerussutisiaqalernissamut inuunermullu sillimmasiisarfinnut akiliutinik ilanngaassissuteqartoqarsinnaanngitsoq.

Utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiat inuunermik pissuteqartinneqarlutillu inuunneq tamaat naallugu atuuttussaassapput. Inuunermik pissuteqartitaanerat isumaqarpoq sillimmasiisimasup toqukkut qimagutereernerani aaqqissuussinermit akiliineqassanngitsoq. Inuuneq tamaat naallugu atuuttussaanerat isumaqarpoq sillimmasiisimasoq inuugallartillugu akiliisarneq ingerlaavartussaasoq. Tassalu imaappoq, piffissami siumut aalajangerikkami ukiulluunniit amerlassusissaannik siumut aalajangigaq malillugu akilersuineq unissanngitsoq.

Utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiat inuuneq tamaat naallugu atuuttutut isigineqassapput, inuuneq tamaat naallugu atuuttussartaqarlunilu ilassutaasumik ilaqartinneqaraluarpataluunniit. Assersuutigalugu akilersuinerup ingerlanerani allannguuteqartitsisoqarsinnaavoq, tamatumani soraarnerussutisiaqartoq soraarnersussutisianik allanik pisinnaatitaalerfiani, assersuutigalugu pisortanit pensionisianik. Utoqqalinerli pissutigalugu soraarnerussutisianit unitsinneqartortaasut utoqqalineq pillugu pensionisiani inuuneq tamaat naallugu pisartagarisassanit annerpaamik 50 procentiusinnaapput.

Aapparisamut imaluunniit inooqatigisamut soraarnerussutisiatut pisartakkat aappariinnermi toqukkut qimagaasumut, aappariinermi inooqatigiinnermiluunniit avissimasamut pisassanngortinneqarsinnaapput

Katissimanagu inooqatigisaq inooqatigisimasap toqukkut qimagussimasup soraarnerussutisiaanit pisartagaqarsinnaavoq, soraarnerussutisiaqarnissamik isumaqatigiissummi sillimmasiinermulluunniit allagartami (uppernarsaammi), piumasaqaataasut naammassineqarsimappata taamaattussaanera takuneqarsinnaappat. Inooqatigisaq aqqatigut taaneqarsimasoq aqqatigulluunniit taaneqanngitsumik inooqatigisaq tamatumani pineqarsinnaavoq. Sorlerluunniit pineqartillugu najugaqatigiissimanissaq piumasaqaataavoq.

Inooqatigisat aqqisigut taaneqarsimasut soraarnerussutisiassanik isumaqatigiissutip imaluunniit sillimmasiinermut allagartap (uppernarsaatip) pilersinneqarnerata nalaali najugaqataasuussapput.

Inooqatigisaq aqqatigut taaneqanngitsoq pineqartillugu piumasaqaataavoq toqukkut qimaguttup inooqatigisamik katissimasinnaagaluarnera imaluunniit nalunaarsugaasutut inooqatiginnissinnaasimanera piumasaqaataavoq, pineqartorlu aamma testamentimi, toqukkut qimagunneq sivikinnerpaamik qaammatinik pingasunik sioqqullugu sananeqarsimasumi, kingornussisussaatitaanermilu aapparisap pinngitsoorani kingornussassarisassaanit, minnerpaamik aapparisap kingornussisarneq pillugu inatsit malillugu pisassarisaatut annertussuseqartunik kingornussisussaatinneqartuussasoq. Inooqatigisaq aamma toqukkut qimagunnissaq ukiunik marlunnik amerlanerusunilluunniit sioqqullugu toqukkut qimaguttumik ataqatigiissumik najugaqateqarsimasuussaaq, inooqatigiit toqukkut qimagunnerup nalaani najugaqatigiissimanngippata, tamatumani aamma utoqqarnut inissianut nuussimaneq pissutigalugu.

Soraarnerussutisianit meeqqanut akiliutit meeqqami akileraaruserneqassapput. Innarluuteqarneq pissutigalugu soraarnerussutisianit meeeqanut tunniussanik akiliineqartillugu, tunniunneqartut innarluuteqarneq pissutigalugu soraarnerussutisiaqartumi namminermi akileraaruserneqassapput.

Innarluuteqarnermi soraarnerussutisiatigut siunertarineqarpoq sillimmasiisup sulisinnaajunnaarnermiit utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiaqalernissap tungaanut ingerlaavartumik isertitaqarnissaata qulakkeernissaa.

Aapparisamut, inooqatigisamut, meeqqanut innarluuteqalernermilu soraarnerussutisiat inuunermik taamaallaat tunngaveqartinneqassapput tassalu inuuneq tamaat naallugu atuuttussatut iluseqaratik. Aapparisamut inooqatigisamulluunniit soraarnerussutisiat sivikinnerpaamik ukiuni qulini ingerlassapput, meeqqanulli tunniuttakkat sivisunerpaamik meeqqap 24-nik ukioqalernissaata tungaanut tunniunneqartassallutik. Tuniussisarnerup ingerlanerani soraarnerussutisianik taakkuninnga allannguuteqartitsinissamik (knæk-ordninger) isumaqatigiissuteqartoqarsinnaanngilaq.

Piumasaqaatit matuma qulaani taagorneqartut tamarmik naammassineqarsimassapput, sillimmasiinermut akiliutit aammalu aaqqissuussinermut tapiisutitut akiliutit ilanngaatigineqarsinnaassappata.

Soraarnerussutisiassanut sillimmasiinermut inuunermullu sillimmasiissutinut aaqqissuussanut, soraarnerussutisiat akileraaruserneqartarnerat pillugu inatsimmi §§-ini 50 aamma 53A-mi pineqartunut akiliutit ilanngaatigineqarsinnaanngilat.

Imm. 2-mut
Sillimmasigaasoq sillimmaserneqarsimasuullunilu sillimmasiinermik pigisaqartuussaaq. Sillimmasiinermik pigisaqartuunngitsoq taassumaluunniit suliffeqarfia sillimmasiissummut tapiissutinik akiliummilluunniit tamakkiisumik akiliisarpat, akiliutit sillimasiinermik pigisaqartumi akileraarutaasussaapput.

Imm. 3-mut
Imm. 3-ni akilersuutini inuneq tamaat naallugu atuuttussaanissaannik piumasaqaat atuutsinneqanngilaq. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq atorfinitsitaanermut atatillugu pilersinneqartoq pineqartillugu akiliutit ataasiarluni akiliinertut akiliutigineqarsinnaapput, inuuneq tamaat naallugu akiliutaasartut ukiumoortumik 6.000 koruunit sinnersimanngippatigit.

Imm. 4-mut
Imm. 4-mi aalajangersarneqarpoq aningaasat soraarnerussutisiaqarnissamik aaqqissuussinermit ukiuni marlunni ingerlaavartumik akiliutaasartut amerlaqataat ataasiaannartumik tunniunneqarsinnaasut, soraarnerussutisiaqarnissamik aaqqissuussineq atorfinitsitaanermut atatillugu pilersitaappat soraarnerussutisiassanullu aningaasaateqarfimmi imaluunniit inuunermut sillimmasiisarnermik ingerlatsivimmi, Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasumi pilersitaallutik.


§ 40-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17 c assigaa.

Imm. 1-imut
Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu naafferartumik tunniunneqartartussanik sillimmasiineq tassaavoq ataasiaannartumik akiliuteqarfiusumik sillimmasiineq, tamatumani isumaqatigiissutaalluni sillimmasiinermi aningaasartaasut naaffeqartumik ukiut aalajangersimasut ingerlaneranni akilerneqartarnissaat naaffeqartumillu akiliutaasartut sillimmasigaasup toqukkut qimagunneratigut akilerneqartarnerat unissanani.

Sillimmasiinerup imarisassaanik piumasaqaatit imaattut makku naammassineqarsimassapput, sillimmasiinermut akiliutit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngaataasinnaassappata. Sillimmasiinermi pineqassaaq akiliutigisartakkanik sivikinnerpaamik ukiuni qulini amerlaqatigiikkuutaartunik akiliisarnissaq. Tunniuttakkat sillimmasigaasumut, tunniussuiffiup nalaani uumappat, tuttassapput.

Sillimmasiineq inuunermut soraarnerussutisianullu sillimmasiisarfimmi Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasumi inuunermullu sillimmasiivittut Kalaallit Nunaanni ingerlatsisinnaanermut pisinnaatitaasumi pilersinneqassaaq. Sillimmasiissuteqartoq sillimmasigaasuullunilu sillimmasiissummik piginnittuusuussaaq. Sillimmasiineq sulisup sulisitsisullu akornanni isumaqatigiissuteqarnerup kingunerisaanik pilersinneqartuuppat, sillimmasiinermullu akiliutit sulisitsisumit akilerneqartarlutik, sulisoq sillimmasigaasuussallunilu sillimmasiissummik piginnittuusuussaaq.

Sillimmasiineq sillimmasigaasoq 60-inik ukioqalertinnagu pilersinneqassaaq. 60-inik ukiulinnut killeqartitsineq aamma tunngaveqartinneqarpoq naafferartumik akiliuteqaataasussamik sillimmasiineq ukioqqortusivallaannginnermi pilersinneqarpat pensionernissamut annerusumik tunngavissaqarnissaq ilimanarnerussammat.

Sillimmasersimasup 60-inik ukioqalereernerani isumaqatigiissut taamaallaat pilersinneqarsinnaavoq isumaqatigiissummut taamatut ukioqalerneq sioqqullugu pilersinneqarsimasumut ilassutitut, aammalu isumaqatigiissut siulleq eqqarsaatigalugu piffissanut tunniussivissanut tunngatillugu tunniuttakkat sillimasiutit amerlassusissaasa siusinnerusukkut isumaqatigiissutaasimasup affaa sinnerlugu amerlassuseqassanatik. Aalajangersakkami tunaartarineqarpoq soraarnerussuteqalernissaq sioqqutilaarlugu annertuumik ilanngaatigineqarsinnaasunik sillimmasiinermut akiliuteqartaqarnissap pinngitsoortinniarnissaa.

Naafferartumik akiliisarnerit siusinnerpaamik tunniunneqartalersinnaapput sillimmaserneqartup 60-inik ukioqalernerani, taakkunannga ukiukinnerunissaq akileraaruserivimmit akuerineqarsimanngippat. Taamaakkaluartorli aamma isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq sillimmasigaasup toqukkut qimagunnerani innarluuteqalerneraniluunniit 60-inik ukioqalernissaq sioqqullugu tunniussineqarnissaanik. Qassinik ukioqarnissamik killiliussap immikkullu akuersissuteqarsinnaanermut periarfissarititaasup soraarnerussutisiaqarnermik ingerlaavartumik akiliiffiusartumik aaqqissuussinermut atuutereersut assigai.

Qaamatisiutit malillugit ukiumit sillimmasersimasup 80-inik ukioqalerfigisaanit kingusinnerusumik kingullermik tunniussivissamik piffissamik isumaqatigiissuteqartoqarsinnaanngilaq, taamaattoqassagaluarpat naafferartumik akilersuiffiusumik sillimmasiinerup soraarnerussutisiaqarnissamik siunertani annaassammagu.

Imm. 2-mut
Sillimmaserneqartup toqukkut qimagunnerata kingornatigut iluaqusigaasutut toqqarneqarsinnaapput "qaninnerpaamik ilaqutarisat", takuuk sillimmasiisarnermi isumaqatigiissuteqartarneq pillugu inatsimmi § 105, imm. 5, imaluunniit sillimmasigaasup aappaa inooqataaluunniit, tamatumani aamma aapparisaq inooqalluunniit avissimasaq, pinngitsooratik kingornussisussat, panissaq ernissarluunniit taakkualu pinngitsoorani kingornussisussai. Tulleriinnilersorneqarnerat aalajangersimasuunngilaq.

"Qaninnerpaamik ilaquttat"-nik oqarneq sillimmasiinernik isumaqatigiissutit pillugit inatsimmi § 105, imm. 5-imut naapertuuttumik paasineqassaaq. Tassalu pineqartup katissimallugu aapparisaa iluaqusigaasutut inissinneqarsimasutut isigineqassasoq, taamaattumilluunniit qimataasoqanngippat, pineqartup meerai, taamaattunillu aamma soqanngippat, taassuma kingornussisussai.


§ 41-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17 d assigaa.

Imm. 1-mut
Imm. 1-imi aalajangersagaq illersuutaavoq tapiissutinik akiliutit sillimmasiinermullu akiliutit sillimmasiinermi pineqartumut akiliutit agguarneqarnissaannik, aammalu ilanngaatissap ukiup isertitaqarfiusup ilaani, tapiissutit imaluunniit sillimmasiinermut akiliutit tunngavigisaanni akissarsiat tamarmiusut 15 procentiannik qaangiinnginnissaannik kinguneqartoq.

Sillimmasiinermut akiliutinut piffissaaq tassaavoq piffissaq aaqqissuussinerup pilersinneqarneraniit aaqqissuussinerup atuutilernissaata tungaanut. Aaqqissuusineq ataasiarluni 200.00 koruuninik aningaasaliinikkut 1. december 2006-imiit atuutilertussatut pilersinneqarpat, soraarnerussutisiaqartussaq ukiumi isertitaqarfiusumi 2006-imi akileraarutaasussanik isertitanik naatsorsuinermi 200.000 koruunit 1/240-mik agguarnerata annertoqataanik ilanngaateqarsinnaavoq, ukiuni aningaasarsiorfiusuni 2007-imiit 2025 ilanngullugu 200.00 koruunit 12/240-mik agguarnerata annetoqqataanik aammalu ukiumi isertitaqarfiusumi 2026-imi 200.000 koruunit 11/240-mik agguarnerata annertoqqataanik.

Ilanngaatissat qaffasinnerpaaffissaannik 15 procentiusumik naatsorsuinermi, iluaqutissarsiat akeqanngitsut akileraartarnermi nalingat, tamatumani iluanaaruteqaataasimasinnaasunit pissarsiat kajumissaatisiarisimasinnaasat assigisaallu akissarsianut ilanngunneqassapput.

Aappariit ataatsimut akileraarusigaasut 15 procentimik ilanngaatip akunnerminni qanoq avinnissaa namminneq toqqarsinnaavaat, taamaasillutik marluullutik ilanngaataasinnaasunik aaqqissuussinernik pilersitsisinnaallutik, aappaannaaluunniit isertitaqartuugaluarpat sulinermi akissarsianik imaluunniit namminersortutut ingerlatsinermi isertitanik, imaluunniit aappaasoq kisimi ilanngaatigineqarsinnaasumik aaqqissuussinermik pilersitsisillugu.

Namminersorlutik inuussutissarsiummik ingerlataqartut aamma ilanngaatissamik 15 procentimut killeqartitsinermi pineqarput. Inuit taamatut ittut pisarneq malillugu akissarsianik pissarsineq ajormata, taarsiullugu missingersuutaasumik akissarsiaritinneqartut naatsorsuinermi tunngavigineqassapput. Missingersuinermi inuussutissarsiummik ingerlataqartup inummik allamik suliaminik suliaqartitsissagaluaruni akiliutigisinnaasai aallaavigineqassapput. Tassalu missingersuineq taamaasilluni suliffeqarfiutigisap ukiuni ataasiakkaani sinneqartooruteqarneranik amigartooruteqarneranilluunniit sunnerneqassanngilaq. Akileraaruseriffik inuussutissarsiummik ingerlataqartuusumit soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermi sillimmasiinermut akiliutinik ilanngaatigisanik nalinginnaasumik naqqiisinnaassuseqarput.

Imm .2-mut
Atorfinitsitaanermut atatillugu soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussineq ingerlaavartumik tunniussisartussami imaluunniit naafferartumik akilersuilluni sillimmasiivimmi pilersitsineqarpat, sulisisisup aaqqissuussinermut akiliisarnerit isumagissavai. Akiliutit sulisitsisumit isumagineqartut, sulisup akileraarutaasussanik isertitaminik naatsorsuinermini ilanngutissanngilai. Tamanna atuuppoq sulisitsisup sulisuullu akornanni sillimmasiinermut akiliutissanik avitseqatigiinnissaminnik isumaqatigiissuteqarsimagaluarpataluunniit.

Imm. 3-mut
Imm. 3- mi immikkut akuersissuteqarsinnaanermik aalajangersagaq mianersorluinnartumik atorneqartariaqarpoq. Tamanna aamma atuulluni kukkuneq ajornanngitsunnguamik pinngitsoorneqarsinnaagaluarpalluunniit, imaluunniit 15 procentimik malittarisassamik ilisimasaqannginnermik patsiseqarpat, ilisimaarinnilluni soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut pineqartunut aningaasanik inissiineruneranik isumaqartoqarsinnaassanngippat.


§ 42-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17 e assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, soraarnerussutisiassanik aaqqissuusinermit akiliutit ingerlaavartumik akiliutaasartut pissarsisup akileraarutaasussanik isertitaanik naatsorsuinermi ilanngunneqassasut, tamatumani aamma § 39, imm. 3 aamma 4 malillugit aningaasat tunniunneqartunut tigusisoq nammineq piginnittuugaluarpat, taassumaluunniit aapparippagu, tamatumani aamma aapparisimasaq avissimasarippagu, inooqatigippagu, pinngitsoorani kingornussisussaagaluarpata, ernissaalluni panissaalluniluunniit, taakkualuunniit pinngitsoorani kingornussisussarigaluarpatigit.

Naafferartumik tuniussiviusartumik sillimmasiivimmit naafferartumik tunniussat sillimmasigaasup akileraarutaasussanik isertitaanut aamma ilanngunneqassapput, akiliutit sillimmaserneqartumut namminermut tunniunneqarpata, sillimmasiinermut allagartami naafferartumik akiliisarsinnamut piumasaqaatit naapertorlugit. Naaferartumik tunniussat sillimmasigaasup aappaanut tunniunneqarpata, tamatumani aamma aapparisamut avissimasamut, inooqatigisamut pinngitsooraniluunniit kingornussarsisussanut, ernissamut panissamulluunniit taakkualuunniit pingitsooranu kingornussarsisussaanut, tunniussat inunnut taakkununnga akileraarutaasussaapput.

Akiliutigineqarlutik tunniunneqartut inunnut matuma qulaani taaneqartuunngitsunut tutsinneqarpata, assersuutigalugu aapparisaq avinneq salliutitatut inissisimappat, tunniussat taamatuttaaq inummut tigusaqartumut pineqartumut akileraarutaasussaapput.

Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermit ingerlaavartumik tunniussisartussamit imaluunniit soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni sillimmasiissutinit, soraarnerussutisiassanik aningaasaateqarfiunngitsumi imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiassanilluunniit ingerlatsiviunngitsumi Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasumi pilersinneqarsimasumit, tunniuttakkat akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneranni ilanngunneqassapput.

Tamannattaaq aamma atuuppoq aaqqissuussineq sillimmasiinerluunniit allamut tunniunneqarpat, imaluunniit §§-ini 39 aamma 40-mi malittarisassanut naapertuutinngitsumik atorneqarpat. Taamatut pisoqarnerani akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartussat tassaapput aningaasat piffissami atorneqarsinnaalerfigisaassa nalaani aaqqissuussinerup atorunnaarnerani akilerneqarsimasinnaagaluartut, immaqaluunniit akilersuiffiunngitsumik sillimmasiissutip assigisaasaluunniit aningaasatigut nalinga. Aaliangersagarli inatsisitigut tunngavissiissutaavoq iluamik imaqanngitsoq, Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni immikkut akuersissuteqartarnermut tunngasumik 21. august 1990-imi immikkut akuersissuteqarsinnaaneq pillugu isumaqatigiissutaat kingullerpaamik 31. august 1997-imi allannguuteqartinneqartoq atuutsillugu (qallunaat kalaallillu marloriaammik akileraartannginnissaq pillugu isumaqatigiissutaannut ilassutaasunik isumaqatigiissutit marluusut 31. august 1997-imeersut pillugit nalunaarut nr. 152).


§ 43-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi siusinnerusukkut § 17 c assigaa.

Imm. 1-mut
Aalajangersakkap nassataraa, tjenestemandit soraarnerussutisiaqalernissaannut aammalu Arbejdsmarkedets Tillægspension-imut akiliutit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassannginnerat.

Tjenestemandit soraarnerussutisiaat imatut paasineqassapput soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerit naalagaaffiup, Namminersornerullutik Oqartussat kommunelluunniit ingerlaavartumik inuuneq naallugu inuunermik tunngaveqartumik, naalagaaffimmi, Namminersornerullutik Oqartussani, meeqqat atuarfianni, ilagiinni kommunimiluunniit siusinnerusukkut sulisimanerup kingunerisaanik, soraarnerussutisianik akiliuteqaatigisaat.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap naqissuserpaa, tjenestemandit soraarnerussutisiaannik, tamatumani aamma katissimallugu aapparisamut aamma meeqqanut pensionit imaluunniit Arbejdsmarkedets Tillægspension-inik, tunniussinerit akileraarutaasussanik isertitanik naatsorsuinermi ilanngunneqassasut.

Imm. 3-mut.
Aalajangersakkap nassataraa qallunaat aningaaseriviini soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerni erniat aammalu Lønmodtagernes Dyrtidsfond-imi uninngasuutit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqannginnissaat. Tamatumani pineqarput soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu naafferartumik tunniunneqartartunik ileqqaagaqarnerit, sillimmasiinerit akit nikerarneri najoqqutaralugit ileqqaakkat, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkat (ataasiartumik tunniunneqartartussanik) imminut soraarnerussutisiassanik aaqqissuussinerit aammalu Lønmodtagernes Dyrtidsfondimi uninngasuutigisat.

Aalajangersakkami pineqarput taamaallaat qallunaat aningaaseriviini, qallunaat akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu malittarisassaanni pineqartuni soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiini assigisaannilu aqqissuussinerit.

Imm. 4-mut
Aalajangersakkap nassataraa sulisitsisup naafferartumik tunniunneqartussanik sillimmasiinermut, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu naaferartumik ilioraalluni ileqqaakkanut, sillimmasiinerit akit nikerarneri najoqqutaralugit iluarsineqartartut, akit nikerarneri najoqqutaralugit ileqqaakkat, ataatsikkut akiliilluni sillimmasiinerit aammalu soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkat, isertitat akileraarusigaasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartussaannginnerat.

Ilaatitsinnginneq pineqartoq taamaallaat pisortani atorfeqartunut Danmarkimit tikisitaasunut atuuppoq, aaqqissuussinerlu avaqqunneqarsinnaasuunngippat aatsaat, tassa imaappoq atorfeqartumut pisussaaffiulluni aammalu Kalaallit Nunaannut aallarnissaq sioqqullugu isumaqatigiissutaasimappat.

Aalajangersakkami sulisisitsup tapiissutaanut taamaallaat tunngasuuvoq, tassalu taamaasilluni sulisup nammineq aaqqissuussinermut tapiissutigisai ilanngaatigitinneqarsinnaassanatik.

Aaqqissuussinerli soraarnerussutisiat il.il. akileraarusigaasarnerat pillugu inatsimmi § 53 A malillugu akileraaruserneqarnissaat toqqarneqarsimappat, ilaatitsinnginnermut pisinnaatitaaneq atuutinngilaq.

Imm. 5-imut
Aalajangersakkap nassataraa, aaqqissuussinermik soraarnerussutisiat il.il. akileraaruserneqartarnerat pillugu inatsimmi kapitali 1-imi ilaatinneqartumik piffissaanngitsukkut atorunnaarsitsinermi aaqqissuussinerup atorunnaarsitsinerup nalaani nalinganik akileraarusiineqannginnissaa.

Taamaasilluni qallunaat soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfiini aamma soraarnerussutisianut inuunermullu sillimmasiissarfiini, piffissaalinnginnerani akiliuteqarnermi qallunaat akileraarutaannik aamma/imaluunniit akitsuutaannik akiliineqarfiusussanik soraarnerussutisiaqalernissamut aqqissuussinerit pineqarput.


§ 44-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17 g assigaa

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap kinguneraa inuunermut sillimmassiissutini soraarnerussutisiaqarnissanillu aaqqissuussinerni § 39-mi aamma § 40-mi ilaatinneqanngitsunit, tassa inuunermut sillimmasiissutinut imaluunniit soraarnerussutisiaqarnissamut ilanngaataasinnaanngitsunik aaqqissuussinernut akiliuteqarfiusunit, aningaasaatinit pissarsiat, akileraaruserneqarnissaat.

Pissarsiat naatsorsorneqassapput ukiup isertitaqarfiusup naanerani sillimmasiissutip aningaasatigut nalingata ukiup ingerlanerani tunniutaasimasunik ilassuteqartillugit ukiullu isertitaqarfiusup aallartinnerani sillimmasiissutip aningaasatigut nalingata ukiup ingerlanerani akiliutaasimasunik ilallugu annertussusaasa assigiinngissutaattut..

Akileraarusiinermi pissarsiat naatsorsorneqartut, sillimmasiinermik ingerlatsiviit aaqqississuussinermut tutsitaannut naapertuuttuunngillat. Tamanna pissuteqarpoq akiliutit isertut anisullu akileraartarnermut tunngatillugu pissarsiat naatsorneqarnerannut ilanngunneqartarnerannik. Pissarsiat naatsorneqarnerisa kinguneraat ileqqaarutaasunik ajunaarutaasinnaasunillu tunngaveqartumik aaqqissuussinermi, akiliutit tunniunneqartut, sillimmasiinermut tunngasumik pisoqarneranit tunngaveqartut, aamma akileraaruserneqartarnerat.

Ukiup isertitaqarfiusup aallartinnerani imaluunniit ukiup isertitaqarfiusup naanerani aningaasatigut naligisamik taasassaqanngippat, pissarsiat isertunik anisunillu akiliutit assigiinngissutaattut naatsorsorneqassapput.

Sillimmasiissutip aningaasatigut nalinga imatut paasineqassaaq, ingerlatsiviup maannakkut siunissamilu sillimmasiisumut bonusit agguaanneqartut ilanngullugit pisussaaffiisa maannakkorpiaq nalingata, sillimmasiissuteqartullu sillimmasiinermut siunissami akiliutigisassaasa manna naligisaasa assigiinngissutaattut. Soraarnerussutisiaqarnissamut sillimmasiineq Qallunaat Nunaanniunngitsoq inuunermut sillimmasiisarfimmi pisimappat, aningaasatigut nalinga Qallunaat Nunaanni inuunermut sillimmasiisarfinni aaqqissuussinernut tunngatillugu naatsorsuinertut naatsorsorneqassaaq. Qallunaat ingerlatsiviginngisaata aningaasatigut naleq matuma qulaani oqaatigineqartutut ukiut tamaasa naatsorsortanngippassuk, akileraaruseriffik aningaasatigut nalinganik missingersuillutik aalajangiisinnaatitaapput.

Ukiumi isertitaqarfiusumi akileraartartusaatitaanerup aallartinnerani atorunnaarneraniluunniit tamatuma nalaani sillimmasiinerup aningaasatigut nalinga 1. januarimi 31. decemberimiluunniit nalinganut taarsiullugu atuutsinneqassaaq.

Pissarsiat ukiumi isertitaqarfiusumi amigartoorutaappata, amigartoorutit allatigut isertitanit sinneqartoorfiusunit ilanngaataasinnaanngillat, kisiannili taamaallaat § 30, imm. 1-imi malittarisassat malillugit ukiumi tullermi pissarsianit sinneqartoorutaasunit ilanngaatigineqarnissaannut kinguartinneqarsinnaallutik. Taamaalilluni taamatut amigartoorutit sillimasiinermit allamit pissarsianik iluanaaruteqarfiusumit ilanngaataasinnaanngillat.

Imm. 2-mut
Pissarsianit akileraartussaatitaavoq sillimmasiissummik pigisaqartoq, imaluunniit piginnittup toqukkut qimagutereernerani sillimmassiinermit akiliiffigineqarnissamut pisinnaatitaasoq. Sillimmasiinernit pineqartunit akiliutit tunniunneqartut taamaallaat isertitanut akileraarutaasussanut ilanngunneqaassapput, tunniussisarneq ingerlaavartumik ingerlanneqarpat. Ingerlaavartumik akiliisarneq uani imatut paasineqassaaq qaammatisiutit malillugit ukiut marluk amerlanerusulluunniit ingerlaneranni arlaleriarluni tunniussineqartartoq.

Imm. 3-mut
Sillimmasiinerit annaasaqarfioriaannaasut, piffissaq atorunnaarfissaattut isumaqatigiissutaasup naannginnerani sillimmasiisimasup toqukkut qimagunnerani imaluunniit innarluuteqalernerani akilerneqartut, assersuutigalugu ataatsimoorussamik inuunermut sillimmasiinerit, akileraaruteqaataassanngillat. Kisiannili piumasaqaataavoq piffissaq atorunnaarfissaatut isumaqatigiisutaasoq sillimmasigaasup 80-inik ukioqalernerani sillimmasiinermi tigusiffiusussamit ullormit siullermit kingusinnerussanngitsoq.

Imm. 4-mut
Inuunermut sillimmasiissutit aamma innarluuteqalernermi taarsiissutisiat aningaasartaat aningaasanngorlugit akilerneqartut akileraaruserneqartussanut ilaanngillat, sillimmasiineq imm. 3-mi pineqartunut ilaasuuppat. Tamanna aamma atuuppoq ajunaarsinnaanermut sillimmasiinerniit aningaasat tunniunneqartut.

Imm. 5-imut
Imm. 1-imi aamma 2-mi aaliangersakkat naafferartumik akiliuteqartartumik sillimmasiinernut, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu naafferartumik akilerneqartussanik naafferartumik ileqqaakkanut, akit nikerarnerat atorlugu sillimmasiinernut, ataatsikkut akiliuteqarluni sillimmasiinernut aammalu soraarnerussutissiaqarnissamut ileqqaakkanut atuutinngillat, aaqqissuussinerit taagorneqartut soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerit akileraaruserneqartarnerat pillugu inatsimmi kapitali 1-imi ilaatinneqarnerat naapertorlugu.

Imm. 6-imut
Akileraaarusiinissami aamma pineqanngillat inuunermut sillimmasiinerit sillimmaserneqartup Kalaallit Nunaanni akileraartussaalernera sioqqullugu pilersinneqarsimasut, soraarnerussutisiassanut aaqqissuussinerit naalagaaffimmi allami akileraartarnikkut iluaqusiiffigineqarsimasut tamatumani pineqarpata. Taamaammat akileraaruseriffik akileraarusiinnginnissamik nalunaaruteqarnissamut pisiannaatitaavoq, akiliinerit nuuttup akileraarutaasussanik isertitaani sinneqartoorfiusuni ilanngaataasimappata, imaluunniit akiliinerit sulisitsisumit akilerneqarsimappata nuuttullu isertitaanik akileraarutaasussanik naatsorsuinermi naalagaaffimmi inuup pineqartup akiliuteqarnerup nalaani akileraartussaaffigisaani akileraartarneq pillugu inatsisit naapertorlugit ilanngunneqarsimanatik. Pisinnaatitaanermik aalajangersakkap soraarnerussutisianut aaqqissuussinernut aningaasaliinerit, akileraartarnermi pissutsinik tunngaveqartumik aningaasaatinik inissiinissaq siunertaralugu pilersinneqarsimanngitsut, akileraaruserneqannginnissaat qulakiissavaa.


§ 45-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17 h assigaa

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap kinguneraa inummut ataatsimut soraarnerussutisianut aaqqissuussinermit sillimmasiinermilluunniit soraarnerussutisiassanik aaqqissuussinermut sillimmasiinermulluunniit allamut aningaasanik nuutsisoqarsinnaanera. Aaqqiinerup tamarmiusup nuunneqarnissaa piumasaqaataavoq, kiisalu soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfiup inuunermullu soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfiit Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasut akornanni nuutsinerussasoq. Taamatut nuutsisoqarsinnaatillugu nuunneqartut aaqqissuussinerit arlaannit akiliisoqarneratut imaluunniit allamut akiliinertut suliarineqassanngilaq. Taamaalilluni nuussinermi aningaasat nuunneqartut akileraarutaasussaassanngillat akitsuutinik akiliissutaassanatik imaluunniit ilanngaataasinnaanatik.

Nuussineqarsinnaavoq soraanerussutisianik aaqqissuussinerit ingerlaavartumik akiliuteqartartut, § 39-mi pineqartunut ilaasut akornanni, naafferartumik akiliisarnikkut sillimmaasiinermit § 40-mi pinqartut ilaannit, soraarnerussutisiassanik aaqqissuussunermik ingerlaavartumik akiliuteqartartumut, § 39-mi pineqartut ilaannut, aammalu naafferartumik akiliisarnikkut sillimmasiinermiit naaffeqartumik akiliisarnikkut sillimmasiivimmut allamut § 40-mi pineqartut ilaannut. Taamalilluni soraarnerussutisianik aaqqissuussinermiit ataavartumik akiliuteqarfiusartumit naafferartumik akilersuinikkut sillimmasissutinut nuussisoqarsinnaanngilaq.

Imm. 2-mut
Akileraaruseriviup akuersissutigisinnaavaa, nunami allami sillimmasiinermut aaqqissuussinerniit nuussinerit soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernut § 39-mi imaluunniit § 40-mi pineqartunut akiliinertut pineqannginnissaat.

Imm. 3-mut
Nuussisoqarsinnaangilaq tamanna pitinnagu aningaasat akileraarutaasussanngorsimappata imaluunniit akitsuutinik akiliisutaasussanngorsimappata. Taamaammat aningaasat nuunneqartut nuunneqannginneranni inummut pineqartumut akilerneqareersimasuussanngillat.

Akileraaruseriviup akuersissutigisinnaavaa nunani allani soraarnerussutisianut aaqqissuussinerniit nuunneqartut soraarnerussutisianut aaqqissuussinernut § 39-mi aamma § 40-mi pineqartunut akiliinertut pineqassanngitsut.


§ 46-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17 i assigaa

Imm. 1-3
Sooraarnerussutisiaqarnermut aaqqissuussineq ingerlaavartumik akiliisartoq imaluunniit soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu naafferartumik akiliuteqarnikkut sillimmasiineq piffissaanngitsukkut atorunnaarsinneqarpat aningaasat tunniunneqartut 45 pct-iat akitsuutitut akiliutigineqassaaq. Taamatuttaaq ippoq aaqqissuussineq imaluunniit sillimmasiineq allamut tunniunneqarpat imaluunniit §§ 39-mi aamma 40-mi malittarisassanut naapertuutinngitsumik atorneqarpata. Taamatut pisoqartillugu aningaasanit akitsuut naatsorsorneqassaaq, aaqqissuussinerup atorunnaarnerani aningaasat tunniunneqarsimasussaagaluanit tunngavigalugit imaluunniit akeqanngitsumik isumaqatigiissutip aningaasatigut nalinga assigisaaluunniit. Taamaallaat akitsuutinik akiliisoqassaaq, aaqqissuussinerit pineqartut soraarnerussitisianut aningaasaateqarfimmi imaluunniit inuunermut soraarnerussutisianulluunniit sillimmasiivinni Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasuni pilersinneqarsimappata.

Akitsuutit 45 pct-iusut akilerneqassapput pineqartup isertitai apeqqutaatinnagit, tassa akileraartussaatitaasup pineqartup isertitai amigartoorutaagaluarpataluunniit.

Aaqqiinerit taamatut ittut Qallunaat Nunaanni soraarnerussutisianut aningaasaateqarfinni imaluunni Qallunaat Nunaanni inuunermut soraarnerussutisianullu sillimmasiisarfinni pilersinneqarsimappata, taamaallaat qallunaat naalagaaffianut akitsuutinik akileraarutinullu ilassutaasinnaasunik akiliisoqarsinnaassaaq. Tamassuminnga Nunap Karsia taarsiiffigineqassaaq Qallunaat Nunaata aamma Kalaallit Nunaata taarsiisarneq pillugu isumaqatigiissutaat 21. august 1990-imeersoq kingullermik 31. august 1997-imi allanngortinneqartoq naapertorlugu (qallunaat kalaallillu marloriaammik akileraartannginnissaq pillugu isumaqatigiissutaannut ilassutaasunik isumaqatigiissutit marluusut 31. august 1997-imeersut pillugit nalunaarut nr. 152).

Imm. 4-mut
Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq aappariit avissimasut averusersimasulluunniit soraarnerussutisianik aaqqissuussinernit ingerlaavartumik akiliisartunit imaluunniit naafferartumik akilersuinikkut sillimmasiutinit tunniunneqartunit immikkut tamarmik isertitaminnik akileraaruteqartussaatitaassasut imaluunniit akitsuutinik akiliisussaatitaassasut. Naggasiullugu siunnersuutigineqarpoq aapparisaq tunniunneqartut ilaannik pisassaqartumut akiliisinnaassasoq tamanna isertitatut akileraarusigassatut imaluunniit akitsuutinik akiliissutissatut isigineqarani.

Imm. 5-imut
Inuk aaqqissuusinermi piumasaqaatinut naapertuutinngitsumik iliuuseqartoq pisussaavoq soraarnerussutisianut aningaasaateqarfik imaluunniit inuunermut imaluunniit soraarnerussutisianik sillimmasiisarfik iliuutsit taakku pillugit piaartumik nalunaaruteqarfigissalllugu. Pineqartoq taamatut nalunaaruteqanngippat § 105, imm. 3 nr. 3 malillugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.


§ 47-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17 j assigaa.

Imm. 1-imut
Aaqqissuussinermi § 39-mut imaluunniit § 40-mut ilaasumi akitsuutinik akiliisussanngortoqaraangat soraarnerussutisianut aningaasaateqarfiup imaluunniit sillimmasiisarfiup pineqartup akitsuut naatsorsussavaa ilanngaatigalugulu. Akitsuut akileraaruserivimmut akilerneqassaaq kingusinnerpaamik aningaasat sinneruttut piginnittumut akilerneqarneranni.

Imm. 2-mut
Akitsuutip akilerneqarneranut peqatigitillugu soraarnerussutisianut aningaasaateqarfik imaluunniit sillimmasiisarfik akileraaruseriffimmut akitsuut pillugu nalunaarummik nassiussaqassaaq. Akileraarutinik nalunaaruteqarneq pissaaq akitsuutit pillugit immersugassap akileraaruseriffimmit suliarineqartup immersorneratigut.

Akitsuut akileraaruserivimmut akilerneqassaaq kingusinnerpaamik soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfiup imaluunniit inuunermut imaluunniit soraarnerussutisianut sillimmasiisarfiup akitsuuteqarnissamut pisussaaffimmik ilisimannilerneraniit kingusinnerpaamik qaammatip ataatsip qaangiutinnginnerani.

Akileraarutit A-t ilanngaatiginissaannut atuutereersutut, soraarnerussutisianut aningaasaateqarfik imaluunniit sillimmasiisarfik nunap karsianut akiliinisssamut pisussaavoq, soraarnerussutisianut aningaasaateqarfiup imaluunniit sillimmassisarfiup akitsuutip ilanngaatiginissaanut pisussaaffini eqqortinngikkuniuk, imaluunniit akitsuut annikinaarlugu ilanngaassissutigisimaguniuk.

Imm. 3-mut
Tamatumunnga malitsigitillugu akitsuutip akilerneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut malittarisassiussapput.


§ 48-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 c assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkamut ilaapput Selskabit akornanni kattunnerit, tassa Selskabit immikkut tamarmik assigiinngitsunit peqataaffigineqartut (sanimut kattunneq) aamma selskabit ingerlatseqatigiiffinnik allanik pigisaqartut selskabillu pigineqartut kattunnerat, apeqqutaatinnagu selskabi ingerlatseqatigiiffinnik allanik pigisaqartoq tigusisuunersoq (qummut kattunneq) imaluunniit selskabi pigineqartoq tigusisuunersoq (killormoortumik ammut kattunneq). Aalajangersakkamut aamma ilaapput pisut akuleriissut, tassani selskabi tigusisoq selskabimit akiliisumi annertunerusunik annikinnerusunilluunniit aktiaateqarluni.

Imm. 2-mut
Kattunnertut paasineqassaaq, selskabimit ataatsimit arlaqartunilluunniit akiliisinnaajunnaarnatik atorunnaarnermik kinguneranik tassungalu peqatigitillugu selskabimut ingerlareersumut allamut, selskabimi peqataasunut ingerlatseqatigiiffimmi allami aktianik anpartiniluunniit tunniussinermikkut, pigisanik tamarmiusunik nuussineq; selskabinit marlunnit arlalinnilluunniit akiliisinnaajunnaarnatik atorunnaarnermik kinguneranik tassungalu peqatigitillugu selskabimut, selskabimi peqataasunut ingerlatseqatigiiffimmi nutaami aktianik anpartiniluunniit tunniussineratigut pilersitaasumut, pigisanik akiligassanillu nuussineq; selskabip akiliisinnaajunnaarani atorunnaarnermi kinguneranik tamatumunngalu peqatigitillugu ingerlatseqatigiiffimmut selskabimi aktianik anpartinillu tamanik pigisaqartumut, pigisaminik akiligassaminillu tamakkiisumik nuussinera.

Selskabit kattuttut qinersinnaavaat kapitalimi matumani malittarisassat atorniarnerlugit, tassa akileraarutitigut allannguutaanngitsumik kattunniarnerlutik imaluunniit akileraaruteqartussaatitaallutik kattunniarnerlutik. Akileraaruteqartussaatitaalluni kattunneq pigisanik akiligassanillu nalinginnaasumik akileraaruteqarluni pisinertut tunisinertullu isigineqarpoq.

Imm. 3-mut
Sinnerissap qanittuani raajarniarluni aalisarnerup allanngortitinneqarneranut atasumik imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq, akileraaruseriffiup akuersissutigisinnaagaa kapitali 4-mi akileraaruteqanngitsumik kattussineq inuinnaat akornanni pisinnaasoq, inuit taakkua raajartassaminnik aamma aalisariummik aammalu aningaasanik attartorsimasinnaanerit, pigisanut taakkununnga qularnaveeqqutitut atorneqartut, aktiatigut imaluunniit anpartitigut selskabimut pioreersumut imaluunniit nutaatut aallartittumut aktiaatilinnik arlallinnik imaluunniit arlalinnik anpartinik piginnittulimmut aningaasaliissuteqarnikkut.

Avaqqunneqarsinnaanngitsumilli piumasaqaataavoq, aningaasaliissuteqartut aamma selskabi Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaassasut aammalu selskabimi pilersinneqartumi aningaasaliissutigineqartut aktiatigut imaluunniit anpartitigut akiliutigineqassasut.

Raajartassat aamma aalisariut selskabimi piulersumut aningaasaliissutigineqartut, selskabip aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsornerani naatsorsorneqassapput, siusinnerusumi piginnittuusup pissarsiarinerata nalaanisuulli pissarsiassanngortillugit, aammalu siusinnerusumi piginnittuusup pissarsiarinerani nalingisuulli nalilerlugit naatsorsuunnerisigut. Ukiumi pineqartumi siusinnerusumi piginnittuusup akileraarutitigut nalikilliliissutigisimasinnaasai, selskabip nalikilliliissutigisimasaatut naatsorsuunneqassapput.


§ 49-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 d assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkami akileraaruserivik periarfissinneqarpoq kattunneq siunertarineqanngitsumik akileraartarnermi iluaqutinik kinguneqarnersoq misissussallugu.

Kapitalimi matumani malittarisassat malillugit kattunissaq akileraaruseriffiup itigartitsissutigisinnaavaa, ilimagineqarpat kattunnermi akileraartannginnissaq imaluunniit akileraarutissanik akiliinnginnissaq pingaarnertut pingaarnerilluunniit ilaattut siunertaasoq. Aningaasaqarnerup tungaatigut illersorneqarsinnaanngitsumik kattunneqarpat, soorlu ingerlatseqatigiiffinni kattunnermi peqaataasuni aaqqissuusseqqinnertaqanngitsumik, tamanna ilisimasutsitsilersinnaavoq akileraaruteqannginnissaq imaluunniit akileraarutissanik akiliinnginnissaq pingaarnertut pingaarnerilluunniit ilaattut siunertaasoq.

Sakileraaruseriviup akuersissut immikkut piumasaqaatitaqartissinnaavaa kattunnermi akileraarutitigut iluaqutissarsianik angusarisaasunut nalimmassaatitut illuatungiliisuusunik.

Immikkut ittumik pisut assersuutigalugu pisinnaapput, aktiat imaluunniit anpartit selskabimit piginnittuusumit niuermi nalingi najoqqutaralugit pisiarineqanngippata; imaluunniit ulloq kattuffiusoq sioqqullugu nalinginnaasumik niueqatigiinnerup avataatigut pigisanik, assersuutigalugu illuutinik, ingerlatsinermi atortunik, peqqumaatigisanik, goodwill-imik, pappiaqqanik aningaassanik nalilinnik, pisinnaatitaassutinik il.il., selskabimi peqataasunit imaluunniit ingerlatseqatigiiffimmit, selskabini kattuttuni peqataasumit peqataasunilluunniit qulangiisimasumit, ingerlatseqatigiiffinnut kattunnermi meqataasut ilaannut tunniussineqarsimappat.

Kapitalimi matumani malittarisassat malillugit kattunnissap akuersissutiginissaanut akileraaruseriffiup immikkut piumasaqaateqarfigisinnaasaatut taaneqarsinnaavoq, ingerlatseqatigiiffik akiliisuusoq tigusisumit pilersitaasoq, pigisat qaffatanik nalilerlugit, tamatumani assersuutigalugu annaasanut konto aaqqiivigineqarluni, tunniussinikkut qanittukkut kattunnissaq siunertaralugu pilersinneqarsimasoq. Tamatuma kingorna kattunnermi Selskabip tigusisup pigisami nalingi qaffallugit tigoqqissavai, taamaalillunilu nalikilliliinermi tunngaviit pitsaaninngortillugit. Taamatut pisoqarnerani kattunissaq akuersissutigineqarsinnaavoq piumasaqaatigalugu pigisat nalikillilerneqassasut, taamaalilluni kattunnerup kingunerisaanik akileraarutitigut sunniutai atorunnaarsinneqassallutik. Immikkut piumasaqaataasinnaasoq alla assersuutigalugu tassaasinnaavoq selskabit akiliisuusup ingerlaqqittullu akornanni pigisanik nuussinerit akileraartarnermut tunngatillugu qaangiinnarneqassasut.

Assersuutit taaneqartut tamakkiisuunngillat, taamaammallu pisuni tamani ataasiakkaani misissorneqartariaqarluni aktiaatillit ingerlatseqatigiiffiullu, tamatumani aamma Selskabit pigineqartut, akornanni iliuutsit, kingusinnerusukkullu kattunneq tunngavissaqanngitsumik akileraartarnermi iluaqutissanik nassataqarnersoq.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 d imm. 2 assigaa.

Selskabi pigisanik akiligassanillu allamit tigusiffigineqartoq selskabitut akiliuteqartutut taaneqarpoq, ingerlatseqatigiiffillu selskabit marluk amerlanerusullunniit pisuussutinik pigisaannik kattussinikkut pinngortoq, selskabimit tigusisumik/ingerlaqqittutut taaneqarpoq.

Akileraartarnermi periutsit ingerlatiinnarneqarnissaat eqqarsaatigalugu aalajangerneqarpoq aktianik anpartilu akiliineqassasoq. Taamaasilluni ingerlatseqatigiiffimmi akiliuteqartumi peqataasut kattuneq tikillugu aamma ingerlatseqatigiiffimmi tigusisumi peqataasuussut, selskabimi tigusisuusumi maannamut aktianik anpartinillu selskabimi tigusisuusumi pigisaasa nalimikkut qaffannerisigut akiliuteqarfigineqarsinnaanngillat.

Selskabimit akiliuteqartumi peqataasut akilerneqarsinnaapput selskabimi tigusisuusumi aktianik imaluunniit anpartinik nutaanik tunineqarnerisigut, aammali selskabip tigusisuusup nammineq aktiaattaanik anpartiutaanilluunniit..

Teknikkikkut periutsit pissutigalugit akuerineqarpoq selskabimi akiliuteqartumi peqataasut aningaasanngorlugu aaqqiissummik akilerneqarnissaat, kisiannili pappiaqqani nalilinni akiliuteqaataasut nalingisut allassimasup annertunerpaamik 10 procentiannik. Naligititamik allassimasoqanngippat 10 procentit taakkua pappiaqqat aningaasanik nalillit naatsorsuutini allassimasumik naligisaat aallaavigalugit naatsorsorneqassapput.

Naatsorsuutini allassimasumik naleq matumani imatut paasineqassaaq tassaasoq naleq selskabimi aningaasaatitut akilerneqarsimasut pappiaqqat aningaasanik nalillit pilersinneqarsimasut amerlassussaannik agguaanikkut pilersinneqartoq. Selskabit pillugit inatsisit atuuttuusut piumasaraat aktiat anpartillu naligititamik allassimasumik naleqartinneqassasut.

Imm. 3-mut
10 pct-imik malittarisassami selskabimi akiliisuusumi aktiat anpartilluunniit, selskabimi tigusisuusumi pigineqartut ilaatinneqanngillat. 10 procentimik piumasaqaateqarneq naammassineqassaaq, selskabimi tigusisuusumi aktiat anpartilluunniit allassimasumik nalingisa imaluunniit naatsorsuutini naligitinneqartut qaffasinnerpaamik 10 procentii aningaasanik akilerneqarpata.

Naligiissaarinermi aningaasat assersuutigalugu selskabimi peqataasut ilaannut akiliutitut atorneqarsinnaapput.

Imm.4-mut
Akileraaruserinikkut ulloq kattuffiusoq tassaavoq ulloq naatsorsuutini killiffimmik ammaaffiusoq, aktiat tunngavigalugit selskabit pillugit inatsimmi § 134b aamma anpartinik tunngaveqarlutik selskabit pillugit inatsimmi § 65 malillugit selskabimut tigusisuusumut tunngatillugu suliarineqartussaasumik. Kapitalimi matumani malitaarisassat atorneqarnisinnaanerannut piumasaqaataavoq ulloq kattuffik tassaasasoq Selskabip tigusisup ukiup naatsorsuusiorfiata nikinnera.


§ 50-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 e assigaa.

Imm. 1-imut
Aktiat tunngavigalugit selskabit pillugit inatsimmi § 134a, aammalu anpartit tunngavigalugit selskabit pillugit inatsimmi § 65 malillugit uppernarsaatit uku suliarineqassapput:

1. Kattunnissamut pilersaarut.

2. Allaganngorlugu nalunaarusiami kattunnissamut pilersaarut nassuiarneqassaaq tunngavilersorneqarlunilu. Nalunaarusiami allaaserineqassapput aktianut anpartinulluunniit akiliutit aalajangerneqarnerat, tamatumani aamma aalajangiiniarnermi ajornartorsiutit immikkut ittut.

3. Ataatsimoorullugu naatsorsuusiat kukkunersiukkat, ingerlatseqatigiiffinni tamani tamakkiisumik pigisanik akiligassanillu, iluarsiissutinik tigusinerup nassatarisassaatut ilimagineqartunik aammalu ingerlatseqatigiiffimmut tigusaqarnerup kingorna ingerlaqqittumut naatsorsuutini ammaanermi naligiissaarinermut siunnersuummik takutitsisunik.

4. Nalilersuisartut suliamut ilisimasaqartut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut allaganngorlugu oqaaseqaataat. Oqaaseqaat ilaatigut imaqassaaq selskabimi atorunnaartumi aktianut anpartinullu akiliut naleqquttuunersoq pissutsillu tunngavigalugit tunngavilersugaanersoq. Aammattaaq oqaaseqaateqarfigineqassaaq selskabit ataasiakkaat akiitsoqarfii kattunnerup kingorna naammattumik qulakkerinniffigineqarsorineqarsinnaanersut.

Uppernarsaatit siunnersuutitut nassiunneqassapput, kisiannili piumasaqaataavoq inaarutaasumik uppernarsaatit siunnersuutinit nassiunneqartunit immikkootuni pingaarutilinni allaanerussanngitsut.

Aammattaaq ullup kattuffiusup siornatigut ingerlatseqatigiiffinnut kattuttunut ulloq kattuffiusoq sioqqullugu ukiumut naatsorsuuteqarfisumut naammassineqarsimasumut kingullermut ukiumoortumik naatsorsuutit ilanngunneqartariaqarlutik.

Imm. 2-mut
Kattunnermi pissutsinik pingaarutilinnik akileraaruseriffiup naammattunik ilisimatinneqarnissaa qulakkeerniarlugu aammattaaq siunnersuutigineqarpoq akileraaruserivik nammineerluni aalajangiisinnaassasoq, uppernarsaatit ingerlatsiviup qinnuteqaammik suliarinninneranut atugassat allat suut selskabip nassiutissanerai. Assersuutigalugu ataatsimeersuarnermi allattaavissuit, fakturat aammalu kukkunersiuisut oqaaseqaataasa il.il. assilineri.


§ 51-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 f assigaa.

Imm. 1-imut
Ukiup isertitaqarfiusup nalinginnaasup kingulliup naaneraniit ullullu kattuffiusup tungaanut selskabip akiliisuusup isertitaanik akileraarutaasussanik naatsorsuinermi, piffisap qanoq sivisutiginera apeqqutaatinnagu piffissaq taanna tamakkerlugu isertitat annertussusilerneqassapput. Annertussusiliineq pissaaq kattunnermi selskabip atorunnaarsinnera apeqqutaatinnagu.

Selskabip akiliisuusup ukioq isertitaqarfia kingumut kipungasuuppat, ullorlu kattuffisoq ukiup isertitaqarfiusup naanerata kingornagut kisiannili qaammatisiutini ukiumi 31. december sioqqullugu pisimappat, selskabimut akiliisuusumut ukioq isertitaqarfiusoq kingulleq tassaassaaq ukiup isertitaqarfiusup aallaqqaataaniit ulloq katuffiusoq tikillugu.

Imm. 2-mut
Selskabi tigusisuusoq Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat malillugit selskabinut akileraarutinik piumasaqaataasinnaasunut aammalu akiliisitaanermi akilliutinut tamanut akiliisussaasuuvoq. Tamanna aamma atuuppoq selskabip akiliisuusup ukioq isertitsivigisaanut kingullermut aammalu siusinnerusumi ukiunut isertitsiviusunut.

Selskabi tigusisoq inatsisartut inatsisaat malillugu selskabip akiliisuusup akileraaruseriffimmit taarsiissutinik akileraarutinillu utertoorutissanik piumasaqaatigisinnaasaanut atatillugu taarsiutissaaq, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu inatsimmi § 27, imm. 4 naapertorlugu. Tamanna aammattaaq atuuppoq selskabip akiliisuusup ukiumut isertitsivianut kingullermut aammalu ukiunut isertitaqarfiusunut siusinnerusunut.


§ 52-imut

Aalajangersakkap selskabinut akileraaruteqarnikkut sunniuteqanngitsumik kattuttunut inatsisitigut sunniutit aaliaangersarpai Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 g assigaa, imm. 6 nutaaq eqqaassanngikkaanni.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap kinguneraa selskabip akiliisuusup pigisaanit akiligassaanillu iluanaarutit annaasaqaatillu kattunnermi selskabimit akiliisuusumiit selskabimut tigusisumut nuunneqartut akileraaruserneqassanngitsut. Akileraarusiinissaq taarsiullugu kinguartinneqassaaq selskabip tigusisuusup pigisanik akiligassanilu tigusanik tunisinissaanut.

Selskabip tigusisuusup akileraarutaasussanik isertitaanik naatsorsuinermi pigisat akiligassallu imatut suliarineqassapput, selskabimit tigusisuusumit pissarsiarineqarsimasutut aammalu selskabip akiliisuusup pissarsiarinninnerani akiusut atorlugit.

Selskabip akiliisuusup akileraarutitigut nalikilliliissutigisimasinnaasai selskabimit tigusisumit nalikilliliissutigineqartutut isigineqassapput. Tamanna aamma atuuppoq aningaasanik pisassaqarfinnit annaasaqaatissanut immikkoortitat, isumaqatigiissutit il.il.

Pigisat selskabip tigusisuusup kattunnermi tigusaasa akornanni selskabimit tigusisumit pisassarisanik ilaqarpata selskabip tigusisup selskabimit akiliisuusumit pisassai kattunnermi akilerneqartutut isigineqassapput. Akiliineq pisassarisat kattunnerup nalaani allassimasumik nalinginut pisimasutut isigineqassaaq.

Akiligassat selskabip tigusisuusup kattunnermi tigusaasa akornanni selskabimi akiliisuusumut akiitsunik pisassanik peqarpat, selskabip tigusisuusup selskabimit akiliisuusumit pisassarisai kattunnermi akilerneqartutut isigineqassapput. Akiliineq pisassarisat kattunnerup nalaani allassimasumik nalinginut pisimasutut isigineqassaaq.

Selskabip tigusisuusup selskabimut akiliisumut akiitsut aammalu selskabimut akiliisumut piumasaqaatit akilerneqarneranni iluanaarutai annaasaqaataalluunniit § 16-imi malittarisassat malillugit akileraaruserneqassapput.

Imm. 2-mut
Pigisat akiligassallu selskabimimit akiliisuusumit iluanaarniarneq siunertaralugu imaluunniit inuussutissarsiornermut atatillugu pissarsiaasut, selskabip tigusisup isertitaasa akileraarusigassat naatsorneranni, iluanaarniarneq siunertaralugu imaluunniit inuussutissarsiornermut atatillugu selskabimit taassuminga pissarsiarineqarsimasutut suliarineqassapput.

Pigisat akiligassallu kattunnermi selskabimit akiliisuusumit selskabimut tigusisumut nuunneqarnerat, iluanaarniarnermik inuussutissarsiornermilluunniit pasitsaassisimanermik uppernarunnaarsitsisuusinnaanngilaq.

Imm. 3-mut
Selskabip akiliisuusup isertitat akileraarusigassat naatsorneranni pappiaqqanit nalilinnit iluanaarutit annaasalluunnit piviusunngortinneqarnikuunngitsut ilanngussimappagit, pappiaqqat nalillit selskabip tigusisup isertitaasa akileraarusigassat naatsorneranni, selskabimi tassani isertitat naatsornerannut ilanngunneqarsimasutut pineqassapput.

Aktiat, obligationit, qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartat imaluunniit inunnit pisassat kattunnermi selskabimit akiliisuusumit tiguneqartut piviusunngortinneranni selskabi tigusisoq iluanaaruteqarpat annaasaqarpalluunniit, iluanaarutit annaasaqaatilluunniit taamaattut, selskabimit akiliisuusumit piviusunngortinneqarsimasuugaluarpata malittarisassat atorneqarsimasussaagaluartut atorlugit suliarineqassappput.

Imm. 4-mut
Pigisat akiligassallu selskabip tigusisup selskabimit akiliisuusumit pissarsiarinngisai akileraarusiinikkut suliarineqarnerat kattunnerup kinguneranik allanngortinneqassanngilaq, pigisat akiligassallu taassuminnga pissarsiarineqarsimasutut takutinneqarsinnaasut, selskabip tigusisup naatsorsuutaani akileraarutillu naatsorneqarneranni immikkut inissiinertut ersersinneqarsimappata.

Taamaattoqanngippat akileraaruseriviup aalajangissavaa § 52-imi malittarisassat selskabimut akiliisuusumut imaluunniit tigusisumut malittarisassat atuuttuusut pigisanut akiligassanullu pineqartunut tunngatillugu atorneqassanersut.

Imm. 5-imut
Aalajangersakkap kinguneraa selskabimi akiliisuusumi ulloq kattuffiusoq sioqqullugu amigartoorutit, selskabip tigusisup isertitaasa akileraarutaasussat naatsorsorneranni ilanngaataasinnaanngitsut. Tamanna aamma atuuppoq selskabip akiliisuusup aningaasatigut isumaqatigiissutitigut anaasaqaataanut, takuuk § 17.

Selskabimi tigusisumi ulloq kattuffiusoq sioqqullugu amigartoorutit § 30, imm. 1-imi, 3-mi 4-milu malittarisassat malillugit suliarineqassapput. Tamanna aamma atuuppoq selskabip tigusisup aningaasatigut isumaqatigiissutitigit annaasaqaataanut, takuuk § 17.

Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsit malillugu selskabi tigusisoq aatsitassarsiornissamut imaluunniit iluaqutiginninniarnissamut akuersissummik nalunaarfigineqarsimappat ulloq kattaffiusoq sioqqullugu amigartoorutit § 30, imm. 7-imi malittarisassat malillugit suliarineqassapput. Tamanna aamma atuuppoq selskabip tigusisup aningaasanut tunngasutigut isumaqatigiissutitigut annaasaqaataanut, takuuk § 17.

Imm. 6-imut
Aalajangersagaq imm. 6-imi nutaami Selskabip piginnittuusup selskabillu 100 procentimik pigineqartup akornanni imaluunniit selskabit marluk 100 procentimik pigineqartut akornanni kattunnernut tunngatillugu imm. 5-imi malittarisassamut sanilliullugu immikkorluinnaq ittuuvoq.

Kattunnerni taamaattuni selskabimi akiliisuusumi ulloq kattuffiusoq sioqqullugu amigartoorutit selskabip tigusisup akileraarutaasussanik isertitaasa naatsorneranni ilanngaataasinnaapput. Kisiannili piumasaqaataavoq selskabimi akiliisuusumi amigartoorutit ukiumi isertitsiviusumi selskabip akiliisuusup selskabip piginnittuusup 100 procentimik piginniituunerata nalaani amigartoorutaasimanissaat.

Imm. 7-imut
Aalajangersakkap kinguneraa ulloq kattuffiusoq sioqqullugu amigartoorutinut § 30, imm. 6 aamma 7 malillugit siuarsitsinissamut (carry-back) malittarisassat atuutitinneqassanngitsut. Tamanna selskabimut akiliisuussumut tigusisuusumullu atuuppoq.


§ 53-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 h assigaa.

Imm. 1-imut
Selskabinut peqataasunut kapitalimi tassani malittarisassanik atuineq malitseqarpoq selskabimi akiliisuusumi aktiat anpartilluunniit selskabimi tigusisuusumi aktianik anpartinilluunniit kattunnermi akilerneqarneri naapertorlugit akileraarusiisoqassanngitsoq.

Selskabimi akiliisuusumi aktiat anpartilluunniit selskabinit peqataasunit tunineqartutut isigineqarput, aktiat anpartilluunniit selskabimi tigusisuusumi aktiaanngitsunik anpartiunngitsunilluunniit taarserneqarneri naapertorlugit, tassa imaappoq aktiat anpartilluunniit aningaasanik nalimmassaataasunik taarserneqarnerisa annertussusia naapertorlugu.

Imm. 2-mut
Taamatut pisinermi iluanaarutaasinnaasunut annaasaqaataasinnaasunulluunniit atatillugu selskabimi akiliisuusumi peqataasuni §§ 16, imm. 2-mi aamma 34-mi malittarisassat malillugit pineqassapput.

Imm. 3-mut
Selskabimi peqataasoq selskabimi akiliisuusumi aktianik anpartinilluunniit aningaasanik akilerlugit pisiarineqartunit amerlanerusunik aktiaateqarpat anpartiuteqarpalluunniit, aktiat anpartilluunniit siulliullugit pisiarineqartut aningaasanngorlugit akilerneqartutut isigineqassapput. Aktiat anpartillunniit ataatsikkut pisiarineqarsimasut kisiannili assigiinngitsunik pisinnaatitaaffeqarfiusut pineqarpata aktiat anpartilluunniit ullormi kattuffiusumi aningaasatigut nalingi malillugit pisiarineqartutut isigineqassapput. Taamannattaaq atuuppoq aktiat anpartilluunniit ataatsikkut pisiarineqarsimasut ilaat inuussutissarsiorneq imaluunniit iluanaarniarneq siunertaralugu pisiarineqarsimappata. Selskabimi peqataasoq tassaavoq aktiaatilik imaluunniit anpartiutilik.


§ 54-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 i assigaa.

Imm. 1-imut
Selskabip piginnittuusup selskabillu pigineqartup kattunneranni selskabip pigineqartup pigisai akiligassaalu ataatsimut selskabip piginnittuusup selskabimit pigineqartumi aktiaataanut anpartiutaanulluunniit taarsiunneqassapput. Selskabi pigineqartoq kattunnermut atatillugu atorunnaarpat, selskabip piginnuttuusup selskabimi akiliisuusumi piginneqataassutini atorunnaarsittariaqarpai, selskabimi tigusisumi aktianik anpartinilluunniit nutaanik pilersitsinissamut tunngaviliisuunngitsumik.

Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq selskabimi akiliisuusumi aktiatigut anpartitigulluunniit iluanaarutit annaasaqaatilluunniit, selskabimit tigusisusumit kattunnermi atorunnaarsinneqartut, selskabip akileraarutaasussanik isertitaanik annertussusiliinermi eqqarsaatigineqassanngitsut.

Imm. 2-mut
Taamatuttaaq siunnersuutigineqarpoq nammineq aktiaatigisanik anpartiugisanilluunniit selskabip tigusisup selskabip akiliisup pigisaanik akiligassaanillu tunniussinermi pissarsiarisimasinnaasaanik atorunaarsitsinermi iluarnaarutit ajunaarutilluunniit selskabip isertitaanik akileraarutaasussaanik annertussusiliinermi naatsorsuutigineqassanngitsut.


§ 55-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 j assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersagaq malittarisassanik imaqarpoq selskabimi tigusisuusumi aktiat anpartilluunniit selskabimi akiliisuusumi peqataasunit pigineqartut kattunnermut atatillugu selskabimi akiliisuusumi aktiaatiminnut anpartiutiminnullu akiliutitut tigusaat pineqassanersut.

Selskabimi tigusisuusumi aktiat anpartilluunniit kingusinnerusukkut tunineqarneranni taakkua isertitat akileraarutaasussat naatsorsorneqarneranni selskabimi akiliisumi aktianik anpartinilluunniit taarserneqartut pisiarineqarfianni akigisimasaannillu akilerlugit pisimasutut pineqassapput. Selskabimi akiliisuusumi aktiat anpartilluunniit taarserneqartut ingerlatseqatigiiffimmi peqataasut inuussutissartiuteqarneranut iluanaarniarneranulluunniit atatillugu pissarsiarineqarsimappata, ingerlatseqatigiiffimmi tigusisuusumi aktiat anpartilluunniit pissarsiarineqartut taamatuttaaq ingerlatseqartigiiffimmi peqataasut inuussutissarsiuteqarnerannut atatillugu iluanaarniarnerluunniit siunertaralugu pissarsiarineqarsimasatut isigineqassapput.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap kinguneraa selskabimi akiliisuusumi peqataasup aktiat anpartilluunniit taarserneqartut piffissani assigiinngitsuni pisiarisimappatigit, imaluunniit taakku ilaat peqataasup inuussutissarsiorneranut atatillugu iluanaarniarnermilluunniit siunertaqartumik pissarsiarisimappagit, selskabimi tigusisumi aktianik anpartinilluunniit pissarsiarineqartut ataasiakkaat selskabimi tigusisuusumi aktianik anpartinilluunniit annertoqataannik taarserneqartutut isigineqassapput. Pissarsiarineqartut nalingi naatsorsorneqassapput ullormi kattuffiusumi aktiat taarsiissutigineqartut aningaasatigut nalingi malillugit. Aktiat anpartilluunniit tiguneqartut assigiinngitsunik pisinnaataaffiuppata, aktiat anpartilluunniit tiguneqartut assigiinngitsut ataasiakkaat immikkut naatsorneqassapput.


§ 56-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 k assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersarneqarpoq kapitalimi matumani malittarisassat aallaaviusumik piginneqatigiin-nikkut suliffeqarfiit kattunneranni aamma atorneqassasut, kisiannili aktiat tunngavigalugit selskabinut il.il. malittarisassat imarisatik tunngavigalugit piginneqatigiinnikkut suliffeqarfin-nut tulluanngitsut pinnagit. Assersuutigalugu aningaasat katersat akileraarusiivigitinneqar-tussaanngitsut pineqarsinnaapput.

Akileraaruseriffiup kattunnermut piumasaqaatinik aalajangersinnaasaanut kattunnissamullu qinnuteqaatip qaqugukkut itigartitsissutigineqarsinnaaneranut tunngatillugu § 49, imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 2-mut
Kapitalimi matumani malittarisassat malillugit akileraarusiinissap akuersissutigineqarnis-saanut piumasaqaataavoq nunat allat selskabiutaannik kattusseqateqarnermi imaluunniit taakkua akornanni kattunnermi Kalaallit Nunaanni akileraarusiinermi nalinik ingerlateqqinneqarsinnaasunik pigisaqartoqarnissaa. Tassa imaappoq pigisat akiligassallu Kalaallit Nunaanni akileraarusiinerup ataaneereersut. Taamaammat aalajangersagaq taamaallaat atorneqarsinnaa-voq selskabi akiliisuusoq pigisaqartillugu akiligassaqartillugulu il.il. maani nunami aalajangersimasumik ingerlatsinermut atasunik, kattunnermi kalaallit allamiulluunniit selskabiutaan-nit tigusisumit tiguneqartunik.

Akileraaruseriffiup kattunnermut piumasaqaatinik aalajangersinnaasaanut kattunnissamullu qinnuteqaatip qaqugukkut itigartitsissutigineqarsinnaaneranut tunngatillugu § 49, imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 3-imut
Ingerlassanik aveqatigiissitsineq imatut paasineqassaaq selskabip pigisami akiligassamilu ilai tamarmiusulluunniit selskabiutaannut ingerlareersunut nutaanulluunniit nammineq pigisat akiligassalluunniit annertussusaat tunngavigalugit akiliinermut malittarisassaq malillugu selskabip nuussinera aammalu selskabip nammineq peqataasorisani ingerlatseqartigiiffinni tigusisuusuni aktianik anpartiniluunniit agguaasilluni.

Akileraaruseriffiup aveqatigiissitsinermut piumasaqaatinik aalajangersinnaasaanut aveqati-giissitsinissamullu qinnuteqaatip qaqugukkut itigartitsissutigineqarsinnaaneranut tunnga-tillugu § 49, imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 4-mut
Pigisanik nuussineq imatut paasineqassaaq selskabi atorunnaarsinneqarani ingerlataminik ataatsimut ingerlataminiluunniit immikkoortumik ataatsimik arlaqartunilluunniit selskabimut allamut, selskabimi tigusisuusumi aktianik anpartinilluunniit tunineqarnermut taarsiutitut nuussisoq.

Suliffeqarfimmi immikkoortumik oqarneq imatut paasineqassaaq selskabimi immikkoortor-taq, aaqqissugaaneq eqqarsaatigalugu immikkut ingerlasoq, tassa imaappoq immikkoortortaq nammineq pigisani atorlugit ingerlasinnaasoq.

Akileraaruseriffiup nuussinissamut piumasaqaatinik aalajangersinnaasaanut nuussinissamullu qinnuteqaatip qaqugukkut itigartitsissutigineqarsinnaaneranut tunngatillugu § 49, imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.


§ 57-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 l assigaa.

Imm. 1-imut
Imm. 1-imi aalajangersagaq imatut atuarneqassaaq imm. 2-milu aalajangersakkanut peqatigi-tillugu atorneqassalluni. Aalajangersakkat akissarsianit, aktianik anpartiniluunniit ingerlaavar-tumik kinguaariit nikinnerannut atasumik pisuutigineqartunit, akileraarnissamut pisussaaffim-mik kinguartitsinnaaneq aqutaraat.

Matumani pineqarpoq aalajangersagaq naapertorlugu kinguaariit nikinnerat, suliffeqarfimmik piginnittup suliffeqarfimmik suleqataasumut atorfeqartumut, suliffeqarfimmi nalinginnaasu-mik piffissaq tamaat suliffqartumut, tunisineratigut.

Aalajangersagaq malillugu aktiat anpartilluunniit tunngavigalugit ingerlatsivimmi atorfeqar-toq ilaatigut akissarsiami ilaasa "kinguaariit nikinneranni aktianik imaluunniit –anpartinik" pisinermut atukkami ukiumut kingusinnerusumut akileraaruserneqarnissaannik kinguartinne-qarnissaanut akuerineqarsinnaasuussaaq, ilaatigullu "kinguaariit nikinneranni aktianik imaluunniit –anpartinik" pisinermini akikinaarutaasup ukiumut kingusinnerusumut akileraarutiginissaata kinguartinnissaanut akuerineqarsimassalluni.

Suliffeqartoq allaffissornermik ingerlatsineq pissutigalugu akuerineqarnissamik qinnuteqaateqartariaqarpoq, kinguaariit nikinnissaasa isumaqatigiissutigineqarnerani imaluunniit kingu-sinnerpaamik ukiumi isertitaqarfiusumi aktianik anpartilluunniit pisiaqarfimmini nammi-neerluni nalunaarutip tunniunneranut peqatigitillugu.

Ilimagineqarpoq akuersissuteqarnissamut pisinnaatitaaffik Naalakkersuisut akileraaruserif-fimmut ingerlateqqissagaat.

Imm. 2-mut
Kinguartitsinissamut piumasaqaataavoq suliffeqartuusup aktiaateqartut pingaarnerit imaluun-niit anpartiuteqartut pingaarnerit kinguaariit nikinnissaat pillugu allaganngorlugu isumaqati-giiteqarfigisimassagai. Isumaqatigiissut imaqassaaq kinguaariit nikinnissaannut piffissap qanoq atorneqarnissaanut pilersaarummik aammalu kinguaariit ingerlaavartumik nikinnis-saannut erseqqinnerusumik piumasaqaatinik. Peqataasut piumasaqaatit taakkunannga sorleq qinissanerlugu namminneq aalajangersinnaavaat. Suliffeqarfimmik piginnittup annikinnerusu-nik aktiaateqarnissaa akornutissaqanngilaq. Selskabimi pingaarnerusunik aktiaateqartoqan-ngippat imaluunniit pingaarnerusunik anpartiuteqartoqanngippat kinguaariit nikinnissaat pillugu allaganngorlugu isumaqatigiissut, aktiaateqartut imaluunniit anpartiuteqartut, aktianik anpartinilluunniit amerlanerusunik pigisaqartunut isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq.

Suliffeqartut arlallit kattullutik ingerlaavartumik kinguaariit nikinnissaat pillugit pingaarnertut aktiaateqartumut imaluunniit pingaarnertut anpartiuteqartumut allakkatigut isumaqatigiissusiornissaat akornutissaqanngilaq.

Piumasaqaataavoq § 1, imm. 1, nr. 1 imaluunniit 2 malillugu sulisup sulisulluunniit Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaanissaat aammalu § 1, imm. 1, nr. 3 malillugu selskabip Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaanissaa.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkap kinguneraa aningaasat kingusinnerusukkut akileraarutigisassanngorlugit kinguartineqartut ukiumi isertitsiviusumi ataatsimi 50.000 koruuninit amerlanerussanngitsut. Taamaalilluni sulisoq ataaseq ukiumut 50.000 koruuninik aningaasarsiaminit aktianik anpartinilluunniit pisissutissanik kinguartitsinissamut akuerineqarsinnaavoq aammalu taakkua saniatigut 50.000 koruuninik aktiat anpartilluunniit taakku pisiarineranni aktiat anpartilluun-niit aningaasatigut nalingi appasinaarlugit nalilinnik pisinissamut, katillugit 100.000 kr.-it

Aktiat anpartilluunniit ukiup isertitsiviusup ingerlanerani ataasiarluni arlaleriarluniluunniit pisiarineqarsimanersut pingaaruteqanngilaq.

Kinguartitamik akileraarusiineq pissaaq ukiumi isertitsiviusumi pineqartup aktianik anpartinilluunniit pisiaminik taakkualuunniit ilaannik tunisiffiani imaluunniit ukiumi isertitsiviu-sumi Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaanerup atorunnaarfiani.

Imm. 4-mut
Kinguaariit nikinnissaannik isumaqatigiissut piviusunngortinneqanngippat kinguartitanik akileraarusiisoqassaaq ukiumi isertitsiviusumi isumaqatigiiffiup atorunnaarfiani. Taamaalilluni akileraarusiineq pissaaq ukiumi isertitsiviusumi illuatungeriit kinguaariit nikinnissaannik isumaqatigiissutip atorunnaarsinneqarnissaanik isumaqatigiissuteqarfigisaanni. Paasinarsippat kinguaariit nikinnissaannik isumaqatigiissut ukiuni isertitsiviusuni tulleriinni arlalinni imarisaa naapertorlugu eqqortinneqassanngitsoq, nipaatsumik isumaqatigiissuteqarnermi atorunnaarsitsineq aamma akileraarusiinermik kinguneqarsinnaavoq.

Inuit § 34, imm. 1 nr. 3-mi taaneqartut akornanni kinguaariit nikinnerat pineqarpat, aktiat anpartilluunniit tunissutitut tunniunneqarsinnaapput, tamatumani aamma aningaasatigut nalingat ataallugu nalilerlugit, tigusisumut akileraarutitigut kinguneqartitsiviunngitsumik.

"Selskabimi kinguaariit nikinneranni" amigartoorutaasinnaasut kinguartinneqarsinnaapput § 30, imm. 1-imi, 3-mi aamma 4-mi malittarisassat malillugit. Tamanna aamma atuuppoq aningaasanut tunngasutigut isumaqatigiissutini annaasaqaataasinnaasunut, takuuk § 17.


§ 58-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 25 m assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkami ilaqutariinni kinguaariit nikinnerata akileraarutitigut iluaqutinik siuner-tarineqanngitsunik nassataqarneranik akileraaruseriffiup misissuisinnaanera periarfissin-neqarpoq. Akileraaruseriffiup ilaqutariinni kinguaariit nikinnissaat itigartitsissutigisinnaavaa ilimagineqarsinnaappaat kinguaariit nikinnissaanni akileraaruteqannginnissaq imaluunniit akileraarutissanik akiliinnginnissaq pingaarnertut siunertaasoq imaluunniit pingaarnertut siunertat ilagigaat.

Inuit ingerlatitseqqissinnaasut tassaapput meeqqat, ernguttat kiisalu qatanngutit taakkualu meeraat erngutaallu. Meerarsiat aamma aapparisap meerai ikkarnaateqanngitsumik ilaqutaa-sutut isigineqarput. Tunniussisoq tunniussiffigineqartorlu § 1, imm. 1, nr. 1-imi najugaqarnis-samik aalajangersagaq malillugu Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaas-sapput.

Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq inuussutissarsiummik ilaqutariinni tunniussinikkut ingerlatitseqqiis-sinnaaneq ammaanneqassasoq piumasaqaatigulgu suliffeqarfiup pigisai tunniunneqassasut akileraarutitigut nalingisa aamma nalinginnaasumik niuerutiginerini nalingisa akornanni naleqartillugit. Nalinginnaasumik niuerutiginerini nalingi akileraarutitigut nalinginit appasin-neruppata piumasaqaataavoq ingerlatitseqqinnermi malittarissat atorneqassasut, tassa akileraa-rutitigut nalingi atorlugit tunniunneqassasut, taamaalilluni tunniussisoq tunniussinermi akile-raarutitigut annaasaqarnermik naatsorsuisinnaajunnaartillugu.

Ingerlatitseqqiinerup sunniutigaa tunniussinermi iluaarutip tunniussisumut akileraarutaasussaannginnera. Suliffeqarfimmi pigisat pissarsisumut akileraarutaassapput, piffissami tun-niusisumit pisiarineqarfigisaanni taamanilu akiliutigisimassaanik akilerlugit tigusisumit pisiarineqarsimasutut. Akileraartarnermi nalikilliliinerusinnaasut, tunniussisumit nalikillilii-ssutigineqarsimasut, tigusisumit nalikilliliissutigineqarsimasutut isigineqassapput. Pigisat inuussutissarsiorneq imaluunniit iluanaarniarneq siunertaralugu tunniussisup pissarsiarisimap-pagit, pigisat pissarsisumit tunineqarneranni iluanaarutit annaasalluunniit akileraartussaa-titaasup taassuma isertitaasa akileraarutaasussat naatsornerannut ilanngunneqassapput, iluanaarutit annaasaqatilluunniit tunniussisumit tunineqarsimappata taassuma isertitaasa akileraarutaasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartussaasimanerinut naapertuuttumik.

Imm. 3-mut
Ingerlatitseqqiissinnaanermut taarsiusinnaasinnaasutut siunnersuutigineqarpoq tunniussisoq pissarsisorluunniit suliffeqarfiup tunineqarnerani malittarisassat nalinginnaasut atorlugit iluanaarutit annaasaqatilluunniit annertussusilernissaat qinersinnaassagaa, apeqqutaatinnagu suliffeqarfik nalinginnaasumik niuernermi nalinga ataallugu tunniunneqarnersoq, kisiannili akileraarusiinermi nalingisa assinganik taakkunanngaluunniit annerturusunik nalilerlugit.

Periutsit taakku marluk akornanni nammineq aalajangiisoqarsinnaavoq, taamaalilluni tunniussisoq pissarsisorlu suliffeqarfimmi pigisamiit pigisamut pissarsisoq ingerlatitseqqiissanersoq, imm. 3-mi periuseq atorneqassanersoq imaluunniit nalinginnaasumik niuernermi nalinga tamakkiisoq atorlugu tunniussisoqassanersoq.

Imm. 4-mut
Pissarsisup tunniussineq sioqqullugu isertitai akileraarutaasussat amigartoorutaappata, taassuma isertitat amigartoorutaasut tamatuma kingorna suliffeqarfimmik tunniussinermi iluanaarutaasinnaasunit ilanngaatigisinnaanngilai.


§ 59-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 26 assigaa.

Aalajangersakkami allattorsimapput inuit selskabillu, peqatigiiffiit il.il. § 1 aamma § 2-mi taagorneqartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akileraartussat akileraarutit assigiin-ngitsut sorliit akileraarutigissaneraat


§ 60-imut

Siunnersuutigineqarpoq selskabit akileraarutaat 35 procentimiit 30 procentimut appartin-neqassasut.

Imm. 1-imut
Imm. 2-mi aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi atuuttumi § 26 a, imm. 2 assigaa kingunerissallugulu selskabinut akileraarutip 30 procentiusup aalajangiusima-neqassaaq selskabit Kalaallit Nunaanni aatsitassat il.il. pillugit inatsit naapertorlugu aatsitas-sarsiorsinnaanermut iluaqutiginninniarsinnaanermullu akuersissummik nalunaarfigineqarsimasunut imaluunniit sikumik imermillu avammut tuniniaanissamik siunertaqarluni iluaqutiginnissinnaaneq pillugu inatsisartut inatsisaat naapertorlugu atuisinnaanermut akuersissummik nalunaarfigineqarsimasunut.


§ 61-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 27 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa nuna tamakkerlugu akileraarutip procentia qaammatisiutini ukioq pineqartoq sioqqullugu 15. november nallertinnagunnagu Inatsisartut aalajangissagaat.

Aningaasarsianit akileraarusigassat tassaapput akileraarusigaasussanik isertitat inummut ilanngaataasussamik ilanngareernerisigut akileraarusigassartaat, 100-millu agguarneqar-sinnaasumut qaninnerpaamut koruuninngorlugit ammut akunnaallisat.


§ 62-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 28 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa kommunimut akileraarut qaammatisiutini ukioq pineqartoq sioqqullugu 1. december nallertinnagu, killissarititat annertunerpaamik 30 pct-ip appasinner-paamillu 20 pct.-ip akornanni kommunalbestyrelsip aalajangissagaa.

Akileraartussaatitaasunut Akileraartarnermut Pisortaqarfimmik kommunitut akileraarfissaqar-titaasut, takuuk § 68, nunamut tamarmut immikkut akileraarut, Inatsisartut inatsisaanni § 64 naapertorlugu kommunimut akileraarummut taarsiunneqarpoq.


§ 63-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 28 a assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa kommuninut ataatsimut akileraarutip procentia Kalaallit Nunaanni kommunit kattuffiata isumaqatigiinniarfigereerneratigut qaammatisiutini ukioq pineqartoq sioqqullugu ukiup affaani siullermi Inatsisartut aalajangissagaat.

Akileraartussaatitaasut Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut kommunitut akileraarfissaqartut kommuninut ataatsimut akileraarutinik akiliineq ajorput. Naatsorsuutigineqarpoq nunamut tamarmut akileraarut immikkut ittoq imatut annertutigitinneqarluni aalajangerneqassasoq kommunimut akileraarutip aamma kommuninut ataatsimut akileraarutip katinnerat annertoqatigitillugu.


§ 64-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 29 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa nunamut tamarmut akileraarutip immikkut ittup procentia qaammatisiutini ukioq pineqartoq sioqqullugu 15. november nallertinnagu Inatsisartut aalajangissagaat.

Taamaallaat akileraartussaatitaasut Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut kommunitut akileraarfissaqartut, nunamut tamarmut immikkut akileraarutinik akiliisarput.


§ 65-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 30 assigaa, atuisinnaanermulli akiliutit akileraaruserneqartalernissaat aamma siunnersuutigine-qarluni atuisinnaanermut akiliummik inunnut selskabinullu Kalaallit Nunaannut tamakkii-sumik akileraartussaatitaanngitsunut akiliisoqarnerani pissarsiat qaffasissusiat qulakkeer-niarlugu.

Aalangersagaq aamma pissarsiat isertitat allat tamaasa assigalugit akileraarutaasussaanerisa kinguneraa, taamaammallu pissarsianit akileraarutip procentia immikkut aalajangernissaanut tunngavik atorunnaarluni.


§ 66-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 31 assigaa.

Imm. 1-mut
Aalajangersakkap kinguneraa inuit § 1, imm. 1, nr. 1 aamma 2 malillugit tamakkiisumik akileraartussaatitaasut imaluunniit § 2, imm. 1-imiit 6-imut malillugit killilimmik akileraartussaatitaasut inummut ilanngaatissinneqarnerat.

Inuit § 2, imm. 1, nr. 2 malillugu killilimmik akileraartussaatitaasut piffissamit tamakkiisumik akileraartussaatitaanerup atorunnaarneraniit ingerlaavartumik akissarsiaqarnerup atorunnaa-rnissaata tungaanut inummut ilanngaatisinneqarput. Kisiannili taamaallaat inummut ilanngaasiineqarpoq piffissami soraarniarfimmi aningaasarsisoqarpat, tamatumani aamma tamatumun-nga taarsiissutinik. Taamaalilluni aningaasarsianut kingusinnerusukkut aaqqiissutinut, tapinut ataasiarluni tunniunneqartunut, tantieminut kiisalu unammillersinnaannginnermik piumasa-qaatinut taarsiissutinut inummut ilanngaatisiineqanngilaq.

Inunnut § 2, imm. 1, nr. 3 aamma 4 malillugit killilimmik akileraarutussaatitanut inummut ilanngaatissiisoqassaaq piffissami ullormiit atorfiniffigisammiit Kaalaallit Nunaannut nuuivinnissap tungaanut.

Inunnut § 2, imm. 1, nr. 5 malillugu killilimmik akileraartussaatitaasunut piffissami ilinniagaqarnersiutinik allanillu tigusaqarfigisaminni inummut ilanngaatissiisoqassaaq.

Inunnut § 2, imm. 1, nr. 6 malillugu killilimmik akileraartussaasunut Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ingerlataqartillutik inummut ilanngaatissiosoqassaaq.

Inuit pineqartut killilimmik akileraartussaatitaasut nalinginnaasumik ilanngaatissinneqas-sanngillat, aammalu aningaasarsiat B-nik akileraarutaasussaanngitsunik isertitaqarnissamut pisinnaatitaanatik.

Imm. 2-mut
Selskabit aningaasarsiaat akileraarusigassat aalajangerneqassapput aningaasarsiat akileraa-ruteqaataasussat koruuninut 100-mik agguarneqarsinnaasunut qaninnermut ammut akunnaa-llillugit. Tamanna aamma inunnut killilimmik akileraartussaatitaasunut, imm. 1-imi ilaatinneqanngitsunut atuuppoq, tassalu inuit tamakkua inummut ilanngaammik ilanngaatis-sinneqassanatik.

Imm. 3-mut
Inuit killilimmik akileraartussaatitaasut § 2, nr. 1 malillugu A-tut isertitanut ilaatinneqartunik Kalaallit Nunaannit isertitaqartut aamma inummut ilanngaammik atuisinnaanissaat Naalakkersuisut akuersissutigisinnaavaat.


§ 67-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 32 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa inummut ilanngaatip anertussusissaa qaammatisiutit malillugit ukiup pineqartup siuliata affaani siullermi Inatsisartunit aalajangerneqarnissaa.

Katissimallutik aappariit, ataatsimut akileraarusigaasut, katillugit marlunnik inummut ilanngaateqassapput. Aappaasup toqukkut qimagunnerani aappariinneq unippat aappariinni toqukkut qimagaasoq ukiumi aningaasarsiorfiusumi aapparisap toqukkut qimaguffiani inummut ilanngaatinik marlunnik ilanngaateqassaaq.


§ 68-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 33 assigaa.

Imm. 1-imut
Imm. 1-imi aalajangersakkami oqariaaseq kommune akileraarfiusoq aalajangerpaa kommuni-tut akileraarutissap procentianik, akileraarutaagallartunut inaarutaasumillu akileraarutit naatsorsorneranni tunngaviusussamik, aalajangiisutut.

Sumi najugaqarnermik ukioq isertitaqarfiusoq sioqqullugu 1. septemberimi najugaqarfim-milluunniit tamanna kingoqqullugu pilersitsinermi, nalunaarsugaasut aalajangiisuupput, tunngavissarlu tamanna allanngussanngilaq ukiulluunniit ingerlanerani allamut nuussi-magaluaraanni.

Imm. 2-mut
Imm. 2-mi aalajangersakkap aalajangerpaa inuit sumiiffinni kommunit agguarnerisa avataanni najugaqartut Akileraartarnermut Pisortaqarfik kommunitut akileraarfittut atussagaat. Taamat-taaq, Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit il.il. inatsit malillugu aatsitassanik iluaqutiginnin-niarsinnaanermut akuersissummik pigisaqartunut tamanna atuuppoq. Kalaallit Nunaanni aatsitassat il.il. pillugit inatsit malillugu ujaasinissamik akuerineqarsimasut aamma Akileraar-tarnermut Pisortaqarfik kommunitut akileraarfigissavaat, akuersissut taanna kisiat malillugu suliffimik ingerlatsigunik.

Piffissami akileraartussaatitaanerup atuutilernerata kingorna ujaasinissammut iluaqutigin-ninniarsinnaanermulluunniit akuersissut nalunaarutigineqarpat, Akileraartarnermut Pisortaqarfik kommunitut akileraarfigissavaat ukioq isertitaqarfiusoq akuersissutip nalunaaru-tigineqarfigisaa aallarnerfigalugu. Akileraartussaatitaanerup taamaatinnera sioqqullugu ujaasinissamut iluaqutiginninniarsinnaanermulluunniit akuersissut atorunnaarpat Akileraar-tarnermut Pisortaqarfik kommunitut akileraarfigissavaat ukioq isertitaqarfiusoq akuersissutip atorunnaarsinneqarfigisaa tikillugu ilanngullugulu.

Akuersissutinik pigisaqartunut allanut kommune akileraarfissaasoq § 68, imm. 1 aamma 3-mi malittarisassat nalinginnaasut malillugit aalajangerneqassaaq. Soorlu tamanna atuuppoq misissueqqaarnerinnarmut akuersissummik peqartunut kiisalu ujaanissamut taamaallaat akuerineqartut aatsitassarsiormullu tunngasut avataani suliaminnik aamma ingerlatsisunut.

Imm. 3-mut
Kommune akileraarfiusussap toqqarneqarnera kommunalbestyrelsip akileraartussaasulluunniit isumaqatiginngippagu maalaaruteqarsinnaanermut malittarisassat imm. 3-mi aalajangersar-neqarput.

Imm. 4-mut
Imm. 4-mi aalajangersakkap kinguneraa ataatsimut akileraarusiinermi akileraarutinik naatsorsuineq uiusup kommune akileraarfigisaa tunngavigalugu pissasoq. Pissutsit immikkut ittut atuuppata, soorlu nuliaasoq inuussutissarsiummik pingaarnertut ingerlatsisuulluni, akileraaruseriffiup akuersissutigisinnaavaa akileraarutit naatsorsornerini nuliaasup kommune akileraarfigisaa tunngavigineqassasoq. Tamanna qinnutigineqassaaq kingusinnerpaamik ukioq aningaasarsiorfiusoq pineqartoq pillugu nammineq nalunaarsuummik tunniussinermut peqatigitillugu.


§ 69-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 34 assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap kinguneraa akileraartussaatitaasoq naalagaaffimmut allamut, tamatumani aamma Danmarkimut Savalimmiunulluunniit, akileraarsimappat, pineqartoq imatut appaaf-figineqarsinnaatitaavoq:

Appaaffigineqarnissamut piumasaqaataavoq akileraartartup appaaffigineqarnissani qinnutigissagaa, kiisalu akileraartartup nunami allami, Danmarkimi imaluunniit Savalimmiuni akileraa-rutit akilersimasami amerlassusii uppernarsaasiissutigissagai, taamatullu aamma akileraarut pineqartut nunami allami, Danmarkimi Savalimmiuniluunniit akileraartarnermut oqartussanit-toqqartumik akileeqqusaasimasalluni (akileraarusiissutaasimassalluni).

Nunami allami, Danmarkimi Savalimmiuniluunniit isertitat akileraarutaat akilersimagaluarpataluunniit, appaaneq taamaallaat akuerineqarsinnaavoq nunami allami, Danmarkimi Savalimmiuniluunniit isertitat nunatsinni malittarisassat malillugit sinnilimmik naatsorsorne-qarsimappata. Nunami allami isertitat nunatsinni malittarisassat malillugit akileraarutaasus-saanngippata appaaneq akuerineqarsinnaanngilaq.

Imm. 2-mut
Nunami allami, aamma Danmarkimi Savalimmiuniluunniit, marloriaammik akileraartan-.nginnissaq pillugu Kalaallit Nunaata isumaqatigiissuteqarfigisimasaanni isertitat pineqarpata, appaanerup annerpaaffigisinnaavaa aningaasat naalagaaffiup taassuma, Danmarkip imaluun-niit Savalimmiut isumaqatigiissut malillugu apeqquserneqarsinnaanngitsmik pissarsiassari-saasa amerlaqataat..

Assersuutigalugu danskit-kalaallit marloriaammik akileraartarneq pillugu isumaqatigiis-sutaanni allaaserisami 12-umi aalajangersagaq allassimavoq, nuna aallaaviusoq atuisinnaan-ermut akiliutinik akileraarusiisinnaasoq 10 pct-imik.


§ 70-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 34 a assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap nassataraa, umiarsuarni inuttaasut Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaasut, umiarsuarni Dansk Internationalt Skibsregisterimi (DIS-imi) nalunaarsorsimasuni akissarsiaqartut, akileraarutaat tamakkiisut DIS-imik isertitaminnut naapertuuttumik ilanngaavigineqassasut, umiarsuaq Kalaallit Nunaata imartaani angalasuunngippat.

Imm. 2-mut aamma 3-mut
Umiarsuarnut Kalaallit Nunaata imartaani angalasunut tunngatillugu aalajangersagaq umiarsuarnut usisaatinut Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni aalajangersimasumik angalasunut, aamma usisaatinut Kalaallit Nunaanni umiarsualiviit akornanni aalajangersimasumik angalasunut aammalu orsussanik usisaatinut minnerpaamik 1.100 imaluunniit 450 bruttotonnagelinnut taamaallaat atuuppoq.

Taamaasilluni aalajangersagaq Royal Arctic Line-p umiarsuaanut, Kalaallit Nunaanni sinersortuuneri imaluunniit imarpikkoortaataaneri imaluunniit taakku ataatsimoortillugit angalasuuneri apeqqutaatinnagu, tamanut atuuppoq.

Umiarsuit aalisakkanik tunisassiorfiit, aalisariutit kalittaatillu taamaasillutik aalajangersak-kami pineqanngillat, umiarsuit taakkua aamma Dansk Internationalt skibsregisterimi nalunaarsorneqarsinaasuugaluartut.


§ 71-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 34 b assigaa.

Siunnersuutigineqarpoq inuit umiarsuarni akileraaruseriffiup ilangaareerluni akissarsiaqartit-sisut nalunaarsorfianut nalunaarsimasuni inuttaasut, akileraarutaasa katinneri apparneqassasut, taamatut akissarsiaqarnermut naapertuuttumik, imm. 4 naapertorlugu.

Appaanissamut piumasaqaataavoq ilaasartaat Kalaallit Nunaanneersuussasoq 1.100 sinnerluguluunniit bruttotonnage-lik, takornarissanik angallassisuusut imaluunniit ataatsimoor-tillugit angalasut. Apeqqutaanngilaq imarsiorneq Kalaallit Nunaata imartaani pinersoq pinnginnersorluunniit.

Ataatsimoortitsilluni imarsiorneq qanoq paasisariaqarnersoq imm. 2-mi nassuiarneqarpoq.

Takornarissanik angallassineq imatut paasineqassaaq, ilaasartaat aalajangersimasumik uteqattaarluni angalasuunngitsoq, ilaasunik illoqarfimmit illoqarfimmut assartuinissaq pingaarnertut siunertaanani. Ilaasunut siunertaq pingaarnerusoq tassaavoq nuannisaarnissaq qasuersaarnissarlu, taamallu umiarsuarmi takornariartaammi ilaasuunissaq takornarissanut immini pilerinartuulluni. Takornariartaatitut nassuiaatip taamaalilluni umiarsualivinnut takornariartaatinullu akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 1, imm. 2-mi nassuiaatip assigaa. Ilaasartaat ilaasut illoqarfimmit illoqarfimmut allamut angallanneqarnissaat kisiat siunertaralugu killilimmik angallassippat ilaasartaatip takornarissanik angallassisuunerata allannguutigissanngilaa.

Ilaasartaat takornarissanik imaluunniit ataatsimoortitsilluni angallissinerup nalaani piffissat ilaanni takornarissanik angallassiunnaarluni illoqarfiit akornanni imaluunniit sumiiffiit akornanni ilaasunik assartuinissaq siunertarinerullugu angalalerpat, taamatut angalaneq aalajangersakkami pineqartunut ilaatinneqassanngilaq, taamaammat taamatut angalatilluni inuttanut akissarsiat tunniunneqartut A-mik akileraarutinik ilanngaavigineqassapput.

Kalaallit umiarsuaatileqatigiiffiannik oqarneq matumani paasineqassaaq umiarsuaateqar-nermik ingerlatsivik, piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffik imaluunniit aktiat tunnga-vigalugit selskabi umiarsuaatileqatigiiffiusoq, § 1 malullugu Kalaallit Nunaannut tamak-kiisumik akileraartussaatitaasoq, imaluunniit § 2 malillugu killilimmik akileraartussaa-titaasoq.

Umiarsuarni ilanngaareerluni akissarsiaqartitsisutut nalunaarsorsimasunut taamaallaat atuuttuuneranik isumaqatigiissutini allassimanissaanik piumasaqaatip kinguneraa, umiarsuaq ilanngaareerluni akissarsiaqartitsisutut nalunaarsukkanut nuuppat nutaanik isumaqatigiis-susiorneqarnissaa. Umiarsuarni ilanngaareerluni akissarsiaqartitsivittut nalunaarsorsimasuni akissarsiat sulilermilu atugassarititaasut pillugit isumaqatigiissutit suliaqarfinnut arlaqartunut ataatsikkut isumaqatigiissutigineqarsinnaapput. Sulisut akissarsiaat sulinermilu atugassariti-taasut tamatunani isumaqatigiissummi ilaatinneqarunnaartut, atorfeqartut ataasiakkaat umiar-suaateqarfiullu pineqartup, taassumaluunniit tamatumunnga pisinnaatitaata, akornanni isuma-qatigiissutigineqassapput.

Akissarsiatigut isertitat tassaapput isertitat akileraarutaasussaasut suulluunniit aningaasan-ngorlugit imaluunniit aningaasat nalingi, soorlu inuttatut akissarsiat, akissarsiat sulinermut akissarsiat allat, provisionit, sullitanit ajunngitsorsiat (drikkepenge) assigisaallu, sulisup sulinerminut atatillugu umiarsuarmiluunniit sulinermini pissarsiarisai. Tamatumunnga aamma aningaasat sulisumut nunamiikkallarnermi tunniunneqartut, ullormusiallu, napparsimanermi erninermiluunniit ullormusiat pillugit inatsiseqartitsineq malillugu umiarsuaateqarfiup tunniutai aamma anaassiniarnermut akissarsiat.

Nerisassarsiutit, umiarsuarmi akiliinani nerisaqarnermut taarsiullugit akilerneqartartut, akissarsiatut isertitatut aningaasat tunniunneqartut nalunaarlugit ilanngunneqassapput.

Akissarsianut umiarsuarmi pissarsiarineqartunut aamma ilaapput, umiarsuup ilaasartaatip nunami sananeqarnerani, iluarsaannerani amutsivimmiikkallarnerataluunniit nalaani pis-sarsiat. Tamanna taanaasilluni umiarsuarmi inuttaasutut taamaallaat atuuppoq.

Kiisalu aamma siunnersuutigineqarpoq ilanngaareerluni akissarsiffittut nalunaarneq taamaa-tinnerlu pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaassasut, tamatu-munnga ilanngullugu umiarsuarmik piginnittoq piumasaqaatit naammassineqarnissaannut akisussaasuusoq, umiarsuarmillu piginnittumut taamaallaat pineqaatissiissutaasinnaasut sammitinneqassasut.

Piginnittoq unioqqutitsissagaluarpat inuttat kingumoortumik akileraarutitigut ilanngaa-seriikkanik akissarsinissaannut sunniuteqassanngilaq, umiarsuup ilanngaareerluni akissarsiffittut nalunaarsuiffimmit peerneqarnissaata tungaanut inuttat ilanngaareerluni akissarsisussanut ilaammata, ilangaareerluni akissarsiaqarfittut nalunaarsuutinit peerneqarneq kingumoortumik atortinneqarsinnaanngimmat.


§ 72-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 34 c assigaa.

Pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutit akileraarusertalernissaat pillugu siunertaaginnarpoq, ikiorsiissutit tunniunneqartut isumaginninnermi ikiorsiissutit allat naatsorsorneqarnerannut tunngavissanut ilaanissaat, siunnersuutigineqarporlu inuit pisariaqavissuinnarnut ikiorsiis-sutinik pissarsisut akileraarutaasa katinneri appartinneqassasut, naleqqatigiisitsilluni pisariaqartitsinermi ikiorsiissutitut pissarsiat amerlaqataannik, isertitat akileraarutaasussat nalunaarsornerini ilanngunneqartussat. Pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutit isertitatut A-tut ilusileraluarpataluunniit, aningaasat tunniunneqartut akileraarutinik A-nik ilanngaavigi-neqassanngillat.


§ 73-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 35 assigaa.

Aalajangersagaq sinaakkusiisumik aalajangersagaavoq, tassani aalajangerneqarluni nunamut tamarmut akileraarutit, kommuninut ataatsimoortumik akileraarutit, kommunimut akileraa-rutit immikkullu nunamut tamarmut akileraarutit kapitali 7-imi malittarisassat malilugit akilersinniarneqassasut, iluanaarutisianilli aammalu atuisinnaanermut akiliutinit akileraarutit kapitali 8-mi malittarisassat malillugit akilersinniarneqassallutik.

Imm. 2-mi aalajangersakkap nassataraa, inuit ukiup isertitaqarfiusup ingerlanerani akileraa-rutaagallartunik akiliinissaat. Inunnulli killimmik akileraartussaatitaasunut akileraarutaa-gallartutut akiligaasut inaarutaasumik akileraarutit assigaat. Tamanna aamma iluanaarutisianit akileraarutinut atuisinnaanermullu akiliutinit akileraarutinut atuuppoq.


§ 74-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 36 assigaa.

Aalajangersakkap akileraarutit A-t nassuiaaserpai A-nik isertitanit akileraarutitut. Aammat-taaq akileraarutaasussanik B-nik aningaasarsiat, aningaasarsiat A-tut pissarsiatulluunniit akileraarusigassanngitsutut nassuiarneqarlutik.


§ 75-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 37 assigaa.

Aalajangersakkami nalunaarsorneqarput isertitatut A-tut suut naatsorsuunneqassanersut.

Imm. 1 aamma 2-mut
Isertitanut A-nut ilaapput:

Imm. 3-mut
Imm. 3-mi aalajangersakkap kinguneraa, isertitat isertitatut A-tut isigineqannginnerat akissarsiat naalagaaffiit allat sinniisoqarfiinit il.il., kiisalu inunnit, selskabinit il.il. Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi najugaqanngitsunit akiligaappata. Selskabit Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi aallaaveqanngitsut Kalaallit Nunaanni sinniisoqarunik, § 75, imm. 4 malillugu sinniisaasoq akissarsinermini akileraarutinik A-nik akiliisaaq.

Imm. 4-mut
Tunngavissat immikkut ittut kaammatuinerini imm. 4-mi aalajangersakkat malillugit Naalakkersuisut aalajangiisinnaassuseqarput isertitat imm. 1-mut aamma 2-mut ilaagaluartut isertitatut A-t pineqassanngitsut. Aalajangersagaq angerlarsimaffimmi ikiortimut akissar-siarititat A-tut naatsorsuunneqassannginnerannik aalajangiinermi atorneqarsimavoq, taamaattoqartillugu akileraarutinik A-nik ilanngaassineqassanani.

Taamatuttaaq aalajangersakkap Naalakkersuisut aalajangiisinnaatippai, isertitanit pineqartunit A-nik akileraarusiineqarsimanera apeqqutaatinnagu, aningaasarsiat B-tut nammineerluni nalunaaruteqarnermi nalunaarutigineqassasut.

Imm. 5-imut
Aningaasarsiat A-t aamma aningaasarsiat B-t immikkoortinneri pingaaruteqarpoq, aningaa-sarsianut B-nut akileraarutasussaanngitsunut immikkut malittarisassaqarnera peqqutigalugu. Aalajangiisarnerni assigiissitsinissaq qulakeerniarlugu imm. 5-imi aalajangersagaavoq, tamakku pillugit Naalakkersuisut aalajangiisassasut. Tamannalu aamma imm. 2-mi aamma 4-mi aalajangersakkanut naapertuuttuulluni.

Tamatuma aalajangiiviginerani Naalakkersuisut pingaartissavaat, isertitat pineqartut tigusi-suusumut akissaajaatinik ilanngariikkatut imaluunniit akissarsiatut tamakkiisuussutut isigineqartariaqarnersut.


§ 76-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 38 assigaa.

Aningaasarsiat A-nit ilanngaassisarneq pillugu tunngaviit pingaarnerit aalajangersakkami erseqqissaatigineqarput.

Imm. 1-imut
Nalinginnaasuuvoq isertitat A-t akilerneqaraangata akileraarutit A-t ilanngaatigineqartas-sapput. Tamanna akissarsiaannarnut atuutinngilaq, aammali akorternermi akissarsianut, bonus-inut, tunisaqarneq naapertorlug akissarsianut, suliffiup sinneqartoornerani sulisut pissarsiaannut ajunngitsorsianullu allanut immikkut ittunut. Taamaalilluni apeqqutaanngilaq akissarsiaqartup akissarsiaq pissarsiarisimaneraa tassalu qanga pisassarilersimanera.

Ukiup aningaasarsiorfiup ingerlanerani nalliuttuni sulisarnermi akissarsiat ingerlaavartumik imaluunniit siumoortumik akilerneqarsimappata, akiliutigineqartut piffissami akissarsior-fiusumi akilerneqarfiini nalinginnaasutut isertitatut A-t isigineqassapput. Ukiumi akissarsif-fiusumi akilerneqarsimanngippata nalliuttuni akissarsianit akileraarutinik ilanngaatit ukiumi aningaasarsiorfiusumi kingusinnerpaamik 31. december ilanngaatigineqassapput.

Sulinngeqarnersiutinut sulisumut tunniunnerini akileraarutit A-t ilanngaatigineqassapput. Akileraaruninilli ilanngaatit ukiumi aningaasarsiorfiusumi kingusinnerpaamik 31. december ilanngaatigineqassapput.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkami imm. 2-mi aalajangerneqarpoq akileraatutit A-t akileraartarnermi allagartami paasissutissat, sulisitsisup akissarsisitsinermini pigisassai, malillugit naatsorsorneqar-tassasut. Akileraarutit A-t ilanngaatigineqartut A-tut akileraarutaagallartuupput. Killilimmilli akileraartussaatitaasunut atuuppoq, akileraarutit A-t akilerneqartut inaarutaasumik akileraa-rutaasut, taamaammat pingaarnertut malittarisassaavoq killilimmik akileraartartut ukiup naanerani inaarutaasumik naatsorsuutinik nassinneqartassanngitsut.

Imm. 3-mut
Kinaluunniit piumasaqaatinik isertitanit A-nit atuutsitsiniarsinnaanngitsoq, akileraartit A-t ilanngaatigineqareertinnagit. Tamanna aamma atuuppoq ilanngaasussaatitaasumit ilan-ngaassinissamut piumasaqaatit allatigut naammassineqarsimagaluarpataluunniit.

Imm. 4-mut
Ilanngaasussaatitaanerup pilersinnaalernissaanut ilaatigut piumasaqaataavoq, akissarsiat inunnit, selskabinit peqatigiiffinnillu il.il. Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi najuga-qarfeqartunit akilerneqarnissaat. Matumunnga atatillugu eqqartuussiveqarfimmik najuga-qarfeqarnermi paasineqassaaq suliat eqqartuusivikkoortumik suliarineqarfissaanni najuga-qarnertut. Taamaammat inunnit, selskabinit, peqatigiiffinnit il.il. akissarsiassat aningaasarsiat B-tut isigineqartariaqarput, nunanit allanit toqqaannartumik tunniunneqarpata, A-tulli aningaasarsiaasallutik pisinnaatitaasumit Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi najugaqartumit akilerneqarpata.

Imm. 5-imut
Imm. 5-imi aalajangersakkap kinguneraa, Naalakkersuisut allaffissorneq eqqarsaatigalugu akileraarutinik naatsorsuinermi aalaaviusussat, 10-mik agguarneqarsinnaasumik koruuninut akunnaalliililluni appaanissamut malittarisassiuussisinnaanerat.

Imm. 6-imut
Imm. 6 malillugu akileraarutit A-t ilanngaatiginerini minnerpaaffissatut killiliinermik Naalak-kersuisut aalajangiisinnaapput.


§ 77-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 38 a assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa isertitat A-t Lønmodtagernes Garantifond aqqutigalugu akilerneqarpata, akiliineq aningaasaateqarfik aqqutigalugu A-tu akileraarutitut pisiman-ngitsuupata ilanngaasussaagaluartup akisussaaffigaa, akileraarutit A-t aningaasartai, akiliinnginnermi aningaasaateqarfiup akileraarutinut A-t ilanngaatigisimasai akilissallugit.

Lønmodtagernes garantifondip sulisitsisutuulli A-mik akileraarutit ilanngaatigineqartut naatsorsussavai, tassalu imaappoq akileraartarnermi ilanngaatit ilanngaatigereerneranni.

Lønmodtagernes garantifondimit A-tut akileraarutit naatsorsukkat akissarsiaqartumut tunngatinneqassapput, sulisitsisumit ilanngaatigineqarsimasutuulli.


§ 78-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 39 assigaa.

Aalajangersagaq danskit kalaallillu marloriaammik akileraartarneq pillugu isumaqatigiis-sutaanni artikel 25-mut tunngavissiisuuvoq, taannalu malillugu sulisitsisoq qallunaaq inummut Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaasumut akissarsisitsisoq, akileraarutinik A-nik Kalaallit Nunaannut ilanngaassaaq, § 75, imm. 4-mi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu. Aalajangersagaq isumaqatigiissuteqartunut assigiimmik atuuppoq.

Imm. 2-mi aalajangersakkap nassataraa, aningaasat qallunaap sulisitsisup imm. 1-i isumaqati-giissut malillugu akileraarutinik A-nik ilanngaavigisai, A-nik isertitatut isigineqarnissaat.


§ 79-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 40 assigaa.

Imm. 1-imiit 4-mut aamma 6-imi aalajangersakkat akileraartarnermut allagartaq pillugu nalinginnaasumik malittarisassanut tunngasuupput, tamatumani hovedkortinut bikortinullu.

Siumoortumik nalunaarsuinermi ilanngaatit inaarutaasumik akileraarusiinermi akileraarutis-sallu naatsorsorneqarneranni akileraartussaatitaasumut atuuttussatut naatsorsuutigisat aalajangerneqartarput.

Tamakkiisumik akileraartussaatitaasunut kortimi pingaarnermi ilanngaatissat taamaasillutik tassaapput akileraarusiinermi ilanngaatit inummullu ilanngaat. Killilimmik akileraartussaati-taasunut inaarutaasumik akileraarusiisoqarneq ajoqpoq, A-millu akileraarutit ilanngaataasi-masut taamaasillutik inaarutaasumik akileraarutaallutik. Siumoortumik nalunaarsuinermi akileraarutinillu naatsorsuinermi nalinginnaasumik akissarsianik pisartoq ilanngaammik, akissarsiallit aalajangersimasumik ilanngaataata inummullu ilanngaatip katinnerisigut pinngortumik, tunineqarsinnaavoq. Siulersuisut akissarsiaannik pissarsisartoq akissarsiallit ilanngaataannik inuulluunniit ilanngaataanik atuinissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

Katissimallutik aappariit ataatsimut akileraartussaasunut aallaavittut malinniarneqarsinnaavoq inummut ilanngaat isertitaqarnermut naapertuuttumik avinnissaa, naleqqussaanissaq pinngitsoortinniarlugu.

Akileraarnermut allagartami ilanngaat procenti allassimassaaq ukioq akissarsiffiusoq tamaat atorneqartussaq, Kalaallit Nunaanni sumiluunniit akissarsiaqaraluaraanni, procentilu taanna inaarutaasumik akileraarutit naatsorsorneranni atorneqassaaq.

Imm. 3-mi aalajangersakkap nassataraa, Naalakkersuisut inuit akileraarutinut akiligassanik kinguartooruteqartut siumoortumik nalunaarsuivigineqartarnissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaanerat. Aalajangersagaq atorneqanngisaannarsimavoq.

Imm. 5-imut
Taamaattumik imm. 5-imi aalajangersakkap kinguneraa, immikkut ittunik pisoqartillugu ilanngaateqanngitsumik akileraarnermut allagartaliisoqarsinnaasoq, tassalu akileraarnermut allagartaq qanoq amerlatigisunik ilanngaateqassanersoq tagginnagu, tamatumalu kinguneri-saanik procenti akiliutissaq ilanngaateqarani isertitassatut naatsorsuutigisat amerlassusiat tunngavigalugu naatsorsorneqassalluni. Akileraarnermut allagartat taamaattut piffissap ilaannaani sulisarnikkut ilanngaatit tamakkiisumik atorsinnaatinnagit, kiisalu tunisinermi akileraarnermut allagartamik pilersitsinermi atorneqartarput.

Imm. 7-imut
Imm. 7-mi aalajangersakkap nassatarissavaa akileraaruseriffiup paasissutissat akileraartarnermut allagartami, bikortimi imaluunniit frikortimi paasissutissat ilanngaasus-saatitaasumut toqqaannartumik nalunaarutigisinnaavaat, taamaalilluni akileraartartut ataasiakkaat ilanngaasussaatitaasumut akileraarnermut allagartaq tunniuttariaqarnagu, tamannalu ilanngaasussaatitaasumut amerlasuunik sulisoqartumut iluaqutaalluni.


§ 80-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 41 assigaa.

Imm. 1-imut
Imm. 1-imi aalajangersakkap siunertaraa akileraartartut akileraarnermut allagartamik ilanngaasussaatitaasumut tunniussisarnissaannik kaammattuineq. Tunisinermi killissaq appasinneq atorneqaraangat tassani tunngaviuvoq ilanngaateqanngitsunik iluanaaruteqarneq.

Imm. 2-mut
Imm. 2-mi aalajangersakkap siunertaraa isertitat A-t sulinermi pissarsiarineqartut, akissarsianik pissarsisup aningaasat sulinini tunngavigalugu inummit allamit pissarsiani tigummiinnarsinnaassagai. Taamatut pisoqartillugu A-nik isertitat akissarsisup sulisitsisullu akornanni naatsorsuisorneqartassapput akissarsisitsinerit tamaasa, ikinnerpaamilli qaammattut ataasiarluni. Taamattaaq akissarsiallip isertitanut A-nut akileraarutit A-t amerlaqataat tunniuttassavai. Akileraarutit A-t piffissami tassani ilanngaatigineqartutut isigineqarput. Sulisitsisup akissarsiortoq ingerlaannartumik soraarsissinnaavaa akissarsiortup piffissaq eqqorlugu akileraarutinik A-nik akiliisanngippat.


§ 81-imut

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 42 assigaa, imm. 1-illi allanngortinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq, taamaalilluni ilanngaasussaatitaasup akileraarutit A-t ilanngaatigineqarsimasut akileraaruseriffimmut akilertassallugit, taamaammallu aamma imm. 4-mi siunnersuutigineqarluni, naatsorsuutinik kingusinaartumik tunniussinermi kiffartuussinermi akiliut landskarsimut nakkartassasoq. Akileraarutit A-t ilanngaatigisimasat akilerneqarneri qaammammi tulliuttumi suli pisassaaq.

Imm. 2-mut
Imm. 2-mi aalajangersakkap kinguneraa ilanngaasussaatitaasoq ilanngaasarnermini torinngitsumik imaluunniit sumiginnaalluni iliorpat Naalakkersuisut malittarisassanik immikkut ittunik aalajangersaasinnaanerat. Tunngavigineqarpoq ilanngaasussaatitaasoq piffissami ingerlareermi ilanngaasarnini iluarsippagit allakkatigut qinnuteqarnermigut piffissaliussanut nalinginnaasunut utersinnaanermut akuerineqarsinnaasasoq.

Imm. 3-mut
Imm. 3-mi aalajangersakkap kinguneraa ilanngaasussaatitaasut ilanngaatigisatik qanoq nassuiaateqartarnissaannut Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaasut.

Imm. 4-mut
Imm. 4-mi alaajangersakkap kinguneraa ilanngaasussaatitaasup piffissaq eqqorlugu nalunaaruteqanngikkuni kiffartuussinermi akiliut landskarsimut akilertassagaa.

Imm. 5-imut
Imm. 5-imi aalajangersakkap kinguneraa Naalakkersuisut ilanngaasussaatitaasoq peqqusinnaagaat nalunaarusiornermi akileraarutinik A-nik pissarsisartut pillugit paasissutissanik tunniussisarnissaanik, soorlu inuup normuanik, aqqanik najugaanillu il.il., taamattaaq ilanngaasussaatitaasut isertitat A-t tunniussimasat kiisalu akileraarutit A-t ilanngaatigine-qarsimasut pillugit naatsorsuusiornerat pillugu malittarisassiuussisinnaallutik.

Imm. 6-imut
Imm. 6-imi aalajangersakkap kinguneraa Naakallersuisut aalajangersaasinnaasut ilanngaasussaatitaasumut aaqqiissutinik akiliutit utertillunilu akiliinermi akiliutit minnerpaaffissaattut killigititamik, akilerneqartussaq erniaasinnaasunik akiliutinillu ilasutitaqartoq aningaasanik akilerneqartunut nikingappat.


§ 82-imut

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 43 assigaa, siunnersuutigineqarporli imm. 1 ilaneqassasoq, isertitanik A-nik pissarsisartoq tusagassiuutitigut atuarneqarsinnaasutigut allakkut tamanna pillugu ilisimatinneqartassasoq.

Aalajangersakkap kinguneraa, ilanngaasussaatitaasup isertitanik A-nik pissarsisartoq ilanngaatigisat pillugit ilisimatittassagaa allakkatigut imaluunniit qarasaasiakkut, taamaalilluni pissarsisartup ilanngaasussaatitaasup akileraarutit A-t imminut tunniunneqartunit ilanngaatigineqartussat ilumut ilanngaatigineqarsimanersut qulakkeersinnaaniassammagu.

Imm. 2-mut
Imm. 2-mi aalajangersakkap kinguneraa ilanngaasussaatitaasup akissarsianik pissarsisartoq imm. 1 malillugu ilisimatikkusunngippagu, nalunaarutiginninnissaq ullormut pillaatitut akiliisitsissutit, Naalakkersuisunit imaluunniit Naalakkersuisut pisinnaatitaannit aalajangerneqartut, pineqaatississutiginerisigut pinngitsaaliissutiginiarneqarsinnaasoq.


§ 83-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 44 assigaa, qitiusumulli katersuutsitsinissap kingunerisaanik siunnersuutigineqarpoq, siunissami akileraarutit B-nik akiliisitsiniartarneq akileraaruseriffimmit isumagineqalissasoq.

Imm. 1-imut
Aalajangersagaq akileraarutinik B-nik siumut akiliisitsiniartarnermut tunngavoq. Akileraarutaagallartunik akiliisarnermut korti atorlugu akiliisitsiniartarnermi sillermik salliutillugillu namminersorlutik suliffiutillit eqqarsaatigineqarnerupput.

Imm. 2-mut
Akileraarutit B-t pillugit akiliissutissat ikinnerpaaffissaat Naalakkersuisut aalajangersin-naavaat.

Imm. 3-mut
Akileraarutit B-tut akileraarutissat akiliutinut qulinut agguataarlugit akilersinniarneqassapput, junimi decemberimilu akiliutinik akiliisitsiniartoqassanani.


§ 84-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 45 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa Naalakkersuisut malittarisassaliorsinnaanerat aningaasarsiat B-t akileraaruteqaataasussat ilanngaatissanik ilanngareerlugit sapinngisaq tamaat illuatungilerne-qareersimanissaat, tamatumuuna akileraarutit B-nik akiliisartut ikinnerulersillugit.


§ 85-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 46 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa akileraartussaatitaasoq, ukiumi akileraarusiiffiusumi 1. april tikillugu, akileraarutinik akileraaruseriffimmut akiliigallartasasoq, akileraarutini A-ni ilanngaatigineqarsimasut imaluunniit akileraarutitut B-tut akilerneqarsimasut saniatigut.

Akileraartussaatitaasoq ukiumi akissarsiffiusumi akileraarutinik akiligassanut, akiumut isertitsiviusumut akiliutit attuumassuteqarfigisaannut erniat akiliutilluunniit ilanngullugit, kinguaattoorsimappat, kinguaattoorutit taakkua akilersimasanit ingerlaannartumik ilanngaatigineqassapput.

Ukiumi akileraarusiiffiusumi aprilip 1-ata kingorna nammineq piumassutsimik akiliisoqar-simappat, akiliutigineqartut utertinneqassapput.


§ 86-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 70 assigaa.

Imm. 1-imut
Imm. 1-imi aalajangersakkap kinguneraa aktiat imaluunniit anpartit tunngavigalugit selskabi sunaluunniit Kalaallit Nunaanni nalunarsugaasoq iluanaarutinit agguagassarsianik akiliinis-samik iluanaarutisiaqartitsinissamulluunniit aalajangernermut atatillugu tamatigut iluanaa-rutisianit inaarutaasumik akileraarutinik iluanaarutisianit ilanngaasassaaq. Tamanna aamma § 1, imm. 1, nr. 10-mi peqatigiiffinnut taaneqartunut atuuppoq.

Apeqqutaanngilaq iluanaarutisiassaqartoq pigisassanngortitsivigineqartorluunniit Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik killilimmilluunniit akileraartussaatitaanersoq. Iluanaarutisianit akileraarut inaarutaasumik akileraarutaanera isumaqarpoq, akileraartussaatitaasup isertita-qarnera allatigut amigartoorfiunersoq nul-uunersorluunniit apeqqutaatinnagu tamatigut iluanaarutisianit akileraarneqartussaasoq.

Iluanaarutisianit akileraarutit procentiat selskabip kommunimi nalunaarsorfigisaata akileraar-nermut procentiata tamakkiisup assigissavaa. Selskabip Akileraartarnermut Pisortaqarfik kommunitut akileraarfigisarippagu, iluanaarutisianit akileraarutit procentiata nunamut tamarmut akileraarutit immikkullu nunamut akileraarutit procentiisa katinnerat annertoqa-tigissavaa.

Imm. 2-mut
Oqaaseqatigiinni siullerni nassuiarneqarpoq iluanaarutisiat tassaasut aktiaatilinnut tunniun-neqartut tamarmik, taamaallaat aktiat akeqanngitsumik tunniunneqartut aammalu ingerlatanik unitsitsinermi pissarsiaasut kisiisa pinnagit.

Aktiaateqarnerpaajusumulli atuuppoq akiliisinnaajunnaarnermi pissarsiat iluanaarutisiatut pineqassasut, aatsaat aktiaateqarnerpaap pigisat selskabimut allamut, aamma amerlaner-paamik aktiaateqartup aamma aktiaateqarnerpaatut inissisimaffigisaanut, tunisimappagit. Iluanaarutisiat, iluanaarutisianit akileraarutinik ilanngaavigineqartussat, § 16, imm. 2-mi malittarisassat malillugit naatsorsorneqassapput.

Aktiaatillit amerlanerpaanik aktiaateqanngitsut, ingerlatanik unitsitsinermi pissarsiaminnit akileraartinneqarsinnaassanngittuarsinnarput.

Imm. 3-mut
Aktiaatillip aktiatigut aningaasaatit 25 procentii piginerai imaluunniit taasisinnaassuseqarnerit 50 procentii sinnerlugit oqartussaaffiginerai naatsorsuinermi, selskabip nammineq aktiaminik pigisai ilanngunneqassanngillat. Aktiaateqartup taasisinnaasutsit 50 procentii sinnerlugit oqartussaaffiginerai aalajangiiviginerani aalajangiisuunngilaq aktiat taasisinnaanermut atasuusut kiap piginerai, kialli taasisinnaassuseqarnerit kiap atorsinnaasimanerai.

Imm. 4-mut
Iluanaarutisianit akileraarutit ilanngaasiinertaqanngitsumik naatsorsorneqassapput.

Imm. 5-mut
Iluanaarutisianit akileraarutinik ilanngaasiinissaq, iluanaarutisianut pineqartunut piumasa-qatinit allanit salliuvoq, tamatumani aamma selskabip iluanaarutisiaqartsisup piumasaqaatai eqqarsaatigalugit.


§ 87-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 70 a assigaa.

Aalajangersagaq § 86-imi pingaarnerusumik malittarisassamit immikkut saneqqutsineruvoq, selskabip, kommunip akileraarfigisami akileraarusiinermini tamakkiisumik procentiliussaata anertoqataanik, iluanaarutisianit akileraarummik ilanngaassinissaanik aalajangersakkamik alluinerulluni. Malittarisassaq taanna, selskabip iluanaarutisianik agguaanneqartunik, aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaateqartarneranut atatillugu naleqqutinngimmat, selskabi sulisut aktiaataannik sulisunut allanut tunisassan-ngorlugit utertitsilluni pisitillugu, selskabip pappiaqqanik aningaasanik nalilinnik nioqqute-qarfiusumi nalunaarsugaasup (børsnoteret) nammineq aktiani pappiaqqanik aningaasanik nalilinnik nioqquteqarfimmi utertillugit pisiariniarlugit aalajangernerani selskabi amerlaner-paanik aktiaateqartup ingerlatanik unitsitsinermi pissarsiaanit iluanaarutisianit akileraarutinik ilaanngaassisussaaffigisaani, aammalu kinguaariit nikinnerannut atatillugu aningaasaatinik agguaassineqartillugu..

Pisuni qulaani taaneqartuni selskabi iluanaarutisianit akileraarutissat appasinnerusut, tassalu kommunip akileraarfiusup akileraarutaasa ataatsimut procentiisa annertussusiata aammalu selskabinit akileraarutissap qaqugukkulluunniit atuuttuusup assigiinngissutaasa annertoqataat, ilanngaatigisussaavaa. Iluanaarutisianilli appasinnerusumik akileraarusiinermut illuatun-giliullugu, selskabip iluanaarutisiat taamaattut, selskabip akileraaruteqaataasussatut aningaa-sarsiaanit ilanngaatigisinnaanngilai, takuuk § 27, imm. 2.

Sulisut aktiaataat pillugit aalajangersakkami siunnerfigineqarpoq selskabip sulisut aktiaa-taannik sulisorisamiit sulisorisamut allamut tuniniaanermik isumaginnittarnera. Iluanaaru-tisianit appasinnerusumik akerleraaruteqartitsinissamut piumasaqaataavoq selskabip naatsorsuuserinermi aktiat utertillugit pisiarineqartut nammineq aktiaatigisanit allanit pigineqarsinnaasunit immikkoortisimanissaat.

Aalajangersagaq naapertorlugu kinguaariit nikinnerat pisarpoq aktiatigut aningaasaatit amerlanersaat aktiaatilinnut allanut tunineqarpata aktiaateqartuusimasup aktiaateqartuusima-sulluunniit annikinnerusumik aktiaateqaannarnissaat akornutissartaqanngilaq. Kinguaariit nikinnerat piviusunngortinneqanngippat, selskabi iluanaarutisianit akileraaruteqassaaq § 86, imm. 1 malillugu, iluanaarutisianit akileraarutinillu ilanngaateqassaaq § 87, imm. 1 malillugu.

Selskabi pappiaqqanik aningaasanik nalilinnik nioqquteqarfimmi nalunaarsorsimasoq nammineq aktiaatiminik utertitsilluni pisinerani, iluanaarutisiat appasinnerusumik akileraaru-serneqarnissaannut piumasaqaataavoq nammineq aktiaatigisanik utertitsilluni pisineq selskabip ataatsimeersuarnerani aalajangerneqarsimasuussasoq.


§ 88-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 71 assigaa.

Iluanaarutisianit akileraarutit ilanngaatigineqartut iluanaarutisiatt tunniunneqarnissaannik imaluunniit pisassarilersitsinermik aalajangiinerup ulluaniit qaammat ataaseq qaangiutin-ngitsoq akileraaruseriffimmut akilerneqassapput. Iluanaarutisialli aningaasaatinik agguaa-sinermut tunngatinneqarsinnaappata, qaammammik ataatsimik piffissaliussaq nalunaaruteqaq-qusinermut piffissaliussaasup naaneraniit aatsaat ingerlalissaaq.

Iluanaarutisianit akileraarutip ilanngaatigineqartup akilerneqarneranut ilutigitillugu aalajangerneq pillugu akileraaruseriffik nalunaarfigineqassaaq. Nalunaarutiginninneq immersugassaq "iluanaarutisiaqartitsinermut nalunaarut – U 1" atorlugu nassiunneqassaaq. Ataatsimeersuarnermi iluanaarutisianik nalunaaruteqartoqannginnissaanilluunniit ataatsimeer-suarnermi aalajangerneqaraluarpat agguagarsiassat pillugit nalunaarut aamma nassiunne-qassaaq.

Selskabi iluanaarutisiaqartitsinermut nalunaarummik nassitsinissamut pinaaserpat ullormoor-tunik pillaatitut akiligassiissuteqarnikkut nassitsinissaq pinngitsaaliiniutigineqarsinnaavoq.


§ 89-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 72 assigaa.

Aalajangersagaq taamaallaat inunnut selskabinullu, Kalaallit Nunaannut taamaallaat killilimmik akileraartussaatitaasunut sunniuteqarpoq, taakkua nunaminni akileraartarnermi oqartussaasunut aningaasat akileraarusigaasimanerannik uppernarsaasinnaalersillugit.


§ 90-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 73 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa akileraartussaatitaasoq § 3 malillugu akileraartussaanermit alluisitaasoq aamma akileraarutinik akilikkaminik utertitsiffigineqarsinnaasoq, pineqartoq iluanaarutisianik pissarsisimappat, tamatumanilu § 86 imaluunniit § 87 malillugit iluanaarutisianit akileraarutinik ilanngaassivigineqarsimalluni, peqatigiiffiilli piginne-qatigiinnikullu ingerlatsiviit, inuussutissarsiummik ingerlatsinikkut isertitanit taamaallaat akileraartussaatitaasut, § 1, imm. 1, nr. 14 naapertorlugu iluanaarutisianit akileraarutinut taarsiivigineqarsinnaanngillat, § 3, imm. 2 malillugu akileraartussaatitaannginnermik angusaqarsimagaluarunilluunniit.


§ 91-imut

Imm. 1-mut
§ 2, imm. 1, imm. 1, nr. 13 malillugu inuit selskabillu nunami allamiut Kalaallit Nunaanni aallaaveqartunik atuisinnaanermut akiliutinit akileraartussaatitaapput.

Siunnersuutigineqarpoq inuk kinaluunniit, selskabi, aningaasaateqarfik, peqatigiiffik, suliffeqarfik il.il., Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmeersoq atuisinnaanermut akiliutinit, inunnut selskabinullu nunani allaneersunut eqqartorneqartunut akiliutaasunit, 30 procentimik atuisinnaanermut akileraarummik ilanngaassinissamut pisussaaffeqassasoq. Akilinermut pisassaqartitsilernerluunniit akiliisussaq Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfim-meersuunngippat, tunniussinerli pisassaqalersitsinerluunniit pisinnaatitaaffeqarluni sinniisuusumit, Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmeersumit isumagineqarlutik, ilanngaassiinissamut pisussaaffik pisinnaatitaalluni siniisuutitamiissaaq.

Inuk selskabiluunniit il.il. Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasoq aalajangersimasumik inuussutissarsiorfiusumik suliffeqarfimmik aallaaveqarluni inuussutissarsiummik ingerlatsippat, atuisinnaanermullu akiliummik akiliisoq tassaappat aalajangersimasumik suliffeqarfik taanna, ilanngaassinissamut pisussaaffik atuutinngilaq. Akerlianilli atuisinnaanermut akiliutinit akileraarutinik ilanngaassineqassaaq akiliineq aalajangersi-masumik suliffeqarfimmit, inuup selskabilluunniit il.il. Kalaallit Nunaaneersup nunami allami pigisaanit akilerneqaraluarpalluunniit, atuisinnaanermut akiliut, atuisinnaanermut akiliummik tigusisup nunami allamiup nunami maani suliffeqarfimmi kisermassisinnaa-neranik atuinissamut akiliutaappat.

Taamattaaq ilanngaasussaatitaaneq atuutinngilaq, inuk selskabiluunniit il.il. atuisinnaanermut akiliutisisoq nunami allamiuuppat, aalajangersimasumilli Kalaallit Nunaanni ingerlatsive-qartumik suliffiuteqarluni kisermaassisuunerli atuisinnaanermut akiliummut tunngaviusoq tassunga aalajangersimasumik suliffeqarfimmut atasuupput. Taamatut pisoqartillugu atuisinnaanermut akiliut aalajangersimasumik suliffeqarfiusup sinneqartoorutaanik, § 1, imm. 1, nr. 13 malillugu killeqartumik akileraartussaanermut ilaasunik naatsorsuinermi ilanngunne-qassapput.

Imm. 2-mut
Atuisinnaanermut akiliutinut, ilanngaaviusussanut, ilaatinneqarput akiliinerit suulluunniit atuinermut imaluunniit illersugaasumik sumilluunniit atuisinnaanermut, nioqqutissap meqqianik, allalianik imaluunniit ilusiliinermik, titartakkamik, formelimik isertugaasumik sanariaatsimilluunniit suliffissuaqarnermi, aningaasarsiornermi ilisimatussutsikkulluunniit ilisimasanik atuinermut akiliutitut.

Atuisinnaanermut akiliummi aamma ilaapput atuakkiornermi, eqqumiitsuliornermi imaluun-niit ilisimatuussutsikkut sulianik atuinermut piginnittussaatitaanermiluunniit pisinnaatitaaf-finnik atuinernut qanorluunniit ittunut akiliutit. Taamaasilluni malittarisassami aamma atuakkiortunut nipilersukkanik, filmilianik, videonik assigisaannillu atuinermut piginnittus-saanermiluunniit pisinnaatitaafinnik atuinermut akiliutit aamma malittarisassani pineqarput.

Atuisinnaanermut akiliutit ilanngaavigineqartussat tassaapput pisinnaatitaaffinnik taagorneqartunik pisuussutsinilluunniit atuinermut atuisinnaanermulluunniit akiliutit kisimik. Akerlianik pisinnaatitaaffinnik taagorneqartunik tunisinermi isertitat atuisinnaanermut akiliutinut ilaanngillat. Illersuutinik, nioqqutissap meqqianik assigisaannillu pisinermi akiliutit atuisinnaanermut akiliutit akileraarusertarneranni ilaanngillat. Kulbrintiliorniarnermut atatillugu misissuinermi paasisanik pisinermi akiliutit aamma malittarisassani pineqartunut ilaassanngillat.

Atuisinnaanermut akiliutinut ilaanngillat atortunik suliffissuaqarnermi, aningaasarsiornermi ilisimatuussutsikkulluunniit atortunik atuinermut atuisinnaanermulluunniit akiliutit. Suliffissuaqarnermi, aningaasarsiornermi imaluunniit ilisimatuussutsikkut suliani atortunik, assersuutigalugu biilinik, containerinik edb-nik allaffimmilu atortunik attartortitsinermi (leasing) isertitat taamaasilluni ilanngaateqartarneq pillugu aalajangersakkani ilaatin-neqanngillat.

Atuisinnaanermut akiliutinik nassuiaanermi akiliutinut tunngasortaani suliffissuaqarnermi, aningaasarsiornermi imaluunniit ilisimatuussutsikkut misilittakkat pillugit paasissutissanut akiliutinut oqaaseq „qanoq iliornissamik ilisimasaqarneq" (knowhow) ilaavoq.

Qanoq iliornissamik ilisimasatut isigineqarput teknikkikkut paasissutissat nalinginnaasumik ilisimaneqanngitsut illersugaanissamut piukkunarunik pukkunnanngikkunilluunniit, tunisassiamik suliffissuaqarnikkut tunisassiareqqiinissamut ingerlariaatsimulluunniit, toqqartumik tamatumaluunniit ingerlanerani, pisariqartut. Qanoq iliornissamik ilisimasaqar-neq tunisassiortup tunisassiaq misissuinnarlugu paasisinnaanngilaa teknikkikkullu sioariarnermik ilisimasaqaannarnikkut paasineqarsinnaanani. Qanoq iliornissaq pillugu isumaqatigiissummi isumaqatigiissuteqartup aappaa aappani ilisimasaminik misilittakkaminillu, tamanut sqqummiunneqanngiinnartussamik ilisimatinniarlugu neriorsuissarpoq, taamaasilluni taassuma tamanna nammineq imminut iluaqutissaasumik atorsinnaaniassammagu. Qanoq iliornissamik ilisimasaqarnermut akiliut taamaammat atuisinnaanermut akiliutit akileraarusigaasarnerannut ilaavoq taamaattumillu akiliummit ilanngaassineqartussaalluni.

Qanoq iliornissamik ilisimasaqarnermik oqarnermi ilaatinneqanngillat kiffartuussinissaq pillugu isumaqatigiissutit, isumaqatigiissuteqarnermi illuatungiusoq nammineq suliamut tunngasumik nalinginnaasumik ilisimasani aapparminut iluaqutissaasumik atuisussaatillugu..


§ 92-imut

Imm. 1-imut
Atuisinnaanermut akiliutinit akileraarutit ilanngaasussaatitaasup, Kalaallit Nunaata avataani akiliiffigisamut akiliuteqarnermi pisussanngortitsinermiluunniit ilanngaatigisimasai akileraa-ruseriffimmut akilerneqassapput.

Akiliinermi periuserineqartussaq paasissutissallu tunniunneqartussat pillugit Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

Atuisinnaanermut akiliutinit akileraarutit atuisinnaanermut akiliutinik akiliineq pisassanngor-titsinerluunniit ilutigalugu akiligassanngussapput akileraaruseriffimmullu akilerneqassallutik kingusinnerpaamik ilanngaassinissamut pisussaatitaasup akileraarutinik A-nik ilanngaatinik nalunaaruteqarnissamut piffissaliussap naanerata qaammataata tullerisaani qaammammi. Akiliisoq pisassanngortitsisorluunniit atuisinnaanermut akileraarutit akilerneqarneranut peqatigitillugu tamanna pillugu paasissutissanik Naalakkersuisut ilusereqqusaatut iluseqar-tumik nalunaaruteqassaaq. Paasissutissanik taaneqartunik nassiussinissaq pillaatitut akiliutinik ullormoortunik Naalakkersuisunit Nalakkersuisunilluunniit tamatumunnga pisinnaatin-neqartumit aallajangerneqartunik peqqussuteqarnikkut pinngitsaaliissutigineqarsinnaavoq. Piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq arfininngorneruppat, sapaataappat imaluunniit nalliuttuuppat, akiliinissamut piffissaliussaq ulluinnarmut tullermut sivitsorneqassaaq.

Malittarisassat ilanngaasussaatitaasumut iluanaarutisianut tunngatillugu nalunaarnissaq, Akiligassaqalerneq akiliisitsiniarnerlu kiisalu ilanngaassinissamut pisussaaffimmik naammas-sinngitsoornerup sunniutigisai eqqarsaatigalugit, atuutuusut, aanna inunnut ingerlatseqatigii-finnullu il.il., atuisinnaanermut akiliutinit akileraarutinik ilanngaasinissamut pisussaafilinnut atuupput.

Atuisinnaanermut akiliutinit akileraarutinik ilanngaaneq atuisinnaanermik pigisaqartumut piumasaqaatinit allanit taamaasilluni salliuvoq, tamatumani aamma atuisinnaanermut akiliuteqartumit piumasaqaatinit.

Atuisinnaanermut akiliummik akiliisoq pisassaqalersitsisuusorluunniit, atuisinnaanermut akiliummit akileraarutinik akiliinermut peqatigitillugu paasissutissanik pisariaqartunik tunniussinngippat, paasissutissanik nassiussinissaq Naalakkersuisut aalajangersagaannik ullumoortunik pillaatitut akiliuteqartitsinikkut pingitsaaliiniutigineqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut
§§ 89, 93 aamma 95-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput


§ 93-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 74 assigaa, aalajangersagarli ilaneqarpoq atuisinnaanermut akileraarutinut aamma atuuttun-ngorlugu.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap kinguneraa akileraarutinik ilanngaanngitsoq, imaluunniit akileraarutit ikinaarlugit ilanngaasoq, aningaasanut amigaataasunut akiliisussaatitaanera, ilanngaasus-saatitaasup uppernarsarsinnaanngippagu inatsimmi aalajangersakkanik malinnaanermini sumiginnaasimanani. Sumiginnaaneqarsimassaaq ilanngaassisussaatitaasup ilanngaas-sinissamut malittarisassat malissimanngippagit.

Akiliisussaatitaaneq ukiumut isertitsiviusumut ingerlasumuinnaq killeqanngilaq, aammalu pineqartunut ilaallutik akileraarutit A-t, iluanaarutisianit akileraarutit atuisinnaanermullu akiliutinit akileraarutit.

Ilanngaassisussaatitaasumut piumasaqaammik saqqummiussinermi eqqarsaatigineqassaaq akissarsiortup isertitaminit pineqartunit akileraarutinik B-nik akiliinersoq akiliisimaner-sorluunniit

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap kinguneraa tamakku pillugit malittarisassat malillugit akileraarutinik ilanngaasoqarsimappat ilanngaasussaatitaasup aningaasat ilanngaataasimasut akilernissaanut apeqquserneqarsinnaanngitsumik pisussaalernera.

Imm. 3-mut
Akileraarutitut A-tut akiligassat akileraaruseriffiup missingiuussilluni taggikkallarsinnaavai ilanngaasussaatitaasup atugarisai peqqutigalugit akiligassat eqqortumik naatsorsorneqarsin-naanngippata. Tamanna pisinnaavoq nalunaarsuut amigaataappat imaluunniit misissuiar-tornermi pissusissamisunngitsoqartoq paasineqarpat, assersuutigalugu akileraarutit A-nik ilanngaasiisimannginneq kukkusumilluunniit ilanngaassineqarsimappat..


§ 94-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 75 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa akissarsiortoq A-nik isertitaqarsimappat akileraarutit A-t ilanngaataasimanatik, imaluunniit ilanngaatigineqartut ikininaarneqarsimappata, aningaasat amigaataasut ingerlaannaq akilerneqarnissaat.

Aningaasat akileraarutitut naatsorsorneqassapput A-tut akileraarutissatut, akissarsiaqartup akileraartarnermut tunngasumik kortiani aammalu ilanngaasinissamut pisussaaffiup pilernerata nalaani, tassalu akiliinerup pisassanngortitsinerulluunniit nalani paasissutissat tunngavigalugit malitarisassat nalinginnaasut malillugit ilanngaataasimasussaagaluartut. Akileraartarnermut aalagartamik bikortimilluunniit tunniussineqarsimanngippat akileraarutit 45 procentimut naatsorsorneqassapput, takuuk § 80, imm. 1.

Pissutsit ukiup isertitaqarfiusup naanerata kingorna aatsaat paasineqarpata, akileraarutit A-t amigaataasut akissarsiortup inaarutaasumik akileraarutissaasa naatsorsorneqarneranni iluarsiineqassaaq akileraarutissallu sinnerisut akiligassiissutigineqarsinnaallutik.

Akileraarutit ilanngaatigineqarsimanngitsut taamaallaat akissarsiortup akiligassarissavai. Aalajangersakkamut iluanaarutisianit atuisinnaanermulluunniit akiliutinit akileraarutit ilaanngillat.


§ 95-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 76 assigaa.

§ 2 naapertorlugu killilimmik akileraartussaatitaasunut atuuppoq, inuit killilimmik akileraar-tussaatitaasut pisinnaatitaasumik sinniisoqarunik Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi najugaqartunik, pisinnaatinneqartoq akileraarutinik inuit killilimmik akileraartussaatitaasut taakkua akiligassarisaanut akiliisussaavoq, tamatumalu § 76, imm. 4-mi ilanngaassinissamut pisussaaffiup atuutsinniarnera pillugu malittarisassaq assigalugu.


§ 96-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 77 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa, katissimallutik aappariit ataatsimut akileraartussaasut ataatsimut akileraartussaanerup kingunerisaanik akileraarutit akilernissaannut assigiimmik akisussaaqatigiinerat. Taamaalilluni akileraarutissat sinneri aappariinni tamani taakkualu pigisaanni immikullu pigisaanni akilersinneqarsinnaapput, taamatullu aappariit tamarmik akissarsianit ilanngaavigineqarsinnaallutik. Taamatuttaaq tamanna nalunaarsugaallutik inooqatigiittunut atuuppoq.


§ 97-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 78 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, kingornussisussaasut akileraarutinik toqukkut qimaguttumut qimagunnerup kingornatigut akiligassanngortitaasunut akiliisussaanerat. Akiliisussanngor-nerli taamaallaat atuuppoq kingornussisussat kingornussarsianik tigusaqarsimappata kingornussarsiassanilluunniit siumoortumik tigusaqarsimappata, aappaasumulli qimagaa-sumut aamma pigisanik agguagarsianik. Assigiimmik akiliisussaatitaaneq taamaasilluni tigusaqarsimanerup annertussuseqarneranut naapertuuttuusussaavoq.

Pisussaaffik toqukkut qimaguttup akiligassaqarfiinik aggersaaneqarnissaanik sunnerne-qartussaanngilaq. Taamatullu pingaaruteqanngilaq pisortatigoortumik aggersaane-qarsimanersoq.


§ 98-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 79 assigaa.

Aalajangersakkap nassataraa, aktiaatilinnut ilaasortanulluunniit akileraarutinik piumasaqaatit soqutiginagit agguaassineqarsimappat, aktiaatillit, ilaasortat aammalu akiliisinnaajunnaa-rnermik suliami akisussaasuusoq akileraarutit akilerneqarnissaannut akisussaatitaassapput.

Akiliisinnaajunnaarnermi suliamik akisussaasumut aktiaatilinnut ilaasortanulluunniit aningaasat agguaanneqartut katinneranit annertunerusunut akisussaatitsineqarsinnaanngilaq aktiaatillillu ilaasortallu agguaassanik tigusaqarsimanerminnut naapertuuttumik taamaallaat akisussaatinneqarsinnaapput.

Agguaassinermik oqarneq matumani isumaqarpoq selskabip akiliisinnaajunnaarluni uninnerata kingornatigut qularutissaanngitsumik agguaassat, aktiat allassimasumik nalinginik utertitsinermi akiliineq ilanngullugu.


§ 99-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 79 a assigaa.

Aalajangersakkami siunertarineqarpoq selskabinik sinneqartooruteqartunik iluanaarniu-tigalugu atorunnaarsitsisarnerup pitsaaliornissaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersagaq malillugu selskabimi aningaasaatit ilaannik akisunaarlugit tunisisoq, tunisinerup nalaani akileraarutinik akiitsutinillu selskabip akiligassarisaanik akiitsunut akiliisussanngussaaq, ingerlatsineqatigiiffik kingusinnerusukkut akiligassanut pisussaaffimminik naammassinnisinnaassanngippagit.

Aammattaaq selskabit inuillu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut akiliinissamut akisussaaffiit pillugit malittarisassani pineqartunut ilaapput, selskabimut nunami allamiittumut, kalaallit selskabianni aningaasaatini peqataassutiminnik akisunaarlugit nuussisumut, toqqaannartumik toqqaannartuunngitsumilluunniit aalajangiisuusumik sunniuteqartuunertik naapertorlugu. Aalajangiisuusumik sunniuteqarnermik paasineqassaaq, pineqartoq inatsisit pissutsit atuuttuusut tunngavigalugit nunami allami selskabimut imatut sunniuteqartigippat pineqartup selskabi, selskabimi sinneqartooruteqartumik ingerlasumi aningaasaatit ilaasa akisunaarlugit tuninissaannut, atorsinnaallugu.

Aalajangiisuusumik sunniuteqarnertut isigineqassaaq ilaatigut pineqartup taasisinnaassutsit, imaluunniit selskabimi aningaasaatit amerlanersaat pigippagit, imaluunniit pineqartoq malittarisassat imaluunniit allatigut isumaqatigiissutit tunngavigalugit aalajangiisuusumik sunniuteqartuuppat. Assersuutigalugu taamaassaaq, pineqartup aktiaatilinnut anpartiutilinnulluunniit allanut isumaqatigiissut tungavigalugu selskabimi taasisinnaassutsit amerlanersaat oqartussaaffigippagit.

Tunisisoq tunisinermi aningaasat atorneqartut tamaasa akigassarilissavai. Tunisisoq aammalu inuussutissarsiornikkut siunnersuisutut tunisinermi peqataasoq, tamarmik assigiimmik akiliisussaaqatigiipput.

Tunisisumut inuussutissarsiornikkullu siunnersortimut akiliisussanngortitsineq, aatsaat atuutsinneqarsinnaavoq, aningaasat akiligassat selskabimut kinguneqanngitsumik akilersinniarneqarsimagaluarpata. Akiliisussanngornermut apeqqutaanngilaq tunisinerup nalaani ingerlatsiviup akileraarutinut akitsuutinullu ilaannaasumik akissaqarsimanera.

Imm. 2-mut
Aalajangersagaq malillugu akisussaasunngorneq taamaallaat inuit aktianik anpartinillu tunisinerannut atavoq, taakku 10 procentimik annertunerusumilluunniit piginneqataassute-qarpata aammalu selskabip aktianik tunisinera suliffeqarfissuakkut tunniussisumut attuumassuteqarpat. Suliffeqarfissuarmut atasunik ingerlatsiveqarpoq matumani 10 procentimik anertunerusumilluunniit piginneqatassuteqarnermi. 10 procentimut killiliineq eqqunneqarpoq annikitsumik aktiaateqartut siunertaanngitsumik akiliisussanngornermik eqqorneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu.

Imm. 3-mut
Imm. 3-mi aalajangersakkat malillugit akiliisussanngorneq taamaallaat selskabit ilaannut "imaqanngitsunut" atavoq. Selskabinik inuussutissarsiummik ingerlatsinikkut annertuneru-sumik navianartorsiutissaqanngitsut, pingaartumik tassaapput selskabit inuussutissarsiummik ingerlatsinerminnik unitsitsisimasut imaluunniit inuussutissarsiummik ingerlatsinerat annikitsuinnaasoq. Taaguummulli aamma atatinneqarsinnaasunut aamma ilaapput selskabit tunisinerup nalaani annikigisassaanngitsumik inuussutissarsiornermik ingerlataqartut, kisiannili pisussaaffiliisumik isumaqatigiissuteqartoqarsimalluni inussutissarsiummik ingerlatap aalajangeriigaasumik imaluunniit selskabimit pisisumilluunniit aalajangerne-qarsinnaasumik akilersillugu tunineqarsinnaaneranik.

Imm. 4-mut
Selskabip ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit nalingata naatsorsornerani, tigussaasunik aningaasaliinertigullu pigisat aammalu piffissami akiligassat saniatigut, suikkaasuunngitsunik pisinnaatitaaffiit pigisallu naatsorsuutinut ilanngunneqanngitsut, ilaatigut akileraarutit akitsuutillu akiligassaasut kiisalu ingerlatanik unitsitsinermut aningaasartuutissatut ilimagineqartut eqqarsaatigineqassapput. Selskabip ilanngaatissanik ilanngaaseereerluni nalinganik naatsorsuinermi piffissami killiffigisami nalingamut naatsorsorneqassaaq. Akiliutip naleq taanna erseqqissumik qaangersimappugu, akisunaarineqarsimavoq.

Imm. 5-imut
Akiliisussanngornermut akisussaaffiup atuutsinneqannginnissaanik siumut neriorsuummik pissarsineqarsinnaavoq, aningaasanik piginneqataassutsinik tunisinnginnermi.

Akileraaruseriffik isumaqarpat paasissutissiissutigineqartut malillugit niuerneq inuup selskabimi, inuussutissarsiummik ingerlataqarnikkut aningaasatigut navianartorsior-sinnaanermut attuumassutaarussimasumi, aktianik 10 pct-imik sinnerlugilluunniit pigineqartup aktiaataanut tunngasuusoq, naatsorsuutigineqartariaqarluni niuerneq akisunaarinikkut pissasoq, selskabiullu tunisinerup nalaani akileraarutit akitsuutillu ersinngitsut akiitsullu akilersinnaanavinngikkai annikigisassanngitsumik ilimanarsinnaalluni, siumoortumik neriorsuinissaq qularnaveeqqusiinermik piumasaqaatitaqartinneqarsinnaavoq.

Taamaallaat qularnaveeqqusiunneqarsinnaapput obligationit pappiaqqanik aningaasanik nalilinnik niuerfimmi nalunaarsorsimasut, aningaasaliissuteqarneq imaluunniit allatigut aarlerinanngitsumik qularnaveqqusiinerit, akileraaruseriffiup aalajangiinera malillugu. Siumut neriorsuuteqarneq akileraarutinut akitsuutinullu ersinngitsunut tunisinerup nalaani naatsorsorneqarsinnaasunut tamarmiusunut aarlerinanngitsumik qularnaveeqqusiinissamik piumasaqaatitaqartinneqarsinnaavoq.

Akileraaruseriffiup paasisitsissutigineqartut malillugit akisunaarilluni niuerneq pissanngitsoq naliliippat, imaluunniit akisunaarineq selskabip imaarneqarneranik nassataqarsinnaasumik tunngaveqartinneqanngitsoq, siumut neriorsuineq tunniunneqarsinnaasarpoq akiliinissamut qularnaveeqqusiinermik piumasaqaatitaqanngitsumik.

Inuk inuussutissarsiornikkut siunnersuisutut tunisinermi peqataasoq akisussaaqataanerminit kaanngarsinnaavoq, tunisineq sioqqullugu allakkatigut siumut neriorsuinissap qinnuteqaatigineratigut, tunisinissatullu eqqarsaatigisami paasissutissat pisariaqartitat ilanngukkunigit. Pineqartup siumut neriorsuinermut akileraaruseriffiup aalajangernissaa utaqqisariaqanngilaa. Tamatuma kingunerisaanik taama pisoqartillugu siumut neriorsuinermut piumasaqaatitut qularnaveeqqusiinissaq aamma piumasaqaataasinnaanngilaq. Pineqartoq imminut isumagisumik akisussaaffianit kaanngarsinnaavoq uppernarsarneqarsinnaappat pineqartoq tunisineq sioqqullugu allakkatigut siumut neriorsuinissamik qinnuteqarsimasoq, tunisinis-samilu eqqarsaatigineqartumi paasissutissat pisariaqartitat tamaasa qinnuteqaammut ilanngunneqarsimappata.

Siumut neriorsuineq kimilluunniit neriorsuinermik pisariaqartitsisumit pissarsiarineqarsin-naavoq, tassaakkajutartunit tunisisoq inuussutissarsiornikkullu siunnersuisutut tunisinermi peqataasoq,..

Taamaaliornikkut akileraaruseriffik niuernernik „pasinapiluttunik" siusinaartumik ilisimaarin-nilernissamut periarfissinneqartussaammat, akileraaruseriffiup siumut neriorsuuteqartoqas-saneranik apeqqummut tamatumunngalu piumasaqaateqartoqassaneranik aalajangiinera, paasissutissat, maliliinermut pingaaruteqartut, tamakkiisumik tiguneranniit qaammatit pingasut qaangiutsinnagit naammassineqareersimassaaq.

Imm. 6-imut
Siumut neriorsuinerni periuseq atorneqartussaq pillugu nalunaarutikkut Naalakkersuisut sukumiinerusumik aalajangersaasinnaapput. Aalajangersakkallu Naalakkersuisut namminneq aalajangersinnaalersippai akileraaruseriffiup siumut neriorsuutaa maalaarutigineqarsinnaas-sanersoq, aammalu maalaarut taamaattoq kiap suliarissaneraa, assersuutigalugu allaffis-sornermi maalaaruteqartarfiup, Skatterådip imaluunniit suliamut tunngatillugu maalaarute-qarfissatut pilersitap.


§ 100-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 80 assigaa.

Imm. 1-imut
Akileraarutit aamma tapillitt, erniaallit kiffartuussinermullu akiliutit kommunimi akiliisit-siniartartunit imaluunniit akiliisitsiniartartumit Naalakkersuisunit akuerisaasumit akilersinniarneqarsinnaapput.

Akiliisitsiniartartut aamma akileraarutit tiguniarneqartarnerat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni § 6 malillugu qularnaveeqqutitut sillimmasiitsineqarsinnaavoq, tamanna akiliiffissatut allagartami erseqqissumik nalunaarsimappat imaluunniit allakkatigut allatigut akiitsulimmut nalunaarutigineqarsimappat, aningaasat amerlassusii ullorlu akiliiffissaq kingulleq nalunaarutineqarlutik. Qularnaveeqqutitulli silimmasiitsineq siusinnerpaamik pisinnaavoq ullormit piffissaagallartillugu akiliiffissamit kingullermit sapaatip akunnerata ataatsip, tassalu ullut arfineq marluk qaangiunnerani.

Imm. 2-mut
Qularnaveeqqutitut sillimmasiisitsiniarneq akileraartussaatitaasumit namminermit iluatsinngitsumik misilinneqarsimappat, taarsiullugu akileraartussaatitaasup meeraasa pigisaannik sillimmasiisitsineqarsinnaavoq, pigisat taakkunanngalu erniasiat § 5, imm. 2 malillugu angajoqqaajusuni akileraaruserneqarpata.

Akileraarutissanik ilanngaasussaatitaasup akilersimanngisaanut qitornanit qularnaveeqqutitut sillimmasiisitsineqarsinnaanngilaq.


§ 101-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 81 assigaa.

Imm. 1-imut
Imm. 1-imi aalajangersakkap kinguneraa akileraartartup akileraarutissat piffissaq eqqorlugu akilerimanngippagit, akileraartartup sulisitsisua akissarsianit akileraarutit A-t ilanngaatigereerlugit 30 pct-imik ilanngaateqaqqullugu peqquneqarsinnaavoq. Aningaasat pineqartut erniaat, tapiissutit akitsuutillu ilanngullugit naatsorsorneqassapput.

Akissarsianit ilanngaassinermi piumasaqaataanngilaq iluatsinngitsumik qularnaveeqqutitut sillimmasisitsiniartorqarsimanissaa. Taamattaaq akissarsianik ilanngaassinermut akileraartartup ilanngaasussaatitaasulluunniit akiliisinnaajunaarsimasutut nalunaarutigineqarsimanera, akuerineqartariaqartumilluunniit isumaqatigiissuteqartoqarsimanera akiitsunilluunniit aaqqissuusseqqinnerup aallartinneqarsimanera, akornutaanngilaq.

Ilanngaassineq akissarsianik pisassarisanit tamanit piumasarineqarsinnaavoq, piffissami sulisitsiup ilanngaanissaanut peqquneqarnerani suli akilerneqarsimanngitsunit. Tamatumunnga aamma pineqarput siumoorluni akiliutit tamarmik.

Ilanngaassinissamik peqqussut imm. 1 naapetorlugu allakkatigut nalunaarutigineqassaaq. Aningaasat ilanngaatigineqartut akileraaruseriffimmut akilerneqassapput akileraarutit A-nik ilanngaatigisanut malittarisassat atuuttuusut malillugit. Ilanngaassinermut peqatigitillugu ilanngaassinissamut pisussaaffeqartup akissarsiaqartoq aningaasat ilanngaatigineqartut pillugit nalunaarfigissavaa.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap kinguneraa naalagaaffimmi, Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani kommuniniluunniit tjenestemanditut atorfeqartut akissarsiaannit ilanngaassiso-qarsinnaanera, allatigut inatsiseqartitsinermi allaanerusunik aalajangerssagaqaraluar-palluunniit.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkap nassataraa akiitsoqartoq akissarsianit ilanngaassinissamik piumasaqaateqaataasimasoq, piumasaqaatip tiguneqarnerata tanalaani sulisitsisumi pindqartumi sulisinneqanngippat, sulisitsisup akileraaruseriffik tamanna pillugu nalunaarfigis-savaa ullut tallimat qaangiutsinnagit. Taamatuttaaq sulisitsiup suliunnaarnermiit ullut tallimat qaangiutsinnagit akileraaruseriffik tamanna pillugu nalunaarfigissavaa, tamanna sioqqullugu sulisitsisup ilanngaassinissamik qinnuteqaat tigusimappagu, akileraarutinullu kinguaattoorutit pineqartut suliunnaarnerup nalaani naammassineqarsimanngippata.

Imm. 4-mut
Akissarsiat il.il. saniatigut ilanngaasivigineqarsinnaapput utaqqiisaasumik aningaasarsiat, soraarnerussutisiat allatigulluunniit ikiorsiissutinit naalagaaffiup aningaasaateqarfianit, landskarsimit, kommunit karsiinit, pisortat allat karsiinit imaluunniit namminersortut karsiinit akilerneqartut, kiisalu tunisat akii, Kalaallit Nunaanni aalisarnermit, piniarnermit, aallaaniarnermit, savaateqarnermit sanalunnermillu tunisatigut pissarsiarineqartut.

Imm. 6-imut
Imm. 6-imi aalajangersakkap kinguneraa ilanngaasseqqusisoqarsinnaasoq akileraarutit A-tut akileraarutaasinnaasut ilanngaatigereerlugit akissarsiat amerlanerpaamik 30 pct-iinik. 30 pct-it amerlanerpaaffiliinerinnaapput. Akornutissaqanngilaq akileraaruseriffiup procenti appasinnerusoq atussappagu, ataatsimut nalileereernermi akiitsullip aningaasaqarnikkut atugarisaasa tamannaa inassutiginartippagu.

Imm. 7-imut
§ 76, imm. 3-mut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 8-mut
§§-inut 81, imm. 5-imut, 82-imut, 93-imut, 100-mut aamma § 105-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.


§ 102-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 101 assigaa.

Aalajangersakkap eqqunngitsunik salloqittaataasunilluunniit akileraaruseriffiup inuup pineqartup allalluunniit akileraartussaaneranik, akileraaruserneqarnerani akileraarutinillu naatsorsuinermi atugassaanik paasissutissiineq pinerlunnertut inissippaa.

Piaaraluneernermik oqarneq danskit pillaasarneq pillugu inatsiseqartitsinermi nalingin-naasumik piaarinermik oqartarnerup isumaqatigaa, taamatullu aamma peqqarniitsumik piaaraluneernermik oqarnermi.

Akileraarutissanik akiliinngitsoortarneq nalinginnaasumik piviusunngortarpoq pisortanut isertitassanik annaasaqartitsinikkut, ukiumi isertitaqarfiusumi eqqunngitsunik putusaarutaasinnaasulluunnillu paasissutissiiffiusumi. Unioqqutitsineq pisarpoq paasissutissat eqqunngitsut putusaarutaasinnaasulluunniit tunniunneqarneranni, piviusunngortitsinermi piffissaq siuartinneqartarmat. Nammineerluni nalunaarsuinermi kukkusumik amigartumillu tunniussinermut atatillugu tamanut tunngasumik sillimaqqusinerit pingaaruteqartinneqan-ngillat.

Eqqunngitsuliorneq nalinginnaasumik pisarpoq naligisarsiortumik paasissutissat eqqunngitsut tunniunneqarnerini, pisariaqartumik siunertaqartumik toqqorterinertaqartunik pinerluuteqartup qularnaatsumik eqqunngutsuunerannik ilisimaarinninnerani eqqunngitsuu-sorinninnginnerinnaanilluunniit. Pineqaatissiinissamut piumasaqaataanngilaq paasissutissat eqqunngitsut pineqartut akileraaruseriffimmut putusaarutaasinnaanissaat.

Paasissutissat putusaarutit pisarput, paasissutissat imminni eqqunngitsuunngitsut anngius-sinermik tamakkiisuunngitsumillu paasissutissiinermik ilaartorneqaraangata, ataatsimoorlutik akileraaruseriffimmik uukapaatitsinermik kinguneqartumik.


§ 103-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsaanni atuuttumi § 102 assigaa.

Akileraaruseriffiup akileraarusiinermik nakkutilliinerani atugassaanik piaaraluni peqqar-niitsumillu mianersuaalliornikkut paasissutissanik eqqunngitsunik tunniussaqarneq aammalu paasissutissiinissamut pisussaaffeqarnermik allatigullu pisussaaffinnik, akileraartartumut allanullu, Inatsisartut inatsisaanni matumani paasissutissiinermut allajangersakkat arlaqartut malillugit, peqqussutigineqartunik naammassinninnginneq aalajangersakkami pinerlunnertut inissinneqarpoq.

Imm. 1 atorneqarnerusarpoq sulisitsisut akissarsiat allagartaannik eqqunngitsunik tunnius-sineranni.

Imm. 2-mi aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaat manna malillugu pisussaaffiit assigiinngit-sorpassuit inunnut, selskabinut il.il., akileraaruseriffiup suliaminik ingerlatsinerminut atugassaanik tunniussinissat pisussaaffigitinneqartut eqquutsinneqannginnerinut pillaa-tissiivoq. Aalajangersakkami paasissutissat, piumaffigineqanngikaluarluni akileraaruserif-fimmut nalunaarutigineqartussat, paasissutissallu piumaffigineqarnermi aatsaat akileraaruseriffimmut tunniunneqartussat pineqarput.


§ 104-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 106 assigaa.

Aalajangersagaq akileraartarnikkut pinerluuteqarnermi akisussaaffeqarneq pillugu malittarisassanik imaqarpoq. Aalajangersagaq malillugu suliffeqarfiup akileraartarnermi pinerluuteqarnerani akiliisitaanermut suliffeqarfimmik piginnittoq akisussaaffilerneqarpoq, suliffeqarfimmik piginnittup piaaraluni peqqarniitsumilluunniit mianersuaalliorsimanissaa piumasaqaataanani. Taamatuttaaq tamanna selskabinut, piginneqatigiinnikkut ingerlatsivinnut assigisaannullu atuuppoq.

Akiliisitaanermut akisussaaffeqarnikkut siunertarineqartoq tassaavoq ersinngitsumik uppernarsaaserneqarsinnaanngitsumilluunniit angusaqarniarnerup eqqorneqarnissaa, aammalu akisussaaffeqarneq, inatsimmik unioqqutitsinerup qaangerneqarnera aningaasatigut iluaqutis-sartaqarfiusumik inissinniarlugu.

Aalajangersagarli akornutaanngilaq taarsiullugu akisussaaffiup akisussaavittumut inissinneqarnissaanut. Pingaartumik selskabini amerlanerpaamik aktiaateqarfiusuni amerlanerpaamik aktiaateqartup ulluinnarni ingerlatsinermut aqutsisuuffigisaani akisussaassuseq tassunga inissinneqarsinnaassaaq § 102-ip toqqaannartumik atorneqarneratigut.


§ 105-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 107 assigaa, taamaattorli atuisinnaanermut akileraarutit aamma ilaatinneqalerlutik.

Imm. 1, nr. 1-imut
Akileraarutit A-t, iluanaarutisianit imaluunniit atuisinnaanermut akileraarutit kingusinaartumik ilanngaatigineqarsimaneri imaluunniit ilanngaatiginngitsoorsimanerini aalajangersakkami pinerluuteqarnertut inissinneqarput.

Ilanngaassinngitsoornermut atatillugu piaaraluni imaluunniit peqqarniitsumik mianersuaa-lliornermik piumasaqaateqarpoq. Taamatut piaaraluneertoqarnissaanik piumasaqaateqarneq ilanngaassinngitsoornermi peqqutissaqarluni pinermut paarlaanneqassanngilaq. Ilanngaassin-ngitsoorneq aningaasaqarnikkut ajornartorsiuteqarnermik imaluunniit pissutsinik allanik peqquteqaraluaruni pineqaatissiinermut inuk nammineq pisuuvoq. Ilanngaasisussaatitaasup aningaasaatai "ilanngaaseereerluni akissarsianik" il.il. akiliinissamut naammaannarpata, tamanna tunngavigalugu ilanngaassisussaatitaasoq ilanngaassisariaqarpoq sinnerilu kisiisa tunniuullugit.

Piaarisoqarneranik naliliinermi naammappoq ilanngaassisussaatitaasup ilanngaassinn-gitsoorneq ilisimappagu, ilanngaasisussaatitaasoq kingusinnerusukkut ilanngaassiniar-sarisimagaluarpalluunniit.

Imm. 1, nr. 2-mut
Akileraarutit ilanngaatigereersimasat akilinngitsoornerat aalajangersakkami pinerluute-qarnertut inissinneqarpoq. Tamatunnga tunngavigisaq ilanngaassisussaatitaanerup naammas-sineqarnissaata inuiqatigiit aningaasaqarniarnerat ataatsimut isigalugu pingaaruteqarluin-narneranut sanilliunneqassaaq.

Piaaraluneersimanissamik peqqarniitsumilluunniit mianersuaalliorsimanissamik piumasa-qaateqarpoq, taamatullu naatsorsuutiginninnermik piumasaqaateqarneq akiliinngitsoor-nerinnarmut atatinneqassaaq tamatumunnga tunuliaqutaasumut tamatumaniluunniit pisimasunut atatinneqarani. Tamatumanissaaq piaaraluneernermut tunngatillugu aalajangersagaq akiliinngitsoornermut pissutaasunit immikkoortisimasariaqarpoq.

Imm. 1, nr. 3-mut
Aalajangersakkagaq isertitat A-t akilerneqarsimasunut akileraarutinillu A-nik unerartitat, iluanaarutisiat tunniunneqarsimasunut taakkunanngaluunniit pisassanngortinneqarsimasunut kiisalu iluanaarutisianit atuisinnaanermullu akiliutinit akileraarutit pillugit nassuiaatinik nassiussinngitsoornernut tunngassuuvoq.

Imm. 1, nr. 4-mut
Aalajangersakkami ilaatinneqarput piaaraluni imaluunniit peqqarniitsumik mianersuaalliorluti ilanngaatigisimasat pillugit nassuiaateqarneq. Naatsorsuutiginninnermik naliliinermi pingaartumik paasissutissiissutit oqartussaasunik paatsuuisitsisinnaanersut eqqarsaa-tigineqassaaq. Taamaattunik allannerliuinerit annikitsutigullu pissusissamisuunngitsut akisussaassuseqalersitsinngillat. Taamatullu aamma tamanna atuuppoq ilanngaasussaatitaasoq piffissap naammaginartup iluani eqqunngitsut naqqiissuteqarfigippagit.

Imm. 1, nr. 5-imut
Aalajangersagaq soraarnerussutisiaqarnissamik aaqqiissutit akileraarnikkut iluaqutissartallit piffissaanngitsukkut atorunnaarsinneqarnerinut atatillugu akileraarutinik ilanngaanngitsoor-simanernik pinerluuteqarnertut inissiivoq.

Aammalu § 105, imm. 1, nr. 1-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 1, nr. 6-imut
Aalajangersakkap soraarnerussutisiaqarnissamik aaqqiissutit akileraarnikkut iluaqutissartallit piffissaanngitsukkut atorunnaarsinneqarnerinut atatillugu akitsuutinik akiliinngitsoornermik pinerluuteqarnertut inissiivoq.

Aammalu § 105, imm. 1, nr. 2-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkagaq inunnut inatsisitigut akisussaasunut § 105, imm. 1-imik unioqqu-titsinerini akisussaaffiliinissamut tunngavissiivoq. Inummut inatsisitigut akisussaasumut pineqaatissiinissamut piumassaqaataavoq pineqartoq sulisitsisut nalunaarsuiffiani ilanngaassisussaatitaasutut nalunaarsimasoq imaluunniit minnerpaamik taama taamaattumik nalunaaruteqarnissamut pisussaasoq.

Tamatuma saniatigut naatsorsuutigineqarpoq inuk inatsisit malillugit akisussaasoq pineqartoq atuuttuusumik pilersinneqarsimassasoq ingerlatseqatigiifinnut peqatigiiffinnullu malittari-sassat malillugit nalunaarsorneqarsimalluni. Nalunaarsorneqarneq pisimatinnagu pineqaatis-siinerit taamaallaat pilersitsisunut inuttut akisussaassuseqarneq tunngavigalugu atuutsin-niarneqarsinnaapput, taakkua aktiat tunngavigalugit aktieselskabit pillugit inatsimmi § 12-umi pillarneqarsinnaalernissami piumasaqaatit naammassisimappatigit.

Aalajangersakkap atorneqarnerani inummut inatsisitigut akisussaasumut suliap ingerlanerani sinniisaanut tunngatillugu, imaakkajuttarluni siulittaasumut, nalunaarut imaluunniit unnerluussut suliarineqassaaq.

Aalaajangersakkamik atuinerup taarsiullugu imaluunniit aamma inuttut akisussaassuse-qarnerup akisussaassutsimik pissutsit atuuttuusut tunngavigalugit pigisaqartumut imaluunniit inummut aktianik pigisaqarnikkut assigisaasigulluunniit aalajangiisuusumut inuttut akisussaassuseqarnermik atuutsitsiniarnissamut mattussisuunngilaq. Taarsiutaasumik ilassutaasumilluunniit inuuttut akisussaassuseq atorneqartarpoq pingaartumik piaaraluni inatsimmik unioqqutitsineqarsimatillugu. Inatsimmik unioqqutitsineq selskabimi aktiaateqarnerpaasoqarfiusumi aktiaateqarnerpaajusup ulluinnarni aqutsisuuffigisaani piliarineqarsimappat, ingerlatseqatseqatigiiffik amerlanerpaanillu aktiaateqartoq immikkoortinneqassapput, akisussaassuserlu inummut taamaallaat tutsinneqarluni. Taamatut immikkoortitsinermut tunngaviusoq tassaavoq selskabip ilusaa inuttut pillagaanissamut akisussaassuseqarnermik saneqqutsiniarnermut atorneqannginnissaa.

Imm. 3, nr. 1-imut
Aalajangersagaq ilanngaassissuteqartoqarsimanngivinneranik aammalu akissarsiaqartuusup akileraartarnermi kortiata kaammattuutigisaanit ikinnerusunik imaluunniit akileraartarnermi kortimik tunniussineqarsimannginnerani 45 procentimit ikinnerusunik ilanngaassisimanermik pinerluuteqarnertut inissiivoq.

Aalajangersakkap akissarsiaqartup ilanngaassinngitsoornermik ilisimasaqarnissaa piumasaqaatigaa, unioqqutsitsinerup taannartaanut atatillugu mianersuaalliorneq pineqaatissiissutigineqarsinnaanani. Pineqaatissinneqarsinnaavorli akissarsiaqartup unioqqutitsinerup immikkoortuinut allanut tunngatillugu, soorlu akiliuteqarneq ataatsimut isigalugu, mianersuaalliorsimappat. Ilanngaassinnginnermulli piaaraluneertoqarsimanersoq paasineqartariaqarluni.

Imm. 3, nr. 2-mut
Aalajangersagaq paasissutissanik akileraaruseriffimmut eqqunngitsunik salloqittaataa-sunilluunniit, akissarsiaqartup akileraartarnermut allagartaanut allanneqartunik taamaattumillu ilanngaassuinermut tamatumaluunniit annertussusianut aalajangiisunngortunik, isertitaqar-nermut tunngasunik tunniussinermik pinerluttuliornertut inissiivoq.

Paasissutissat taamaallaat aalajangersakkanut matuma kinguliini taaneqartunut ilaatinneqartut suliassiissuteqarnermut tunngaviusinnaapput. § 75, imm. 4 aamma 5 oqartussaasut isertitaq pineqartoq akileraarusigassaneranik aalajangiinera, § 79, imm. 6 siunissami ilanngaassuif-figineqannginnissaq aamma § 84 akiliisitsiniarnerup ilusilerneqarnera, pineqartoq A-nik aamma B-nik akileraartartuuppat.

Imm. 3, nr. 3-mut
Aalajangersakkap soraarnerussusiassanik aningaasaateqarfimmik imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiassanulluunniit sillimmasiisarfimmik aaqqissuussinerup ilanngaateqar-nissamut piumasaqaataasunik naammassinnikkunnaarneranik kalerriinnginnerit pinerluttuliornertut inissippai.


§ 106-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 108 assigaa.

Aalajangersagaq § 102-imiit § 105-imut unioqqutinneqarnerisa allaffissornermi aalajangiivigineqarsinnaanerannut tunngavissiivoq.

Imm. 1-imut
Suliaq allaffissornikkut taamaallaat naammassineqarsinnaavoq unnerluutigineqartup pisuussuteqarnini nassuerutigippagu piumasaqaatit nassuiaatigineqartut tunngavigalugit aamma akiliisitsissutissaq taaneqartoq akilissallugu pisussaaffigalugu akuersippat. Unnerluussap soorlu assersuutigalugu suliap naammassiaarnissaa pinerullugu akiligassiissut akilerniarlugu akuersippat, kisiannili pisuunini akuerinagu taava suliap naammassinissaanut tunngavissaarutissaaq.

Akiligassiinermik allaffissornikkut aalajangiineq imatut paasineqassaaq akileraaruseriffiup aamma unnerluunneqartup akunnerminni isumaqatigiissuteqarnerattut. Unnerluutigineqartup isumaqatigiissut taamaattoq peqataaffigerusunngippagu imaluunniit akileraaruseriffimmit saaffiginnissut tamatumunnga tunngasoq iliuuseqarfiginngippagu, suliassaq Kalaallit Nunanni Politimesterimut ingerlateqqinneqassaaq unnerluussissummik suliaqarnissaq piumasaqaatigineqarluni eqqartuussivikkut suliap naammassineqarnissaa siunertaralugu.

Imm. 2-mut
Akiliisitsinissamut piumasaqaatip eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 5-imi unnerluussutinut piumasaqaatit naammassisimassavai. Maannakkut eqqartuussisarneq pillugu inatsit unnerluussutip ilusilernissaanut imaluunniit imarisaanut toqqaannartunik piumasaqaa-tinik imaqanngikkaluartoq, nalunaarut pasineqartup erseqqissumik taaneqarnerata saniatigut suliamik imatut allaaserinninneqassaaq pisimasup qangaa sumilu pisimaneranik erseqqis-sumik ersersitsisumik. Aammattaaq nalunaarut aalajangersakkanik unioqqutinneqarsimasin-naasunik aammalu unioqqutitsinernut taamaattunut pineqaatissiissutit pillugit aalajangersak-kat suut atorneqarnissaannik erseqqilluinnartunik imaqassaaq.

Imm. 3-mut
Unnerluunneqartup akileraaruseriffiup akiliisitsinissamut piumasaqaataa akuerippagu tamanna isumaqarpoq akisussaanermut apeqqutip aalajangerneqarneranik, taamaalilluni akilisitsinerup eqqartuussiviit aqqutigalugu suliarininnissaagaluaq atorunnaarsissavaa.

Naalakkersuisut Akileraartarnermut Pisortaqarfiup pisortaqarfittut immikkoortortaqarfia pisinnaatissagaat naatsorsuutigineqarpoq allaffissornikkut akiligassiinernik suliat aalajangiiviginissaannut.


§ 107-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 109 assigaa.

Aalajangersakkap kingunera tassaavoq pineqaatissinneqarnissamut akisussaaffik pisoqalisoorsimappat kiisalu § 102 malillugu akileraarnissamut inatsimmik unioqqutitsisimaneq ingerlanneqartoq utaqqisinneqartorluunniit suliassaappat, akileraartartup pisussaaffigaa akileraarutinut tapiliussaq akileraarutissatut akilinngiitsuukkatut annertutigisoq akilissallugu.

Naak aalajangersagaq pineqaatissinneqarnermut tunngasuunngikkaluartoq oqaasertaanit erserpoq nalinginnaasumik pineqaatissinneqarnermut aalajangersakkat naammassineqarsimasaria-qartut. Aalajangersakkap peqataanermut akisussaaneq ilaatinngilaa.

Taamatuttaaq § 108, imm. 5, 6 aamma 7-imi aalajangersakkanut atuuppoq.


§ 108-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 110 assigaa.

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi § 129 malillugu pineqaatissiinerit naammassineqarsinnaanngillat eqqartuunneqarsimasup toqukkut qimagutereernerani.

Qimagaasup kingornussisitsisup pineqaatissiissutinut tunngasumik suliap nammassine-qannginnerani toqukkut qimagunneratigut eqqunngitsumik aningaasatigut iluanaarute-qarnissaa pinngitsoortinniarlugu, aalajangersakkap taamatut pisoqartillugu immikkut malittarisassat aalajangersarpai.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap naqissuserpaa, toqukkut qimaguttoq ikippallaanik akileraarsimappat, taava qimagaasut akileraarutinut akiligassat tamarmik assigiimmik pisussaaffeqarlutik akiligas-sarilissavaat, kingornussarsisimanertik imaluunnit kingornussarsiassaminnik siumoortumik tigusaqarsimanertik naapertorlugu. Aappaasoq qimagaasoq aamma pigisanik imm. 7 naaper-torlugu pigisanik qimatanik tigusaqarsimanini naapertorlugu akiliinissamut pisussaaffeqarpoq.

Imm. 2-miit 4-mut
Imm. 2-mi aalajangersakkap naqissuserpaa, toqukkut qimaguttup § 102 unioqqutissimappagu, pisimasumulli pineqaatissiissutaasinnaasunik aalajangiineqarsimananilu naammassinninne-qarsimanani, pigisanik qimatat kingornussarsisussalluunniit ilassutaasunik akileraarutinik isertitat akileraarutaasimanngitsut akileraarutissaattut amerlatigisunik akiliinissamut pisussaassapput. Pineqaatissiissummik aalajangiineqarsimappat ilaannakuusumik naammassineqarsimasumik, ilassutaasumik akileraarutit tamatumunnga naapertuuttumik appatinneqassapput. Akiliisitaaneq pineqarput, ilassutaasumik akileraarut toqukkut qimaguttup akiliisitaassutaasumik akilersimasaalu katinerisa, isertitanit akileraarutaasimann-gitsunit annertussusiat imaluunniit akiliisitaanerup annertussusiat qaangersimassanngilaat, takuuk imm. 3.

Aamma § 105-imik unioqqutitsineq peqqarniitsumik mianersuaalliornermut tunngasoq aammalu § 108-mik mianersuaalliornermik, tamatumani mianersuaaliornerinnaasumik patsiseqartumik unioqqutitsineq aamma ilassutaasunik akileraarusiivoq.

Imm. 5-imut
Pigisanik qimatanik suliaqarnermit imaluunniit kingornussarsisussanit ilassutaasumik akileraarutinik piumasaqaat piumasaqaatilluunniit annertussusia akueriumaneqanngippat, suliaq eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 5-imi malittarisassat malillugit suliarineqassaaq, tassalu imaappoqpinerluttulerinermi sulianik suliaqarnermut malittarisassat, takuuk imm. 5. Akileraaruseriffik Kalaallit Nunaanni Politimesteri suliamik aallartitseqqullugu qinnuigineqarnissaanut piffissaliussamik aalajangiisinnaavoq.

Imm. 6-imut
Pissutsit immikkut ittut ilaliilluinnarpata akileraaruseriffik tamakkiisumik ilaanakortumilluunniit akileraarutinut ilassutinik akiliisussaajunnaarsitsisinnaavoq.

Imm. 7-imut
Aalajangersakkap kinguneraa, kingornussarsisussat qimagaasullu akiliisussaanerannut tunngatillugu kiisalu toqukkut qimaguttup akiitsoqarfiinik aggersaanermut § 78-imi malittarisassat atuunnerat.

Imm. 8-mut
Akileraaruseriffiup paasissutissat tamaasa piniarsinnaavai, pisortat pingaaruteqartutut isigisaat pigisanik aguaassisarnermut eqqartuussivimmit, pigisanik nalilersuisumit kingornussarsi-sussalluunniit namminneerlutik agguaassinerannit, toqukkut qimaguttup appasippallaamik akileraarusigaasimanera paasiniarnerani.

Kingornussisussat pigisanit pissarsisussat taamatut piumasaqarneq malikkumanngippassuk tamanna pillaatitut ullormut akiliutinik peqqusissuteqarnikkut pinngitsaaliiniutigine-qarsinnaavoq.

Kingusinnerpaamik nalunaarnissamut malittarisassat malillugit akileraaruseriffik nalinginnaasumik pisoqarsimappat toqusoqarsimatillugu qaammatit pingasut qaangiutsinnagit qimagaasunut pigisanik qimatanik suliaqarnermut nalunaartussaapput akileraarutinik iluarsiissutinik imaluunniit ilassutaasunik akileraarutinik piumasaqarnermut saqqummiusineqassanersoq. Akileraaruseriffik eqqartuussivimit naatsorsukkamik tigusaqarsimaguni imaluunniit nammineerluni nalunaarusiamik qimagaasunit, qaammammik ataatsimik toqusoqarsimanerata kingorna, tigusaqarnermiit qaammatit marluk qaangiutsinnagit, taava akileeqqittoqarnissaa imaluunniit akileraarutinut ilassutissatut akiligassat piumasaqaataanerat qimagaasunut nalunaarutigineqassaaq.

Akileraaruseriffiup piffissaq qulaani taaneqartup qaangiutinnginnerani suliaq paasiniaavigisimappagu, pigisanik qimatanik suliaqartut paasissutissat kissaatigineqartut piniarlugit piumasaqaatip tiguneraniit qaammatit marluk qaangiutsinnagit ilisimatinneqassapput akileraaruseriffik akileraarutinut aaqqiissutinik ilassutaasumilluunniit akileraarutinik piumasaqaateqarniarnersoq.

Piffissamut killissarititaasut taaneqareersut qaangiutsinnagit pigisat nalunaarsorneqarnerat naammassineqaqqusaanngilaq Akileraaruseriffiup nalunaarutigisimanngippagu taamatut piumasaqaateqartoqassanngitsoq.

Akileraaruseriffiup piffissamut killissarititaasut malinngippagit qimagaasunut aammalu kingornussisussaasunut akisussaaffik tamarmi atorunnaassaaq.

Imm. 9-mut
Aalajangersakkap kinguneraa eqqartuussiviit pisussaaffitsik naapertorlugu akileraaruseriffik ilisimatissagaat kingornussisarnermut inatsit malillugu naatsorsukkat imarisaannik, tamanna pissaaq kingornussassatut qimatat minnerpaamik 50.000 koruuninit annertuneruppata.


§ 109-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 111 assigaa.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkap kinguneraa maleruagassanik aalajangersakkanik, Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu pilersinneqartunik unioqqutitsinernut akiliisitaanermik aalajangiinernut malittarisassat aalajangersaasoqarsinnaanera.

"Unioqqutitsinermik" oqarneq annertusisamik paasineqassaaq. Oqariaaseq iliuutsip iliuuseqannginnerulluunniit aalajangersakkanut pineqaatissiissutigineqartunut naapertuutinngiffiini pisartunut ataatsimut taaguutaavoq. Assersuutigalugu peqqussutinik malinninnginneq unioqqutitsinermik oqarnermi pineqartunut ilaavoq.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap kinguneraa inatsisitigut akisussaassuseqartut aamma taamaattuusutut maleruaqqusanik unioqqutitsinermut akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaanerat.

Kommunit suleqatigiiffiat, kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasoq, suleqatigiiffiupput, kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit Inatsartut inatsiaanni nr. 20, 3. november 1994-imeersumi kingusinnerusukkut allanngortinneqartumi § 64-imi pineqartut ilagaat. Aalajangersakkami § 64-imut innersuussineqanngilaq, naatsorsuutigineqarmat qanittukkut ilusiliinermik kommuninillu aaqqissuusseqqinnermut atatillugu kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaat allannguuteqassasoq.


§ 110-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 112 assigaa.

Aalajangersagaq tunngavigalugu politiinit ikiorseqqunissaq qinnutigineqassappat piumasaqaataavoq § 102-miit § 106-imut unioqqutitsisoqarsimaneranik akileraaruseriffiup pasitsaasaqarsimanissaa.

Akileraaruseriffik akileraartarnermut tunngatillugu pinerluttoqarsimatillugu annertunerpaamik namminneerlutik misissuisaaq, misissuinerup ingerlanneqarnerata nalaani politiit akuliutsinnagit. Misissuinerup nalaani politiit ikiorsiisisarnerat nalinnginnaasumik tassaagajuttarpoq uppernarsaatinik ujarlernissamut akuersissutinik pissarsiniarnermi ikiuneq, uppernarsaatissanik ujarlernermik ingerlatsineq uppernarsaatissanik naatsorsuuserinermut tunngasunik pappiaqqanillu allakkanillu attuumassuteqartunik allanik pissarsinissaq siunertaralugu.

Uppernarsaatinik ujarlerneq politiinit ingerlanneqartarpoq akileraaruseriffimmit peqataaffigineqartumik. Uppernarsaatissanik ujarlerneq naammassineqaraangat ingerlanne-qareeraangat pissarsiarineqartut nalinginnaasumik akileraaruseriffimmut tunniunneqartarput, tamatumani misissuinissaq, kukkunersiuinermi suliamik nalunaarusiornissaq akileraarute-qaataasussanillu aningaasarsiat akileraarutaasimanngitsut naatsorsornissaat siunertaralugu.


§ 111-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 113 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa, pillaatitut akiliisitsissutit allaffissornikkut aalajangerneqartut aammalu isumaqatigiissutigineqartut imaluunniit eqqartuusisoqarneratigut aalajangerne-qaartut § 82, § 88, § 92 aamma §§-it 102-imiit 109-mut unioqqutitsinernut tunngasut, landskarsimut nakkartinneqarnissaat.


§ 112-umut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 117 assigaa.

Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput inuit, suliffeqarfiit aamma peqatigiiffiit il. il. akileraartussaatitanut allattorneqarnissaannut malittarisassanik. Akileraartussaatitat allattorsimaffii tassaapput inunnik, selskabinik peqatigiiffinnillu il.il., Kalaallit Nunaanni ukiumut aalajangersimasumut akileraartussaatitaasut allattukkat.

Malittarisassat taaneqartut akileraartussaatitat allattorsimaffii pillugit nalunaarummi nr. 26, 28. november 1996-imeersumi aalajangersarneqarput, taassumalu ingerlateqqiinnarneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq kinguneqartitsinermi allannguutissat allannguutigitiinnarlugit.


§ 113-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 118 assigaa.

Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, nammineerluni nalunaarsuiffik erseqqinnerusumik piumasaqaatitaqartumik uppernarsaatinik, akileraartussaatitaasup isertitaqarneranut piussutinillu pigisaqarneranut tunngasunik taamaallaat tunngasunik, taarserneqarsinnaanissaa pillugu erseqqinnerusumik malittarissassaliorsinnaapput.

Aalajangersagaq imatut atorneqarpoq, akileraartartut nammineerluni nalunaaruteqarnermiinni immersugassami nalunaaruteqarsinnaallutik B-nik, akileraarutaasussaanngitsunik B-nik isertitat sinnernagit isertittaqarlutik imaluunniit aningaasartuuteqarsimanatik ilanngaat aalajangersimasoq qulaallugu.


§ 114-imut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 119 assigaa.

Imm. 1-imut
Imm. 1-imi aalajangersakkap kinguneraa Naalakkersuisut illuatungeriit imminnut assigiimmik pinissaat apeqqutaatillugu marloriaammik akileraartannginnissamut isumaqatigiissuteqarsin-naanngornerat Danmark-imut, Savalimmiunut aamma naalagaaffinnut allanut.

Periarfissaqarneq tamanna Naalakkersuisut marloriaammik akileraartannginnissamut isumaqatigiissuteqarnermikkut Danmark-imut, Savalimmiunut, Island-imut aamma Norge-mut atorsimavaat. Kingusinnerusukkut naatsorsuutigineqarpoqn Sverige-mut, Canada-mut aamma USA-mut isumaqatigiinniarnerit aallartisarneqassasut.

Imm. 2-mut
Nr. 1-imi aamma nr. 2-mi aalajangersakkat kinguneraat marloriaammik akileraartannginnis-samut isumaqatigiissumi isumaqatigiissutaasimasumi aammattaaq ilaatinneqarsinnaasut illuatungeriit imminnut assigiimmik pillutik ikioqatigiissinnaanerannut malittarisassat, tamatumani pineqarlutik misissuinissamut paasissutissat aamma akileraarutinik akiliisitsineq.

Nr. 3-mi aalajangersakkap kinnguneraa, marloqiusamik akileraartannginnissamut isumaqatigiissummi isumaqatigiissutaasimasumi aammattaaq ilaatinneqarsinnaasut illuatungeriit imminnut assigiimmik pillutik akileraarutinut A-nik ilanngaassisarnermut tunngasunik malittarisassat.

Imm. 3-mut
Danmarkip aamma Savalimmiut imaluunniit nalagaaffiit allat pineqartut akornanni marloriaammik akileraartannginnissamut isumaqatigiissutini isumaqatigiisutigineqarsimasuni aamma illuatungeriit imminnut assigiimmik pillutik suliassani akileraartarnermut tunngasuni aammattaaq Kalaallit Nunaat peqataatinneqalersinnaasoq.


§ 115-imut

Imm. 1-imut
Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2007-imi atuutilissasoq, sunniute-qartumillu atortussanngortinneqassalluni ukioq aningaasarsiorfik 2007 aallarnerfigalugu.

Imm. 2-mut
Akileraaruseriffiup ukiuni aggersuni naliliisarnerit amerlasoorpassuit ukiunut aningaa-sarsiorfiusunut siusinnerusunut tunngasut suliareqqilertussaavai. Taamaattumik siunner-suutigineqarpoq, Inatsisartut inatsisaannut nr. 5, 19. maj 1979-imeersumut kingusinne-rusukkut allannguutai ilanngullugit assigiinngitsorpassuarnillu atuutilerfiusunik aamma ikaarsaariarnermi aalajangersakkanik innuttaasunut iluaqutissaasunik imaqartoq eqqarsaatigalugu, Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 19. maaji 1979-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutai ilanngullugit suli atuutissasoq ukiunut aningaasarsiorfiusunut 1980-imiit 2006 ilanngullugu.

Imm. 3-mut
Imm. 3-mi paragrafit taaneqartut akileraartarnermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaannut nuunneqarmata imaluunniit Inatsisartut inatsisaannut ilanngunneqarnatik, siunnersuutigineqarpoq aalajangersakkat pineqartut inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 19. maaji 1979-imeersumi kingusinnerusukkut allannguutai ilanngullugit ilaatinneqarunnaarnissaat.

Taamaalillutik aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat annertussusiinik nalilersueqqinnerit ukiut aningaasarsiorfiusut siulii eqqarsaatigalugit nanginneqartussat, misissorneqarnerat akileraartarnermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu ingerlanneqartussaassapput.

Imm. 4-mut
Aalajangersakkap Naalakkersuisut inatsisitigut tunngavissippai malittarisassanik, Inatsisartut inatsisaata atuutilernissaanut Naalakkersuisut isumaat malillugu pisariaqartunik aalajangersaasinnaanissaannut.