4. august 2006

UKA 2006/29

 

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

 

Oqaaseqaatit naliginnaasut

Inatsisissatut siunnersuutip imarisai pingaarnerit

Inatsisissatut siunnersuutip siunertarivaa, siunissami akileraarutit pillugit pisortat sullissinerisa aaqqissuunneranut, akileraarutit pillugit suliassanik, maalaarutinillu suliarinninnermut ilaalu ilanngullugit maleruagassiornissamut tunngavissiornissaq.

Inatsisissatut siunnersuut, akileraartarnermut akitsuusersuinermullu tunngassutilinnik imaqarpoq, akileraartarnermut akitsuusersuinermullu inatsisini pioreersuni aalajangersakkat arlallit tunngavigalugit suliarineqarsimasunik. Siunnersuulli aamma aalajangersakkanik nutaanik arlalinnik imaqarpoq, taamatumalu saniatigut aalajangersakkat atuuttut ilaat nutarterneqarsimallutik.

Inatsisissatut siunnersuut, aningaasarsianillu akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, Inatsisartullu inatsissasa ilaanik allanguinissamut siunnersuutit ilanngullugit saqqummiunneqartut inatsisinillu allanngortitserinerup nassatarisaannik inatsinnik allannguinerit tamarmik imminnut ataqatigiissaartuupput.

Inatsisissatut siunnersuummut tunngavigineqartut

Naalakkersuisuusimasut inassuteqarnerat naapertorlugu Inatsartut tamarmiullutik ulloq 2. maj 2005 aalajangerput, akileraarutinik akitsuutsinillu siuliarinnittarnerup aaqqissuussanerat allanngortinneqassasut qitiusumillu ingerlanneqalissallutik. Taamaammat Naalakkersuisut allaffissornikkut sulisutik peqquaat akileraarutinik akitsuutsinillu siuliarinnittarnerup aaq-qissuussaanerisa allanngortinneqarnissaat qitiusumillu ingerlanneqalernissaat suliarissagaat, taamatullu Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuutissat Inatsisartunut saqqummiussassat il.il. piareersaqqullugu.

Aaqqissuusseqqinnerup qitiusumillu aqutsilernerup nassatarissavai, pisariillisaanerit ulluinnarnilu aqutasinerup pitsanngortinneqarnerata nassatarisaanik aningaasaqarniarnerup pitsaasumik sunnerneqarnissaa tamatumalu saniatigut pisortat suliassaatiminnik ingerlatsinerisa taakuningalu agguataarinninnerminnik allanguinerat, tamatumallu kommunit Naalakkersuisullu allaffissornikkut ingerlatsinerat sulisoqarnerallu sunniuteqarfigissavaat.

Taamaammat suliassamik suliarinnermi naammassinninnissamut sulianut ilisimarinninerit aallavigalugit sulimillu pitsaasumik iluarsiinissaq siunertaralugu KANUKOKA kommunillu allaffissornikkut ingerlatsiviini sinniisit peqataatinneqarsimapput.

Inatsisissatut siunnersuutip siunertarai

Aaqqissuusseqqinnissamut qitiusumillu aqutsilernissamut siunnersuut arlalitsigut anguniagaqarfiuvoq:

Pitsanngorsaaneq – allanngortitsineq angusaqarfiusoq.

Pisariillisaaneq – allanngortitsineq angusaqarfinnut pitsaanerusunut.

Pisinnaanngorsaaneq – allanngortitsineq annertunerusunik angusaqarfiusoq.

Inatsisitigut eqqortumik pineqarneq – malittarisassat erseqqissut paasinartullu, assigiissaarineq maalaariaaserlu pisariinneq.

Inatsisissatut siunnersuutip immikkoortui pingaarnerit

Qitiusumut nuussineq

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisit, akitsuutit pillugit inatsisit inatsisillu taakku assigisaat allat pillugit sullissinerit, ingerlatsivimmut ataatsimut namminersornerullutik oqartussaat ataanni inissisimasumut katersuutsinnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Ataatsimoortumik ingerlatsivimmik pilersitsinerup kommunini akileraaruseriffiit atorunnaarsinnissaannik kinguneqassaaq. Kommunini akileraaruseriffeqarneq pillugu malittarisassat atuuttut aningaasarsiarnit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 55-imi takuneqarsinnaavoq.

Ingerlatsivimmik taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussat ataanni aaqqissuussineq tunngaviusumik naalakkersuisut akissussaaffigivaat immikkut inatsisiliuuttariaqanngitsoq. Taamaammat nutaamik ingerlatsilernissaq pillugu tunngaviusumik taamaallaat pisortat akileraarutit pillugit sullissinerat pillugu siunnersuummi § 1-imi eqqartorneqarpoq.

Ingerlatsivik nutaaq maanna kommunit akieraaruseriffiissa kiisalu Akileraartarnermut Pisortaqarfiup kattutsinnerisigut pilersinneqqassaaq, taamaalilluni ingerlatsivik kommunit sulisuinik Akileraartarnermullu Pisortaqarfimmilu sulisunik inuttalerneqassaaq.

Ataatsimoorussamik ingerlatsiviup nutaap nunami sumiiffinni makkunani sisamani immikkoortortarnissaa eqqarsaatigineqarpoq (nunap immikkoortuini allaffiit)tassa, Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu. Eqqarsaatigisassat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit ataatsimut naliliinikkut nunap immikkoortuini allaffissat inissinneqarfissaat pillugu aalajangiineqarpoq, soorlu naammassinnissinnaassuseqarneq, suliassatigut piginnaasaqarfiit nunallu immikkoortuini inissisimaneq. Taama inissiinikkut innuttaasut affaat kiisalu namminersorlutik inuussutissarsiorqarnermik ingerlataqartut 75 procentii illoqarfimminni nunap immikkoortuini allaffeqarfiniit sullinneqarlissapput.

Skatterådi siunissami akileraaruseriffinni aalajangikkat pillugit maalaarutinik taamaallaat sammisaqartartussat, inatsisitigut illersorneqarnissaq peqqutigalugu akilaartarnermut ingerlatsivimmit immikkoortinneqassapput. Taamaaliornikkut akileraartarnermut tunngasuni allaffissornerup maalaarutinillu suliarinnittarneq pillugu immikkoortitsinissamut qularutaasinnaasut sillimaffigineqassallutik.

Illoqarfinni nunap immikkoortuini allaffeqarfeqanngitsuni kommunip allaffiani ataatsimik arlalinnilluunniit inoqassaaq immersugassanik allanillu innuttaasunut tunniussisartussanik kiisalu akileraaruseriffimmi attaveqarfissanik innersuussisartussanik.

Illoqarfinni nunap immikkoortuini allaffeqarfiusuni suliassat tamakku nunap immikkoortuani allaffimmit isumatineqartassapput, illoqarfimmi pineqartumi innuttaasut pisortanut tunngasut pillugit saaffiginniffiusinnaasumik kiffartuussivimmik pilersitsisoqanngippat. Pisuni tamakkunani iluaqutaasinnaavoq nunap immikkoortuanit sulisumik ataatsimik kiffartuussiviup sulisuinut ilaatinneqarpat.

Anguniarneqarpoq nunap immikkoortuini allaffiit tamarmik akitsuusiinermut akileraartarnermullu suliassat tamaasa pillugit innuttaasunik suliffeqarfinnillu tamanik kiffartuussisinnaassasut. Suliassat qaqutigoortut paasiuminaatsullu immikkut ilisimasaqarfiusumi apeqqutit ajornakusoortut assigiissaarinermik, pisariitsumik eqqortumillu suliarinissaannik qulakkeerinnittussanit suliarineqartassapput. Suliassat ajornakusoortut tassaasinnaapput nunat tamat akornanni pissutsit imaluunniit aningaasanik nuussinermi akiliutit.

Innuttaasut nunap immikkoortuini allaffiit sisamaasut arlaannut atasassapput; sumi najugaqarneq apeqqutaalluni. Aallaavittulli innuttaasoq nunap immikkoortuini allaffiit arlaannulluunniit saaffiginnissinnaapput, soorlu innuttaasup suliffianut qaninnerusumut. Taamaalilluni innuttaasoq akileraartarnikkut ingerlatsivimmut attaveqarniarluni "angerlaqqaartariaqassanngilaq".

Pinngitsoorneqarsinnaanngilarli akileraartarnikkut ingerlatsivimmi pisariinnerusumik suliaqarfitsigullu ilisimasaqarfiusumik pilersitsiniarnerup nassatarisinnaammagu innuttaasut ilaat akileraarnermik allaffimmut qaninnermut ungasinnerulernissaat. Innuttaasunik kiffartuussinerup ilai siunissami ullumikkut periarfissanik ilisimasatsinnit allaanerusunik ingerlanneqartalissapput, soorlu nuna tamakkerlugu oqarasuaatit kiffartuussiffiusut, telefaxit qarasaasiallu.

Ullumikkut innuttaasut amerlasuut internet-imik atuisinnaapput, ukiunilu takkuttussani amerlinissaat naatsorsuutigineqarpoq. Tamatumani eqqarsaatigineqassaaq akileraaruseriffiup ukiuni tulliuttuni qarasaasiakkut imminut kiffartuunneqarnerup periarfissaanik pitsanngorsaanissaq siunniummagu, ilutigitillugulu nammineerluni nalunaarsuisarneq innuttaasut ilaannut atorunnaarsinneqassasoq, taamaalilluni akileraaruseriffimmut nammineq takkulluni saaffiginnittarnerit ikilingaatsiarnissaat naatsorsuutigineqarluni.

Akileraaruseriffiup tungaanit isigalugu nuna tamakkerlugu ataatsimoorussamik ingerlatsinermik pilersitsinikkut suliffiup iluani aporfissat ikinnerulissapput, taamaalilluni akileraaruseriffiup isumalluutai pisariinnerusumik atornissaat periarfissaqalissaaq, sulisut atortorissaarutillu elektroniskiusut atorneqaneri eqqarsaatigalugit. Akileraartarnikkut ingerlatsiviup ilaatigut sammisassanut allaffissornikkut immikkut ittunut immikkoortut pilersinnissaat ajornaatsinnerulissavai kiisalu pisariaqartitsiffiusunut isumalluutit atornissaat ajornaannerulersissallugit.

Taama aaqqissuineq pissaaq isumalluutinik atuinerup tulleriiaarnissaannut periarfissat nukittorsarneqarlutik kiisalu nuna tamakkerlugu suliassanik iluarsiisarnerni assigiissaarisinnaaneq, allaffissornikkut aaqqissuussinermi tamarmi saaffigisinnaasat assigiissunngorlugit periarfissiisoqarluni.

Tulleriiaarineq suliaqarfiit akimorlugit qulakkeerinissaq siunertaralugu aqutsisoqarfinnik arlalinnik pilersitsisoqassaaq, ilaatigut ilinniartitaaneq sulisunillu ineriartortitsineq eqqarsaatigalugit.

Aningaasarsianit akileraaruserinerup akitsuutinillu suliarinninnerup nuna tamakkerlugu ataatsimut oqartussaaffeqalersinneratigut pisortani suleqateqarfiit ikilisinneqassapput, taamaalilluni pisortanut saaffiginnissutissat saaffigisassamut ataatsimut saaffiginninnikkut iluarsineqarsinnaalissallutik. Akileraaruseriffik eqqarsaatigalugu suliassat suliaqarfiit akimorlugit suliarinissaannut periarfissat nukittorsarneqassapput.

Akileraaruseriffik nutaaq innuttaasut tungaannut ammasuussaaq. Taamaalilluni innuttaasut namminneq pillutik paasissutissanut ingerlaavartumik pissarsiarinnissinnaanerat qitiutinneqassalluni, pineqaatissiinissanut tunngasunik paasiniaanernut pingaaruteqartutut isigineqanngippata.

Pisortat ingerlatsiviini sulianik samminnittarneq pillugu inatsisartut inatsisaata imaluunniit pisortat ingerlatsiviini ammasuunissaq pillugu inatsisartut inatsisaanni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu allanngortinneqarnissaat inatsisissatut siunnersuutip siunertarinngilaa.

Naliliineqarpoq akileraartarnikkut ingerlatsiviup nuna tamakkerlugu ataatsimoortumik oqartussaaffigilernissaata kingunerissagaa ataatsimoortumik ingerlatsiviup taassuma immikkoortut akornanni attaveqaqatigiinneq suliffiup iluani uppernarsaatitut isigineqassasut, pisortallu ingerlatsiviini ammasuunissaq pillugu inatsisartut inatsisaanni § 7 naapertorlugu sulianik takunnissinnaanermut taamaalilluni ilaatinneqartussaanani.

Pisortat ingerlatsiviinni sulianik samminnittarneq pillugu inatsisip kapitel 4-aat malillugu suliamut tunngasunik takunnissinnaaneq pillugu inatsisissatut siunnersuut allannguutissanik nassataqartussaanngilaq.

Inuttut inatsisilerinikkullu inuit pillugit paasissutissatigut manna tikillugu aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi illersuinissaq maannakkutut ingerlatiinnassaaq, takuuk siunnersuutip § 9-ia, taamaalilluni akitsuusersuineq pillugu inatsimmik ilaneqartussanngorluni.

Nipangiussisimasussaatitaaneq

Malittarisassat atuuttut malillugit akileraartarnikkut ingerlatsineq akitsuutit pillugit inatsisinut arlalinnut atatillugu taamaallaat pinerluttulerinermut inatsimmi kiisalu sulianik suliarinnittarnermi inatsisip § 27-iani nipangiussisimasussaatitaaneq pillugu aalajangersakkanut nalinginnaasunut ilaavoq, inuttut inatsisilernikkullu inuit aningaasaqarnerannut, inuussutissarsiutitigut imaluunniit inuinnartut pissutsit pillugit paasissutissat akileraaruseriffiup sulinermini aningaasarsianit akileraarutissat eqqussuuinermillu tunngasut pillugit paasisaannut atatillugu, aningaasarsianit akileraarutissat pillugit § 120-iani nipangiussisimasussaatitaalluinnarnissaq pillugu inatsimmut ilaapput imaluunniit § 43-mi nioqqutissanik eqqussuineq avammullut tuniniaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaannut ilaapput.

Eqqarsaatigineqarpoq nipangiussisimasussaatitaaneq immikkut sakkortusisaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmut ilanngunneqassasoq, taamaattorli inatsisit akileraartarneq tamatigoortumik isigalugu inatsisiliaanngitsut pinnagit. Taamaalilluni ilaatigut akiliisitsiniartarnermut tunngasut avataaniissapput, manna tikillugu nipangiussisimasussaatitaaneq suliassanik samminnittarneq pillugu inatsimmi aamma pinerluttulerinermi inatsimmi aalajangersakkat nalinginnaasut malillugit suli naleqqussagaalluni.

Aningaasarsianit akileraarutissanut eqqussuinermullu tunngasuni nipangiussisimasussaatitaanerup sakkortusisap atuutsilernissaanut tunngavissat eqqarsaatigeqqaarneranut peqqutaavoq akileraartussaatitaaneq inuunermi pissutsinut tamanut atuuttuummat, aappaatigullu akileraartarnermut oqartussat immikkut misissuisinnaatitaanerannut atuuttut. Tamanna eqqarsaatigisassat akileraaruseriffimmi immikkoortunut allanut tamanut atuupput.

Akileraartarnermi sullissinerup qitiusumut nunnerani maannamut naleqqiullugu akileraaruseriffimmi sulisut ataasiakkaat suliassat aningaasarsianit akileraarutissanut eqqussuinermullu tunngasut suliarisalissavaat kiisalu ingerlatsinermi suliassat allat. Taamaammat sulinermi akileraaruseriffiup pingaartumik ingerlatseqatigiiffiit inuillu allat inatsisinut ilaasut inatsisitigut illersorneqartarnissaat pisariaqarpoq, tamannalu pissaaq sulisut pineqartut nipangiussisimasussaatitaaneq pillugu maleruagassanut attuumassuteqarnissaat taakkunanngalu ilisimasaqarnerisigut.

Suliassanik saqqummiussisarneq

Sulianik samminnittarneq pillugu inatsit ingerlatsivik suliamik samminninnermini aalajangiisoqartussaatillugu, suliamut attuumassuteqartoq tusarniaaffiginissaa pillugu nalinginnaasunik piumasaqaateqarpoq. Aalajangersagaq aamma atuuppoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsit malillugu aalajangiisoqassatillugu.

Siunnersuutigineqarpoq innuttaasut suliffeqarfiillu inatsisitigut illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugu akileraaruseriffiup suliassaanut atatillugu suliassanik saqqummiussisarnermi immikkut piumasaqaatit aalajangersarneqassasut.

Akileraaruseriffik aallaavittut suliassamik saqqummiussinissamik suliaqassaaq, Skatterådimut saqqummiussassani, suliani aalajangersimasanik allannguisimanerni kiisalu akileraartarneq pillugu inatsit malillugu suliani pineqaatissiisoqartussaatillugu tusarniaassalluni.

Suliassatut saqqummiussap imarisai annertussusiilu suliap suunera malillugu naleqqussarneqassapput. Suliassanik saqqummiussinerup minnerpaamik imarissavai suliamik suuneranik suliamullu peqataasut pillugit allanillu paasissutissat, suliamut tunngasorpiaat pillugit paasissutissat, suliami peqataasut paasinninnerat tassungalu tunngavilersuutaat pillugit paasissutissat, kiisalu suliani ingerlatsiviup paasissutissat naapertorlugit naliliisimanera malillugu aalajangiisimanera tunngavilersuutaalu pillugit paasissutissat.

Siunnersuutigineqarpoq suliani innuttaasup piumasaqarnera, piumasaqarnerlu akileraaruseriffiup tamakkiisumik akuerinnissimanera naapertorlugu aalajangiisimasoqartillugu suliamik saqqummiussinermik suliaqartoqarnissaa piumasaqaataassanngitsoq.

Suliamik saqqummiussineq pillugu suliamut peqataasunik tusarniaaneq aallaavittut sivikinnerpaamik sapaatit akunnerinik 4-nik periarfissiilluni pisassaaq, tusarniaalluni allakkat ullulernerannit naatsorsorlugu. Taamaattorli aalajangiinissamut attuumassuteqartoq malunnartumik tunngavissaqartumillu akileraarnermi akileqqusanik akileerusussanngitsoq aarlerinaateqarpat taava akileraaruseriffik sivikinnerusumik piffissaliisinnaavoq, pineqartup allannguutiginiakkatut eqqarsaatinik paasinnissasoq aarlerinaateqarpat. Piffissaliussarli ulluni 3-nit sivikinnerusinnaanngilaq, suliami pineqartut suliassamik saqqummiussineq tigoreerneranit.

Suliami pineqartut oqaaseqarfigisassatut suliamik saqqummiussassaq piumanngissinnaavaa. Taama periarfissiinermi eqqarsaatigineqarput suliami pineqartut pilertortumik aalajangiinissaq kissaatigippassuk.

Pereersunik ilisimatitsineq

Sulianik samminnittarneq pillugu inatsit malillugu oqartussaq aalajangiinnginnermini aallaavittut tusarniaasssaq, tassa suliami peqataasoq suliamut tunngasut piviusut pillugit paasissutissanik oqartussaq pissarsisimasoq ilisimanngissagaa isumaqarfigineqarpat, kiisalu paasissutissat suliaq pillugu aalajangernissamut pingaaruteqarpata pineqartumullu akornutaasinnaappata.

Aningaasarsianit akileraarutissat iluini nalinginnaasumik tusarniaasussaatitaaneq pinngitsoorani ilisimatitsisussaatitaanermik ilaneqarsimavoq, tassa akileraartarnermut oqartussat nammineq nalunaarsuinermut naleqqiullugu aningasarsianik akileraaruteqaataasussanik nammineq malunaarutit allanngortinniarpatigit imaluunniit nammineq nalunaarutit amigaataanera pillugu aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik missangersuilluni angissusiliisoqassatillugu.

Siumulli kalerriineq pinngitsoorsinnaavoq, akileraarutissanik aalajangiinissaq akileraartartup piumasaqaatigisimappagu, aalajangernerlu piumasaqaammut tulluulluinnarpat.

Inatsisitigut aalajangersakkani tamakkunani taamaallaat piumasaqaataavoq nammineq nalunaarsukkanik allannguiniarneq pillugu akileraartartoq ilisimatinneqassasoq. Taama ilisimatitsinerup imarisassai pillugit erseqqinnerusumik piumasaqaateqanngilaq.

Taama immikkut ilisimatitsisussaatitaanermut ilaavoq nammineq nalunaarsukkanik allannguiniarnermut eqqarsaat akerlilerlugu akileraartartoq allakkatigut oqaasiinnakkulluunniit oqaaseqaateqarsimanngippat, nammineq nalunaarsukkanik allannguiniarneq kalerriunneqarsimasutut iluarsineqassaaq.

Siunnersuutigineqarpoq pinngitsoorani ilisimatitsisussaatitaaneq aamma akitsuusersuinermut tunngasunut ilanngunneqassasoq.

Ilisimatitsinissamut piffissaliussaq maannakkutut allakkap ullulerneranit sivikinnerpaamik sapaatit akunnerinik sisamanik sivisussuseqassaaq, allamik piffissaliussinissaq pillugu i natsisitigut aalajangerneqarsimanngippat. Sullitap pineqartup piffissaliussaq sivikinnerusoq akuerisinnaavaa.

Pereersunik ilisimatitsineq kingorna aallaavittut suliani aalajangerneq Skatterådimut maalaarutigineqarsinnaasuni atorneqassaaq.

Pereersunik ilisimatitsineq pillugu akerliliisoqarsimanngippat maannakkutut aalajangiussaq pillugu ilisimatitsisoqassanngilaq.

Isertitat akileraarutissat pillugit sulianik samminninneq

Siumutoortumik nalunaarsuineq, nammineq nalunaarsuineq, akileraarusiineq, inaarummik naatsorsuineq kiisalu aningaasarsianit akileraarutit agguarneri akilernissaallu pillugit malittarisassat eqqarsaatigalugit siunnersuutigineqarpoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaat atuuttoq pingaarutilitsigut allanngortinnagu ingerlatiinnarneqassasoq, qitiusumut katersuutsitsinissaq eqqarsaatigalugu aalajangersakkat pisariaqarfiisigut allanngortinneqarmata.

Akileraarutaavallaartut siusinaarlugit aningaasanngorlugit utertinneqartarnerinut tunngatillugu assigiissumik sulianut ingerlatsisarnermi tunngavissaqartitsiumaneq anguniarlugu, ulluinnarni § 50 tunngavigalugu utertoorutaasartunik taagorneqartut pillugit, siunnersuutigineqarpoq siusinaarluni utertitsinerni taamaattuni utertoorutissat 5.000 koruuninut minnerpaaffilerneqassasut. Taamaaliornikkut ullummikkut suliassaqarfiup iluani nikerartumik pissuseqarfiusup ilaatigut tulluarsarneqarsinnaanera aammalu suliassani taamaattuni ikililiinermik angusaqarfiussammat.

Akileraartartut ilaat nammineq nalunaarsuutinik nassiussisarunnaarnissaat pillugu periarfissanik naalakkersuisut misissuissamaarput, taarsiullugulu akileraaruseriffik pineqartunut aningaasarsianik akileraarutissanik angissusiliinermik nassiinnartarlugit. Tamanna siunertaralugu siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut pisinnaatitaassasut kommunimi ataatsimi arlaqarnerusuniluunniit misiligutitut aaqqissuusinissamik aallartitsissasut. Misiligutitut aaqqiissuussinissap siunertaraa suliaqarfitsigut teknikkikkullu tunngavissat pigineqarnersut misilinniarlugu, taamaalilluni akileraartartut ilaannut nammineq nalunaarsuutinik nassitsissamik piumasaqaat taamaatinneqarsinnaalluni.

Taamakku saniatigut aalajangersakkat atuuttut arlallit siunnersuutigineqarput, tassani sulisitsisut, aningaaseriviit allallu pisussaaffilerneqarlutik akileraartussaatitaasut aningaasarsiaannik aningaasartuutaannillu paasissutissat akileraarutit pillugit pisortat sullissinerat pillugu inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi aalajangersakkat pillugit akileraaruseriffimmut nalunaaruteqartassasut.

Erniaat

Aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat akitsuutillu kingusinaartumik akilernerini erniaaritinneqartut assigiinngitsut atuupput. Pisut ilaanni qaammammut erniaat 1 procentiupput allani qaammammut erniaat 2 procentiullutik.

Siunnersuutigineqarpoq erniaaritittakkat akiliinissamut killigititaq aallarnerfigalugu qaammammut 1 procentimut tulluussarneqassasut, ikinnerpaamilli 500 kr. Siunnersuutigineqarpoq erniaat ilaartorneri nammineerluni nalunaarsuinermi ilanngaatigineqarsinnaassanngitsut, erniat pillaatitut akiliutigineqartarnerisut taasariaqarmata.

Akileraarutinik amerlavallaanik akiliisimaneq tunngavigalugu utertitsilluni akiliinissamut naligninnaasumik piffissaliussinissaq siunnersuutigineqarpoq, tamannalu atorneqassaaq akileraarutinik utertitsinissaq pillugu akileraartarnermut inatsimmi immikkut piffissaliussanik aalajangiisoqarsimatinnagu. Siunnersuutikkut innuttaasut suliffeqarfiillu akileraarutitigut pissarsiassatik erniaalersortisinnaanerannik qulakkeerinniffigineqarnissaat, soorlu akileraaruseriffik taamaaliorsinnaasoq. Erniaat akileraarutissaasut 1 procentimut aalajangiunneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Piffissaliussat

Aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat akitsuutillu pillugit anigissusiliineq imaluunniit allanngortitsinissaq pillugu ullumikkut malittarisassanik aalajangersaasoqarsimanngilaq. Taamaammat taakku akiliinissamut piffissaliussat pillugit malittarisassanit nalimmassarneqartarput, kiisalu akileraarutinik akiliinissaq qaqugu pisoqalisimassanersoq pillugu malittarisassanut atatinneqarluni.

Piffissaliussanik taamaattunik atuutsitsilernissaq inatsimmi matumani siunnersuutigineqarpoq. Akileraartussaatitaasut akitsuutinillu akiliisussaatitaasut inatsisitigut illersorneqarnerisa inatsisitigut iluarsiinikkut pitsanngortinneqarnissaa siunnersuutip siunertaraa.

Siunnersuut malillugu akileraaruseriffik ukiup aningaasarsiorfiusup naaneernerani ukiut tallimassaanni oktoberip 31-iata kingorna aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik angissusiliineq pillugu imaluunniit qaffaanissaq pillugu kalerriissumik nalinginnaasumik nassitsisinnaanngilaq. Akileraartussaatitaasup aningaasarsiaminik akileraaruteqaataasussanik angissusiliisimaneq allanngortikkusukkuniuk ukiup aningaasarsiorfiusup naanerata ukiuisa tallimaanni oktoberip 31-ia nallertinnagu allannguutissanut tunngavilersuutaasinnaasunik apaasissutissanik nutaanik saqqummiussissaaq. Ukiup aningaasarsiorfiusup naanerata kingorna ukiut arfinilissaanni akileraaruseriffiup nammineerluni aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik angissusiliisinnaassanngilaq.

Taamattaaq siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffiup akitsuutitigut akiligassat imaluunniit akitsuutitigut utertoorutissat pillugit nalinginnaasumik allanngortinnissaat pillugit kalerriinissamut ukiunik 4-nik qaammatinillu 3-nik piffissalerneqassasoq kiisalu akitsuutinik akiliisussaatitaasoq akitsuutitigut akiligassinneqarnini imaluunniit akitsuutitigut utertoornissaminik allanngortitsinissaminik taama piffissalerneqarluni.

Aningaasarsianik akileraarutit akitsuutillu piffissalernerinut malittarisassat assigiinnginnerannut peqqutaavoq akileraariaatsit taakku assigiinngitsunik aaqqissuunneqarneri. Aningaasarsiat akileraruteqaataasussat ukiumut aningaasarsiorfiusumut naatsorsorneqartarput, akitsuutit akitsuutinik akiliisussaatitaanerit aalajangersimasut pisut pineranni akilerneqartussaallutik.

Piffissaliussat nalinginnaasut avataasigut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat angissusilerneri imaluunniit akitsuutit angissusilerneri taamaallaat pisinnaapput allanngortillugilluunniit, akileraartussaatitaasup akitsuutinilluunniit akiliisussaatitaasup iliuuserisimasai pillugit akileraaruseriffiup naatsorsuutaanngitsumik ilisimasaqannginnini peqqutigalugu aalajangiisinnaasimanngippat angissusiliisinnaasimanngippalluunniit. Akileraartussaatitaasup iliuuserisimasai pillugit akileraaruseriffiup ilisimalerneranit imaluunniit ilisimalertussaagaluarneranit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiutinnginnerini angissusiliinerup allanngortinneqarsimanera pillugu kalerriussummik nassiussissaaq. Taama kalerriinerup nassiunnerata kingorna kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiuppata angissusiliineq isumagineqassaaq.

Akileraartussaatitaasoq imaluunniit akitsuutinik akiliisussaatitaasoq taama assinganik nalinginnaasumik angissusiliinissamut piffissarititaasup avataatigut paasissutissat piviusut imaluunniit inatsisinut tunngasut saqqummiussinnaavai, pineqartoq naatsorsuutiginngisaminik ilisimasaqarsimannginnini peqqutigalugu paasissutissanik siusinnerusukkut saqqummiussisinnaasimanngikkuni. Akileraartussaatitaasup imaluunniit akitsuutinik akiliisussaatitaasup pissutsit piviusut imaluunniit inatsisilerinermut tunngasut angissusiliinermut allannguutaasinnaasutut tunngavissat pillugit paasinnereernermik imaluunniit paasinnittussaasimagaluarnermi kingorna kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiutinnginnerini paasissutissanik saqqummiussissaaq.

Taamattaaq nutaatut siunnersuutigineqarpoq akileraarnissamut allannguinissamullu nangaassuteqartoqarsinnaaneq, tamatumani inatsisilerinikkut inissisimaneq paasitsiillugu.

Utertitsilluni akiliisoqarnissaanik piumasaqarneq

Siunnersuutigineqarpoq akileraarutinik akiliugitineqarpallaartut utertitsilluni akileeqqusineq utertitsilluni akiliinissamut piffissarititaq sioqqullugu pisinnaanngilaq, tunniussinerillu taamaattut atortussaatitaanngillat.

Aalajangersakkap qulakkeerpaa akileraartussaatitaasup akileraarutinik utertitsilluni akiliisoqarnissaanik piumasaqaatai inuttut akiitsoqarfianut ingerlateqqinneqarsinnaannginneri, taamaalillunilu anguneqarluni Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu pisortanut akiligassanit kinguaattoorutit pisassat ilanngarnerisigut imaluunniit piumasaqaatinut pisassalernikkut matussisersinnaanngikkaat.

Isumakkeerfiginninneq

Siunnersuutigineqarpoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 115, imm. 9-mi inuit akileraarutit sinnerinut akiligassanik isumakkeerinninneq pillugu malittarisassat aalajangersakkamik imartunerusumik taarserneqassasut, Kalaallit Nunaanni akiliisinnaajunnaarneq pillugu inatsit § 197-imi aaqqiissut nr. 983 ulloq 16. december 1997-imi atuutilersoq aallaavigalugu. Akiliisinnaajunnaarnermut aaqqiissutip § 197-iata akiitsunik isumakkeerinninnerup tunngavianut atuuppoq.

Siunnersuummi pingaartinneqaproq, akiitsullip akiligassamigut kinguaattoorutai akileraarutinit akitsuutinillu aallaaveqarneruppata isumakkeerinnissutaasinnaasut, akiitsunik isumakkeerinninnissaq pillugu Nunatta Eqqartuussiviani suliarineqassasuuppat assinganik. Taamaaliornikkut Nunatta Eqqartuussiviani akileraaruseriffiullu akornanni suliassat agguataarneri iluaqutaanerusumik anguneqarsinnaapput, kiisalu suliassat taamaattut assigiissaarnerusumik suliarineqarsinnaallutik. Akiitsullilli kinguaattoorutaat kinguaattoorutinik arlalinnik katitigaasut Nunatta Eqqartuussivia aqqutigalugu akiitsuminnik isumakkeerneqarnissartik pillugu suli sulissutigisartussaavaat.

Siunnersuummi isumakkeerinninnissamik suliassamut atatillugu missangersuinermi tunngavissat sukumiinerusumik naleqqussarneqassapput, akiliisinnaajunnaarnermi aaqqiissutip § 197-ianut naleqqiullugu annertunerusumik. Siunertaanngilarli suliassaq akileraarnikkut akitsuusersuinikkullu kinguaattoorutit isumakkeerneqarnissaannut tunngasut assigiinngissutaat apeqqutaassasoq, imaluunniit suliassat akiitsunik isumakkeerfiginninnermut tunngasuunersut.

Akileraarutinik akitsuutinillu isumakkeerinninnissamut suliassat akileraaruseriffiup missangersuineranut tunngavissat sukumiinerusumik naleqqussarnissaanni siunertaavoq suliassanik tamakkunannga samminnittarnerni inatsisitigut illersorneqarnerup nukittorsarneqarnissaa periutsinut sapinngisamik ilanngunneqarniarneqarmat, soorlu nunami maani Danmarkimilu akiitsunik isumakkeerinninnermut tunngasuni taama ineriartorsimasoq.

Qarasaasiakkut attaveqatigiinneq

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaaatigalugu akileraartarnikkut ingerlatsiviup innuttaasullu akornanni pilertornerusumik attaveqartarneq kiisalu immersugassanik il.il. sipaarniarnissaq anguniarlugu siunnersuutigineqarpoq, qarasaasiakkut attaveqaatinik atuineq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik alaajangersaasinnaassasut.

Aalajangersakkat atornissaanut eqqarsaatigineqassaaq innuttaasut ataasiakkaat qarasaasiakkut attaveqarsinnaanermik periarfissaq atorumasinnaassanngikkaat, taamaalilluni nalunaarutit akileraaruseriffiup tassanngaannit pissarsiat imaluunniit nassiussat qarasaaasiakkut ilusilersorsimassanngitsut.

Nakkutilliineq

Nakkutilliinissamik aalajangersakkat atuuttut amingaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisip §§ 86, 92-94 aamma 98-ianni takuneqarsinnaapput kiisalu allanngorarnerusumik akitsuusersuineq pillugu inatsisini ataasiakkaani.

Nakkutilliinermi tunngaviusumik aalajangersakkat akileraarutit pillugit pisortat sullissinerat pillugu inatsisartut inatsisaanni ataatsimut katersuutsinneqassasut siunnersuutaavoq. Inatsisiliornerit ilaanni immikkut nakkutilliinissamik aalajangersakkat atatiinnarneqarnissaat suli pisariaqassaaq, aalajangersakkat immikkut siunniussassat siunertarimmassuk, inatsisartut inatsisaannit pineqartunit naleqqussarneqassammata, assersuutigalugu takuuk nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit inatsisartut inatsisaat ilaasunik nassiussanilluu nakkutilliineq pillugu aalajagersakkat.

Aalajangersakkat siunnersuutigineqartut imarisai pingaarnerit ataani naatsumik nalunaarsorneqarput. Makku siunnersuutigineqarput:

• Akileraaruseriffik uppernarsaatinik uppernarsaassutinillu piniarsinnaavoq kiisalu akileraarutit annertussusilerniarnerannut atatillugu illuatungerisat ataatsimiigiaqqusinnaallugit.
• Naatsorsuuserinermik akileraaruseriffiup nakkutigisaanut ilaapput namminersorluni inuussutissarsiornermik ingerlatsisut naatsorsuuserisuusut inuttut toqqarlugit nakkutilliiffigisinnaaneri kiisalu inuit inatsisilerinermik suliallit aamma inuit suliffeqarfiillu akitsuutinik akiliisussaatitaasut, naak inuussutissarsiornermik ingerlatsisuunngikkaluartut. Naatsorsuutitigut najoqqutassat misissorneqarnissaat siunertaralugu akileraaruseriffiup taakku pissarsiariniarsinnaavai, taamallu akileraaruseriffik tutsuiginartumik uppernarsaaserluni sumiiffimmi naatsorsuutinik misissuisinnaatitaalluni. Sumiiffimmi naatsorsuutinik misissuinermut ilanngunneqarsinnaapput init namminerisamik ineqarfiusut, naatsorsuutitigut najoqqutassanik uninngatitsiviusut, erseqqinnerusumik takukkit aalajangersakkanut tamakkununnga oqaaseqaatit ataasiakkaat, § 46, imm. 4, aamma § 47, imm. 3.
• Kinaluunniit suliffeqarfimmini akileraaruseriffimmut nalunaaruteqartussaatitaasoq naatsorsuutimik naatsorsuuserineq pillugu inatsit malillugu paarsisussaatitaasoq malittarisasat naapertorlugit paarsissavoq. Tamanna atuuppoq pineqartoq naatsorsuusiortussaatitaagaluarpat taamaassanngippalluunniit.
• Akileraaruseriffiup aalajangersagai malillugit piginneqataassutinik piginnittuuneq piginneqataassutinik piginnittuunerup taassumaluunniit aapparisaanik selskabimilu aqutami akornanni isumaqatigiissutit pingaarutillit nalunaarutigisussaavai.
• Inuit inuttut inatsisilerinikkulluunniit aningaasaqarnikkut namminersorluni inuussutissarsiornikkulluunniit tunngasunik oqartussanit allanit paasissutissanik qarasaasiakkut pissarsiniarnissaannik Naalakkersuisut akileraartarnermi oqartussaasut piginnaatissinnaavaat, aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermut pingaaruteqartutut isumaqarfigineqarpata imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussanut imaluunniit kommuninut akiitsunik akiliisitsiniarnermi, taamaalilluni inuit taakku pineqartut pillugit paasissutissanik akileraaruseriffimmi naleqqatigiisitsinissaq siunertaralugu.
• Inuit inuttut inatsisisilerinikkulluunniit pisortat aningaarsianik akileraaruteqaataasussanik assingusunilluunniit pisortanut akiligassanik annaasaqartitsisimasut imaluunniit annaasaqartitsiniarsimasut pillugit akileraaruseriffik nalunaarsuisinnaavoq
• Akileraaruseriffik misissuisinnaatitaavoq, paasissutissat akileraaruseriffiup akileraartartumit/akitsuutinik akiliisussaatitaasumit tigusimasai paasissutisssanut akileraaruseriffiup allanit pissarsiarisimasaannut tulluunnersut (paarlaassinikkut kukkunersiuineq).
• Akileraaruseriffik pisinnaatitaassaaq paasissutissat suulluunniit akileraarutit amerlassusissaannik aalajangiinermi akitsuutillu amerlassusissaannik taggissinermi pingaaruteqartutut isumaqarfigisat pissarsiariniarsinnaallugit. Aalajangersagaq atorneqassaaq paasissutissanut tunngasut pisortat oqartussaaffii, piginneqatigiiffiit, umiarsuaatileqatigiit, peqatigiiffiit, aningaasaateqarfiit sammisaqarfiillu allat inatsisit allat naapertorlugit akileraaruseriffimmut nalunaaruteqartanngitsut pillugit paasissutissat.
• Aningaaseriviit, inatsisilerituut assigisaallu, ingerlatsinermut aningaasanik pissarsisartut imaluunniit akileraaruseriffiup peqqusineratigut inuussutissarsiornikkut aningaasanik taarsigassarsisitsisartut, inuit inuttut inatsisilerinikkullu akilersimasaat, taarsigassarsiarisimasaat il.il. pillugit aqqi taallugit paasissutissanik tunniussisussaapput.
• Skatterådi akileraaruseriffittulli paasissutissanik piumasaqaateqarnissaminnik taamatut pisinnaatitaassaaq. Piumasaqaataassaarli Skatterådip paasissutissanik piumasaqarnerani maalaarutinik suliarinninnissamut atatillugu qinnuteqaataassammat.
• Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaanissamut pisinnaatitaapput, taamaalilluni nunami kommunalbestyrelsit qarasaasiakkut paasissutissanik akileraaruseriffimmit nalunaarsorsimasunik pissarsisinnaassallutik.

Maalaaruteqarneq eqqartuussivikkullu misiliinerit

Malittarisassat atuuttut naapertorlugit akileraartarnermi oqartussat aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat angissusilerneri pillugit aalajangiinerit Skatterådimut maalaarutigineqarsinnaapput, akitsuutilli pillugit aalajangikkat Naalakkersuisunut maalaarutigineqarsinnaallutik. Raajanulli akitsuutit pillugit maalaaruteqartarfimmik immikkut ittumik pilersitsisoqarsimavoq.

Aningaasarsianit akileraaruteqaataasussaasut pillugit maalaarutinik suliarinnittarnerup saniatigut Skatterådi manna tikillugu aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat amerlassusissaasa aalajangertarnerat pillugu atugassanik ilitsersuutinik nalinginnaasunik iluarsiisarsimavoq, taamatullu aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat pillugit malittarisassatut siunnersuutinik Skatterådi Naalakkersuisunut saqqummiussisinnaasarsimappoq. Tamakku saniatigut akileraarutit sinnersinut akiligassat pillugit isumakkeerneqarnissamik qinnuteqaatit Skatterådip sammisarsimavai.

Inatsisitigut illersorneqarnissaq eqqarsaatigalugu tunngaviusumik eqqarsarnartoqarpoq, apeqqutit tunngavissatut Skatterådip nammineq innersuussutigisimasai pillugit, ataatsimiititammi arlaannaanulluunniit attuumassuteqartuunngitsup Skatterådip aamma sammisarsimammagit, soorlu akiliuteqarnani nerisaqarneq pillugu suliassat, taamaaliornikkut oqartussaaffik malittarisassiuussisoq maalaarutinillu samminnittussaasoq kaputartuunneqalersimallutik. Periuseq ajornartorsiutinik pingaarutilinnik pilersitsisimanngilaq, akileraartartumulli maalaaruteqarusuttumut ilisimassallugu nikallornassaaq aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik angissusiliineq pillugu Skatterådip maalaarummut tunngatillugu aalajangiisussap malittarisassat najoqqutaasussaasut tassanngaannit ilusilersortarmagit.

Aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat pillugit malittarisassanik Skatterådip siunnersuisinnaatitaanera atorneqanngingajassimavoq.

Manna tikillugu Skatterådi kisimiilluni akileraarutit sinnerinut akiligassat isumakkeerneqarnissat pillugu qinnuteqaatit suliarisarsimavai. Skatterådi ukiumut pingasoriaannarluni ataatsimiittarmat suliassat katersuussimapput, ilaatigut suliassat aalajangiiffiginissaannut kinguaattoornernik malitseqartumik.

Akitsuutit pillugi maalaarutit amerlassusiat maannamut killeqarpoq (ukiumut suliassat 5-15-it). Sammisaqarfik ima ingerlanneqarpoq akileraartarnermut Naalakkersuisoq suliassani aalajangiisinnaanermik pisinnaatitaalluni.

Suleriaaseq ajornartorsiutitaqanngikkaluartoq akileraartarnermut Naalakkersuisoq politikkikkut akisussaasuulluni maalaarutini aalajangersimasuni aalajangiisarnera tunngaviusumik tulluartuunera apeqquserneqarsinaavoq, ilaatigut soorlu maalaarutini aalajangerneq sammisaqarfimmut tunnganani politikkikkut aalajangernerusut nalilerneqarsinnaammat.

Raajanut akitsuutit pillugit maalaaruteqartarfimmi ilaasortat aggersarneqarsimanngisaannarpoq.

Tamanna tunngavigalugu siunnersuutigineqarpoq Skatterådip oqartussaaffii aamma akitsuutit pillugit maalaarutinik ilaneqassasut.

Taamattaaq siunnersuutigineqarpoq rådip manna tikillugu aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat angissusilerneqarnerini atugassaannik najoqqutassiornissamut akisussaaffii akileraartarnermi naalakkersuisumut nuunneqassasut.

Siunnersuutigineqarpoq aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat pillugit malittarisassanik Skatterådip siunnersuisinnaanera pillugu inatsisitigut aalajangiisimaneq atorunnaassasoq. Inatsisitigut aalajangersaasimaneq atorunnaarsitsisoqaraluarpalluunniit Skatterådi soqutigisaqaqatigiit allat assigalugit akileraartarnerup iluani malittarisassat pillugit allannguutissanik siunnersuutinik saqqummiussisinnaassavoq. Siunnersuutit taamaattut Akileraartarnermi Pisortaqarfiup aqutsisuinut Naalakkersuisunullu ingerlatinneqarsinnaapput.

Aamma siunnersuutigineqarpoq maalaaruteqarsinnaaneq pillugu suleriaaseq atuuttoq inatsisitigut aalajangiiffigineqassasoq.

Kiisalu siunnersuutigineqarpoq Skatterådimut maalaarutinik nassiussisarneq pillugu kiisalu eqqartuussivimmi misiliisoqartarnissaa pillugit malittarisassat allanngornagit ingerlatiinnarneqassasut.

Kinguartitsineq

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 67 naapertorlugu aningaasarsanik akileraaruteqaataasussanik angissusiliineq pillugu maalaaruteqartoq akiliinissamut piffissaliiunneqartumik kinguartitsinnimik periarfissiinngilaq. Skatterådili kinguartitsinissamik nalunaaruteqarsinnaavoq.

Malittarisassat taakku ingerlatiinnarnissaat siunnersuutigineqarpoq, kinguartitsinissamillu nalunaaruteqartarneq pillugu apeqqummut atatillugu annertusarniarneqarluni.

Pineqaatissiinerit

Siunnersuut aalajangersakkanik imaqarpoq, taakkunani inatsimmik unioqqutitsinermi pineqaatissiinerit aalajangersarneqarlutik. Aalajangersakkat aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni maannakkut atuuttumi §§ 102-miit 111-mut tunngaveqarput, kisiannili siunnersuummut naleqqussagaallutik.

Avitseqatigiinnissamut aalajangersakkat

Kommunini akileraarusilerinerit qarasaasiamik aallaavillit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat sulineqarnerisa ingerlanneqarnerannut tunngaviupput. Taamaammat akileraarseriffiit 1. januar 2007-ip kingorna suleriaatsinik tamakkunannga atuisinnaanissaat pingaaruteqarpoq, tassalu ulluinnarni ingerlatsinermut atatillugu kiisalu ukiut aningaasarsiorfiusut siuliinit paasissutissanik pissarsiortarnermut atatillugu. Taamattaaq akileraaruseriffiit kommunit naatsorsuutaanni akiliisitsiniarnerinilu paasissutissanik pissarsiornissaq pisariaqartittassavaat.

Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq 1. januar 2007 aallarnerfigalugu kommunit akileraaruseriffiit akileraarusilerinermut, naatsorsuutimminut akiliisitsiniartarminnullu paasissutissanut qarasaasiakkut isertissinnaalissagaat.

Aningasarsiat akileraaruteqaataasussat angissusilerneqarnerisa suliarineqartarnerat kommuninit Namminersornerullutik Oqartussanut nuunnerinut atatillugu assigiissaarissumik aaqqiinissaq qulakkeerniarlugu siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut nalunaarusiornikkut kaajallaasitaliornikkulluunniit tamakku pillugit malittarisassiuussinissamik pisinnaatinneqassasut. Tamanna ilaatigut sulianit paasissutissanik toqqortanillu nuussinernut atatillugu piviusunngorsinnaavoq.

Kommunini aningaasatigut kinguaattoornerit akileraarutit sinnerinut akiligassanut A-skat-imullu tunnganerupput. Akilertarnermi suliassat qitiusumit ingerlanneqartalernissaannut atatillugu pissusissamisuussaaq akiligassatigut kinguaattoorutit 1. januar 2007 sioqqullugu pinngorsimasut Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqassappata, naleqassusii piviusorpalaartumik angissusilerneqarnissaat isumaqatigiissutigineqarpat. Nuussinerup nassatarissavaa aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat siusinnerusukkut siunissamilu kinguaattoorutit Namminersornerullutik Oqartussanut katersuunneqassammata, taamaalilluni aningaasat pissarsiarineqartut agguarnerini isumaqatigiinngissutaasinnaasut killilerneqassallutik.

Sulisut

Qitiusumik ingerlatsilernissamut atatillugu kommunini akileraarusiisarnermik suliaqartut, piffissami suliffigisaminni affaa sinnerlugu akileraarnermut suliassanik suliaqartut tamarmik, akileraaruseriffimmi atorfinitsinneqarnissaminnut neqeroorfigineqarsimapput.

Immersugassatigut misissuinermut atatillugu sulisut nunap sortaani inissinneqarnissartik nalunaarutigissallugu periarfissinneqarsimapput, akileraaruseriffimmilu atorfinissagunik suliaqarfitsigut suut suliarerusunneraat.

Apersuinermilu sulisut kommunimi suliinnarnissaminnut nalunaassallutik aamma periarfissinneqarput, kisiannili atorfimmi allanik sammisaqarfiusumi.

Akileraaruserinermik maanna suliaqartut amerlanersaat akileraaruseriffimmi sulilernissaminnut akuerisimapput, imaluunniit kommunimi sulisitsisut isumaqatigiissuteqarfigalugit kommunimi atorfimmi allami sulilerusullutik.

Sulisut ikinnerusut akileraaruseriffimmi sulilernissaminnik kissaateqanngillat, naak maanna kommunerisamik kommunip iluani atorfimmmik allamik neqerooruteqarfigineqarsimanngikkaluarlutik. Taamaattoqartillugu malittarisassat atuuttut malillugit soraarsitsisoqartariaqarsinnaavoq, atorfiit maanna atuuttut 1. januar 2007 aallarnerfigalugu atorunnaartussaammata.

Tjenestemandinut akileraaruseriffimmi sulilernissaminnik kissaateqanngitsut imaluunniit maanna kommunerisaminni atorfimmut allamut nuukkusunngitsut eqqarsaatigalugit, nalilertariaqarpoq atorfiit neqeroorutaasut tulluartuunersut, takuuk § 15, imm. 1, Inatsisartut tjenestemandit pillugit inatsisaanni nr. 21, 18. december 2003-imeersoq (tjenestemandit pillugit inatsimmi).

Tjenestemandit atorfimmut tulluartumut nuunneqartussat pillugit tjenestemandit atorfimmik akuersinissaminnut pisussaaffeqarput, tjenestemandilli tamanna kissaatiginngikkuniuk atorfimminit nammineerluni soraarniuteqartariaqarpoq. Taamaattoqartillugu tjenestemandi ukiuni pingasuni suliartorsinnaanermut akissarsiat pissarsiarisinnaassanngilai, takuuk tjenestemandip pillugit inatsimmi § 33, imm. 2.

Tjenestemandili manna tikillugu atorfeqarnermini suliaqarfimmi avataani atorfimmut nuussappat, suliaqarfitsigut kattuffia isumaqatigiissuteqarfigalugu pisinnaavoq, takuuk tjenestemandit pillugit inatsimmi § 15, imm. 2. Taamaattoqartillugu tjenestemandi atorfimmut ikkutissalluni aamma pisussaaffeqarpoq, suliartorsinnaanermullu akissarsiat pissarsiarisussaanagit. Kattuffik isumaqatigineqarsinnaanngippat, tjenestemandilu atorfimmik allamik tulluartumik neqeroorfigineqarsinnaanngippat, atorfiup atorunnaarsinneqarnera peqqutigalugu tjenestemandi soraarsinneqassaaq, ukiunilu pingasuni suliartorsinnaanermut akissarsianik pissarsitinneqarsinnaatitaalluni (tamannali tjenestemandinut misilinneqartunut atuutinngilaq). Suliartorsinnaanermut piffissaliussaq qaangiuppat tjenestemandi ukiut qulit sinnerlugit soraarnerussutisiaqarsinnaanermut katersisimappat, tjenestemandi soraarnerussutisiaqarsinnaatitaassaaq, tamatumalu kingunerissavaa soraarnerussutisiassanik immikkut akilerneqartariaqassalluni (tjenestemandi 60-inik ukioqalereersimanngippat).

Periarfissaasinnaavorli tjenestemandi atorfimmut allamut tulluutinngitsumut nuunnissaa pillugu isumaqatigiissusiorfigalugu. Taamaattoqartillugu soraarnerussutisiassanik tapiissuteqartitsisoqassaaq, taamaalilluni allannguineq sioqqullugu tjenestemandi amerlaqataanik akissarsiaqartinneqassaaq, atorfik ikinnerusunik akissaateqarfiuppat, takuuk tjenestemandit pillugu inatsimmi § 56.

Ikaarsaarnermut aalajangersakkat

Ulloq 1. januar 2007 aallarnerfigalugu suliat aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanut tunngasut tamarmik akisussaaffigineqarnerat Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut nuunneqassapput. Sulianut maanna ingerlanneqartunut kommuninit akileraaruseriffiisa suli naammassisimanngisaanut aamma atuuppoq, 1. januar 2007 aallarnerfigalugu kommunit akileraartagernermut tunngasunik suliarinnittussanik sulisoqarunnaarsimasussaammata.

Taamattaaq 1. januar 2007 aallarnerfigalugu maalaarutit Naalakkersuisunut ingerlanneqarsimasut Skatterådip ingerlatilissavai, tassalu suliassat suliarinissaannut Skatterådip akisussaaffiinut tunngasuuppata. Taamaalilluni eqqarsaatigineqarpoq maalaarutit Skatterådimut tunniunneqarnerisigut maalaaruteqartut ajornerusumik inissinneqannginnissaat, taamaattumik akornutissaqassanngilaq Skatterådip oqartussaaffii akitsuutit pillugit maalaarutinik sammisaqartarnissaanut akisussaaffiit ukiut nikinnerinit atuutilersumik ilaneqassappata. Suliat Skatterådip akisussaaffiginngisai Naalakkersut suliariuassavaat.

Siunnersuummi isumakkeerinninnissaq pillugu aalajangersakkat imarivait maanna aalajangersakkanut naleqqiullugit allannguutit arlallit. Allannguutit tassaapput qinnuteqartunut iluaqutitut akornutaasutullu sunniuteqarsinnaasut. Tamatuma nassatarisaanik siunnersuutigineqarpoq aalajangersakkat nutaat 1. januar 2007 kingusinnerusukkulluunniit qinnuteqartunut taamaallaat atuutissasut.

Akileraarutinut akiliivallaarsimanerit utertitsilluni akiliinissamut piffissarititaq sioqqullugu tunniunneqarsinnaannnginerinik siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq 31. december 2002-p siornatigut kommunalbestyrelsimut imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut anngussimasunik nuussinernut atuunnissaa siunnersuutigineqarpoq. Siunnersuutip kinguneraa 1. januar 2003-p 31. december 2006-ip akornanni kommunalbestyrelsimut imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqartut inatsisip atuutilernerani atorusaanngitsutut isigineqassasut. Nuussiffigineqartulli aningaasat 1. januar 2007 sioqqullugu tigusani utertillugit akilissanngilai.

Tunniussinerit 1. januar 2003 sioqqullugu kommunalbestyrelsinut imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut annngussimasut eqqarsaatigalugit, akileraaruseriffik 31. december 2007-ip kingorna tunniusisimaneq apeqqutaatinnagu tunniussisisumut uterteqqiisinnaavoq imaluunniit akileraarutinik akilerneqarpallaarsimasunik tunniussisup pisassaanut pisussaaffeqalernini nalunaarutigisinnaavaa, akiliineq pisussaaffeqalernerluunniit utertitsilluni akiliinissamut piffissarititaq sioqqullugu pisimappat. Taamaalilluni 1. januar 2003 sioqqullugu nuussinerit akileraaruseriffiup imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfiup pisortaqarfiup tigusimasai ingerlatiinnarneqassapput. Kisiannili akileraaruseriffik 1. januar 2008-miit akiliisinnaavoq imaluunniit pisussaaffeqalernmik nalunaaruteqarluni, nuussineq 1. januar 2003 sioqqullugu nalunaarutigineqarsimagaluarpalluunniit. Piumasaqaataavorli akiliineq pisussaaffeqalernerluunniit utertitsilluni akiliinissamut piffissarititaq sioqqullugu pisimassasoq.

Aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu pisortanut sunniutissat

Akileraarnikkut akitsuusiinikkullu suliassat allanngortinneri qitiusumillu suliassanngorlugit nuunneri suliaavoq annertooq, aaqqissuussineq nutaaq inisseriarpat aatsaat tamakkiisumik sunniuteqartussaq kiisalu akileraarusersueriaaseq nutaaq atuutsinneqalerpat, taamallu sungiussiartornermi piffissap ingerlanissaa naatsorsuutigisariaqarluni.

Naatsorsuutigineqarpoq tamanna aatsaat pissasoq 2008 aallarnerfigalugu, ataanilu ingerlatsinermik qitiusumut nuussinermi kommuninut Namminersornerullutillu Oqartussanut aningaasaqarnikkut kingunissaannik nalilersuinermi aallaavigineqassaaq 2008-mit aaqqissuussineq tamakkiisumik atuutsilerneqarnissaa.

Pisortat ataatsimut isigalugit ingerlatsinermik qitiusumut nuussinermi pissarsissuteqarnerunissaq pisariillisaanerlu eqqarsaatigalugit ukiumut iluanaarutit 15 mio. kr.-nik kinguneqassapput, agguataarnerini Namminersornerullutik Oqartussat 7 mio. kr. miisaat kommuninullu 8 mio. kr. Pissarsissutaasussat.

Aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu pisortanut kingunissaat pingaarnernut arlalinnut agguarneqarsinnaappput.

1. Sulisut kommunini atorfillit Namminersornerullutik Oqartussanut nuunnissaanni kingunissat, ilanngunneqarlutik taakku malitsigisaannik sulisoqarnikkut aningaasartuutit, soorlu suliffimmut atatillugu ineqarnermut aningaasartuutit, sulinngiffeqarnermi angalanernut akiliunneqarnerit, atorfinitsitaanermi aningaasartuutit, pikkorissarnernut aningaasartuutit, pequtit, suliffimmut atatillugu angalanerit ilaallu ilanngullugit.

Akileraartarnermut akitsuusersuinermullu atatillugu suliat ingerlanneqarnerisa qitiusumut nuunnerisa kingunerissavaat, Akileraartarnermi Pisortaqarfimmi maanna sulisut 37-niit 89-inut missaanniittunik ilaneqarnissaat, agguarneqarlutik qullersaqarfimmi Nuummilu nunap immikkoortortaani sulisut 65-it, kiisalu Qaqortumi, Sisimiuni aamma Ilulissani nunap immikkoortuini allaffinni ataasiakkaani inuit 7-nit 8-nut. Inuit amerlinerinut peqqutaassaaq sulisut kommuninit Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqartut tamatumalu saniatigut nutaak atorfinitsitaasut. Nutaamik atorfinititsinerit tassaanerussapput kukkunersiuinermut, inatsisilerinermut aningaasarsiornermullu immikkut ilisamasalinnik atorfinititsinerit.

Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasartuutaanerusut naatsorsuutigineqarput 26 mio. kr. missaaniissasut, agguarneqarlutik akissarsianut 18 kr. missaannik saniatigullu sulisunut aningaasartuutit 7 mio. kr. missaannut Aningaasartuutiginerusat kommuninut ataatsimoortumik aningaasaliissutit 25 mio. kr. missaannik ikilisinnerisigut pissarsiarineqassapput.

Assinganik kommunit ataatsimut isigalugit sulisutik inunnik 75-t missaannik ikilisissavaat kiisalu sulisunut aningaasartuutit tamakkununnga tunngasut taamatut ikilisinneqartussaallutik. Ataatsimut isigalugu kommunit ukiumut sipaarutissaat 25-30 mio. kr. missaaniissapput, tamannalu kommuninut aningaasaliissutit 25 mio. kr.-nik ikilisinnerisigut pissarsiarineqassallutik.

Ingerlatsinermik qitiusumut nuussineq kommunit Namminersornerulutik Oqartussallu ataatsimut isigalugit 5 mio. Kr. missaat sipaarutigissavaat, Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni agguarneqartussat.

2. Tapiliutit arlallit siunissami kommuninut nakkartarunnaarlutik landskarsimut nakkartalernissaasa malitsigisaanik aningaasarsiornikkut kingunerisassaat.

Naatsorsuutigineqarpoq akileraartarnikkut akitsuusiinikkullu suliassat ingerlanneqarnerisa qitiusumut nuunnerinut atatillugu kommunit tapiliutinit, erniaanit, kiffartuussinermi akiliutinit assigisaannillu isertitassat 20 mio. kr. missaat annaassagaat, 1. januar 2007-imit landskarsimut nakkartalertussaammata. Tamakku kommuninut taarsiutigineqassapput kommuninut aningaasaliissutit 20 mio. kr.-nik amerlisinnerisigut. Pineqartut tassaapput assersuutigalugu akileraarutit sinnerinut aamma akileraarutinut akilerneqarpallaartunut tunngatillugu tapiutit, selskabit akileraarutaannut tunngatillugu tapiutit kiisalu akiliutit allat arlallit.

3. Aningaasat kaaviiaartinnerisa allanngortinnerisa malitsigisaannik aningaasanit tigoriaannarnit erniaat eqqarsaatigalugit, aningaasat siunissami kaaviaartinnerisa landskarsi aqqusaaqqaarlugu kommuninut apuuttalissapput, ullumikkutuunngitsoq nuna tamakkerlugu selskabillu akileraarutaat kommuni aqqusaaqqaarlugu landskarsimut ingerlasarlutik.

Aningaasat kaaviiaartinnerisa allanngortinneqarneranni kommunit aningaasatigut annaasaqarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq.

4. Akileraarutitigut kinguaattoorutit Namminersornerullutik Oqartussanit 1. januar 2007 isumagineqarnerat kommuniniit tiguneqarpat 15 mio. kr.-nik naleqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, ilimagisariaqarmat kinguaattoorutit ilaat pissarsiarineqarsinnaassanngitsut, soorlu akiliisinnaajunnaarnikkut assigisaatigullu.

Manna tikillugu annasaqaatit taakku kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu angissusilerlugit naleqquttumik avittarpaat, soorlulu akileraarutitigut pissamaatit nalikillilerneqarsimasutigut isertitat tulluartumik angissusilerlugit avittarsimagaat.

Annaasaqaatit tamakku siunissami landskarsip nammattalissavai, aammali isertitat pissarsiarisalerlugit. Tamakkununnga taarsiullugu kommuninut ataatsimut aningaasaliissutit 15 mio. kr.-nik ikilisinneqassapput.

5. Qarasaasiatigut akileraarusereriaatsimut nutaamut taassumalu ineriartorteqqinnerinut aningaasartuutissat.

Akileraarutitigut akitsuusiisarnikkullu suliassat ingerlanneqarnerisa qitiusumut nuunnerini aningaasarsiornikkut tamakkiisumik sunniuteqarnissaat siunertaralugu akileraaruseeriaaseq nutaaq ineriartortinneqartussaavoq, 2006-imut aningaasanut inatsimmi 20 mio. kr.-nut angisusilerneqartut, ukiunut 2006 aamma 2007-imut avillugit.

Qarasaasiatigut akileraarusereriaatsimut ukiumut ingerlatsinermut, aserfallatsaaliinermut ineriartortitsinermullu ukiumut aningaasartuutit 500.000 kr.-ussasut naatsorsuutigineqarpoq.

Akileraartarnikkut suliassanik Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsilerneranni kommunit maanna qarasaasiatigut akileraarusereriaatsit ingerlakkunnaarlugillu ineriartortikkunnaassavaat.

6. Akileraartarnikkut akitsuusersuinikkullu suliassat ingerlanneqarnerisa qitiusumut nuunnerisigut pisortat akileraarutinit akitsuutinillu iluanaarutaat ukiumut 10 mio. kr. Missaaniinnissaat naatsorsuutigineqarpoq, tassalu ingerlatsinermik qitiusumut nuussineq tamakkiisumik iluarsineqarpat akileraarusersueriaatsillu nutaat atuullualereerpata.

Iluanaaruteqarnerussutit maannakkutut kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu akornanni agguarneqartassapput, iluanaarutit 75 procentit missaat kommunit pissarsiarisassallugit, sinneri landskarsip.

Innuttaasut selskabillu sunniuteqarnerusumik assigiinnerusumillu aningaasarsiaannik akileraaruteqaataasussanik angissusilineq aqqutigalugu iluanaaruteqarnerunissaq naatsorsuutigineqarpoq, akileraarutitigut qitiusumik suliarinninneq maannakkutut mikisunut agguataarneqarsimaneranut naleqqiullugu suliaqarfitsigut pitsaanerusumik pilersitsisinnaavoq atatitsiinnarsinnaallunilu, tamannalu aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat iluameersumik angissusilerneqarnissaanut tunngaviusussaavoq.

7. Ingerlatsinermik qitiusumut nuussinermut atatillugu 2006-imi aamma 2007-mi aallartisarnermi ikaarsarnermillu arlalinnik aningaasartuuteqartussaavoq.

2006-imut aningaasanut inatsimmi ukiunut taakkununnga marlunnut aningaasartuutissat 5 mio. kr.-ussasut naatsorsuutigineqarpoq.

Namminersorluni inuussutissarsiuteqarnermik ingerlataqartunut aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu kingunissaat

Akileraartarnikkut akitsuusiinikkullu suliassat allanngortisarnerat ingerlatsinerullu qitiusumut nuunneqarneri namminersorluni inuussutissarsiuteqarnermik ingerlataqartunut allaffissornikkut imaaliallaannaq annertunerusumik kinguneqassanngilaq, akerlianilli siusinnerusoq isigalugu allaffissornikkut oqilisaanermik kinguneqartussaallutik, IT aqqutigalugu akileraaruseeriaatsimi siunertarineqarmat sukumiisumik nassuiaatit allallu tamarluinnangajammik qarasaasiakkut tunniunneqarsinnaalissasut.

Sulisitsisut A-skat pillugu nassuiaammik sukimiisumik tunniusisarnerisa siuartinneqarnissaat kiisalu piffissap akiliiffissap qaammatip naggataanit ulluisa 20-annut siuartinneqarnerata kingunerissavaa, sulisitsisut sulisumik akileraarutitigut akiliutaat maannamiit ullut 10-t missaannik sivikinnerusumik tigummisalernissaat. Namminersorlutik suliffiutillit aningaasartuutissaat ukiumut 400.000 aamma 500.000 kr.-ussasut naatsorsuutigineqarpoq, aningaasat tigoriaannaat amigaatiginerini 5 procentinik erniaalersorneqarneri peqqutigalugit.

Allaffissornikkut innuttaasunut kingunissaat

Illoqarfinni nunap immikkoortortaani allaffilertussaanngitsuni kommunip allaffiani ataatsimik amerlanernilluunniit sulisoqartussaavoq immersugassanik assigisaannnillu innuttaasunut tunniussisartussanik kiisalu akileraaruseriffimmi attaveqarfigisassanik innersuussisartussanik.

Siunertarineqarpoq nunap immikkoortuini allaffinni sisamaasuni tamani innuttaasut suliffeqarfiillu akitsuutinut akileraarnikkullu suliassanik nalinginnaasunik kiffartuussisoqarsinnaassasoq. Suliassat qaqutigoortut ajornakusoornerusullu immikkut immikkoortortani suliarineqartassapput, tassani apeqqutit ajornakusoortut assigiissaartumik, sunniuteqartumik eqqortumillu suliarineqarnissaat qulakkeerneqassalluni.

Pisariillisaanissaq peqqutigalugu innuttaasut nunap immikkoortuini allaffiit sisamaasut arlaannut attuumassuteqassaaq, nalinginnaasumik innuttaasut najugaqarfiani. Aallaavittulli innuttaasut nunap immikkoortuini allaffiit arlaannut saaffiginnissinnaapput, soorlu allaffik innuttaasup suliffigisaanut qaninnermut. Taamaalilluni innuttaasoq akileraaruseriffimmut saaffiginninniarluni "angerlaqqaartariaqanngilaq".

Pinngitsoorneqarsinnaanngilarli akileraaruseriffimmik sunniuteqarnerusumik suliaqarfitsigullu pitsaanerusumik pilersitsinissap kissaatiginerani innuttaasut ilaat akileraaruseriffimmut qaninnermut ungasinnerulernissaannik kinguneqarsinnaammat. Innuttaasunik kiffartuussutsit ilaat siunissami ullukkornit ilisimasatsinnik allaanerusunut saaffiginniffeqalissapput, soorlu kommunini saaffiginnikkasuarfiit, nuna tamakkerlugu oqarasuaatikkut kiffartuussiviit, telefaxit kiisalu qarasaasiat.

Innuttaasut amerlasuut ullumikkut internetimut attavilersinnaapput, ukiunilu takkuttussani amerlinnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Tamatumani eqqarsaatigineqassaaq Akileraartarnermi Pisortaqarfik ukiuni takkuttussani qarasaasiakkut imminut kiffartuussutaasinnaasunik pitsanngorsaarusummat, ilutigitillugulu innuttaasut ilaat nammineerluni nalunaarsuisarnerat atorunnaarsinniarneqarmat, naatsorsuutigineqassaaq inuttut takkulluni akileraaruseriffimmut saaffiginnittut ikilingaatsiarnerinik kinguneqassalluni.

Akileraarutissanik annertussusiliinissaq eqqarsaatigulugu akileraaruseriffiup suliffeqarfimmik misissuinera eqqartuussisut aalajangiinngikkaluartut ingerlanneqarsinnaavoq. Tamanna aamma inatsisit maannakkut atuuttut malillugit pisinnaavoq.

Taamatut misissuineq pisinnaavoq illuummi ininilu suliffeqarfimmik ingerlatsiviusumi. Suliffeqarfinni mikinerusuni amerlanertigut illuutip inuussutissarsiornermut tunngasortaa namminerisamullu tunngasortaa erseqqissumik avissaartinneqartanngillat. Pisuni taakkunani akileraaruseriffik illup ilaanut allaffissorfiusumut naatsorsuuserinermilu atortut toqqortarineqarfiannut isersinnaatigaavoq. Naatsorsuuserinermi atortut il.il. sulisup nammineq najugaaniippata, assersuutigalugu "ungasissumi sulinerup" kinguneranik, aamma akileraaruseriffik sulisup najugaata ilaani, naatsorsuuserinermi atortut assigisaasalu toqqortarineqarfianni misissuinissaminut periarfissaqarpoq.

Suliffeqarfimmut takuniaanissap pisariaqarnera naliliisuivinneq apeqqutaavoq. Suliffeqarfimmik takuniaanissaq pisariaqartutut nalilerneqarpat, anguniarneqassaaq nakuniaanermi inuussutissarsiummik ingerlataqartup ulluinnarni ingerlatsineranik ajoquserneqannginnissaa. Nalunaaqqaarani suliffeqarfimmik takuniaaneq taamaallaat pissaaq misissuinermi siunertarineqartoq suliffeqarfimmik siumoortumik ilimasaarereernermi maangaannartinneqarpat.

Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornerunissamullu tunngasut

Siunnersuut naalagaaffeqatigiinnermut namminersornerunissamullu toqqaannartumik attuumassuteqanngilaq.

Siunnersuutilli siunertarivai pisariillisaanerit, sunniuteqarnerunerit kiisalu akileraarutit pisortat ingerlatsinerat pitsanngorsarniarlugu, taamaaliornikkut namminersornerunissap ineriartortinneqarata tunngavissai pitsanngorsarneqassammata.

Pisortanik kattuffinnillu tusarniaanerit

Siunnersuut ukununnga tusarniaassutigineqarpoq, pisortaqarfinnut tamanut, KANUKOKA, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut (GA), ILIK, Nunaqavissut Suliffiutillit Kattuffiat (NUSUKA), Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kaffuuffiat (SIK), KNAPK, Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut (SPS), Atorfillit Kattuffiat (AK) aamma Illinniagartuut Kattuffiat /Akademikernes Sammenslutning I Grønland (ASG).

Tusarniaanermi oqaaseqaatit tiguneqarsimasut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarsimapput.

KANUKOKA-mit oqaaseqaatigineqartut immikkoortumi pisortat allaffeqarfiinut aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu kingunissaanni immikkoortoq 5-imi oqaaseqatigiit kingulliit oqaasiliorneqarnerannik allannguuteqartitsivoq.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmit tusarniaanermut oqaaseqaatit immikkoortumi aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu pisortanut sunniutissat allaaserineranni, aningaasatigut paasissutissiinernik aaqqiissuteqarnernik allannguuteqartitsivoq.

Tusarniaassutigineqartunit oqaaseqaatit allat siunnersuutigineqartumut allannguuteqartitsinissamik pisariaqartitsisimanngillat.

 

Inatsisissatut siunnersuutip aalajangersagaanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

§ 1-mut

Aalajangersakkanut tunngasuupput pisortani akileraarutinik sunilluunniit ingerlatsinermi inatsit, takuuk inatsisit tunngaviusut § 43-anni oqariaatsip akileraarutip atorneqarnera. Taamaalilluni aalajangersakkami akissarsiat akileraarutaasussat kisimik eqqartorneqanngillat, aammali akitsuutit, soorlu eqqussuinermi akitsuutit, eqquiniaanermi akitsuutit assigisaallu inatsisitigut pisortanut kiffartuussutit.

Ingerlatsinerup qanoq aaqqissuunneqarnissaa pillugu naleqqussaaneq, soorlu ingerlatsineq qitiusumit pissanersoq, imaluunniit nunap immikkoortuinit sinerissamit pissanersoq, aallaavittut naalakkersuisut susassaqarfigaat. Akileraaruseriffiup siunissami aaqqissuunnissaa pillugu naalakkersuisut pilersaarutaat nalinginnaasumik oqaaseqaatini, siunnersuutip immikkoortuini pingaarnerni eqqartorneqarput.

Oqariaatsimi akileraaruseriffimmi ingerlatsinerit tassaapput inatsisitigut immikkut naleqqussarsimanngitsut. Oqariaatsimi ilaatinneqanngilaq Skatterådi, naleqqussarnissaa kapitali 2-mi siunnersuutigineqarpoq (qangaanerusoq akissarsiat akileraarutissat pillugit inatsisip § 115-iat).

§ 2-mut

Imm. 1-mut
Aalajangersakkami Skatterådip atuunnera naleqqussassaaq. Isumannaatsuunissaq peqqutigalugu siunnersuutigineqarpoq Skatterådip taamaallaat akileraaruseriffiup aalajangigai pillugit maalaarutit aalajangernerini isumaginnissasoq, taamaalilluni Skatterådip suliassat naleqqussagassatut ittut suliarisarunnaassallugit. Skatterådip akisussaaffiinut aamma ilanngunneqassapput akitsuutit pillugit maalaarutinik aalajangiinerit. Taamaalilluni akileraartarnermi maalaarutinik suliarinnittarneq tulluarnerulissaa, innuttaasunut suliffeqarfinnullu paasiuminarnerulerluni.

Skatterådip akisussaaffii maanna Skatterådiusumut naleqqiullugit killilerneqassasut siunnersuutigineqarpoq, Skatterådi nutaaq ingerlatseqatigiiffiit amigartoorutinik saqqummiussisarneri pillugit atuuttussamik siumut nalunaarfigineqartassanngimmat, takuuk akissarsiat akileraarutaasussat pillugit inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut § 30, imm. 4. Atuuttussamik siumut nalunaarfiginnittarneq akileraaruseriffimmit isumagineqartalissapput, taassumi aalajangigai Skatterådimut maalaarutigineqarsinnaallutik.

Tamakku saniatigut Skatterådi akileraarutinik angissusiinermi atugassanik najoqqutassatut innersuussisarunnaassaaq. Taama najoqqutassatut innersuussineq Naalakkersuisunut nuunneqassaaq, takuuk siunnersuutip § 21-at, imm. 3. Innersuussineq akileraartarnermi inatsini paasinninneq malillugu aalajangiinerunngilaq, tamatumalu malitsigisaanik Skatterådimut maalaarutigineqarsinnaalluni.

Ingerlatsinikkut inatsisilerineq eqqarsaatigalugu akileraaruseriffiup aalajangigai Skatterådip akisussaaffiinut ilaapput. Assersuutigalugu tamakkununnga ilaanngillat ilitsersuutit, innersuussutit apeqquteqaatinik akissuteqarnerit, ingerlatsinermi inatsisilerineq eqqarsaatigalugu aqutsinermi inatsisit tunngavigalugit aalajangigaanngippata.

Skatterådip ilaatigut maalaarutit makku suliarisinnaavai; akileraartussaatitaanermut tunngatillugu aalajangernerit, akitsuuteqartussaanermut, siumoortumik nalunaarsuineq, akileraarutit amerlassusilerneri, akileraarnermi naatsorsuinerit, amigaartoorutit annaasaqaatillu amerlassusilernerit, isumakkeerfigineqarnissamik itigartitaanerit kiisalu akileraartarnermut inatsisip § 30, imm. 4 malillugu atuuttussamik siumut nalunaarfigineqarnerni aalajangikkat.

Skatterådip akisussaaffiinut ilaassanngillat akileraaruseriffiup sulisui pillugit maalaarutit imaluunniit aqutsisut aalajangerneri sulisoqarnermut tunngasut pillugit sulisut maalaarutaat.

Skatterådip suliassai tassaapput akileraaruserinermi suliarinninnermi qitiusumik naammagittaaffiussaluni. Soorlu §1-imut oqaaseqaatini taaneqartoq oqaatsimut akileraaruseriffimmik ingerlatsinermut ilanngunneqannginneranut pissutaavoq, akileraaruserifimmi ulluinnarni allaffissornikkut ingerlatsinissaq pillugu suliarinninnermi oqaatsip eqqortup atorneqarnissaanik pisariqartitsineq.

Imm. 2-mut
Akileraartarneq pillugu inatsisit malillugit pineqaatissiinernik arsaarinninnerlu suliat imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu Skatterådimut naammagittaalliutigineqarsinnaanngillat.

Tassunga taarsiullugu suliat taamaattut periutsit aalajangersimasut malillugit politiit aqqutigalugit eqqartuussivinnut suliassanngortinneqassapput.

Imm. 3-mut
Siunnersuutigineqarpoq erseqqissarneqassasoq sulianik ingerlatsinermi apeqqutinik akileraaruseriffiup isummernera aammalu tassunga atatillugu allagaatinik takunnissinnaanermut aalajangiinerit Skatterådimut naammagittaalliutigineqarsinnaassanngitsut.

Imm. 1-imi malittarisassaq pingaarneq aalajangersarneqarpoq, taassani akileraarutit pillugit inatsisinut atatillugu akileraaruseriffiup aalajangiinerinik naammagittaalliutit akileraaruseriffiup aalajangiiffigisassagai. Kisiannili sulianik ingerlatsinermi inatsisinik paasinnittarneq malillugu ilimagineqarpoq inatsisini aalajangersakkamik allaffissornermi ingerlatsiviup aalajangiineranik naammaagittaalliorsinnaatitaanermi akileraaruseriffiup sulianik ingerlatsineranik naammagittaalliutit taassuma ataani suliamik akileraaruseriffiup aalajangigaanik naammagittaalliuteqarnermut peqatigitillugit suliassanngortinneqanngikkaangata, imaluunniit suliamik aalajangiinerup imaanut pingaaruteqanngikkaangata, assersuutigalugu ataqqinnippalunnginneq imaluunniit suliap suliarineqarnerata sivisussusia, Skatterådip aalajangiiffigisinnaassanngikkai.

Taamaalilluni akileraaruseriffiup pisinnaatitaaffii aamma Skatterådip pisinnaatitaaffi imaalillugit immikkoortinneqarput, aalajangiinivinnik naammagittaalliutit Skatterådip suliarisinnaagai, tassungalu atatillugu sulianik suliarinninnermut apeqqutinik assigisaannillu naammagittaalliuteqarnermi aalajangiiniviit inernerinik naammagittaalliutigineqartunut pingaaruteqartut. Skatterådi aammattaaq aalajangiinernut taamaattunut tunngatillugu allagaatinik takunnissinnaanermut akileraaruseriffiup aalajangiinerinik suliaqarsinnaavoq. Akerlianik sulianik suliarinninnermi apeqqutinik assigisaannillu naammagittaalliutit aalajangiinivinnut naammagittaalliutinut atassuteqanngitsut assigisaallu inernerinut pingaaruteqanngitsut akileraaruseriffimmit suliarineqassapput. Tamanna aamma atuuppoq apeqqutinut taamaattunut tunngatillugu allagaatinik takunnissinnaanermut aalajangiinerit.

Skatterådip aamma akileraaruseriffiup pisinnaatitaaffiinik immikkoortitsineq taanna pissusissamisoortutut isigineqartariaqarpoq, tassa aalajangiinerit pineqarmata ilaatigut missiliuvinerummata akileraaruseriffiup allaffissornikkut ingerlatsinerani suliassatut piukkunnarnerummata Skatterådip ingerlatsineranuunngitsoq. Aaqqissuussaanermi immikkoortumi allami sulianik kukkulluni suliaqarfimmiunngitsumi suliarineqarsinnissaat akileraaruseriffiup nammineq suleriaasiisa aaqqissuunneranni qulakkeerneqarsinnaavoq.

§ 3-mut

Skatterådi ullumikkut qulinik ilaasortaqartoq, siunnersuutigineqarpoq arfineq marlunnik ilaasortaqalissasoq Naalakkersuisunit toqqakkanik. Toqqartuisarnermi naatsorsuutigineqarpoq Naalakkersuisunut ilaasortaq akileraarutinik akitsuusinillu suliassaqarfinnut akisussaasuusup toqqaasassasoq.

Skatterådip siulittaasua ukiunut sisamanut atuuttussaq Naalakkersuisut toqqartassavaat kiisalu SIK, AK, GA, KNAPK, ILIK aamma KANUKOKA’p innersuusuteqarnerisigut ilaasortat arfinillit taakkulu sinniisussaat taama amerlatigisut toqqarneqartassallutik. Kattuffiit taakku arfinillit inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu atugassarititaasut pillugit tamatigoortumik ilisimasaqarput, ilutigitillugulu kattuffiit maanna Skatterådimi peqataanermikkut akileraaruserinermi ajornartorsiutinik sammisaqartarneq ilisimasaqarfigillualersimavaat.

Inatsisip 1. januar 2007 atuutilernera ilutigalugu Skatterådip atuuffia siulleq aallartissaaq. Taamaalilluni maanna Skatterådiusup atuuffia naammassissaaq 31. december 2006.

Skatterådimut siulittaasumik toqqaanermi siulittaasup akileraartarnermi ilisimasai pingaartinneqassapput, taassumalu nalinginnaasumik tusaamaneqarnera, soorlu pineqartoq nalinginnaasumik ataqqineqarnera. Ilaasortat sinnerinik toqqaanermi kattuffiit inassuteqarsinnaatitaasut inassutigisaat malinnissaannut Naalakkersuisut pituttorsimassanngillat, pisulli eqqarsaatigalugit kattuffiit allanik inassuteqaqqullugit piumaffigisinnaavaat. Allanik inassuteqarnissamik piumasaqarfigineqarneq kattuffiit malikkusunngippassuk Naalakkersuisut ilaasortamik ataatsimik sinniisussamillu ataatsimik toqqaassapput.

§ 4-mut

Imm. 1-mut
Skatterådip nammineq aalajangersinnaavaa ilaasortanngortoq piffissaq eqqornagu nammineerluni nalunaarummik nassiussisimanngippat suliassaminut tulluutinngitsutut nalilersinnaallugu, soorlu ingerlatsinermut naatsorsuutinik imaluunniit akitsuutit pillugit nalunaarutit, piffissaq eqqorlugu akileraarutinik akitsuutinillu akiliisimanngippat, A-skat-inik ilanngaanissamut pisussaaffimminik eqquutitsisimanngippat, piffissaq eqqorlugu A-skat-inik naatsorsuutinik nassiussisimanngillat akiliisimanngippalluunniit imaluunniit akileraartarneq pillugu malittarisassanik unioqqutitsisimaneq peqqutigalugu pineqaatissinneqarneq akuerisimappagu pineqaatissinneqarsimappalluunniit. Tamatumunnga atatillugu Skatterådip akisussaaffii aalajangersakkami sukumiisumik nassuiarneqarput.

Tassunga atatillugu Skatterådip akisussaaffiinut ilaapput akileraatarnermut inatsimmi malittarisassanik unioqqutitsisarnerit nalinginnaanerusut.

Imm. 2-mut
Naalakkersuisut toqqaasarnermi oqartussatut aalajangissavaat, taaneqartut saniatigut, ilaasortaq allanik peqquteqarluni suliarititamik isumaginninnissaminut tulluutinngitsoq isummerfigalugu, soorlu pilerluttulerinermik inatsisinik unioqqutitsineq peqqutigalugu inaasortaq pineqaatissinneqarluni eqqartuunneqarpat.

Imm. 3-mut
Skatterådimut ilaasortaq suliarititamik isumaginninnissaminut tulluutinngitsutut nalilerneqaruni pineqartoq Skatterådimit tunuassaaq.

Imm. 4-mut
Tamakku saniatigut Naalakkersuiusut ilaasortap piumasaqarnera malillugu akuersisinnaapput pineqartoq Skatterådimit tunuarsinnaasoq, ilaasortaq peqqiilliornermik, pisortanit allamik suliaqartitaanermik, niuernermik inngerlataqarnermik assigisaannillu pissuteqarpat. Taamaattoqarput ilaasortamik allamik toqqaasoqassaaq. Pissusissamisoortumik pissuteqarnertut isigineqarpoq assersuutigalugu ilaasortap Inatsisartunut qinigaanera, taassumalu kinguneranik inatsisiliortunut peqataalerluni.

Imm. 5-mut
Ilaasortaq Skatterådimit tunuarpat atuuffissap sinneranut § 3, imm. 2 aamma 3-mi aalajangersakkat naapertorlugit ilaasortamik nutaamik toqqaasoqassaaq.

 
§ 5-mut

Aalajangersakkap tunngavigaa inatsisartut akileraartarnermut inatsisaat § 115.

Imm. 1-mut
Siunnersuutigineqarpoq Skatterådi Skatterådimut ilaasortat akornanni siulittaasup tulliinik marlunnik qinersissasoq. Qinersinissamut malittarisassat Naalakkersuisut suleriaasissaasa ilaanni aalajangersagaavkoq, tak. imm. 6.

Imm. 2-mut
Skatterådi aalajangiisinnaatitaanngilaq siulittaasoq minnerpaamillu siulittaasup tulliata aappaa aalajangiinermi peqataatinnagu. Taamaatut pisoqassagaluarpat aalajangiineq atortussaassanngilaq.

Imm. 3-mut
Skatterådi tamarmiusoq aalajangiisinnaatitaassappat Skatterådimut ilaasortat ikinnerpaamik affaat taakkuluunniit sinnisaat aalajangiinermi peqataassapput. Aalajangiinerit amerlanerussuteqarnikkut aalajangerneqartarput. Taasisut amerlaqatigiittillugit siulittaasup, imaluunniit siulittaasoq peqataatinnagu siulittaasup tulliata siulliup, aalajangiinera aalajangiisuussaaq. Siulittaasoq imaluunniit siulittaasup tullia siulleq peqataatinnagu siulittaasup tulliata aappaata aalajangiinera aalajangiisuussaaq.

Imm. 4-mut
Eqaatsumik pilertortumillu suliarinnittarnissaq siunertaralugu siunnersuutigineqarpoq Skatterådi aalajangiisartunut avinneqarsinnaasut ikinnerpaamik pingasunik ilaasortalinnik, taakkunannga ataaseq siulittaasuussalluni siulittaasulluunniit tullia. Agguarnernut taamaattunut ilaasortat tamarmik piumasaqarsinnaapput suliarineqartoq Skatterådimut tamarmiusumut aalajangiiffigisassanngorlugu saqqummiunneqassasoq.

Imm. 5-mut
Aalajangiisussatutut immikkoortut aalajangiisinnaassuseqassappata ikinnerpaamik Skatterådimut ilaasortat pingasut aalajangiinermut peqataassapput. Aalajangiineq amerlanerussuteqarnikkut aalajangerneqassaaq. Taasinerit naligiitsillugit Skatterådi tamarmiusoq aalajangiissaaq.

Imm. 6-mut
Siunnersuutigineqarpoq Skatterådip suleriaasissaa pillugu Naalakkersuisut nalunaarusiussasut. Suleriaasissami ilaatigut ataatsimiigiaqqusisarnerit, imaqarniliornerit, maalaarutit oqaasiinnakkut saqqummiunneqarsinnaaneri, siulittaasumik kiisalu siulittaasup tullianik siullermik aappaanillu qinerisisarnerit pillugit malittarisassat aalajangersarneqassapput.

Imm. 7-mut
Naalakkersuisut Skatterådi allattoqartoqarnikkut ikiussavaat. Nalinginnaasumik akileraaruseriffik Skatterådimut ikiortaassaaq, sulinerup aningaasaqarnikkut pileraarusiornerani iluaqutaasussatut isigineqarmat. Pisortani akileraaruseriffik kisimi suliaqarfitsigut piginnaasaqarfiuvoq, Skatterådip pitsaasumik kiffartuunnissaanut qulakkeerinnissinnaasumik. Oqaaseqaatit nalinginnaasut innersuussutigineqarput, inatsisissatut siunnersuummi immikkoortut pillugit immikkoortoq.

Allattoqarfik Skatterådimik kiffartuussinermini Naalakkersuisunut attuumassuteqanngilaq, taamaaliornikkut pisortaqarfiup aqutsisui sulisulluunniit allat allattoqarfik Skatterådimut ingerlateqqitassaannik aalajangersimasunik inassuteqarfigisinnaanagu. Aalajangersakkap siunertaraa pissutsit tunngavigalugu innuttaasut sapinngisamik pitsaanerpaamik inatsisinit illersorneqarnissaat qulakkeerneqarnissaa.

§ 6-mut

Akileraaruseriffiup Skatterådillu akornanni akisussaaffiit § 6-ip naleqqussassavai. Siunnersuut malillugu akileraaruseriffiup suliat Skatterådip sammisami tassani aalajangiutereersimasai pillugit aalajangiiffigisinnaanngilai. Suliaq Skatterådip aalajangiiffigereersimasaa taamaalilluni maalaaruteqartup akileraaruseriffiulluunniit aallaqqaataanit allartissinnaanngilaq. Akerlianik maalaaruteqartup akileraaruseriffiullu suliap aalajangerneqarnissaa misilikkusukkunikkut Skatterådip aalajangereersimasaa eqqartuussivimmut ingerlatissinnaavaat.

§ 7-mut

Sulianik samminnittarneq pillugu inatsisip kapitalia 2 malillugu akileraartarnermi akitsuusersuinermilu oqartussaasut arlaannut attuumassuteqannginnissaat pillugu immikkut malittarisassat nalinginnaasut aalajangersakkap tapertalerpai.

Akileraaruseriffimmi atorfeqaraanni Skatterådimut aamma ilaasortaasoqarsinnaanngitsoq aalajangersakkami naqissusigaavoq.

§ 8-mut

Pisinnaatitsinikkut qularnaarneqarsinnaavoq innuttaasut suliffeqarfiillu immersugassanik kommunip allaffianut saaffiginninnikkut pissarsisinnaajuarnerat, soorlu siumut nalunaarsuinerit eqquiniaanermilu akitsuutit pillugit immersuiffissanik aallersinnaanikkut, tassanilu akileraaruseriffimmut saaffiginnissuteqarsinnaanermut ikiorserneqarnikkut. Aalajangersakkap kingunerissanngilaa kommunit akileraartarnermut sulianik sunilluunniit aalajangiisinnaanissaat. Assersuutigalugu siumut nalunaarsuinerup allanngortinnissaa akileraaruseriffimmut isummerfigeqqullugu saaffiginnissutaasinnaavoq. Taamaalilluni Naalakkersuisut suliassat kiffartuussinerunerusut kommuninut imissutigisinnaavaat.

§ 9-mut

Aalajangersagaq ilaatigut inatsisartut aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisaanni § 120-p aamma nioqqutissanik eqqussuineq avammullu tunisineq pillugu inatsisaanni § 43-p nanginneraa. Taassuma saniatigut raajanut akitsuutit pillugit ataatsimiititaliami ilaasortat raajanut akitsuutit pillugit inatsimmi § 17-imi nipangiussisimasussaatitaaneq pillugu immikkut aalajangersagaqarpoq.

Siunnersuutigineqartumi § 9-mi akileraaruseriffimmi immikkut sakkortunermillu nipangiussisimasussaatitaaneq nanginneqarpoq. Aalajangersagassatulli siunnersuutit aamma nassatarissavaat nipangiussisimasussaatitaanerup atorsinnaanerata annertusinerat, taamaalilluni akileraartarnermut inatsimmut tamarmut atuutilissalluni, taamaallaat akileraartarneq ataatsimut isigalugu inatsisilioorfiusimanngitsut pinnagit. Taamaalilluni ilaatigut akiliisitsiniartarnermut suliaqarfiit iluaniinngilaq, tassani manna tikillugu nipangiussisimasussaatitaaneq sulianik suliarinnittarneq pillugu kiisalu pinerluttulerinermut inatsimmi aalajangersakkat nalinginnaasut suli naleqqussarneqartassallutik.

Nipangiussisimasussaatitaanerup atuunnerani allannguutissatut siunnersuutip kingunerissavaa, inuit inuttut inatsisilerinikkulluunniit akisussaasut aningaasarsiornikkut, inuussutissarsiornikkut imaluunniit inuttut inuunera pillugu pissutsit akileraaruseriffiup akitsuutit pillugit inatsimmi ingerlatsinikkut nakkutilliinikkullu kisimi pissarsiarisimasai aalajangersakkamitassami nipangiussisimasussaatitaanermut malittarisassanut ilaassalluni. Ilaatigut kingunerissavaa paasissutissat sunilluunniit imaqaraluarpata paasissutissanut taamaattunut suliaq pillugu nalinginnaasumik paasiniaasoqarsinnaanani, takuuk pisortat ingerlatsinerat pillugu inatsisartut inatsisaat § 14.

Aammattaaq aalajangersagaq aamma Skatterådip ilaasortaanut taakkualu sinniisuinut atuuttussanngorlugu annertusineqassaaq. Tassani erseqqissarneqarpoq ilaasortat taakkualu sinniisui aamma Skatterådimi ilaasortat imaluunniit taakkua sinniisui sulianik ingerlatsinerminni paasissutissat pissarsiatik pillugit annertusisamik nipangiussimasussaatitaasut.

Nipangiussimatitsisussaatitaanerup annertusisap kinguneraa, paasissutissat allanut ingerlateqqitassaanngitsut inunnut ingerlateqqinneqassanngitsut, suliani aalajangiiffigineqartuni illuatungerisat eqqaassanngikkaanni. Tunngavigineqassaaq akileraaruseriffiup paasissutissanik pisortani oqartussanut allanut ingerlatitseqqittarnerat, soorlu akileraaruseriffiup iluani paasissutissanik ingerlatitseqqittarneq, sulianik samminnittarneq pillugu inatsimmi aamma siunnersuutip § 69-iani tamakku malittarisassaanut nalinginnaasunut ilaatinneqassammata. Taamaalilluni akileraaruseriffik qarasaasiakkut toqqaannartumik sulisunut attaviliisinnaavoq, innuttaasunillu kiffartuussinermi qarasaasiakkut kiffartuussineq annertusarsinnaavaat.

Annertusisamik nipangiussimatitsisussaatitaanermik aalajangersagassatut siunnersuummik unioqqutitsineq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 29 malillugu malersorneqassaaq. Taassuma kinguneraa piaaraluni unioqqutitsinerit kisimik pineqaatissiinermik kinguneqassasut.

§ 10-mut

Siunnersuutigineqarpoq katissimallutik aappariit imaluunniit avissimasut akileraaruseriffimmut saaffiginnereernerminni aapparisami nammineq nalunaarsuutai ukiumilu akissarsiffiusumi akissarsiat tagginneri, aappariissimanermi nalaani, pillugit paasissutissanik tunniussisinnaammat. Paasissutissanik pissarsisinnaanermi pineqarput paasissutissat suulluunniit nammineq nalunaarsuutinut akileraarutissanillu taggissinernut attuumassuteqartut, aappariit immikkut pigisaqarsimagunik assigisaalluunniit apeqqutaatinnagu. Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq pisuni taamaattuni akileraaruseriffik paasissutissanik ingerlatitseqqippat nipangiussimasussaatitaanermik unioqqutitsinerunngitsoq.

Piffissaq averuserfik avinnerluunniit akileraaruserineq eqqarsaatigalugu inooqatigiikkunnaarnertut isigineqarpoq. Akuerineqarluni averuserneq avinnerluunniit ulloq akuerineqarfik atuuppoq, eqqartuussivimmi aalajangiinikkut averuserneq avinnerluunniit ulloq eqqartuussivimmi aalajangiiffik atuuppoq.

Averusernani avinnaniluunniit inooqatigiikkunnaarnermut aallaaviusumik piumasaqataavoq aappariit isumaqatigiikkunnaarnerisigut inooqatigiikkunnaartoqarnera. Piumasaqaat eqqortinneqassanngilaq aappariit taamaallaat inuussutissarsiornertik pissutigalugu inooqatigiinngippata. Aammattaaq tassani atuuppoq aappariit aappaa pineqaatissinneqarluni sivisunerusumik parnaarussaappat. Akerlianik aapparisaq plejehjemmimut nuuppat akileraaruserineq eqqarsaatigalugu aappariikkunnaarnernut isigineqassaaq.

Averusernerup kingorna inooqatigeeqqilerneq aamma akileraaruserineq eqqarsaatigalugu piffissami tassani inooqatigeeqqilernertut isigineqassaaq. Avereernerup kingorna inooqatigeeqqilerneq aappariissimasut kisermaatut akileraartassapput.

§ 11-mut

Aalajangersagaq pisortat sulianik ingerlatsinerat pillugu inatsisartut inatsisaanni illuatungeriinnik tusarniaaneq pillugu malittarisassanut ilassutaavoq.

Imm. 1-mut
Imm. 1 malillugu akileraaruseriffik aalajangiinissaq sioqqullugu suliamik allaaserinnittussaavoq. Taamaalilluni aalajangiinernik sulianut Skatterådimut saqqummiussassanut, kiisalu siusinnerusukkut aalajangiinerit allanngortinneranni, taassuma ataani akitsuutinik annertusiliinerni, aammalu akileraartarneq pillugu inatsit malillugu pineqaatissiinerni suliani suliamik allaaserinnittoqassaaq. Imm. 1-imi suut pineqarnerinik allaaserinninneq sukumiisuunngilaq.

Aalajangiisoqartinnagu suliami illuatungerisanut oqaaseqaateqarfigisinnaanngorlugu nassiussamik suliamik allaaserinnittoqanngippat suliamik suliarinninnermi annertuumik kukkusoqassaaq, taassumalu aalajangiinerup atortussaannginnera kingunerissavaa, kisiannili takuuk imm. 2 pillugu ataani allaaserisaq.

Ingerlatsinermi aalajangertakkat ingerlatseriaasivimmilu killiliinerit, aalajangiinerit, qularnaquteqalersinnaapput. Ingerlatsinikkut aalajangikkat inatsisilerinermi suliatut nassuiarneqakkajupput, tassa imaappoq oqaaseqaatip siunertaralugu, pisumi pineqartumi suna eqqortuunersoq eqqortuussanersorluunniit, takuuk pisortat ingerlatsinerat pillugu sulianik samminnittarnermi inatsisartut inatsisaat § 2 aamma aalajangersakkanut oqaaseqaatit. Taamaalilluni assersuutigalugu "kingumut taggissinerit", akileraaruseriffiup akitsuuteqartussanngortunut nassiussaat, ingerlatsinermi aalajangikkatut nalilerneqassanngillat.

Imm. 2-mut
Akileraaruseriffik suliamik saqqummiussinngitsoorsinnaavoq, aalajangerneq sammisami illuatungeriit piumasaqarnerisigut aalajangigaasimappat, aalajangernerlu piumasaqaammut tamakkiisumik naapertuuppat imaluunniit suliami illuatungerisat akileraaruseriffiup aalajangiinerat isumaqataappata. Tamannali atuussinnaanngilaq aalajangerneq arlalinnut attuumassuteqarpat, tassani aalajangiineq tamanit isumaqatigineqarani.

Imm. 3-mut
Suliamik saqqummiussinermi imm. 3 naapertorlugu paasissutissat tassaassapput paasissutissat suliamik saqqummiussinermi minnerpaamik imarisassai. Suliamik saqqummiussinermi ilaatigut paasissutissiissutigineqassapput aalajangikkat akileraaruseriffiup paasissutissanik pigineqartunik kinguneqartussatut paasissutissiissutai. Suliamillu saqqummiussinerit naliliinermut tunngavilersuutinik imaqassapput.

Suliamik allaaserinninneq minnerpaamik ukuninnga imaqassaaq:

• Aallaqqaasiut aamma suup pineqarneranik paasissutissat.
• Akileraaruseriffiup allannguutissatut siunnersuutaa/kisitsisinik naatsorsuineq.
• Suliami pissuvinnik allaaserinninneq.
• Allannguummut akileraaruseriffiup tunngavilersuutaa.
• Illuatungerisat paasinninnerat tassungalu tunngavilersuutit.
• Akileraaruseriffiup inaarutaasumik inerniliinera/aalajangiinera.

Tunngaviusumik piumasaqaatit saniatigut pingaartuuvoq suliap allanut attuumassuteqarani allaaserineqarnissaa, suliallu ataqatigiissumik atuarneqarsinnaanissaa, taamaalilluni illuatungerisat immaqalu Skatterådip annertunerusumik paasissutissinneqanngikkarluarlutik suliap imaanik pasinnittussanngorlugit.

Suliamik allaaserinninneq uppernarsaataavoq aaqqissuutaq. Assersuutigalugu illuatungerisat isummanik tunngavilersuutinillu nutaanik saqqummiippata taakku ilanngunneqassapput. Aammattaaq illuatungerisat oqaaseqaataat aaqqissuullugit ilanngunneqassapput, aammattaaq assersuutigalugu pissusiviit pillugit kukkunerit takutinneqarsinnaasut.

Suliamik allaaserinninneq suliap pissusaanut naleqqussarneqassaaq, taamaalilluni suliamik allaaserinninneq suliani annertunngitsunik ajornartorsiorfiusuni imaaluunniit akerliuffigineqarsinnaanngitsuni tamakkiisumik tunngavilersuinertut killilerneqarniassammat. Suliamik allaaserinninneq, tunngavilersuinissamik piumasaqaat malinneqarpat, naatsuusinnaavoq.

Akileraaruseriffiup tunngavilersuutaani inatsiseqarnikkut malittarisassat aalajangiinermi tunngaviusut innersuussutigineqassapput, assersuutigalugu oqaaseqatigiit aalajangersimasut issuarnerisigut. Malittarisassat atorneqartut qanoq paasineqarnissaanik illuatungerisat paasinninnissat qulakkeerniarlugu pisariaqarsinnaavoq oqaatsit nalinginnaasut atorlugit malittarisassap qanoq paasineqarnissaata nassuiarnissaa. Inatsisitigut qanoq paasinninnissaq imaluunniit akileraaruseriffiup suliami tunngavilersuutissatut isumaa nalornissutigineqarpat, qanoq paasinninnissaq akileraaruseriffiup annertunerusumik nassuiassavaa. Tamanna ilaatigut pisinnaavoq inatsisit suliarinerinut, kaajallaasitanut periuserineqartartunillu innersuussinikkut. Inatsisit tunngavigalugit periutsip kinguneraa illuatungerisanut iluaqutaasinnaasunik innersuussinissamut akileraaruseriffiup aamma pisussaaffeqarnera.

Nalilersuinermut atatillugu akileraaruseriffiup qulakkiissavaa nalilersugassanik aalajangiinermi suut pingaartillugu aalajangiisuusinerisa erseqqarilluartumik allassimanissaat. Tassa imaappoq oqaatsit nalinginnaasut atorlugit allaaserineqassaaq nalilersuinermi suut pingaartinneqarsimanersut.

Aammattaaq tunngavilersuut pissusivinnik aalajangiinermi pingaartinneqarsimasunik pisariaqartillugu nassuiaammik naatsumik imaqassaaq.

Imm. 4-mut
Suliamik saqqummiussinermi illuatungeriit oqaaseqartinneqartussaapput, suliaq unitsiinnarsimanngikkunikku.

Suliami kikkut illuatungeriinnersut akileraaruseriffiup tamatigut ilisimasanngilai, assersuutigalugu nammineerluni nalunaarsuut pissuseq ataaseq paasinarsisinnaavoq akileraartussaatitaasup saniatigut aamma allamut tunngasuusoq, tassungalu suliaq saqqummiunneqarluni. Taamaammat suliami illuatungeriit paasissutissaataat akileraaruseriffiup pissarsiarisimasaat tunngavigalugit illuatungeriinnik tusarniaasariaqartarpoq. Aapparisamut immikkut nassiussineq pisariaqartanngilaq, taakkua tamarmik najugarisami ataatsimi inuit allattorsimaffiat malillugu nalunaarsorsimagaangata.

Imm. 5-mut
Suliamik saqqummiussineq pillugu tusarniaanermi akileraaruseriffik imm. 5 naapertorlugu nalunaaruteqarsinnaavoq suliaq suliamik saqqummiussineq tunngavigalugu suliarineqartoq aalajangiiffigineqartorlu, tusarniaanissamut piffissaliussaq sioqqullugu pineqartoq allakkatigut oqaasiinnakkulluunniit aalajangiussaq pillugu tunngavilersuutitalimmik akerliliisimanngippat.

Imm. 6-mut
Akileraaruseriffik tunngavissaqartumik aarlerissutissaqaruni, aalajangiiffigisaq akileraarutissaminik akileerusussanngitsoq, allannguutissatut eqqarsaatigisat taassuma ilisimalersimagunigit, imm. 4 aamma 5-imi piffissaliussatut aalajangigaq sivikinnerusoq aalajangersinnaavaa. Suliami illuatungiliuttut suliamik saqqummiussinerup tigoreerneranit piffissaliussaq ullunik 3-nik sivikinnerusinnaanngilaq.

Aalajangersagaq akiligassanik kinguaattoornissamik pitsaaliuisuuvooq, assersuutigalugu atorneqarsinnaavoq, akiitsulik ilisimaneqartoq nuna qimalersaarlugu nalunaarpat, nunamilu maani pigisaminik tuniniaassalluni ilimagineqarpat. Aalajangersagaq immikkut pingaaruteqalersinnaavoq akileraaruseriffik illoqarfinni aalajangersimasumik sinniisoqarfiginngisamini tikeraaraangat.

Siunnersuut § 29-mut siunnersuummut atatinneqassaaq, taamaalereerpat akileraarutinut tapissat assigisaallu akilernissaannut piffissaliussat naallisinneqarsinnaallutik.

§ 12-mut

Aalajangersagaq ilaatigut akileraartarnermut inatsisip § 55, imm. 5 aamma 6-ip nanginneraa. Aalajangersakkamut akitsuusiinerup ilanngunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

Imm. 1-mut
Aalajangersagaq malillugu akileraaruseriffik pisortat ingerlatsineranni sulianik samminnittarneq pillugu inatsisartut inatsisaanni malittarisassanit naliginnaasunit annertunerusumik innuttaasumik suliffeqarfimmilluunniit aalajangiinermut attuumassuteqartumik aalajangiinnginnermini tusarniaasinnaavoq. Tusarniaaneq pereersut pillugit allagaqaatiginerisigut pisassaaq.

Pisortat sulianik suliarinnittarnerat pillugu inatsit malillugu pisortaqarfik aalajangiinnginnermini aallaaviusumik tusarniaassaaq, ilimagineqarpat illuatungerisap ilisimagaa pisortaqarfik suliami pissusiviit pillugit paasissutissanik pigisaqartoq, paasissutissallu suliami aalajangiinermi pingaaruteqarluinnartut illuatungerisamullu pineqartumut ajoqutaasinnaasut. Tusarniaasussaatitaaneq nalinginnaasoq taanna akileraartitsisarnermi atuutissasoq siunnersuutigineqarpoq aalajangiinnginnermi pinngitsoorani tusarniaanissamik ilallugu.

Inatsimmi aalajangersakkami taamaallaat piumasaqaataavoq illuatungerisat annertussusiliiniarnermik ilisimatinneqassasut. Ilisimatitsissutip taassuma qanoq imarnissaanik annertunerusumik piumasaqaateqanngilaq. Kikkulluunniit pingaarutilimmik, toqqaannartumik immikkullu aalajangiinermut inatsisitigut soqutigisallit tusarniaaffigineqassapput. Aapparisamut immikkut nassiussinngitsoortoqarsinnaavoq aappariit inuit allattorsimaffianni assigiimmik najugaqarfeqarpata. Suliami kikkut peqataanersut akileraaruseriffiup tamatigut ilisimasanngilaa, assersuutigalugu nammineerluni nalunaarsuut pissuseq ataaseq paasinarsisinnaavoq akileraartussaatitaasup saniatigut aamma allamut tunngasuusoq, tassungalu suliaq saqqummiunneqarluni. Taamaammat suliami peqataasut pillugit ilisimasat tunngavigalugit akileraaruseriffik tusarniaasariaqarpoq.

Imm. 2-mut
Tusarniaanermi akileraaruseriffiup nalunaarutigissavaa aalajangiineq ilimasaarutitut pissasoq, tusarniaanermi piffissaliussap naannginnerani pineqartoq allakkatigut oqaasiinnakkulluunniit tunngavilersuuteqarluni aalajangiinermut akerliliinngippat.

Aalajangiiniarnermik allaaserisaq illuatungerisat oqaaseqaateqarfigippassuk, aalajangiineq pillugu allakkatigut ilisimatinneqassapput. Taamatuttaaq atuuppoq, imm. 3 malillugu, allannguummik isumaqatigiinneq aalajangiiniarnermik allaaserisaq nassiunneqarsimanngippat.

Akileraartussaatitaasoq aalajangiiniarnermik allaaserisaq oqaaseqaateqarfigisimanngippagu akileraartussaatitaasoq taamaallaat nutaamik annertussusiliiffigineqassaaq.

Imm. 3-mut
Akieraaruseriffik tusarniaanngitsoorsinnaavoq suliami illuatungeriit piumasaqarnerisigut aalajangiisoqarpat, piumasaqarnerlu akileraaruseriffiup akuerisinnaappagu imaluunniit akileraaruseriffik suliamilu illuatungeriit aalajangiinermut isumaqataappata.

Aalajangersakkap siunertaraa suliami illuatungerisat akileraaruseriffiup tamakkiisumik akuerisinnaanngissaanik qinnuteqaateqarnissamik isumaqatigiinneranni piumasarneq tunngavigiinnarlugu akileraaruseriffiup suliami suliamik saqqummiussassamik suliaqarnissaanik piumasaqarfigineqarnissaata pinngitsoortinnissaa.

§ 13-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsimmi §§ 47 aamma 48 tunngavigaa.

Imm. 1-mut
Akileraaruseriaatsip akissarsiat akileraarutinillu akiliineq ataatsimoortippai. Akileraarutip ukiup akileraarfiup (akileraarutaagallartut) ingerlanerani akileqquneqartut, akileraarutillu akiligassaasut assigiinnissaat qularnaarniarlugu, taarsiutissaatut siunnersuutigineqarpoq akileraarutissat siumut nalunaarsorneri akileraaruseriffimmut inissinneqassasut.

Imm. 2-mut
Akileraartussaatitat isertitaat akileraarutissatut taggissinerit siumullu nalunaarsuineq pillugit paasissutissat kingulliit tunngavigalugit aalaavittut siumut nalunaarsuineq pisassaaq. Taamaalilluni siumut nalunaarsuinerup ukiut siuliini nammineq nalunaarsorsimasat taggissinerillu aallaavigissavai.

Akileraaruseriffiup siumut nalunaarsuineq paasissutissat kingullermik tagginneqartut imaluunniit siumut naluanarsuinerit kisiisa pituttorsimaffigissanngilai, taamaattorli siumut nalunaarsuinermut atatillugu akit, akissarsiat, il.il. nalinginnaasumik qanoq allanngoriartornerat eqqarsaatigisinnaallugu, tamannalu akileraartussanut namminneq suliffeqarfimminnik ingerlatsisunut pingaartumik attuumasinnaalluni. Taamaalilluni akileraaruseriffik akileraartussaatitanut tamanut imaluunniit akileraartussaatitat immikkoortuinut aningaasarsianik procentinngorlugu qaffaasinnaavoq appaasinnaalluniluunniit. Siumut nalunaarsuinermi naleqqussaanermut atatillugu akileraartartut akileraarutinik tapiisussat utertoortussalluunniit amerlassusiinik ikilisaaqataasinnaallutik.

Imm. 3-mut
Tamakku saniatigut siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffiup akileraartussat ataasiakkaat siumut nalunaarsuussinnaavai isertitassatut naatsorsuutigisat aallaavigalugit, paasissutissat tunngaviusinnaappata akileraartussap ukiumut akileraarfiusumi isertitai kingullermik taggissinermit siumulluunniit nalunaarsuinermit allaanerungaassasut isumaqarfigineqarpata.

Pingaarnersiuinermik tunngaveqarnermi akiligassanik kinguaattoornissap pinngitsoortinneqarnissaa siunertaavoq. Aningaasarsiat qaqugukkut allanngornerinut akileraartussaatitaasunut ataasiakkaanut tunngatillugu nalilersuineq apeqqutaavoq. Assersuutigalugu qaammammut 200 kr-inik ilanngaateqarnerup allanngortinnera akileraartussaatitamut ataatsimut pingaaruteqarsinnaavoq, assersuutigalugu ilinniagaqartumut, illuatungaanilu akileraartartussaatitanut allarluinnarnik annertussuseqartunik isertitaqartunut taamatut allannguineq pingaaruteqassanani, assersuutigalugu suliffeqarfimmi sanaartornermik ingerlataqartumi pisortamut.

Imm. 4-mut
Akileraaruseriffiup akileraartussap siumut isertitassatut naatsorsuutigisatut paasissutissat tunngavigalugit akileraartussap ukiumut akileraarfiusumi isertitai kingullermik taggissinermit siumulluunniit nalunaarsuinermit allaanerungaassasut pasitsaakkunigit, isertitassatut naatsorsuutigisat tunngavigalugit akileraaruseriffiup siumut nalunaarsuineq allanngortissinnaavai. Aalajangersagaq assersuutigalugu atorneqarsinnaavoq akileraaruseriffiup paasiguniuk akileraartussaq amerlasuunik taarsigassarsisimasoq, tamatumalu malitsigisaanik erniaanut aningaasartuutai ikilissasut.

Imm. 5-mut
Akileraaruseriffiup aalajangernissamini akileraartussaq nassuiaateqarnissamik piumasaqarfigisinnaavaa aalajangersakkat imm. 3 aamma 4 malillugit siumut nalunaarsukkat allanngortinneqassanersut. Nassuiaanermi ilanngunneqassapput akileraartussap maanna isertitai ilanngaataalu pillugit paasissutissat.

Imm. 6-mut
Akileraartartoq siusinnerusukkut taggissisimanngippat imaluunnit siumut nalunaarsuisimanngikkuni akileraartartoq isertitassatut naatsorsuutigisani nassuiaateqarfigisussaavai. Tamatuma kingorna akileraaruseriffik naliliisinnaavoq akileraartartup paasissutissaatai siumut nalunaarsuinissamut qanoq tunngavissaqarnersut. Akileraaruseriffik tamanna tunngavigalugu naliliisinnaavoq, nassuiaat akileraartartup isertitai piviusumik tamakkiisumillu paasissutissaataasinnaanersut.

Imm. 7-mut
Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangiisinnaassasut imm. 5 aamma 6-imi nassuiaatit taaneqartut qanoq tunniunneqartassanersut, soorlul immersuiffissanit tunniunneqassanersut. Taamattaaq imm. 6 malillugu nalunaarusiornissaq pillugu Naalakkersuisut piffissaliussisinnaapput.

Aalajangersagaq § 14-imi siunnersuummut attuumassuteqartutut isigineqassaaq.

§ 14-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 48-at tunngavigaa, aalajangersagarli killilerneqarluni akileraartartup siumoortumik nalunaarsiuisarnermut atatillugu pisinnaatitaaffiinut, takuuk qulaani § 13-imut tunngasoq.

Imm. 1-mut
Siunnersuutigineqarpoq akileraartartoq piumasaqarsinnaasoq siumut nalunaarsuineq akileraartartup isertitassatut naatsorsuutigisai tunngavigalugit nalunaaruteqarsinnaasoq, akileraartartoq isumaqaruni isertitat ukiumi akissarsiffiusumi kingullermik taggissinermit imaluunniit siumut nalunaarsuinermit malunnaatilimmik allaassuteqassappata.

Akileraartartup paasissutissaatai tutsuiginartutut akileraaruseriffiup isumaqarfigippagit, siumoortumik nalunaarsuinermut piumasaqaatinut akileraaruseriffiup tunngavigissavai.

Pingaaruteqarnermi piumasaqaatip siunertaraa akileraaruseriffiup isertitatigut allannguutit annikitsut kisiisa tunngavigalugit siumut nalunaarsuinissamut tunngavigissanngikkai. Isertitatigut allannguutit pingaaruteqarnerannut tunngaviussaaq akileraartartumut tunngasut nalilersorneri. Assersuutigalugu ilanngaatit qaammammut 200 kr.-nik allanngortinneri akileraartartumut pingaaruteqarsinnaapput, soorlu ilinniartumut, akerlianilli taama allannguineq akileraartartumut allamut allannguineq pingaaruteqartutut isigineqarsinnaanani, soorlu sanaartornermik suliffeqarfimmi angisuumi pisortamut.

Siunnersuutigineqarpoq qinnuteqaatip ilusissaa taassumalu tunniunnissaa pillugu Naalakkersuisut malittarisassiuussissasut.

Imm. 2-mut
Akileraartartoq ukiup akissarsiffiusup ingeranerani qulaani taaneqartutut piumsaqaatit assinginik siumut nalunaarsukkat allanngorteqqusinnaavai, siunissami akileraarfiusussamit atuutilersussatut.

§ 15-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 50-iat tunngavigaa.

Imm. 1-mut
Siunnersuutip nassatarissavaa akileraartartoq akileraaruseriffiup naliliinera malillugu akileraarutit akilersimavallaakkat akileraaruseriffiup piumaffigineqarnini naapertorlugu piaartumik utertissinnaavai, isumaqarfigineqarpat akileraarutaagallarsimasut akileraarutissavinnit 5.000 koruuninit taakkunanngaluunniit amerlanerusut. Utertinneqartut saniatigut pissarsissutissalerlugit erniaalernagilluunniit akilerneqassapput.

Aningaasat 5.000 koruuninut killilerneqarneranut siunnersuutip siunertarivaa, taamatut utertooruteqarumalluni qinnuteqaateqarnikkut suliassat assigiinnerulersikkumaneqarneranut tunngaviusumik aalajangersaasoqassammat. Aningaasat taama killilerneqarneranuttaaq tunngaviuvoq, isiginiarneqartariaqarmat ukiup ingerlanerani siumoortumik nalunaarutip allanngortinneqartussaagaluarneranik iliuuseqartoqarsimannginneranut tunngaviusumik aalajangersaanerussammat. Taamatut siumoortumik nalunaarummik allannguuteqartitsinerit taama annertutigisunik utertoortitsisimassanngikkaluarnerannik kinguneqartitsissaaq.

Aalajangersagaq atorneqartassaaq akileraartartup nammineq nalunaaruteqarnermigut, naatsorsuuserinermigut, akissarsiat allagartaanik assigisaatigulluunniit uppernarsarsinnaaguniuk akileraarutaagallartunit 5.000 koruuninik imaluunniit taakkunannga amerlanernik akiliivallaarsimalluni, taamaattumillu aalajangersakkamik § 25, imm. 1 naapertorlugu akileraarutitigut utertoorutissanik akilerneqartussaalluni.

Oqaaseq "piaartumik" inatsisini oqariartaataavoq, suleriaatsinilu immersorneqartarluni, tassani piffissami naleqquttumi suliarinninnissaq akileraartussaatitaasullu soqutigisai pissusissamisoortumik isiginiarneqassallutik.

Maannamut suleriaatsit kommunimiit kommunimut allanngorarnikuupput, tassani kommunit ilaat aalajangersimasumik piffissami sivisungaatsiartumi suliarinnittarlutik, allallu sukkanerusumik allaffissornikkut ingerlatsisarlutik, soorluttaaq akileraarutaagallartut akileraarutissavinnut naleqqiullugit annertussusaat nikerartinneqarsimalluni, taakkua utertinneqarnissaanut aalajangiinerni.

Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq akileraartartup utertitsiffigineqarnissani pillugu akileraaruseriffimmut nammineq nalunaarsuutimi nassiutereerneranit kingusinnerpaamik qaammatip ataatsip qaangiunnerani akileraaruseriffimmut saqqummiunneqassasoq. Qinnuteqaatip ilusissaa pillugu Naalakkersuisut malittarisassiuussisinnaapput, soorlu immersugassamik atuinikkut.

Imm. 3-mut
Aalajangersagaq atorneqartassaaq akileraartartup inuttut atukkatigut annertuumik naatsorsuutiginngisamik eqqugaanermigut aningaasartuuteqarnerulerfiini tassanngaannartumillu pisariaqartitsilerfiani. Assersuutigalugu tunngaviusumik inuttut atukkatigut annertuumik naatsorsuutiginngisamik eqqugaaneq tassaasinnaavoq, ilaquttani qanitani toqukkut qimaguttoqarsimaneranut aningaasartuuteqarnerulerneq, naatsorsuutiginngisamik innaallagissamut imermullu akiliuteqaqqeqqusinerni, akileeqqusinermi akiliuteqartoqanngippat atugassarititat taakku matuneqarsinnaanerinik kinguneqartitsissappat aammalu inuttut inuuniarnermi atugassarititat assingusunut tunngatillugu iluaqusiiffiusinnaasut allannguuteqangaatsiarfiini. Taamatulli aningaasanik utertitsilernermi piumasaqaataavoq, akileraartartup nammineq nalunaaruteqarnermigut, naatsorsuuserinermigut, akissarsiat allagartaasigut assigisaatigulluunniit uppernarsarsinnaaguniuk akileraarutaagallartunit amerlanernik akiliivallaarsimalluni, taamaattumillu akileraarutitigut utertoorutissanik akilerneqartussaalluni.

§ 16-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 50 c-p nanginneraa, akileraaruseriffiulli qitiusumut inissinnerata malitsigisaanik kingunissatut allannguuserneqarluni.

Imm. 1-mut
Ukiumi akissarsiffiusumi nalunaarsuinissamut atugassanik ukioq naaniariarpat akileraaruseriffik nammineq nalunaarsuiffissanik il.il. akileraartartunut nassiussuissaaq. Naatsorsuutigineqarpoq nammineerluni nalunaarsuiffik januarip qaammataata ingerlanerani nassiunneqartassasoq, taamaasilluni akileraartartut nammineerluni nalunaarsuiffimmik immersuinissaminnut periarfissaqarluarniassammata.

Akileraartartut kikkulluunniit, akileraartartut naammassillugit akileraareersimasut pinnatik, namminneq nalunaarsuisussaapput.

Nammineq naluaarsuiffissat qanoq isikkoqassanersut Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput. Malittarisassat tamakku ullumikkut akissarsiat A-t nalunaarsorneri il.il. pillugit nalunaarusiaq nr. 7 ulloq 26. juni 1979-imeersumi aalajangersagaapput.

Imm. 2-mut
Akileraartartoq nammineq nalunaarsuinermi immersugassamik nassinneqarsimanngikkuni nammineq nalunaarsuinngitsoornissamut utoqqatsissutissaanngilaq.

Imm. 3-mut
Nammineq nalunaarsukkat ullumikkutut kingusinnerpaamik 1. marts nassiunneqassapput. Nammineq nalunaarsukkat 1. marts allakkerisarfikkut nassiunneqarpata piffissaq eqqorlugu nassiunneqartutut naatsorsuutigineqassapput. Nammineq nalunaarsukkat kingusinaartumik nassiunnerini aalajangersakkami § 19, imm. 1 naapertorlugu akileraarutissat qaffaassutissaannik amerlineqassapput.

Imm. 4-mut
Immikkut peqquteqarluni akuerineqarsinnaasumik nammineq nalunaarsuineq kingusinnerusukkut nassiunnissaat akileraaruseriffiup akuerisinnaavaa, akileraarusiinermi sulianut naapertuuppata.

Nammineq nalunaarsuinissaq kingusinnerusukkut nassiunniarlugu qinnuteqaat kingusinnerpaamik 1. marts nassiunneqassaaq. Qinnuteqaat tunngavilersorneqassaaq, soorlu akileraartartup immersuinissaminut paasissutissat tamaasa pissarsiarisimanngikkunigit, napparsimaguni assigisaanilluunniit.

Nammineq nalunaarsugassap kingusinnerusukkut nassiunnissaa akileraaruseriffiup itigartissinnaavaa, kingusinnerusukkut nassiussineq suliat pilersaarusiornerinut inaarsarnerinullu kinguarsaataasussaappat.

Imm. 5-mut
Naalakkersuisut aammattaaq malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, akileraartussaatitaasut nammineq nalunaarsuummik immersuiffissaq atussagaat. Malittarisassat taamaattut maannamut aalajangersarneqarnikuunngillat.

§ 17-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 52-iata nanginneraa, akileraaruseriffiulli qitiusumut inissinnerata malitsigisaanik kingunissatut allannguuserneqarluni.

Aalajangersakkap siunertaraa isertitanit akileraarutissat annertussusilernissaat siunertaralugu akileraartussaatitaasup aningaasaqarnikkut inissisimanerata paasiniarnissaanut akileraaruseriffiup qulakkeerinninnissaa.

Imm. 1-mut
Akileraartussaatitaasup nammineq nalunaarsuinermini aningaasarsiani sinneqaraluarpata amigaraluarpataluunniit nalunaarutigisussaavai. Nalunaarsukkami isertitat, aningaasartuutit paasissutissallu allat akileraarnermi taggissinernut nammineerluni nalunaarsuiffittut immersugassami Naalakkersuisut aalajangersagaat malillugit pingaaruteqartut nassuiarneqassapput. Isertitat akileraartussaatitaasup nammineq nalunaarsukkamini ilanngussimanngisai immikkut nassuiaasersorneqarnissaat piumasaqaataasinnaavoq.

Nammineerluni nalunaarummi isertitanut immikkut nassuiaatit il.il. aalajangersarniarneranni Naalakkersuisut atorfilittaminnut piginnaatitsinermikkut suliakkiutigisinnaavaat.

Taamattaaq Naalakkersuisut nalunaarutikkut malittarisassiuussisinnaapput akileraartartut naatsorsuusiortussaatitaanngitsut nammineq nalunaarsuinerminni paasissutissat pingaarnerit, soorlu nammineq atuinerup iluani, tamatumani ilaallutik angerlarsimaffimmi ikiorteqarnermut aningaasartuutit, pequtinik annertuunik pisinerit assigisaallu.

Imm. 2-mut
Akileraartartup pisuussutini pillugit nammineq nalunaarsuinermi siusinnerusukkut ilanngussimanngippagit nammineq nalunaarsuinermut ilaassapput akileraartartup ukiup naanerani aammalu aallartinnerani pisuussutini pillugit nalunaarsussavai. Piusuussutit sinneqarpata amigarpataluunniit, Naalakkersuisut aalajangersagai malillugit pigisanut akiitsunullu immikkoortiterlugit nammineerluni nalunaarsuiffimmi nalunaarsorneqassapput.

Imm. 3-mut
Akileraartartut naatsorsuusiortussaatitaasut nammineq nalunaarsukkanut ilanngutissavai ingerlatsinermi naatsorsuutit ukiullu naanerani aallartinneranilu killiffiit naatsorsorlugit, siusinnerusukkut nammineq nalunaarsuutinut ilanngunneqarsimanngippata.

§ 18-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 53-iata nanginneraa, akileraaruseriffiulli qitiusumut inissinnerata malitsigisaanik kingunissatut allannguuserneqarluni.

Imm. 1 aamma 2-mut
Aalajangersakkami Naalakkersuisut malittarisassiuussisinnaapput naatsorsuussiortussaatitaasut naatsorsuusiortussaatitaanngitsullu ingerlatsinermi naatsorsuutinik suliarinninnissamut aalajangersaasinnaallutik.

Aalajangersakkat ingerlatsinermi naatsorsuutit minnerpaaffissaanerat pillugit nalunaarummi nr. 8 ulloq 26. juni 1979-imeersumi aalajangersagaapput, nammineq nalunaarsuinermut ilanngunneqartussat.

Imm. 3-mut
Akileraartartoq nammineq nalunaarsukkaminut ilanngullugit ingerlatsinermut naatsorsuutinik nassiussissappat § 19, imm. 1 naapertorlugu isertitat amerlineqassapput, ingerlatsinermut naatsorsuutit piffissaq eqqorlugu nassiunneqarpata, imaluunniit ingerlatsinermut naatsorsuutit malittarisassat malillugit ilanngunneqarsimanngippata.

Nammineq nalunaarsukkat ingerlatsinermilu naatsorsuutit piffissaq eqqorlugu nassiunneqarsimanngippata isertitat § 19, imm. 1 malillugu taamaallaat ataasiaannartumik amerlineqarsinnaapput.

Imm. 4-mut
Akileraartartup naatsorsuusiortussaatitaasup naatsorsuutit bilagit tassunga ilanngullugit ukiup naatsorsuusiorfiusup naareerneratigut ukiuni tallimani toqqortarissavai. Naatsorsuutit pappialanngorlugit toqqortarineqassapput.

§ 19-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 54-iata nanginneraa, akileraaruseriffiulli qitiusumut inissinnerata malitsigisaanik kingunissatut allannguuserneqarluni.

Imm. 1-mut
Nammineq nalunaarsukkat sivikinnerpaamik ullormik ataatsimik ullulli ikinnerpaamik qulit sinnernagit kingusinaartumik nassiunneqarsimappata akileraarutissaasut 2 procentimik qaffanneqassapput. Piffissaliussaq ullunik qulinik amerlanernilluunniit qaangerneqarpat akileraarutissat 5 procentimik amerlineqassapput. Pisuni marluinni amerlissut ikinnerpaamik 100 kr-ussaaq amerlanerpaamilli 2.000 kr-ussalluni.

Nammineerluni nalunaarsuut ingerlatsinermilu naatsorsuutit piffissaagallartillugu tunniunneqanngippata malittarisassaq malillugu ataasiaannarluni qaffanneqarsinnaapput.

Imm. 2-mut
Immikkut ittunik peqquteqarsimappat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit amerliinnginnissaq akileraaruseriffiup nalunaarutigisinnaavaa. Immikkut peqqutit tassaasinnaapput akileraartartup tassanngaannaq napparsimalernerani, ilaqquttani qaninnerni toqusoqarsimanera assigisaallu.

Imm. 3-mut
Ingerlatseqatigiiffik peqatigiiffilluunniit il.il., taassuma ataani assersuutigalugu andelsselskabi killilimmik akisussaaffeqarfiusoq, nammineq nalunaarsuutinut ilanngullugu naatsorsuutinik ilanngussisimappat, nassiussinermi ataatsimeersuarnermi suli akuerineqarsimanngitsunik, ataatsimeersuarnerup kingorna kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiutinnginnerini naatsorsuutit pillugit ataatsimeersuarnermi aalajangikkat pillugit akileraaruseriffimmut nalunaarutigissavai. Nalunaarut piffissaq eqqorlugu nassiunneqanngippat, ataatsimeersuarnermilu isertitat akileraarutissatut naatsorsukkat amerlinissaat aalajangerneqarsimappat, ingerlatseqatigiiffittut akileraarutip qaffaataa malittarisassani imm. 1 malillugu naatsorsorneqartumik tapiissutissaq akileqquneqassaaq.

§ 20-mut

Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut misiligutaasumik aalajanersinnaagaat kommunimi ataatsimi amerlanerniluunniit akileraartartut aalajangersimanerusut nammineerluni nalunaarsuummik nassiussinngitsoorsinnaasut. Taarsiullugu akileraartartut pineqartut 1. juni nallertinnagu akileraartartup isertissimasai pillugit nalunaarfigineqassapput. Akileraartartup akileraarnikkut tagginnerani paasissutissanik pingaarutilinnik tamanik imaqanngippat imaluunniit nalunaarut paasissutissanik eqqunngitsunik imaqarpat, akileraartartup 15. august nallertinnagu allakkatigut akileraaruseriffik nalunaarfigissavaa.

Aalajangersakkakkut akileraartartut amerlangaatsiartut nammineq nalunaarsuinerup quppernerata 1-iani isertitat kisiisa pillugit nalunaaruteqartartut eqqarsaatigalugit nammineq nalunaarsuisarnerat misiligutitut atorunnaarsinneqarnissaa, taarsiullugulu isertitat pillugit akileraaruseriffimmit nalunaarfigineqaannarsinnaasut.

§ 21-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 55, imm. 1-ip tunngavigaa

Imm. 1-mut
Maannakkumutut siunnersuutigineqarpoq amerlassusiliineq nalinginnaasoq kingusinnerpaamik 1. september nassiunneqartassasoq, tassalu ukioq amerlassusiliiffissaq qaangiuppat. Amerlassusiliinerli § 47 aamma 48-mi malittarisassat malillugit uteqqinneqarsinnaavoq.

Aalajangersakkami ersersinniarneqarpoq annertussusiliineq nalinginnaasumik 1. september naammassineqariissasoq, taassuma inernera pillugu innuttaasut ilisimaniassammassuk. Assersuutigalugu qarasaasiakkut ajornartorsiorneq peqqutigalugu akileraaruseriffik kinguaattuussagaluarpat amerlassusiliinissamut piffissaliussaq piffissami sivikitsumi kinguartinneqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut
Ingerlatseqatigiiffinnut peqatigiiffinnullu il.il., taassuma ataani assersuutigalugu andelsforeningimut killilimmik akisussaaffeqarfiusut, annertussusiliinissaq nalinginnaasumik ullorsiutit malillugit ukioq akissarsiffiusoq kingoqqullugu kingusinnerpaamik 1. november naammasseriissaaq. Sulianilu tamakkunissaaq § 47 aamma 48-mi malittarisassat malillugit taggissineq uteqqinneqarsinnaavoq.

Imm. 3-mut
Nutaatut siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut amerlassusiliinermut atugassanik nalinginnaasumik ilitsersuutitut innersuussutinik malittarisassiuussisinnaasut. Innersuussinermi ilaatigut pineqarsinnaapput nerisaqartitaanerup, angallateqartitaanerup, nammineq nioqqutissaatinik atuinerup assigisaasalu nalinginik taggissineq.

Manna tikillugu taama innersuussinerit Skatterådip isumagisarpai, inatsisitigulli illersorneqarnissaq siunertaralugu Skatterådi siunissami maalaarutit kisiisa sammisalertusaammagit, iluaqutaanerussasutut isumaqarfigineqarpoq innersuussutit taggittarneri Naalakkersuisut akisussaaffigissagaat. Naatsorsuutigineqarpoq suliassaq akileraartarnermut naalakkersuisumut isumagitinneqartassasut.

§ 22-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 60-iata nanginneraa, akileraaruseriffiulli qitiusumut inissinnerata malitsigisaanik kingunissatut allannguuserneqarluni.

Aalajangersakkami aalajangerneqassaaq inaarutaasumik akileraarutit akileraarutissatut amerlassusiliineq tunngavigalugu akileraaruseriffiup naatsorsortassagai. Naatsorsuinerup inernerissavaa inaarutaasumik naatsorsuinermi paasineqartussanngorlugu akileraarutissatut siumut nalunaarutit inaarutaasumik akileraarutissanut tulluuttoq, imaluunniit akileraarutissatut siumut nalunaarummi akiliinikippallaartoqarsimanersoq akiliisoqarpallaarsimanersorluunniit.

§ 23-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 61-iata nanginneraa, akileraaruseriffiulli qitiusumut inissinnerata malitsigisaanik kingunissatut allannguuserneqarluni.

Imm. 1-3-mut
Aalajangersakkamut attuumassuteqarput akileraarnermi naatsorsuutit inaarutaasumik akileraarutit tunngavigalugit, akileraarnissamut tagginneqarallartut oqimaaqatigiissaarlugit, tassalu ilaatigut akileraarutit A-t aamma B-t eqqarsaatigalugit, taakkua Inatsisartut aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisaanni § 85 assigalugu nammineq piumassuseq naapertorlugu akiliutaappata aamma akiliutit peqquneqarluni Inatsisartut aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisaanni § 94 naapertorlugu akiliutaasut. Akileraarutit § 15 malillugu utertinneqarsinnaasimasut akileraarutaagallartunit ilanngaatigineqassapput.

Akileraarutinik naatsorsuut inaarutaasumik naatsorsuutikkut akileraartussaatitaasumut nalunaarutigineqassaaq.

Imm. 4-mut
Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut pisinnaatinneqassasut nalunaarutikkut malittarisassanik aalajangersaassasut, taassuma kingorna akileraartussaatitaasup nalunaarutigissavaa aningaasat qanoq amerlatigisut unerartinneqarsimanersut imaluunniit akileraarutaagallartutut akileraaruseriffimmut akilerneqarsimanersut. Aalajangersagaq maannakut atuutilersinneqarnikuunngilaq, kisiannili kingusinnerusukkut paasinarsisinnaavoq immikkoortumi malittarisassiornissaq pissusissamisuussasoq.

§ 24-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 62-iat tunngavigaa.

Imm. 1-3-mut
Inaarutaasumik akileraarutit akileraarutaagallartut sinnersimappatigit akileraartartoq akileraarutit sinnerinut tapiissuteqassaaq. Akileraarutit sinnerinut tapiissutissat 8 procentimik taperlugit akilerneqassapput. Akileraarutit sinnerinut tapiissutissat pingasoriartumik akilerneqassapput qaammatit september, oktober aamma novembarip aallaqqaataanni, qaammatini pingasuni taakkunani kingusinnerpaamik 20-anni akilerneqartartussat.

Imm. 4-mut
Naalakkersuisut malittarisassiuussisinnaatitaapput tapiissutitut akileraarutit siumut ukiumi akileraarfiusumi tullianiluunniit siumut akileraarutinut ingiaqatigitillugit akileqquneqartassanersut. Aalajangersakkap, siusinnerusukkut atorneqarnikuunngitsup, periarfissippaa nalunaarutikkut aalajangersaaneqarnissaaq, akileraartartut akileraarutissat sinneri assersuutigalugu 15.000 kr.-it tikillugit akilissanngikkaat. Tassunga taarsiullugu akileraarutissat sinneri taakku ukiumi aningaasarsiorfimmi tullermi akileraarutissanut ilanngullugit akiligassanngortinneqassapput, tamannalu kinguneqavissaaq taamatut periuseqarnermi akileraartartut ilanngaataasa ikilisinneqarnerinik.

Imm. 5-mut
Siunnersuutigineqarpoq kingusinnerusukkut aalajangiineqarpat akileraarutitut tapissat amerlinissaannik kinguneqartumik, akileraarutit ikinaarlugit akilerneqarsimasut 8 procentimik taperlugit ilanngussinikkut, aalajangiinerup kingorna qaammatit pingasut qaangiutereerpata qaammatip aallaqqaataani akilerneqassapput, qaammammi akiliiffissatut piffissaliussami 20-ani akilerneqariissallutik. Akileraarutit sinnerinut tapiissutit ilassutilluunniit kiisalu 8 procentimik tapit ilanngullugit ukiumi annertussusiliiffiusumi 1. september aallarnerfigalugu ullullu aalajangiinermik nalunaaruteqarnerup tungaanut qaammatit aallartinnerani 0,5 procentimik ernialerneqassapput, akileraarutissatut taggissinissaq tikillugu. Inaarutaasumik nalunaarsuinerup allanngornerani akileraarutit sinnerinut tapiissutitut akiligassat ukiumi akissarsiorfiusup kingorna 1. septemberip erniaalersorneqassapput.

Imm 6-mut
Inaarutaasumik nalunaarsuinerup allanngornera tapiissutitut akileraarutit sinnerinut ikilisinneqarnerannik atorunnaarsinneqarnerannilluunniit kinguneqartumik allannguisoqarsimappat, tapiissutitut akileraarutit sinnerisa ikilisinnerat 8 pct-imik taperlugit, aalajangernerup nalunaarutiginerata ulluata kingorna qaammat naatinnagu utertinneqassapput. 1. septemberip kingorna qaammatit aallartinneri tamaasa akileraartartoq 0,5 pct-imik ernialerfigineqassaaq. Inaarutaasumik naatsorsuinerup allanngortinneranik kinguneqartumik tapiissutitut akileraarutit sinneri ikilisinneqarpata ukiumi akissarsiffiusumi 1. september aallarnerfigalugu ernialersorneqassapput.

§ 25-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 63-iat tunngavigaa

Imm. 1-mut
Inaarutaasumik akileraarutit akileraarutaagallartut sinnersimappatigit akileraarpallaarutit utertinneqassapput.

Imm. 2-mut
Akileraarpallaarutit 4 procentimik erniaalerneqassapput. Tamannali pissanngilaq akileraarpallaarutit piumaffigineqaqqaarani akilerneqarsimappata.

Imm. 3-mut
Akileraarpallaarutit akileraaruseriffiup utertillugit akilissavai.

Imm. 4-mut
Akileraarpallaarutit ukiumi akileraarfiusumi 1. september nallertinnagu utertinneqassapput. Ukiumi akileraarfiusumi akileraarpallaarutit 1. september kingorna utertinneqarpata akileraartartoq § 44, imm. 4 naapertorlugu ernialiiffigineqassaaq, tassalu qaammatikkaartumik 1 procentimik annertussusilimmik.

Imm. 5-mut
Inaarutaasumik akileraarutit ikilisinneqarnerisa kingorna aalajangertoqarpat akileraarpallaarutit 4 procentimik ilallugit aalajangernerup kingorna qaammat ataaseq qaangiutinngitsoq utertinneqassapput. Ukiumi akileraarfiusumi 1. september aallarnerfigalugu aalajangernerlu pillugu nalunaaruteqarnermit akileraartartoq qaammatikkaartumik 0,5 procentimik ernialersuiffigineqassaaq. Utertoorutissalli § 24, imm. 5, malillugu piumasarineqarpata erniaat aatsaat akiliiffissatut ulloq piffissaliussaq qaangiuppat aatsaat erniaalersorneqassapput. Inaarutaasumik akileraarutit ikilisinneqartut ukiup akileraarfiusup kingorna 1. septemberimit ernialersorneqassapput.

Imm. 6-mut
Inaarutaasumik nalunaarsuinerup allanngornera akileraarutaavallaartut ikilisinneqarnerannik atorunnaarsinneqarnerannilluunniit kinguneqartumik allannguisoqarsimappat utertillugillu akilerneqareersimappata, utertitassatut akileraarutit 4 procentimik taperlugit utertinneqassapput. Ukiumi akileraarfiusumi 1. september aallarnerfigalugu aalajangernerup nalunaarutiginera tikillugu aningaasat katinneri qaammatikkaartumik 0,5 procentimik ernialersorneqassapput. Aalajangersakkami § 24, imm. 5, oqaaseqatigiit. 1 aamma 2 malillugit utertitsineq pissaaq. Akileraarutit utertoorutissat ikilisinneqarneqarpata ukiumi akissarsiffiusumi 1. september aallarnerfigalugu ernialersorneqassapput.

§ 26-mut

Aalajangersakkami akileraartarnermut inatsisip § 64-iat tunngavigineqarpoq.

Imm. 1-mut
Toqusimasup akileraarutissaasa inaarutaasumik tagginnerini akileraarutit tapiliussassat utertoorutissalluunniit tapeqartinnagit naatsorsorneqassapput.

Imm. 2-mut
Utertoorutissaqassappat nammineerluni nalunaarsuinerup akileraaruseriffiup tigunerata kingorna kingusinnerpaamik qaammatit 5-it qaangiutsinnagit akilerneqassapput. Utertitsineq piffissaq eqqornagu pissappat § 44, imm. 4, malillugu kingornussisussanut ernialersuisoqassaaq, tassalu qaammatikkaat aallartinnerannit 1 procentimik annertussusillit.

Imm. 3-mut
Akileraarutit sinnerinut tapiissutissat qaammatisiutit malillugit qaammammi inaarutaasumik taggissineq pillugu nalunaarutip tigoreernerata kingorna qaammatit pingasut qaangiunnerini akilerneqassapput.

§ 27-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 65-iat tunngavigaa.

Imm. 1-mut
Ingerlatseqatigiiffinnut peqatigiiffinnullu il.il., taassuma ataani assersuutigalugu andelsforeningit killilimmik akisussaaffeqarfiusut, akileraarutit 99 kr. sinnersimappasuk akileraarutinit 6 procent tapiliullugu akilerneqassapput. Ilassummut pissutaavoq selskabit peqatigiiffiillu il.il. assersuutigalugu inunnit namminersortunit allaanerusumik akileraarutaagallartunik akileeqquneqarneq ajornerat.

Imm. 2-mut
Akileraarutit ukiumi akileraarfiusumi 1. november akilerneqassapput, qaammammi kingusinnerpaamik akiliiffissami novemberip ulluisa 20-at piffissaq eqqorlugu kingullermik akiliiffissaavoq.

Imm. 3-mut
Akileraaruseriffik imaluunniit Skatterådi akileraarutit amerlinissaat pillugu kingusinnerusukkut aalajangiippata, akileraarutit ikinaakkat qaammatip tulliani qaninnermi ulluisa aallaqqaataanni 6 procentimik taperlugit akilerneqassapput, kingusinnerpaamik qaammatip ulluisa 20-ani akilerneqassallutik, aalajangernermit qaammatit 3-t ingerlareerneranni. Akileraarutit amerlisat tapit ilanngullugit ukiumi akileraarfiusumi akileraarutissatut taggissinerup ullua tikillugu 1. november aallarnerfigalugu ullullu aalajangiinermik nalunaaruteqarfiup tungaanut qaammatikkaartumik 0,5 procentimik erniaalersorneqassapput.

Imm. 4-mut
Akileraarutit ikilisinneqarnissaanik akileraaruseriffimmiit, Skatterådimiit imaluunniit eqqartuussivinniit kingusinnerusukkut aalajangertoqarpat, aalajangernerup kingorna qaammat ataaseq qaangiutinngitsoq akilerpallaarsimasat 6 procentimik taperlugit utertinneqassapput. Akileraartussaq utertitsiffigineqarnissamini ukiumi akileraarfiusumi 1. november aallarnerfigalugu aalajangernermillu nalungaarutiginninnissamut ulloq tikillugu qaammatikkaartumik 0,5 procentinik tapeqartillugit utertitsiffigineqassaaq.

Imm. 6-mut
Najoqqutassat Naalakkersuisut aalajangersagaat malillugit akileraaruseriffiup pisuni immikkut ittuni akuersissutigisinnaavaa imm. 1,3 aamma 4 malillugit ilassutit selskabinut peqatigiiffinnullu il.il., taassuma ataani andelsselskabinut killilimmik akisussaaffeqarfiusunut, akileraarutit akilersinniarnerannut atorneqassanngitsut.

§ 28-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 69-iat tunngavigaa.

Siunnersuutigineqarpoq naalakkersuisut pisinnaatinneqassasut nalunaarutikkut ukiup ingerlanerani akileraarutissaatitaasut allanngornerini nammineerluni nalunaarsuineq, taggissineq, akiliisarneq, akiliisitsisarneq erniaalersuinerlu il.il., taassuma ataani assersuutigalugu ingerlatsinermi naatsorsuusiorneq, pillugit malittarisassiornissamut.

Aalajangersagaq piareersimaffittut taaneqarsinnaasoq manna tikillugu atorneqartarsimanngilaq. Aalajangersakkamili siunnersuutigineqarpoq ingerlanneqassasoq akileraariaatsimik atornerlueriarsinnaanerit pitsaaliorniarlugit.

§ 29-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq.

Siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffik piffissaliussanik sivikinnerusunik aalajangiisinnaassasoq § 24, imm. 3 aamma 5, § 25, imm. 6, aamma § 27. imm. 2 aamma 3-mi aalajangersakkanit allaanerusunik, tassa aalajangiinermi pineqartup akileraarutit sinnerinut tapiissutissanik, inaarutaasumik akileraarutit amerlinerinik, isertitanik akileraarutaasussanik, imaluunniit isertitanik akileraarutaasunik amerliliinerni pineqartup akiliinissaminut malunnartumik akileerusunnginnissaa aarlerinaateqarpat. Piffissaliussaq ullunik 7-inik sivikinnerusinnaanngilaq, akiliinissamullu piffissaliussaq ullunik 14-inik sivikinnerusinnaanani.

Aalajangersagaq akiligassanik kinguaattoornissamik pitsaaliuisuuvoq, assersuutigalugu atorneqarsinnaavoq, akiitsulik ilisimaneqartoq nuna qimalersaarlugu nalunaarpat, nunamilu maani pigisaminik tuniniaassalluni ilimagineqarpat. Aalajangersagaq immikkut pingaaruteqalersinnaavoq akileraaruseriffiup illoqarfinni aalajangersimasumik sinniisoqarfiginngisamininut tikeraaraangat.

Siunnersuut § 11, imm. 6-imi siunnersuummut atatinneqassaaq, taamaalereerpat pisuni assingusuni sulianik saqqummiussinermi tusarniaanissamut piffissaliussaq sivikillisinneqarsinnaalluni.

§ 30-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraartarneq pillugu inatsisartut inatsisaaani § 88-iata nanginneraa.

Imm. 1-mut
Kikkulluunniit akileraarutit pillugit inatsimmi § 75, imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartunik suliffeqarfimmini aningaasarsianik akiliisoq ukiut tamaasa qaammatip januarip naannginnerani aningaasarsiat allagartaannik aammalu aningaasarsianik nalunaarummik suliaqassapput akileraaruseriffimmullu nassiussillutik.

Aningaasianik A-nik tigusaqartartut pillugit aningaasarsiat allagartaannik suliaqartoqartassaaq, paasissutissanik imaqartunik tigusisup inuttut normuanik, aqqanik, najugaanik, kommunimut sorlermut akileraartarneranik, piffissamik atorfeqarsimaneranik, ukiumut aningaasarsiat A-t, ukiumut akileraarutit A-t, ajunngitsorsiassanik tamakkiisunik ilaannakortunilluunniit, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 41, imm. 2-mi aningaasanik pineqartunik tamarmiusunik utoqqalinersissanut inuunermullu sillimmasiinernut aaqqissuussinernut akilerneqartunik paasissutissaasinnaasunillu tigusisup kinaaneranik takutitsisuusinnaasunik.

Aningaasarsianik nalunaarummut allanneqassapput aningaasarsiat A-t aamma akileraarutit A-t. taamaalilluni kisitsisit katinneri nassuiaatit qaammatikkaartut ilaatigullu unerartitsisussaatitaasup naatsorsuutinut nalunaarsugai assigissavaat.

Imm. 2-mut
Suliffeqarfik atorunnaarpat ukiumi aningaasarsiorfiusumi ingerlareersumi paasissutissat tunniunneqassapput kingusinnerpaamik aningaasarsivimmiit kingullermiit ullut qulit qaangiuppata.

Imm. 3-mut
Atuakkiortunut, erinniortunut, eqqumiitsuliortunut, oqalugiartartunut assigisaannulluunniit aningaasarsisitsisut, suliffeqarfimmik atornermut attartornermulluunniit, kisermaassilluni atuisinnaanermut imaluunniit piginnittussaanermut atuisinnaanermut akitsuutinik, ilusilersukkanut, nioqqutissap ilisarnaataanut assigisaannulluunniit akiliisoq, akitsuut ingerlaavartumik akilerneqartaraluarpat ataatsikkulluunniit akilerneqaraluarpat imm. 1-imi aalajangersagaq malillugu paasissutissanik tunniussisussaatitaapput.

Imm. 4-mut
Akunnermiliuttoq aqqutigalugu aningaasarsianik akiliisoqarpat, taanna paasissutissiisussaatitaavoq, sulisitsisoq paasissutissanik tunniussisinnaanngippat. Sulisitsisoq, imaluunniit akunnermiliuttoq, ikiortissarsinermini taassuma aqqanik, najugaqarfianik eqqortumik kiisalu inuup normuanik pissarsissaaq.

Imm. 5-mut
Paasissutissat akileraaruseriffimmut tunniunneqassapput.

§ 31-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaannik § 89-imik ingerlatitseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut
Akileraaruseriffiup paasissutissiisussaatitaasoq § 30-mi taaneqartunik isertitaqartartoq pillugu paasissutissanik piniarfigisinnaavaa, § 30-mi piffissanit aalajangersakkanit siusinnerusukkut, isertitanik tigusaqartoq Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaajunnaarpat. Paasissutissiisussaatitaasoq qinnuigineqaruni 1. januarimiit akileraartussaatitaanerup atorunnaarnerata tungaanut pineqartup aningaasarsiaanik kiisalu akileraarutit A-t unerartitat annertussusaannik ilisimatitsissaaq.

Imm- 2-mut
Taamatuttaaq pineqartoq taassumaluunniit sinniisua, imaluunniit toqusup qimataanik aqutsisuusinnaasoq, akileraaruseriffiup qinnuiginnissinnaanera assigalugu, § 30-mi piffissami aalajangersaaneq sioqqullugu § 30 malillugu taaneqartunik isertitanik paasisutissisiisussamut paasissutisseqquneqarsinnaapput, aningaasarsisartup Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaanera taamaatippat.

§ 32-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaannik § 90-imik ingerlatitseqqinneruvoq.

§ 30 aamma § 31, imm. 1 malillugu aningaasarsiaqartoq pillugu paasissutissat assilineranik aningaasariaqartoq tunineqassaaq.

Paasissutissiisussaatitasoq taamaalilluni akileraaruserfimmut ilisimatitsissutiminik aningaasarsianik tigusisartoq ilisimatittassavaa. Tamanna nalinginnaasumik pisarpoq paasissutissiissutigineqartut assilinerinik aningaasarsianik tigusisartup tunineratigut.

§ 33-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaannik § 91-imik ingerlatitseqqinneruvoq.

Aalajangersagaq imaqarpoq Naalakkersuisut arlalinnik piginnaatitsissutinik, paasissutissiisussaatitaasut pillugit erseqqinnerusunik aqunneqarnissaannut nalunaarusiortitsinikkut. Aalajangersagaq aningaasarsiat A-t il.il. pillugit nassuiaateqartarnermut nalunaarutikkut atuuttukkut nr. 5 nr. 7 26. juni 1979-imeersukkut atuutsinneqarpoq. Nalunaarummi ilaatigut aalajangersarneqarpoq ilisimatitsisussaatitaasut immersugassat Akileraartarnermut Pisortaqarfiup suliai aallaaviusumik atussagaat.

§ 34-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaannik § 100 imm. 1-mik aamma 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq.

Imm. 1-mut
Aalajangersagaq unerartitsisussaatitaasunik nalunaarsuisarneq pillugu nalunaarutikkut nr. 26. juni 1979-imi atortuutinneqarpoq.

Imm. 2-mut
Malittarisassani imm. 1-imi taaneqartuni aalajangersarneqarsinnaavoq unerartitsisussaatitaanerup aallartinnera taamaatinneranilu, unerartussaatitaasup najugaqarfiata allanngornera aamma aningaasarsianik A-nik tigusisartut ilanngunneri ilaajunnaarnerilu unerartitsisussaatitaasut akileraaruseriffimmut nalunaaruteqassasut.

Unerartitsisussaatitaasunik nalunaarsuineq pillugu nalunaarummi nr. 2, 26. juni 1979-imeersumi ilaatigut ersippoq unerartitsisussaatitaasoq unerartitsisussaalernerminiit kingusinnerpaamik ullut qulit qaangiuppata sulisitsisunik nalunaarsuiffimmut nalunaassasoq aammalu sulisitsisunik nalunaarsuiffimmi pissutsit nalunaarsorneqarsimasut allannguuteqarpata unerartitsisussaatitaasoq allannguutinik kingusinnerpaamik ullut qulit qaangiuppata nalunaaruteqassasoq.

§ 35-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaannik § 93-imik tunngaveqarpoq.

Imm. 1-mut
Aalajangersakkap kinguneraa Naalakkersuisut nalunaarutikkut malittarisassanik aalajangersaasinnaasut aningaaseriviit allallu pappiaqqanik nalilinnik pisinerit tunisinerillu pillugit paasissutissanik akileraaruseriffik tunissagaat akileraarutissanik aalajangiinermut akileraarutissanillu naatsorsuinermut atorneqarsinnaasunik. Ilisimatitsisussaatitaanermut ilaapput assersuutigalugu nalillit nalinginik pissarsiat ajunaarutillu, ernianit isertitat pissarsiallu taakkununnga assingusut, pappiaqqanik nalilinnik pisinermut tunisinermillu atatillugu ajunaarutit aningaasartuutillu. Aalajangersagaq Aningaaserivinni il.il. ernianit isertitat il.il. akileraarutinut tunngatillugu nakkutigineqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaasigut nr. 28,  23. august 1986 –imeersukkut § 4-imi atuutsinneqarpoq, tassani ilaatigut ersilluni ilisimatitsissussaatitaanermut aamma ilaasut aningaasat taarsigassarsiallu ukiup ilaannaani aqunneqartut taarsigassarsissutigineqartulluunniit.

Naalakkersuisut aammattaaq malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, pisisoq imaluunniit tunisisoq eqqartuussissuserisumik pisinnaatinneqartumilluunniit allamik sinniisoqaraangat, taanna sullitap inuttut normuanik imaluunniit selskabip normuanik, aqqanik najugaanillu paasissutissiissasoq, taamaalilluni aningaaseriviit allallu kina sinnerlugu pappiaqqanik nalilinnik pisisoqarnersoq akileraaruseriffik eqqortumik paasissutissinnaaniassammassuk.

§ 36-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaannik § 94 a-imik ingerlatitseqqiineruvoq.

Imm. 1-mut
Aningaaseriviit sparekarsit allallu akiliutinik ernialersugassanik imaluunniit ernialerlugit taarsigassarsisitsisartut imaluunniit taarsigassarsinermi akunnermiliuttut taamaalillutik ernianik pissarsititsissutit akiligassiissutigineqartulluunniit kiisalu kontomik piginnittut ataasiakkaat pillugit ukiup ingerlanerani ernianik pissarsianik akiligassanilluunniit nalunaaruteqassapput. Aammattaaq ernialiinerup ullua kiisalu aningaasat uninngasuutit akiitsulluunniit annertussusaat nalunaarutigineqassapput. Nalunaaruteqartussaatitaanermi aamma kontonut ukiup ingerlanerani atorunnaarsinneqartut atuuppoq.

Nalunaarutigineqartut taakku akileraartussaatitaasup akileraarutissaanik annertussusiliinerup eqqortuunissaanut qulakkeerinnissamut taperseeqataassapput.

Imm. 2-mut
Aalajangersagaq Aningaaserivinni il.il. ernianit isertitat il.il. akileraarutinut tunngatillugu nakkutigineqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaasigut nr. 28,  23. august 1986 –imeersukkut atuutinneqarpoq. Nalunaarummi ilaatigut aalajangersarneqarpoq pissusiviit tunngavigalugit paasissutissallu pingaaruteqarpallaanngikkaangata ilisimatitsisussaatitaasut ataasiakkaat imalunniit ilisimatitsisussaatitaasut immikkoortui imaluunnit kontot assigiinngissitaartut ilaat pillugit ilisimatitsisussaajunnaarsinneqarsinnaapput annikilliviigineqarlutilluunniit aammalu nalunaaruteqartussat aningaasartaat ammut killissaat aalajangersarneqarsinnaalluni.

§ 37-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaannik § 94 b-mik ingerlatitseqqiineruvoq.

Imm. 1-mut
Aalangersakkap kinguneraa § 36, imm. 1 malillugu nalunaaruteqarnermut atatillugu aningaaserivik kontomik allallu ingerlatsisut kontomik piginnittup inuup normua imaluunniit selskabip nalunaarsorneqarnerani normu allassagaa. Paasissutissiisussaatitaasup qinnuteqarneratigut kontomik piginnittup inuttut normuanik imaluunniit selskabip nalunaarsorneqarnerani normuanik akileraaruseriffiup paasisissinnaavaa.

Imm. 2-mut
Aalajangersagaq Aningaaserivinni il.il. ernianit isertitat il.il. akileraarutinut tunngatillugu nakkutigineqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaasigut nr. 28,  23. august 1986 –imeersukkut atuutsinneqarpoq. Nalunaarummi ilaatigut aalajangersarneqarpoq kontomik ataatsimik pilersitsisup kontomik ingerlatsisumut paasisitsissutigineqartut eqqortuuneri uppernarsassagai, kinaanermik uppernarsaat imaluunniit inuup normuanik uppernarsaat imaluunniit uppernarsaatip allap pisortaneersup takutitsinikkut.

§ 38-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaannik § 96-imik ingerlatitseqqiineruvoq.

Imm. 1-mut
Pisortat karsiisa, aktieselskabit, anpartsselskabit, aningaaseriviit, sparekarsit allallu Kalaallit Nunaanni ernianut pissarsianullu allattuiffissianik akiliisartut malittarisassat, Naalakkersuisut aalajangersagaat malillugit akiliinissamut piumasaqaatitut paasissutissat akiliisoqarnissaanik qinnuteqaateqartup kinaaneranik uppernarsaatit pisariaqartut, immersugassiamik piginnittup inuttut normua, aqqa najugaalu, immersugassiami aningaasat annertussusaat aamma aktiat anpartillu eqqarsaatigalugit selskabip aqqa pillugit akileraaruseriffimmut nassiutissavaat.

Imm 2-mut
Paasissutissat nalunaarutiginissaasa ísikkussaat pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

§ 39-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaannik § 96-imik ingerlatitseqqiineruvoq.

Imm. 1-mut
Soraarnerussutisianut karsit, inuunermut aamma soraarnerussutisianut sillimmasiisarfiit allallu soraanerussutisianik akiliisartut imaluunniit inuunermut sillimmatiniit ingerlaavartumik akiliisartut akileraaruseriffimmut ukuninnga, ilassutitut sillimmasiinermullu akiliutit, soraarnerussutisianik aaqqissuussinernit aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni §§ 39, 40-imi taaneqartunit akiliutigineqartut, soraarnermi ajunngitsorsiat, utertitsilluni nalilinnik pisinermut aaqqissuussinernilu taamaattuni bonusit akiliutigineqartut, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 46, imm. 5-imi taaneqartunik aalajangersaanerit pillugit, aalajangersakkat taakku soraarnerussutisianut karsit, inuunnermut soraarnerussutisianillu sillimmasiisarfiit allallu ilisimasaannik pisuuppata paasissutissiisassapput.

Siunnersuutigineqarpoq soraarnerussutisianut karsit, inuunermut soraarnerussutisiassanillu sillimmasiisarfiit pisussaaffilerneqassasut akileraaruserifimmut ilisimatitsinissamut, naafferartumik sillimmasiissutinut sillimmasiinermi akiliutinik aammalu inuunermut sillimmasiinermut akiliutinik, taakkunaniit akiliuteqarnernik, soraarnermi ajunngitsorsiassaniit akiliutigineqartunik, utertitsilluni nalilinnik pisinermut aaqqissuussinernilu taamaattuni bonusit akiliutigineqartunik aammalu aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 46, imm. 5-imi taaneqartunik aalajangersaanerit malillugit iliuutsinik, aalajangersakkat taakku soraarnerussutisianut karsit, inuunnermut soraarnerussutisianillu sillimmasiisarfiit allallu ilisimasaannik pisuuppata.

Ilisimatitsissutigineqartut taakku akileraaruseriffiup akileraartussaatitat aningaasarsiaanit angissusilerneqarneranni suliani eqqortumik angissusiliinissaanut pisinnaatitsilissapput.

Imm. 2-mut
Ilisimatitsissutigineqartut taakku akileraaruseriffiup akileraartussaatitat aningaasarsiaanit angissusilerneqarneranni suliani eqqortumik angissusiliinissaanut pisinnaatitsilissapput.

Imm. 3-mut
Naalakkersuisut nalunaarutikkut ilaatigut piffissamik nalunaaruteqarfiusussamik taakkulu qanoq isikkulerlugit tunniunneqarnissaannik malittarisassiorsinnaapput.

§ 40-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 82-iata nanginneraa, taamaattorli annaasanik agguaaqatigiittarneq pillugu malittarisassanik siunnersuutitaqarluni.

Imm. 1-4-mut
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni nuna tamakkerlugu akileraarutit, nuna tamakkerlugu immikkut akileraarutit, atuisinnaatitaanermut akileraarutit, kommuninut akileraarutit, kommunit ataatsimoorussamik akileraarutaat, sinneqartoornermi akileraarutit, ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat pillugit agguaaqatigiisitsisarnerit aalajangersarneqarput.

Akileraariaatsit taaneqartut aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni §§ 59 -65-ianni takuneqarsinnaapput.

Imm. 5-mut
Maannakkumutut siunnersuutigineqarpoq isertitat akileraarutaasussat, ilaallutik ingerlatseqatigiiffinnit suliffeqarfinnillu Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq pillugu inatsit malillugu atuisinnaanermut akuerisaasut §§ 27 aamma 43 naapertorlugu sinneqartoorutinit akileraarutaat, kiisalu erniaat tapiissutaallu, landskarsimut nakkartartussaasut.

Imm. 6-mut
Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat, ilaallutik §§ 27 aamma 43 naapertorlugu sinneqartoorutinit akileraarutit, kiisalu ernialiussaat tapiissutaallu, suliffeqarfiit landskarsimit pigineqartut, tassalu aktie- imaluunniit anpartselskabinngortinneqarsimasut, ingerlatseqatigiiffiillu akileraaruseriffik kommunitut akileraarfigisaat, taakku akileraarutaat landskarsimut nakkartassapput.

Aalajangersagaq akileraartarnermut inatsimmi inatsisartut inatsisaattut nr. 2 ulloq 17. maj 1990-imi atuutsinneqaleqqaarpoq. Aalajangersakkami qularnaarneqassaaq suliffeqarfiit landskarsimit pigineqartut "allanngortitat" sinneqartoorutiminnit akileraarutaat landskarsimuinnaq nakkartarnissaat. Suliffeqarfiit landskarsimit pigineqartut eqqartorneqarnerini eqqarsaatigineqarput suliffeqarfiit aningaasaqarnermut inatsimmi ilanngunneqartut imaluunniit ilanngunneqarsimasut, taamaammallu tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aktieselskabitut pigineqartut, soorlu Air Greenland A/S, aalajangersakkamut ilaanngillat. Paarlattuanik assersuutigalugu Royal Greenland A/S, KNI A/S aamma Pisiffik A/S ilaatinneqarput.

Suliffeqarfiit siunissami qaninnerusumi ungasinnerusumilu sapinngisamik pitsaanerusumik aaqqissuussinissaat periarfissinniarlugu kiisalu niueqatigiinnikkut qaqugukkulluunniit atuuttunut tulluussartinniarlugit, aalajangersagaq ingerlatseqatigiiffinnut ataatsimut arlalinnulluunniit avilluni aaqqissuussimappata atuuppoq, taamallu piumasaqaataassanani ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarneranut landskarsi toqqaannartumik toqqaannanngitsumiluunniit piginittuulluni akisussaappat. Aalajangersagartaaq ingerlatseqatigiiffinnut kingusinnerusukkut suliffeqarfittut kiisalu ingerlatseqatigiiffittut aallartinneqarpat pisiarineqarpalluunniit atuuppoq.

Imm. 7-mut
Taamattaaq ingerlatseqatigiiffiup akileraarutai landskarsimut, kommunimut akileraarfiusumut kommuninullu nakkassapput; agguaqatigiisinnerini ukiumi akileraarfiusumi akileraarnissamut procentip aalajangikkamut tunngasut, ukiumi akileraarfiusumi 1. januar inuttussuseq naapertorlugu akileraarnissamut procenti aallaavigineqarnerata kiisalu ukiumi akileraarfiusumi akileraarnissamut procenti aalajangikkap oqimaaqatigiisinneqarnerisigut.

Imm. 8-mut
Soraarnerussutisianit ingerlaavartumik tunniunneqartartussanit piffissaq sioqqullugu tiguneqartut akitsuutaat landskarsimut, kommunimut akileraarfiusumut kommuninullu nakkassapput; agguaqatigiisinnerini ukiumi akileraarfiusumi akileraarnissamut procentip aalajangikkamut tunngasut, ukiumi akileraarfiusumi 1. januar inuttussuseq naapertorlugu akileraarnissamut procenti aallaavigineqarnerata kiisalu ukiumi akileraarfiusumi akileraarnissamut procenti aalajangikkap oqimaaqatigiisinneqarnerisigut..

Imm. 9-mut
Aalajangersakkatut nutaatut siunnersuutigineqarpoq akileraarutit, erniat tapiissutillu akilerneqarsimanngitsut annaasaqaatigineri landskarsip nammassagai, ataatsimoorussamik kommuninut akileraarutitigut annaasaqaatit pinnagit.

§ 41-mut

Siunnersuummi kommunini naligiissaareriaaseq pineqarpoq. KANUKOKA-mik isumaqatigiinniareernikkut Naalakkersuisut nalunaarutikkut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, taanna malillugu kommunit inunnit ataasiakkaanit akileraarutitigut isertitaasa annertussusaasa naligiissarneqarnissaat kommunit akileraarutitigut isertitaasa annertussusaasa agguarnerisigut pissasoq.

Siunertarineqarpoq maanna naligiissaariaaseq kommuninik allanngortisaanissap tungaanut atuutsinneqarallassasoq. Ikaarsaariarnermi tulluanngitsut iluarsiissutillu annikinnerusut ukiumoortumik Namminersornerusut kommunillu ataatsimoorussamik aningaasaliissutit isumaqatigiinniutiginerinut ilanngullugit iluarsineqarsinnaassasut.

§ 42-mut

§ 42-p kingunerissavaa akileraaruseriffiup ukiut tamaasa kingusinnerpaamik 30. junimi akileraarutitigut iluanaarutit missingerneri (akileraarutitigut isertitat) ukiumut akissarsiffiusussamut tullermut nalilertarnissaat.

Maanna suleriaatsimi atuuttumi Akileraartarnermut Pisortaqarfiup nuna tamakkerlugu kiisalu kommunit ataatsimut akileraarutaasigut isertitassat missingersuusiortarlugit, kommunit, kommuninit akileraarutissatigut isertitassat missingersuusiortarlugit. Missingersuusiornerup nalaani illuatungeriit taakku marluk imminnut atuumassuteqakkajunngillat.

Siunnersuutigineqarpoq kommuninut, kommuninut ataatsimoorussamik nunalu tamakkerlugu akileraarutitigut missingersuusiorneq kiisalu tamatumunnga akisussaaffik akileraaruseriffimmut nuunneqassasoq

Kommuninik iluarsartuusseqqinnerup atuutilernissaata tungaanut ikaarsaariarnermi, maanna kommuniusut ilaasa aningaasarsiornerat ima annikitsigissaaq, kommunit isertitassatut naatsorsuutigisaat pillugit missingersuusiornermi immannguarluunniit amigartoortikkaanni taakku aningaasarsiornerat annertungaatsiartumik sunniuteqarfigisussaavaat, taamaammat kommunit tamakku eqqarsaatigalugit "nakkarnaveeqqusiisoqartariaqarlutik".

Aaqqissuusseqqinneq piviusunngorpat, qularnanngitsumik kommunit angisuut sisamanngorlutik, ajornartorsiut immini illuarsissangatinneqarpoq, kommunimmi taakku aningaasaqarnerat ima annertutigilissammat nikingasoorutit annertugaluarpataluunniit nammassinnaalissallugu.

Siunertarineqarpoq taama sillimaffiliineq maanna aningaasarsiornerup allanngorarnerani aningaasaateqarfik allatut ilusilerneqassalluni, 1. januar 2008 aallarnerfigalugu aningaasaateqarfimmit agguaaneq tunngavigalugu amigartumik nikingassutit assersuutigalugu isertitassatut missingersuutinit 5 procentinik ilangerneqarsinnaallutik, taamaattorli aningaasat aalajangersimasut minnerpaaffilerneqarlutik (assersuutigalugu ukiumut 500.000./1.000.000). Allatut inissiineq 2007-imit atuutilernissaa naatsorsuutigineqanngialq, piffissamut tassunga kommunit namminneq missingersuusioreersimammata, 2007-imut missingersuutit inaarlugit 2006-imi aalajangiunneqareersimassammata.

Manna tikillugu aningaasarsiornerup allanngorarnerani aningaasaateqarfimmit misilittakkat tunngavigalugit naatsorsuutigineqarpoq ukiuni 2006 aamma 2007-mi taama sillimaffiliinermut 8 mio. kr. illikartinneqarsinnaapput, taamaalilluni ukiumut 16 mio. kr.-t missaat qaavatigullu 10 mio. kr. ukiunut 2009 aamma 2010-mut imaqassallutik, ukiuni 2006 aamma 2007-mi illikartitsisoqarpat.

Kommunit kattussuunnerat naammassineqarpat silliffiliineq atorunnaassaaq, aningaasallu sinneqassappata kommuninut utertinneqassapput, tamatumami kingorna kommunit ima angitigilersimassapput aningaasarsiornerup allanngorarnerani aningaasaateqarfimmi ukiumut 10 mio. kr.-t tulluukkunnaassapput. Tulluussorinarpoq maanna kommunini naligiissaariaatsip kommunit nutaamik aaqqissuunneqarpata qularnanngitsumik isumaqatigiinniutigineqaqqissammat.

Kommunit isertitassaannik missingersuusiorneq kommunit akileraaruseriffiullu akornanni qanimut suleqatigiinnikkut isumagineqassaaq, taamaaliornikkut sammisami kommunit malinnaaniassammata.

Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq kommunit akileraarutit kommunit akornanni kiisalu landskarsip kommunillu akornanni akiliisarneq pillugu qanoq ilusilernissaa Naalakkersuisut malittarisassiuussinissaannik pisinnaatinneqassasut. Tamatumunnga atatillugu akileraarutinik siumoortitsisarneq inaarutaasumillu akiliisarneq kiisalu ukiuni akileraarfiusuni siuliini il.il. akileraarutitut tapiissutissat agguartarneri pillugit malittarisassanik aalajangersaasoqassaaq.

§ 43-mut

Imm. 1-mut
Akileraarutit piffissaq eqqorlugu akilerneqanngippata akiliiffissatut piffissaliussamit ulloq aallarnerfigalugu qaammatikkaartumik 1 pct erniaalersorneqassaput, minnerpaamilli 500 kr.-inik. Erniaat landskarsimut nakkartassapput.

Aalajangersakkami ilaatinneqarput isertitat akileraarutissat akitsuutillu, kingusinaarluni akiliineq pillugu erniaalersuineq kiffartuussinermilu akiliutit pillugit inatsisini aalajangersakkanut ilaanngippata. Aalajangersagaq assersuutigalugu erniaani § 24, imm. 5 aamma 6, § 25, imm. 6 aamma § 27, imm. 3-imi taaneqartuni atorneqarsinnaanngilaq. Paarlattuanik aalajangersagaq ilaatigut atorneqarsinnaavoq akileraarutinut tapissat kingusinaartumik akilerneqarnerini, takuuk § 24, imm. 3, aamma ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaanni, takuuk § 27, imm. 2. Erniaat isertitanit akileraarutaasussaasunit ilanngaatigineqarsinnaanngillat.

Imm. 2-mut
Tapiissutissat § 24, imm. 2, aamma § 27, imm. 1-imi akileqquneqartut landskarsimut nakkassapput, taamallu siunnersuutip § 25, imm. 2-at naapertorlugu taarsiissutissat landskarsip akilertassallugit.

§ 44-mut

Imm. 1-mut
Akileraarutinit akilerpallaarsimasat qaammammi ulluinnaat kingullianni kingusinnerpaamik utertinneqassapput, tassa qaammatip akileraaruseriffik utertitsinissamik piumaffigineqarluni tigusinerata kingorna, tassani allatut akileraartarnermulluunniit inatsisini allani aalajangersaasoqarsimanngippat.

Aalajangersakkami akileraarutit akilerpallaarsimasat pillugit utertoortitsinissamut piffissaliussat nalinginnaasut atuutsilerneqassapput. Piffissaliineq atorneqassaaq akileraartarnermut inatsimmi akileraarutit utertoorutissat pillugit immikkut piffissaliussanik aalajangersaasoqarsimanngippat. Piffissaliussat immikkut ittut soorlu § 24, imm. 6 aamma § 25, imm. 4-mi aalajangersagaapput.

Akileraartarnermut inatsisini arlalinni akileraarutit akilersimavallaat pillugit utertinnissaanut piffissaliussaqanngilaq, tamatumalu malitsigisaanik taama akiligassinneqarnermi erniaalersuineq pillugu immikkut malittarisassaqanngilaq. Siunnersuutip siunertaraa innuttaasut suliffeqarfiillu pissarsiassaat erniaalersorneqarnissaannut pisinnaatilertussaavai, soorlu akileraaruseriffik killormut taama periarfissinneqartoq.

Imm. 2-mut
Imm. 1 malillugu utertitsinissamut piffissaliussaq unitsinneqassaaq, utertitsiffigineqartussaq pillugu pissutsit pillugit utertitsinissamik piumasaqarnermi akileraaruseriffiup misissuinissamini tunngavissaqanngippat. Unitsitsineq atorunnaassaaq pissutsit pineqartut misissornissaannut aporfissaaruppat.

Taamaalilluni eqqarsaatigineqassaaq utertooruteqarnissamik qinnuteqaat eqqarsaatigalugu qinnuteqaammut tunngaviusup akileraaruseriffiup misissuinngitsoornissaanut pisuusimappat. Qinnuteqartoq eqqarsaatigalugu, soorlu taassuma naatsorsuutai annertuumik tukappata, naatsorsuusiorsimanngippat imaluunniit qinnuteqarneq tutsuiginartumik uppernarsaaserneqarsimanngippat utertoortitsinissamut piffissaliussaq unitsinneqartutut isigineqassaaq. Qinnuteqarnermi misissuinissamut tunngavissatut pissutsit aporfissaaruppata utertoornissamut piffissaliussaq aallarteqqinneqassaaq.

Imm. 3-mut
Utertoornissamut qinnuteqartoq nammineerluni nalunaarsuummik imaluunnit akitsuutinik piffissaq eqqorlugu nassiussisimanngippat utertoortitsinissaq akileraaruseriffiup unitsissinnaavaa. Nammineerluni nalunaarsuut imaluunniit akitsuutinik nalunaarutiginninneq tiguneqarpat utertoortitsinissamik unitsitsineq atorunnaassaaq. Utertoortitsinissaq unitsinneqarpat utertoortitsinissamut piffissaliussaq imm. 1 malillugu unitsinneqassaaq.

Aalajangersakkami innuttaasut suliffeqarfiillu kaammattuutaassaaq nammineerluni nalunaarsuutit imaluunniit akitsuutinik nalunaarutiginninneq piffissaq eqqorlugu nalunaarutiginnittarnissaannik, ilutigitillugulu qularnaarneqassaaq akileraarutit akilerpallaarsimasat akileraaruseriffiup akilertassanngikkai utertoorfigineqartussaq eqqarsaatigalugu isertitanik akileraarutaasussanik akitsuutinillu akiligassaminik kinguaattoorsimanngitsoq ilisimaqqaarnagu.

Siunnersuutip taamaallaat siunertaraa utertoornissamik qinnuteqaatit imm. 1-imi akilernissaannut piffissaliunneqartut, taamaattumik assersuutigalugu akileraarutinit utertoorutissat aalajangersakkamut attuumassuteqanngillat.

Imm. 4-mut
Piffissap utertitsilluni akiliiffiusussap naaneraniit qaammatit aallartinneranni qaammammut 1 procenti erniatut akilerneqartassaaq, piffissamit utertitsilluni utertitsilluni akiliiffissamit kingusinnerusumik 25-imi, imm.4-mi aamma 26, imm. 2-mi imaluunniit akileraartarneq pillugu aalajangersakkanit kingusinnerusumik akileraarutit utertillugit akilerneqaraangata. Erniat nunap karsiata akilissavai, erniallu akileraartussaatitaasup aningaasarsiaasa naatsorneqarannut ilanngunneqassapput.

§ 45-mut

Imm. 1-mut
Siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffik pisinnaatinneqassasoq akileraarutitigut kinguaattoorutit erniaalersornerinik unitsitsisinnaasoq, akiitsullip ukiuni qaninngerusuni akiligassaminik isumaginnissinnaanngippat. Kisiannili akileraaruseriffik akileraarutinut akiligassanik kinguaattoorutinut ernialiineq nangeqqissinnaavaa, akiitsullip aningaasatigut inissisimanera pitsanngoriarpat imaluunniit paasineqarpat erniarlersuinerup unitsinneqarnissaanik aalajangiisoqarnerani akileraaruseriffik paasissutissanik pisariaqartunik tamanik pigisaqarsimanngitsoq.

Siunnersuutip siunertaraa, akiitsullip aningaasaqarnikkut ima inissisimappat, erniaanik akiliinissaminut periarfissaqanngippat, taamaattumillu pisuni taamaattuni erniaalersuiuarnissaq siunertaqassanani, taamaallaallu naatsorsuusereriaatsitut tunngaannarsinnaalluni. Akiitsullip aningaasaqarnikkut inissisimanerata nalilersornera eqqarsaatigineqarsinnaavoq naafferaartumik akilersuinissamik isumaqatigiissusiorsinnaanermut, taamaalilluni akiitsullip akileraarnikkut kinguaattoorutai ikilisinneqarsinnaallutik, ingerlaavartumillu erniaalersuinermut malinnaalersinnaassalluni.

Aalajangersagaq §§ 53-55-mi isumakkeerfiginninneq pillugu malittarisassanut attuumassuteqanngilaq, ilaatigut nassatarissallugu akileraaruseriffiup erniaalersuinerminik unitsitsiniarluni imaluunniit erniaalersuinerminik unitsitsinngitsoornissaminik aalajangigai akileraarutinik, erniaanik assigisaannillu isumakkeerfiginninniarluni aalajangigai eqqartuussinermi siullersaalluni isummernertut sunniuteqanngikkaluarluni.

Akileraaruseriffiup akiitsullip aningaasaqarnikkut inissisimaneranik misissuinera akiitsunik isumakkeerfiginninissaq pillugu sukumiinerussanngilaq, erniaalersuinerup unitsinnissaanik akileraaruseriffiup aalajangerneqar allanngortinneqarsinnaammat, akiitsullip aningaasaqarnikkut inissisimanera pitsanngorsimappat imaluunniit sammineqartumi paasissutissat aalajangernerup nalaani eqquissortuunngitsut paasineqarpata. Taamaalilluni akileraaruseriffik ernialersuinerup nangeqqinnissaanik qaqugukkulluunniit aalajangersinnaavoq.

Ernialersuinerup unitsinnissaanik aalajangerneq akiitsullip eqinnuteqarnera tunngavigalugu pisinnaavoq imaluunniit akileraaruseriffiup nammineq suliniuteqarnermini naliliinera tunngavigalugu.

Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq aalajangersagaq taamaallaat inuinnarnut attuumassuteqartunut atorneqarsinnaasoq.

Imm. 3-mut
Siunnersuutigineqarpoq akileraarutitigut kinguaattoornermi erniaalersuinerup unitsinnissaa pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussinissamut pisinnaatinneqassasut. Naalakkersuisut ilaatigut aalajangersinnaavaat akileraaruseriffiup immikkoortui sorliit taama aalajangiisarnissamut akisussaassanersut, taamallu pisuni qanoq ittuni akileraaruseriffiup ernialersuineq unitsissinnaaneraat pillugu periarfissanik Naalakkersuisut naleqqussaasinnaasut.

§ 46-mut

Aalajangersakkami pineqarput aningaasarsianit akileraarutit, akitsuutit aamma inatsisit tunngavigalugit akiliutit.

Aalajangersakkap kinguneraa akileraarutinik utertitsilluni piumsaqaatit qularnaveeqqusiinermut atorneqarsinnaanngitsut allatulluunniit allanulluunniit tunniunneqarsinnaanngitsut malittarisassat malillugit ulloq utertitsilluni akiliiffiusussaq sioqqullugu. Taamatut tunniussinissamut isumaqatigiittoqarlunilu isumaqatigiissuteqartoqarpat taakku atortussaatitaassanngillat.

Akileraarutinik utertitsilluni akiliisoqarnissaanik piumasaqaatit utertitsilluni akiliisarnermik malittarisassat malillugit ullormit tassanngaaniit allamut tunniunneqarsinnaapput. Akileraartussaatitaasoq assersuutigalugu akileraarutinik amerlanaarutaasunik utertitsilluni akilerneqarnissaannik piumasaqaatit allamut tunniussinnavai ukiumi akileraarutissanik annertussusiliinermi ulloq 31. august.

Aalajangersakkap qulakkeerpaa akileraartussaatitaasup akileraarutinik utertitsilluni akiliisoqarnissaanik piumasaqaatai inuttut akiitsoqarfianut ingerlateqqinneqarsinnaannginneri, taamaalillunilu anguneqarluni Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu pisortanut akiligassanit kinguaattoorutit pisassat ilanngarnerisigut imaluunniit piumasaqaatinut pisassalernikkut matussisersinnaanngikkaat.

§ 47-mut

Nutaatut siunnersuutigineqarpoq isertitat akileraarutaasussat pillugit nalinginnaasumik piffissaliisarnissaq aalajangerneqassasoq. Piffissaliussatut siunnersuutit maanna tamakkunannga samminnittarnerit aallaavigaat.

Akileraarutissatut taggissinermi eqqarsaatigineqarput isertitat aamma akileraarutissatut naatsorsuutigisat taggissinermut tunngavigineqartut.

Taggissinissamut ilutigitillugu piumasaqaataavoq akileraarutissatut taggissinerit pisuussutit pillugit inatsisitigut pisoqalisoortitsinissamut malittarisassanut atuuttut. Namminersornerusut kommunilluunniit akileraarutitigut akitsuutitigulluunniit pisortatut inatsisit malillugit pisoqalisoornissaat piffissaliussap qaangiunnerani ukiut 5-t atuupput, takuuk pissarsiassat ilaanni pisoqalisoortarneq pillugu inatsit nr. 274 ulloq 22. december 1908-meersoq (1908-mi inatsit) § 1, nr. 4, tak. § 2. Taamattaaq akileraaruteqarpallaarsimasut piumasaqaataat ukiuni 5-ini pisoqalisoornissaq pillugu inatsimmut ilaavoq, tak. 1908-mi inatsit § 1, nr. 6. Kiisalu Danske Lov 5-14-4 naapertorlugu ukiuni 20-ni pisoqalisoornissamut piffissaliussaq atuuppoq, akiitsoqalernerup nalaanit naatsorsuutigalugu.

Uteqqiinissamut atatillugu isertitat akileraarutaasussat nalinginnaasumik taggissinissamut piffissaliussaasoq siunnersuutip § 47-ani takuneqarsinnaavoq, § 48-mi pineqarlutik taggissinerit piffissaliussap nalinginnaasup avataatigut isumagineqarsinnaallutik.

Imm. 1-imut
Siunnersuut malillugu akileraaruseriffik akileraarutissanik taggissineq pillugu ukiup akileraarfiusup 5-iata qaangiunnerata kingorna siumut ilimasaaruteqarsinnaananilu qaffaanissamik ilimasaaruteqarsinnaanngilaq. Akileraaruseriffik nammineerluni akileraarutissanik taggissisinnaanngilaq, aamma nammineerluni nalunaarusiorneq pigineqanngikkaluarpalluunniit, imaluunniit akileraarutissanik (qaffaalluni appaalluniluunniit) ukiup akileraarfiusup qaangiunneranit ukiut 6-issaanni 31. januar kingorna taggissisinnaanani. Akileraarutissanik taggissineq ilutigitillugu akileraarutissanik naatsorsuisoqartussaavoq (inaarutaasumik nalunaarsuineq).

Imm. 2-mut
Akileraartussaatitaasup akileraagassaminik taggissineq allanngortikkusukkuniuk ukiup akileraarfiusup 5-iata naanerani 31. oktober nallertinnagu allannguutissanik tunngavilersuilluni paasissutissanik nutaanik saqqummiussissaaq.

Suliamik uteqqiinissaq pisinnaavoq piviusut tunngavigalugit paasissutissanik saqqummiinikkut, soorlu erniaanik aningaasartuutinit uppernarsaatinik saqqummiussinikkut, inatsisinik tunngavilinnik, soorlu akileraartussaanikkut naliliinertut ittut. Siunnersuummi aamma erseqqissarneqarpoq akileraarnermi taggissineq uteqqinneqarsinnaasoq, paasissutissat allannguinermut tunngaviusinnaasut akileraaruseriffimmut saqqummiunneqarpata, naak paasissutissat nutaajunngikkaluartut. Apeqqutaavoq paasissutissat aalajangiinermut uteqqikkusutamut tunngaviliisuunngitsut, paasissutissallu saqqummiunneqartut akileraarnermi taggissinerup allanngortinneranut tunngaviusut.

Tamakku saniatigut siunnersuutigineqarpoq akileraartartup uteqqiinissamut qinnuteqarnissaanut piffissaliussaq nalinginnaasoq ukiup akileraarfiusup kingorna ukiut tallimassaanni 31. decembarimut aalajangiunneqassasoq. Tassani eqqarsaatigineqarpoq pisuni erseqqissuni akileraaruseriffik ingerlatsinikkut inatsisilerinerit nalinginnaasut malillugit pisortat taggissinissamut piffissaliussinnginnerini taggissinermik allanngortitsisinnaasut, aalajangernerup allanngortinnissaani paasissutissanik tunngavissanik pissarsisoqarpat. Tamanna aamma atuuppoq akileraartartup akissarsialeriffik paasissutissanik saqqummiussiffigippagu. Siunnersuummi erseqqissaatigineqarpoq pisortat akileraartartullu piffissaliinerat ataqatigiissut.

Imm. 3-mut
Akileraarnermi taggissineq ukiumut akileraarfiusumut taggissinissap nalinginnaap avataaniittoq, nalikilliliinermut tunngaviup nalilernerani allanngortitsisoq, imm. 1 malillugu pisinnaasoq allanngortissinnaasorluunniit, isertitat tagginneri eqqoriaanerunngippata.

Nalikilliliinermut tunngavik kukkusumik tagginneqarsimappat taggissinissamut piffissaliussap iluani akileraarnermut taggissinermut eqqortumut tunngaviussaaq, takuuk imm. 1. Tamannali atuutinngilaq isertitat tagginneri eqqoriaanermik tunngaveqarpata.

Imm. 4-mut
Akileraaruseriffiup amigartoornermi annaasaqarnermiluunniit saqqummiussassat allanngortinnissaanni naliliisinnaanera taamaatissaaq, amigartoorneq annaasaqarnerluunniit ukiumut isertitsiffiusumut nalinginnaasumik piffissaliinerup avataani nammineq nalunaarutigineqarsimappat, takuuk imm. 1. Taamaalilluni akileraarnermut taggissineq allaanerusumik suliarineqassanngilaq, apeqqutaalluni taggissineq isertitat tagginnerini sinneqartutut amigartutulluunniit ilaatinneqarpata. Siunnersuutip nassatarissavaa saqqummiussassani amigartoorneq annaasaqarnerluunniit allanngortillugu nalilernerani akileraarutinik taggissinermut tunngaviuppat, allannguineq siunnersuutip imm. 1-iani piffissaliussap iluani kalerriutigineqarpat. Taamaalilluni amerlartoornerit annaasalluunniit ukiumi akissarsiffiusumi, amigartoornerit annaasalluunniit nammineq nalunaarsorfiani, taggissinissamut piffissaliussap iluani angissusilerneqassaaq, taamaalillunilu naliliineq akileraarnerup tagginneranut atuuttussangorlugu allanngortinneqarsinnaanani.

Amigaartoorneq annaasaqarnerluunniit assersuutigalugu ukioq 0-imut nammineq nalunaarsuummut ilanngussimappat, taassuma allanngortillugu nalilernera ukioq 5-imi 31. oktober kingoqqullugu kalerriutigineqarsinnaanngilaq, taamallu taggissineq ukioq 6-imi kingusinnerpaamik 31. januar isumagineqassalluni. Piffissaliussat nalinginnaasut qaangiutereersut amigartoorut annaasaqaallunniit atorneqarpat, soorlu ukioq 6-imi akissarsiffiusumi, amigartoorummik annaasaqaammilluunniit allanngortitsinerup malitsigisaanik akileraarutini taggissinermi allanngortitsinissamut piffissaliussaq qaangiutereersimassaaq. Siunnersuut taamaallaat pingaaruteqarpoq amigartoorutip annaasaqqaalluunniit saqqummiussssap allanngortillugu nalinernerani akileraarutit tagginnerinut tunngaviuppat.

Imm. 5-mut
Aalajangersakkami eqqarsaatigineqarpoq ingerlatseqatigiiffiit arlallit il.il. ukioq naatsorsuiffiusoq ullorsiutit malillugit ukiumut naleqqutinngitsoq atorniarlugu qinnuteqarsimappata akuerineqarlutillu. Pisuni taamaattuni piffissaliussat ukiup isertitsiffiusup naanerani taarsiullugut naatsorsuutigineqassapput.

Pisuni ataasiakkaani naatsorsuiffiusoq ullorsiutit malillugit ukiumut kingumoortumik naatsorsuisoqartarpoq, assersuutigiinnarlugu akileraartartup isertitai piffissami 1. juli 2005-imiit 30. juni 2006-imi, ukiumut aningaasarsiorfiusumut 2007-imut inaarutaasumik naatsorsuinermi tunngavigineqartarpoq.

Pisuni ataasiakkaani allani naatsorsuiffiusoq ullorsiutit malillugit ukiumut siumoortumik naatsorsuisoqartarpoq, assersuutigiinnarlugu akileraartartup isertitai piffissami 1. april 2005-imiit 31. marts 2006-imut, ukiumut aningaasarsiorfiusumut 2006-imut inaarutaasumik naatsorsuinermi tunngavigineqartarpoq.

Imm. 6-mut
Aalajangersakkap nassatarissavaa imm. 1-imi piffissaliussap sivitsornera, imm. 1-imi taggissinissamut piffissaliussap iluani pippat ukiup naanerani naleqqatigiisitsisoqassaaq, ukiumi isertitsiffiusumi imm. 1-imi piffissaliussap avataaniilluni. Pisuni taamaattuni ukiup aallartinnerani naleqqatigiisitsineq taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq, ukiup isertitsiffiusup siulianut ilutigitillugu taggissineqarpat.

§ 48-mut

§ 47-imi piffissaliussat nalinginnaat avataanni taggissineq pisinnaavoq allanngortinneqarluniluunniit § 48-mi piumasaqaatit eqquutsinneqarpata.

§ 48-p siunertaraa siunnersuutip § 47-ia pissusissaanngitsumik sunniuteqarnisaasa pitsaaliornissaat. Siunnersuutip § 48-ani, imm. 1 aamma 2, erseqqissumik taaneqarpoq pisuni suni akileraarnermi immikkut taggissisoqarsinnaasoq.

Imm. 1-mut
§ 47-mi, imm. 1, piffissaliussat apeqqutaatinnagit akileraaruseriffik taggissisinnaavoq allanngortitsilluniluunniit, akileraartartup isumagisai taggissinnaanagillu allanngortissinnaanngikkai akileraaruseriffiup ilisimasaqarsimannginnera peqqutaasimappat.

Siunnersuummut atatillugu eqqarsaatigineqarpoq akileraaruseriffiup taggissinissamut allannguinissamulluunniit periarfissai ataqatigiilluinnartut kiisalu taamaalilluni akileraarutit ilassutaannik piumasaqarsinnaanera, takuuk inatsit nr. 274 ulloq 22. december 1908-meersoq, piumasarisat ilaasa pisoqalisarneri pillugit inatsit (1908-Loven). Taamaalilluni oqaaseq "pissutsit piviusut pillugit ilisimasaqannginneq" 1908-Lovemi § 3 malillugu paasineqassaaq. Taamaammat 1908-Loven-ip § 3-anut innersuussinerup erseqqissaatigaa, 1908-Loven malillugu pisoqalisoornerup atorunaarsinneqarnera pillugu piumasaqaatit sakkortungaatsiartut innersuunnerani aamma atuutissaaq siunnersuutip § 47-ani, imm. 1, taggissinissamut piumasaqaammut aalajangerneranut atatillugu siunnersuutip § 48, imm. 1 malillugu atorunnaarsinneqarpoq. Paarlattuanik innersuussinerup siunertarinngilaa 1908-Loven-ip § 3-a atorlugu pisoqalisoornerup unitsinnissaa.

Pissutsit piviusut pillugit ilisimasaqarsimannginneq peqqutigalugu taggissinermut piffissaliussaq atorunnaarsinnaavoq. Akileraaruseriffik peqqutissaqanngitsumik periarfissat tamaasa eqqarsaatigissallugit imaluunniit itinerusumik misissuissalluni pisussaatitaanngilaq. Aappaatigut assersuutigalugu taggissinissamut piffissaliussap aallartinnissaata kinguartinnissaa naammanngilaq akileraartartup nammineq nalunaarsuutai eqqortuusimanngippata, akileraaruseriffik nammineq nalunaarsukkamik nalinginnaasumik misissuisimappat kiisalu ukiut siuliinut nammineq nalunaarsorsimasanut assersuussinermi paasissutissat nalunaarutigisimanngisat malugineqarsimassagaluarmata.

Taggissinissamut piffissaliussaq assersuutigalugu atorunnaarsimassaaq, pissutsit maanna ukiulluunniit siuliini nammineq nalunaarsuinerni ilanngunneqarsimanngippata. Paasissutissani naatsorsuutitigut tunngaviusut akileraaruseriffiup pissarsiarisimanngisai najoqqutassanit aallaaveqanngitsut akileraaruseriffiup misissuinerminni naammattoorunigit, pissutsit allat eqqarsaatigalugit taggissinissamut piffissaliussaq atorunnaassaaq, pissutsit suunersut akileraaruseriffiup ilisimalernissaata tungaanut. Piffissaliussartaaq atorunnaassaaq akileraartartup nuussimanini nalunaarutigisimanngippagu, imaluunniit killilimmik akileraartartoq nammineq nalunaarsuisimanngippat, akileraaruseriffiup nalinginnaasumik mianersornermigut pineqartup akileraartussaanera ilisimasimanngippagu.

Piffissaliussaq atorunnaarsinneqarsimappat atorunnaarsitsinissamut piffissami piumasaqaatit eqquutsinneri piffissaliussaq ingerlassanngilaq. Tassa imaappoq; nammineq nalunaarsuutip tunniunnerata nalaani piffissaliussaq aatsaat aallartissaaq pissutsit atorunnaarsitsinermut peqqutaasut unippata, tassaakkajuttarluni paasissutissat attuumassuteqartut akileraaruseriffiup ilisimalerpagit. Taassuma kingornan piffissaq suliap suliarineranut atorneqartoq, soorlu kingumut allakkianik nassiussineq il.il., piffissaliussamik atorunnaarsitsinermik kinguneqakkajunngilaq, aatsaalli atorunnaarsitsinerup uninneranut atatillugu akileraaruseriffiup paasissutissat annertut tigusimappagit, taamaalillunilu tamakkunannga samminnermi piffissamik atuinerunissaq pisariaqartoq nalilerneqarpat.

Piffissami akileraaruseriffiup akileraartartup iliuuserisimasai ilisimanerneranit imaluuunniit malussarniarnermigut ilisimasaqalersimaffissaraluani kingusinnerpaamik qaammatit 6-it qaangiutsinnagit § 12, imm. 1-imi taaneqartutut akileraaruseriffik kalerriissaaq isertitat akileraarutaasussat pillugit inissiisoqartussaasoq imaluunniit taggissinermik allanngortitsisoqartussaasoq. § 12 imm. 1-imi taaneqartutut kalerriinerup nassiunnerata kingorna kingusinnerpaamik qaammatit 6-it qaangiutinnginnerini taggissisoqassaaq.

Imm. 2-mut
Aalajangersagakkap imm. 1-ip assigaa, tassanili akileraartartoq immikkut angissusiliisoqarnissaannik piumasaqarsinnaalluni, aammattaaq takuuk §47, imm. 2-imut oqaaseqaatini oqaaseqatigiit pingajuanni.

Imm. 1-imi oqaaseqaatit ilaatigut innersuussutigineqarput.

§ 49-mut

Imm. 1-mut
Akileraarnermi allannguisinnaaneq inuttut piumasaqaataavoq, tamannalu tunngavigalugu taamaaliorsinnaaneq atorunnaassalluni imaluunniit allanik imaqalersinnaalluni, pisortat taama iliorneq akileraarnikkut naatsorsuutigisamit allatut iliorpata. Akileraarutinik nalornisooruteqarsinnaaneq piviusut tunngavigalugit innuttaasunut/suliffeqarfinnut iliuuseqarsimasunut kisimi atuutinngilaq, kisiannili aamma akileraartarnermi oqartussanut.

Uppernarsaasertarneq peqqutigalugu siunnersuutigineqarpoq akileraarnermi nangaaneq taamaallaat atuussinnaasoq, akileraaruseriffimmut erseqqissumik, allakkatigut nalunaarutigineqarpat, qanoq iliornissap imarisai pillugit ilutigitillugu akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqarpata. Tamanna nalinginnaasumik pisarpoq akileraaruseriffik amerlassusiliinermik suliaqarneranut ilanngullugu qanoq iliornissap imarisai pillugit uppernarsaaseqqusineratigut.

Piumasarineqarsinnaanngilaq akileraarnissamut allannguisinnaaneq suli atuutilertussaanngitsoq akileraaruseriffiup siumut isummerfigissagaa, tassa akileraarnikkut sunniutip kissaatigineqanngitsup suli atuutilinnginnerani.

Aallaavigineqarpoq akileraarnissamut allannguineq taamaallaat akileraarnikkut sunniuteqarsinnaasoq kingusinnerpaamik qanoq iliornissaq ilutigitillugu akileraarnikkut allannguinermi paatsuugassaanngitsumik oqaatigineqarpat allannguinissaq qanoq ililluni akileraarnikkut sunniuteqassanersoq taama akileraarnikkut siunertaq ajalussagaluarpat. Akileraarnikkut pingaaruteqarsinnaanngilaq, assersuutigalugu akileraarnermi allannguinissami oqaatigineqarpat, isumaqatigiissummi illuatungeriit peqqaarnertut sunniutilimmik nutaamik isumaqatigiissusiorpata, akileraarnermi allannguineq atuutilissappat, imaluunniit akileraarnikkut allannguinermut atatillugu allamik isumaqatigiissuteqarnissaq ilanngunneqarsimappat.

Imm. 2-mut
Akileraarnermi allannguinissaq akileraaruseriffiup itigartissinnaavaa inuttut erseqqinngitsumik paatsoornartumillu sunniuteqassappat, assersuutigalugu suliffeqarfimmik tunisinermut tunngatillugu, allannguinerlu tunisereernerup kingorna ukiut arlallit aatsaat qaangiuppata piviusunngussappat, imallu sunniuteqarluni, suliffimmik tunisinerup kingorna ingerlatsinikkut utertinneqarluni. Akileraarutitigut sunniutilimmik allanngortitsineq itigartinneqarnerini inuttut akileraarnikkut isumagisat atuutsiinnarnerinik nassataqarpat, akileraartarnermi oqartussat nalunaarfigineqarpata iliuuseqarneq siunissamut atuuttussanngorlugu allanngortinneqartoq.

Akileraarnermi allanngortitsineq akileraarnikkut sunik sunniuteqassanersoq aalajangerneqarnera akileraarnikkut aalajangikkani inunnut sunniuteqartut allatulli Skatterådimut maalaarutigineqarsinnaavoq, takuuk § 2. Akileraarnikkut allannguineq, assersuutigalugu maalaarut Skatterådimit suliarineqarnarata nalaani aatsaat atuutsinneqalersoq, Skatterådimit siullertut suliarineqassanngilaq, kisiannilu akileraaruseriffimmit.

§ 50-mut

Allannguinissamik akuersissuteqarnerup kingunerissavaa, akileraartarnermi oqartussat akuersissasut, inuttut iliuutsit kingorna allannguineq, akileraarnermi taggissinermut tunngaviusut, akileraarnermi taggissinermi sunniuteqartinneqassaaq, taamaalilluni akileraarnermi taggissineq "kukkusunngorluni" allanngortittariaqarlunilu.

Nr. 1-mut
Aalajangersagaq iliuutsit allanngornissaannut killiliissaaq, akileraarnikkut sipaarniutaanngitsut imaluunniit akileraarutissanik kinguartitsinerunngitsut pissutsit allat tunngavigigaanni. Allannguineq nalinginnaasumik akuerineqarsinnaanngilaq, iliuutsit assersuutigalugu ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataassuteqarnerup oqartussaasullu akornanni pigisat malunnartumik akisunaarlugit akikinaarlugilluunniit tunissagaanni. Aappaatigut allannguineq akuerineqarsinnaasassaaq kingornussinermik kinguneqarpat, naak kingornussinerup akileraarutinik kinguartitsinermik kinguneqassagaluartoq, taama iliorneq akileraarutinik kinguartitsinerunngitsumik allat eqqarsaatigalugit tunngaveqarsorinassammat.

Nr. 2-mut
Aalajangersagaq allannguinissanik killiliivoq, iliuutsit akileraartussap qularnanngitsumik siumut ilisimanngisaminik akileraarnikkut sunniuteqartussaappat, taamallu sunniutit pingaaruteqarlutik. Pingaaruteqarnermut piumasaqaammi qanoq iliuuseqarnissap pingaaruteqarnera piumasaqaataanngilaq, ataatsimulli isiginnilluni piumasaqaataalluni, akileraarnikkut sunniutit siumut ilisimasimanngisat pingaaruteqarneri, tassalu aningaasaqarnikkut nammatassat.

Nr. 3-mut
Aalajangersagaq allannguinissamut killiliivoq, iliuutsit allanngortinniakkat, aallaqqaammulli erseqqissumik akileraartarnermi oqartussanut saqqummiunneqarsimappata, taamaalilluni iliuusissap atuunnera imarisaalu oqartussaasut qularutigisimanagu.

Nr. 4-mut
Aalajangersagaq allannguinissamut killiliivoq, iliuusissatut kissaatigisat allanngorneri inuttut sunniuteqartussat ajornaappata paasinarpatalu, ukiumi iliuuseqarfigisami, ukiunilu tullerisaanni. Taamaalilluni allannguinissamut akuersissutip malitsigisaanik allannguinerup akileraarnikkut allanut sunniutai qularutigineqassanatik. Taamaattorli piumasaqaatip eqquutsinneqannginnerani allannguinerup aningaasaqarnikkullu sunniutai imminnut tulluutinngippata tamanna pinngitsoorsinnaavoq.

Nr. 5-mut
Aalajangersagaq allannguinissamut apeqqutaavoq kikkulluunniit allannguinissamut qinnuteqaatip akuerineqarneratigut akileraarnikkut attorneqartussat, allannguinissamut qinnuteqaammut akuerisimanersut.

Nr. 1-imiit 5-imut aalajangersakkat imminnut ataqatigiipput, taamaammalu aalajangiinerup atorunnaarsinnaasut akuersisoqassappat tamarmik eqqortinneqarsimassallutik.

§ 51-mut

Imm. 1-mut
Akileraaruseriffiup akitsuutip akilerneqartussanngorfianiit kingusinnerpaamik ukiut sisamat qaammatillu pingasut qaangiunneranni akitsuutinik akiliisarnerup allanngortinneqarnera pillugu ilimasaarut nassiussinnaavaa. Ilimasaarut akitsuutinik akiliisussamut nassiunneqassaaq aalajangigassatut siunnersuutitut ilusilerlugu suliassap suliassanngortinneqarnera tassunga tunngasoq ilanngullugu.

Akileraarutinut tunngasumik suliassaqarfimmi piffissat akiliiffissat assigiinngissuteqarput. Piffissat akiliiffissat pisut akitsuutinik akiliiffissat pilernerat eqqarsaatigalugu assigiinngissuteqarput aammalu akitsuutip qanoq ittuunera apeqqutaalluni. Assersuutigalugu akitsuut 13. marts 2000-imi akilerneqartussanngorpat, akiliiffissaq 13. juni 2004-mi qaangiutissaaq. Piffissaliussaq taamatuttaaq akileraaruseriffiup akitsuutip taarserneqarnissaanik allanngortitsineranut tunngatillugu atorneqassaaq. Piffissaliussaq taamaattoq piffissamiit akitsuutip taarserneqarnissaa pillugu piumasaqaatip taarsiiffigineqartussaatitaasumit atuutilersinneqarsinnaaffianiit naatsorsorneqassaaq.

Aalajangersagaq akileraaruseriffiup piffissaliussap qaangiunnerani akitsuutit akilerneqarfissaata allanngortinneqarnera pillugu imaluunniit akitsuutip akitsuutinik akiliisussamut taarserneqarnissaa, aammalu taarsiissutinik pissarsisumut, ilimasaarummik nassitsisinnaannginneranik kinguneqassaaq. Akitsuutit akilerneqarnissaat imaluunniit taarsiissutit akilerneqartut taamaalillutik piffissaliussap qaangiunnerani inaarutaasussatut aallaaviupput. Akitsuutinik akiliisussaq taamaalilluni, immikkut aalajangersaaneq tunngavigineqarsimanngippat, tak. § 52, akileraarutinik akiliisussaq pineqartoq pillugu pisimasumut tunngasunik immikkut akitsuutitut piumasaqaatinik saqqummiusseqqissinnaanngilaq. Aammattaaq akileraaruseriffiup piffissaliussap qaangiunnerata kingornagut taarsiissutit utertillugit akilerneqarnissaat piumasarisinnaanngilaa.

Akitsuutinik suliassaqarfimmi akitsuutit akilerneqarnissaanni kingusinnerusukkut nammineerluni nalunaarsuinertut ilusilimmik allannguuteqartitsinerit pisarput. Kingusinnerusukkut nammineerluni nalunaarsuinerup atornissaanut periarfissaq oqartussaasut akitsuutinik akiliinissamik allanngortitsineranni piffissatulli sivisutigaaq, tassa imaappoq piffissaliussap aalajangersakkami oqaaseqatigiit siullianniittup qaangiunnissaata tungaanut.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq akitsuutinik akiliutissanik imaluunniit taarsiissutissanik aalajangersaaneq ilimasaarinermi piffissaliussap qaangiunneraniit kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunneranni ingerlanneqassasoq, tak. aalajangersakkami oqaaseqatigiit pingajuat.

Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq akitsuutinik akiliisussap akitsuutit akilerneqarnissaasa suliassanngorteqqinnissaannik aammalu taarsiivigineqartussaatitaasup akileraaruseriffiup ilimasaarinermini piffissaliussaanut naapertuuttumik akitsuutip taarserneqarnissaa pillugu qinnuteqarnerani ukiuni sisamani qaammatinilu pingasuni piffissaliussaq atulersinneqassasoq.

Akitsuutinik akiliisussap taamaalilluni nalunaarsuinissap kingornagut kingusinnerpaamik ukiut sisamat qaammatillu pingasut qaangiunneranni paasissutissat piviusut imaluunniit inatsiseqarnermut tunngasut, allannguuteqartitsinissatut kissaatigineqartunut tunngavilersuutaasinnaasut saqqummiutissavai.

Tamatumunnga assingusumik akitsuutit taarserneqarnissaannik qinnuteqarneq, taarsiissuteqarnissamik piumasaqarnerup piaarnerpaamik atuutilersinnaaffianiit kingusinnerpaamik ukiut sisamat qaammatillu pingasut qaangiunneranni taarsiivigineqartussamit saqqummiunneqassaaq. Aalajangersagaq akileraartussaatitaasup akileraarutinik amerlassusiliinerup suliassanngorteqqinnissaa pillugu qinnuteqarnerminik saqqummiussisinnaaneranut tunngatillugu § 47, imm. 2-mut naapertuuppoq.

Akileraaruseriffik tassaavoq suliassanngortitseqqinnissamik qinnuteqaatip akuerineqarnissaanut aalajangiisussaq. suliassanngortitseqqinnissamik itigartitsineq Skatterådimut naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq, tak. § 2, akitsuutinik akiliutissat naatsorsorneqarnerat imaluunniit taarsiivigineqarnissamik itigartitsineq assigalugit.

Akitsuutinik akiliisussaatitaasoq kingusinnerusukkut nammineerluni nalunaarsukkaminik tunniussiguni, taassuma atorunnaarsillugu utertinnissaanut periarfissaa aammalu akileraaruseriffiup naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissalimmik qinnuteqarfiginera taamatuttaaq suliassanngortitseqqinnissamut piffissaliussap naanissaata tungaanut atuutissaaq. Piffissaliussaq ullormit akiliiffissamiit naatsorsorneqassaaq, apeqqutaatinnagu suliffeqarfiup akitsuutinik akiliisussaatitaasup kingusinnerusukkut nammineerluni nalunaarsukkani qanga tunniussimaneraa.

Suliassanngortitseqqinnermut piffissaliussaq maleruassagaanni naammappoq qinnuteqaat piffissaliussap qaangiutinnginnerani saqqummiunneqarsimappat. Akileraaruseriffiup aalajangiinerata kingusinnerusukkut nammineerluni nalunaarsuineq naak malittarigaluaraa, taamalu siullermik nammineerluni nalunaarsukkanut naleqqiullugu akitsuutinut akiliutissat qaffanneqarnissaat peqqussutigineqarluni, taava akileraaruseriffiup aalajangiinera taamaalilluni imm. 1-imi 2-milu piffissaliussap qaangiunnerani aalajangerneqarsimassaaq.

§ 52-mut

§ 52-ip siunnersuumi § 51-p naatsorsuutiginngisamik sunniutissaasa pinngitsoortinneqarnissaat siunertaraa. Siunnersuummi § 52, imm. 1 aamma 2-mi sukumiisumik nalunaarsimavoq qanoq pisoqarnerani akitsuutinik akiliutissat immikkut ittumik annertussusilerneqarnissaat ingerlanneqarsinnaasoq.

§ 52 akileraarutissanik immikkut ittumik aningaasarsianit akileraarutinik annertussusiliinernut tunngatillugu siunnersuummi § 48-mut naapertuuppoq.

Imm. 1-mut
Akileraaruseriffiup § 51, imm. 1-imi piffissaliussaq apeqqutaatinnagu, akitsuutinut akiliutissat ingerlassinnaallugilluunniit allanngortissinnaavai, akileraaruseriffiup akitsuutinut akiliisussaatitaasup akiliisinnaassusia pillugu pisuutitsissutaasinnaanngitsumik ilisimasaqannginnermik pissuteqartumik annertussusiliinissaq ingerlassinnaanngippagu allanngortissinnaanngippaguluunniit.

Siunnersuummut atatillugu isumagineqarpoq akileraaruseriffiup annertussusiliinissamik ingerlataqarnissaata imaluunniit allanngortitsinissaata taamalu akileraarutinik akileeqqusinissaata akornanni qanimut ataqatigiittoqarnissaa isumagineqarpoq, tak. akiligassat pisoqalisimasut assigiinngitsut pillugit inatsit nr. 274 22. december 1908-meersoq (1908-mi inatsit). Taamaalilluni oqaaseq "pissutsit piviusut pillugit ilisimasaqannginneq" 1908-Lovemi § 3 malillugu paasineqassaaq. Inatsit 1908-imeersoq malillugu pisoqalisoorsimatillugu atorunnaarsitsinissamut piumasaqaatit sakkortungaatsiartut § 51, imm. 1-imi annertussusiliinissamut piffissarititaq § 52, imm. 1 malillugu atorunnaarsitsinissamut aalajangiinernut atatillugu aamma atuutissaq

Akitsuutinut akiligassat aalajangersarnissaannut allanngortinneqarnissaannulluunniit piffissaliussaq pissusiviusut pillugit pisuutitsissutaasinnaanngitsumik ilisimasaqannginnermik pissuteqartumik pisoqarnerani atorunnaarsinneqarsinnaavoq. Akileraaruseriffik pissutaasinnaasunik tamanik naatsorsuuteqarnissaminut imaluunniit pissutissaqanngitsumik sukumiinerusumik misissuinissanik aallartitsinissaminut pisussaatitaanngilaq. Illuatungaatigulli assersuutigalugu piffissaliussap aallartiffissaata siuartinnissaa naammanngilaq, akitsuutinik akiliisussaatitaasup nalunaaruteqarnera eqqortuusimanngippat, akileraaruseriffiullu pisarneq naapertorlugu misissuinermini pissutsit paasissutissiissutigineqanngitsut maluginiarsimanngippagit.

Piffissaliussaq assersuutigalugu atorunnaarsinneqassaaq pissutsit nalunaaruteqarnermi ilanngunneqarsimanngivippata. Akileraaruseriffiup naatsorsuusiornikkut paasissutissat misiliinermini atortussanit akileraaruseriffiup maannamut pigisai malillugit nassuiaatissaqartinneqanngitsut naammattoorpagit, piffissaliussaq pisut allat eqqarsaatigalugit atorunnaarsinneqassaaq, piffissaliussamut akileraaruseriffiup pisunik paasisaqarfigisaata tungaanut.

Piffissaliussaq atorunnaarsinneqarpat, piffissaliussaq piffissami atorunnaarsitsinissamut piumasaqaatit maleruarneqarfiannut atuutissanngilaq. Tassa imaappoq, atorunnaarsitsinissamut piumasaqaat akitsuutit nalunaarutigineqarfianni naammassineqarsimappat, piffissaliussaq aatsaat atuutilissaaq piffissamiit atorunnaarsitsinerup atorunnaarfianiit atuutilissaaq, imaakkajuttarluni paasissutissat suliamut tunngassutillit akileraaruseriffiup paasisimalerpagit. Piffissaq, tamanna najoqqutaralugu suliap suliarineqarfissaanut ilanngunneqartoq, tassunga ilanngullugu paasissutissatut allagaqaat il.il., piffissaliussap allatut atorunnaarsinneqartannginneranik kinguneqarajuttarpoq, tamatumani pissutsit, akileraaruseriffiup atorunnaarsitsinerup atorunnaarneranut atasumik tigusimasai imatut annertutigippata, taakkua suliarineqarnissaannut naammattumik piffissaliinissaq pissutsit naapertorlugit pisariaqartinneqartoq naliliisoqarpat.

Akileraaruseriffiup kingusinnerpaamik piffissaliussamiit qaammatit arfinillit qaangiunneranni, akileraaruseriffiup paasisaqarfianiit imaluunniit nalinginnaasumik sukumiisumik misissuinermigut akitsuutinik akiliisussaatitaasup akiliutigisinnaasaanut paasinnereersimaffissaraluaniit, akitsuutinut akiliinissap ingerlanneqarnissaanut allanngortinneqarnissaanulluunniit ilimasaarut § 12, imm. 1-imi taaneqartutut nassiutissavaa. Aalajangersaaneq allanngortitsinerluunniit § 12, imm. 1-imi ilimasaarutip taaneqartup nassiunneqarnerata kingorna kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunneranni ingerlanneqassaaq.

Imm. 2-mut
Aalajangersagaq imm. 1-imut naapertuuppoq, tamatumanili akitsuutinut akiliisussaatitaasup akitsuutinik akiliinissaata immikkut ittumik allanngortinneqarnissaanut periarfissaq pineqarmat.

Aammattaaq imm. 1-imut nassuiaatit innersuunneqarput.

§ 53-mut

Siunnersuutigineqarpoq inuit akileraarutissaannik sinneruttunik isumakkeerinninneq pillugu aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 115, imm. 9-mi malittarisassat aalajangersakkanik annertunerusunik taarserneqassasut, tassani akiliisinnaajunnaarneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersitsinissaq pillugu peqqussummi nr. 983 16. december 1997-imeersumi § 197 aallaaviussalluni. Akiliisinnaajunnaarneq pillugu peqqussmmi § 197-imi akiitsunik isumakkeerinninneq pineqarpoq.

Siunnersuummi pingaartinneqarpoq akiitsulik, akiitsui amerlanertigut akileraarutinit akitsuutinillu pisut, akiitsunik isumakkeerinninnermik suliami Landsrettimi suliarineqarnersimappat annertoqataanik isumakkeerfigineqassasoq. Taamaalilluni anguneqassaaq ilaatigut Landsrettip akileraaruseriffiullu suliassaasa pissusissamisoornerusumik agguarnissaat, ilaatigullu suliani taamaattuni assigiiaarnerusumik suliaqarnissaq. Kisiannili akiitsullit akiitsui akiitsunik assigiinngiiaartunik katitigaasut Landsretti aqqutigalugu suli akiitsunik isumakkeerfigineqarnissamut qinnuteqartassapput.

Imm. 1-mut
Akileraaruseriffik, aningaasarsianit akileraarutinik akitsuutinillu, ernianut, sullissinermi akitsuutinut aammalu allaffissornikkut pillaammik akiliutinut tunngatillugu akileraarutinik akiliisussaatitaanermut isumakkeerinnissinnaavoq, akiitsoqartup tamanna qinnuteqaatigippagu, aammalu akiitsoqartup akiitsuminik akiliisinnaanerminut neriunartoqanngitsoq qularnaarsinnaappagu, aammalu isumaqartoqarpat isumakkeerinninneq akiitsoqartup aningaasaqarnerata sivisuumik iluarsiniarnissaanik kinguneqassasoq.

Aalajangersakkami immikkoortup siulliup akileraaruseriffiup akiitsoqartup akiliisinnaassuseqarneranik naliliinissaa kingunerissavaa. Taamaalilluni isumakkeerinninnissamut piumasaqaataassaaq akiitsoqartoq imaannaanngitsunik akiitsoqarsimassasoq.

Tamatumanili naatsorsuutigineqassaaq, akiitsoqartup isumakkeerfigineqassaguni aningaasaqarnikkut piumasaqaatit naammassisimanerai akileraaruseriffiup naliliinermini, taamaallaat akiitsoqartup pigisai nalillit ilaat piviusunngortinneqarsinnaasut imaluunniit allatut iliorluni akiitsoqartup akiitsoqarfimminut akiliutissatut siunnersuutai ilanngutissammagit. Akiitsoqartoq assersuutigalugu ajoqusernermut taarsiivigitissimappat isumakkeerinninnermik suliassami ilanngunneqartussaanngitsunik, taava ajoqusernermut taarsiivitiginneq tamanna aamma akiitsoqartup akilersuinissaminut pisussaaffini naammassiumallugit ukiuni qaninnerni ilimanaateqannginneranut aammattaaq ilanngunneqassanngilaq.

Akiliisinnaajunnaarneq pillugu peqqussummi § 197, imm. 2 naapertorlugu ilaatigut akiitsut isumakkeerneqarnissaat pillugit eqqartuussisut aalajangiisinnaaneranni akiitsoqartup soqutigisai pingaartinneqassapput. Pissusiviatigut tamatumani naliliisoqassaaq akiitsunik isumakkeerinninneq akiitsoqartup aningaasaqarnerata iluarsineranik kinguneqassanersoq, taamaalilluni pineqartoq akiitsumi piviusorsiortunut tunngasortaasa akilersornissaannut aammalu siunissami pisussaaffimmi naammassinissaanut periarfissaqalerluni.

Taamatut piumasaqaateqarneq akileraaruseriffiup isertitatigut akileraarutinut akitsuutinullu tunngasunik akiligassat kinguaattoorutit isumakkeerneqarnissaannut iluaqutaasinnaaneranik naliliinissaanut tunngaviussaaq. Akiitsoqartoq akiitsuminik isumakkeerfigineqareeraluarluni pisussaaffini maleruarumallugit akiitsoqartuassappat, isumakkeerinninneq pineqartup aningaasaqarnikkut ajornartorsiuteqarnerata iluarsiiviginissaanut inaarutaasumik aaqqiissutaanavianngilaq. Isumakkeerinninneq pisumi tamatumani tunngaviatigut tamatigut itigartinneqartassaaq.

Akiitsoqartoq imaannaanngitsunik akiligassaqarpat aammalu isumakkeerinninneq akiitsoqartup aningaasarsiornerata iluarsineranik kinguneqassappat, siunnersuutigineqarpoq akiitsoqartoq isumakkeerinninnermik nalunaarfigineqassasoq, pissutsit imm. 2-mi taaneqartut tamatumunnga akerliunngippata.

Imm. 2, nr. 1-mut
Isumakkeerinninneq akiitsoqartup aningaasarsiorneranut tunngasut erseqqissumik naammassineqarsimasut naatsorsuutigineqartinnagit nalinginnaasumik nalunaarutigineqarsinnaanngilaq.

Akiitsoqartup aningaasaqarnikkut atugaasa nalorninaateqarnerat siullermik akileraaruseriffiup pineqartup akiliisinnaannginnerminik uppernarsaasinnaaneranik naliliinissaanut pingaaruteqassaaq, pingaartumik siunissami aningaasatigut pisussaaffimminik ingerlatsisinnaannginneranut, taamatuttaarlu nalornissuteqarneq sunniuteqarsinnalluni isumaqartoqarpat isumakkeerinninneq akiitsoqartup aningaasaqarnikkut atugaasa ataavartumik iluarsiiviginissaannut aqqutissiuussissanersoq. Naliliineq taamaalilluni imm. 1-imi akiitsut isumakkeerneqarnissaannut aningaasaqarnikkut piumasaqaat naapertorlugu naliliinerup ilaatut ilanngunneqassaaq.

Aappaattut akiitsoqartup aningaasaqarnikkut atugai pillugit nalornissuteqarneq akiitsoqartup naafferartumik akilersuinissamik aaqqissuussinissaata aaqqissuunnissaanut akileraaruseriffiup isumannaatsumik tunngaveqarnissaanut pingaaruteqassaaq.

Aalajangersakkami naatsorsuutigineqarpoq akiitsoqartup piffissami naafferartumik akilersuiffimmi missingersuusiatigut atugai (isertitanut aningaasartuutinullu tunngasut) pisariaqartinneqartumik isumannaassuseqarnerat aalajangerneqarsinnaanersoq, aammalu akiitsoqartup missingersuusiatigut atugai ima annertutigisumik naammassineqarsimanngippata, taakkua isumakkeerinninnissamik suliamut pingaaruteqarlutik, taava akileraaruserfiup malittarisassatut pingaarnertut akiitsut isumakkeerneqarnissaannik qinnuteqaat itigartissavaa.

Akiitsoqartup aningaasaqarnikkut atugai assersuutigalugu naammassineqarsimassanngillat, akiitsoqartoq suliffissaarussimappat imaluunniit ilinniagaqartuuppat. Akiitsoqartup ineqarnikkut atugai nalorninaateqarpata tamanna aamma kinguneqarajuttarpoq akiitsoqartup aningaasaqarnikkut atugaasa naammassineqarsimanngitsutut isigisariaqarnerannut.

Akiitsoqartoq assersuutigalugu piffissami sivisuumi suliffissaaleqisimappat pineqartup aningaasaqarnikkut atugai pissutsit najoqqutaralugit naammassineqarsimasutut naatsorsuutigineqassapput, apeqqutaatinnagu akiitsoqartoq isumaginninnikkut ikiorsiissutinik pisartagaqarnersoq. Akiitsoqartoq (taassumaluunniit aapparisaa) assersuutigalugu piffissap sivisuup ingerlanerani suliffeqarnermut attuumassuteqarsimanngippata, aammalu pineqartoq suliamut tunngasumik ilinniagaqarsimanngippat, akiitsoqartup (aapparisaataluunniit) siunissami suliffissaqarnikkut atugassaat aningaasatigullu isertitassaat eqqarsaatigalugit taakkua naammattumik nassuiaatissaassapput, taamaalillunilu pineqartoq isumakkeerfigineqarsinnaalerluni.

Akiitsoqartoq piffissami killeqartumi atorfeqarsimappat, tassunga ilanngullugu assersuutigalugu ukiuni aalajangersimasuni atorfeqarneq, tamanna aammattaaq pineqartup maannamut aammalu siornatigut atorfeqarneranik, aningaasaqarnikkut atugaanik allanillu aalajangersimasumik naliliinermik tunngaveqassaaq, akiitsoqartup aningaasaqarnikkut atugai imatut annertutigisumik naammassineqarsimasutut naatsorsuunneqarpata pineqartoq isumakkeerfigineqarsinnaalerluni. Akiitsoqartoq assersuutigalugu ukiut arlallit ingerlaneranni piffissani killeqartumik kinguleriiaartunik ataqatigiiaartunillu assigiiginnangajattunik atorfeqarsimappat, pineqartup suliffeqarnikkut aningaasaqarnikkullu atugai taamaalillutik naammattumik nassuiaatitut naatsorsuunneqassapput.

Akiitsoqartoq isumakkeerneqarnissamik qinnuteqaateqartinnani ukiumi imaluunniit ukiunut aggersunut nammineerluni nalunaarsuinermik tunniussaqarsimanngippat, pineqartup aningaasarnikkkut atugai aallaaviatigut naammassineqarsimanngitsutut naatsorsuunneqassapput, pissutigalugu assersuutigalugu aalajangeruminaammat akiitsoqartoq akileraarutitigut amigartooruteqarnerminik saqqummiussinissaminut pisinnaatitaanersoq imaluunniit akileraarutissat sinneruttut akiligassanngussanersut.

Tunngavilersuutigineqassappat qinnuteqartup inummit toqusumit kingornussisussaatitaasoq, taassumalu toqunissaa qanittuararsuusoq, pineqartup aningaasaqarnikkut atugai taamatuttaaq naammassineqanngitsutut naatsorsuunneqassapput.

Akiitsoqartup aningaasaqarnikkut atugai naammassineqanngippata akileraaruseriffik isumakkeerinninnermik nalunaaruteqarnissamik nalinginnaasumik itigartitsisussaavoq.

Imm. 2, nr. 2-mut
Nr. 2-mi, litra a-d-mi, pisut arlaqartut taaneqarput akiitsoqartup aningaasaqarnermut tunngasuni illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarsimanerata nalilerneqarnissaanut ilanngunneqartussat, taamaalilluni pineqartoq isumakkeerinninnermik nalunaarfigineqarsinnaajunnaarluni. Taaguinerit sukumiisuunngillat.

Litra a malillugu akiitsoqartoq aningaasaqarnermut tunngasuni illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarsimassaaq, pineqartoq piffissami imaannaanngitsunik akiligassaqalersimappat, tamatumani pineqartup aningaasaqarnikkut pisussaaffini naammassisinnaajunnaareersimassallugit. Aalajangersagaq assersuutigalugu atorneqarsinnaassaaq, akiitsoqartoq akiligassatigut pisussaaffini akigassanngoreersimasut akilersorsinnaajumallugit nutaamik taarsigassarsippat.

Litra b malillugu akiitsoqartoq aningaasaqarnermut tunngasuni illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarsimassaaq, akiligassat imaannanngitsut pilersimassappata, taamaalillunilu akiitsugaqartoq aningaasaqarnikkut pisussaaffimmik tigusilluni akiitsoqartup aningaasaqarnikkut atugaanut naleqqutinngitsumik. Tamanna pisinnaassaaq, akiitsoqartoq piffissap ilaani akiliisinnaassuseqarani imaluunniit pisussaaffimmik tamatuminnga akiliisinnaajunnaaratarsinnaalluni tigusinermigut aningaasanik nuussaqarpat, iluanaarniutitut isikkoqartutut suussusersineqarsinnaasunik. Tamatumani assersuutigalugu tassaasinnaapput pisussaaffiit, piginneqataassutinik akiitsoqartup inuussutissarsiummik ingerlatarneranut attuumassuteqanngitsunik allagarsiineratigut pilersimasut.

Litra c malillugu akiitsoqartoq aningaasaqarnermut tunngasuni illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarsimassaaq, akiligassat annikigisassaanngitsut atuinissaq siunertaralugu pilersinneqarsimappata. Tamanna nammineerluni atugassanik annertuunik aammalu ulluinnarni atugassanik pisinissamut taarsigassarsinermut atuuppoq.

Litra d malillugu akiitsoqartoq aningaasaqarnermut tunngasuni illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarsimassaaq, akiligassat annikigisassaanngitsut tassaasimappata pisortanut akiligassat aammalu taakkua aaqqissuussamik amerliartuaartinneqarsimappata. Pisortanut akiligassat assersutigalugu tassaasinnaapput akileraarutinut akiligassat, meeqqanut akilersuutit aamma ineqarnermut akilersuutit. Akiligassanut aaqqissuussamik amerliartuaartinneqartunut assersuutaasinnaapput, akiitsoqartup ukiut arlallit ingerlaneranni pisortat aningaasaataat "aningaasatut nammineq pisussaaffigisatut" atorsimappagit. Akiligassat taamaattut ilaatigut ilisarnaatigaat, taakkua akiitsoqartumit illuinnaatigut pilersinneqarsimasarmata, pisortat piumasaqaatip pilersimanerata pinngitsoortinnissaanut periarfissaqartinnagit, tassunga ilanngullugu soorlu akiitsoqartup nalunngikkaluarlugu siumoortumik nalunaarsuinermini kukkusumik immersuisarnera.

Nr. 2-mut tunngatillugu tamatumani atuuppoq naatsorsuutini akiligassaqarfik "pingaaruteqanngitsuusinnaammat", akiitsoqartup akiitsuinut tamarmiusunut tunngatillugu aammattaarlu eqqoqqissaartumik naliliinermi. Akiitsoqartumut, katillugit 250.000 kr.-inik akiitsoqartumut, assersuutigalugu saniatigut 2.500 kr.-inik taarsigassarsineq nalinginnaasumik pingaaruteqartuunngilaq. Akiitsoqartoq illuatungaatigut kr.-inik millioninik arlalinnik akiitsoqarpat saniatigut taarsigassarsineq taamaallaat akiitsut tamakkerlutik amerlassusiisa procentiminiinnannguannik amerlatigisunik, eqqoqqissaartutulli kisitsisinngorlugit annertuujullutik, pissutsit naapertorlugit, pingaaruteqarsinnaallutik.

Imm. 2, nr. 3-mut
Nr. 3 naapertorlugu isumakkeerinninneq nalinginnaasumik tunniunneqassanngilaq akiligassat ikittuunngitsut pinerluttuliornikkut imaluunniit taarsiivigitinniarnikkut pilersimappata. Akiitsunut pinerluttuliornikkut pilersimasunut aammattaaq suliamik ingerlatsinermut aningaasartuutit assigisaallu pinerluttulerinermik suliassamut tunngassuteqartut naatsorsorneqassapput.

Akiitsoqartoq taarsiivigitinniarnermik imaluunniit pinerluttuliornermik pisoqarnerata kingunitsiannguagut akileraarutinik akitsuusinullu kinguaattoorutinik isumakkeerinninnermik nalunaarfigineqarpat, tamanna ajuallannartuussaaq.

Akiitsut pinerluttuliornikkut imaluunniit taarsiivigitinniarnikkut pilersimappata isumakkeerinninnerup nalunaarutigineqarnissaata tungaanut piffissap sivisussusiani ingerlasimasussami piumasaqaateqarnermi pissutsit sukumiisumik nalilerniarnerat apeqqutaassaaq. Taarsiivigineqarnissamik piumasaqaat assersuutigalugu piaaraluneernerup imaluunniit ingasattumik mianersuaalliornerup kinguneranik pilersimappat, isumakkeerinninneq mianersuaalliornerminngarnit nalinginnasumit sivisunerusumik mattusimaneqassaaq.

Siunertarineqanngilaq akileraaruseriffiup pisuni taamaattuni piumasaqaateqarnermut tunngavissanik nammineerluni erseqqinnerusumik misissuinissaa imaluunniit naliliinissaa. Pisuni, piumasaqaatip naliliiviginissaanut erseqqinnerusumik allakkatigut tunngavissaqanngitsuni, assersuutigalugu eqqartuussummi, akileraaruseriffiup naliliinerani taamaalilluni akiitsoqartup piumasaqaatip pilersimaneranut nassuiaasiaa tunngavilersugaq kiisalu assersuutigalugu inummit paasissutissanik atuutitisiumasumit paasissutissat nalinginnaasumik tunngavigineqassapput. Pillaammik akiliutit imaluunniit taarsiivigineqarnissamik piumasaqaatit annertunngitsut nalinginnaasumik imm. 2, nr. 3 naapertorlugu isumakkeerinninnissamut akornutaanngillat.

Nr. 3-mut tunngatillugu tamatumani atuuppoq naatsorsuutini akiligassaqarfik "pingaaruteqanngitsuusinnaammat", akiitsoqartup akiitsuinut tamarmiusunut tunngatillugu aammattaarlu eqqoqqissaartumik naliliinermi. Akiitsoqartumut, katillugit 250.000 kr.-inik akiitsoqartumut, assersuutigalugu saniatigut 2.500 kr.-inik taarsigassasineq nalinginnaasumik pingaaruteqartuunngilaq. Akiitsoqartoq illuatungaatigut kr.-inik millioninik arlalinnik akiitsoqarpat saniatigut taarsigassarsineq taamaallaat akiitsut tamakkerlutik amerlassusiisa procentiminiinnanguannik amerlatigisunik, eqqoqqissaartutulli kisitsisinngorlugit annertuujullutik, pissutsit naapertorlugit, pingaaruteqarsinnaallutik.

Imm. 2, nr. 4-mut
Nr. 4 naapertorlugu isumakkeerinninnermik nalunaaruteqarnissaq nalinginnaasumik pissanngilaq, akiitsoqartup akiitsuni naafferartumik akilersunngitsoorsimappagit, naak pineqartoq tamatumunnga periarfissaqarluaraluarluni. Akiitsut akilersornissaannut periarfissaq tamanna assersuutigalugu pilersinnaavoq akiitsoqartoq aningaasatigut isertitaqarsimappat akilersuutaasinnaasunik, imaluunniit aamma akiitsoqartumut pensionisiatigut aaqqissuussinerit atuutilersinneqarsimappata, tamatumani akiitsoqartup akiitsuminut akiliutissaraluani nammineq atorsimappagit.

Imm. 2, nr. 5-mut
Nr. 5 naapertorlugu isumakkeerinninnermik nalunaaruteqarnissaq nalinginnaasumik pissanngilaq, akiitsoqartoq isumakkeerinnissaq siunertaralugu aaqqissuussisimappat. Aalajangersagaq atorneqarsinnaavoq assersuutigalugu akiitsoqartoq kingusinnerusukkut isumakkeerinninnissaq siunertaralugu aaqqissuusiniarsimappat isumakkeerinninnissamik qinnuteqaatip nassiutinnginnerani pigisat nalillit akiligassaqarfinnut toqqorternerisigut.

Imm. 2, nr. 6-mut
Nr. 6 naapertorlugu isumakkeerinninnissamik nalunaaruteqarnissaq nalinginnaasumik pissanngilaq, akiitsoqartoq isumakkeerinninnissamik suliaq aallartereersoq allanik akiligassaqalersimappat. Tamanna atuutissaaq allaat taarsigassarsianut annikikkaluartunulluunniit imaluunniit akiligassatigut kinguaattoorutinut assigisaannulluunniit.

Akiitsoqartup isumakkeerinninnissamik suliaqarnerup nalaani akiitsut isumannaarneqarsimanngitsut naafferartumik akilersorsimappagit tamanna pissutsit najoqqutaralugit imm. 4-mut tunngatinneqarsinnaavoq, tamatumalu kingornagut akileraaruseriffiup isumakkeerinninnissaq itigartitsissutigisinnaallugu, pissutsit allat isumakkeerinninnissamut akerliusut pilersimappata, apeqqutaatinnagu pissutsit taakkua imm. 2-mi taagorneqarsimannginnerat.

Imm. 3-mut
Pissutsit taagorneqarnerat taanna imm. 2, nr. 2-mi 3-milu siunnersuutigineqartoq aammalu isumakkeerinninnissamut nalinginnaasumik mattussisussaq, ersiutaanngilaq akiitsoqartup pissutsit taakkua pilersimappata ataavartumik isumakkeerinninnissamut immikkoortinneqarneranut. Siunnersuutigineqarpoq akiitsoqalernermi pissutsit akiitsut qanoq pisoqaatiginerannut atasutut nalilerneqartariaqartut.

Aalajangersakkami ersiutaavoq akiitsut nutaajunerugaangata akiitsut pilersimanerannut isumakkeerinninnissamik aalajangernissap oqimaannerusarneranut. Tamanna aamma iliuutsinut imm. 2, nr. 4-mi 5-imilu taaneqartunut tunngatinneqaqrsinnaavoq, tassami iliuutsit taakkua pingaaruteqarnerat aammattaaq ukiut ingerlaneranni annikilliartortarmat. Akiitsoqartoq akiitsuminik naafferartumik akilersuinngippat, naak akiitsoqartoq tamatumunnga periarfissaqarluaraluartoq, assersuutigalugu ukiut arlallit qaangiunneranni isumakkeerinninnissaq mattunneqarsinnaanngilaq.

Eqqoqqissaartumik killissaq aalajangersarneqarsinnaanngilaq, naatsorsuutini akiligassaqarfik qaqugu imatut pisoqaatigilissanersoq, akiitsoqalerfimmut tunngasumik pissutsit siunnersuummi imm. 2-mi taaneqartut pingaaruteqarnerat imatut annikillisimatigaluni allaat isumakkeerinninnissaq mattunneqarsinnaajunnaarluni. Akiitsut pisoqaassusiat manna tikillugu akiitsut pilersimaneranni pissutsinut atasutut nalilerneqassapput, tassunga ilanngullugu pissutsit isumakkeerinninnermik mattussisut qanoq imaannaanngitsiginerat.

Akiitsoqartoq naatsorsuutini nutaanerusunik annikitsunik ataasiakkaanik akiligassaqarfeqarpat tamanna imm. 2, nr. 2 litra a naapertorlugu isumakkeerinninnissamik pinngitsoortitsisinnaanngilaq, akiitsut pilersimanerannut naammaginartumik tunngavilersuut taaneqarsimappat. Tamanna assersuutigalugu tassaasinnaavoq akiitsoqartoq ilaqutaalu pisariaqartumik inissarsinissaat siunertaralugu taarsigassarsineq. Pisuni taamaattuni pissusissamisuussaaq akileraaruseriffiup piffissap sivitsorneqarnissaa isumaliutigissappagu, tamatumani akiitsoqartup akiitsut ilai akiitsut isumakkeerneqarnerannut ilagitillugit naafferartumik akilersussallugit.

Akiitsut ataasiartup aammalu maanna pisimasup qaangiuttup kinguneranik pilersimappata, assersuutigalugu inuussutissarsiutigalugu suliffittut nakkaattoorneq, taava akiitsut pisoqaassusiata pingaarutaa annikinnerulissaaq.

Taamatulli aamma akiitsoqartoq siornatigut suliassap aallartinnginnerani akiligassaqalersimanini pissutigalugu isumakkeerinninnissamik itigartitaasimasoq, tak. imm. 2, nr. 6, siunissaq tamaat isumakkeerinninnissamut mattunneqassanngilaq.

Taassuma saniatigut imm. 2 malillugu aalajangiinermi pingaartinneqassaaq akiitsulik taamaallaat imaluunniit annertunerusumik pisortanut akiitsumik kinguaattooqqanersoq. Akiitsulik pisortanut akiitsuisa saniatigut akiitsui allanut akiitsuuppata isumaliutigineqartariaqarpoq akiliisinnaajunnaarneq pillugu peqqussummi malittarisassat malillugit akiitsunik isumakkeerfigineqarnissamut qinnuteqarnissamut innersuunneqassanersoq, taamaalilluni akiitsoqarfiit assigiimmik pineqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Akerlianik akiitsulik annertunerusumik pisortanut akiitsoqarpat, akiitsoqarfiit assigiinngitsumik nalinginnaasumik pineqarneqariataarsinnaaneq ajorput.

Imm. 4-mut
Inatsisit oqaasertaanni pissutsit nalinginnaasumik isumakkeerinninnissamik mattussisussat taagorneqarpata, pisut allat takkussinnaapput tamatumani isumakkeerinninneq, naak mattussinissamik taagukkat taagorneqartut pigineqanngikkaluartut, taamaattorli sukumiisumik naliliinikkut itigartinneqartariaqarluni. Tamanna tunngavigalugu siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffiup isumakkeerinninnermik nalunaaruteqarnissani itigartitsissutigisinnaasariaqaraa, naak pissutsit imm. 2-mi pigineqanngikkaluartut, pissutsit allat isumakkeerinninnissamut aalajangiisuusussamik akerliusut pigineqarpata.

Aalajangersagaq assersuutigalugu atorneqarsinnaavoq akiitsoqartup imaluunniit akiitsoqartup aappaata imaluunniit inoqaataata inuussutissarsiorsinnaanertik tamakkiisumik atussallugu aalajangersimanngippata assersuutigalugu taamaallaat ullup ilaannaani taamatulluunniit sulisarlutik.

Imm. 5-mut
Isumakkeerinninneq aallaaviatigut inunnut immikkoortinneqarpoq, taamaattorli imm. 6-imut nassuiaatit takukkit. Siunnersuut akiliisinnaajunnaarneq pillugu peqqussummi § 197, imm. 3-mut naapertuuppoq.

Imm. 6-mut
Imm. 6-ikkut taamaattoq ingerlatseqatigiiffiit, peqatigiiffiit, sullissiveqarfiit nammineq ingerlattut, aningaasaateqarfiit assigisaaalu isumakkeerfigineqarnissaat ammaanneqarpoq, pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk. Aalajangersagaq taamaallat annikitsuarannguamik atorneqartussatut eqqarsaatigineqartoq assersuutigalugu pisuni soqutiginaateqalersinnaavoq, peqatigiiffik kikkunnulluunniit iluaqusersuiniartoq akileraarutitigut akitsuutitigullu piaarinani akiligassatigut kinguaattooruteqarpat.

Pisut imm. 1-4-mi pineqartut avataatigut inuit isumakkeerinninnermut periarfissaqarput pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk. Tamatumunngattaaq atatillugu aalajangersagaq annikitsuarannguamik atorneqartussatut eqqarsaatigineqarpoq. Aalajangersagaq assersuutigalugu isumakkeerinninnermut tunngavigineqarsinnaavoq akiligassat kinguaattoorutit eqqarsartaatsikkut naapaateqalernerup uppernarsarneqarsinnaasup kinguneranik pilersimappata.

§ 54-mut

Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu isumakkeerinninnermi akiitsoqartup akiitsuisa atorunnaarnissaat imaluunniit ikilisinneqarnissaat pineqarput. Ikilisitsinermut atatillugu akiligassanik unitsitsigallarneq aamma/imaluunniit akiitsut isumakkeerneqanngitsut ilaasa naafferartumik akilersorneqarnissaat pillugu aalajangersagaq aalajangersarneqarsinnaavoq. Piffissami akiligassanik unitsitsigallarfiusumi aammalu akilersuiffiusumi akiitsut ernialersorneqassanngillat. Aalajangersakkami imm. 1 aamma 2 katillutik akiliisinnaajunnaarneq pillugu peqqussumi § 198-imut naapertuupput.

Siunertaavoq misilittakkat pissarsiarineqartut ilutigalugit akiligassat isumakkeerneqanngitsut ilaasa naafferartumik akilersorneqarnissaat pillugu najoqqutassiat erseqqinnerusut suliarineqassapput, tassunga ilanngullugit akilersuutit piffissallu akilersuiffiusup sivisussusissaat.

§ 55-mut

Siunnersuut malillugu isumakkeerinninneq atorunnaassaaq akiitsoqartoq isumakkeerinninnermik suliamut atatillugu peqquserluttuliornermut pisuutinneqarpat, assersuutigalugu aningaasarsiat tamaasa nalunaarutigineqarsimatinnagit, imaluunniit akiiitsoqartup akiitsumi ilaasa isumakkeerneqanngisut akilersornissaannut atatillugu pisussaaffini annertuumik sumiginnarpagit, assersuutigalugu arlaleriarluni akilersuutissani piffissaagallartillugu akilinngitsoorpagit.

Isumakkeerinninnerup atorunnaarnerata kinguneraa akiitsoqartup pisussaaffeqalerneranik akiitsut tamaasa akilernissaannut akiitsut ilaat isumakkeerutaanikut ilaangullugit.

Aalajangersagaq katilluni pingaarnerusutigut akiliisinnaajunnaarneq pillugu peqqussummi § 229, imm. 1-imut naapertuuppoq.

§ 56-mut

Aalajangersakkami aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 54 a-mik tunngaveqarpoq, pissutigalugu aalajangersagaq innuttaasut akileraaruseriffimmut saaffiginnittarnerannik ilaqartillugu aammattaaq annertusineqarmat, taamatuttaarlu oqartussaaffiup Naalakkersuisunit isumagisassanngortinnissaa siunnersuutigineqarluni.

Imm. 1-mut
Akileraaruseriffiup innuttaasullu akornanni sukkanerusumik attaveqaqatigiittarnissaq naammassiniarlugu kiisalu pappiarat allaffissiat ileqqaarneqarnissaat anguniarlugu siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut digitalimik attaveqaqatigiinnerup atulernissaanut malittarisassanik aalajangersaasinnaassasut.

Aalajangersagaq ilaatigut akileraarutit A-t qarasaasiakkoortumik nalunaarsorneqartalernissaat pillugu malittarisassat aalajangersarneqarnissaannut tunngaviusinnaassaaq.

Aalajangersagaq naatsorsuutigineqarpoq innuttaasut ataasiakkaat digitalimik attaveqaqatigiinnermik atuerusunngitsut eqqarsaatigalugit atorneqassasoq, taamaalilluni nalunaarutit akileraaruseriffiup pineqartumit tigusai tassungaluunniit nassiussai digitalinngortinneqartassanatik.

Oqartussaaffiup erseqqinnerusumik atorneqarnissaa digitalikkut periarfissat ineriartorneranni inissisimassaaq.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkami ilaatigut tunngavigineqarpoq akileraaruseriffiup allakkat tamanut tunngasut amerlaqisut nassiussuuttarmagit. Siunertamut naleqquttuusinnaanngilaq taakkua tamarmik immikkut atsiortiterneqartassappata.

Højesterettip 7. juni 2001-imi aalajangiinerani, tamatumalu kingorna Erhvervs- og Selskabsstyrelsenimi ingerlatseqatigiiffiup atorunnaarsinneqarnerani pigisat agguaanneqartarnerannik sulialinnut tamanut atuuttumik saaffigiginnissuteqarnikkut, allakkat tamanut tunngasut atsiornertaqanngitsut inatsisitigut pingaaruteqarnerisa nalornissutaanerat pilerpoq. Siunnersuutikkut allakkat tamanut atuuttut erseqqinnerusumik suussusiisa nalunaarneqartarnissaanni taamatut nalornissuteqarnerup peerneqarnissaanut periarfissiisoqarpoq.

§ 57-mut

Aalajangersagaq atuuppoq aningaasarsianit akileraarutinik annertussusiliinermut nalinginnaasumut aammalu aningaasarsianiit akileraarutinik nalinginnaasumik immikkullu ittumik annertussusiliinermut atatillugu. Aammattaaq aalajangersagaq atuuppoq akitsuutinik annertussusiliinermut aammalu akitsuutinik immikkut ittumik annertussusiliinermut atatillugu.

Akileraaruseriffik qaqugukkulluunniit nammineerluni nalunaarsuiffimi akitsuutinillu nalunaaruteqarnermi kisitsinut uppernarsaatinik illuatungerisanut qinnuteqaateqarsinnaapput, assersuutigalugu akiitsugassarsinermi pissutsit pillugit isumaqatigiissutip nassiunneqarnissaanik illuatungerisat qinnuiviginerisigut. Akileraaruseriffik aammattaaq uppernarsaassutit allat piniarsinnavai, assersuutigalugu pisinnaatitsissut imaluunnit nalunaarut.

Akileraaruseriffiup illuatungerisanik oqaasiinnartigut isumaqatigiinniarnermut aggersaasinnaaneranut oqaasiinnartigut oqaloqatigiinneq allakkatigut atassuteqaqatigiinnermit ilaatigut paasisaqarfiusinnaasarnera pissutaavoq. Oqaatsimi oqaasiinnartigut isumaqatigiinniarnermi aamma pineqarpoq isumaqatigiinniarnerit atortut elektroniskiusut iluaqutiggalugit pisinnaanerat, assersuutigalugu web-cam-ikkut imaluunniit oqarasuaatikkut.

§ 58-mut

Aalajangersagaq akissarsianit akileraarutit pillugit inatsimi § 86-imik ingerlatitseqqinneruvoq, aalajangersagarmi aammattaaq inunnut akitsuutinut akiliisussaatitaasunut suliffeqarfinnullu tunngalersillugu annertusineqarnissaa siunnersuutigineqarmat. Aammattaaq allannguutit erseqqissaataanerusut suliarineqarput.

Imm. 1-mut 2-mullu
Akileraaruseriffiup naatsorsuutinik ingerlataqarnermik misissuisinnaaneranut inuussutissarsiummik namminneq ingerlaqartut aammalu inatsisit naapertorlugit inuit kiisalu naatsorsuuserinermik namminneerlutik ingerlatsisut ilaapput kiisalu inatsisilerituut aammalu inuit akitsuutininut akiliisussaatitaasut suliffeqarfiillu, naak taakkua inuussutissarsiummik ingerlataqanngikkaluartut. Tamatumuuna akileraaruseriffiup naatsorsuuserinermut atortussanik piniarsinnaanera aammalu akileraaruseriffiup sumiiffimmi sumiluunniit naatsorsuutinik misissuinissaa naleqquppoq.

Naatsorsuusiornermi atortunik assigisaannillu nassitsisussaatitaaneq atuuppoq apeqqutaatinnagu naatsorsuusiortussaatitaaneq naatsorsuusiortussaatitaannginnerluunniit. Naatsorsuutinik nammineq piumassutsimik ingerlataqarnermi aammattaaq atortussat taakkua nassiunneqartussaanerat pineqarpoq.

Atortussat nassiunneqartussatut piumasarineqartut siullermik tassaapput "naatsorsuusiornermut atortut bilagitallit", tamatumani ukiumoortumik naatsorsuutinut naatsorsuusiornikkut tunngavigineqartut kisimik siunertarineqaratik, tassunga ilanngullugit pappialatigut uppernarsaatissat tunngavimmikkut naatsorsuuserivimmi ingerlanneqartartut, aammattaarli eqqussukkat nalunaarsorneri, akitsuutit nalunaarsorneri, kassekladder, naatsorsuusiornerup aaqqissuussaanerata nassuiarnera assigisaallu, kontup assilineri assigisaallu. Nassitsisussaatitaanermi aammattaaq pineqarput akitsuutinut naatsorsuutaasinnaasut imaluunniit kildeskat pillugu naatsorsuutit.

Aammattaarli suliffeqarfik pillugu uppernarsaatitut pappialat allat nassiunneqarnissaat piumasaqaataasinnaavoq. Tamatumani tassaasinnaapput allaffigeqatigiittarneq, isumaqatigiissutit, naatsorsueqqissaarnerit, aktiaatillit allattorsimaffii, aktiaatilinnut/piginneqataassutinullu isumaqatigiissutit assigisaallu kiisalu kukkunersiuisut nalunaarutaat aamma kukkunersiuisut oqaaseqaataat.

Aalajangersakkami pineqarput naatsorsuusiornermi atortussat bilagitallit piffissamut naatsorsuusiorfiusumut siullermut ingerlaavartumullu tunngasut, tassunga ilanngullugu piffissaq akitsuuteqarfiusoq. Akileraaruseriffik taamaalilluni assersuutigalugu periarfissaqarpoq akileraartartup ukiumut isertitaqarfiusumut kingullermut naammassineqartumut naatsorsuutaasa misissuataarnissaanut takussallugulu taakkunani naatsorsuuteqarfiit oqimaaqatigiissinneqartutut nalunaarsimasut ukiumut ingerlasumut naatsorsuusiornermut naapertuuttuunersut.

Naatsorsuusiornermi atortut assigisaallu taamaallaat naatsorsuusiortumut tunngasut nassiunneqarnissaat piumasaqaatigineqarsinnaavoq, nassitsisussaatitaanermili assersuutigalugu aammattaaq pineqarlutik atortussat "ungasissumi sulineq pissutigalugu sulisup namminerisaminik najugaaniittut, imaluunniit atortussat naatsorsuusiorneq pissutigalugu nunami allami suliarineqartut, nunami allamiittut.

Atortussat nassiunneqarnissaat piumasaqaatigineqarsinnaavoq, taakkua akileraarusiinissamut aammalu akitsuutinut akiliisussaatitaanerup annertussusilerneqarnissaanut pingaaruteqarsinnaappata. Taamatut oqaasertaliinermi siunertarineqarpoq akileraaruseriffiup paasissutissat naatsorsuusiornermi atortussani takuneqarsinnaasut, akileraartussaatitaasut allat akileraarutaasa annertussusilerneqarnissaasa nakkutigineqarnissaannut kiisalu akitsuutinut tunngasut atorsinnaammagit. Akileraaruseriffik akileraartussaatitaasut allat akileraarusiiffigineqarnerannut akitsuusiiffigineqarnerannullu tunngasut nakkutigineqarnissaannut paasissutissat pissarsiarinissaannut taamaalilluni periarfissaqarpoq.

Atortussanik akileraarusiinissamut atugassanik nassitsisussaatitaaneq inuussutissarsiummik ingerlataqartut kikkulluunniit nunamut maanga tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akileraartussaatitaasut pisussaaffigaat. Taamaaqataanik inuussutissarsiummik ingerlataqartoq kinaluunniit akileraaruseriffimmut atortussanik nassitsinissaminut pisussaatitaavoq, apeqqutaatinnagu pineqartoq nunami maani najugaqarnersoq angerlarsimaffeqarnersorluunniit, nunami allamiinnersoq, Savalimmiuniinnersoq Danmarkimiinnersorluunniit.

Atortussat nunami allami, Savalimmiuni Danmarkimiluunniit suliffeqarfimmut tunngasut nassiunneqarnissaat piumasaqaatigissagaanni naatsorsuutigineqassaaq tamanna nunatsinni maani akileraarusiisarnerup imaluunniit akitsuutinut tunngasut nakkutigineqarnissaat siunertaralugu pissasoq. Taamaattorli Kalaallit Nunaata nunani tamalaani akileraarutitigut suleqateqarnerani tamanna ilaasutut aatsaat tamatumunnga pisussaaffeqarpat.

Inuussutissarsiummik nammineerluni ingerlatsisup qinnuigineqarnera naapertorlugu naatsorsuusiornermi atortussanik assigisaannillu akileraaruseriffimmut nassitsinissaanut pisussaatitaaneq taamatulli inummut inatsisilerinermik suliaqartumut kimulluunniit aammalu akitsuutinut pisussaatittumut kimulluunniit atuuppoq, apeqqutaatinnagu taakkua inuussutissarsiummik ingerlataqartuunersut ingerlataqartuunnginnersulluunniit.

Imm. 3-mut
Naatsorsuusiornermi atortut assigisaallu kissaatigineqartut inummi allamiippata, assersuutigalugu kukkunersiuisumi, akileraaruseriffiup atortussat inummit allamit pineqartumit piniarsinnaavai. Akileraaruseriffiup taama pisoqartillugu atortussat atoreerunigit inummut tassunga utertillugit nassiunneqarnissaat isumagissavaa.

Imm. 4-mut
Naatsorsuuserinermi atortut il.il. nassiunneqarnissaasa piumasarineqarnerannut taarsiullugu akileraaruseriffiup suliffeqarfimmi naatsorsuusiornermik misissuineq ingerlassinnaavaa, tamanna pisariaqartutut nalilerneqarpat. Taamatut misissuissagaanni aalajangersimasumik naliliinissaq tunngavigineqassaaq. Naatsorsuusiortoq/inuussutissarsiummik ingerlataqartoq misissuinermut atortut atorneqarnerannut nalinginnaasumik piumasaqaatissaqanngilaq, akileraaruseriffik misissuinermut atortut taakkua atorneqarnissaat pisariaqartoq naliliippat aammalu inatsimmi aalajangersakkamut innersuussippat taakkunani misissuinermut atortussat allassimammata.

Suliffeqarfimmut takuniaanissaq pisariaqartoq naliliisoqarpat sulissutigineqassaaq misissuilluni takuniaanissami inuussutissarsiummik ingerlataqartup ulluinnarni sulinera akornuserneqassanngitsoq. Taamaattumik ilaatigut sulissutigineqassaaq suliffeqarfimmut takuniaaneq suliffeqarfimmik siumoortumik isumaqatigiissuteqarnikkut aammalu taanna suleqatigalugu pissasoq. Nalunaaqqaarani suliffeqarfimmik takuniaaneq taamaallaat pissaaq misissuinermi siunertarineqartoq suliffeqarfimmik siumoortumik ilimasaarereernermi maangaannartinneqarpat.

Siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffiup misissuiartornermini uppernarsaammik eqqortumik takutitaqarnissaa erseqqissarneqassasoq. Kikkut oqartussaasuusut atorfilittap sinniisuuffiginerai, kiisalu pineqartup kinaaneranut uppernarsaat piumasaqaatitaqanngitsumik takutinneqassaaq.

Siunnersuut malillugu akileraaruseriffiup suliffeqarfimmik misissuinera eqqartuussisut aalajangiinngikkaluartut ingerlanneqarsinnaavoq.

Naatsorsuuserinermi atortut assigisaasalu misissorneqarnerat "sumiiffimmi sumiluunniit" pisinnaavoq. Aalajangersakkami akileraaruseriffik taamaallaat illuummi tassani ininilu taakkunani naatsorsuuserinermi atortut nalinginnaasumik toqqortarineqarfiini misissuisinnaatitaavoq. Suliffeqarfinni mikinerusuni amerlanertigut illuutip inuussutissarsiornermut tunngasortaa namminerisamullu tunngasortaa erseqqissumik avissaartinneqartanngillat, tassami "allaffissorneq" amerlanertigut "namminerisami" ingerlanneqartarmat. Pisuni taakkunani akileraaruseriffik aalajangersagaq naapertorlugu illup ilaanut allaffissorfiusumut naatsorsuuserinermilu atortut toqqortarineqarfiannut isersinnaatigaavoq. Naatsorsuuserinermi atortut il.il. sulisup nammineq najugaaniippata, assersuutigalugu "ungasissumi sulinerup" kinguneranik, aamma akileraaruseriffik sulisup najugaata ilaani, naatsorsuuserinermi atortut assigisaasalu toqqortarineqarfianni misissuinissaminut periarfissaqarpoq.

Inini namminerisamik ineqarfinni imaluunniit sukisaarsaartarfinni qaqutigoortumik misissuinissaq pisariaqartoq naliliisoqarpat, tamanna illumi misissuineq pillugu eqqartuussisarnermi inatsimmi kap. 5-imi tassungalu ilanngullugu § 11-mi malittarisassat naapertorlugit pissaaq, tamatuma kingorna misissuineq inuup taassuma aallartiffigineqartussap akuerinngippagu, tamanna tunngaviatigut taamaallaat eqqartuussisup aalajangiineratigut pissaaq.

Aammattaaq ornigulluni misissuinerni akileraarusiinissap eqqarsaatigineqarnissaa tunngaviussaaq. Akileraaruseriffik isumaqarpat paasissutissat inummut allamut tunngasut akileraarusiinissamut pingaaruteqartut atortussat misissuataarneranni takkuttut, akileraaruseriffiup tamanna atorniarsinnaavaa.

Akileraaruseriffiup aningaasat uninngasuutit assigisaallu imminnut amerlaqatigiinnersut naatsorsorsinnaavai. Oqaaseq "assigisaallu" "aningaasat atoriaannaat" saniatigut aningaasanut atorneqarsinnaasunut tamanut atuuppoq.

Taamaallaat inuussutissarsiummik ingerlataqartut ingerlatsinermi pigisat nalillit sumiiffimmi naatsorsornissaat nalilernissaallu pisinnaatitaaffigaat. Aalajangersagaq inuussutissarsiummik ingerlataqartunut naatsorsuusiortuunngitsunut aammalu inuussutissarsiummik annikinnerusumik ingerlataqartunut immikkut pingaaruteqarpoq.

Siunnersuutigineqarpoq erseqqissarneqassasoq inuussutissarsiummik ingerlataqartoq suliffeqarfimmilu sulisut misissuinerup ingerlanneqarnerani pisariaqartumik ikiuullutillu siunnersuissammata.

Imm. 5-mut
Naatsorsuusiornermi atortunut il.il. isersinnaanermi atortussat sumiinnerat apeqqutaanngilaq. Taamaalilluni aammattaaq atortussanut qarasaasianiittunut isersinnaaneq periarfissaavoq. Tamanna atuuppoq apeqqutaatinnagu akileraaruseriffik naatsorsuusiornermut paasissutissanik inuussutissarsiummik ingerlataqartumit/naatsorsuuserisumit imaluunniit inummit allamit piniarsimanersoq imaluunniit suliffeqarfimmi misissuisimanersoq. Akileraaruseriffiup taamaalilluni toqqarsinnaavaa qarasaasiakkut paasissutissanut qarasaasiakkut isersinnaanerluni, assersuutigalugu paasissutissat qarasaasiakkut nassiunnerisigut.

Imm. 6-mut
Imm. 6-imi missingersuummik annertussusiliinissamut inatsisitigut tunngavissaq erseqqissoq inissinneqarpoq, tamatumani akileraartussaatitaasup naatsorsuusiornermi atortunik atugasseeqqinnissamik qinnuteqarneq naalakkumanngippagu. Taamaattorli missingersuummik annertussusiliinermi naatsorsuutigineqassaaq, naatsorsuutinik misiliinissap pinngitsoortinneqartup assersuutigalugu nammineerluni nalunaarsuinermi imaluunniit akitsuutit nalunaarutigineqarnissaanni uppernassuseqarneq annikillerujussuassammat.

Imm. 7-mut
Eqqartuussisut aalajangiinngikkaluartut politiit ikiuussinnaapput inuussutissarsiummik ingerlataqartup/naatsorsuuserisup najukkaminut akileraaruseriffik misissuiartortoq isersinnaatinngippagu. Politiit suliassaat taamaallaat tassaavoq misissuinerup ingerlannissaani inuit akornusersuisinnaasut pinngitsoortissallugit. Akileraaruseriffik tunngavilersuutitalimmik ilimasuttariaqarpoq pissarsisinnaaneq nangarneqarsinnaasoq, imaluunniit misissuinerup immikkut ittuunera peqqutigalugu ajornartorsiutaalersinnaammat, takuniaanerup aallartinneranit politiit najuuttariaqassammat, misissuinerup aallartinneqarnerani politiit ikiuuteqqullugit aggersarneqarsimappata.

Aalajangersagaq siusinerusukkut maannamullu isumaqatigiissuteqarnikkut atuutsinneqarsimanngilaq. Pissutsini piviusuni politiit pisariaqartinneqarfinni atorfissaqartinneqartillutik akuersaarumasarsimannginnermik tusarliussisarsimanngillat.

§ 59-mut

Imm. 1-mut
Nutaatut erseqqissaatitut aalajangersakkatut siunnersuutigineqarpoq, kinaluunniit suliffeqarfiutiminut atatillugu akileraaruseriffimmut nalunaaruteqarnerminut atatillugu tamatumunnga tunngasut naatsorsuuserineq pillugu inatsimmi naatsorsuutinik assigisaannillu, aamma niuernermi uppernarsaatit, toqqorsisarneq pillugu malittarisassat naapertorlugit toqqorsimassavai. Tamanna atuuppoq, pineqartoq naatsorsuuserisussaatitaappat naatsorsuuserisussaatitaanngippalluunniit.

Nalunaarsuisussaatitaasoq naatsorsuuserisussaatitaappat, paasissutissallu nalunaarsuisussaatitaasup naatsorsuutaanut ilaappata, naatsorsuusiiorneq ima aaqqissuunneqassaaq, paasissutissat nalunaarutigineqartut naatsorsuutinut tulluussarneqarsinnaallutik.

Akileraartarnermi aalajangersagaq assersuutigalugu atuuppoq sulisitsisunut isertitat A-t akilerneqarsimasut nalunaarutigineqarnerini. Akitsuusersuinermi aalajangersagaq assersuutigalugu nioqqutissanik eqqussuinermi nalunaarusiornernut atatillugu atorneqartarpoq.

Imm. 2-mut
Nalunaarsuisussaatitaasup akileraaruseriffiup piumasaqarneratigut najoqqutassat paasissutissanut nalunaarutigisassanut tunngaviusut nassiuttussaavai.

Imm. 3-mut
Akileraaruseriffiup, pisariaqartutut nalilerneqarpat, qaqugukkulluunniit kinaassutsimik uppernarsaateqartumik eqqartuussivimmit akuerineqaqqaarani naalunaarsuisussaatitaasup najoqqutassaatai misissorsinnaavai. Misissuinermi piginnittoq sulisuilu akileraaruseriffik pisariaqartitaanik ilitersuutissavaat.

Aalajangersimasumik naliliinermi apeqqutaavoq taama misissuinissaq pisariaqartutut nalilerneqarnersoq. Nalunaarsuisussaatitaasoq nalinginnaasumik misissueriaatsit atorneqarnissaat allatut tunngavilersussallugit piumasaqarsinnaasanngilaq, taamaallaat misissueriaatsip taassuma atornissaa akileraaruseriffiup pisariaqartutut nalilerpagu, misissueriaaserlu pillugu inatsimmi aalajangersagaq innersuussutigiguniuk.

Suliffeqarfimmut takuniaanissaq pisariaqarsorinarpat, eqqarsaatigineqassaaq misissuiar-tornermi inuussutissarsiutilik suliaanik akornusersorneqannginnissaaq. Taamaammat ilaatigut anguniarneqassaaq suliffeqarfik siumut isumaqatigeqqaarlugu suleqatigalugulu takuniaasoqartassasoq. Kalerreeqqaarani suliffeqarfimmut misissuiartorneq taamaallaat pisassaaq, suliffeqarfik siumut kalerrereerlugu misissuiartorneq maangaannartussatut isumaqarfigineqarpat.

Erseqqissaatitut siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffimmit misissuiartortoqarnerani kinaassutsimik uppernarsaatit takutittarnissaat. Uppernarsaatitut takutinneqassaaq atorfillip pisortat kikkut sinniisuuffiginerai, kiisalu nammineq kinaanini uppernarsarlugu. Kinaassutsimik uppernarsaat piumaffigineqarani takutinneqassaaq.

Siunnersuut malillugu akileraaruseriffik eqqartuussivimmit akuerineqaqqaarani suliffeqarfinnut misissuiartorsinnaavoq. Inatsisit atuuttut malillugit tamanna aamma pisinnaatitaassutaavoq.

Najoqqutassanik misissuineq "sumiiffimmi" pissaaq. Aalajangersakkami taamaallaat akileraaruseriffik misissuisinnaatitaavoq illumi ininilu suliffeqarfiup ingerlanneqarfiani, soorlu inini najoqqutassat toqqorsimaneqarfiini. Suliffeqarfinni minnerusuni illu inuussutissarsiorfittut ingerlatsivik namminerlu angerlarsimaffik erseqqissumi avinneqartanngillat, allaffissorneq "angerlarsimaffimmi" ingerlanneqakkajuttarmat. Taamaattoqartillugu aalajangersagaq malillugu akileraaruseriffik illumi allaffissornermik ingerlatsiviusumi kiisalu naatsorsuutitigut najoqqutassat il.il. toqqorsimaffiani isersinnaavoq. Najoqqutassat sulisup angerlarsimaffianiippata, soorlu "ungasianit sulineq" peqqutigalugu, akileraaruseriffik sulisup angerlarsimaffiani najoqqutassat uninngatinneqarfiani misissuiartorsinnaavoq.

Qaqutigoortumi pisartuni inini angerlarsimaffiusumi imaluunniit sunngiffimmi illuararisami misissuinissaq pisariaqassappat, eqqartuussisarneq pillugu inatsisip kap. 5-iat naapertorlugu misissuisarneq pillugu malittarisassat malillugit pisassaaq, misissuineq misissuiffigisassami piginnittoq akuersaanngippat, najoqqutassaavoq taamaallaat eqqartuussisup aalajangiineratigut pisinnaavoq.

Aamma ornigullu misissuinermut tunngavigisami akileraarnermi amerlassusiliineq eqqarsaatigineqassaaq. Najoqqutassanik misissuinerup nalaani inummut allamut paasissutissat pisariaqartitat akileraaruseriffiup naammattoorpagit, tamanna tassani atorneqarsinnaavoq.

Erseqqissaatissatut siunnersuutigineqarpoq suliffiutilik suliffimmilu sulisut akileraaruseriffiup misissuinerani sapinngisamik ikiussagaat ilitsersorlugulu.

Imm. 4-mut
Najoqqutassat qanorluunniit isikkoqaraluarpata pissarsiarineqarsinnaassapput. Taamaalilluni najoqqutassat aamma qarasaasiamiittut iserfigineqarsinnaallutik. Tamanna atuuppoq akileraaruseriffiup najoqqutassat suliffiutilimmut /naatsorsuuserisumut allamilluunniit nassiuteqquneqaraluarpata, imaluunniit misissuineq suliffeqarfimmi isumagineqarpat. Taamaalilluni akileraaruseriffik paasissutissat elektroniskiusut iserfigisinnaanissaannik aalajangersinnaavoq, soorlu qarasaasiaq aqqutigalugu paasissutissanik nassitsinnikkut.

Imm. 5-mut
Nalunaarusiortussaatitaasup akileraaruseriffik sumiiffimmut misissuinissaanut iseqqunngippagu politiit eqqartuussivimmit akuerineqaqqaaratik ikiuussinnaapput. Politiit taamaallaat suliassaraat misissuinerup ingerlannerani assersuinissat pitsaaliornissaat. Akileraaruseriffik tunngavissaqartumik ilimasussinnaapput isertinneqarnissaq itigartitsissutigineqassasoq, imaluunniit misissuinerup immikkut ittuunera peqqutigalugu ajornartorsiortitsisoqassasoq, taamaalilluni politiit takuniaanerup aallartinneranit najuuttariaqassallutik, misissuinerup aallartinnginnerani politiit ikiortissarsiarineqarsimagunik.

Aalajangersagaq siusinerusukkut maannamullu isumaqatigiissuteqarnikkut atuutsinneqarsimanngilaq. Pissutsini piviusuni politiit pisariaqartinneqarfinni atorfissaqartinneqartillutik akuersaarumasarsimannginnermik tusarliussisarsimanngillat.

§ 60-mut

Imm. 1-mut
Siunnersuutigineqarpoq inuit selskabini minnerpaamik 25 procentinik piginneqataassuteqartut imaluunniit taasinermi nalinik tamarmiusunik 50 procentit sinnerlugit pigisaqartut (amerlanerussuteqartunik aktiaatillit) akileraaruseriffiup aalajangerneratigut piginneqataassuteqarnerup taassumalu katissimalluni aappaata ingerlatseqatigiiffiullu akornanni isumaqatigiissutit pingaarutillit paasissutissiissutigissavai. Taamattaaq inuit nunamut maanga tamakkiisumik akileraartussaanngitsut piginneqatigiiffik nunami maani angerlarsimaffeqarpat piginneqataassuteqarnerup ingerlatseqatigiiffiullu pineqartup akornanni aningaasarsiornikkut isumaqatigiissutit pingaarutillit pillugit paasissutissiissapput. Taamattaaq atuuppoq inunnut tamakkiisumik akileraartussaatitaasunut, marloqiusamik akileraartarneq pillugu isumaqatigiissut malillugu nunami allami angerlarsimaffeqartutut naatsorsuussaasunut (marloqiusamik qullersaqarfeqarneq).

Siunnersuummi tunngavigineqarpoq illuatungaatigut aalajangersimasumik nalilerneqarpat, akileraartussaatitaasup pineqartup pisuussutai pillugit saniatigut paasissutissanik pissarsinissaq pisariaqassappat. Allatut oqaatigalugu, paasissutissanik pissarsiniarluni misissuinissaq pisariaqassaaq, soorlu piginneqataassuteqarnerup taassumalu aktieselskabip pigisaata akornanni niunernermi atugassarititaasut nalinginnaat eqquutsinnagit niuertoqarsimanersoq ilimagineqarpat. Illuatungaatigut piumasaqaataanngilaq akileraaruseriffik akileraartussaatitaasumut tunngavilersortariaqanngilaq, oqartussaasut sooq isumaqarnersut pisuussutit pillugit saniatigut paasissutissanik akileraartartumit atorfissaqartinneqarnersut. Taama piumasaqarneq pisut malilugit akileraartartup aningaasaqarnera pillugu misissuinissami paasissutissanik pissarsiniarnermi siunerta maangaannartussaavoq.

Piumasaqaat eqqarsaatigalugu tamatuma saniatigut malugineqassaaq, piginneqataassuteqarnerup taamaassappat piginneqataassuteqarnerusup taassumaluunniit katissimallugu aappaa kiisalu ingerlatseqatigiiffiup piginneqataassuteqarnerup aqutaata akornaanni pingaarutilinnik isumaqatigiittoqarsimanersut pillugit paasissutissiissasoq, paasissutissanilu minnerpaamik ersissaaq isumaqatigiissut qanga pisimanersoq, isumaqatigiissutit suunersut, kiisalu isumaqatigiissutip imarisai pingaarnerit, soorlu isumaqatigiissutip suuneri aningaasaqarnikkullu qanoq annertutiginersut.

Piginneqataassuteqarnerup aallaqqaammut aalajangissavaa pingaaruteqarnertut piumasaqaat eqquutsinneqarnersoq. Isumaqatigiissutilli ilaat pingaaruteqartutut isumaqarfigineqartuarsinnaapput. Pingaartumik tassaasarput piginneqataassuteqarnerup taassumaluunniit katissimallugu appaata ingerlatseqatigiiffiullu atorfitsitsineq, taarsigassarsineq, attartorneq illumillu tunniussineq pillugit isumaqatigiissutit. Pigisanik tunniussineq aningaasaqarnikkut isumaqatigiissutaasinnaavoq pingaarutilik paasissutissiisussaatitaanermut ilaatinneqartoq. Piginneqataassuteqarneq ingerlatseqatigiiffillu niueqatigiinnermi ingerlaavartumik akiitsoqatigiippata, suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut immini ilaavoq, akerlianik isumaqatigiissut naapertorlugu nuieqatigiinnerit ataasiakkaat ilaatinneqaratik.

Aamma isumaqatigiissutit ingerlaavartumik akiitsoqatigiinnermut ilaasut niueqatigiinnermilu atugassarititaatut nalinginnaasut malillugit, paasissutissiissutigineqassapput, naak isumaqatigiissutit taamaattut aktieselskabeqarneq imaluunniit anpartsselskabeqarneq pillugu inatsit naapertorlugu allakkatigut saqqummiussisarnissaq pillugu piumasaqaatinut ilaanngikkaluartut.

Piginneqataassuteqarnerup ingerlatseqatigiiffiullu akornanni isumaqatigiissutit pingaarutillit taakkuluunniit allannguutat paasissutissiissutigineqassapput, apeqqutaatinnagu ukiup akissarsiorfiusup ingerlanerani piginneqataassuteqarnerusutut qanga atuutilersimanersoq.

Pisuussutit pillugit ilassutitut paasissutissanik akileraartussaatitaasoq piumaffigineqarsinnaavoq, ukiumi akissarsiorfiusumit siuliiniillu, paasissutissat taamaattut ukiumut akissarsiorfiusumut akileraarutit amerlassusilernissaannut pingaaruteqarsinnaappata, oqartussallu allanngortissinnaasaat, takuk §§ 47, 48, 51 aamma 52.

Imm. 2-mut
Siunnersuut malillugu akileraaruseriffiup akileraartartoq piumasaqarfigisinnaavaa piffissap naammaginartup iluani ilassutitut paasissutissanik tunniusseqqullugu. Piumasaqarnermi ukiut siulii ilanngunneqassappata piffissaliussaq tupinnanngitsumik sivisunerussaaq. Akileraartartup piffissaliussap sivitsorneqarnissaanik qinnuteqaataa nalinginnaasumik akuerineqartariaqarpoq, piffissaliussaq akileraaruseriffiup taggissimasaa akileraartartup taassumaluunniit kukkunersiuisuata sulinngiffeqarnerat nalaarpagu, imaluunniit akileraartartup kukkunersiuisuata ulapinnera nalaarpagu.

Taamattaaq isertitassat eqqoriarlugit tagginneqarsinnaapput paasissutissat akileraaruseriffiup piffissaliussaa eqqorlugu takkussimanngippata.

§ 61-mut

Inuit inuttut inatsisilernermiluunniit attuumassutillit aningaasaqarnerat imaluunniit inuussutissarsiornermut tunngasut pisortani oqartussanit allanit pissarsiniarnissaanik Naalakkersuisut akileraaruseriffik pisinnaatissinnaavaat, akileraarutinik naatsorsuinermut imaluunniit Namminersornerusut kommunilluunniit pissarsiassaannik akiliisitsiniarnermut pingaaruteqarpata, inuit pineqartut pillugit akileraaruseriffiup paasissutissaataasa ataqatigiissinneqarnissaat siunertaralugu.

Aalajangersagaq malillugu akileraaruseriffik aningaasarsiornermut inuussutissarsiornermulluunniit tunngasut pillugit paasissutissanik taamaallaat pissarsiniarsinnaavoq, taamaallaallu paasissutissat suliamut tunngassuteqarpata naammappatalu, akileraarutit eqqortumik naatsorsornissaannut imaluunniit Namminersornerusut kommunilluunniit pissarsiassamik akilersinniarnerinut aatsaat iluaqutaassappata.

Pisortat sulianik suliarinnittarnerat pillugu inatsisartut inatsisaata § 28, imm. 1-iani taaneqartut malillugit inuinnarnut tunngasut pillugit paasiniaasinnaanerit pisinnaatitaanermut ilaanngillat.

Nalunaarsuutinik ataqatigiissitsisarnermi malittarisassat nalinginnaasut aalajangersakkap aqunneqarnerani atorneqartassapput.

Oqaaseqatigiit " akileraarutit naatsorsornissaannut imaluunniit Namminersornerusut kommunilluunniit pissarsiassaminnik akilersinniarnerinut pingaaruteqarpata", naatsorsuinissamut akiliisitsiniarnissamullu immini taamaallaat atuutinngilaq, aammali akileraaruseriffik misissuisinnaaniassammat paasissutissat kukkusut pitsaaliornisarlugit imaluunniit sunniuteqartumik akiliisitsiniarnissamut atorneqassalluni. Taamaalilluni aningaasaqarnikkut inuussutissarsiornikkulluunniit tunngasunik paasissutissanik qarasaasiakkut pissarsinissamut akileraaruseriffik periarfissinneqassaaq, ingerlaavartumik misissuinikkut ujaasinermi atugassanik.

Akileraaruseriffiup pisortanit allanit paasissutissanik nalunaarsukkanik pissarsisinnaanerat ilaatigut pisinnaavoq qarasaasiakkut paasissutissat nalunaarsukkat toqqorsimaffiinut iserfiginerisigut, taamallu paasissutissanik qarasaasiamut toqqortikkanik pissarsiorsinnaallutik, soorlu diskette, cd-rom imaluunniit paasissutissat immiunneqarfii atorlugit.

Paasissutissat ataqatigiissinneqarnerat pillugu inuit pineqartut toqqaannartumik ilisimatinneqassanngillat.

Pisortat allat nalunaarsuutaat paasissutissanik akileraaruserfiffimmi nalunaarsorsimasuni ataqatigiissitsinissaq siunertaralugu akileraaruseriffiup atorsinnaasai pillugit assersuutitut taaneqarsinnaapput:

• Isumaginninnikkut pisartagallit nalunaarsorsimaffii.
• Pisat amerlassusiinik nalunaarsuutit.

Pisortat paasissutissanik nalunaarsukkanik akileraaruseriffiup pissarsineranut atatillugum tunniussinermi aningaasartuuteqassappat namminneq akilissavaat, akerlianik akileraaruseriffik paasissutissanik tamakkunannga pissarsinermini suliarinninnerminilu aningaasartuuteqassaguni nammineq akilissavai.

§ 62-mut

Imm. 1-mut
Aalajangersagaq malillugu inuit inuttut inatsisilerinikkullu akisussaasut akileraarnikkut kiffartuussusunilluunniit assigisaannik pisortanik annaasaqartitsisimasut imaluunniit annaasaqartitsiniarsimasut pillugit akileraaruseriffik nalunaarsuisinnaavoq, taassuma ataani aningaasarsianit akileraarutit akitsuutillu.

Aalajangersakkami siunertarineqarpoq akileraartarneq pillugit inatsimmik unioqqutitsiniarnerit pitsaaliornissaat kiisalu pisortanut akiligassanik allanik, kiisalu akileraartarneq pillugu inatsimmik unioqqutitsinernik paasiniaanerni peqataaneq.

Oqaatsimi pisortanut akiligassani assersuutigalugu pineqarpoq aningaasarsianit ilanngaanissamik akiliisitsiniartartup peqqussuta, ATP-mut tapiissutitut akiliutit assigisaallu.

Nalunaarsuutit atorlugit akileraaruseriffik inuit ingerlatseqatigiiffiillu akileraarutinik akiliinngitsoornissaannik aarlerinaatillit kikkuuneri pillugit ilimasaarneqarsinnaavoq. Taamaalilluni akileraaruseriffiup suliassat samminissaannut pitsaanerusumik piareersarsinnaavoq, suliassani inuit ingerlatseqatigiiffillu taamaattut peqaataaffigisaanni, kiisalu pisuni inatsisinik unioqqutitsiffiusuni imaluunniit unioqqutitsiniarsarisunik paasisaqarniarluni.

Nalunaarsuummut ilanngunneqassaaq pineqartoq akileraarutitigut pisortanik annertuumik annaasaqartitsisimappat annaasaqartitseriarsimappalluunniit. Ilanngunneqarnermi allaffissornikkut aalajangertoqarsimassaaq imaluunniit eqqartuussuteqarsimassalluni, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit paasineqarsimallluni pineqartoq taaneqartuni pisortanik annaasaqartitsisimappat imaluunniit pisortat taamaattunik annaasaqarteriarsimappagit. Aalajangiisimanerup taassuma inaarsimanissaa piumasaqaataanngilaq.

Annaasaqartitsisimanerup malitsigisaanik nalunaarsorneqarneq piumasaqaataanngilaq, pineqartorlu piaaraluni imaluunniit sakkortuumik mianersuaalliornikkut iliuuseqarsimasoq. Nalunaarsuineq pisinnaavoq, paasineqarpat pisortat pineqartumit annaasaqartitsisimappat. Tassunga atatillugu annaasaqaatigineqartut pinngitsaaliissummik akilersinniarlugit tunniunneqarsimappata.

Misiligutini nalunaarsuinissamut tunngaviussaaq pineqartoq pisortat annertuumik annaasaqartinniarsimagai, pineqartorlu ilisimasaminik iliuuseqarsimasoq.

Taama misiliinermi naammanngilaq, pineqartoq assersuutigalugu malittarisassat nalorninartut imminut iluaquserniarluni kukkusumik paasisimappagit imaluunniit akileraarutissat naatsorsorsimallugit iluanaaruteqarniarluni sapinngisamik annikinnerpaamik akileraarnermik kinguneqartumik. Paasineqarpalli pissutsit pingaarutillit nipangiussimaneqarsimappata imaluunniit paasiuminaassarsimappata, misiligummik nalunaarsorneqarnissamut peqqutissatut naammassinnaapput. Tamanna immikkut atuuppoq inuk assersuutigalugu akileraarnikkut akuerineqarsinnaanngitsumik aaqqissueqataasimappat.

Nalunaarsorneqarnissamut tunngavittut assersuutit tassaasinnaapput eqqartuussutit pineqaatissiisssutit, allaffissornikkut akiliisitaanissamik aalajangerneq, taarsiisussaatitaasutit eqqartuunneqarnq, imaluunniit akuerineqarsinnaanngitsumik akileraarnikkut aaqqiinissamut neqerooruteqarsimasutut paasineqarneq.

Annersuutimik annaasaqartitsineq annaasaqartitsiniarnerluunniit pillugu piumasaqaammi aningaasat imminni amerlangaatsiassammata. Misiligutini pisortat annaasaqarsinnaanerat naatsorsoruminaassinnaavoq, annaasaqartitsisoqarsimappalli najoqqutassat piumasaqaataassaaq aningaasat ataatsimut isigalugit 50.000 kr. ataassimassanngikkai.

Paasissutissat nalunaarsorneqartut tassaassapput pineqartup kinaaneranik paasissutissat kiisalu nalunaarsorneqarnissamut tunngaviit pillugit paasissutissat. Inuup inatsisitigut akisussaasup kinaassusianik nalunaarsuinermut atatillugu, tassaasinnaavoq inuk ataaseq ikittulluunniit inatsisitigut akisussaasut, soorlu assersuutigalugu aktieselskabi piginneqataassuseqarnermit pigineqartoq, pineqartup inuttut inatsisitigulluunniit akisussaasup kinaassusia nalunaarsorneqarsinnaavoq.

Nalunaarsuinermi malittarisassat nalinginnaasut, paasissutissannik atuineq ingerlatitseqqinnerlu nalunaarsuineq pillugu inatsit atuuttoq malinneqassaaq.

Akileraaruseriffik paasissutissanik akisussaasutut aalajangissaaq inuup inuttut inatsisitigulluunniit akisussaasup nalunaarsorneqarnissamini piumasaqaatit eqquutsinnerai. Nalunaarsorneqarneq pillugu tassungalu tunngailersuutit pillugit pineqartoq akileraaruseriffiup nalunaarfigissavaa, nalunaarsuineq ilutigalugu.

Nalunaarsuinissamik akileraaruseriffiup aalajangiinera Skatterådimut naammagittaalliutigineqarsinnaavoq, takuuk § 2, imm. 1.

Imm. 2-mut
Nalunaarsuineq malittarisassat malillugit akileraaruseriffiup isumagisinnaasaa piffissatigut killeqarpoq. Taamaalilluni nalunaarsorneqarneq pissutsit nalunaarsuinermut tunngaviusut paasinerannit ukiut tallimat sinnernerini pisinnaanngilaq. Taamattaaq nalunaarsorneqarneq pissutsit nalunaarsuinermut tunngaviusut paasinerannit ukiut tallimat qaangiunnerini peerneqassaaq, tamanna sioqqullugu nalunaarsorneqarnissamut peqqutit nutaat nalunaarsuinerup ingerlatiinnarnissaanik kinguneqartut pisimanngippata. Pissutsit nutaat nalunaarsorneqarnissamut tunngaviliisut paasineqarpata nalunaarsorneqarneq ukiunik allanik tallimani ilaneqassaaq.

§ 63-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 92-iat nanginneraa, taamaattorli paasissutissat akileraaruseriffiup piumasinnaasai pillugit suussanersut ataasiakkaatigut erseqqissaaneqarluni.

Imm. 1-mut
Aalajangersakkat siunertaraa akileraaruseriffik misissuinissamut qularnaariffigineqassammat, paasissutissat akileraartartumit/akitsuuteqartussamit pissarsiaasimasut, akileraaruseriffiup inummit allamit pissarsiaanit eqquunnersut (paarlaasseqatigiilluni kukkunersiuineq). Aalajangersagaq ilaatigut atorneqassaaq takussutissaq ataaseq arlallilluunniit piviusunut tulluunnersut pillugit misissuinermi.

Siunnersuutigineqarpoq kinaluunniit namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartoq, ilaallutik akunnermiliuttartut akitsorterussisartullu, piumaffineqarnermikkut kaaviiaartitat, pineqartup namminersortut atisigut taasat sinnerlugit suliarisimasai imaluunniit ingerlateqqissimasai, pillugit akissarsialeriffimmut tunniussisussaatitaassapput. Taamaalilluni akileraaruseriffiup namminersortup kaaviiaartitai suunersut, piffissaq, amerlassutsit assigisaallu pillugit qinnuigisinnaavaa saqqummiuteqqullugit, tassalu pineqartup namminersortoq alla aqqatigut taaneqartoq peqatigalugu kaaviiaartissimasai. Paasissutissat namminersortup tunniussassaasa annertussusii suunerilu pillugit akileraaruseriffiup qinnuteqarnermini aalajangersassavai. Akileraaruseriffiup paasissutissat qinnutigisai tassaasinnaapput namminersortut marluk akornanni piffissami aalajangersimasumi kaaviiaartitat, soorlu kaaviaartitat aalajangersimasut ilaat, soorlu faktura-t aalajangersimasut.

Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq tunisassiornermi, pisiortornermi tuniniaanermiluunniit peqatigiiffiit inuussutissarsiornikkullu kattuffiit assigisaat, taassuma ataani ingerlatseqatigiiffiit, paasissutissiisussaatitaanerannut aamma ilaassasut kattuffiit ilaasortaminnut akiitsoqatigiiffii. Kaaviaartitat sulialluunniit suuneri pillugit paasissutissanik piumasaqartoqarsinnaavoq, kiisalu nioqqutissat tunisimasat, akissarsiat amerlassusii, kaaviiaartitsinermi sulialluunniit ingerlannerani piffissaq, kiisalu akissarsiat qanga qanorlu akilerneqarsimanersut.

Imm. 3-mut
Siunnersuutigineqarpoq, pissutsit pisariaqarpata, Naalakkersuisut pisuni ataasiakkaani aalajangiisinnaasut paasissutissanik taamaattuni namminersortut atiisigut taaneqanngitsut akornaanni suleqatigiissutaat pillugit paasissutissanik piumasaqartoqarsinnaasoq. Naatsorsuutigineqarpoq pissutsini piviusuni pisinnaatitaaneq akileraarutinut Naalakkersuisumut suliassanngortinneqassasoq. Aalajangersagaq ilaatigut atorneqarsinnaavoq, sammisaqarfimmi ataatsimi imaluunniit namminersortup ataatsip arlallilluunniit kukkunersiornerinut atatillugu pissutsit misissorneqarneranni.

§ 64-mut

Aalajangersakkat akileraartarnermut inatsisip § 98-iat tunngavigaa, oqariaatsit ataasiakkaat erseqqissaasiutitut allanngortinneqarsimammata.

Aalajangersakkat siunertaraa akileraaruseriffik paasissutissanik tamanik piumasaqarnissaanut pisinnaatinneqassasoq, pissutsini akileraarnermi angissusiliinermut akitsuutinillu taggissinermut pingaaruteqarluartutut isumaqarfigineqarpata. Aalajangersagaq atorneqassaaq paasissutissanut tunngasut pisortani oqartussat, ingerlatseqatigiiffiit, umiarsuaatileqatigiiffiit, peqatigiiffiit, aningaasaateqarfiit, aningaasaliisarfiit suliffiillu allat §§ 30-39 malillugit akileraaruseriffimmmut nalunaarsuuteqarsimannginnerini.

Inatsisit malillugit inuit, taassuma ataani pisortat, siulersuisut imaluunniit selskabinut, kommanditselskabinut, agguaqatigiilluni aalisariutaatileqatigiiffinnut, peqatigiiffinnut, stiftelsinut, legatinut sulisoqarfinnullu allanut qullersaasut ilisimatitsisussaatitaapput. Ilisimatitsisussaatitaanermut aamma interessentskabit ilaapput, taakkunani peqataasut immikkut tamarmik aalajangersakkami pineqarpata.

Ilisimatitsisussaatitaasutut taaneqartut ilisimatitsisussaatitaapput inatsisini ilisimatitsinissaq pillugu aalajangersakkani allani atuuttunit annertunerusumik, tassa pisussaaffeqarnermi ilisimatitsissutit tamarmik pineqarmata, ilimagineqarpat akileraarutinik annertussusiliinermi pingaaruteqarluinnartuusut. Kisiannili piumasaqataavoq ilisimatitsissutit pineqartut tassaasut ilisimatitsisussaatitaasup nalinginnaasumik ingerlatsinerminut atatillugu pigissagai.

Inuit ingerlatseqatigiiffiillu akisussaasut atiinik taaneqanngitsut pillugit paasissutissat taamaallaat Naalakkersuisut aalajangersagaat malillugu tunniunneqarsinnaapput. Naatsorsuutigineqarpoq pissutsini piviusuni pisinnaatitaaneq akileraarutinut Naalakkersuisumut suliassanngortinneqassasoq.

Pisortat ingerlatsivii ilisimatitsinissamik peqquneqaraangata, pisussaaffeqarneq nipangiusimasussaatitaaneq pillugu aalajangersakkanut immikkut ittunut akerliusinnaapput. Aalajangersagassatut siunnersuutip pisortani sulisut tamanut atuuttumik nipangiusimasussaatitaanerat atorunnaarsippaa. Kisiannili ilisimatitsinissamik aalajangersagassatut siunnersuutip atuutinnginnissaanut nipangiusimasussaatitaanermik aalajangersakkat ataasiakkaat qanoq paasineqarnissaat apeqqutaapput. Pisortat ingerlatsiviinit allanit paasissutissanik pissarsinissaq pillugu pisortat suliassanik suliarinnittarnerat pillugu inatsimmi §§ 27 – 32 innersuussutigineqarput.

§ 65-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pilluigt inatsisartut inatsisaanni § 94-iat allanngortinnagu nanginneraa.

Imm. 1-mut
Siunnersuutigineqarpoq bankit, sparekasset, andelskasset, bankierit, vekselererit, inatsisilerituut allallu ingerlatsinermut aningaasanik pissarsisartut imaluunniit inuussutissarsiutigalugu aningaasanik taarsigassarsisitsisartut, akileraaruseriffiup piumasaqarneratigut inuit inuttut inatsisitigulluunniit akisussaat aqqisigut taasat ikisimasaat, taarsigassarsiaat, uninngasuutaat, taarsigassasiat amerlassusiat, kiisalu aningaasat uninngasuutit aqutalluunniit taaakkulu erniaanersorneri, ikisimasat taarsigassarsialluunniit nikerarnerat pillugit paasissutissanik tunniussisoqartassaaq, ilaallutik checkit tigusat ikisallu pillugit paasissutissat, uppernarsaatit tunisimasat kiisalu taarsigassarsiat akitsorsinnaaffiillu qularnaveeqqusikkat.

Aalajangersagaq akileraaruseriffiup misissuisarnerani pingaaruteqarpoq, taamaalilluni inuit inuttut inatsisitigullu akisussaasut aningaasaqarnikkut iliuusii pillugit paasissutissanik aningaaserivinni assigisaannillu pissarsisinnaaneranut qularnaarisuummat.

Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq atiisigut taaneqanngitsut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut aalajangiisinnaammata, aningaasat uninngasuutit aqunneqartullunniit pillugit paasissutissanik piumasaqarsinnaammata kiisalu taakku piginnittuat taallugu erniaalersorneri, kiisalu atuisinnaatitaasup inuup normua, aqqa najugaalu ilanngunneqarlutik. Naatsorsuutigineqarpoq pissutsini piviusuni pisinnaatitaaneq akileraarutinut Naalakkersuisumut suliassanngortinneqassasoq.

Imm. 3-mut
Siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffik Naalakkersuisut aalajangigaat malillugu inuit atiinik taasat atiinillu taaneqanngitsut akileraarnikkut misissuillattaarinermi aningaaserivinni, sparekasseni, andelskasseni, bankierini, vekselererini inatsisilerituunilu taakku suleqatigalugit tassani naatsorsuutitigut najoqqutassani, takussutissanik uppernarsaatinillu pissarsisinnaatitaasut kiisalu akileraaruseriffik misissuinermigut ikiorakkat, taarsigassarsiat, toqqortat boksiluunniit, taarsigassarsiat amerlassusii, aningaasat uninngasuutit aqutalluunniit taakkulu erniaavi, ikiorakkat taarsigassarsialluunniit nikerarneri pissarsiarisinnaagai, ilaallutik checkit tigusat ikioqqallallu, uppernarsaatit tunisat kiisalu tarsigassarsiat akiitsorsinnaaffiillu qularnaveeqqusikkat.

§ 66-mut

Aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 95-imik ingerlatitseqqinneeruvoq.

Imm. 1-mut
Akileraaruseriffik aalajangiisinnaavoq aningaaserivinni, eqqartuussissuserisuni allanilu aningaasanik akiliiffiusuni kontot qaammatini arfinilinni matuneqassasut, akiliutinik tigususip kontomik piginnittup kinaaneranik, inuttut normua/SE –normumik aqqanik, najugaanillu qulakkeerlugu ilisimasaqanngikkaangat. Assersuutigalugu kontomik piginnittoq atermik najukamillu ilisimatitsissutit naapertorlugit nassaaserineqarsinnaanngikkaangat imaluunniit kontomik piginnittup akiliutit nammineq piginagit nalunaaraangat.

Akiliutinik akileraaruseriffimmit kinaassutsimik uppernarsaatissatut aalajangersakkamik tunniussinikkut konto-p matuneqarnerata kingorna siullermeerluni kontomik atuisumit tigusisumut piginnittuuneq nalunaarutigineqaraangat, matusineq taamaatittassaaq, tassani pisortanit nalunaaruteqarnissaq pisariaqartinneqassanani.

Kinaassutsimik uppernarsaat tassaasinnaavoq assersuutigalugu passi, qamutinik motorilinnik ingerlatsisinnaanermut uppernarsaat ID-korti pisortatigootumilluunniit korti tassunga assingusoq inuttut normumik/nunani allani normumik imalik, Dankorti, Udenrigsministeriap diplomatinut kinaassutsimik uppernarsaataa (aappalaartoq/qorsuk) imaluunniit Erhvervs- og Selskabsstyrelsimiit naqitaq. Akerlianik kinaassutsimut uppernarsaatit uku atorneqarsinnaanngillat: Kuisinnermut atermullu uppernarsaatit qallunaat inuttut uppernarsaataannik imaqanngitsut, kreditkortit, aningaaserivinni tigusinermut kortit assigisaallu assitaqanngitsut, utaqqiisaasumik qamutinik motorilinnik ingerlatsisinnaanermut uppernarsaatit imaluunniit ilaasortaanermut kortit.

Imm. 2-mut
Kontomik piginnittuimmik akileraaruseriffik paasissutissaateqanngippat akileraaruseriffiup piffissamik aalajangigaani minnerpaamik ukiumi ataatsimi matuneqarsinnaavoq.

Piffissap aalajangiunneqartup naareernerani kontomik piginnittoq suli kinaassusersineqarsinnaanngippat tamanna akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqassaaq. Qaammatinik arfinilinnik piffissaliilluni avammut nalunaaruteqareernikkut piginnittuimmik nalunaartoqanngippat uninngasuutit nunap karsianut nakkartinneqassapput.

Imm. 3-mut
Immikkut pisoqartillugu akileraaruseriffik taamatut arsaarinninnginnissamut akileraaruseriffik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq imaluunniit aningaasat arsaarinnissutaasimasut taarserneqarnissaat akuersissutigisinnaallugu. Immikkut pisoqarneratut ilaatigut isigineqarput taassuma kingornatigut kontomut piginnittuunermut uppernarsaatinik pisariaqartunik saqqummiussineq.

§ 67-mut

Aalajangersakkap nutaajusup Skatterådi akileraaruseriffittulli paasissutissanik piumasaqarsinnaaneranut periarfissippaa. Piumsaqaataassaarli Skatterådip paasissutissanik piumasaqarnerani maalaarutinik suliarinninnermut atatillugu saqqummiunneqartassammat.

Siunnersuut aqqutigalugu Skatterådi paasissutissanik pissarsisinnaavoq, taamaalilluni Skatterådip akileraaruseriffik paasissutissanik pissarsiornissaanik qinnuteqarfigisariaqarnagu.

§ 68-mut

Akileraaruseriffiup inuussutissarsiummik ingerlatsisut akileraarutitigut akiligassai missiliuinikkut taggissinnaavai, inuussutissarsiummik ingerlataqartup naatsorsuusiortartup akileraarutitigut akiligassaasa amerlassusii pineqartup naatsorsuutai tunngavigalugit naatsorsorneqarsinnaanngippata. Taamattaaq akileraarutit akileraaruseriffiup missingiilluni taggissinnaavai, inuk inuttut inatsisitigulluunniit akisussaasoq nammineerluni nalunaarsuutinik nalunaarutinilluunniit nassiussisimanngippat, imaluunniit nammineerluni nalunaarsuut nalunaarusiarlunniit eqqortumik uppernarsaaserneqarsimanngippat uppernanngippallunniit.

Aalajangersakkap oqaaseqatigiivini siullianni namminersortunut naatsorsuusiortartunut atuuppoq. Pisuni taamaattuni akileraaruseriffiup missingiilluni taggissinissaanut tunngaviussaaq naatsorsuutitigut tunngaviit sumiginnarneqarsimappata.

Naatsorsuutitigut tunngaviit ima ajortigisariaqarput akileraarutitigut akiligassa naatsorsuutitigut naatsorsuinermi eqqortumik tunngavigissallugit atorsinnaassanatik. Suliffeqarfiup naatsorsuutaani inissitsiternerit oqimaatatigiinnaarinermilu kukkunerit amigaatillu pingaaruteqanngitsut naatsorsuutinik sumiginnaanissamut tunngavissatut naammanngillat. Akileraaruseriffiup kukkunerit aalangersimasut amigaatilluunniit uppernarsartariaqarpai naatsorsuutitigut tunngaviit akileraarutitigut akiligassat naatsorsornerini tunngavissatut atorneqarsinnaanngitsutut uppernarsaataasut uppernaqutaasulluunniit.

Naatsorsuutit misissorneranni paasineqarpat aningaasanik ilanngussinngitsoortoqarsimasoq imaluunniit aningaasartuutit amerlanaarlugit ilanngaataasimasut, immini naammassinnaavoq naatsorsuutitut tunngavissatut sumiginnaasoqarsimasoq. Tamanna pingaartumik pisinnaavoq aningaasat amerlasuut pineqarpata imaluunniit ilanngutinngitsuukkat ilanngaatillu arlaleriarneqarsimappata.

Naatsorsuutitut tunngaviit sumiginnarneqarsimappata kingunerisinnaanngilaq missingiilluni tassissisoqarsinnaanermut imaluunniit taggissisoqarnissaanut. Naatsorsuutitigut inernerit tunngaviusumik eqqortuusinnaapput, naak assersuutigalugu paasineqartoq namminersortoq naatsorsuutinik pitsaasumik naleqqatigiisitsisimanngippat. Taamaalilluni akileraaruseriffik pisuni tamani tunngavilersuissaaq missigiilluni taggissineq inernernut naatsorsuutini takuneqarsinnaasunit allaanerusumik kinguneqartut, taamallu akileraaruseriffiup inernerisai uppernarsineqarsinnaassallutik.

Aalajangersakkat oqaaseqatigiivisa aappaanni inuit piginneqatigiiffinnullu akisussaasunut tunngavoq. Malittarisassaq atorneqassaaq inuup nammineerluni nalunaarsuutinik imaluunniit akitsuutinik nalunaarutinik tunniussisussaatitaanini sumiginnarsimappagu, imaluunniit nammineerluni nalunaarsuummi imaluunniit akitsuutinik nalunaarutini paasissutissat uppernartumik uppernarsarneqrsinnaanngippata upperinanngippataluunniit.

Aalajangersimasumik naliliinermi tunngaviussaaq nammineerluni nalunaarsuut imaluunniit akitsuutinik nalunaarut qaqugu uppernarsaasersimanersut uppernarnersulluunniit. Tassani ilaavoq paasissutissat saqqummiunneqartut, soorlu paasissutissat inummit saqqummiunneqartut paasissutissallu akileraaruseriffiup pisortat oqartussaannit allanit, sulisitsisunit, immikkut ilisimasalinnit assigisaannillu pissarsiarisimasai, nammineerluni nalunaarsuummi imaluunniit akitsuutinik nalunaarutiginninnermi paasisstissanik uppernartutut isumaqarfigineqarpata.

Akileraaruseriffik ataatsimoortumik naliliinermini isumaqarpat nammineerluni nalunaarsuummi imaluunniit akitsuutinik nalunaarutiginninnermi paasissutissat naammaginartumik uppernarsaaserneqartut uppernartulluunniit, akileraaruseriffik pissutsini paasissutissanut pineqartunut paasissutissanut tunngasut pillugit missingiilluni taggissiniarluni aalajangersinnaavoq.

§ 69-mut

Imm. 1-mut
Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaanissamut piginnaatitaapput, taanna malillugu nunatsinni kommunalbestyrelsit qarasaasiakkut paasissutissanik akileraaruseriffimmi nalunaarsorsimasunik pissarsisinnaanngorlugit, malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut malillugit kommunalbestyrelsip suliassaminik suliarinninneranut paasissutissat pisariaqaraangata. Pisortat allaffeqarfiini sulianik ingerlatsinermut Inatsisartut inatsisaanni §§-ini 29-31-imut maleruaqqusat naapertorlugit paasissutissanik aallersinnaalernermut periarfissiineq tassanilu piumasaqaatit malillugit taamaallaat pisinnaallunilu pisassaaq..

Pigittaatitaassut siunertanut marlunnut atorneqarsinnaavoq.

Siullertut piginnaatitaaneq atorneqarsinnaavoq kommunit kommunimi innuttaasut pillugit kommunit akileraaruseriffiini paasissutissanik annaasaqarnerannut taarsiutitut atorneqarsinnaalluni. Paasissutissat tamakku manna tikillugu kommunit ingerlatsiviini allani atorneqartarsimapput.

Aappaatut piginnaatitaaneq atorneqarsinnaavoq kommunit innuttaasunik kiffartuussinerminni nunami innuttaasut pillugit paasissutissanik pisariaqartitanik atugassaminni pissarsisinnaallutik.

Piginnaatitaanerup taamaallaat nassatarissanngilaa, paasissutissat erseqqinnerusumik aalajangerlugit suussanersut Naalakkersuisut kommuninut periarfissiinerat.

Pisuni marluinni siunertarineqassaaq nunami kommunalbestyrelsit malittarsisassat assigiit malissagaat.

Piginnaatitaaneq isumagineqassaaq pisortani oqartussaasut nalunaarsuineq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit kiisalu Datatilsynet suleqatigalugu aammalu pisortat allaffeqarfiini sulianik ingerlatsinermut Inatsisartut inatsisaanni §§-ini 29-31-imut maleruaqqusat naapertorlugit.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkap kinguneraa akileraaruseriffiup kommunalbestyrelsi piumasaqaateqarfigisinnaaga malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit kommunalbestyrelsip sulissanik isumaginninnissaannut siunertat saniatigut paasissutissat siunertanut allanut atorneqannginnissaat qulakkeerniarlugu.

Aalajangersakkamut tunngaviuvoq innuttaasut aningaasaqarnerannut tunngasut pisortanit atornerlunneqannginnissaasa pissusissamisoortumik qulakkeerneqarnissaa.

§ 70-mut

Siunnersuut malillugu kinaluunniit suliami peqataasoq maalaaruteqarsinnaavoq, tassa kinaluunniit aalajangernermut maalaarutaasumut inatsisitigut toqqaannartumik inuttullu pingaarutilimmik soqutigisaqartuusoq. Assersuutigalugu tassaasinnaavoq katissimalluni aapparisaq, tunisineq pillugu isumaqatigiissummut peqataasoq imaluunniit akitsuusiinermut akisussaatinneqartussaasoq. Maalaaruteqarsinnaavoq aalajangernermi toqqaannartumik sunnerfigineqartussaq, soorlu kingornussinermut atatillugu, tamanna immikkut piginnaatitaaffilerneqarsimanngippat.

§ 71-mut

Imm. 1-mut
Siunnersuut malillugu maalaarut Skatterådimut tunniunneqassaaq akileraaruseriffimmut pinnani. Maalaarut allakkatigut tunngavilersorlugu tunniunneqassaaq, tiguneqareersimassallunilu maalaarutigineqartup aalajangiunneqarnerata tiguneranit kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiutinnginneranni. Maalarut piffissaliussap naanerata kingorna tunniunneqarpat itigartitsissutigineqassaaq. Immikkulli pisut tunngavigineqarpata piffissaliussamik qaangiineq Skatterådip akuerisinnaavaa. Immikkut pisut tassaasinnaapput maalaaruteqarsinnaatitaasup sivisuumik napparsimarulussimanera.

Imm. 2-mut
Maalaarut pillugu Skatterådi aalajanginnginnermini akileraaruseriffik oqaaseqaateqaqqoqqaassavaa. Aallaavittut qinnuigineqarnerminit tigusinerminit akileraaruseriffik ullut 14-it qaangiutinnginnerini oqaaseqaateqartussaavoq, akileraaruseriffiulli qinnuteqarneratigut piffissaliussaq Skatterådip sivitsorsinnaavaa maalaarutigineqartup aalajangiiffigineqarnissaanut tunngasut, soorlu suliap ajornakusoornera, peqqutaappata.

Imm. 3-mut
Maalaaruteqartup saqqummiussai Skatterådip tamakkiisumik akuerisinnaanngikkunigit Skatterådip maalaarut aalajangiiffiginnginnerani suliami saqqummiussassanik suliaqartitsissaaq, tamannalu pillugu § 11, imm. 1-3-imut tunngaviusut malillugit illuatungeriinnik tusarniaasussaalluni.

Imm. 4-mut
Tusarniaanerup siunertaraa Skatterådip suliarinninnermini sapinngisamik pitsaanerpaanik tunngaveqarnissaq qulakkeerumallugu, taamaammat Skatterådip saqqummiussineranut atatillugu illuatungeriit ilisimatinneqassapput, Skatterådip tungaanut allakkatigut oqaasiinnakkullu oqaaseqarsinnaatitaasut. Oqaaseqaatip tunniunnissaanut piffissaliussamik Skatterådi aalajangiisinnaavoq. Piffissaliussaq aalajangerneqassaaq suliap annertussusia qanorlu ittuunera nalilersuutiginereernerisigut. Suliaq annikippat paasiuminartuullunilu suliamik allaaserinninneq illuatungerisamut anngutereerneraniit piffissaq sapaatit akunneri marluk sivisussusilerlugu naammaginarsinnaavoq. Akerlianilli suliaq annertuppat paasiuminaatsuullunilu piffissaq qaammatinik marlunnik sivisussusilerlugu naammaginartuussaaq.

Imm. 5-mut
Skatterådi pissutsit maalaarutaasut isummerfiginissaasa saniatigut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat pillugit il.il. allannguutinik allanik suliaqarsinnaavoq. Taamaalilluni Skatterådi isertitanik taggissineq pillugu maalaarutini ukiumi akissarsiorfiusumi pineqartumi taggissinerni pissutsit allat maalaarutigineqartumi toqqaannartumik malitsigisaanik allanngortissinnavaa.

§ 72-mut

Akileraaruseriffik maalaarutigineqartoq pissutissaqartitsippat akileraaruseriffiup aalajangernermi maalaarutigineqartup aalajangerneqarnera maalaaruteqartoq isumaqataappat suliareqqissinnaavaa. Maalaarutineqartuni pissutsinut atatillugu kukkusoqarsimasoq akileraaruseriffiup paasippagu, maalaaruteqartoq isumaqataappat iluaquserneqarsinnaapput suliaq Skatterådimut saqqummiutinngikkaluarlugu.

Akileraaruseriffiup nutaatut allannguuteqartitsilluni aalajangiineri aningaasarsianit akileraarutit pillugit aamma akitsuutit pillugit angissusiliinerni piffissaliussatut killissarititaasut iluini aalajangiinerussapput.

Aalajangersakkap akileraaruseriffiup aalajangersakkani §§-ini 47, 48, 51 aamma 52 naapertorlugit siusinnerusukkut angissusilerneqareersumik qaqileeqqilluni suliaqarsinnaaneranut killiliinngilaq. Aalajangersakkalli taamaallaat akileraaruseriffiup angissusilerneqareersumik qaqileeqqilluni suliaqarsinnaaneranut periarfissamut killilerpaa, taakku Skatterådimut maalaaruteqarnermi ilanngunneqarsimaneranut naleqqiullugit.

§ 73-mut

Imm. 1-mut
Maalaarutit aallaavittut Skatterådip ataasiaannartumik suliarissavai. Aalajangersakkatullu siunnersuutigineqartup maalaaruteqartoq akileraaruseriffillu maalaarut Skatterådip aalajangereersimasaa itigartissimasaalu pillugit Skatterådi qinnuigisinnaallugu aalajangernermi suliap uteqqinnissaanut periarfississavai. Skatterådilli uteqqiinissamut aalajangernissaanut piumasaqaataavoq, paasissutissat nutaat suliarinnissimanermi saqqummiunneqarsimanngitsut Skatterådimut saqqummiunneqarnissat, nalilerneqarpallu paasissutissat nutaat siusinnerusukkut saqqummiunneqarsimasuuppata aalajangerneq allatorluinnaq inerneqarsimassagaluartoq.

Aalajangersagaq periarfissiivoq uteqqiinissamik piumasaqarneq Skatterådip akuerisinnaallugu, paasissutissat nutaat saqqummiunneqartut aalajangiinermi allatorluinnaq kinguneqartitsisinnaasimassagaluarpata.

Aalajangerneq atorlugu Skatterådi pituttorsimanngitsumik naliliisinnaalluni uteqqiinissamut piumasaqaatit qaqugukkut akuerineqarsinnaanerinut atatillugu aalajangersaasinnaallutik.

Uteqqiinissamut piumasaqaatip aallaavigisinnaavai paasissutissat piviusunut tunngasut, soorlu uppernarsaatit akileraarutinik amerliliinissamut ikilisitsinissamulluunniit tunngavissaasut saqqummiullugit, imaluunniit paasissutissat inatsisilerinermut tunngasut, soorlu aningaasaqarnikkut isumaqatigiissutit maalaarummut ilaasut inatsisitigut nalilerneqarlutik allanngortinneri.

Imm. 2-mut
Imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq Skatterådip imm. 1-imi piumasaqaatit eqquutsinneqanngikkaluartut pissutsit immikkut ittut atuutsillugit aalajangiisimaneq uteqqissinnaallugu. Aalajangersakkap killilimmik atorneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqartup sammisatigut siunertaraa, uteqqiinissamik qinnuteqaat akuerinngikkaanni ingasattumik ajuallannartuusinnaammat, naak Skatterådip aalajangernerata allanngortinneqarnera maalaaruteqartumut pingaarutilimmik kinguneqassanngikkarluartoq.

Imm. 3-mut
Imm. 1 aamma 2 malillugu suliarinneqqinnissamik qinnuteqaatit Skatterådimut allaganngorlugit nassiunneqassapput tunngavilersugaallutillu. Qinnuteqaat § 47, imm. 1-imi aamma 2-mi aamma § 51, imm. 1-imi aamma 2-imi piffissarititat taaneqartut qaangitinnginneranni tiguneqareersimassaaq.

Taamaalilluni suliarinneqqinnissamik qinnuteqaatit tunniunneqarnissaannut piffissarititap § 47, imm. 1-imi aamma § 51, imm. 1-imi aningaasarsianit akileraarutit nalinginnaasumik annertussusiliinermut aammalu akitsuutinik nalinginnaasumik annertussusiliinermut piffissarititat assigai, akerlianik aningaasarsianit akileraarutit pillugit aamma akitsuuserneqartussaatitat pillugit piffissaritat § 47, imm. 1 aamma § 51, imm. 2 assigalugit.

Taamaalilluni isiginiarneqarpoq annertussusiliinermut piffissarititat peqatigalugit piumasaqaataasoq pigisat pillugit suliarinnittarnermi pisoqalivallaarnermut malittarisassat akileraarutinik annertussusiliinermi malinneqassasoq. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip akileraarutinik akitsuutinillu piumsaqaataat pisortat inatsisaat malillugit piffissami akilerneqarfissaanniit ukiut tallimat qaangikkaangata pisoqalivallaartartut, takuuk pisassat ilaasa pisoqalivallaartarnerat pillugu inatsit nr. 274 22. december 1908-meersoq (Inatsit 1908-meersoq). Aammattaaq akileraartussaatitaasup akitsuutinillu akiliisussaatitaasup annertuallaamik akiliutinit piumasaqaateqarsinnaanera ukiut tallimat qaangiunneranni pisoqalivallaartarpoq, takuuk Inatsimmi 1908-meersumi § 1, nr. 6.

Malittarisassatut pingaarnertut suliaq siornatigut aalajangiiffigineqareersup Skatterådimit suliareqqinneqarnissaa siornertaqarnavianngilaq, akileraarutinit akitsuutinillu piumasaqaatit pigisat pillugit inatsisini pisoqalivallaartarnermik malittarisassat malillugit pisoqalivallaarsimappata.

Imm. 4-mut
Siunnersuutigineqarpoq Skatterådip, pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit, suliareqqiinissamik akileraaruseriffimmit qinnuteqaat akuerisinnaagaa, imm. 3-mi piffissarititaasut qaangerneqarsimagaluarpataluunniit.

Aalajangersakkami siunertaavoq Skatterådimit aalajangigaq eqqartuussivinnut suliassanngortinneqaraangata, eqqartuussivimmilu suliarinninnermi paasinarsippat aalajangiineq tamarmi taassumaluunniit ilaa eqquvissumik pisimanngitsoq, assersuutigalugu pissusiviit inatsisilluunniit tunngavigalugit paasissutissanik nutaanik saqqummertoqarnerata kinguneranik.

Eqqartuussiviit suliat ilaannik suliarinninneranni § 47, imm 1-imi aamma 2-mi aamma § 51, imm. 1-imi aamma 2-mi piffissarititat taaneqartut qaangerneqarsinnaapput, taamaammallu pissusissamisoortutut isigineqarpoq siunnersuutigissallugu Skatterådip akileraaruseriffiup qinnuteqarneratigut suliareqqiinissamik akuersisinnaanissaa, piffissarititat taaneqartut qaangerneqarsimagaluarpataluunniit.

§ 74-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 59-iata nanginneraa, siunnersuutigineqarlunili imm. 1-imik nutaamik ilanngussinissaq.

Imm. 1-mut
Siunnersuutip imm. 1-iata nassataraa pissutsit Skatterådimut maalaarutigineqarsinnaasut akileraaruseriffiup aalajangersimasai pillugit, aatsaat eqqartuussivimmut tunniunneqarsinnaasut suliaq Skatterådip misiliiffigereersimappagu imaluunniit itigartissimappagu. Taamaalilluni aalajangerneqarpoq suliat eqqartuussivimmut tunniutinnginnerini allaffissornikkut maalaarutinik suliarinninnissami periarfissat tamarmik atoreersimassasut.

Skatterådip aalajangernera maalaaruteqartup Nunatta Eqqartuussivianut siullertut tunniussinnaavaa. Suliap eqqartuussivinni suliarineqarnerata nalaani isummernerit saqqummiunneqartut tamakkiisumik ilaannakkortumilluunniit maalaaruteqartumut ilaliissuteqarpata, akileraaruseriffik uppernarsaallutik akissuteqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut
Eqqartuussivimmut tunniussinissamut qaammatini 6-ini piffissaliunneqartoq sivisungaatsiartutut isumaqarfigineqarmat, siunnersuutigineqarpoq piffissaliussaq paasinninnermit naatsorsuutigisariaqartoq, tassalu ulloq Skatterådip aalajangiiffigisimasaa.

Imm. 3-mut
Maalaarnissamut piffissaliussaq sivikillisinniarlugu siunnersuutigineqarpoq, akileraartartup maalaarutinik siullertut Nunatta Eqqartuussivianut tunniussinnaagaa, maalaarutigineqartumi qaammatit 12-it sinnerlugit Skatterådi suli aalajangersimanngippat.

Imm. 4-mut
Eqqartuussivimmut tunniussinnginnermi allaffissornikkut maalaarutinik suliarinninnissami periarfissat tamarmik atoreersimanissaat pillugu malittarisassaq aporfiusussaanngilaq eqqartuussiviup akuersinissaanut apeqqut nutaaq suliamut tunngaviliisinnaasoq eqqartuussinermi saqqummiunneqarsinnaaneranut, utoqqatsissutissaasinnaappallu apeqqut siusinnerusukkut ilanngunneqarsimanngitsoq, imaluunniit isumaqarnissamut tunngavissaappat akuerineqarnissamut itigartinneqarsimaneq tunniussisumut inatsisitigut pisinnaatitaaffinnik annaasaqarnermik nassataqassasoq.

§ 75-mut

Aalajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 59, imm. 3-ata nanginneraa.

Imm. 1-mut
Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq Skatterådip aalajangigai Naalakkersuisut eqqartuussivimmut tunniussinnaagai, Skatterådip aalajangereerneranit kingusinnerpaamik qaammatit 6-it qaangiutinnginnerini. Naalakkersuisut atorfilittaminnut suliassaq tamanna suliakkiutigalugu ingerlateqqusinnaavaat.

Imm. 2-mut
Aalajangersakkami ilaatinneqanngillat Skatterådip pituttorsimasumik ingerlatseqatigiiffiup amigartoorutai saqqummiunneqarsinnaasut pillugit siumut kalerreerluni nalunaarutai pillugit suliat, pituttorsimasumik siumut kalerreerluni siunertat eqquutsinneqassanngimmata, akileraartartoq qaammatit arfinillit utaqqisariaqassappat tamanna Naalakkersuisut siumut kalerriinerup akuerisimassaneraa akuerisimassannginneraaluunniit.

§ 76-mut

Aallajangersakkap akileraartarnermut inatsisip § 67-ia tunngavigaa, kinguartitsinissamilli nalunaaruteqartarneq eqqarsaatigalugu ilassutigineqarluni.

Imm. 1-mut
Aallaavittut akileraarnermut taggissinerit pillugit maalaarutit nukinginnartutut sunniuteqanngillat. Taamaalilluni maalaaruteqartup akileraarutit akilertussaavai, akileraaruseriffiup aalajangigai maalaarutigineqarsimagaluarpataluunniit.

Imm. 2-mut
Maalaaruteqartup akiliuteqanngikkallarnissaq qinnutigippagu Skatterådip akiliuteqanngikkallarnissamik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akuerisinnaavaa, akileraarutit maalaarutit ilaannut tunngasut pillugit, pisut immikkut ittut akuerineqarsinnaappata. Skatterådip pingaartissavaa pissutsinik taamaattunik suliarinninnermi qaffaanermi malunnartumi kukkusoqarsimasorinarluni tunngavissaqarpat. Taamattaaq akileraarnermi aningaasartaasa amerlassusii eqqarsaatigineqassapput, taamallu maalaaruteqartup piffissami tassani aningaasaqarnikkut inissisimanera pingaartinneqassalluni. Qinnuteqartut immikkut naliliiffigisarnerini siunertaavoq akiitsut pillugit maalaarutit illuatungilerniarlugit, tassa maalaarutit maalaaruteqarnerup tunngavia pingaarneq isumaqarfigineqarpat akileraarutinik akilersuinissamut kinguartitsinissaq siunertarineqarluni. Pisuussutit pisinnaanerisa pisoqalinissaat pillugu malittarisassat eqqarsaatigalugit, ukiut sisamat sinnerlugit kinguartitsisoqassanngilaq, qinnuteqartoqarnerali malillugu kinguartitsineq sivitsorneqarsinnaavoq.

Imm. 3-mut
Akileraarutit akilerneqarnissaannik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit kinguartitsinissamik qinnuteqaammik nassiussisoqarneratigut akileraaruseriffiup aalajangersinnaavaa, akileraarutit ilaat kinguartitsinissamik qinnuteqaammut tunngasut akiligassiissutigineqarnissaat unitsikkallarneqassasoq Skatterådip qinnuteqaat pillugu aalajangiinissaata tungaanut.

Taamaalilluni qulakkeerneqarpoq akiliuteqanngikkallarnissamik kinguartitsisinnaanermik qinnuteqaatip sukumiisumik suliarinissaanut Skatterådip periarfissinneqarnissaa.

Imm. 4-mut
Siunnersuutigineqarpoq kinguartitsinissamut nalunaarummi Skatterådip piumasarisinnaagaa, kinguartitsinermi aningaasat amerlassusiat toqqissisimanartumik qularnaveeqquserneqassasut. Kinguartitsinermi qularnaveeqqusiinissaq pillugu aalajangiinermi apeqqutaavoq akiitsoqarnermi aarlerinaatit nalilerneqarnerat, soorlu aningaasat kinguartitsinermi amerlassusii maalaaruteqartullu piffissap nalaani aningaasaqarnikkut atugai.

Qularnaveeqqusiinertut siunnersuutigneqartoq toqqissisimanartut isumaqarfigineqarsinnaanersoq naliliiviginialersillugu, soorlu assersuutigalugu tunngaviginiarneqarsinnaapput ilaatigut sumiiffimmi illunik niuernermi il.il. akit assigiinngissutaat nalilersuutigissallugit, illorlu qularnaveeqqutissatut neqeroorutigineqartoq itigartissinnaallugu, naatsorsuutigineqarsinnaammammi pinngitsaaliissummik tunineqarnerani nalimigut annaasaqaataatiginngitsoornagu tunineqarsinnaanera.

Imm. 5-mut

Kinguartitsinissami piumasaqaatit matussuserniarlugit kinguartitsinissaq nalunaarutigineqarsimagaluarpalluunniit, akiliisitsisoqarsinnaavoq imaluunniit piumasaqaatit maalaaruteqartup pisortanut tutsissinnaasai akuliuffigisinnaallugit.

Taamaalilluni kinguartitsinissamik nalunaaruteqartoqarsimagaluarpalluunniit ilaatigut akileraarutit akilerneqarpallaarsimasut utertillugit akilerneranni piumasaqaatinut kinguartinneqarsimasunut ilanngaasoqarsinnaavoq.

 

 

§ 77-mut

Aalajangersakkami aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 102 tunngavigineqarpoq.

Nammineq allalluunniit akileraarutissaat, akileraarnermi taggissinerit, akileraarnermilu naatsorsuinerit aalajangiinissamut atugassanik paasissutissanik eqqunngitsunik imaluunniit putusaaralunilu tunniussisarneq aalajangersakkap pinerluuteqarnertut inissippaa.

 

Aalajangersakkami piaaraluni oqariaaseq danskit eqqartuussissusilerinermi inatsisaanni piaaraluni oqariaaseq nalinginnaasoq assigaa, tamannalu aamma annertuumik mianersuaalliornermik oqariaaseq atuulluni.

Eqqunngitsuussuseq pisarpoq paasissutissat eqqunngitsut pinerluuteqartup matoorniarlugit ilisimasai eqqunngitsuliornerup alajangersimasumik ilimasunnera imaluunniit eqqunngitsuuneq pillugu ilimasunnerinnaa. Paasissutissat akileraartarnermi oqartussat putusaarniarlugit paasissutissat eqqunngitsut atorsinnaasutut isigigaanni pineqaatissiinissamut piumasaqaataanngillat.

 

Paasissutissat putusaarutit pisarput, paasissutissat imminni eqqunngitsut nipangiussinermik tamakkiisuunngitsumillu paasissutissiinikkut ataatsimoortikkaanni, taamaalilluni inernerit katinnerini akileraartarnermut oqartussat uukapaatinneqarnerannik kinguneqartitsisuullutik.

Unioqqutitsineq piviusunngortarpoq paasissutissat eqqunngitsut putusaarutilluunniit tunniunneqaraangata, tassa piviusunngortitsineq siuartinneqartarmat. Nammineerluni nalunaarsuummi kukkunerit avigaatillu tamanut atuuttut pingaaruteqartutut isigineqangillat.

 

§ 78-mut

Aalajangersakkami aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 107, imm. 3. nr. 3 tunngavigineqarpoq.

Aalajangersakkap pinerluttuliorninngortissavaa eqqunngitsumik imaluunniit ukapaatitsiniarluni akileraartarnermut oqartussaasunut isertitat pillugit nalunaaruteqartoqarpat, tamakku isertitaqartup akileraarnermut allagartaanut ilanngunneqarpata taamaalillutillu aalajangiisussanngorpata akileraartitsinermut imaluunniit taassuma annertussusianut.

 

Paasissutissat taamaallaat aalajangersakkanut matuma kinguliani taaneqartunut ilaatinneqartut suliassanngortitsinermut tunngaviusinnaapput, tassa § 13 imm. 6 siunissami unerartitsisussaajunnaarneq, § 14 ukiumi aningaasarsiorfiusumi siumoortumik nalunaarsuineq, pineqaatissiinermik kinguneqartitsisinnaapput..

 

§ 79-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 103 assigaa.

Aalajangersakkap nalunaarutiginngitsuukkat akileraarutissatut angissusiliinngitsoornermik kinguneqartut pinerlunnertut inissippai, taamaalilluni tamakkiisumik killilimmilluunniit akileraartussaanissaq eqquutsinngitsoorneqarluni.

 

Aalajangersakkat atuuffigineruaa inuit allattorsimaffianut nalunaanngitsoorsimanerup imaluunniit akileraartussanngortussaq akileraartarnermut oqartussaasut ilisimangagu nalunaanngitsoortoqarsimappat. Aalajangersagaq pingaarnertut atussangatinneqarpoq akileraartussaatitaaneq inuup nunami maani qaammatit 6-it sinnerlugit najugaqarnerata malitsigisaanik atuutilertussaappat, imaluunniit inuk nooreersimanermi kingorna Kalaallit Nunaanni najugaqaqqilersimappat inuit allattorsimaffianut nalunaaruteqarani.

 

§ 80-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 104 assigaa.

Imm. 1-mut

Aalajangersakkami pineqarpoq akileraartussap ilatsiinnarnermigut akileraarutinik ilatsiinnarluni akiliisanngippat isertitassat akileraarutissaasut missingernerini appasippallaamik naatsorsorneqarlutik, akileraartarnermut oqartussat akileraartartup nammineerluni nalunaarusiunnginnerani imaluunniit atorsinnaanngitsunik nalunaarsuisimanera tunngavigalugu inississimasaat.

Piaaralluni akileraanngitsoornermi pissutsit saniatigut, aalajangersakkamut aamma ilaapput sakkortuumik nalinginnaasumillu mianersuaalliornermut tunngasut.

Imm. 2-mut

Aalajanersakkamut ilaapput, piaaraluni iluarsiinngitsoqarsimanngiinnarluni, aammali piaaraluni akileraarutinik akiliinngitsoortarneq.

 

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami selskabit il.il. pillugit akisussaaqatigiissumik akisussaaffilernissaannik pisinnaatitsivoq.

 

§ 81-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 105 assigaa.

Aalajangersakkamut ilanngunneqarput naatsorsuuserinissaq naatsorsuusiornerlu pillugit nalinginnaasumik inatsisini pineqaatissiisarneq pillugu aalajangersakkat arlallit assingusut, taamaammat aalajangersagaq naatsorsuusiortussaatitaanermut naatsorsuuserineq pillugu inatsisinut nalinginnaasunut ilaanngitsunut taamaallaat immini pingaaruteqarpoq.

 

§ 82-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 108 assigaa.

Aalajangersagaq periarfissiivoq suliassat § 77-imit § 81-imut aamma § 83-imut unioqqutitsinermut tunngassuteqartut allaffissornikkut aalajangiiffigineqarsinnaasunngorlugit.

Suliaq allaffissornikkut taamaallaat naammassineqarsinnaavoq unnerluutigineqartup pisuussuteqarnini nassuerutigippagu piumasaqaatini nassuiaatigineqartut tunngavigalugit aamma akiliisitsissutissaq taaneqartoq akilissallugu pisussaaffigalugu akuersippat. Unnerluussap soorlu assersuutigalugu suliap naammassiaarnissaa pinerullugu akiligassiissut akilerniarlugu akuersippat, kisiannili pisuunini akuerinagu taava suliap naammassinissaanut tunngavissaarutissaaq.

Akiligassiinermik allaffissornikkut aalajangiineq imatut paasineqassaaq akileraartarnermut oqartussaasut aamma unnerluunneqartup akunnerminni isumaqatigiissuteqarnerattut. Unnerluutigineqartup isumaqatigiissut taamaattoq peqataaffigerusunngippagu imaluunniit akileraartarnermut oqartussaasunit saaffiginnissut tamatumunnga tunngasoq iliuuseqarfiginngippagu, suliassaq Kalaallit Nunanni Politimesterimut ingerlateqqinneqassaaq unnerluussissummik suliaqarnissaq piumasaqaatigineqarluni eqqartuussivikkut suliap naammassineqarnissaa siunertaralugu.

Imm. 2-mut

Akiliisitsinissamut piumasaqaatip qaqugukkulluunniit unnerluussisoqarnissaanut allaaserineqarnerinut piumasaqaataasut assigissavaat, pinerluttaalisitsinermut inatsimmi kapitali 5-imi piumasaqaatit assigalugit. Naak maannakkut pinerluttaalisitsinermut inatsimmi immikkut piumasaqaateqartoqanngikkaluartoq unnerluussineq qanoq suliarineqarnissaanut imaluunniit imaqarnissaanut tunngatillugu, piumasaqarneq unnerluussutigineqartup eqqortumik taaneqarnerata saniatigut pisoq ima nassuiarneqarsimassaaq, taanna piffissamut aamma sumut tunngatillugu immikkoortinneqarluarsinnaassalluni. Tamakkulu saniatigut piumasaqarneq aamma imaqassaaq aalajangersakkat suut unioqqutinneqarsimajunnartut eqqortumik taallugit, ilutigitillugulu taamatut unioqqutitsinerup kingunerisaanik qanoq pineqaatissiisoqarsinnaaneranik aalajangersakkat.

Imm. 3-mut

Unnerluunneqartup akileraartarnermut oqartussanit akiliisitsinissamut piumasaqaat akuerippagu tamanna isumaqarpoq akisussaanermut apeqqutip aalajangerneqarneranik, taamaalilluni akilisitsinerup eqqartuussiviit aqqutigalugit suliarininnissaagaluaq atorunnaarsissavaa.

 

§ 83-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 111 assigaa.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap kinguneraa maleruagassani aalajangersakkanik unioqqutitsisoqarsimatillugu pillaatisiatut akiliisitsisoqarnissaanut tunngasunik malittarisassanik aalajangersaasoqalersinnaanera, taakku inatsisartut inatsisaanni suliarineqartassapput.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap kinguneraa aamma inuit inatsisinik suliaqartut aammattaaq akiligassinneqarsinnaalersinnaasut maleruagassanik unioqqutitsisimagunik.

 

§ 84-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 112 assigaa.

Aalajangersagaq tunngavigalugu politiinit ikiorseqqunissaq qinnutigineqassappat piumasaqaataavoq akileraarnermut oqartussat pasitsassimanissaat, § 77-imit § 81-imut unioqqutitsisoqarsimaneranik aamma § 83 naapertorlugu unioqqutitsisoqarsimatillugu pillaatisiatut saqqummiunneqarsimanissaannik.

Akileraarnermut oqartussat akileraartarnermut tunngatillugu pinerluttoqarsimatillugu annertunerpaamik namminneerlutik misissuisarput, misissuinerup ingerlanneqarnerata nalaani politiit ilanngutsinneqartanngikkaluartut. Misissuinerup nalaani politiit ikiorsiisisarnerat nalinnginnaasumik tassaagajuttarpoq illumik misissuinissamut akuersissutinik pissarsiniarnermi ikiuneq, illumik misissuinermik ingerlatsineq uppernarsaatissanik naatsorsuusiornermut il. il. Pissarsiniarlutik.

Illumik misissuineq politiinit ingerlanneqartarpoq akileraartarnermut oqartussaasunit peqataaffigineqarluni. Illumik misissuineq ingerlanneqareeraangat atortussat pissarsiarineqarsimasut nalinginnaasumik akileraarnermut oqartussaasunut tunniunneqartarput, tamatumani siunertaalluni kukkunersiuinermik suliaqartoqartoqarnissaa aningaasarsiat akileraarutigassat ilanngunneqanngitsoorsimasut takussutissarsiorniarlugit.

Aalajangersagaq siusinerusukkut maannamullu isumaqatigiissuteqarnikkut atuutsinneqarsimanngilaq. Pissutsini piviusuni politiit pisariaqartinneqarfinni atorfissaqartinneqartillutik akuersaarumasarsimannginnermik tusarliussisarsimanngillat.

 

§ 85-mut

Aalajangersakkap aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 113 assigaa.

Aalajangersakkap kinguneraa, pillaatitut akiligassat, allaffissornikkut aalajangerneqartut imaluunniit eqqaqrtuusisoqarneratigut aalajangerneqaartut §§ 77-imit 81-imut aamma § 83-imut unioqqutitsinernut tunngasut, nunap karsianut nakkartinneqarnissaat.

 

§ 86-mut

Imm. 1-mut

Kommunit akileraartarnikkut allaffissornikkut tunngavissaat tassaapput akileraartitseriaatit edb-mik tunngavillit marluusut. Taamallu 31. december 2006-ip kingorna suleriaatsit taakku atorneqartariaqassapput, ingerlaavartumik allaffissornermi kiisalu paasissutissat nalunaarsorneqareersimasut eqqarsaatigalugit qupperarneqarsinnaanissaannut. Tamanna qulakkeerniarlugu siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffiup kommunit akileraarusersueriaasi 1. januar 2007 aallarnerfigalugu iserfigisinnaassagai, taamallu paasissutissat suleriaatsini taakkunani toqqorterneqarsimasut akileraaruseriffiup atorsinnaassallugit.

Imm. 2-mut

Akileraaruserinermi kommunit naatsorsuutitigut akiliisitsiniarnikkullu sammisaat arlalitsigut attuumassuteqarput. Paasissutissanik paarlaatseqatigiittarnerup annikillinissaa illuatungilerniarlugu siunnersuutigineqarpoq kommunit akileraaruseriffik kommunini naatsorsuutitigut akiliisitsiniartarnertigullu paasissutissaataannut tunngasut akileraaruseriffiup atorsinnaassagai, akileraaruseriffiup akileraartarneq pillugu inatsimmik ingerlatsinermi pisariartitatut naliliinera malillugu.

 

§ 87-mut

Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut malittarisassiuussinissamik pisinnaatinneqarput suliassanik, sulianit takussutissanik il.il. kommuninit Namminersornerullutik Oqartussanut tunniussinissaat piviusunngortinniarlugu. Assersuutigalugu tassaasinnaapput tunniussinermi immikkoortut ataasiakkaat piviusunngortinnissaannut piffissaliussat imaluunniit toqqortat tunniunnissaat pillugu malittarisassiuussineq.

Akisussaaffik tamanna Naalakkersuisut atorfilinnut tunniussinnaassavaat.

 

§ 88-mut

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut pisinnaatitaassasut kommunalbestyrelsit akilerlugit kommunit akissarsiatigut akileraarutini akiligassanik kinguaattoorutit pillugit nuunneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut isumaqatigiinniarsinnaasut, soorlu akileraarutinut tapissani akileraarutit A-t-inilu kinguaattoorutinut tunngasut. Taamalli isumaqatigiissuteqarnissamut piumasaqaataassaaq, naligititassatut isumaqatigiissummi piviusumik eqqarsaatigineqassasoq, nuussinermut atatillugu kinguaattoorutit ilaat Namminersornerusut matussusigassarinngisaat landskarsip nammassinnaanera, kiisalu akiitsulinnit pissarsiarisinnaasatut naatsorsuutigisat eqqarsaatigalugit.

Akisussaaffik tamanna isumaqatigiissusioqqullugu Naalakkersuisut atorfilinnut tunniussinnaassavaat

 

 

§ 89-mut

Imm. 1-mut

Siunnersuutigineqarpoq inatsisartut inatsisissaat 1. januar 2007 atuutilissasoq. Taamaalilluni inatsisip atuutilernerata ingiaqatigissavaa akileraartarnermut inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut kiisalu akitsuutit pillugit inasisartut inatsisaasa assigiinngitsut inatsisartut inatsisissaanni allannguutissatut siunnersuutit.

Isertitanit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisissaattut siunnersuumi § 117, imm. 3-mi isertitanit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni n.r 5 19. maj 1979-imeersumi kingusinnerusukkullu allannguutini siunnersuummi uani killilersuinermi atorunnaarsinneqarput.

Imm. 2-mut

Inatsisip atuutilerneranit atuutilersumik akissarsiat akileraarutissat pillugit suliat pillugit kommuninit akileraaruseriffimmut nuunneqassapput. Aalajangersakkap kingunerissavaa akissarsianut akileraarutissanut sulianut tunngasut, kommunit suliaralugit 31. december 2006 suli naammassisimanngisaat, akileraaruseriffimmi suliarisassanngorlugit tunniunneqassasut. Suliat sulisunut tunngasut assigisaallu, soorlu sulisut ileqqulersorneri pillugit maalaarutit, kommunini inaarsarlugit suliarineqassapput.

Imm. 3-mut

Inatsisip atuutilerneranit atuutilersumik suliat Naalakkersuisunut maalaarutaasimasut, suli aalajangiiffigineqarsimanngitsut, Skatterådimut nuunneqassapput, Skatterådi § 2 malillugu suliani taamaattuni aalajangiisinnaassuseqassappat. Aalajangersakkap kingunerissavaa akitsuutit pillugit maalaarutit Skatterådimut nuunneqassasut, Skatterådi § 2 malillugu suliani taamaattuni samminnissinnaassuseqassappat, kiisalu kingusinnerpaamik 31. december 2006 Naalakkersuisut inaarutaasumik aalajangiisimanngippat.

Imm. 4-mut

Isertitat akileraarutissat pillugit isumakkeerfigineqarnissamik qinnuteqaatit 1. januar 2007 sioqqullugu Skatterådimi tiguneqarsimasut inatsisartut inatsisaanni nr. 5 ulloq 19. maj 1979-imeersumi § 115, imm. 9-mi malittarisassat malillugit suliarineqassapput. Taamaalilluni eqqarsaatigineqarpoq §§ 53-55-mi pisuni ataasiakkaani ileqquusunut tunngasunik sakkortusaaneqassaaq, § 115, imm. 9 malillugu allanngoriartorsimasoq.

Imm. 5-mut
§ 46 naapertorlugu akiliutinik nuussinernut atuuppoq, 31. december 2002-p kingorna kommunalbestyrelsimut imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut anngussimasunut akiliutaavallaartut utertinneqarnissaannut, utertinneqarnissaasa piffissaq killissaritaasoq suli atuutilinngitsoq sioqqullugu (nuussinerit) pisimappata aammalu nuussinissamut isumaqatigiissusiortoqarsimatillugu taakku atortussaatinneqassanatik.

Aalajangersakkap kinguneraa nuussinerit 1. januar 2003-imiit 31. december 2006-ip tungaanut kommunalbestyrelsimut imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqarsimasut inatsisip atuutilerfianiit atorunnaartutut isigineqarnerat. Nuussiffigineqartorlu aningaasanik 1. januar 2007-i sioqqullugu tiguneqarsimasunik utertitsilluni akiliissanngilaq.

Tunniussinerit 1. januar 2003 sioqqullugu kommunalbestyrelsinut imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut anngussimasut eqqarsaatigalugit, akileraaruseriffik 31. december 2007-ip kingorna tunniusisimaneq apeqqutaatinnagu tunniussisisumut uterteqqiisinnaavoq imaluunniit akileraarutinik akilerneqarpallaarsimasunik tunniussisup pisassaanut pisussaaffeqalernini nalunaarutigisinnaavaa, akiliineq pisussaaffeqalernerluunniit utertitsilluni akiliinissamut piffissarititaq sioqqullugu pisimappat.

Taamaalilluni 1. januar 2003 sioqqullugu nuussinerit akileraaruseriffiup imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfiup tigusimasai ingerlatiinnarneqassapput. Kisiannili akileraaruseriffik 1. januar 2008-miit akiliisinnaavoq imaluunniit pisussaaffeqalernermik nalunaaruteqarluni, nuussineq 1. januar 2003 sioqqullugu nalunaarutigineqarsimagaluarpalluunniit. Piumasaqaataavorli akiliineq pisussaaffeqalernerluunniit utertitsilluni akiliinissamut piffissarititaq sioqqullugu pisimassasoq.