11. august 2006 6. marts 2006

UKA 2006/9 UPA 2006/14

 

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

 

Oqaaseqaatit nalinginnaasut

Inatsisissatut siunnersuutip tunuliaqutaa

Sulisoqarnermut akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip Inuutissarsiutitigut ilinniagaqarnermut sulisitsisut akiliutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 16 ulloq 23. november 1989-imeersoq kingusinnerusukkullu allannguutai kingoraassavai.

Ilinniartitaanerup ilinniaqqinnerullu kiisalu piginnaasanik ineriartortitsinerup pingaarnerutinneqalernerannut atatillugu Naalakkersuisut ilaatigut siunnersuut manna aqqutigalugu qulakkeerumavaat ilinniaqqittarnerup piginnaasanillu ineriartortitsinerup aammalu suliffiit akornanni ataqatigiissaarinerup pitsaanerulernissaa, tak. Suliffeqanngikkallarnermi tapiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaannut, Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaannut siunnersuutit UPA 2006-imi saqqummiunneqartut aammalu piginnaanngorsaaqqinnermik aaqqissuussinermut UKIU 2006-imi allannguutit.

Suliffissaaleqisut pillugit kisitsisitigut paasissutissat assigisaallu najoqqutaralugit paasineqarsinnaavoq inuit sivikinnerusumik sivisunerusumilluunniit suliffissaaleqinermik eqqorneqartartut tassaagajunnerusartut inuit suliamik allatulluunniit piginnaanngorsaataasumik ilinniarsimanngitsut. Inuit taakkua suliffeqarnermut attuumassuteqarnerulernissaat qulakkiissagaanni ilinniaqqinnerup piginnaasanillu ineriartortitsinerup siuarsarneqarnissaat pingaartuuvoq, soorluttaaq ilinniarsimasuunerup qaffasissusiata nalinginnaasumik qaffassarneratigut sulisussanik avataaneersunik pisariaqartitsineq annikinnerulissasoq.

Ilinniaqqinneq, piginnaasanik ineriartortitsineq ilinniarsimasuunerullu qaffassarneqarnera aningaasanik Inuutissarsiutitigut ilinniagaqarnermut sulisitsisut akiliutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat (AEB-mik aaqqissuussineq) aqqutigalugu ullumikkut immikkoortinneqartartunit amerlanerujussuarnik pisariaqartitsiviusussaavoq. Aningaasat tamakkununnga immikkoortinneqartartut ullumikkornit pitsaanerusumik atorneqarnissaat Naalakkersuisut ilisimaaraat.

Ilinniartitseqqittarnermik ingerlaqqiffiusumillu ilinniartitsinermik aaqqissuussinermut maannakkut atuuttumut aalajangiisuusarput aningaasat AEB-kkut akiliutitut isertinneqartartut, sulisitsisut inuussutissarsiutinik tunngaviusumik ilinniakkani lærlinginut akissarsiarititaannut tapiissutitut kiisalu isumaginninnermi peqqissaanermilu ilinniakkani ilinniartut ilinniagaqarnersiutaannut aningaasartuutaasartut. Tamatuma ilaatigut kingunerisarpaa inuusuttut inuussutissarsiutitigut ilinniakkamik aallartitsisut amerligaangata aningaasat ilinniartitseqqinnermut ingerlaqqiffiusumillu ilinniatitsinermut atugassat ikilisarnerat.

Ullumikkut imaappoq akiliutitut isertinneqartartut annertussusiat ilinniaqqinnissamut periarfissat suut akissaqartinneqarnerannut aalajangiisuusarluni, inuiaqatigiit ilinniagaqarnerup qaffasissusianut kissaataat pisariaqartitaallu aalajangiisuunatik. Naalakkersuisut isumaqarput, atorneqarfissaannik siumut aalajangiussereertarneq naleqquttuunngitsoq, ilinniakkammi suulluunniit qaffassarneqarnissaat kissaataavoq.

Siunnersuutigineqarpoq sulisoqarnermut akitsuutip akitsuutit allat assigalugit landskarsimut nakkartarnissaa, 2006-imili aningaasanut inatsimmi ukiunilu tulliini missingersuusiorfiusuni aningaasat ilinniaqqinnissamut aamma piginnaasanik ineriartortitsinissamut atugassat sulisoqarnermut akitsuutikkut isertinneqarumaartussatut naatsorsuutigisanit amerlanerujussuit immikkoortinneqareerput.

Naalakkersuisut siunnerfigaat pikkorissarnernut aningaasaliissutaajumaartussat pisariaqartitsineq ingerlatassallu suuneri apeqqutaatillugit aalajangerneqartassasut, ilaatigut qitiusumiit piginnaasaqarnermik ineriartortitseqatigiit sumiiffinnilu ataasiakkaani piginnaasaqarnermik ineriartortitseqatigiit kiisalu sulianik ilinniarfiit taakkulu suliat assigiinngitsut pillugit ataatsimiititaliaasa suliniuteqarfissat pillugit inassuteqaataat tunngavigalugit. Aammali ilitsersuinermik aallarniinermillu suliaqarfiit sumiiffinni ataasiakkaani sulisitsisut peqatigiiffiinit sulisullu peqatigiiffiinit kiisalu kommunimit ilaasortaaffigineqartussat inassuteqaataat tunngavigalugit.

Pikkorissartitsinissanut akuerisaasunut tapiissutinut aamma ilaassapput pikkorissartussat pikkorissaasussallu angalanerinut najugaqarnerinullu tapiissutit.

Inatsisissatut siunnersuutip imai

Akiliutitut isertinneqartartut aammalu ilinniakkat suut neqeroorutigineqarnissaasa Inuutissarsiutitigut ilinniagaqarnermut sulisitsisut akiliutaat pillugit Inatsisartut inatsisaanni imminnut ataqatigiinnerat siunnersuutip saqqummiunneqartup atorunnaarsissavaa, sulisoqarnermummi akitsuutikkut isertinneqartartussat akitsuutit allat assigalugit landskarsimut nakkartartussaammata.

Aamma periuseq naatsorsuisarnermilu tunngavik maannamut atorneqartut siunnersuutikkut atorunnaarsinneqassapput. Periuseq pisariillisarneqassaaq akileraarutillu A-t pillugit nalunaaruteqartarnermut akiliisarnermullu katigunneqassalluni, manna tikillugu periutsimut immikkoortumut nalorninaatilimmullu taarsiullugu, soorluttaaq naatsorsuisarnermi tunngavik maannakkut pisunut piviusunullu naleqqussarneqassasoq, akissarsiarititat katinneri ukiunik marlunnik pisoqaassusillit tunngavigiunnaarlugit.

Siunnersuutigineqarpoq sulisitsisut unerartitsisussaatitaasut, namminersortuugunik pisortaat suliffeqarfiutigippatigit, nunatsinneersuugunik nunanilluunniit allaneersuugunik tamarmik sulisoqarnermut akitsuut, aningaasarsianik A-nik Kalaallit Nunaannut akileraarutinik A-nik unerartitsiviusussanik tunniussaqarunik akissarsiarititamik katinnerisa 0,9 pct.-iattut annertutigisoq akilertassagaat. Taamaalillutik sulisitsisut sulinikkut akissarsianik aalisarnermit, aallaaniarnermit, piniarnermit, nunalerinermit qamutillu motoorillit inunnik angallassissutit atorlugit ingerlatsinermit pisunik tunniussaqartartut AEB-mut akiliutinik akiliisussaatitaasimanngitsut sulisoqarnermut akitsuummik akiliisartussanut ilaalersussaapput. Naalagaaffiulli akitsuummik akiliisussaatitaannginnissaa siunnersuutigineqarpoq, tassami naatsorsuutigineqarmat naalagaaffik taamatut pisoqassappat ataatsimoortumik tapiissutini ukiumoortuni aningaasat amerlaqataannik ikililerinissamik piumasaqassasoq. Aammattaaq sulisitsisut, Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasut, tamanna pisinnaatitaaffeqalersumut akuersissummi allassimappat, akitsuummik akiliisussaajunnaarsinneqarsinnaapput.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq sulisoqarnermut akitsuut sulisitsisut akileraarutinik A-nik unerartitaminnik akiliisarnerat assigalugu ilutigalugulu akilersinneqartassasoq, tassa imaappoq qaammammi pineqartumi akitsuut qaammatip tulliani ulluinnarmi kingullermi sulisitsisutut kommunimut nalunaarutigineqarlunilu akilerneqassalluni.

Sulisitsisunut namminersortunut tunngatillugu sulisoqarnermut akitsuut qaammammi pineqartumi akissarsiarititat katinnerat tunngavigalugu naatsorsorneqartussaassaaq, pisortalli sulisitsisut pensionisiatut, annertussusileriikkamik ikiorsiissutitut pisortanillu ikiorsiissutitut tunniunneqartut ilanngaatigeqqartartussaavaat, tunniunneqartartummi taakkua akissarsiatititanut akitsuummik akiliisussaatitaaffiusunut ilaanngimmata.

Siunnersuutaavoq akitsuummik akiliisussaatitaasup akitsuummut akiliutissap annertussusia piffissaagallartillugu nalunaarutiginngippagu sulisitsisutut kommunip akitsuummut akiliutissaq missingersuusiorluni angissusilersinnaassagaa, soorluttaaq akitsuummik akiliisussaatitaasoq akitsuut kingusinaartumik akilerneqarpat pillaammik ernialiussanik akiliissasoq.

Nakkutilliisussaaneq peqqutigalugu siunnersuutigineqarpoq sulisitsisutut kommunip akitsuummik akiliisussaatitaasumi misissuisinnaatitaanissaa kiisalu niuernermi allattaavinnik, naatsorsuutinik allanik kiisalu allakkatigut attaveqaqateqarneranik takunnissinnaatitaassasoq.

Siunnersuutaavoq sulisitsisutut kommunip aalajangiineri Skatterådimut naammagittaalliuutigineqarsinnaassasut, taassumalu aalajangiineri Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut suliarinnittussamut siulliusumut suliassiissutigineqarsinnaassasut.

Siunnersuutigineqarportaaq Naalakkersuisut inatsimmi matumani imaluunniit inatsit naapertorlugu maleruagassiani aalajangersakkanik unioqqutitsisumut nalunaaruteqarsinnaassasut suliassap eqqartuussinertaqanngitsumik naammassineqarsinnaaneranik.

Kiisalu Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata pisariaqartutigut matuma kingunerisaanik allannguivigineqarnissaa Naalakkersuisut siunnersuutigaat.

Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassaa

Piffissap akissarsianik tunniussiviusup piffissallu akitsuutip akilerneqarfissaata ataatsikkuukannernerulernerisa kiisalu suliffeqarfiit akitsuummik akiliisussaatitaasut amerlineqarnerisa kingunerisaanik siunnersuutip landskarsimut ukiumut 57 mio. kr.-nit missinginik isertitsissutaasarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, tassa AEB-mut akiliutinit maannakkut isertinneqartartunit 12 mio. kr.-it missinginik amerlanerusunik.

Sulisoqarnermut akitsuutip 2007-imi akilersinniarneqarnissaanut kiisalu atortutigut allannguilaarnernut aningaasartuutit 200.000 kr.-it missaanniinnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasartuutigineqartussat landskarsimit akilerneqassapput.

Inuussutissarsiuteqartunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassaa

Akitsuutip procentia 0,9-iusoq allannguuteqanngimmat akitsuummut aningaasartuuteqarnerulernermik maluginnittussatuat tassaapput suliffeqarfiit AEB-mut akiliutinik maannakkut akiliineq ajortut, tassa imaappoq suliffeqarfiit aalisarnermik, aallaaniarnermik, piniarnermik, nunalerinermik aamma qamutit motoorillit inunnik angallassissutit atorlugit inuussutissarsiummik ingerlataqartut. Piffissap akissarsianik tunniussiviusup piffissallu akitsuutip akilerneqarfissaata ataatsikkuukannernerulernerisa kingunerisaanik inuussutissarsiutinik ingerlataqartut amerlanersaasa allaffissornikkut oqilisaanneqarnissaat, taamatuttaaq sulisitsisut ataasiakkaat akiliinerup eqqortuuneranik imaaliallaannaq naliliisinnaanissaat ilimagineqarpoq.

Avatangiisinut pinngortitamullu kingunerisassat

Inatsisissatut siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqassanngilaq.

Innuttaasunut allaffissornikkut kingunerisassaa

Inatsisissatut siunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut kinguneqassanngilaq.

Naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamullu tunngasut

Inatsisissatut siunnersuut naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamulluunniit tunngasunik imaqanngilaq.

Oqartussaasunik kattuffinnillu tusarniaaneq

Siunnersuut UKA 2005-imut UPA 2006-imullu atatillugu ukununnga tusarniaassutigineqarpoq: Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Aqutsinermut Pisortaqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik, Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik, Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Pisortaqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik, KANUKOKA, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, APK, KNAPK, ILIK aamma SIK.

Tusarniaanermi akissutit tiguneqarsimasut inatsisissatut siunnersuummi annertuunik allannguuteqartitsinngillat, tusarniaanermimi akissutini tiguneqartuni uparuarneqartoq tassaavoq sulisoqarnermut akitsuutip siunnersuutigineqartup siunertallu attuumassuteqartinneqartut ataqatigiinnerat erseqqarinnerusariaqartoq, taamaalilluni akitsuut siunissaq eqqarsaatigalugu siunertaminut atuuffeqanngitsutut nuna tamakkerlugu akileraarutaaginnaleqqunagu.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata siunnersuutigaa inatsisissatut siunnersuut kinguartinneqassasoq, suleqatigiissitaliamik inatsisissatut siunnersuummik misissuisussamik kingornalu Piginnaasaqarnermik Ineriartortitseqatigiinnut, Naalakkersuisut nunami maani piginnaasanik ineriartortitsinissamut tunngatillugu siunnersuisussatut pilersissimasaannut saqqummiussisussamik pilersitsinissaq siunertaralugu.

Sulisoqarnermut akitsuutip isummamigut/oqaasertamigut ilinniartitaanermut piginnaasanilluunniit ineriartortitsinermut erseqqissumik attuumassuteqarunnaarnera Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiata naleqquttuusorinngilaa, sulisitsisummi sulisorisamik ilinniarsimanerisa qaffasissusiannik qaffassaanissamut aammalu piginnaasaannik ineriartortitsijuarnissamut akisussaaqataanerisa aalajangiusimaannarneqarnissaa SIK-p pingaartimmagu.

Tusarniaanermi akissutit tiguneqartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarput.

 

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

§ 1-imut

Sulisoqarnermut akitsuummik akiliisussaatitaapput sulisitsisut kikkulluunniit namminersortut pisortalluunniit aningaasarsianik A-nik, aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 38, imm. 1-imi pineqartunik tunniussaqartut. "Il.il."-mik ilaneqarnerata kingunerisaanik aamma selskabi siulersuisunut ilaasortanut taamaallaat honorarinik tunniussaqartoq akitsuummik akiliisussaatitaanermi pineqartunut ilaavoq, selskabi siulersuisunut ilaasortanut sulisitsisuunngikkaluarpalluunniit.

§ 38, imm. 1-imi pineqartoq "akiligassaqartitaasoq" tassaavoq aningaasarsianik A-nik tunniussaqartoq, taamaattumik inuit, selskabit, peqatigiiffiit, sullissiviit, toqusut pigisaat, akiliisinnaajunnaartut pigisaat assigisaalluunniit aningaasarsianik A-nik tunniussaqartut tamarmik sulisoqarnermut akitsuummik akiliisussaatitaasunut ilaapput.

Danskit suliffeqarfii akitsuummik akiliisussaatitaassapput aningaasarsianik A-nik inunnut Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik killilimmilluunniit akileraartussaatitaasunut tunniussaqartarunik, tak. aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 39.

Suliffeqarfiit nunanit allaneersut aalajangersakkami pineqartunut ilaassapput, selskabimik pigisaminnik Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsivik immikkoortortarluunniit aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiummik ingerlataqartumik pilersitsisimagunik, imaluunniit piginnaatitaasoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfimmik najugaqarfeqartoq aqqutigalugu aningaasarsiat A-t tunniuttarpatigit, tak. aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 38, imm. 4.

Naalagaaffiup taassumalu sullissiviutaasa akitsuummik akiliisussaatitaannginnissaat siunnersuutaavoq, akiliisussaatitaassagaluarpatami naatsorsuutigineqarsinnaassammat naalagaaffiup akitsuut taamaattoq ukiumoortumik tapiissutinit ilanngaatiginiassagaa. Akerlianilli Savalimmiut naalagaaffiilluunniit allat suliffeqarfiutaat sullissiviutaalluunniit akitsuummik akiliisussaatitaanngitsunut ilaatinneqanngillat.

Kiisalu siunnersuutaavoq sulisitsisut Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu aatsitassanik iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasut akitsuummik akiliisussaatitaanerat atorunnaassaaq tamanna pisinnaatitaaffeqalersumut akuersissummi allassimappat. Akileraarusersuinerup atorunnaarnissaanik aalajangersagaq taamaattoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 3, imm. 3-mi takuneqarsinnaavoq.

§ 2-mut

Akitsuutip procentiata 0,9-mik annertussusilerneqarnissaa siunnersuutaavoq. Sulisitsisut inuussutissarsiutitigut ilinniagaqarnermut akiliutaasa procentiat ukiumoortumik aningaasanut inatsisini aalajangersarneqartartoq ukioq aningaasanut inatsiseqarfiusoq 2000 aallarnerfigalugu 0,9 procentimik angissusilerneqartarpoq.

Aningaasarsiat A-t akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinneranni ilanngunneqartussat tassaapput aningaasarsiat A-t Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 37, imm. 1-imi taagorneqartut. Tassani pineqarput nammineerluni sulinermut aningaasanngorlugit akissarsiat suulluunniit, matumani ilanngullugit akissarsiat, feeriarnersiat, honorarit, iluanaarutinit kajumissaatitut tapisiat, kiffartulussinnarnaveeqqutisiat, drikkepenget, kiisalu siulersuisunut, ataatsimiititalianut, kommissioninut, rådinullu assigisaannulluunniit, soorlu naammagittaalliuuteqartarfinnut ilaasortaanermi ikiortaanermiluunniit akissarsiat.

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 17 d, imm. 2-mi allassimavoq sulisitsisup aningaasarsiortulluunniit soraarnerussutisiassanut ingerlaavartumik tunniunneqartartussanut imaluunniit sillimmasiissutinut naafferartumik tunniunneqartartussanut akiliutaat aningaasarsianut A-nut ilanngunneqassanngitsut. Taamaammat akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerannik naatsorsuinissaq sapinngisamik pisariitsuutinniarlugu siunnersuutaavoq soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernut pineqartunut akiliutit taakku akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerannut ilanngunneqassanngitsut.

Aamma aningaasarsiat, aningaasarsiat A-t pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu aningaasarsiatut A-tut isigineqartut akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerannut ilanngunneqassanngillat. Tassa imaappoq ilaatigut soorlu pensionisiat, annertussusileriikkamik ikiorsiissutit aammalu pisortanit ikiorsiissutit akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerannut ilanngunneqassanngillat.

Siunnersuutigineqarpoq siulersuisunut, ataatsimiititalianut, kommissioninut, rådinut assigisaannullu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut ilaasortaanermi ikiortaanermiluunniit akissarsiat akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerannut ilanngunneqartassasut, inuit pineqartut suliffeqarfimmi akitsuummik akiliisussaatitaasumi atorfeqartinneqanngikkaluarpataluunniit. Taakkartorneqartut tamakkiisuunngillat. Assigisaallu-mik oqarnermi soorlu pineqarput naammagittaalliuuteqartarfiit.

Inuup Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaanera Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 1, imm. 1, nr. 1-imi 2-milu kiisalu § 2, imm. 1, nr. 1-imiit 5-imut aamma nr. 9-miit 12-imut maleruagassani aalajangerneqarpoq. Tassa inuup Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik killilimmilluunniit akileraartussaatitaanera apeqqutaanngilaq.

Taamaammat akissarsiat il.il. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiup nunani allani sulisunut tunniuttagai akitsuummik naatsorsuinissamut tunngavimmut ilanngunneqassanngillat, pineqartut Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaanngippata.

§ 3-mut

Siunnersuutigineqarpoq suliffeqarfiit akitsuummik akiliisussaatitaasut akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerat qaammatikkuutaartumik naatsorsortassagaat.

§ 4-mut

Akitsuummik akiliinissamut tunngavissaq akitsuullu pillugit sulisitsisutut kommunimut nalunaaruteqarneq immersugassat Akileraartarnermut Pisortaqarfimmit suliarineqarsimasut atorlugit, kingusinnerpaamik qaammammi tulliuttumi ulluinnarmi kingullermi pissaaq.

Akitsuummik akiliisussaatitaasut immersugassanik pineqartunik sulisitsisutut kommunimit toqqaannartumik nassinneqassapput.

§ 5-imut

Akitsuut sulisitsisutut kommunimut akilerneqassaaq kingusinnerpaamik qaammammi qaammatip akitsuuteqarfiusup tulliani ulluinnarmi kingullermi.

Piffissaagallartillugu akiliisoqanngippat suliffeqarfiup akitsuummik akiliisussaatitaasup, akiliiffissap ulluisa aallaqqaataat aallarnerfigalugu qaammatit aallartinneri tamaasa pillaatitut ernianik 1 pct.-iusumik akiliisinneqartarnissaa siunnersuutaavoq.

Assersuutigalugu suliffeqarfiup qaammammut januarimut akitsuut aatsaat 15. marts akilerpagu, taava suliffeqarfik qaammatinut februarimut martsimullu pillaatitut ernianik akiliisinneqassaaq.

Pillaatitut erniat akiligassanngortut qaammatikkaartumik kingumut akilersinniarneqartassapput. Pillaatitut erniat landskarsimut nakkartassapput.

§ 6-imut

Suliffeqarfiit akitsuummik akiliisussaatitaasut ataatsimoortumik akissarsialerinermik aaqqissuussisimasut akuersissuteqarfigineqarsinnaanissaat naatsorsuutigineqarpoq, naleqquttuusorineqanngilarmi soorlu Sulisoqarnermut Pisortaqarfiup akissarsialerivia suliffeqarfinnik akitsuummik akiliisussaatitaasunik 32-nik sullissisoq sulisitsisutut kommuninut assigiinngitsunut arlaqartunut nalunaaruteqartarlunilu akiliisassappat.

§ 7-imut

Suliffeqarfiup akitsuut arlaleriarluni piffissaagallartillugu nalunaarutigisimanngippagu akilersimanngippaguluunniit, suliffeqarfiup sivikinnerusumik piffissaqarluni nalunaaruteqartarnissamut akiliisarnissamullu peqquneqarsinnaanissaa siunnersuutigineqarpoq, tassa soorlu akileraarutinik A-nik unerartitanik piffissaagallartillugu akiliisoqarsimannginnerani pisarnertut.

Suliffeqarfiup sivikinnerusumik piffissaqarluni nalunaaruteqartarnissamik akiliisarnissamillu peqquneqarnini piffissami aalajangikkami maleruarsimappagu, taassuma allakkatigut qinnuteqarnermigut nalinginnaasumik piffissaqarluni nalunaaruteqaqqittalersinnaallunilu akiliisaleqqissinnaanissaa naatsorsuutaavoq.

§ 8-mut

Suliffeqarfiup akitsuummik appasippallaamik akiliisimanera kingusinnerusukkut paasineqarpat akitsuummik akiliinikippallaarutaasut, pillaammik ernialiussaasimasinnaasut ilanngullugit akileeqquneqarnermiit ullut 14-it qaangiutsinnagit akilerneqartussaanissaat siunnersuutaavoq. Akitsuut piffissaagallartillugu akilerneqanngippat pillaammik ernialeqqittoqassaaq, tak. imm. 4.

Suliffeqarfiup akitsuummik angivallaamik akiliisimanera kingusinnerusukkut paasineqarpat akitsuummik akiliivallaarutaasut paasineqarnermik kinguninngua ernianik tapernagit utertinneqassapput.

Kiisalu siunnersuutaavoq sulisitsisoq nalunaarummik nassiussaqanngippat, imaluunniit akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerat suliffeqarfiup naatsorsuutai tunngavigalugit naatsorsorneqarsinnaanngippata, sulisitsisutut kommunip suliffeqarfiup akissarsiarititaasa akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerat missingersuusiorluni angissusilersinnaassagaa. Missingersuinermi qaammatini siusinnerusuni akissarsiarititat katinneri aallaavigineqassapput, immaqalu piffissap qanoq ilinera aamma erseqqissumik paasisimasat allat naapertorlugit aaqqiivigalugit.

Assersuutigalugu pineqartoq tassaappat 2007-imi januarip qaammataani akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerannik missingersuinikkut angissusiliinissaq, taava missingersuineq qaammatit siuliini aningaasarsiatut A-tut nalunaarutigineqartut aallaavigalugit pissaaq, piffissap qanoq ilinera aamma erseqqissumik paasisimasat allat ilisimaneqartut naapertorlugit aaqqiivigalugit.

Kingusinnerusukkut misissuisoqarneratigut paasineqarpat suliffeqarfiup akitsuummik akiliutissaa taassuma naatsorsuutai tunngavigalugit naatsorsorneqarsinnaanngitsoq, taava akissarsiarititat akitsuummik akiliuteqaataasussat katinnerat suliffeqarfik akitsuummik akiliisussaatitaasoq pillugu erseqqissumik paasisimasat tunngavigalugit missingersuinikkut angissusilerneqassaaq.

Paasineqarpat akitsuut minnaarlugu akilerneqarsimasoq, imaluunniit akitsuut missingersuinikkut angissusilerneqassasoq, taava akitsuummik akiliisussaatitaasup qaammat akiliiffissaq aallarnerfigalugu qaammatit aallartinneri tamaasa aammattaaq pillaammik ernianik 1 pct.-imik akiliisarnissaa siunnersuutaavoq.

Pillaammik erniat akilersinniarneqarnerat sulisitsisutut kommunimit isumagineqaraluartoq pillaammik erniat landskarsip pisassarai.

§ 9-mut

Siunnersuutigineqarpoq Skatterådi sulisitsisutut kommunip aalajangigaa pillugu allaffissornikkut naammagittaalliortarfiussasoq, tassami rådi taamatut suliaqarnissamik ilisimasaqartuummat.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq Skatterådip aalajangigaata pineqartup, aalajangiinermik pineqartumik ilisimatinneqarneraniit sap.ak. sisamat qaangiutsinnagit Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut suliarinnittussamut siulliusumut suliassiissutigineqarsinnaanissaa, aalajangiinernimmi taammaattunik suliaqarnissaq inatsisitigut annertuumik ilisimasaqarnissamik tunngaveqartussaagunarmat.

Suliassiissutigineqartussat tassaapput Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut.

Til § 10-mut

Suliffeqarfiit akitsuummik nalunaarsuinerminni naatsorsuutit allaffissornikkut qanoq pisariitsumik isumannaatsumillu suliarissaneraat pillugu, matumani aamma akitsuummik akiliisussaatitaasup kreditkontumik immikkut ittumik: Sulisoqarnermut akitsuut pillugu kontumik pilersitsinissaa pillugu, Naalakkersuisut naatsorsuutitigut periusissat pillugit erseqqinnerusunik maleruagassiornissamik isumaginninnissaat siunnersuutigineqarpoq.

§ 11-mut

Akitsuutip eqqortup akilerneqarnerata pitsaasumik nakkutigineqarnissaa qulakkeerniarlugu siunnersuutigineqarpoq, sulisitsisutut kommuni suliffeqarfiup najugaani akitsuutinik misissuisinnaassasoq aammalu niuernermi allattaavinnik, naatsorsuutinik kiisalu allakkatigut attaveqaqateqarnermik takunnissinnaatitaassasoq. Taamaaliortoqartillugu suliffeqarfiup piginnittua inuillu suliffeqarfimmi atorfeqartitaasut pisussaapput misissuinermi tassani ilitsersuillutillu ikiuunnissamut.

Taamatut misissuinissamut taarsiullugu sulisitsisutut kommunip atortussat sulisitsisutut kommunimut tunniunneqarnissaat nassiunneqarnissaalluunniit qinnutigisinnaavaa.

Misissuisinnaaneq, tunniussisoqarnissaa nassiussisoqarnissaaluunniit aamma atuupput atortussat inummi pingajuusumiikkaluarpataluunniit, taannalu tunniussinngikkallarsinnaatitaagaluarpalluunniit.

§ 12-imut

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq pisortat oqartussaasut qinnuigineqarnermikkut sulisitsisutut kommuni paasissutissanik sunilluunniit suliffeqarfiit inatsimmi pineqartut nalunaarsorneqarnissaannut nakkutigineqarnissaannullu atugassanik nalunaarfigisassagaat.

Aalajangersakkakkut sulisitsisutut kommuni tunngavissinneqarpoq paasissutissanik pisortanut oqartussaasunut allanut piumasaqarsinnaanermik, soorlu assersuutigalugu kikkunnit sullinneqarsimaneri suliallu annertussusia pillugit.

§ 13-imut

Aalajangersakkanik inatsisip atuutsinneqarnissaanut pisariaqartunik aalajangersaanissap Naalakkersuisunit suliarineqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

Kommunit akileraarutinik A-nik ingerlatitseqqittarnerat assigalugu kommunit sulisoqarnermut akitsuummik landskarsimut ingerlatitseqqittarnissaat pillugu nalunaarutikkut maleruagassiornissaq Naalakkersuisut suliarissavaat.

§ 14 –imut

Inatsimmik unioqqutitsisoqarnerani akiliisitsissummik pineqaatissiisoqarsinnaanissaa siunnersuutigineqarpoq, pineqartoq piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit iliuuseqarsimappat.

Tassani piumasaassaaq unioqqutitsineq akitsuummik akiliisussaatitaasup piaaraluneerluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit iliuuserisimasaatut nalilerneqarsinnaassasoq.

Inatsit naapertorlugu malittarisassiarineqartut atorsinnaassuseqarluarnissaat qulakkeerniarlugu siunnersuutigineqarpoq, malittarisassiani aalajangersakkanik piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsisup akiliisitsissummik pineqaatissinneqarsinnaanissaata taakkunuunatigut aalajangersarneqarnissaa.

Akiliisitsissummut akisussaatitaanerup sunniuteqarluarnissaa eqqarsaatigalugu siunnersuutigineqarpoq unioqqutitsineq aktieselskabip il.il. aqutsisuinit unioqqutitsineruppat, aktieselskabip il.il. akiliisitsissutip akilerneqarnissaanut akisussaatinneqarsinnaanissaa.

Akiliisitsissutip landskarsimut nakkartarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

§ 15-imut

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq unioqqutitsineq pillugu suliassap § 14-imi pineqartup allaffeqarfikkoortumik naammassineqarsinnaanissaa, pineqartup unioqqutitsinini akiliisitsissutissallu annertussusia akuersissutigippagit.

Eqqartuussisarnermik inatsit maannakkut unnerluussissutip ilusissaa imassaalu pillugit immikkut piumasaqaatinik imaqanngikkaluartoq, nalunaaruteqarnermi unnerluussissutip ilusissaa imassaalu pillugit malittarisassat sukkulluunniit atuuttut malittarineqassapput.

Imm. 3-mi aalajangersagaq ima paasisariaqarpoq akiliisitsissut akilerneqarpat akiliisitsiniarnikkulluunniit akilersinneqarpat, taava inuinnarnik eqqartuussisutigut malersuisinnaaneq atorunnaarsinneqassasoq.

§ 16-imut

Inatsisip ulloq 1. januar 2007-imi atuutilernissaa siunnersuutigineqarpoq.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq Inuutissarsiutitigut ilinniagaqarnermut sulisitsisut akiliutaat pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 16 ulloq 23. november 1989-imeersumi maleruagassat tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaarsinneqassasut, taamaattorli Inatsisartut inatsianni maleruagassat piffissamut 1. januar 2004-miit 31. december 2006 ilanngullugu akitsuusiisarnermut tunngasut suli atorneqarsinnaassasut.

Tamatuma kingunerissavaa akitsuusiisarnermi oqartussaasut AEB-mut akiliutinik akiliisitsiniaqqissiinnaanerat, piffissami paasineqarpat akiliutissaq kukkusumik tunngaveqarluni naatsorsorneqarlunilu akilerneqarsimasoq, soorluttaaq akitsuummik akiliisussaatitaasoq piaaraluni mianersuaalliorujussuarlunilluunniit paasissutissanik eqqunngitsunik paasissutissiisimaguni pineqaatissinneqarsinnaassasoq.

Kiisalu siunnersuutigineqarpoq Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 5, imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaat pingajuilu atorunnaarsinneqassasut. Taamatut siunnersuuteqarnermut patsisaavoq Sulisoqarnermut akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi siunnersuutigineqarmat Inuutissarsiutitigut ilinniagaqarnermut sulisitsisut akiliutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat atorunnaarsinneqassasoq.