14. februar 2006

UKIU 2006/8

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit

Nalinginnaasumik nassuiaatit

1. Aallaqqaasiut:

Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaat UKA 2003-mi akuersissutigineqarpoq 1. januar 2004-milu atuutilersinneqarluni.

Misilittagarineqalersut allannguutitut inatsimmut matumani pineqartumut tunngaviupput. § 17-imi soraarnerussutisiaqarnermut aalajangersagaq allannguutip eqaannerusumik atorneqarsinnaanngortissavaa, maannakkummi iluserisamisut Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortanut, ilaqutaqanngitsunut, ukiumikkulluunniit soraarnerussutisiaqangajalersunut siunertaanngitsutut killiliinernik imaqartutut paasinarsisimammat. Siunissami soraarnerussutiassatut akiliummik akliuteqarneq atorlugu Inatsisartunut sinniisussat iluaqutissarsisinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Tamatuma saniatigut Inatsisartunut ilaasortanut Nuummi aalajangersimasumik najugaqalernissamik kissaateqartunut inissianik immikkut immikkoorsitsilluni pilersitsisoqassasoq siunnersuutigineqarpoq, maannamummi Namminersornerullutik Oqartussat sulisunut pisortat inissiaattaannik pissarsisinnaasimanerigaluaq atorneqarsinnaajunnaarsimammat. Tassungattaaq atatillugu Inatsisartunut sinniisussat maleruagassat maannakkut atuuttut malillugit piffissaliineq sivikitsoq atorlugu inigisaminnik qimatsinissamut pisussaatitaasimasinnaasut inatsisitigut inissisimanerat patajaallisarneqassaaq. Taamatuttaaq inatsimmi § 1-mi kukkuneruvissimasoq iluarsineqassaaq.

2. Siunnersuummi immikkoortut pingaarnerit:

Siunnersuutip anguniagaa pingaarneq tassa § 17-imi soraarnerussutisianut aalajangersakkap eqaannerusumik atorneqarsinnaanissaa. Inatsisartunut ilaasortanut aamma Naalakkersuisunut ilaasortanut soraarnerussutisiaqarnermut aaqqissuussineq utoqqalinermi soraarnerussutisiatut taaneqarsinnaasut saniatigut aapparisap meeqqallu soraarnerussutisiaqarnissaannik imm. 2-mi maleruagassaq maanna atuuttoq piumasaqaammik imaqarpoq. Piumasaqaat taanna ilaasortanut katissimanngitsunut, qitornaqanngitsunullu, aamma siunissami taamatut isumannaariffigineqarnissamut periarfissaqalernissamik pisariaqartitsilernissamut naatsorsuutiginninngitsunut naleqqutinngilaq. Inuit taakku soraarnerussutisiatut akiliutimik tamakkerlugit utoqqalinerminnut qulakkeerinnissutitut atorneqarnissaannik aalajangiinissamut mattunneqarsimapput. Aapparisap aammalu meeqqat soraarnerussutisiaqarnissaannik piumasaqaatip atorunnaarsinneratigut ilaasortat siunissami soraarnerussutisiaqarnermut aaqqissuussinermik nammineq ataasiakkaarlutik pisariaqartitaminnut naleqquttumik toqqaasinnaanerulissapput. Taamaalilluni ilaasortat ilaqutallit aapparisamik qitornamillu iluaqusiiviginissaannut periarfissaqartuaannassapput.

Tamatuma saniatigut paasinarsisimavoq soraarnerussutisianut maleruagassaq Inatsisartunut ilaasortanut aammalu Naalakkersuisunut ilaasortanut soraarninngorsimasunut soraarninngu-ngajalersunulluunniit ilusiligaanermigut naleqqutinngitsoq. Tamatumunnga pissutaavoq soraarninngornissamut sillimasernissamut periarfissat inunnut taakkununnga killeqarnerat. Inuilli pineqartut suleqatiminnit inuusunnerusunit pitsaannginnerusumik pineqassanngimmata nammineerluni toqqakkamik soraarnerussutisiat ilaannik landskassimit aningaasaliivigineqartut ilaat, ilaasortaq 50-inik ukioqalersimappat, isertitatut nalinginnaasumik akileraarusigassatut nalinginnaasumik tunniunneqarsinnaassasoq siunnersuutigineqarpoq.

Sinniisussat ilaasortamut taarsiuttut soraarnerussutisiaqartinneqarnerinut tunngassutillit ani-ngaasarsiaqartitaanermut inatsisikkut maannamut isummerfigineqarsimanngillat, taakkulu utoqqalinermut qularnaarunneqarnissaat siunertaralugu soraarnerussutisiaqartinneqaratillu allatut tunineqartarsimanngillat. Sinniisussat piffissaq atuuffiat ullunut, sapaatit akunnerinut ikitsuarannguanut assersuutigaluguluunniit Inatsisartut ataatsimiinnerannut ataasiinnarmut killeqarajummata taamatut aaqqiinissaq toqqarneqarsimavoq. Taamatut sivisunngitsumik ilaasortaatitsisarnikkut soraarnerussutisianik tunniussisinnaaneq inuup utoqqalinissamut qularnaarinissaanut annikitsuinnarmik sunniuteqassaaq.

Taamatulli aaqqiinissamik toqqaaneq ilaasortanut piffissamut sivisunerusumut sinniisussatut ivertinneqartunut tulluanngitsoq oqaatigisariaqarpoq. Tamanna ilaasortamut Naalakkersuisunut ilaasortatut atuuffimmik isumaginnittumut taartaalluni qinigaaffik tamakkerlugu sinniisussamut ivertinneqartumut ingammik atuuppoq. Piffissani ilaasortatut atuuffinni sivikitsuni allaat maleruagassat maanna atuuttut assigiinngisitsinermik nassataqartarput, Inatsisartunimi sinniisussat Inatsisartunut ivertitaanerminni Inatsisartunut ilaasortat sinnerisulli aningaasarsiaqartitaallutik taakku tunniussinnaasaasa assinganik tunniussissasut naatsorsuutigineqartarmat.

Taamaammat Inatsisartunut ilaasortat sinniisussatut ivertitat sinniisussaanngitsut piffissap sinniisussatut atuuffiat qanoq sivisutiginersoq apeqqutaatinnagu soraarnerussutisiassanik akiliutaannik siunissami pisinnaatitaassasut siunnersuutikkut siunniunneqarpoq. Akiliut isertitatut nalinginnaasumik akileraarusigassatut tunniunneqartassasoq siunnersuutigineqarpoq, Inatsisartunummi sinniisussatut ivertinneq pissutigalugu soraarnerussutisiaqarnermik aaqqissuussineq pilersissallugu amerlasuutigut ajornassammat.

Inatsimmut allannguutip siunertaa alla tassa Inatsisartunut ilaasortanut Nuummi aalajangersimasumik najugaqalerumasunut ineqarnermut maleruagassat allanngortinneqarnissaat. Ilaasortat taakku maannamut Namminersornerullutik Oqartussani sulisunut pisortanut inissanik pissarsisinnaasarsimapput, tamannali Inatsisartunut ilaasortat inissamik pisariaqartitsinerannik aaqqiissutaasarsimanani. Sulisunut pisortatut inissat amerlassusertik tunngavigalugu sulisunut pisortatut atorfinni qaffasinnerni sulisorisat ingerlaavartumik taarseraanneranni atuiffigineqartartutut aaqqitaapput. Inissatulli naatsorsuutat ass. Inatsisartunut nutaamik qinersinermut atatillugu inissanik pisariaqartitsinerulersunut malinnaasimanngillat. Sulisunulli pisortatut inissat akunnattumik qaffasissusilimmik atorfiit aalajangersimasut (kontorchefit taamatulluunniit qaffasissusillit) ilaatinneqarunnaarlutik ikilineqarmata taamatut ajornartorsiuteqarneq malunnartumik atuutilersimavoq.

Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq siusinnerusukkut Inatsisartunut ilaasortaasimasut inissamik atugassinneqarsimasut tunuarnermik kingorna aningaasarsiaqarnerminni aalajangersakkat atuuttut malillugit inissaqartinneqarnissamut pisinnaatitaasarsiimammata. Inatsisartunut ilaasortaasimasut aammalu nutaat piffissami ikaarsaarfimmi sulisunut pisortatut inissanik atuisarnerat pisariaqartitsinermik tamatuminnga pilersitsisarpoq. Inatsisartunulli qinersinerup kingorna inissanik pisariaqartitat annertussusiannik aaqqiisinnaasutut pisortatut inissanik naatsorsuussani inissat ima amerlitigineqarnissaat pissusissamisoornavianngilaq, amerlisitsinerummi kingunerissammagu piffissat sinnerini inissat inoqanngitsorpassuanngornissaat.

Inatsisartunut ilaasortat ineqartitaanerannut naatsorsuutatut inissanik immikkoorsillugit pilersitsinikkut ajornartorsiut aaqqinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Immikkoorsitani inissat amerlassusiat pisariaqartitsisoqaleraangat nalimmassarneqarsinnaavoq, taamaaliornikkut immikkoorsitatut inissat atorneqannginnissaat sapinngisamik annertunerpaamik pinaveersaarneqarsinnaammat.

Tunuarnerup kingorna piffissami ilaasortaajunnaarnersiaqarfiup naanerani tamanna kingusinnerpaamik qaammatip naanerani pisassasoq, taamaattorli ilaasortat sinnerisulli sivikinnerpaamik qaammatini pingasuni najugaqaannarsinnaasutut Inatsisartunut sinniisussat pineqassasut, inigisap qimanneqarnissaanut atatillugu erseqqissarneqassaaq. Inatsisartunit tunuarnermit ilaasortaajunnaarnersiaqarfiup sivikitsunnguusimasimasinnaanera qangiunniariaqarpat Inatsisartunut sinniisussat maleruagassat naapertorlugit maannamut inigisamit ingerlaannartumik qimagutereersimasussaasimapput, tamannalu pineqartunut ilaqutaannullu pissutsinik pissusissamisuunngitsunik kinguneqartarsinnaasimalluni.

Taamatullu § 1, imm. 1 aamma 3-mi kukkuneruissimasumik allannguutissatut siunnersuut iluarsiivoq, oqaasertalerneqarninimi naapertorlugit Atorfillit Kattuffiata (AK) ataani isumaqatigiinniunneqartartunut atorfinni akissaatit inissisimaffianni 35-imut atasuunissaannik tunngavissiimmat, isumaqatigiissutilli Akademikernes Sammenslutning i Grønlandimut (AS-G) attuumassuteqavissuullutik.

3. Pisortaqarfinnut aningaasaqarnikkut allaffissornikullu kingunerisassat:

Ineqarnermik aaqqissuussinermi allannguutit aningaasartuutaasussaanngillat, Inatsisartunummi ilaasortanut inissatut atugassiissutigineqartut init amerlassusiinut sunnisuunngimmata. Sinniisussat piffissamut sivisunerusumut Inatsisartunut ivertinneqartunut Nuummi najugaqalerumasunut nalinginnaasumik akiliilluni sivikinnerpaamik qaammatini pingasuni najugaqarnissaq siunissami periarfissaattut qulakkeerneqassaaq, tamannalu pissutigalugu Inatsisartunut ilaasortat sinnerinut tunngatillugu naligiimmik pinninnerussalluni. Pisuni ataasiakkaannguani tamanna inissatut immikkoorsitanut tunngaviusumik isigalugu annikitsuinnarmik artukkiisuusussaassaaq.

Taamatuttaaq Inatsisartunut Naalakkersuisunullu aalajangersimasumik ilaasortat eqqarsaatigalugit soraarnerussutisianut piumasaqaatinut allannguutissatut siunnersuutigineqartut aningaasartuutaasussaanngillat. Siunnersuut naapertorlugu soraarnerussutisiassanut akiliutit 10%-iisut annertussusilinnik isertitatut nalinginnaasumik akileraarusigassatut siunissami Inatsisartunut sinniisussat tunineqartassapput. Tamanna landskarsimut aningaasartuuteqarnerussutaassaaq, taakkuli ukiumut kr. 200.000,-it qaangersimasassanngikkaat naatsorsuutigineqarluni.

Soraarnerussutisianut akiliut 10 %-iusoq assigisaanillu nammineerluni akiliut 5 %-iusoq eqqarsaatigalugit tamanna ilaasortanut tunniussinermi ilaasortanut akileraasusiinermik kinguneqassaaq nunattalu karsianut kommuninullu taamaalilluni isertitsissutaassalluni. Paarlattuanik akiliutit soraarnerussutisiaqarnermi aaqqissuussinermut ikineqarnerini aningaasat akileraasuserneqassanngillat.

4. Inuussutissarsiuteqartunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassat:

Siunnersuut inuussutissarsiuteqartunut kinguneqassanngilaq.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu tunngasumik kingunerisassat:

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu tunngasunut kinguneqassanngilaq.

6. Innuttaasunut allaffissornikkut kingunerisassat:

Siunnersuut innuttaasunut kinguneqassanngilaq.

7. Kingunerisassat allat pingaaruteqartut:

Siunnersuut pingaaruteqartunik allanik kinguneqassanngilaq.

8. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamullu tunngasut:

Siunnersuut Naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamullu kinguneqassanngilaq.

9. Oqartussaasut kattuffeqarfiillu tusarniaavigineqarnerat:

Siunnersuut innuttanut inuussutissarsiutilinnulluunniit kinguneqaateqartussaanngimmat tamanut tusarniaassutitut nassiunneqarsimmanngilaq.

 

Siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

§ 1-imut

Nr. 1-imut.

Aningaasarsiat qaffasissusiligaaneranni 35-mi atorfiit AS-G-p isumaqatiginninniarsinnaatitaaffiinut ilaasut ass. aningaasarsiat qaffasissusiligaaneranni 38, tak. § 6, imm. 1-isulli ipput. Inatsimmi atuuttumi § 1, imm. 1-imi, aamma 3-mi, AK-p isumaqatiginninniarsinnaatitaaffianut innersuussinerit taamaalillutik kukkunerupput.

Iluarsineqarnera teknikikkut aaqqiinerinnaavoq, taamaammallu kinguneqaateqartussaanani.

Nr. 2-mut.

Aalajangersakkap manna tikillugu maleruagassaasimasoq atorunnaarsissavaa, taannami malillugu inuit pineqartut Namminersornerullutik Oqartussat sulisut pisortaanut inissatut naatsorsuussanit, Namminersornerullutik Oqartussat inissianik attartortittagaannut maleruagassat qaqugukkulluunniit atuuttut malillugit ineqarnermut akiliummik akilerneqartussamik, atugassinneqartarsimammata. Sulisunulli pisortat inissaasa, minnerunngitsumik nutaamik qinersisoqarneranut atatillugu, Inatsisartunut ilaasortat inissamik pisariaqartitsinerat aaqqiivigisinnaasarsimanngilaat.

Siunnersuutikkut anguniarneqarpoq Inatsisartunut ilaasortat ineqartinneqarnerannut atugassatut ininik immikkut naatsorsuussanik pilersitsisoqassasoq. Init inissiisarfiit taamaattut Namminersornerullutik Oqartussat nalinginnaasunik inissiaataannut ilaanngillat, taamaammallu aallaavittut isigalugu init attartortittakkat pillugit Inatsisartut peqqussutaat atorneqarneq ajorluni, tak. attartortittakkat pillugit peqqussummi § 1, imm. 3-mi tunngavissaatitaasoq. Ailiummik akiliisitsiniarnissamut Inatsisartut piginnaatitaassapput, taannalu Namminersornerullutik Oqartussat ininik attartortittagaattulli ineqarnermut akiliutit qaffaseqataaattut aalajangersarneqassasoq naatsorsuutigineqarluni, taamaattorli naatsorsuinermi tunngavissat pisariillisakkat atorlugit aalajangersaavigineqarsimassalluni.

Nr. 3-mut.

Imm. 1-imi allanngortitsinerup kingunerisaatut § 1, imm. 4, oqaaseqatigiit pingajuanni Atorfillit Kattuffiannut (AK) innersuussineq imaraa, taamaalilluni nuunnermi qimatsinermilu akissaatit qaffasissusiligaaneranni pineqartumut atatillugu aallaavittut isigalugu kattuffimmut isumaqatigiinniutigineqarsimasut malinneqarlutik. Naqqiineq teknikimut taamaallaat tunngassuteqarpoq periuserineqartunillu allannguisuunani.

Nr. 4-mut.

Piffissami ilaasortaajunnaarnersiaqarfimmi inigisamut tunngatillugu aalajangersagaq akiliuteqarluni ineqartitaaneq pillugu maleruagassamut imm. 2 –mut naapertuuttumik allanngortinneqassaaq. Aalajangersakkami maannamutut piumasaqaataanngilaq tunuarnerup kingorna ilaasortaajunnaarnersiaqarneq unippat Inatsisartunut ilaasortaq inigisamini tassani najugaqaannarsinnaasoq.

Tamatuma peqatigisaanik erseqqissarneqarpoq ilaasortaajunnaarnersiaqarfiup naanerani qaammatip naanerani ini aatsaat qimanneqassasoq. Tamanna ilaasortaajunnaarsersiaqarfiup qaammatip qiteqqunnerani atorunnaarfigisinnaasaanut sinniisussanut pingaaruteqarpoq, inigisamilli qimatsineq pissuteqartumik qaammatip naanerani pisariaqarluni, tamatumalu tungaanut ineqarnermut akiliummik akiliisitsiniarsinnaasoqartariaqarluni.

Taamatuttaaq § 1, imm. 6, oqaaseqatigiit pingajuat Inatsisartunut sinniisussat piffissami ilaasortaajunnaarnersiaqarfimmi sivikinnerpaamik qaammatini pingasuni najugaqaannarsinnaanerannut inatsisitigut tunngavissiisuuvoq. Taamatut piginnaatitaaneq Inatsisartunut ilaasortanut nalinginnaasunut aningaasarsiaqartitaaneq pillugu inatsisip § 10, imm. 5-ianeereerpoq, taannalu malillugu ilaasortaajunnaarnersiat sivikinnerpaamik qaammatini pingasununi tamatigut tunniunneqartarlutik. Ilaasortanut sinniisussatut ivertittunut piffissaq ilaasortaajunnaarnersiaqarfik sivikinnerusinnaavoq, sinniisussaanngitsunulli minnerpaamik pissarsiarineqarsinnaasutut qaammatinit pingasunit sivikinnerusumik inimik nutaamik pissarsiniartariaqarnissaat.tamatuma kingunerisariaqarnagu.

Aalajangersakkatut siunnersuutigineqartup sinniisussat, piffissami sivisunerusumi ilaasortaasimasut, Naalakkersuisoqarnerup allanngortinneqarneranut atatillugu Inatsisartunit tupaallannartumik tunuartariaqartut iluaqusiiviginerusussaavai. Sinniisussat piffissani sivikinnerusuni Inatsisartunut ivertinneqartut tamatumunnga atasumik inigisaminnik paarlaasussaanngillat.

Nr. 5-imut

Allannguutikkut maannamut § 17, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaanni, immikkut piumasaqaatit atorunnaassapput, taakkumi malillugit utoqqalinermi soraarnerussutisiaqarnerup saniatigut soraarnerussutisiaqarnermik aaqqissuussinerup ilagissammagit katissimasatut aapparisap qitornallu pinngitsooratik soraarnerussutisiaqarnissaat. Taamaammat tamanna pissutiginerullugu ilaasortap ataatsip utoqqalinissamut qularnaarutaasumik inummut naleqqunnerpaamik soraarnerussutisiaqarnermik aqqissuussineq nammineerluni toqqarsinnaasariaqarpaa. Nunatsinnili soraarnerussutisiaqartisiviup ataatsip arlallilluunniit suleqatiginerisigut Inatsisartut Naalakkersuisulluunniit soraarnerussutisianik aaqqissuussinernik pilersitsinermi killiliussatut atugassanngortissimasaasa iluanni toqqaaneq pisaanarallassaaq.

§ 17, imm. 2, oqaaseqatigiit siulliit nutaamik oqaasertaliivigineqarneranni erseqqissumik taaneqarput soraarnerussutisiat naafferartumik tunniussassat aammalu inuuneq naallugu soraarnerussutisiat soraarnerussutisianik ingerlaavartumik tunniussinikkut utoqqalinissamut qularnaarinninnissamut periarfissaasut naleqquttut marluk. Taamaalilluni "ingerlaavartumik tunniussinertalimmik nammineerluni soraarnerussutisianik aaqqissuussineq"-mik manna tikillugu oqaasertaliineq taarserneqassaaq. Taaguutitaava imarisamigut sunniuteqartussatut ilimananngilaq, inatsisiliornermili allami aamma taaneqartutut soraarnerussutisiatut tamanut atuuttumik tunisassianut atuuttunut taaguusiinerup assigalugu, assersuutigalugu akileraartarnermut maleruagassani. Tamanut atuuttumik soraarnerussutisiatut tunisassiat, ilassutitut tunniussassanik ilaqarsimagaluarunilluunniit, suliffeqarnermi soraarnerussutisiatut aaqqissuussanut namminersortunut, soorlu aapparisap soraarnerussutisiaanut, qitornat soraarnerussutisiaannut, innarluutillit soraarnerussutisiaannut, ulorianartorsiorfiusumik napparsimanermut sillimmasiummut inuilluunniit ataatsimoorlutik sillimmasiinerinut nalinginnaasutut ittunut oqaasertaliinertut toqqakkakkut aammattaaq erseqqissisinneqarpoq soraarnerussutisiatut toqqarneqarsinnaasut.

§ 17, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaanni, tunniussinissamik periarfissaq Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortanut soraarnerussutisialittut ukioqalersimasut taamaalingajalersulluunniit eqqarsaatigalugit, siunnersuutigineqarpoq. Inatsisartunut ilaasortatut Naalakkersuisu-nulluunniit ilaasortatut naalakkersuinikkut atuuffik ukiut qummut killiliiviginagit isumagineqarsinnaavoq. Taamaalilluni atuuffiit taakku sulinermik inuussutissarsiutilinni pissutsinit, soraarnerussutisiaqarnermik tunisassiat nalinginnaasumik pingaarnertut siunniussaannit, allaanerussuteqarput. Soraarnerussutisiaqarnikkut ingerlatsiviit tunisassiaat inatsiseqarnikkut soraarnerussutisiallu teknikikkut aaqqiivigineqarneri pissutigalugit inummut ukiutigut qummut killigititaq ima imalu ittoq tikillugu sillimaserneqarsinnaapput. Inuit soraarninngortutut ukiullit taamaalingajalersulluunniit eqqarsaatigalugit soraarnerussutisiatut aaqqissuussamik pilersitsinissaat ajornakusoorluniluunniit ajornarsinnaavoq, soraarnerussutisiaqartitsiviimmi namminersortut periutsit atuuttut malillugit, sillimmasertikkumasoq 60-inik ukioqalersimappat, inuuneq naallugu soraarnerussutisianik nutaanik 55-inillu ukioqalersimappat, naafferartumik tunniuttakkanik soraarnerussutisianik nutaanik sillimasiiumaneq ajormata.

Tamanna tunngavigalugu Inatsisartunut Naalakkersuisunulluunniit ilaasortaq 50-inik ukioqalersimappat aningaasarsianut ilanngullugu soraarnerussutisianut akiliut 10% isertititatut nali-nginnaasumik akileraarusigassatut tunniunneqarsinnaasoq § 17, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaata pisinnaatippaa. Pisunissaaq taakkunani aningaasarsianit soraarnerussutisiassanut nammineerluni akiligassaq 5% ilaatinneqanngilaq. Inuup soraarninngornissaminut piareersarne-rata sapinngisamik eqaannerpaamik aaqqinneqarnissaa tunniussinissamut periarfissap taamatut ukiulinnut qulakkeertissavaa, aningaasammi pineqartut ass. soraarnerussutisianik aaqqissuussiisinernut pioreersunut Kalaallit Nunaata avataaniittunut akilikkatut ikineqarsinnaammata, naqisimaneqaraniluunniit katersatut atorneqarsinnaallutik imaluunniit akiligassatut atuutereersunut akilersuutaasinnaallutik.

Inuup atuuffimmut ulloq ivertinneqarfia 50-inik ukioqalernermut killigitinneqassaaq. Qinersinerup inaarutaasumik akuersissutigineqarnerata qanoq ilineratigut pinersoq apeqqutaatinnagu Inatsisartunut ilaasortanut tamanna tassa ulloq qinersivik nammineq. Naalakkersuisunut ilaasortat ullormi Inatsisartunit qinigaanermikkut atuuffimminnut ivertinneqassapput.

Inatsisip atuutilerfissaa sioqqullugu Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat atuuffimminnut ivertinneqartut pillugit atuutilerfimmut tunngatillugu aalajangersagaq § 2-mi piffissamut ikaarsaarfiusumut aalajangersagartaqarpoq.

Nr. 6-imut.

Inatsisartunut ilaasortat sinniisussatulluunniit Inatsisartuni ivertinneqaraluarunik soraarnerussutisianut akiliutinik piginnaatinneqartut aalajangersakkap qulakkiissavaa. Inatsisartunut ilaasortat sinnerinut sanilliullugit taakku utoqqalinerminni qularnaarunneqarnissaminnut periarfissaqarsimanngillat, taamatullu assigiinngisitsisoqarnera sulianik tunngaveqartinneqanngitsutut ippoq, tak. Inatsisissatut siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatit.

Ajornaannerusussaq pissutigalugu aningaasarsiat 10%-ii soraarnerussutisiassanut akiliutitut tunniunneqartassasut siunnersuutigineqarpoq. Taamaammat aningaasat utoqqalinissamut qularnaarutinut qanoq ilaatinneqassasut ilaasortap, sinniisussatut atuussimanerata sivisussuserisimasaa apeqqutaatinnagu, nammineerluni aalajangigassaraa.

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. april 2006, aammalu Inatsisartunut Naalakkersuisunulluunniit ilaasortanut nutaanut atuuffimminnut ivertinneqartunut, atuutilissasoq siunnersuutigineqarpoq. Taanna tikillugu soraarnerussutianik aaqqissuussinerit atuutereersut allannguuteqaratik ingerlannassapput.

Tamatuma saniatigut Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortanut, inatsisip atuutilerfissaa sioqqullugu atuuffimminnut ivertitaasunut tunngatillugu piffissami ikaarsaarfiusumi aalaja-ngersakkamik aalajangangersagaq imaqarpoq. Taakku § 17, imm. 2-mi tunniussinissamut periarfissatut taaneqartoq, ulloq 1. januar 2004 sioqqullugu kingornagulluunniit 50-inik ukioqalersimagunik, toqqarsinnaavaat. Ulloq taanna maanna aningaasarsiaqartitaanermut inatsisip ullormut atuutilerfianut, sillimmasertinnissamut naammattumik periarfissaqannginneq il.il. pissutigalugit soraarnerussutisianut akiliutinik sipaakkatut taamanernit inissinneqarsimasunik tunniussisinnaanermut naapertuuppoq.

Sinniisussanulli Inatsisartuni ivertinneqartunut tunngatillugu Inatsisip atuutilersinneqarnerani § 17, imm. 4, naapertorlugu soraarnerussutisianut akiliut aatsaat atuutilersinneqassaaq, siunertamummi taassumunnga siusinnerusukkut aningaasaliisoqarsimangimmat.