4. august 2006 UKA 2006/34
Peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqaatit
Oqaaseqaatit nalinginnaasut
1. Aallaqqaasiut:
Pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutissaattut nutaatut Naalakkersuisut siunnersuutaat malittarisassanik atuuttunik pisortanit ikiorsiissuteqartarneq pillugu inatsisartut peqqussutaannik nr. 10-mik, 1. november 1982-imeersumik erseqqissaaneruvoq pisariillisaanerullunilu, soorlu aamma aalajangersakkanik nutaanik ilanngussisoqartoq. Siunnersuummi Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup 1997-imi isumaliutissiissutaanit inassuteqaatit aamma malitseqartinneqarput. Aammattaaq siunnersuut suliffeqarnermut suliassaqarfimmi tapiissutit pillugit annertunerusumik nutarterinermut ilaavoq, tassani pingaaruteqarluni suliffissaaleqisut sanngiinnerusut pillugit pimoorussilluni suliniuteqarneq tamatumalu peqatigisaanik sulinerup ilinniagaqarnerullu tamatigut akilersinnaasuunissaat.Siunnersuutikkut inuiaqatigiinni kalaallini inuttut ataasiakkaatut ataatsimoorluni inooqataaneq pitsaanerusumik nukittorsarneqarlunilu iluaqutissinneqassaaq inunnullu Kalaallit Nunaanniittunut tamanut aningaasaqarnikkut isumannaallisaaviginninnermik pilersitsissalluni. Siunnersuutip aamma imaraa suliniutitigut amerlanerusut sulilernissaasa suliffeqarfimmilu aalaja-ngersimasumik suliffeqalernissaasa qulakkeerneqarnissaat.
Siunnersuummi pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartoq piumassuseqarnerulersinniarneqarpoq nammineq inuunerminut akisussaasuunerminik paasinninnissaanut ungasinnerusorlu isigalugu imminut pilersugarilernissaanut. Taamaattumik pisortanit ikiorsiissutisisartup sulisinnaassutsi atorluartariaqarpaa ineriartortillugulu suliffissamik, piginnaanngorsaaqqinnermik, ilinniagaqarnermik inuttullu ineriartornermik neqeroorutit ataasiakkaanut piviusorsiortut atorlugit. Ikiorsiissutip aaqqissuunneqarnera pisortanit ikiorsiissutisisartup nammineq pisariaqartitsinini killissinnaasanilu naapertorlugit siunniuteqarfigisariaqarpaa akisussaaqataaffigalugulu.
2. Siunnersuut pingaarnersiorlugu:
Siunnersuuteqarnikkut inuit suliffeqarfinnut piviusumik sulisinnaassuseqartut aamma inuit inuttut ajornartorsiuteqarnertik pissutigalugu suliffeqarfimmut ataavartumik atassuteqarnissaminnut ajornartorsiuteqartut immikkoortinneqarput. Inuit taakkuusinnaapput atuarteqqinneqarnissaminnut, piginnaanngorsaqqinnissaminnut, eqaannerusumik suliffeqarnissaminnut il.il. kajumilersikkuminaatsut, kiisalu inuit naleqqussarnissamut ajornartorsiuteqarneq, peqqiilliorneq assigisaaluunniit pissutigalugit sulisinnaanngitsutut nalilerneqartut. Taamaasiornikkut inuiaqatigiinni inuit sanngiitsut amerlanertigullu qaangiinnarneqartartut erseqqinnerulersinneqassapput, taamaalillunilu inuit taakku sulisinniarnissaat ineriartortinnissaallu annerusumik isiginiarneqarsinnaalerlutik.Taakku saniatigut suliffissaaleqigallartut aamma sulisinnaanngikkallartut, pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut siunnersuut malillugu pisortanit ikiorserneqarsinnaassapput, suliffeqanngikkallarnermi tapisiaqarnissamut piumasaqaatinik naammassinninngikkaluarlutik. Assersuutigalugu inuit taakkuusinnaapput naammattumik nalunaaquttap akunnerinik sulisimanissamut piumasaqaatinik naammassinninngitsut.
Soorlu Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup inassutigigaa maannakkut pisortat ikiorsiisarnerat pingasoqiusanngorlugu avinneqarsimasoq peerneqarpoq, taamaalilluni siunnersuummi pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortat ikiorsiisarnerat ataasiinnaalerluni. Inatsisartut peqqussutaat atuuttoq pisariaqavissuinnarnut ikiorsiisarnermut pisariaqartitsisunut ikiorsiissutinut annertusisanut aamma ikiorsiissutinut immikkut ittunut immikkoortiterneqarsimavoq, kissaatigineqarsimammat pisuni ataasiakkaani qinnuteqartumut tun-ngasumik naliliisoqarnera aallaavigalugu pisortanit ikiorsiisoqartarnissaa. Immikkoortiterineq paatsiveerunnarsimavoq siunertaalu malillugu kommunalbestyrelsinit atorneqarsimanani. Maleruagassat paatsiveerutsitsisimapput kissaatigineqartorlu naapertorlugu sunniuteqarsimanatik. Ataasiakkaat pisariaqartitsinerat inuunermilu inissisimanerat naapertorlugu ataasiakkaanut pisortat ikiorsiissutaasa aaqqissuunneqarnissaannut periarfissaq ingerlateqqinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq, taamaalilluni qinnuteqartut ataasiakkaat pilersuisutut pisussaaffii najukkamilu pissutsinut tunngasut nalilersorneqarneri aallaavigalugit pisortanit ikiorsiissutit missiliuussinikkut annertussusilerneqartassallutik.
Siunnersuummi inunnut tamanut Kalaallit Nunaanniittunut minnerpaamik isumannaallisaanissaq ingerlateqqinneqarpoq. Siunnersuummi qularnaarneqassaaq Kalaallit Nunaanniittunik inoqassanngitsoq inuuniarnissaminnut pissaqanngivissunik. Taamatut isumannaallisaanissaq tamanut atuuppoq, apeqqutaatinnagu inuiaqatigiissutsikkut suminngaaneersuuneq aammalu suna pissutigalugu nunatsiniinneq.
Siunnersuummi inuiaqatigiinni inuit sanngiitsut sulilersinnissaat inuttullu ineriartortinnissaat isiginiarneqarput. Nutaatut siunnersuummi piumasarineqarpoq inummut ataatsimut iliuuseqarnissamut pilersaarusiortoqartalissasoq, taamaalilluni anguniakkat piviusorsiortut angusinnaaqqullugit qinnuteqartup pimoorussilluni ineriartornissaa sulinissaalu aalajangiusimaneqarput. Iliuuseqarnissamut pilersaarummut ilaapput anguniakkat aalajangersimasut angunissaannut ilitsersuineq, tamarmik qinnuteqartup suliffeqarfimmi periarfissaanik pitsaanerulersitsissussat.
Qinnuteqartut ataasiakkaat pisinnaatitaaffii periarfissaallu siunnersuummi isiginiarneqarput. Taamaalilluni kommunalbestyrelsip pisussaaffigivaa aammalu pisortanit ikiorseqqulluni qinnuteqartup pisinnaatitaaffigalugu iliuuseqarnissamut pimoorussisumik pilersaarusiortoqarnissaa, qinnuteqartup piumasarisussaammagu piviusorsiortumik pilersaarusiortoqarnissaa. Aammattaaq malitseqartitsinissamut piumasaqarnerup qulakkiissavaa kommunalbestyrelsip qinnuteqartullu suliap ingerlaneranik aalajangiussisimanissaat.
Pisortat ikiorsiissutaasa aallaviusussamik annerpaaffilerneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Paasineqarsimavoq maleruagassat atuuttut malillugit pisuni arlalinni pisortanit ikiorsiissutisisarneq sulinermiit inunnut imminut akilersinnaanerusimasoq. Ilaatigut pissutaalluni inuit pisortanit ikiorserneqartut aningaasartuutitik aalajangersimasut tamaasa pisortanit akilertittarmatigit. Aningaasat annertunerpaaffilernerisigut pinngitsoorneqassaaq inunnut annertuunik aalajangersimasunik aningaasartuutilinnut pisortanit ikiorsiissutisisarnerup akilersinnaanissaa.
Maannakkut maleruagassat atuuttut aamma pisortanit ikiorsiissutisisartut piffissami sivikitsuinnarmi sulinissaannut imaluunniit namminerisaminnik annikitsumik isertitaqarnissaannut akornusiipput, tassami pineqartup pisortanit ikiorsiissutisiaaniit akissarsiatut isertitarineqartut toqqaannaartumik ilanngaatigineqartarmata. Tamanna siunnersuummi eqqarsaatigineqarpoq, tassami qinnuteqartoq ulluni ataasiakkaani isertitaqarluni akissarsiaqarsimasoq, ikiorsiissutitigut ullut akissarsiaqarluni isertitaqarfiusut amerlaqataannik, imaluunniit aningaasat tunniunneqarsimasut amerlaqataannik ikilileriffigineqartassammat, aalajangiisuussalluni pisortanit ikiorsiissutisisartumut suna pitsaanerpaajunersoq.
Maleruagassat atuuttut malillugit suliffeqalernissamut piareersimasuunngikkaanni pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisisoqarsinnaanngilaq. Qinnuteqartut ilinniagaqalernissamut imaluunniit suliffeqalernissamut pilerilersikkumallugit siunnersuutigineqarpoq sivikinnerusumik pikkorissarnerup, katsorsartinnerup imaluunniit fag-ini ataasiakkaani atuarnerup nalaani pisortanit ikiorsiissutit atorunnaassanngitsut. Tamatumani assersuutigalugu sullitap atuipilunnermik ajornartorsiuteqarnermini katsorsartinnermik ikiorserneqarnissaa ajornarunnaassaaq.
Aammattaaq ilaquttat qanigisat toquneranni ilisaanerannilu angalanermut aningaasartuutinik ataasiartumik kommunalbestyrelsip ikiorsiisinnaanera siunnersuutigineqarpoq.
Siunnersuummi matumani Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup inassutaasa malinneqarnissaat siunertaralugu naliliiffigineqassaaq, ikiorsiissutit qaqugukkut utertinneqassanersut, aamma ikiorsissutit qaqugukkut utertinneqarnissaannik pisussaaffiliisoqarsinnaaneranik erseqqisaanissannut siunnersuut pillugu.
3. Pisortanut aningaasatigut allaffissornikkullu kingunissai:
Aningaasaqarnikkut sunniutissat
Siunnersuutikkut pisortanit ikiorsiissutisisartut assersuutigalugu pisinnaanngorsarluni pikkorissarnikkut suliffeqalernissamut kajumissuseqalernissaannik periarfissinneqassapput, taamatullu iliuusissanik pilersaarusiaq qinnuteqartut ataasiakkaat siunissami suliffeqalernissamik periarfissaqalernissaat anguniarlugu siunnerfilimmik suliniuteqarnermi sakkussaassalluni.
Siunnersuutikkut pisortanit ikiorsiissutisisartut eqaannerusumik atugassinneqarput, siunertarineqarluni suliffeqarnermiiginnartitsinissaq imaluunniit suliffeqarnermiilersitsinissaq. Taamaattumik ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasatigut sunniutissat kommuninut pitsaasuussasut naatsorsuutigineqarpoq, naatsorsuutigineqarmat sivisunerusumik piumasaqaatitaqanngitsumik pilersuinermut ikiorsiissutisisartut ikileriassasut.
Peqqussummi atuuttumi pisortanit ikiorsiissutit katillugit annertussusissaat annerpaaffilerneqarsimanngillat. Tamanna sullissinermi sulilernissamut kajumilersitsinissamik ajornartorsiortitsisimavoq, tamatumani tunngaviatigut pisortanit ikiorsiissutisisartup nalinginnaasumik suliffeqarnermit annertunerusumik katillugu ikiorserneqarsinnaanera periarfissaammat.
Siunnersuummi annertunerpaaffiliisoqarpoq, pisortanit ikiorsiissut annertunerpaamik SIK-ip Naalakkersuisullu isumaqatigiissutaat naapertorlugu suliamik ilinniagaqarsimanngitsutut aningaasarsiat minnerpaat 65%-iattut annertutigisussanngorlugu. Tunngaviusoq, tassaasoq pisortanit ikiorsiissutip annertussusilerneqarneranni ataasiakkaani tamani naliliinikkut, qinnuteqartup pilersuinissamut pisussaaffii, aalajangersimasumik aningaasartuutai, maannamut inuuniarnermini atugarisimasai aammalu najukkami pissutsit tunngavigalugit aalajangersaasoqartassasoq peqqussutissatut nutaatut siunnersuummi allanngortinneqanngilaq. Annertunerpaaffiliisoqarnera kommuninut pitsaasumik aningaasatigut kinguneqassaaq, qaqutiguinnaq sulisartup ilinniagaqarsimanngitsup aningaasarsiaasa minnerpaat 65%-iat qaangerlugu katillugit ikiorsiisoqarsinnaassammat.
Annertunerpaaffiliinermi 65 % qinerneqarpoq, tamatumani ikiorserneqartartunik suliffeqalernissamut kajumilersitsisoqassammat, peqatigisaanilli ikiorserneqartartup naammaginarsinnaasumik inuuniarsinnaanera qularnaarneqassalluni.
Allaffissornikkut sunniutissat
Ataatsimut isigalugu pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussutissatut nutaatut siunnersuutip allaffissornikkut aqunneqarnissaa peqqussutitut atuuttutut iinnarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Allaffissornikkut aqutsinerup paasilertoruminarnerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq, peqqussutissami nutaami pilersuinermut pisortanit ikiorsiisarneq ataasiinnanngortinneqarmat. Tamanna peqqussummit atuuttumit assigiinngissutaavoq, tassani pilersuinermut kiisalu aningaasartuutinut ataasiaannartumik pisortanit ikiorsiisarneq assigiinngitsunut marlunnut aaqqitaammat.
Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik qinnuteqarnermut atatillugu qinnuteqartoq innersuussivigineqartassaaq. Innersuussisarnissami siunertaavoq qinnuteqartup pisortanit ikiorsiissutisisartussatut imaluunniit suliffeqanngikkallarnermi tapiissutisisartussatut allatulluunniit attuumassutilimmik ikiorserneqartussatut inissinneqarnissaa. Kommunalbestyrelsit aamma maannakkut malittarisassat atuuttut naapertorlugit naliliinissamut pisussaatitaapput, qinnuteqartoq pisortanit ikiorserneqassanersoq imaluunniit maleruagassat allat malillugit ikiorserneqassanersoq naliliiffigisartussaagamikku.
Peqqussut atuuttoq naapertorlugu qinnuteqartunik siunnersuinissamik aammalu sulilersitsinissaq siunertaralugu ikiuutissallutik kommunalbestyrelsit pisussaatitaapput. Pisussaatitaaffik taanna peqqussutissatut nutaatut siunnersuummi paasiuminarsarlugu erseqqissarneqarpoq. Taamaalilluni erseqqissarneqarpoq pisortanit ikiorsiissutinik qinnuteqartut tamarmik iliuusissanik pilersaarusiuunneqartassasut. Aammattaaq pisariaqartitsineq naapertorlugu ingerlaannartumik iliuusissanik pilersaarusiaq malitseqartinneqartussaavoq. Malittarisassani atuuttuni kommunalbestyrelsit pisussaaffeqarput qaammatit pingasut qaangiunneranni pisortanit ikiorsiineq malitseqartittassallugu. Qanoq malitseqartitsinissaq pillugu annertunerusumik kommunalbestyrelsinut piumasaqaateqartoqanngilaq.
Malitseqartitsinissaq pillugu maleruagassat maannakkut atuuttut paasiuminarsarneqarnerat erseqqissarneqarnerallu pineqarmat allaffissornikkut tamanna sunniuteqassanngilaq.
Taamaalilluni siunnersuutip allaffissornikkut aqunneqarnissaata peqqussummit atuuttumit annertunerunissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Taamaattumik kommuninut allaffissornikkut aningaasartuutaanerulernissaa naatsorsuutigineqanngilaq.
Siunnersuutip inatsisartut peqqussutaannit maannakkut atuuttumit ajornannginnerusumik aqunneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
4. Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu inuussutissarsiuteqartunut il.il. sunniutissai:
Siunnersuut inuussutissarsiuteqartunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniuteqassanngilaq.5. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissai:
Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu sunniuteqassangilaq.6. Allaffissornikkut innuttaasunut sunniutissai:
Siunnersuutip allaffissornikkut innuttaasunut sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqan-ngilaq. Siunnersuutip innuttaasunut paasiuminarnerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq.7. Naalagaaffeqatigiinnermut aamma namminiilernissamut tunngasut:
Siunnersuut Naalagaaffeqatigiinnermut namminiilernissamullu tunngasunut sunniuteqassanngilaq.8. Pisortat kattuffiillu tusarniaaviginerat:
Pisortanit ikiorsiissuteqartarneq pillugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut oqartussaasuni kattuffinnilu makkunani tusarniaassutaasimavoq:KANUKOKA, SIK, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, AK, IMAK, ILIK, PIP, KNAPK, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Aqutsinermut Pisortaqarfik, Peqqissutsimut Pisortaqarfik, KIIIP, Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik, Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik kiisalu Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik.
Oqartussaasut kattuffiillu makku tusarniaanermi akissuteqarsimapput: KANUKOKA, SIK, Sulisitsisut Peqatigiiffiat, AK, IMAK, ILIK, PIP, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Peqqissutsimut Pisortaqarfik, KIIIP, Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik, Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik kiisalu Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik.
Tusarniaanermi akissutitut oqaaseqaatit uingasunngortillugit Pisortaqarfimmit allanneqarsimapput.
Tusarniaanermit siullermit akissutit:
KANUKOKA isumaqarpoq peqqussutissatut siunnersuut kommuuninut aningaasatigut allaffissornikkullu kinguneqarumaartoq.
Kingunerisaanik Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup oqaaseqaatini aningaasatigut allaffissornikkullu kingunissanik allanngortitsivoq.
KANUKOKA-mit uparuarneqarpoq tusarniaanermut killigititaasup sivisussusaa naammaginanngitsoq kiisalu piffissap tusarniaaffiusup naleroraa kommuunini aasaanerani sulinngiffeqarneq.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit ajuusaarutigineqarpoq tusarniaanermut killigititaasup sivikinnera.
KANUKOKA-mit oqaatigineqarpoq pisortanit ikiorsiisarnerup siumoortumiit kingumoortumut allanngortinneqarnerani ikaarsaariarnermi ajornartorsiuteqartussaasoq.
Kingunerisaanik Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit ikiorsiissutinik tunniussisarnissaq allanngortinneqarpoq siumoortumik pisartussatut.
KANUKOKA-mit erseqqissaqquneqarpoq peqqutissatut siunnersuummi qanoq ilinikkut ilisisoqarneranut aningaasartuutit pisortanit ikiorsiissutitut tunniunneqartassanersut.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit oqaaseqaatini tamatumunnga tunngasoq itisilerneqarpoq.
Pisortanit ikiorsiissuteqartarnermi ataasiakkaanut iliuusissanik pilersaarusiortalernissaq KANUKOKA-mit ilassilluarneqarpoq. Kommuuninili ilinniarsimasunik sulisussaaleqiffiusuni imaluunniit nalinginnaasumik sulisussaaleqiffiusuni KANUKOKA-mit isigalugu piviusorsiortuusussaanngilaq iliuusissatut pilersaarutinik malitseqartitsisarnissap qaammatit pingasut qaangiutsinnagit naammassineqartartussatut siunnersuutigineqarnera.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit malitseqartitsinissamut qaammatinik pingasunik killeqartitsinissamik piumasaqaat peerneqarpoq, imaalillugu kommunalbestyrelsip iliuusissatut pilersaarut naliliiffigeqqittassagaa iluarsiiffigalugulu pisariaqartitsineq naapertorlugu.
Aammattaaq KANUKOKA-mit nassiunneqarput kommuunit ataasiakkaat peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqaataat.
Kommuunit ataasiakkaat akornanni arlalinnit ernummatigineqarpoq § 23 naapertorlugu Kalaallit Nunaanni angerlarnissamut pisortanit ikiorneqarsinnaanermut siuliani siunnersuutaasimasoq. Kommuunit isumaqarput inuup nammineq ajornartorsiutigigaa uternissaminut akissaqarani nunaminnit aallarnissani.
Tamatumuma kinguneranik aalajangersagaq peqqussutissatut siunnersuummit peerneqarpoq.
Kommuuninit arlalinnit aammattaaq oqaatigineqarpoq pisortanit ikiorsiissutinik sivisunerpaamik ullut 14-ikkuutaarlugit pisalernissap ajornartorsiutinik pilersitsisinnaanera. Ajornartorsiutit pinngorsinnaapput akiligassanut aalajangersimasunut tunngatillugu tunniussisarnissaq, amerlanertigut taakku naatsorsorneqartarmata qaammammoortumik ullut 14-ikkuutaartuunngitsumik. Taamaammat oqaatigineqarpoq kissaatigineqartoq pisortanit ikiorsiissutit siunnersuutigineqartutut ullut 14-ikkuutaarnagit qaammammoortumilli tunniunneqartarnissaat.
Tamatuma kinguneranik Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup siunnersuut allanngortippaa, periarfissaqalersillugu pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik tunniussinermi piffissaq ullunit 14-init sivisunerutinneqassasoq.
Piniartunut aalisartunullu pisortanit ikiorsiissutinik tunniussinermut atatillugu kommuunit isumaqarput ajornartorsiutinik pinngortoqarsinnaasoq, peqqussummi taaneqarmat "isumaginnikkut pisoqarnera" pisortanit ikiorsiissuteqarnissamut tunngaviussasoq.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit malugeqquarput piniartut aalisartulli inuussutissarsiutilittut allatuulli pisortanit ikiorsiissutisisinnaatitaammata taakkulu pisortanit ikiorsiissutinik pinissamut piumasaqaatit allatuulli naammassisussaammatigik.
Pisortanit ikiorsiissutinik akileraarusersuilersinnaanermut tunngatillugu uparuarneqarpoq pisortanit ikiorsiissutinut akileraarutaasussanut ilaammata meeqqanut tapit ineqarnermullu tapit. Tamanna malittarisassani atuuttuni ilanngunneqarsimanngilaq. Pisortanit ikiorsiissutit akileraarusersorneqalerpata tamatuma kingunerisussaavaa pisortanit ikiorsiissutisisartut akissarsiortunut allanut taamatut aningaasarsialinnut naleqqiullutik meeqqanut tapit ineqarnermullu tapit eqqarsaatigalugit pitsaanerusunik atugassaqartitaajunnaarnissaat.
Pisortanit ikiorsiissutit malittarisassat atuuttut malillugit isertitanut akileraarutaasussanut ilaareerput. Siunertaasoq tassarpiaavoq pisortanit ikiorsiissutisisartut taamatut isertitaqarlutik akissarsiortunit pitsaanerusumik atugassaqartitaannginnissaat.
Kommuuninit taakkartorneqarpoq pisortanit ikiorsiissutit ikinnerulersinneqarsimasut tunniunneqartalerpata meeqqanik inuusuttuaqqanillu ikiorsiisarnermi aningaasartuutissat qaffannissaat naatsorsuutigisariaqartoq taamaaliornikkut pinngitsoortinniarneqassammat ilaqutariit meerartallit inuuniarnerminni atugarisaasa ajorseriarnerisigut meeqqanut iluaqutissat ajorseriannginnissaat.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit siunnersuut allanngortinneqarpoq, imaalillugu pisortanit ikiorsiissutit naatsorsorneqarneranni meeqqanut iluaqutissat tamatigut pingaarnerutinneqartassasut.
Kommuuuninit ujartorneqarpoq ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornermi immersugassamik qarasaasiakkut immersorneqarsinnaasumik peqalernissaa. Immersugassap qitiusumit suliarineqarnissaa kissaatigineqarpoq taamaaliornikkut kommuunit ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornerminni immikkut sulisinneqartarnissaat pinngitsoortinniarlugu.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik suleqatigalugu iliuusissatut pilersaarusiornissamut qarasaasiakkut immersugassaq suliaraa.
Kommuunip ataatsip ujartorpaa "suliffeqanngikkallarnermi tapiissutit" qanoq paasisariaqarnersut, taanna peqqussutissamut siunnersuummi § 4-mi § 10-milu atorneqarmat.
Suliffeqanngikkallarnermi tapiissutit tassaapput annertussusileriikkamik ikiorsiissutit maanna atuuttut taartaat, taannalu qanittukkut inatsartut suliffeqanngikkallarnermi tapiissutit peqqussutissaattut akuersissutigeqqammerpaat.
Aarleqqutigineqarpoq siunertaanersoq aningaasartuutissanik peersinissaq, assersuutigalugu inigisamut akiliutit paaqqinnittarfimmullu akiliutinik pisortanit ikiorsiissutinit matuneqartarunnaassanersut, akiligassat taakku akuttunngitsumik akiligassaasuusaartinneqartarmata, pisortanit ikiorsiissutisisartup akissaqartitaasut. Akiligassat sivisuumik akiligassaasarput, taamalu innuttasup isertitaarunneratigut akilerneqarsinnaajunnaartarlutik.
Oqaaseqaatit ilaatigut siunnersuummut ilanngunneqarput.
Kissaatigineqartutut oqaatigineqarpoq aqutsisoqarfiup pisortanit ikiorsiissutit tamatigut aningaaserivimmi konto-mut ikisassagai.
Oqaaseqaatit ilaatigut ilanngunneqarput, aalajangersakkami ilanngunneqarsimammat aningaaserivimmi kontomut assigisaanulluunniit ikisisoqartassasoq. Kommuunilli periarfissinneqanngillat piumasaqaateqassallutik pisortanit ikiorsiissutit aningaaserivimmi kontomut tunniunneqartarnissaannik.
Peqqussutissatut siunnersuummi akiligassanut aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutissat aningaasanngorlugit tunniunneqartarnissaannik malittarisassaliornissaq kommuuninit iluarineqarpallaanngilaq. Kommuuninit aarleqqutigineqarpoq tamatuma kinguneranik pisortanit ikiorsiissutinut aningaasartuutit qaffariarnissaat.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup malittarisassaq pingaarnerusoq aalajangiusimaannarpaa, tassalu pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit inuttaannut tunniunneqartassasut, pisortaqarfik isumaqarmat ikiorsiissutisisartut ataasiakkaat namminneq inuunerminnut aningaasaqarnerminnullu akisussaasuusussaaneq ilinniartariaqaraat.
Apeqquserneqarpoq naammannersoq inuit ataasiakkaat § 19 aamma § 20 naapertorlugit tun-ngavissanik naammassinninnerat atussallugu imaluunniit ilaqutariit tamarmiusut uuttuutitut atorneqassanersut. Ujartorneqarpoq peqqussutissatut siunnersuummi malittarisassat erseqqissarneqarnissaat.
Pissutsit oqaaseqaatini itisilerneqarsimapput.
Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik kiisalu Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik(tamatuma kingorna pisortaqarfiit) ataatsimoorlutik tusarniaanermi akissutinik tunniussaqarput.
Pisortaqarfinnit ilanngussassatut kissaatigineqarpoq ilinniagaqarsimaneq akilersinnaajuaannarnerata erseqqissaatigineqarnissaa.
Peqqussutissatut siunnersuummi oqaaseqaatit ilanngunneqarput.
Pisortaqarfinnit ujartorneqarpoq Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup pisortanit ikiorsiissuteqartarneq pillugu peqqutissatut siunnersuutip kiisalu suliffeqanngikkallarnermi tapiissuteqartarnerup peqqussutip ataqatigiissaarneqarnissaanut suleqataanissaa.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik suleqatigaa pisortanit ikiorsiissuteqartarneq pillugu peqqussutissatut siunnersuutip kiisalu suliffeqanngikkallernermi tapiissuteqartarnermut peqqussutissatut siunnersuutip ataqatigiissarneqarnerani. (Suliffeqanngikkallernermi tapiissuteqartarnermut inatsisartut peqqussutaat Inatsisartut ukiakkut ataatsiminneranni 2006-imi aalajangiunneqarpoq.)
Taamatuttaaq pisortaqarfinnit kissaatigineqarpoq peqqutissatut siunnersuummi aalajangersakkat nutaat allaffissornikkut aningaasatigullu kingunissaat naliliiffigineqassasut.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup KANUKOKA suleqatigalugu aningaasatigut allaffissornikkullu kingunissat naatsorsuusiorsimavai.
Pisortaqarfinnit isornartorsiorneqarpoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit saniatigut isertitaqarsinnaatitaanerat (siunnersuummi §13) pisortanit ikiorsiissutisinermik saniatigut. Pisortaqarfiit isumaqarput pisortanit ikiorsiissutit inunnut suliffissaqartitsinermut attuumassuteqan-ngitsunut tunngasuusariaqartut.
Inuit suliffeqarnermut attuumassuteqalaarsinnaasut pisortanit ikiorsiissutinut malittarisassani aamma ilaasussaapput, suliffeqanngikkallarnermi tapiissuteqartarnermut inatsisartut peqqussutaanni malittarisassat allassimaneranniit sivisunerusumik inuit piffissami sivisunerusumi suliffissaaleqisut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartussaammata. Aamma siunertamut tulluartuuvoq pisortanit ikiorsiissutisisartut suliffissarsiorsinnaanerat tunngavissinneqarpat.
Pisortaqarfinnit aarleqqutigineqarpoq pisortanit ikiorsiissutit aningaasanngorlugit tiguneqartalernerisa kingunerannik tigusisup aningaasaatiminik aqutsiuminaatsitsilersinnaanera tamatumalu kinguneranik akiligassaminik akiliinngitsoorluni.
Siunnersuummi allassimavoq pissutsit immikkut ittut atuutsillugit pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit aningaasanngornagit tunniunneqarsinnaasut imaluunniit akiligassamik nassitsisumut toqqaannartumik akilerneqarlutik, takuuk § 16-imi, imm. 2. Pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartalernissaat pillugu Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup siunnersuutaanut tunngaviuvoq kisaatigineqarmat pisortanit ikiorsiissutisisartup inuunerminut aningaasaqarnerminullu akisussaassuseqarnerminik ilinniarnissaa.
Pisortaqarfiit isumaqarput pissusissamisuuginnassasoq inuttaasut pisortanit ikiorsiissutinik qinnuteqartut qitiusumik ilitsersuisarfinnut ilisaritiffinnullu nutaanut saaffiginnittarnissaat. Taamatut najoqqutassaqarnermi pisortanit ikiorsiissutisinissamik suliffeqarnermiluunniit akiliutinik qinnuteqartoq saaffiginneqqaarneranit sumiiffissineqarsinnaalissaaq. Pisortaqarfiit isumaqarput aaqqissuussineq taanna peqqussummi allassimasariaqartoq.
Siunnersuut ilanngunneqanngilaq pisortanit ikiorsiissutinik piniarlutik qinnuteqartut periarfissaqartariaqarmata toqqaannartumik inunnik isumaginninnermut allaffinnut saaffiginninnissaminnut.
Pisortaqarfiit isumaqarput iliusissatut pilersaarutip imarisaa piginnaanngorsaaqqinnissamut peqqussummi iluarsiivigineqareersoq. Taamaattumik iliuusissatut pilersaarutip imarisaa pisortanit ikiorsiissuteqartarneq pillugu peqqussummi aamma iluarsiivigariaqanngitsoq.
Inuit sivikinnerusumik sivisunerusumilluunniit suliffissaaleqisut piginnaanngorsaqqitassaanngitsullu kajumilersinniartariaqarput taamaattumillu iliuusissatut pilersaarummik pisariaqartitsillutik. Iliuusissatut pilersaarutip siunnersuummi eqqartorneqartup assiginngilaa piginnaanngorsaaqqittarneq pillugu iliuusissatut siunnersuut.
Pisortaqarfinnit maqaasineqarpoq iliusissatut pilersaarutip suliarineqareersimasup aqutsisoqarfimmut allamut ingerlateqqinneqartarnissaa pillugu aalajangersagaqarnissaa, taamaalilluni iliuusissatut pilersaarusiaq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalimmut malinnaatinneqarsinnaaniassammat, assersuutigalugu pineqartoq suliffeqarnermi ikiorsiissutinik piginnaanngorsaaqqinnermiluunniit ikiorsiissutinik pisartagaqalernissamut nuutinneqarpat.
Siunnersuut peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq.
Sulisitsisut Peqatigiiffiata kissaatigaa § 6-imi imm.1, nr. 1 allatut oqaasertalerneqassasoq, Sulisitsisut Peqatigiiffiat isumaqarmat pisortanit ikiorsiissutit tassaassasut utaqqiisaagallartumik ikiorsiissutit.
Siunnersuut peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq.
Sulisitsisut Peqatigiiffiat isumaqarpoq § 7-imi aalajangersakkami takuneqarsinnaasariaqartoq sulisinnaajunnaarallarneq pineqartoq, taamaanngippat pisartagalik siusinaartumik pensionisianik pisartagaqartariaqarmat piginnaanngorsaqqinneqarluniluunniit.
Siunnersuut ilanngunneqanngilaq peqqussutissatut siunnersuutip siunertarerpiarmagu sivisuumik suliffissaqanngitsut naleqqussagaannginnertik pissutigalugu peqqiilliornertilluunniit pissutigalugu suliffeqanngikkallartut sulinissamut kajumilersinneqarnissaat. Isumaavoq gruppip taassuma sulisinnaalerseqqinneqarnissaa piginnaanngorsaqqinneqaannarani.
Pisortanit ikiorsiissutinik imaluunniit suliffeqarnermi akiliutinik pisartagaqarnissamut tun-ngavissat erseqqinnerusariaqarput. Sulisitsisut Peqatigiiffiata naatsorsuutigaa qaqugukkut pisortanit ikiorsiissutinik qaqugukkullu suliffeqanngikkallernemi tapiissutinik tunniussisoqartarnissaa pillugu erseqqinnerusunik malittarisassaqartariaqartoq.
Siunnersuut ilanngunneqanngilaq naliliineq naapertorlugu ajornartorsiutitut isigineqartariaqanngimmat qaqugukkut inuk suliffeqanngikkallarnermi tapiissutinik imaluunniit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqassanersoq. Pisortanit ikiorsiissutit suliffeqarnermi akiliutinit tamatigut kingulliusartussaapput.
SIK-mit ujartorneqarpoq innuttaasut saaffiginneqqaarnermik kingorna iliuusissatut pilersaarut siunnersorneqarnerlu eqqarsaatigalugitt qanoq sukkatigisumik ikiorneqartarnissaannut killiliinissaq.
Siunnersuut ilanngunneqanngilaq nalilerneqarmat killiliinerit siunertamut tulluartuunavianngitsut, kommuunit killiliussanik eqqortitsinissaminnut periarfissaqanngippata. Sullissinermi ileqquusut nalinginnaasut malillugit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqalernissaminik qinnuteqartoq sukkanerpaamik siunnersorneqarlunilu iliuusissatut pilersaarusiorfigineqartartussaavoq.
Tusarniaanerup aappaani akissuteqaatit:
KANUKOKA nalunaarpoq takusinnaanagu kommuunit oqaaseqaataasa tusarniaanermi siullermeersut ilanngunneqarsimanerat.
Siuliani taaneqartut innersuussutigineqassapput.
Aningaasat tunniunneqartussat annerpaaffissaat 85 %-imiit 65 %-imut allanngortinneqarput. KANUKOKA-mit ujartorneqarpoq 65 %-imut appartitsinermut tunngavilersuut.
Aningaasatigut kingunissat pillugit naatsorsuusianik itisiliineq innersuussutigineqarpoq.
Siunnersuutigineqarpoq kommunalbestyrelsi aalajangersinnaasoq pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiisarneq qaammatikkuutaartumik imaluunniit ullut 14-ikkuutaartumik pisassanersoq.
Siunnersuut ilaatigut siunnersuummut ilanngunneqarpoq, akiligassanut aalajangersimasunut tunngasortaa eqqarsaatigalugu, akiligassaq takkukkaangat akiliinissaq toqqarneqarsinnaalluni. Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup siunertamut tulluartuusorinngilaa pilersuinermut pisortanit ikiorsiissutit ullunik 14-inik sivisunerusukkuutaarlugit tunniunneqartarnissaat.
KANUKOKA-mit naammagineqanngilaq qaammatit pingasut qaangiunneri tamaasa malitseqartitsisarnissaq.
Siunnersuut peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq
Ilisinermut aningaasartuutinut tunngatillugu KANUKOKA-mit erseqqissaqquneqarpoq Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup Peqqissutsimullu Pisortaqarfiup akornanni akisussaaffiliinissaq.
Illerfinnik angallassinermi aningaasartuutinik matussusiisarnissamut malittarisassaq siunnersuummit peerneqarpoq.
Aammattaaq KANUKOKA-mit erseqqissaqquneqarpoq siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalernermut atatillugu pisortanit ikiorsiissutit ilanngaanneqartarnissaannut tunngasut.
Erseqqissaatit peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarput.
KANUKOKA-mit ujartorneqarpoq pisortanit ikiorsiissutinut ilitsersuuteqarnissaq.
Peqqussutip atuutilersinneqarneranut atatillugu nalunaarusiortoqassaq, ilitsersuisoqarluni kommuuninilu pikkorissartitsisoqassalluni.
KANUKOKA´p naatsersorsimavaa § 10 naapertortugu pilersaarusiortalernissamut atatillugu kommunit 3 mio. koruuninik annertunerusumik aningaasartuutigissagaat.
KANUKOKA’p naatsorsuutigaa inuit 8.500 siunnersuut malillugu pilersaarusiunneqarnissartik pisariaqartissagaat. Pilersaarusiornermut ataatsimut akunnerit marluk atorneqartassappata, ukiumut atorfiit qulit pisariqartinneqalissapput.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik KANUKOKA’p aningaasatigut missingersuutaanut isumaqataanngilaq, maannamummi suliamik ingerlatsinermi ileqqorissaarneq malillugu, kommunit ingerlaavartumik naliliiffigisarsammassuk pisortanit ikiorsiiffigineqartup atugarisa, matumani ilanngullugu pimoorullugu sulissutigineqartarmat pineqartup suliffeqalernissaa. Maannalu pisortanit ikiorsiisarnermut peqqussuummi atuuttumi anguniagaanngilaq piumasaqaatitaqanngitsumik ikiuisarnissaq. Iliuuseqarnissamut pilersaarusiap aallaavigissavaa siunnersuisimaneq aammalu pisariaqartitsineq naapertorlugu imarissallugu ilitsersuutit pisariallit. Peqqussut atuuttoq malillugu Kommunalbestyrelsi siunnersuisarnissamut ilitsersuisarnissamullu pisussaaffeqareerpoq, ilanngullugu taaneqassaaq kommunalbestyrelsip pisortanit ikiorsiissutip qaammatit pingasukkaarlugit naliliiffigisassagaa. Kiisalu pisortanit ikiorserneqartartut amerlanersaat iliuuseqarnissamut pilersaarusiorfigineqareersimassapput pisortanit ikiorneqarnissaminnik qinnuteqaqqaaramilli. Pisortanit ikiorsissutinik pisartagallit amerlanersaat siusinnerusukkut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik pisartagaqarnikuupput, tamatumanilu iliuuseqarnissamik pilersaarusiorneqarnissaq ataasiakkaanut pisinnaatitaaffioreerluni. Arlaqartut ilinniakkamik naammassinnittuusimassapput, Piareersarfimmeereersimassallutillu qanorlu iliuuseqarnissamut pilersaarusiorfigineqareersimassallutik. Aammattaaq piffissami matumani qarasaasiat aqqutigalugit atortussamik pilersitsiniartoqarpoq, taamaasippat qanoq iliuuseqarnissamut pilersaarusiorluni suliaqartarneq annertuumik oqilisaaffigissavaa. Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik isumaqarpoq kommunit annikitsuinnarnik aningaasartuuteqarnerulissasut qanoq iliuuseqarnissamut pilersaarusiortarnissanut. Aningaasartuutit Piareersarfimmut aningaasaliissutinit matussutissaqareersut.
SIK-p IMAK peqatigalugu ujartorpaa pisortanit ikiorsiissutit minnerpaaffigilerneqarnissaat.
Siunnersuut ilanngunneqanngilaq. Siunnersuummi erseqqissarniarneqarpoq pisortanit ikiorsiissutisiallip annertuunik akiligassanik aalajangersimasunik peqannginnissaa, pisortanit akilerneqartussanik. Aamma erseqqissarniarneqarpoq matumani malittarisassaq pingaarneq tassaasoq pisariaqartitsisoqartillugu pisortanit ikiorsiissutisiassat amerlanerusut tunniunneqarsinnaanerat.
SIK-mit ujartorneqarpoq "isumaginnikkut pisoq" qanoq itisilertariaqarnersoq.
Oqariartaaseq oqaaseqaatini itisilerneqarpoq.
SIK-mi kissaatigineqarpoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip siunnersorneqarnissaanut piffissamik killiliisoqarnissaa.
Sulianut tunngasut pissutigalugit siunnersuut ilanngunneqanngilaq. Oqaatigisariaqarporli sullissilluarnerup ilagimmagu pisortanit ikiorserneqarnissamik qinnuteqartup saaffiginneqqaarnermini tamatumaluunniit kinguninnguatigut siunnersorneqartussaatitaanera.
Aammattaaq SIK-mit kissaatigineqarpoq iliuusissatut pilersaarusiornermi piffissamik killiliisoqarnissaa.
Sulianut tunngasut pissutigalugit siunnersuut ilanngunneqanngilaq, kissaatigineqanngimmat piffissamik kommuuninit malinneqarnissaminik periarfissaqarfigineqanngitsumik killiliisoqarnissaa.
SIK-p kissaatigaa piumasaqaataassasoq malitseqartitsinissamut atatillugu pisortanit ikiorsiissutissisartup peqataatinneqartarnissaa.
Sulianut tunngasut pissutigalugit siunnersuut ilanngunneqanngilaq, sullissilluarnissaq pillugu ileqquusut nalinginnaasut malillugit pisortanit ikiorsiissutisisartoq iliuusissatut pilersaarutip suliarineqarnerani peqataatinneqartussaammat.
SIK-mit uparuarneqarpoq pisortanit ikiorsiissutinik aningaasanngornagit tunisinerup inuit inuunerminnut akisussaasutut misigilersinnavianngikkai.
Suleriaatsip atuuttup atuutiinnarnissaa kissaatigineqarpoq, pingaarutilittut isigineqarmat aningaasanngornagit ikiorsiinissamut periarfissaqarnissaa, tamatumuuna qulakkeerniarlugu ikiorsiissutit assigisaalu nerisassarsiniutigineqarnissaat.
Piffissap sivikinnerusumik qanoq paasisariaqarneranik nassuiaat amigaataavoq.
Siunnersuut peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq.
SIK-mit uparuarneqarpoq pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartartussaanerat suliffissaaleqinerup aallartinnerani ullormit siullermiit, naak tamanna ullormut saaffiginneqaarfimmut naapertuutinngikkaluartoq.
Ulloq saaffiginniffik aallarnerfigalugu aatsaat pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqarsinnaapput, siunertamut tulluartuunngimmat kingumoortumik atuutilersitsisarnissaq. Pisortanit ikiorsiissutisisartup nammineq soqutigisariaqarpaa piaartumik kommunalbestyrelsimut saaffiginninnissani.
SIK-mit uparuarneqarpoq § 12, imm. 4 naapertorlugu immikkut ittut suunerisa erseqqissarneqarnissaat kiisalu § 26-mi utertitsisussaatitaanermut tunngasut erseqqissarneqarnissaat.
Erseqqissaatit peqqussutissatut siunnersuummi ilanngunneqarput.
SIK-taaq uparuarpaa siunertamut tulluartuunngitsoq inatsisartut peqqussutaata atuutilersinneqarneranut nalunaarutit tulluarsagaannginnerat.
Nalunaarutit ilitsersuutillu suliarineqartussaapput inatsisartut peqqussutaata atuutilernera ilutigalugu atuutilersinneqartussatut.
Sulisitsisut Peqatigiiffiat isumaqarpoq siunnersuummi ilaasariaqartut sulilersinneqartussaatitaanermut tunngasut.
Peqqussutissatut siunnersuummi § 7-imi, imm. 1-imi, nr.1-imi tamanna erseqqissarneqarsimavoq.
Sulisitsisut Peqatigiiffiata inassutigaa pisortanit ikiorsiissutit pikkorissarnernut sivikinnerusunut peqataanerni pisartagarineqaannartarnissaat.
§ 14 tamannarpiaq siunertaralugu aalajangersaanissamut periarfissaqartitsivoq.
IMAK-imit ujartorneqarpoq § 17, imm. 2-p erseqqissarneqarnissaa, meeqqap pisariaqartitsinera aalajangiisooqqullugu.
Erseqqissaaneq peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq.
Aammattaaq IMAK-imit kissaatigineqarpoq paasinarnerulersinneqassasoq Naalakkersuisunit siunnersuutigineqartutut meeqqanut ileqqaarutissat § 18-imut qanorpiaq sunniuteqarumaarnersut.
Meeqqanut ileqqaarutissat meeqqat pissaraat, taakkulu pisortanit ikiorsiissutisisartup pigisaanut ilanngunneqassanngillat.
Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik isumaqarpoq allaffissornikkut aningaasatigullu kingunissat naammattumik paasinarsarneqarsimanngitsut.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup KANUKOKA peqatigalugu aningaasatigut allaffissornikkullu kingunissat itisilerlugit naatsorsuusiorsimavai.
Akileraartarnermut Pisortaqarfiup inassutigaa § 27-imi akileeqqusineq peerneqassasoq, pisortanut akiitsunik akileeqqusisarneq pitsaaliuinissarlu pillugit inatsisartut inatsisaannut nr. 3-mut 2. maj 1996-imeersumut naapertuutinngimmat.
Siunnersuut peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq.
Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmit apeqqutigineqarpoq sulinermi ajutoortoqartillugu tassanngaannartumik pilertortumik pisariaqartitsinermi pisortanit ikiorsiissutinik tunniussisoqarsinnaanersoq.
Tassanngaannartumik pilertortumik pisariaqartitsisoqartillugu pisortanit ikiorsiissutinik tunniussisoqarsinnaavoq. Sulinermi ajutoorneq napparsimanermik kinguneqartussaassammat, sulinermi ajutoorneq § 6-ikkut aamma matussuserneqarsinnaassaaq.
Pisortaqarfiup siunnersuutigaa § 8-mi misissuiffigineqarnissamut tunngasoq erseqqissarneqassasoq, taamaaliornikkut tapiissutit allat § 10 malillugu iliuusissatut pilersaarusiornissamut attuumassutillit ilanngunneqarsinnaaqqullugit.
Siunnersuutit peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarput.
Pisortaqarfimmit apeqqutigineqarportaaq iliuusissatut pilersaarutit § 10 naapertorlugu aqutsisoqarfimmut allamut ingerlateqqinneqartarnissaat pillugu aalajangersagaqartariaqannginnersoq.
Siunnersuut peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq.
Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfiup apeqqutigaa § 13-imi arlaqarnerusunik assersuusiortoqarsinnaannginnersoq.
Siunnersuut peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq.
Peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit.
§ 1-imut
Siunnersuutip kikkut tamarmik, apeqqutaatinnagu inuiaqatigiissutsikkut suminngaaneersuuneq, allatigut nammineerlutik aningaasaqarnikkut aniguisinnaanngitsut aningaasaqarnikkut isumannaallisaavigineqarnissaat qulakkiissavaa. Piumasaqaataanngilaq aalajangersimasumik Kalaallit Nunaanni najugaqartuunissaq. Siunnersuummut ilaapput inuit Kalaallit Nunaanni angalasut.
Pisortanit ikiorsiissutitut taaneqartarput ikiueriaatsit suulluunniit, pisortanit ikiorsiissuteqartarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu ikiorsiissutaasartut. Tamakkuupput soorlu tassanngaannartumik pilertortumik ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut, pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik kiisalu immikkut ittumik pisoqartillugu pisortanit ikiorsiissutinik pisariaqartitsisut.
Tassanngaannartumik pilertortumik ikiorserneqartussaavoq inuk Kalaallit Nunaanniittoq pissaaleqilersimasoq, imminut ilaquttaminillu pilersuisinnaajunnaarsimasoq, takuuk § 6. Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit tassaapput akissarsianit isertitat taartaat, takuuk § 7. Aammattaaq immikkut pisoqartillugu ataasiaannartumik pisortanit ikiorsiisoqarsinnaavoq, takuuk kapitel 6.
§ 2-imutImm. 1-imut tunngasoq
Aalajangersakkap inatsimmi atuuttumi § 3 assigaa.Aalajangersakkamiippoq katissimallutik aappariit imminnut pilersoqatigiittussaatitaanerat.
Pilersoqatigiittussaatitaanermi aallaaviuvoq aappariinnermut inatsisimmi malittarisassani § 2.
Inuit aappariittut nalunaarsorsimasut pilersoqatigiittussaaneq malittussaavaat, aappariittut nalunaarsorsimasussaanermut inatsisip Kalaallit Nunaannut atortussanngortitaanerani § 3 naapertorlugu.
Ikiorsissutit naatsorsorneqarneranni, takuuk siunnersuummi § 12, aappariit marluullutik ani-ngaasaqarnikkut inissisimanerat eqqarsaatigineqassaaq, pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissuteqartarneq naapertorlugu. Aappariit, aappariinnut inatsimmi aalajangersakkat malillugit imminnut pilersoqatigiittussaasut aamma pisortanit ikiorsiissuteqartarneq pillugu inatsisartut inatsisaanni pilersoqatigiittussaapput, taamalu pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit annertussusilerneqarneranni aappariit isertitaat aallaaviusussaalluni. Tamanna atuutissaaq aappariit najugaqatigiikkunnaarsimagaluarpataluunniit.
Meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut pilersuisussaatitaanerup inatsimmi §§ 13 aamma 14, meeqqat inatsisitigut pisinnaatitaaffii, malittussaavai.
Imm. 2-mut tunngasoq
Aapparisamut pilersuisussaatitaaneq siusinnerpaamik atorunnaassaaq pisussaaffilerneqarnikkut imaluunniit averusernermik aalajangersaasoqarpat, tamannalu pitinnagu katissimasutut aapppariinneq atuutissaaq.Imm. 3-mut tunngasoq
Meeqqamut pilersuisussaatitaaneq atorunnaarsitaagaangat kommunalbestyrelsip angajoqqaat aningaasarnerannik naatsorsuinerminni ikiorsiissutinillu tunniussinerminni meeqqat eqqarsaatigissariaqanngilaat. Meeqqamut pilersuisussaatitaaneq atorunnaarnera isumaqarpoq kommunalbestyrelsip meeqqamut ikiorsiissutinik tunniussinermi naatsorsuinermilu angajoqqaajusut aningaasaqarnikkut inissisimanerat eqqarsaatigisassanngikkaa. Angajoqqaat meeqqamut pilersuisussaatitaaqqilersarput meeraq aapparisaminut meeqqaminulluunniit pilersuinissamut akisussaajunnaaraangat.
§ 3-imutAalajangersakkap peqqussummi atuuttumi § 1 assigaa.
Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq kikkut tamarmik Kalaallit Nunaanni najugaqartut pisortanit ikiorserneqarsinnaasut, tassanngaannartumik pisariaqavissumik pissaaleqilernermi imminut ilaquttanilluunniit pilersuisinnaajunnaarsimagaangamik.
Tassanngaannartumik pisariaqavissumik ikiorserneqartariaqalersutut inissisimaneq tassaavoq naatsorsuutiginngisamik pisoqarnera, taamalu ikiorserneqanngikkaanni ilaquttat perlertinneqarsinnaanerat aamma/imaluunniit najugaqarfissaqannginnerat imaluunniit allatut pissaaleqilersimanerat.
§ 4-imutAalajangersakkap peqqussummi atuuttumi § 2 assigaa.
Imm. 1-imut tunngasoq
Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik immikkut ittumik pisoqartillugu pissagaanni, soorlu kapitel 6-imi allassimasutut, qinnuteqartoq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartuussaaq inuillu allattorsimaffianni najugaqartutut allassimassalluni. Najugaq aalajangersimasoq tassaavoq akulikitsumik siniffiusartoq, sulin-ngiffeqarneq, suliffimmut atasumik angalaneq, napparsimaneq assigisaaluunniit pissutigalugit qimassimagallanngikkaanni, pigisanillu uninngatitsiviusoq.Aammattaaq pineqartoq danskisut innuttaassuseqanngikkuni, danskisut innuttaassusilimmut katissimasuussaaq imaluunniit kingullermik katitaa taamatut innuttaassuseqartussaalluni imaluunniit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit malillugit pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut ikiorsiissutisisinnaatitaassalluni.
Inuit danskisut innuttaassuseqanngitsut, danskisut innuttaassusilimmut katissimanngitsut imaluunniit kingullermik katinnermini taamatut innuttaasusilimmut katissimanngitsut imaluunnit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit malillugit ikiorsiissutisisinnaatitaanngitsut, pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik kiisalu immikkut ittumik pisoqartillugu ikiorsiissutinik pisinnaanngillat. Inuit danskisut innuttaassuseqanngitsut imm. 1-imilu piumasaqaatinik taakkartorneqartunik naammassinninngitsut pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik kiisalu immikkut pisoqartillugu ikiorsiissutinik pisinnaanngillat.
Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit tassaapput akissarsiatigut isertitanut taarsiullugit ikiorsiissutit, aammalu tassaallutik tassanngaannartumik pilertortumik ikiorsiissutinut taarsiullugit tunniunneqartartut. Pisortanit ikiorsiissutit tamatigut utaqqiisaagallartumik ikiorsiissutaasutut isigineqartarput.
Imm. 2-mut tunngasoq
Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiisoqarsinnaanngilaq qinnuteqartup pisariaqartitai tunniuttakkatigut allatigut matussuserneqarsinnaasimappata. Tamatumani atuupput namminersortuni aamma pisortani qinnuteqartup isertitarisinnaasai suulluunniit tamarmik. Namminersortuni aamma pisortani isertitat assersuutigalugu tassaasinnaapput kingornussarsiat, akissarsiat, pisortanit pensionisiat, piginnaanngorsaaqqinnermi ikiorsiissutit, ilinniagaqarnersiutit, suliffeqanngikkallarnermi tapiissutit assigisaaluunniit.Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq inuit taaneqartunik tapiissutisisartut peqatigisaanik pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaat malillugu ikiorsiissutisiaqarsinnaan-ngitsut. Assigisaannilluunniit tapisiani pineqarput assersuutigalugu pikkorissarnermi tapisiat.
§ 5-imutImm. 1-imut tunngasoq
Qinnuteqaat qinnuteqartup najugaqarfigalugu kommuuniani kommunalbestyrelsimut tunniunneqassaq. Qinnuteqartup aamma maleruagassat atuuttut malillugit qinnuteqaatini najugaqarfigalugu kommunimini kommunalbestyrelsimut tunniuttussaavaa, maannakkulli siunnersuummi tamanna takuneqarsinnaalerpoq. Qinnuteqaat oqaloqatiginninnikkut allakkatigulluunniit tunniunneqarsinnaavoq, qinnuteqartup periarfissamik sorlermik toqqaarusunnera aallaavigalugu.Imm. 2-mut tunngasoq
Tassanngaannartumik pilertortumik ikiorneqarnissamik qinnuteqaat najugaqarfigalugu kommuunimi kommunalbestyrelsimut tunniunneqassaaq. Qinnuteqaat oqaloqatiginninnikkut allakkatigulluunniit tunniunneqarsinnaavoq, qinnuteqartup periarfissamik sorlermik toqqaarusunnera aallaavigalugu.
§ 6-imutNr.1-imut 2-mullu tunngasoq
Pisortanit ikiorserneqarnissamut piumasaqaataavoq qinnuteqartup inooqatigiinnermi pisimasumik nalaataqarsimanissaa. Taamaalilluni naammakkunnaarpoq nikerartumik isertitaqarsimanerup aqussinnaasimannginnera.Qinnuteqartup atugaanik naliliinermi pingaaruteqaarpoq inooqatigiinnermi pisimasumik nalaataqarsimaneq, qinnuteqartup inuuniarnermi atugarisaatigut allanngortoqarsimanera allannguutaasorlu tunngavigalugu imminut ilaquttaminillu pilersuisinnaajunnaarsimanera.
Aalajangersakkami assersuusiaqarpoq allannguutit nalinginnaasut suusinnaanerinik, imaattunik napparsimalersimaneq, ernereernermi sulinngiffeqarneq, suliffissaaleqineq inooqatigiinnerullu taamaatinneqarnera. Pisariaqavissumik pilertortumik ikiorsiissutit annikinnerpaaffissaminniittuummata, annertusaaniarnissaq naammanngilaq. Imaappoq arlalippassuartigut ataasiakkaat pissutsinik atugaannik naliliisoqartariaqarpoq. Assersuutigalugu pisut najoqqutaralugit pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmut inissinneqartup ilaqutai pisortanit ikiorsiissutinik tunineqarsinnaapput. Aamma sulinermi ajoqusertoqarnerani pisortanit ikiorsiissutinik tunisisoqarsinnaavoq, sulinermi ajoquserneq napparsimanermik kinguneqartarmat, taannalu § 6-imi ilanngunneqarsimalluni.
Kommunalbestyrelsimit naliligassaavoq qinnuteqartut ataasiakkaat pissutsit nalaataat, taamalu naliligassaalluni qinnuteqartup inuttut inuunerani allannguutit ikiorsiinissamut tunngaviliinersut. Aalajangiisuussaaq qinnuteqartut inooqatigiinnermi nalaatanit patsiseqartumik pilersuinermut tunngasut kalluarneqarsimanersut, tamatuma kingunerisaanik qinnuteqartoq imminut ilaquttaminillu pisariaqartitaminnik pilersorsinnaajunnaarlutik. Aammattaaq piumasaqaataavoq qinnuteqartup imminut ilaquttaminillu allatigut pisariaqartinneqartumik pilersuisinnaanera akiligassanillu aalajangersimasunik akilersuisinnaanera pisinnaanngitsoq. Ikiorsiissutit tassaapput allanit namminersortunit pisortanillu pilersorneqarsinnaanermut taartaasut. Pisarialittut akiligassatullu aalajangersimasutut pineqarput inigisamut, nerisaqarnermut, kiassarnermut, innaallagissamut, atisanut allanullu tunngaviusumik pisariaqartitanut aningaasartuutit.
Allannguutit siumut takuneqareersinnaanngitsut allannguutaasussatullu naatsorsuutigisariallit pisortanit ikiorsiissutisinissamut tunngaviliisinnaapput.
Allannguutit qinnuteqartup imminut ilaquttaminillu pilersuisinnaassusianik ajorseriartitsin-ngippata, pisortanit ikiorsiissutinik tunniussisoqarsinnaanngilaq. Assersuutigalugu akissarsiortoq napparsimanermi nalaani tamakkiisumik aningaasarsiaqarsinnaatitaasoq pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisisinnaatitaanngilaq, napparsimanerup kinguneranik imminut pilersorsinnaassuseq annaaneqanngimmat.
Inuit nikerartumik isertitaqarfiusumi inuussutissarsiutillit nalinginnaasumik aamma ikiorsiissutisisinnaannavianngillat. Pissutsini arlalinni allannguutitut taaneqarsinnaanngitsoqartussaavoq, assersuutigalugu akiligassat aalajangersimasut qaffannerat ikiorsiissuteqarnissamut tunngavissiinavianngilaq.
Inuup katinnera aamma allannguutitut ikiorsiissutinik tunineqarsinnaalersitsisutut taaneqarsinnaanngilaq. Katinnermi atuutilertarpoq aappariittut aapparmik pilersuisussaatitaalerneq tamannalu uimut nuliamulluunniit atuuppoq. Pingaarnerpaavoq pineqartoq katinngikkallarami ikiorsiissutinik pisinnaasimanersoq imaluunniit katinnerup kingorna allanik allannguutinik pisoqarsimanersoq ikiorsiissutinik pinissamut tunngaviliisunik.
§ 7-imutImm. 1-imut tunngasoq
Aalajangersakkami aalajangerneqarput, siunnersuummi § 6-imi taaneqartut saniatigut, pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut kiisalu ataasiaannartumik aningaasartuutinut pisortanit ikiorserneqarnissamut piumasaqaatit. Piumasaqaataavoq sulilernissamut piareersimasuunissaq imaluunniit sulilernissamut piareersimanngitsutut ernereernerulluunniit kingorna sulinngiffeqartutut nalilerneqarsimanissaq.Imm. 1-imi nr. 1-imut tunngasoq
Piumasaqaataavoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip sulilernissamut periarfissaminik atorluaasuunissaa. Tamanna ima isumaqarpoq pineqartup pisussaaffigigaa suliffissarsiortuunissani aammalu suliffissamik neqeroorutinik suliassaqartinneqarnissamillu neqeroorutinik akuersaartarnissani. Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik suliffissaqartitsiniarnermi sulilersinneqarsinnaasariaqarpoq, piaartumillu sulilersinnaasariaqarluni. Taamaammat pineqartoq allami suliffeqarsinnaanngilaq atorfeqarluniluunniit. Aningaasarsiassat tunniunneqannginneranni pineqartup suliffissarsiortuuneranik taamalu suliffissaqartinneqanngikkallarneranik uppernarsaammik tunniussisoqarsimassaaq.Kommunalbestyrelsip naliliiffigisussaavaa suliffissamik neqeroorut naapertuuttuunersoq. Naliliinermut tassunga aallaaviusussaavoq pisortanit ikiorsiissutisisussap killissinnaasaanik missingersuineq. Inuup pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip kinguneqanngitsumik suliffissamik neqeroorut itigartiinnarsinnaanngilaa assersuutigalugu patsisigalugu siusinnerusukkut aningaasarsiarisimasaminut naleqqiullugu akissaatikinnerusoq imaluunniit suliffissaq pineqartup nalinginnaasumik suliassaqarfiata iluaniittuunngitsoq, soorlu siornatigut suliffigisimasamut, ilinniakkamut assigisaanulluunniit naleqqiullugu. Pineqartup suliffissaq killissinnaaguniuk neqeroorummut akuersaartariaqarpoq.
Suliffimmut tunngatillugu pissutsit aalajangersimasut imaluunniit pisortanit ikiorsiissutisisartup inuttaanut tunngasortai pissutaallutik imaassinnaavoq suliffissaq naapertuutinngitsoq. Assersuutigalugu suliffiup nukersornartuunera pineqartumik artukkiisinnaavoq.
Suliffik naapertuuttuussaguni inigisamiit naapertuuttumik ungasissusilimmiittariaqarpoq imaapporlu angallavissaq naapertuuttuusariaqartoq. Kommunalbestyrelsip pissutsini ataasiakkaanni suna naapertuuttuunersoq missingersortartussaavaa.
Imm.1-imi nr.2-mut tunngasoq
Inuup sungiussiniarnermik ajornartorsiuteqarnera ima paasisariaqarpoq suliffimmi malittarisassanik sungiukkuminaatsitsisoq, soorlu qassinut suliartornissaq ullullu tamaasa aalakoornani suliartortarnissaq eqqarsaatigalugit.Imm. 1-imi nr.3-mut tunngasoq
Ernereernerup kingorna sulinngiffeqartut amerlanerit naartunermi, erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqarnermut ullormusiaqarnermullu inatsisartut peqqussutaanni malittarisassat naapertorlugit pisinnaatitaaffeqarput. Inuilli pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit naartunermi, erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqarnermut ullormusiaqarnermullu peqqussut naapertorlugu pisartaqarsinnaanngillat, kisiannili pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik pisinnaallutik, pisortanit ikiorsiissuteqartarnermut inatsisartut peqqussutaat malillugu. Ernereernerup kingorna sulinngiffeqartoq sulinngiffeqarfissaq naallugu sulisinnaanngitsutut isigineqartarpoq, ernereernerup kingorna sulinngiffeqarnissamut malittarisassat atuuttut malillugit.Inuk napparsimanini pissutigalugu suliffimminik paarsisinnaanngitsoq pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik pisartaqarsinnaavoq.
Imm.2-mut tunngasoq
Naalakkersuisut pisinnaatitaapput pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissuteqartarnermi kiisalu ataasiaannartumik ikiorsiissuteqartarnermut piumasaqaatit pillugit sukumiinerusumik malittarisassiornissaminnut. Immikkut eqqarsaatigineqarsimavoq aningaasanik tigusartakkanik pinissamut piumasaqaatit suunerinik allakkiortoqarnissaa. Naalakkersuisuttaaq sukuminnerusumik malittarisassiuussinnaavaat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik qaqugukkut sungiussiumaataarnini pissutigalugu sulisinnaanngitsutut naliliiffigineqartassanersoq.Nalunaarut suliarineqartussaavoq, tassanilu pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisisarnermi ataasiaannartumillu aningaasartuutinut ikiorsiissuteqartarnermi piumasaqaatit erseqqissarneqartussaallutik. Nalunaarut atuutilersinneqartussaavoq inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip atortussanngortinneqarnera ilutigalugu.
§ 8-imutSiunnersuummi erseqqissarneqarpoq pisortanit ikiorsiissutinik piniarluni saaffiginninnermi siullermi pineqartumik innersuussineq pisassasoq, taamaalilluni qinnuteqartumut ikiorsiineq naleqqunnerpaaq innersuunneqarsinnaaqqullugu. Siunertarineqarpoq inuit suliffissaaleqisut, imaasiallaannarlutik suliffeqalersinnaasut, aamma suliffissaaleqisut piviusumik suliffeqalernissamut piareersimanngitsut, pingaarnertut inooqatigiinnermi peqquteqartumik immikkoortinneqassasut, taamaalilluni inuit sulisinnaanngitsut pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik annerusumik tigusisassallutik.
Kommunalbestyrelsit aamma ullumikkut pisortanit ikiorserneqarnissaq pillugu saaffiginnittoqartillugu isumaliuutigisussaavaat ikiorsiinissaq naleqquttoq qinnuteqartumut ikiorsiissutigineqarnersoq.
§ 9-imutImm. 1-imut aamma 2-mut tunngasoq
Siunnersuummi § 9 § 8-mut §10-mullu attuumassuteqartutut isigineqassaaq, taakkunani isiginiarneqarlutik sulilersitsinarneq inuttullu ineriartorneq.Kommunalbestyrelsip nammineq aaqqissuutissava ilitsersuineq qanoq kimillu ingerlanneqassanersoq. Siunnersuinerup siunertarissavaa pisortanit ikiorsiissutisisartup nammineerluni inuunerminik akisussaaffeqarnerminik paasinninnissaa nammineerlunilu ajornartorsiutiminit aaqqiisinnaanngornissaa, taamaalilluni siunissami imminut ilaquttaminillu pilersuisinnaalissalluni. Inuussutissarsiutitigut ilitsersuinerup saniatigut siunnersuineq pisariaqartitsineq naapertorlugu ilaqartinneqarsinnaavoq inuttut ineriartornissamik, tassunga ilanngullugu imigassamut katsorsartinneq.
Assersuutigalugu tamanna pisinnaavoq ilinniarfissamut periarfissat pillugit siunnersuisarfik suleqatigalugu.
Imm. 3-mut tunngasoq
Nutaatut siunnersuineq kisermaanut imaluunniit ilaqutariinnut meeralinnut immikkut ittumik ikiorsiinertut neqeroorutigineqarsinnaavoq. Siunnersuutip kingunerisaanik ilaqutariit meerallit isiginiarneqarput, taamaalilluni kommunalbestyrelsip ilaqutariit piffissami ajornartorsiorfianni tapersersorlugillu ikiorsinnaassallugit, taamaalillutillu meeqqat sumiginnagaanissaat pitsaaliorneqarluni. Taamatut pisoqartillugu kommunalbestyrelsimut saaffiginninnermi siullermi siunnersorneqarnissamut piffissamik isumaqatigiissusiortoqartariaqarpoq.
§ 10-imutParagraffimi tassani aalajangersakkat ataasiakkaat iliuusissatut pilersaarusiuunneqarnissaannut tunngasup annersaasa assigai suliffeqanngikkallarnermi tapiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaanni nr. 5-imi, 1. juni 2006-imeersumi § 6-imi aalajangersakkat. Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup Suliffeqarnermut Pisortaqarfik suleqatigalugu suliarai iliuusissatut pilersaarutinut qarasaasiakkut immersugassaliorneq. Naatsorsuutigineqarpoq iliuusissatut pilersaarutit assigiit suliffeqanngikkallarnermi tapiissutinut kiisalu pisortanit ikiorsiissutinut atorneqartassasut.
Imm. 1-imut 2-mullu tunngasut
Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorserneqarnissamik qinnuteqartup pisinnaatitaaffigaa imminut tunngasumik iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaa. Iliuusissatut pilersaarutip pineqartumut anguniagassatut aalajangiunneqarsimasut qinnuteqartumut aamma kommunalbestyrelsimit erseqqissaatigineqarlutillu aalajangiussimaneqassapput. Siunnersuutigineqarpoq suliffeqanngikkallarnermi tapiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaannut atugassatut iliuusissatut pilersaarusiat atorneqassasut.Pilertortumik pisarialimmik, takuuk § 6, pisortanit ikiorsiissutinik tunniussinermut atatillugu iliuusissatut pilersaarusiortoqartassanngilaq.
Kommunalbestyrelsip akisussaaffigaa saaffiginnittunut suliniutinik pingaarnersiuinissani.
Kommunalbestyrelsip isumagissavaa pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarneq aallartikkaa-ngat piaarnerpaamik ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiortoqartarnissaa.
Ikaarsaariarnerup nalaani annikitsumik aporfeqarnissaq naatsorsuutigineqarpoq pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisisartut tamarmik massakkut iliuusissatut pilersaarusiuunneqartussaammata. Tamatumali kingorna suliffissaaleqisup saaffiginninnerata kingunitsianngua iliuusissatut pilersaarusiortoqartalernissaa naatsorsuutigineqarpoq, peqqussut atuutilerpat saaffiginnissutit ingerlaannartalissammata suliffissaaleqisutut nalunaarsorneqaannaratik.
Ungasinnerusoq isigalugu pisortanit ikiorsiissutisisartut amerlanerpaatigut iliuusissatut pilersaarusiuunneqareersimassapput, suliffeqanngikkallarnermi tapiissutinik pisartagaqarunik. Pisortanit ikiorsiissutisisartut amerlanersaat suliffeqanngikkallarnermi tapiissutinik aallaqqaammut pisartagaqartuusimapput.
Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip ataasiakkaatut iliuusissatut pilersaarusiuunneqarneq peqataaffigisariaqarpaa, peqqussutip siunertarimmagu pisortanit ikiorsiissutisisartup imminut pilersortussaanerminik akisussaasutut misigisimalersinnissaa, susinnaanngitsutut pilersorneqaannarani.
Imm. 3-mut tunngasoq
Inuilli annerpaamik ulluni 14-inik sivisussuseqaannartumik pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik pisariaqartitsillutik saaffiginnittut iliuusissatut pilersaarusiuunneqartassanngillat. Matumani eqqarsaatigineqarpoq pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik pisariaqartitsinerup sivikitsuinnaanissaata naatsorsuutigineqarnera, taamalu ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaanut piffissaqarani. Siunertamut tulluartuunavianngilaq ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornissaq asuli aningaasartuutigissallugu, ilisimareeraanni ataasiakkaat iliuusissatut pilersaarusiuunnerat akilersinnaanavianngitsoq.Ullulli 14-it qaangiunneranni paasinarsippat pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisisartoq suli pilersorneqartariaqartoq suliffissaaleqisut allat pisortanit ikiorserneqartartut assigalugit pisinnaatitaavoq iliuusissatut pilersaarusiuunneqassalluni.
Imm. 4-mut tunngasoq
Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutissisartoq inatsisiliornerit allat tunngavigalugit tapiissutinik allanik iliuusissatut pilersaarusiornermik piumasaqaateqarfiusunik pisartagaqalerpat iliuusissatut pilersaarut malinnaatinneqassaaq. Matumani eqqarsaatigineqartoq tassaavoq suliffeqanngikkallarnermi tapiissutisisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat.Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisisartoq piginnaanngorsaaqqinneq pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu tapiissutinik pisartagaqalerpat piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarut pineqartumut iliuusissatut pilersaarutaareersumut naleqqersuunneqassaaq. Taamaattumik kommunalbestyrelsip isumagisassaraa pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisisartumut iliuusissatut pilersaarutip ingerlateqqinnissaa, taamaalilluni iliuusissatut pilersaarusiornermut nutaamut piffissaq nukiillu atulussinnarneqannginniassammata.
Imm.5-imut tunngasoq
Aammattaaq malittarisassatigut aalajangersarneqarpoq pisortanit ikiorsiissutisisartup kommuunit akornanni nuunnerani iliuusissatut pilersaarutip malinnaatinneqartarnissaa. Taamatut malittarisassiortoqarpoq iliuusissatut pilersaarusiornermi allaffissornikkut aningaasartuutit sipaarniarlugit. Malittarisassap isumagaattaaq pisortanit ikiorsiissutisisartup kommuunimut allamut nuunnerani suliap aallaqqaataanit ingerlanneqartannginnissaa, killiffilli aallaavigalugu iliuusissatut pilersaarutip ingerlateqqinneqartarnissaa siunnerfiulluni. Taamatullu sulilersitsiniarneq pisariaqanngitsumik kinguarsarneqartassanngilaq.Imm. 6-imut tunngasoq
Naalakkersuisut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornermut atatillugu erseqqinnerusumik malittarisassiorsinnaapput. Nalunaarutip siunertaraa iliuusissatut pilersaarusiornermi kommuunit assigiinnik malittarisassaqarnissaat.
§ 11-imutImm.1-imut tunngasoq
Iliuusissatut pilersaarut pisariaqartitsineq naapertorlugu iluarsaanneqarlunilu naliliiffigineqaqqissinnaavoq. "Pisariaqartitsineq naapertorlugu" isumaqarpoq iliuusissatut pilersaarut iluarsaanneqarlunilu naliliiffigineqaqqittassasoq pisortanit ikiorsiissutisisartup atugarisai allannguuteqarpata, iliuusissatut pilersaarummut aalajangersarneqareersumut sunniuteqartumik. Iliuusissatut pilersaarutip malitseqartinneqannginnera inatsisitigut iliuutsinik malitseqartussaanngilaq.Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq iliuusissatut pilersaarusiamik malitseqartitsinissamut kommunalbestyrelsi akisussaasuusoq. Iliuusissatut pilersaarut pimoorussinermi sakkuussaaq, ingerlaavartumik ineriartortinneqartoq nalilersorneqartorlu. Iliuusissatut pilersaarut naliliiffigineqaqqittariaqarpoq atugarisatigut allannguuteqartoqarpat imaluunniit pikkorissartitsineq isumaqatigiissutaareersoq ingerlanneqareersimappat.
Ingerlaavartumik malitseqartitsinermut atatillugu ikiorserneqartup peqataatinneqarnissaa imaluunniit allakkatigut ilisimatinneqartarnissaanut piumasaqaateqanngilaq. Taamaalilluni malitseqartitsinissap qanoq aaqqissuunneqarnissaa pillugu kommunalbestyrelsi aalajangiisussaavoq, tassunga ilanngullugu ikiorserneqartoq peqataatinneqassanersoq aamma tamanna qanoq ingerlanneqassanersoq. Malitseqartitsinerup ilusaanut suliami ataasiakkaami pissutsit apeqqutaapput. Kommuunini suleriaatsit tunngavigalugit piumasaqaataanngilaq pisortanit ikiorsiissutisisartup iliuusissatut pilersaarutip naliliiffigineqaqqinnerani tamatigut akuliutitinneqartarnissaa. Tassunga tunngatillugu kommunalbestyrelsip nammineq missingersuusiussavaa pisortanit ikiorsiissutisisartup qaqugukkut akuliutitinnissaata pisariaqarnersoq.
Imm. 2-mut tunngasoq
Assersuutigalugu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip suliffissamik neqeroorutigineqartumik itigartitsisimanera pissutigalugu kommunalbestyrelsip pisartakkat ikilisissimappagit, qaammatip ataatsip qaangiunnerani kommunalbestyrelsip misissortussaavaa suli suliffissamik neqerooruteqartoqarnersoq pisartagallip suliffigiumanngisaanik assigisaanilluunniit.
§ 12-imutImm. 1-imut tunngasoq
Tunngaviusoq tassaasoq pisortanit ikiorsiissutip annertussusilerneqarnerani ataasiakkaani tamani naliliinikkut, qinnuteqartup pilersuinissamut pisussaaffii, katissimallugu aapparisamut, aappatut nalunaarsorneqarsimasumut, takuuk § 2, imaluunniit naligisatut inooqammut, takuuk § 12, imm. 6, isertitai, aalajangersimasumik aningaasartuutai, maannamut inuuniarnermini atugarisimasai aammalu najukkami pissutsit tunngavigalugit aalajangersaasarnissaq peqqussummit atuuttumit ingerlateqqinneqarpoq. Maannamut inuuniarnermi atugassarisanik naliliinermi eqqarsaatigineqartussaapput pisartagaqartup siornatigut akiligassaasa aalajangersimasut annertussusii. Tamanna assersuutigalugu uppernarsarneqartassaaq akissarsiat allagartaasigut aningaaserimmiillu nalunaarsuutinit. Aammattaaq najukkami pissutsit eqqarsaatigineqartassapput. Imaappoq pineqartup inuuniarnermini atugarisai kiisalu illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit najugaqarfiusumi aningaasartuutinut tunngasut.Imm. 2-mut tunngasoq
Inigisamut aningaasartuutit naapertuuttut taamaallaat pisortanit akilerneqartassapput. Inigisamut aningaasartuutitut naapertuuttutut missingersuutitut aalajangersaanermi toqqammavigineqartassaaq ilaqutariit assigisaanik inoqutigiiusut pisortat inissiaataanni attartortittakkani najugallit, taamatut atsigisumik initalimmut akiliutigisartagaat nalinginnaasut. Taamaammat imaassanngilaq ilaqutariit inigisami akisoorsuarmi imaluunnit inuk BSU-mik illumi najugalik, piginneqatigiilluni inissiami imaluunniit nammineq pigisatut inissiami najugaqartut akiliunneqartassasut. Pisortanit ikiorsiissutinik tunniussisarnermi isumaavoq ikiorsiissutisisup illup tuninerani akiligassat peereerlugit iluanaaruteqarsinnaanissaa. Kommunalbestyrelsip nammineq naliliiffigisassavaa inigisamut akiliutit naapertuuttutut isummerfiginissaat.Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik piginneqatigiilluni inissiami imaluunniit nammineq pigisamik inissiami najugalik akiligassanut aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinit tunniunneqartut saniatigut aningaaserivimmut atorniartariaqarpoq inissiamut aningaasartuutissat matussuserniarlugit. Taamatut ikiorserneqarnermi pisortanit ikiorsiissutit utertitassatut atorniarneqarsinnaanngillat.
Atuisutut akissaajaatit qanoq atuitigineq naapertorlugu akilersorneqartarput, soorlu innaallagissamut, imermut kiassarnermullu. Akiligassanut aalajangersimasunut aningaasartuutit tassaapput pisariaqartunut aningaasartuutit, tassunga ilanngullugu nerisassanut, atisanut, paaqqinnittarfinnut sillimmasiissutinullu.
Imm. 3-mut tunngasoq
Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit annertussisilerneqartarput ikiorsiissutisisartup aningaasartuutivii tunngavigalugit kiisalu najugaqatigiinnerup iluaqutissartarisinnaasai aallaavigalugit. Akiligassaviit suunerinik aalajangersaanermi aallaaviusarpoq akiligassat aalajangersimasut, takuuk imm.2, inigisamut akiliutit, atuisutut akissaajaatit akiligassallu allat aalajangersimasut, pineqartumit uppernarsarneqarsinnaasut. Uppernarsaaneq pisassaaq akiligassanik aningaaserivimmiillu uppernarsaatinik takutitsinikkut.Aammattaaq najugaqatigiittuusinnaanerup iluaqutissartai eqqarsaatigineqartassapput. Tamatumani eqqarsaatigineqartoq tassaavoq katissimallutik aappariit inooqatigiillu inigisamut, imermut, innaallagissamut assigisaanullu akiligassanik avitseqatigiissinnaanerat.
Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit annertunerpaaffissaat SIK-p aamma Naalakkersuisut isumaqatigiissutaat naapertorlugit suliamik ilinniagaqarsimanngitsut aningaasarsiaasa minnerpaat 65 %-iattut annertussilerneqassasut. Pissarsiassat annertussusilerneqarneranni eqqarsaataavoq ataasiakkaat sulisinnaanerisa akilersinnaasuujuaannarnissaa. Annertunerpaaffissiineq malittarisassaavoq pingaarneq pissutsillu immikkut ittut atuutsillugit 65 %-imik amerlanerusunik ikiorsiisoqarsinnaavoq, takuuk imm. 4.
Ukiuni nutaamik isumaqatiginninniarfiusuni nalunaaquttap akunneranut akigitinneqartoq aatsaat tamanut saqqummiunneqarsinnaavoq isumaqatigiissut atsiorneqareerpat. Tamanna pitinnagu akiligitinneqartoq pisoqaq atorneqartussaavoq.
Imm. 4-mut tunngasoq
Pisuni immikkut ittuni kikkut tamarmik naammaqqaannartumik inuussutigisinnaasaqarnissaat qulakkeerniarlugu aningaasarsiat minnerpaat 65%-iinik annertunerusumik ikiorsiisoqarsinnaanera periarfissinneqarpoq. Pisut immikkut ittut eqqarsaatigineqarput qinnuteqartup taassumalu ilaqutaasa pilersorneqarnerisa akiligassallu aalajangersimasut qulakkeerneqartariaqarneri, ilaqutariillu aalajangersimasumik aningaasartuutaat naammaginartumut appartinneqarsinnaanngippata. Assersuutigalugu ilaqutariinni sukkorneq assigisaaluunniit pissutigalugit immikkut ittumik nerisaqartariaqarneq imaluunniit ilaqutariit inissiami akisuallaartumi najugaqarpata kommunalbestyrelsilu inissiamik akikinnerusumik neqerooruteqarsinnaasiman-ngippat.Akissarsiat minnerpaat 65%-iannik annerpaaffissaliineq isumaqanngilaq inuit inigisaq inuuniarnerlu eqqarsaatigalugit naapertuuttumik periarfissinneqarsinnaanngitsut.
Imm. 5-imut tunngasoq
Siunnersuummi ingerlateqqinneqarpoq maannakkut aalajangersagaq, qinnuteqartoq nammineq pisuussutigisaminik pissaaleqilersimappat, taava qinnuteqartoq taamaallaat pisortanit ikiorsiissutisiassatut pisinnaasaraluata affaa pisortanit ikiorsiissutigineqarsinnaasoq.Pissaaleqilerneq nammineq pisuussutigineqartutut isigineqartarpoq qinnuteqartoq nammineerluni suliffimminit soraarniuteqarsimappat imaluunniit pisuussutigisaminik soraarsitaasimappat, assersuutigalugu pissutissaqanngitsumik sulinngitsoorsimaneq pissutigalugu. Aningaasan-ngornagit ikiorsiissutit tunniunneqassapput qinnuteqartumut allattuganngorlugu, pisiniarfimmi naleqquttumi pisissutigineqarsinnaasumik.
Taamatut pisoqartillugu kommunalbestyrelsip naliliinermini eqqarsaatigisussaavai meerartaasinnaasut pisariaqartitaasa suuneri. Meeqqamut iluaqutissat tamatigut pingaarnerusartussaapput.
Imm. 6-imut tunngasoq
Inooqatigisaq katissimallugu aapparisatut naligiisinneqassappat pineqartup minnerpaamik ukiumi ataatsimi pisortanit ikiorsiissutisartoq inuit allattorsimaffianni nalunaarsorneqarsimasumik najugaqatigisimasussaavaa. Illusisimasoq tassaanngilaq naligalugu inooqatigisaq.Imm. 7-imut tunngasoq
Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut pilersuinermut akiligassanullu aalaja-ngersimasunut pisortanit ikiorsiisarneq pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalaja-ngersaasinnaasut, eqqarsaatigineqarluni pisortanit ikiorsiissut qanoq naatsorsorneqassanersoq pillugu malittarisassanik aalajangersaasoqarsinnaanera, ilanngullugu aningaasartuutinut sunut ikiorsiisoqarsinnaanersoq aamma qaqugukkut SIK-p aamma Naalakkersuisut isumaqatigiissutaat naapertorlugit suliamik ilinniagaqarsimanngitsutut aningaasarsiat minnerpaat 65%-iinit annertunerusunik ikiorsiisoqarsinnaassanersoq kiisalu qinnuteqartoq qaqugukkut nammineq pisuussutigisaminik pissaaleqilersimasutut isigineqarnissaanut malittarisassat.
§ 13-imutSiunnersuutigineqarpoq pisortanit ikiorsiissutit saniatigut isertitaqarsinnaanerup akilersinnaanissaanut periarfissiisoqassasoq, tassami ulloq suliffigineqartoq imaluunniit aningaasat akiliutigineqartut annertoqataannik taamaallaat ilanngaassisoqassammat.
Assersuutigalugu inuk ulluni marlunni sulisimappat taava pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit nalinginnaasumik ullut 14-it tunngaviginagit ullulli 12-it tunngavigalugit naatsorsorneqassapput. Pineqartoq taamaalilluni pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut ullunut 12-inut taamaallaat ikiorserneqassaaq. Siunnersuummi annerpaamik tunniunneqarsinnaasut pillugit qummut killiliisoqarpoq, tassami pisortanit ikiorserneqarnissamut naleqqiullugu aalajangersimasumik suliffeqarneq tamatigut akilersinnaassammat.
Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisisartumut 5.000 kr.-it ullut 14-ikkuutaarlugit nalinginnaasumik tunniunneqartarpata ullunilu marlunni sulisimappat, pineqartup toqqarsinnaavaa 4.653 kr.-inik tunineqarnissani. Assersuutigalugu inuk ulluni marlunni sulinermini 500 kr.-inik akisarsisimappat aammalu pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik ulluni 14-ikkuutaartunik 5.000 kr.-inik pisimalluni, pineqartup aamma toqqarsinnaavaa 4.500 kr.-it tunniunneqarnissaat.
Taakkuupput pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutaasartut maannakkutut aalajangersagaaneranni ingerlateqqitassatut siunnersuutigineqartut.
§ 14-imutSiunnersuutigineqarpoq pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit piffissami sivikinnerusumi pikkorissarnermi, katsorsartinnermi aamma fagini ataasiakkaani atuartitsinermi peqataanermi atuukkunnaarsinneqartassanngitsut, allaniit tapiissutisisoqanngippat, assersuutigalugu ilinniagaqarnersiutit. Pikkorissarnerit tassaasinnaapput sivikinnerusumik sivisunerusumilluunniit ingerlanneqartussat.
Aalajangersakkap pisortanit ikiorserneqartartoq pikkorissarnissaanut periarfissaqalersippaa, taamaalilluni pineqartoq siunissami suliffeqalersinnaalluni suliffinilu attatiinnarsinnaallugu.
§ 15-imutNalornissutigineqarsimavoq piffissap qanoq ilineraniit pisortanit ikiorsiissutisisoqarsinnaanersoq. Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq ullormit saaffiginniffimmit pisortanit ikiorsiissutisisoqarsinnaasoq.
Siunnersuutip § 5-iani malittarisassat aamma innersuussutigineqarput, tassani aalajangersarneqarsimammat sumut saaffiginnittoqassanersoq.
§ 16-imutImm.1-imut tunngasoq
Pisortanit ikiorsiissutit aallaaviatigut aningaasanngorlugit tunniunneqartarnissaannut tunngavigisaq siusinnerusukkut peqqussummit ingerlateqqiinnarneqartussatut siunnersuutigineqarpoq. Annertusineqarlunili aningaasartuutinut aalajangersimasunut ikiorsiisarneq ilanngunneqartussatut siunnersuutigineqarlunissaaq, taamaalilluni aningaasat tamarmik aningaasanngorlugit tunniunneqartalerlutik pineqartullu nammineq aningaasartuutit aalajangersimasut akilernissaat isumagisussanngorlugit.Pisortanit ikiorsiissutit aningaasanngorlugit tunniunneqarsinnaasut, aningaaserivimmut assigisaanullu ikineqarsinnaapput. Periarfissat suunerinik erseqqissaanissaq naammanngilaq, pisortanit ikiorsiissutit pisartagaqartup kissaateqarneratigut aningaasaatinik aqutsisorisamut aqutassanngorlugit tunniunneqarsinnaammata, assersuutigalugu eqqartuussuserisumut imaluunniit naatsorsuutinik kukkunersiuisartumut.
Imm. 2-mut tunngasoq
Pisuni immikkut ittuni aningaasartuutit aalajangersimasut akiliiffissamut toqqaannartumut kommunalbestyrelsip akilersinnaavai aamma/imaluunniit inuussutissatut/allatsitanngorlugit. Qaqutigoortumik pisoqarsinnaavoq ikiorserneqartup aningaasat tunniunneqartut aqunnissaat sapersaatigalugit aningaasartuutillu aalajangersimasut akilernissaat "puiorlugit" pisimappat. Kommunalbestyrelsip qinersinnaavaa akiligassat aalajangersimasut akiliiffissamut toqqaannartumik akilersinnaallugit aammalu ikiorsiissutip sinnera aningaasanngorlugu imaluunniit aningaasanngornagu tunniussinnaallugu.Kommunalbestyrelsip ikiorsiissutip siullermik aningaasanngorlugit tunniuttarnissai misilissavaa, tassunga atatillugu ikiorserneqartoq aningaasaqarnikkut aqutsinissamut siunnersorlugu, tamanna pisariaqartinneqartutut nalilerneqarpat. Pisuni kommunalbestyrelsip naliliineratigut siunnersuineq iluaqutaasinnaanngikkaangat, ikiorsiissutit ingerlaannartumik aqulersinnaavai.
Kommunalbestyrelsip ikiorsiissut aningaasanngorlugu tunniunneqassanersoq naliliinermini immikkut eqqumaffiginiassavaa ilaqutariit meerartaqarnersut, ikiorsiissutip aningaasanngorlugu tunniunneqarnerani ajornartorsiulersussanik. Meeqqanut iluaqutaasussaq tamatigut pi-ngaarneruvoq aammalu kommunalbestyrelsip eqqumaffigiuaannartariaqarpaa meeqqat nerisassaqartuaannarnissaat aammalu allattukkanik meeqqat assersuutigalugu ukiuunerani atisassaannik pisissutissanik tunniussisoqartariaqarnersoq.
§ 17-imutImm. 1-imut tunngasoq
Nalornissutigineqarsimavoq pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqarneri kingumoortumik siumoortumillu pisassanersut. Siunnersuutigineqarpoq pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit ullut 14-ikkaarlugit siumoortumik tunniunneqartassasut. Akiligassanut aalajangersimasunut soorlu ineqarnermut akiliummut innaallagissamullu pisortanit ikiorsiissutinik tunniussisarnissami kommuninut ajornannginnerusussaq anguniarlugu ikiorsiissut aamma piffissamut ullut 14-init sivisunerusumut tunniussisoqarsinnaavoq. Taamaattoqassappat akiligassanut ikiorsiissut tunniunneqassaaq akiligassap akilerneqarfissaata nalaani.Kommunalbestyrelisip qularnaassavaa pisortanit ikiorsiissutit akiligassanut aalajangersimasunut atorneqarnissaat. Kommunalbestyrelsi taamaaliorsinnaavoq assersuutigalugu PBS-ikkut akiliisimanerit allagartaat imaluunniit akiligassat akilerneqarsimanerinik uppernarsaataasa takunerisigut.
Imm. 2-mut tunngasoq
Kommunalbestyrelsip aningaasanngorlugit tunniussinermini tamatigut qularnaassavaa ilaqutariit meeraqarsimappata meeqqat pissaaleqilersimassanngitsut imaluunniit paarinerlugaassanngitsut. Tamatigut meeqqamut iluaqutaasussaq pingaarneruvoq. Qinnuteqartup ullualun-nguit ingerlaneranni pisortanit ikiorsiissut tamaat assersuutigalugu imigassamut atussagaa ilimanaateqarpat, taamaalilluni nerisassanut, atisanut allanullu pingaaruteqartunut akissaarutissalluni, taava pisortanit ikiorsiissutit aningaasanngornagit tunniunneqassapput.Siunnersuummi aamma periarfissiissutigineqarpoq ikiorsiissut piffissamut sivikinnerusumut tunniunneqartarsinnaasoq, tamatumani qinnuteqartoq nammineq ikiorsiissummik aqutsisinnaanani takutitsisimappat, taamaalilluni piffissamut tamarmut aningaasartuutinut matussutissaaruttarluni.
Imm. 3-mut tunngasoq
Siunnersuutigineqarportaaq pisortanit ikiorsiissutinik uppernarsaatinillu tunniussisarneq pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassiorsinnaasut. Tassani immikkut eqqarsaatigineqarput kimut tunniussisinnaanermik, akiligassat aalajangersimasut uppernarsaateqarnissaannik kiisalu pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisisartup aningaasanngorlugit tunniussanik aqutsisinnaannginneranut pissutsit sorpiaat atuunnersut.
§ 18-imutImm. 1-imut tunngasoq
Ulluinnarni inuuniarnermut aningaasartuutinullu aalajangersimasunut atugassanik pisortaniit ikiorsiisoqarsinnaanngilaq, qinnuteqartoq imaluunniit qinnuteqartup katinnikuullugu aapparisaa imaluunniit assingusumik inooqataa pisuussutinik pigisaqarpat, aningaasatigut pisariaqartitanut atorneqarsinnaasunik. Pisuussutit pigisat lotto-mi eqqugaasinnaapput, aningaasat, matumani ilanngullugit akileraarutitigut utertoorutit, aammalu nalillit pigisat pisariitsumik aningaasanngortinneqarsinnaasut, assersuutigalugu aktiat, oblikationit, pappiarat nalillit allat kiisalu kuultit, sølvit assigisaallu.Illu nammineq pigisami imaluunniit piginneqatigiilluni inissiami pisuussutit nalinginnaasumik kommunalbestyrelsimit ilaatinneqassanngillat, pisortanit ikiorserneqartoq taassumalu ilaqutai taamaattumi najugaqarpata. Isiginiartariaqarporli inigisamut akiliutit qanoq naapertuutsigineri, takuuk § 12-imi imm. 2.
Imm. 2-imut tunngasoq
Aammattaaq ilaatinneqassanngillat pisuussutit qinnuteqartup ineqarnikkut atukkat attatiinnarnissaannut imaluunniit ineqarniarnermi pisariaqavissut anguniarnerinut pisariaqartitai. Tamatumani qinnuteqartup ilaqutaasa annertussusaat, ilaqutariit siusinnerusukkut qanoq najugaqarsimaneri, ilinniarneq ingerlatiinnarniarlugu imaluunniit angerlarsimaffimmiit suliffeqarfiup aqunnissaa pissutigalugu piffimmi aalajangersimasumi imaluunniit inini aalajangersimasuni najugaqarnissaq pisariaqarsimanersoq isiginiarneqassapput. Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu periarfissat kommunalbestyrelsip naliliiffigissavai, taamaalilluni qinnuteqartoq assersuutigalugu napparsimaneq pissutigalugu kingusinnerusukkut inuussutissarsiornissaminut periarfissanik atorluaasinnaanngornissaa eqqarsaatigalugu, inuussutissarsiornissamut periarfissat pissutigalugit ineqarnermut akisoorujussuarmik akiliuteqaannannginniassammat.Sulisinnaajunnaarneq pissutigalugu taartisiat aammalu ataavartumik ajoqusersimanermi il.il. taartisiat pisuussutinut ilaatinneqassanngillat, taakkumi aningaasat assersuutigalugu ataavartumik tutsarluttunngornermut, avatinik amigaateqalernermut assigisaannullu taartisiaammata taamaattumik nalinginnaasumik pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut atugassatut naatsorsuutigineqartariaqaratik.
Sulisinnaajunnaarneq pissutigalugu taartisianik pisartagallit sulisinnaajunnaarnersiutinik isumannaallisaaneq pillugu inatsit malillugu toqqarsinnaavaat taartisiamik aningaasanngortinnissaat (Kalaallit Nunaanni sulisinnaajunnaarnerup kingunerisaanik isumannaallisaanermut inatsit nr. 273, 24. april 2001-imeersoq atortitussanngortinneqartoq). Taartisinerup kingunerisussaanngilaa pisortanit ikiorsiissutisisinnaanerup annaaneqarnera. Taartisiat iluanaarutissartaasa/erniaasa pisuussutitai pisortanit ikiorsiissutinik pisinnaanermut annertussusiliinermullu sunniuteqartussaanngillat. Pissutsit taakku atuutsillugit piumasaqaataavoq taartisiat pisortanillu ikiorsiissutisisartup pisuussutaanit isertitaanillu allanit immikkoortinneqarsimanissaat.
Imm. 3-mut tunngasoq
Aalajangersakkami piumasaqaataavoq taartisiat pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip pissuussutaanit isertitaanillu allanik immikkoortinneqarsimanissaat. Taamatut piumasaqaateqarnerup pilersissavaa pisuussutit ilai sorliit pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik naatsorsuinermut ilanngunneqartussaanersut.
§ 19-imutImm. 1-imut tunngasoq
Aalajangersakkami ataasiartumik aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissuteqartarneq pillugu piumasaqaatinik aalajangersaasoqarpoq. Ataasiartumik aningaasartuutinut naammaginartumik nassuiaasersorneqarsimasunut ikiorsiisoqarsinnaavoq, aningaasartuummut ileqqaarnissamut qinnuteqartoq aningaasaqarnermigut periarfissaqarsimappat. Taamaattorli nalinginnaasumik ataasiartumik aningaasartuutinut taamaallaat ikiorsiisoqarsinnaavoq, qinnuteqartup aningaasartuut pilersinneqartoq ingerlaavartumik aalajangiisarnermigut eqqarsaatigisimanngippagu."Ataasiartumik aningaasartuutit naammaginartumik nassuiaaserneqarsimasut" qanoq paasineqarnissaanni ataasiakkaatigut naliliineq tassani apeqqutaavoq. Amerlanertigut tassani pineqarput nalinginnaasumik atuinermi iluaqutissanut aningaasartuutinut matussutissatut tapiissutit, qinnuteqartup taassumalu ilaqutaasa ulluinnarni inuuneranni atorfissaqartitaat.
Ataasiartumik aningaasartuutinut pisortanit ikiorserneqarnissamut piumasaqaavoq § 4-mi, imm. 1-imi pilersuinissamut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorserneqarnissamut piumasaqaatit naammassineqarsimanissaat, takuuk § 7.
Ataasiartumik aningaasartuutinut ikiorsiinissamut tunngaviusumik piumasaqaataavoq qinnuteqartumut aappaasoq, takuuk peqqussummi § 2-mi tunngaviusut imaluunniit inooqataasoq, takuuk § 12-imi imm. 6, aningaasartuummik matussusiisinnaasunik aningaasaateqassanngitsut. § 18-imi imm.2-mi aallaavittut tunngavigineqartoq tassalu pisuussutit ilaasa aalajangersimasut ilanngunneqartannginnissaannik aalajangersagaq ataasiaannartumik aningaasartuutinik tunniussinermi atuuttussaanngilaq.
Imm. 2-mut tunngasoq
Aatsaat immikkorluinnaq ittoqartillugu aningaasartuutinut qinnuteqarnerup nalaani takorloorneqarsinnaasimasunut ikiorsiisoqarsinnaavoq, tamatumani aningaasartuuteqarnissaq pineqartup ilaqutaasalu inuunerannut pingaaruteqarluinnartuusimappat. Aningaasartuutissanut ileqqaagaqarnissamik tunngaviusoq aallaaviatigut atuuppoq.Kommunalbestyrelsip akiitsunut ikiorsiisinnaaneranut naleqquttutut assersuutigineqarsinnaasoq tassaasinnaavoq ineqarnermut akiligassat kinguaattoorutit, ilaqutariit meerartaqartut anisitaanissaat ulorianartorsiorpat allamillu inissaqartinneqarnatik.
Imm. 3-mut tunngasoq
Siunnersuut malillugu ilaquttat qanigisat perulullutik napparsimaneranni aamma/imaluunniit toquneranni ilisaanerannilu angalanermut aningaasartuutinut kommunalbestyrelsi pisortanit ikiorsiisinnaavoq. Ilaquttat qanigisat tassaapput nammineq angajoqqaat, katissimallugu aapparisaq imaluunniit inooqatigisaq, meeqqat qatanngutillu, taakkuunatilli aapparisap naligisatullu inooqatigisap ilaqutai. Aalajangersagaq Namminersornerullutik Oqartussat kiisalu Tjenestemandit Atorfillillu Kattuffiata akornanni isumaqatigiissummi allassimasup assigaa.Akikinnerpaamik angalanissamut pisortanit ikiorsiissutinik tunniussisoqartarpoq. Angalanermut aningaasartuutit akilerneqarnissaannik qinnuteqarnermi nakorsamit uppernarsaat ilan-ngunneqartassaaq, tassani takuneqarsinnaassalluni napparsimasup perulunnera pissutigalu ilaqutaasut aggersartariaqalersimasut. Aallartinnani nakorsamit uppernarsaat pissarsiarineqarsimanngippat kommunalbestyrelsimit piumasarineqarsinnaavoq taassuma kommuunimut najugarisamut uternermi piaartumik takutinneqarnissaa.
Kommunalbestyrelsip suliassanik ataasiakkaanik naliliisarnermini aalajangigassaraa nakorsamit uppernarsaammik piniarnissaq pisariaqarnersoq. Kommunalbestyrelsip kissaatigippagu qinnuteqartup nakorsamit uppernarsaammik pinissani, taassuma piniarneranut aningaasartuutit kommunalbestyrelsip nammineq akiligassarai.
§ 20-imutImm. 1-imut tunngasoq
Aalajangersakkap peqqussummi atuuttumi § 17 assigaa.Kommunalbestyrelsi assersuutigalugu pequtit assartornerini aningaasartuutinut angalanermilu aningaasartuutinut qinnuteqartumut taassumalu ilaqutaanut ikiorsiisinnaavoq.
Piumasaqaataavoq § 4-mi imm.1-imi piumasaqaataasunik naammassinnissimanissaq, piumasaqaataanngilarli nuunnissamut ikiorsiinissami § 6-imi aamma § 7-imi piumasaqaatit naammassineqarsimanissaat.
Piumasarineqarpoq iliuusissap qinnuteqartup ataatsimut inissisimaneranut naleqqiullugu naammaginartuunissaa, ilanngullugu pineqartup siunissami ineqarnermut akiliutip nammineq akilernissaanut periarfissai. Inissiamut akikinnerusumut nuunneq imminermini inissiaqarnikkut pitsanngoriaatitut taaneqarsinnaanngilaq, ataatsimullu naliliinermut pingaarutilittut ilaa-tinneqarsinnaalluni. Inuussutissarsiutitigut pissutsit pitsanngornissaannut tunngaviuvoq qinnuteqartup suliffissamik qulakkeerunneqarsimanissaa, sulinerullu utaqqiisaaginnartumik suliffiunnginnissaa.
Imm. 2-mut tunngasoq
Kommuunimi qimalikkami kommunalbestyrelsi kommunimi nuuffissami kommunalbestyrelsimut ikiorsiinissaq pitinnagu akuersissummik pissarsiniassaaq, takukkit kommuunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat.Kommuuni akiliisussaq tassaavoq kommuuni pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaanni tunngaveqartumik ikiorsiissuteqarnermi aningaasartuutinik tamanik akiliinissamik pisussaaffilik.
§ 21-imutAalajangersakkap ilaatigut peqqussummi atuuttumi § 18 assigaa.
Aalajangersakkami inuup Kalaallit Nunaanni najugaqavissuunngitsup angerlamut angalanissaanut ikiorsiinissamik periarfissiisoqarpoq. Piumasaqaataavoq matumani pissaaleqineq pi-neqassasoq, pineqartorlu angerlarnissaminut allatigut periarfissaqanngitsoq. Angerlamut a-ngalanissamut taamaallaat tapiisoqarsinnaavoq.
Piumasaqaataavoq § 3-mi piumasaqaataasut naammassineqarsimanissaat, piumasaqaataanngilarli § 6-imi § 7-imilu angerlamut angalanissaq pillugu pisortanit ikiorsiissutisinissamut piumasaqaataasut naammassisimanissai.
§ 22-imutImm. 1-imut tunngasoq
Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 19-imik nangitsinerullunilu erseqqissaataavoq. Ilisinermut aningaasartuutit naleqquttut matussutissaannik pisortat ikiorsiinissaannut siunnersuut periarfissiivoq. Aningaasartuutit naleqquttut tassaassapput akikitsumik ilisinermut ani-ngaasartuutit. Illerfimmut, ilerrup inissaanut, naasunut assigisaanullu aningaasartuutinut, ilisinermut namminermut toqqaannartumik atassuteqartunut tapiisoqarsinnaavoq.
§ 23-imutAalajangersakkap amerlanertigut peqqussummi atuuttumi § 7 assigaa.
Suliamut paasissutissanik ikiorserneqartup pimoorussilluni peqataasussaanera pisortat ikiorsiisussaatitaanerannit illuatungilerneqarpoq. Paasissutissat suliamut attuumassuteqartut assersuutigalugu tassaapput akissarsiat allagartaat aningaaserimmilu uninngasuutit allagartaat.
§ 24-imutAalajangersakkap peqqussummi atuuttumi § 8 assigaa.
Imm. 1-imut tunngasoq
Paasissutissat suliamut attuumassuteqarsinnaasut assersuutigalugu taakkuusinnaapput suliffittaarneq, kingornussineq, inigisamut akikinnerusumut nuunneq paasissutissalluunniit allat, pisortanit ikiorsiissutip annertussusilerneqarneranut pingaaruteqarsinnaasut.Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip ikiorsiissutinik pisartagaqarsinnaanerminut atatillugu pisussaaffigaa aningaasaqarnini, inuttut isumaginninnikkullu atukkani pingaarutillit pillugit kommunalbestyrelsimut paasissutissiisussaatitaanini. Paasissutissiisussaatitaanermi taamaallaat pineqarput kommunalbestyrelsip ilisimariigaasa avataatigut pissutsit allannguuteqarne-rannit paasissutissat nutaat.
Imm. 2-mut tunngasoq
Paasissutissat suliamut attuumassuteqartut piniarlugit kommunalbestyrelsip pisortat allat aammattaaq attavigisinnaavai, taamaalilluni naliliiffiginiarlugu suliffissaaleqisoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqaannassanersoq. Taamatut paasissutissanik pissarsiniarsinnaanermut periarfissaqarnermut tunngaviginiarneqarpoq pisortanit ikiorsiissutinik pisinnaatitaanani pisartagaqarnissap pinngitsoortinniarnissaa. Pisortanilli allanit paasissutissanik pissarsiniarneq kommunalbestyrelsimut ajornarsissaaq inatsisiliornerup allap tamanna ajornartippagu. Taamaattumik paasissutissanik pissarsiniarnermi pissutsit nipangersimasussaatitaanermut tunngasut nalunaarsuinermilu malittarisassanut tunngasut isiginiarneqartussaapput.
§ 25-imutSiunnersuutigineqarpoq pisortanit ikiorsiissutit piffissap qanoq ilinerani kommunalbestyrelsimit utertillugit akiligassanngortinnissaannut erseqqissaasoqassasoq. Siunnersuut isumaqarpoq kommunalbestyrelsi pisuni taaneqartuni pisortat ikiorsiissutaannik utertitsilluni akileeqqusinissamik pisussaatitaaffeqartoq. Kommunalbestyrelsip pisortanit ikiorsiissut utertitassanngortissavaa, qinnuteqartup tamatumunnga pisinnaatitaanani ilisimaarereerlugu pisortanit ikiorsiissutisisimappat.
Imm. 1-imut tunngasoq
Ikiorsiissutit utertillugit akilerneqarnissaannik kommunalbestyrelsi piumasaqarsinnaavoq pisortanit ikiorsiissutisisartup paasissutissiisussaatitaanerminik piumasaqaatit naammassisimanngippagit, takuuk § 24, imaluunniit ikiorsiissutinik pisinnaatitaannginnini ilisimareeraluarlugu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarsimappat. Pisussaaffigalugu ikiorsiissutinik utertitsisussaatitaanermi pisortanit ikiorsiissutit suulluunniit pineqarput.Inuk pisortanit ikiorsiissutisisartoq aningaasaqarnini, inuttut isumaginninnikkullu pissutsit atukkani pisortanit ikiorsiissutinik pisinnaanerminut pingaarutillit pillugit kommunalbestyrelsimut paasissutissiisussaatitaavoq. Paasissutissiisussaatitaanermi taamaallaat pineqarput kommunalbestyrelsip ilisimariigaanit allannguutit nutaat pineqartillugit. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq paasissutissiisussaatitaanermut ilaammata taartisianik assigisaanillu pissarsineq, tamakkulu § 24 malillugu pisortanit ikiorsiissutisisartup kommunalbestyrelsimut paasissutissiissutigisussaavai.
Imm. 2-mut tunngasoq
Salluliorneq isumaqarpoq pineqartup pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarsinnaatitaanini ilisimareeraluarlugu pisartagaqarsimanera.Imm. 3-mut tunngasoq
Pisortanit ikiorsiissutitut tunniunneqarsimasunik utertitsinissamik aamma piumasaqartoqarsinnaavoq, pineqartoq kingornatigut tapiissutinik piffissami siunertamullu tassunga tunngasunik pissarsisimappat. Assersuutigalugu inuk siusinaartumik pensionisiassanik qinnuteqarsimasoq qinnuteqaatillu akuerineqarnissaata tungaanut pisortanit ikiorsiissutisisarsimasoq, pensionisiaqalernermini piffissami tassani pisortanit ikiorsiissutisiaminik ilanngaanneqartussaavoq. Siusinaartumik pensionisiat tunniunneqartartussaapput qinnuteqarnerup aallartiffianiit, kingumoortumik piginnaanngorsaaqqiinerullu naammassinerani.
§ 26-imutImm. 1-imut tunngasoq
Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq pisortanit ikiorsiissutit piffissap qanoq ilinerani utertitassanngortinneqarsinnaanerannik erseqqissaasoqassasoq. Ikiorsiissutit utertillugit akilerneqarnissaat pillugit kommunalbestyrelsip aalajangiiffigisinnaasai tamarmik aalajangersakkami taagorneqassapput.Imm. 1-imut tunngasoq
Pisortanit ikiorsiissutisisartoq aningaasaqarnerminik illersorsinnaanngitsumik iliortutut naliliiffigineqassaaq, assersuutigalugu isertitaminik anertuunik piffissap sivikitsuinnaap iluani atuisimappat akissarsianilu piffissap sivisunerusumik iluani pissusissaattut atorsimanngippagit, assersuutigalugu aalisartup sapaatip akunnerini tallimani angalariarluni sapaatip akunnerini tallimani sulinngiffeqartup akissarsiaqarluni sulinngiffeqarnermini akissarsiaminik naammattusaarisimanngitsup imaluunniit inuup kommuunimut allamut sulinngiffeqarluni aallarsimasup uternissaminulli billettissaminut akissaqarani.Pisortanit ikiorsiissutisisartoq suliffimmini illersorsinnaanngitsumik iliorsimassaaq sulinngitsooqattaarnini imaluunniit aalakoorluni suliartorsimanini pissutigalugit soraarsitaasimaguni.
Imm. 2-mut tunngasoq
Aammattaaq pisortanit ikiorsiissutinik utertitassanik pisoqarsinnaavoq, ikiorsiissutinik pisussap piffissap sivikitsup ingerlanerani ikiorsiissutit nammineerluni utertissinnaappagit. Piffissaq sivikitsoq tassaavoq qaammamit ataatsimit sivikinnerusoq. Isumaanngilaq pisortanit ikiorsiissutit utertitassanngorlugit tunniunneqartarnissaat.Kommunalbestyrelsip ikiorsiissutit utertinneqarnissaannik naliliinermini isiginiartussaavaa pisortanit ikiorsiissutisisartup taassumalu ilaqutaasa siunissami aningaasaqarnerminnik ataqatigiissitsisinnaanngornissaannut periarfissat qanoq inneri. Kommunalbestyrelsip ilanngullugu isiginiartussaavaa pineqartoq siusinnerusukkut illersorsinnaanngitsumik iliuuseqarsimanersoq aammalu illersorsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut utoqqatsissutissaqarnersoq. Assersuutigalugu pisortanit ikiorsiissutisisartoq ilaqutariinni napparsimasoqarnera pissutigalugu sulinngitsoorsimanersoq.
Imm. 2-mut tunngasoq
Aalajangersakkami imm. 2-mi nr. 1-i pingaaruteqalissaaq pineqartoq piffissap sivikitsup iluani ikiorsiissutinik utertitsisinnaappat.Pissutsit kommunalbestyrelsimit ilisimaneqartussaapput pisortanit ikiorsiissutinik tunniussinermi ikiuinissaq pisariaqalersimappat pineqartup aningaasanik illersorsinnaanngitsumik atuisimanera pissutigalugu.
Utertitsinissamik kinguartitsineq kommunalbestyrelsimit akuerineqarsinnaavoq pisartagalik taassumalu ilaqutai taamaallaat pisortanit ikiorsiissutinik isumalluuteqarpata. Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissuteqartarnermi ilanngunneqarsimanngillat pisassarinngisanik tapiissutisiaqarsimaneq taamaattumillu missingersorneqartariaqarpoq ilaqutariit tapiissutinik amerlanerusunik pisimasut akiliisinnaannginnerat. Utertitsinissamik kinguartitsineq akuerineqarsinnaavoq imm. 1, nr. 1 aamma imm. 1. nr. 2 malillugit.
Imm. 3-mut tunngasoq
Siunnersuummi ingerlateqqinneqarpoq kommunalbestyrelsi immikkut ittoqartillugu ikiorsiinissamik aalajangiinermit ukiup ataatsip ingerlareernerani aalajangiisinnaasoq, utertitassan-ngortitsineq atorunnaassasoq. Assersuutigalugu imaattoqarsinnaavoq qinnuteqartoq suli pisortanit ikiorsiissutisisartoq aammalu nalilerneqartoq pineqartoq piffissami qanittumi suliffeqalernavianngitsoq imaluunniit kommunalbestyrelsip naliliinera malillugu utertitassanngortitsisimaneq pineqartup suliffeqarnermut attaveqalernissaanut akornutaasoq, soorlu inuussutissarsiuummini sakkussaminut, soorlu qassutinut orsussamullu akissaqarani.
§ 27-imutImm. 1-imut tunngasoq
Aalajangersakkap peqqussummi atuuttumi angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsineq pillugu § 22 assigaa. Angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsineq pillugu malittarisassat angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsineq pillugu nalunaarummi nr. 32-mi, 26. juli 1994-imeersumi aalajangersarneqarsimapput, allannguuteqartinnagit ingerlateqqinneqartut.Imm. 2-mut tunngasoq
Angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsinissap akuersissutigineqarnissaanut tunngaviussapput pissutsit isumaginninnermut peqqissutsimullu tunngasut. Aamma periarfissaassaaq inuit ilaqutariillu namminneq angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamut qinnuteqarnissamut pisariaqartitsisutut naatsorsuutigisut. Immikkoortinneqassapput piffissami sivisunerusumi angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsineq aamma ilaannikkuinnaq angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamik pisariaqartitsisut.Imm. 3-mut tunngasoq
Kikkut ikiorteqarsinnaanerat, angerlarsimaffimmi ikiorteqarnermut akiliutit, angerlarsimaffimmi ikiortit suliassaqarfii suliassaallu, allaffissorneq naammagittaalliuuteqarsinnaanerlu pillugit malittarisassiortoqarsinnaavoq.Malittarisassatigut aalajangersarneqarsinnaavoq angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamut qanoq akiliuteqarnissaq. Angerlarsimaffimmi ikiortip illumi suliassat nalinginnaasut suliassarai, soorlu eqqiaaneq, nerisassiorneq, atisanik errorsineq inuullu timimigut eqqiluisaarnissaanut tunngasut.
Angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsinerup allaffissornertaa kommunalbestyrelsip suliassaraa.
Inunnik isumaginninnerup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 11-mi, 12. november 2001-imeersumi malittarisassat malillugit aalajangiinerit angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsinermut tunngasut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.
§ 28-imutPeqqussutip atuuttup § 24-iat aalajangersakkap assigaa. Aalangiinerit tamarmik Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput aalajangiinerup iner-nerata paasineraniit sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit. Naammagittaalliutip qanoq ilusilersugaanissaa pillugu piumasaqaateqartoqanngilaq.
§ 29-imutAalajangersakkap peqqussummi atuuttumi § 23 assigaa.
Inatsisartut peqqussutaannut naleqqiullugu aningaasartuutit tamarmik kommuninit akiler-neqassapput, takuuk kommuunit akunnerminni akiliisussaatitaanerat pillugu inatsisartut peqqussutaat.
§ 30-imutSiunnersuutigineqarpoq inatsisartut peqqussutaat ulloq 1. januar 2007-imi atuutilissasoq.