13. september 2006

UKA 2006/44

Peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

 

Oqaaseqaatit nalinginnaasut

1. Aallaqqaasiut:
Aalisarnikkut, piniarnikkut nunalerinikkullu inuussutissarsiortunut inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu malittarisassat atuuttut aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 12. november 2001-imeersumi aalajangersagaapput. Aalisarnermik, piniarnermik nunalerinermillu inuussutissarsiutillit inuussutissarsiornerannik siuarsaaneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip uuma siunertaraa qulaani pineqartoq taarserpaa. Tamakkununnga tunngasuni inatsisit nutarterneqarnissaannik kissaateqarnermut arlallit pissutaapput.

Siunnersuummi anguniagaasut pingaarnerit makkuupput: Peqqussutip nalunaarutillu nutarternissaat ullutsinnullu naleqqussarnissaat, immikkuualuttut nalunaarummut nuunneratigut eqaallisaanissaq, taarsigassarseriaatsip nutarternissaa pisariinnerulersinnissaalu, pisussaaffimmik sumiginnaasimanermi periarfissat ikilisarnissaat, Inatsisartut inatsisaata imarisaata pisariillisarnissaa, inatsisartut inatsisaata paasiuminartunngortinnissaa atoruminartunngortinnissaalu.

2. Siunnersuutip immikkoortuinut pingaarnernut nassuiaatit:
Inuussutissarsiutinut aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ukiorpassuarni assigiinngitsunik ikiorseeriaaseqartoqarsimavoq. Ullumikkut Kalaallit Nunaat aalisarnermi suliffissuaqarfissuuvoq annertuumik imminut napatittumik taamaattumillu qangatut ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsiviunngitsumik. Siunnersuummi siunertaavoq piniarnermi, nunalerinermi aalisarnerninilu ajornaannerusuni inuussutissarsiutitigut ikiorserneqarnissamik periarfissiinissaq, minnerunngitsumik piffiit inuussutissarsiutit taaneqartut avataatigut suliffissaqarfiunngitsut eqqarsaatigalugit. Peqqussutissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq tamanna pissasoq inuussutissarsiutini tapiissuteqarfigisaasuni naammassisaqarluarsinnaaneq akilersinnaassuserlu tunngavigiuarlugit.

Peqqussutissatut siunnersuutip siunertaatut nutaatut taamaalilluni imminut nammassinnaasumik inuussutissarsiutitigut ataatsimut isigalugu ineriartortitsinissaq pingaartinneqarneruvoq, taamaattoq suliffissaqartitsiuartuarnissap pitsanngorsaaviginissaa suli salliutinneqarluni. Inuussutissarsiummut tapiinerup aallaavia isigalugu unammillernermut innarlersaataasussaavoq, taamalu inuussutissarsiornermut naammassisaqarfiulluartumut unammillerluarsinnaasumullu paarlangassalluni. Peqqussummi siunnersuutikkut inuussutissarsiorneq naammassisaqarfiulluarlunilu unammillerluarsinnaasoq ungasinnerusoq isigalugu suliffissaqartitsiniarnermut attuumassuserneqarpat kissaatigineqarpoq suliassaqartitsiniarnikkut ungasinnerusoq isigalugu sunniutaasoq ima ittoq anguneqassasoq inuussutissarsiorneq tapiissutitigut tunniussatigut innarlerneqarsimassanani. Taamaalilluni kissaataavoq tapiineq taamaallaat suliniutinik aallartisaatitut atuutissasoq kingornalu imminut ingerlatilerneranik kinguneqarluni.

Ataatsimut isigalugu siunnersuummi siunniussaavoq tapiissutit tamakkiisumik atorneqarnissaat. Tassalu tamakkua tunngavigalugit anguniarlugillu siunnersuut manna saqqummiunneqarpoq.

Kissaatigineqarpoq peqqussut eqaannerussasoq aalisarnikkut politikkip suuneranut naapertuuttumik atorneqarsinnaanissaa, pingaartumik aalisarnermut akuersissutit pisassiissutillu tungaasigut. Maanna peqqussutip atuuttup immikkoqqissaaq imarai qaleralinniarnermut saattuarniarnermullu tapiissutit. Aalajangersakkat taakku peerneqarnissaat siunnersuutaavoq, aalisarnerullu qanoq ittuunissaa nalunaarummut ilanngunneqarsinnaalerluni. Kiisalu kissaataavoq malittarisassat immikkuullarinnerusut allat nalunaarummut nuunneqarnissaat.

Peqqussummi atuuttumi atorneqarput taarsigassarsiat ernialersukkat, taarsigassarsiat ernia-lersugaanatillu akilersugassartaqanngitsut nammineq akileeqataassutinik ilallit. Allaffissornikkut aqutsineq oqilisarumallugu kissaatigineqarpoq taarsigassarsiat tamakkua taarsigassarsisitseriaatsimik nutaamik taarserneqarnissaat nammineq aningaasaleeqataassutinik ilallugu. Taarsigassarsisitseriaaseq siunnersuummi § 22-mi sukumiinerusumik allaaserineqarpoq.

Taarsigassarsisup taarsigassarsiaminik ikiliartortitsinera ilutigalugu siunnersuutaavoq Naalakkersuisut ikiliartortitsinermut peqataasinnaanissaat. Tassalu taarsigassarsiat akilikkanit annerusumik ikiliartortinneqassapput tassaniipporlu tapiissuteqarnivik. Taarsigassarsisup akileeqataassut aatsaat pisinnaavaa taarsigassarsiani akilersorunigit. Naatsorsuutigineqarpoq tamatumuunakkut taarsigassarsioq isumaqatigiissut malillugu akilersuinissaminut kajuminnerulissasoq. Taarsigassarsiap aqqa taamalu peqqussutip aqqa allanngortinneqarpoq tassaajunnaarsillugu "tapersiisarneq" tassaalersilluguli "inuussutissarsiutinik siuarsaaneq", erseqqissarumallugu pineqarmat taarsigassarsiguit akileeqataassaatittaaq. Tassalu taaguut nutaaq tassaalerpoq "inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisarneq".

Peqqussummi atuuttumi taarsigassarsinermi siunertanut ataasiakkaanut procentinngorlugu akiligassiisoqartarpoq taarsigassarsiat erniaqaratillu akilersugassaanngitsut qanoq annertuti-gissanersut, taarsigassarsiat ernialersukkat qanoq annertutigissanersut namminerlu aki-leeqataassutit qanoq annertutigissanersut. Taanna siunnersuutigineqarpoq allanngortinneqassasoq taarsigassarsianut akileeqataassutit peqqussut nutaaq atorlugu nalunaarummi aalajangerneqartassallutik.

Pisussaaffinnik suusupajuginnittoqarsimatillugu Naalakkersuisut iliuuseqarnissaat annikillisarneqarput. Taamaaliortoqarpoq nassuerutigisariaqarmat ikiorsiisarneq marloqiusaasoq, illuatungaatigut inuussutissarsiummut ingerlakkumasamut taarsigassarsisitsisoqartarpoq, illuatungaatigullu taarsigassarsiat utertillugit akilersorneqassallutik. Taarsigassarsinermut piumasaqaataasuni iluanaarnartuneereerpoq tapiiffigineqarneq, taamaattumillu tunngaviusariaqarpoq taarsigassarsisoq taarsigassarsinermi isumaqatigiissut naapertorlugu utertillugit akilersuisinnaassammat. Aallaavik tamanna naapertuutinngilaq maannakkut peqqussutaasup akiligassanik akiliisitsinngikkallarnermut, isumakkeerinermut il.il. annertuumik periarfissaqartitsineranut, taamaattumillu siunnersuutigineqarpoq akiliisitsinngikkallartarnermut periarfissat qumartiterneqassasut, tak. § 25-mut tamanna pillugu oqaaseqaatit.

Kiisalu kissaatigineqarpoq peqqussutip paasilertoruminarnerullunilu atoruminarnerunissaa, ilaatigut iliuusaasinnaasut pissutsinilu immikkut ittuni malittarisassat ikilisarnerisigut.

Aalajangersakkat peqqussummi atuuttumiit atorunnaartussatut siunnersuutigineqartut pillugit ilaatigut makkua taaneqarsinnaapputtaaq:

Eqquutsitsinngitsoornermi pillaammik ernialiisinnaatitaanerup ingerlateqqinneqannginnissaa siunnersuutigineqarpoq. Tamanna pivoq paasinarsimmat taarsigassarsisup akiliisinnaassusianut akileerusussusianullu sunniuteqanngitsoq. Peqqussummi anguniakkamut naapertuutinngilartaaq taarsigassarsisut akiliisinnaanngitsut akiliiumanngitsulluunniit annertuumik 10%-imik pillaammik ernianut akiliisittarnerat. Siunnersuummi siunniunneqarpoq akiligassat ukiut marluk angullugit kinguartikkallarsinnaanissaat, pissutsini immikkut illuinnartuni sivisunerusumik. Taarsigassarsinermi isumaqatigiissut suli eqqortinneqarsinnaanngippat, taava tamatuma kingornatigut periarfissatuaalissaaq taarsigassarsiaqartitsinerup taamaatitinneqarnissaa qularnaveeqqusiussaqarsimappallu qularnaveeqqutip tiguneqarnissaa tuniniarneqarnissaa siunertaralugu.

Peqqussutip massakkut atuuttup §§ 3 aamma 4, angallatinut nutaanut atornikunullu pisinissamut taarsigassarsisitsisoqarsinnaanera siunnersuummi ingerlateqqinneqassanngitsoq siunnersuutigineqarpoq. Tamanna peqquteqarpoq Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisissaanni malittarisassiuunneqassasut. Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisissattut siunnersuut Inatsisartut ukiakkut 2006-imi ataatsimiinneranni oqaluuserineqassaaq.

Massakkut peqqussummi atuuttumi umiatsiaaqqanut tapiissutisisitsisarnerit pillugit aalaja-ngersagaq § 6, imm. 7-imiittoq sumiiffinnut immikkoortiterinermut tunngasoq atorunnaarsinneqarpoq, tassa siunniunneqarmat nalunaarutikkut eqaannerusumik aqunneqarsinnaanissaat.

Peqqussummi atuuttumi savaateqarfinnut nutaanut taarsigassarsisoqarsinnaannginnera pillugu § 14, imm. 2-mi aalajangersakkap ingerlateqqinneqannginnissaa siunnersuutigineqarpoq. Savaateqarfinnik nutaanik pilersitsinissaq siunniussaanngilaq. Aningaasaliissutit annertussusiat anguniakkanilluunniit aalajangersakkat siunnersuummi periarfissiinngillat, tassami savaateqarfiit pioreersut akilersinnaasumik ingerlatsinissaq ajornartorsiutigereermassuk. Taamaattumik aalajangersagaq pisariaqanngilaq.

Taarsigassarsiniartarfinni allani erniatigut tapiiffigineqarsinnaanermik periarfissaq siunnersuummi ingerlateqqinniarneqanngilaq.

Angallatit atorunnaarsinneqarneranni tapiissutit, akiitsut isumakkiigaaneri, akiliinngikkallartarnissat il.il. pillugit aalajangersakkat atorunnaarsinneqarnissaat siunnersuutaavoq, isumaqartoqarmat aaqqissuussinerit taamaattut inatsisinut allanut ilanngukkaanni pitsaanerussasoq.

3. Pisortanut aningaasatigut allaffissornikkullu kinguneri:
Pisortanut aningaasatigut allaffissornikkullu kinguneri allannguuteqassanngillat, aningaasat atorneqartussatut akuersissutigineqartut killiussat siornatigornit allannguuteqassanngimmata, taamaattoq atoqqittussaajunnaarsitsinermut aningaasaliisoqaqqissinnaanngilaq. Allannguutissatut siunnersuut massakkut inatsisinut atuuttunut allaffissornikkut oqilisaasoqarnissaanik kinguneqarsinnaavoq. Allaffissornerup oqilisarnissaa pinerullugu ingerlatsinermut akiligassarsineq atulersinneqarpoq qinnuteqaatit annikitsualukkuutaat isummerfigineqassaassallutik ingerlatsinermi akiitsutigut aningaasaliiffigineqarsinnaanngorlugit. Aningaaserivinnut atorniarnernut/atugassalluunniit amerliallatseqqinnerinut qularnaveeqqusiineq atussanngimmat tamatumunnga pissutaavoq Naalakkersuisut aningaasat ingerlatsinermut siunertanulluunniit allanut atorneqarsimanerinik nakkutiginninnissaminnut periarfissaarukkumannginnerat. Peqqussutip atuuttup § 16, imm.1-ia malillugu taarsigassarsisut arlallit ataatsimut pisiniarnerannut atatillugu (nerukkaatissanut naatsiiassarsiniarnerannilu) pisiffinnut assartuisunullu utaqqiisaasumik Naalakkersuisut akiliinissamut qularnaveeqqusiisinnaapput. Periaaseq taanna ingerlatsinermut akiligassarsinermi ulluinnarni atorneqalissasoq siunnersuutigineqarpoq. Inuussutissarsiutit siuarsarnerannut atatillugu taarsigassarsiniarlutik tapiiffigeqqullutilluunniit qinnuteqartut amerliartulernissaat naatsorsuutigineqanngilaq.

4. Inuussutissarsiortunut aningaasatigut allaffissornikkullu kinguneri:
Siunnersuut nalilerneqarpoq inuussutissarsiortunut aningaasatigut allaffissornikkullu kingu-neqassanngitsoq. Taarsigassarsinerit ilaasa akilersornissaannut piffissarititaasoq sivikilliallappoq, taamaallaallu nunalerinermut atatillugu iluarsaassinerit pingaaruteqavissut ani-ngaasaliiffigineqarsinnaapput. Kiisalu pisiffinnut assartuisunullu akiliinissamut utaqqiisaasumik qularnaveeqqusiineq periarfissaajunnaarpoq. Taakkununnga taarsiullugu ingerlatsinermut akiligassarsineq aqqutissanngorpoq. Taama allannguuteqartitsineq naatsorsuutigineqanngilaq nunalerinernut ataasiakkaanut ajoqutaassasoq.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu kinguneri:
Peqqussutissatut siunnersuut nalilerneqarpoq avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqassanngitsoq.

6. Innuttaasunut allaffissornikkut kinguneri:
Siunnersuut nalilerneqarpoq innuttaasunut allaffissornikkut kinguneqassanngitsoq.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamullu attaveqarneq:
Siunnersuut nalilerneqarpoq naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamullu kingu-neqassanngitsoq.

8. Pisortanik kattuffinnillu il.il. tusarniaaneq:
Aalisarnermik, piniarnermik nunalerinermillu inuussutissarsiutillit inuussutissarsiornerannik siuarsaaneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut ukununnga tusarniutigineqarsimavoq: Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat (KNAPK), Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiat (KANUKOKA), Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut (SPS), Nunalerinermut Siunnersuisoqatigiit, Grønlands Arbejdsgiverforening (GA), Nunaqavissut Sulisitsisut Kattuffiat (NUSUKA), Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat (SIK), Godthåb Båd & Glasfiberservice, Maniitsumi Amutsivik A/S, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik (AP), Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik (IP), Akileraartarnermut Pisortaqarfik (AKP) aamma Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik (APP).

Tusarniaavigisat tamarmiusut akissuteqarput uku kisimik pinnatik: Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut (SPS), Nunalerinermut siunnersuisoqatigiit, Godthåb Båd & Glasfiberservice aamma Maniitsoq Amutsivik A/S.

Pisortaqarfiup tusarniaavigisat akissutaannut oqaaseqaatini akissutit naggataasigut naqinnernik uingasunik ilannguttarpai.

APP-ip uparuaatigaa APP-ip Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfillu (APNP) peqatigiillutik piniarnermik inuussutissarsiornermik inooqatigiinni aningaasarsiornermut misissueriaatsimik aallaaveqarlutik misissueqqissaarsimallutik. Misissueqqissaarnermi aqutsisoqatigiinnik pilersitsisoqarsimavoq innersuussutissanik suliarinnittussamik. APP isumaqarpoq piniarnermik inuussutissarsiornerup siuarsaavigineqarnissaanut peqqussusiakkut siunnersuutigineqartussat utaqqimaarunneqarsinnaasut Aqutsinermut ataatsimooqatigiit siunissamut innersuussutissaat takutserlugit minnerunngitsumillu ineriartortitsinissamut tapiisarnissat eqqarsaatigalugit. APNP isumaqarpoq siunnersuutikkut § 31-kkut Naalakkersuisut periarfissinneqartut malittarisassiuussinissamut aqutsinermut ataatsimooqatigiit inooqatigiinni aningaasarsiornermut innersuussutaat naapinniarneqarsinnaallutik.

IP-ip aamma AP-ip malugeqquaat peqqussutissamik siunnersuusiakkut maannamut ilusiliineq qanoq iliuuseqarfigineqanngimmat Namminersornerullutik Oqartussat aningaaserivittut suli ingerlassimmat tassunga atatillugu ikiorsiissutinik tapiissuteqartarneq paasiuminaatsortalerujussuulluni. Ilanngullugu IP-ip AP-illu ajunngissangativippaat Namminersornerullutik Oqartussat periarfissatut isumaliutersuutigissappassuk aningaaseriviit (inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut atatillugu) taarsigassarsisitsisalernissaat Namminersornerullutik Oqartussallu qularnaveeqqusiisussaaginnarlutik taamalu inuussutissarsiornermut tapiisarneq piffissaqarfiginiarneruinnalerlugu. Ilanngullugu IP-ip malugeqquaa inussutissarsiutinik siuarsaanermut atatillugu nunalerinermut taarsigassarsisarneq WTO-p maleruaqqusaanut naleqqutinngitsutut oqaatigisariaqannginnersoq. APNP-up peqqussutissamut siunnersuusiornikkut oqimaaqatigiissinniarsarai soqutigisat marluk imminnut assortuuttut. Siulleq tassa imminut napatissinnaasumik inuussutissarsiuteqalernissaq, aappaatullu inooqatigiinni aningaasarsiornermi sunniutissat millisinnissaat peqqussutissamik siunnersuusiornermi pineqartut maanna inuussutissarsiutigisaminnik inuuniutaarutitinneqassappata. Peqqussusiamik siunnersuut isigisariaqarpoq Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut atassuserlugu, tassani pingaarnerutinneqarmat allamiit aningaasaleeqataanissaq.

Aningasaserivinnut qularnaveeqqusiineq illuatungeralugu ingerlatsinermi tiguinnagassanik akiligassarsineq pillugu. APNP-p aalajangiuppaa aningaaserivinnut qularnaveeqqusiineq matumani aqqutissaanngitsoq qularnaallisinneqarsimanngimmat aningaaseriviit nunaleri-nermut ilumut atukkiussisinnaanersut aamma Naalakkersuisut ima inisseqqunagit qularna-veeqqusiussanik ataavartumik akiliiualernissaat. Ilanngullugu APNP-p pissutiginiarpaa ingerlatsinermut akiligassarsinikkut atornerluinissaq pinngitsoortinneqassasoq akiligassarsiat ingerlatsinerinnarmut atorneqartussaammata.

WTO nunalerinerlu pillugit. Tamatumani ajornartorsiutaasut APNP-p ilisimaarai. Tassunga atatillugu APNP-p uparuaatigissavaa naatsorsuutigisassat peqqussusiassamut siunnersuummi matumani taaneqartut nunat allarpassuit nunalerinermut politikkianni siumugassaammata aningaasarsiornikkut imminut nammassinnaasumik nunalerineqarsinnaanera ungasinnerusoq isigalugu qularinianngikkaluarlugu.

Peqqussutissamut siunnersuusiap kapitali 2-anut IP-p oqaatigaa inuussutissarsiutinik siuarsaanissamut atatillugu eqqarsaatigisariaqarnersoq taarsigassarsinermut atatillugu erseqqissuliaralugu naliliineqartariaqartassasoq aallaavigalugit inatsisip sullerinnissamik, unammillerluarsinnaassutsimik imminullu napatissinnaasumik inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissamik siunertai. Taamaappat aalajangersagaliortoqarsinnaagaluarpoq isertitassat anisitassallu missingersuusiornissaannik, aningaasatigut akilersinnaasumik ingerlanissamik immikkullu ilisimasallit tamakkuninnga naliliinerannik takussutissanik – soorlu aningaaseriviup aamma atukkiussiitigaluni Namminersornerullutik Oqartussat ilaatigut qularnaveeqqusiissutissaannut tunngasunik. Kissaatiginaraluartoq inuussutissarsiummut 100 %-imik imminut napatittumut ikaarsaariarneq ajornaqaaq pissutsit piviusut ullumikkut tamanna soorlu takutikkaat. Kalaallit Nunaata unammillersinnaanngisai ima angitigaat (assersuutigalugu USA-mi EU-milu inuussutissarsiutit anginerpaat naalagaaffimmit ikiorneqartut), Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit pingaarnerit tapersersorneqanngippata tamanna ima kinguneqarsinnaalluni atuisut kalaallit tunisassiaannik pisisinnaajunnaassagaluarlutik akitsorpallaassammata.

Taamaattoq siunnersuummi siunertaavoq inuussutissarsiornermut ingerlalluartumut unammillersinnaasumullu malunnanngingajattumik ikaarsaariartuaartitsinissaq. Tamatuma aamma nassatarissammagu inuiaqatigiinni qajassuarnerpaamik ikaarsaariartitsineq.

IP-ip oqaatigaa pilersaarutip aningaasarsiornikkut imminut akilersinnaaneranut atatillugu pisariaqartinneqartoq oqariartaatsip "ungasinnerusoq isigalugu"-p qanoq paasisariaqarneranik erseqqarissaanerunissaq. Imminut akilersinnaasumik ingerlalernissap tungaanut piffissaq atorneqartoq sivisuallaarpat navianaatilerujussuuvoq suliffiup akiliisinnaajunnaarluni u-ninnissaa taarsigassarsiat sapangillugit Nunattalu Karsia tamaviaartinneqarluni. Iluaqutaasussamik oqaaseqaatini itisilerneqarsinnaavoq imminut akilersinnaanissamik piumasarisaq qanoq oqimaatsigissanersoq aamma eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik ikilisaaqataatinniarneqarnerat. Taamatut iluaqutaasussaasumik itisilerneqarsinnaagaluarpoq imminut akilersinnaanermik oqarneq kia naliliinerigaa, naliliinermullu piumasarisat suunersut; assersuutigalugu qinnuteqartoq immikkut ilisimasalimmit aningaasarsiornikkut naliliiffigineqarnissamik piumaffigineqarnersoq. § 2-mut oqaaseqaatini oqariartaaseq "ungasinnerusoq isigalugu" itisilerneqarpoq. Aningaasatigut imminut aki-lersinnaassuseq oqimaaloqutserneqassaaq inuussutissarsiutinik siuarsaanermut atatillugu taarsigassarsiat tunniunneqarnerannit akilerneqarsimanissaannik piffissaliussamut naleqqiullugit. APNP-p taamaattoq malugeqquaa imminut akilersinnaassutsip angunissaa sivisujaajusinnaammat nunarsuup ilaani unammillikkavut maannakkutut tapiiffigineqartigitillugit.

Peqqussutissatut siunnersuutip § 2, nr. 3-anut atatillugu SIK-p kissaatigaa erseqqissumik nassuiaqqullugu oqarneq "pilersaarusiamut aningaasartuutissat pissarsiassatut naatsorsuussanut naleqquttutut nalilerneqarsimanissaat". Naammaginassusia ima issaaq pilersaarut ima pissarsinartigissasoq taarsigassarsinermi isumaqatigiissut isumaqatigiissutigineqarnermisut naammassineqartussaalluni.

Siunnersuutip § 4-nut atatillugu IP-p itisileqquaa "annerusumik" allannguuteqarneq qanoq paasisariaqarnersoq. Peqqussutissatut siunnersuutip iluarsaatap § 4-aa allanngortinneqarpoq § 30-mut tassani oqaasertaqalerluni allannguutinik annertuunik. Ilanngullugit takukkit allannguummut § 30, imm 2-mut oqaaseqaatit.

Siunnersuutip § 8, imm. 2-mut atatillugu SIK-p erseqqissumik nassuiaqquaa aalisartup akunnattumik piginnaassusillip qanoq angusaqartigisinnaassangatinneqarnera. Tassunga atatillugu oqaatsit atorneqartut allanngortinneqarput "aalisartup pissusissamisoortumik angusannaavinut". Tamanna isiginninneruvoq agguaqatigiissillugu isertittakkatigut tunngavinnut. Pilersaarutit aningaasatigut ataatsimut isigalugu nalilerneqartarnissaannut atatillugu oqaaseqaatit itisi-lerneqarput, takukkit § 8, imm. 2-mut oqaaseqaatit.

Siunnersuutip § 5, imm. 1, nr. 1-imut atatillugu KNAPK-p kissaatigaa umiatsiaaraq minnerpaamik 16 annerpaamillu 25 fodsiussasoq. APNP-p aalajangiusimavaa anginerpaaffissaq 19 fodsiusariaqartoq umiatsiaararsiniarnissamut aningaasaliissutit killeqarmata sapinngisamillu amerlanerpaat tapiiffigineqartarnissaat kissaataammat.

§ 6-imut atatillugu KNAPK-p oqaatigaa tapiissutit tunniunneqartassasut siunertanut pingaartumik aalisarnermut piniartuunermullu. Siunnersuummut allannguutissaq ilanngunneqarpoq.

Siunnersuutip § 9-anut atatillugu KNAPK-p oqaatigaa inummut ataatsimut ukiut tallimanngorneri tamaasa tapiineqartassasoq ukiut aqqaneq-marlunngorneriniunngitsoq. Ukiunik aqqaneq marlunnik toqqaaneq pissuteqarpoq kissaataammat tapiiffigineqartussap umiatsiami aserfallatsaalinissaanik soqutiginninnissaa anguneqassammat umiatsiarlu sillimmaserneqarsimassammat. Taamalu maannamut atugaasoq allanngortikkiartuaarneqassaaq ukiut tallimat ingerlareerneranni umiatsiaq nalikillisaaffigineqartaraluarmat tamatumalu kingorna nutaamik tapiiffigineqarnissamut periarfissaqaraluarluni. Naalakkersuisut isumaqarput nutaamik tapiissuteqarneq umiatsiaaqqap inuussutissarsiutaanissamut piukkunnassusianut, aserfallakkiartorneranut atatillugu isigineqassasoq umiatsiaaqqap nalikillisaaffigineqarneranut pinnani, taamaalilluni aaqqissuussineq sapinngisamik inunnut amerlasuunut nuannaarutaaniassammat. Assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq aalisartoq/piniartoq inuutilluni inuussutissarsiornermini umiatsiaararsiniarnissamut pingasoriarluni tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaammat ukiut aqqaneq-marlunngorneri tamaasa tapiiffigineqarnissamik aaqqissuussinerup iluani. Naalakkersuisut isumaqarput tamanna pissusissamisoornerusoq piniartup/aalisartup inuussutissarsiornermini arfineq pingasoriarluni tapiiffigineqartarneraninngarnit. SIK aperivoq ukiunut aqqaneq-marlunnut killiliineq sumik tunngaveqarnersoq. APNP isumaqarpoq umiatsiaaqqat ullumi ima sanaajusut ukiuni aqqaneq marlunni atasinnaallutik. Matuma saniatigut akissutit qulaaniittut takukkit.

Siunnersuutip § 11, imm. 1, nr. 5-ianut atatillugu IP oqarpoq aalajangersakkat inuit piniartuunermut pituttortoorsinnaagaat suliffissanik allanik pitsaanerusunillu periarfissaqaleraluartoq soorlu aatsitassarsiornermi, takornariartitsinermi imaluunniit allanik nunami inuussutissarsiornermi. Naalakkersuisut § 31, imm. 1 –4 malillugu periarfissaqarput aalajangersaassallutik inuussutissarsiorfiit sorliit pilersaarutillu suut inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut atatillugu taarsigassarsissutaasinnaasut. Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat tapiissutit utertinneqassasut. § 11, imm. 1-kkut (iluarsisakkut) isuma pingaarnerusoq tassa atornerluineq ingalassimaarneqassammat, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup oqaaseqaataani taa-neqartut nassatarissallugu tapiissutinik utertitseqqusineq qajassuarnerusumik pissalluni.

Siunnersuutip § 20-ianut atatillugu IP oqarpoq tassani aalajangersagaq inuussutissarsiornermut politikkimi nunalerinerullu unammillersinnaanerusumik ineriartornissaanik periarfissaanit qulaanit isigisat eqqarsaatigalugit kinguariarnerusoq aalajangersagaq aningaasanut inatsimmi tamanna pillugu oqaasertanut ilanngussamut naleqqiukkaanni. Ingerlatsinermut atatillugu tigoriaannarnik akiligassarsisitsisarneq siunnersuutigineqarpoq pissutiginerullugu nunaleri-nermut taarsigassarsiaararpassuit aqukkuminarnerulernissaat. Naalakkersuisut pilersaarutigaat ingerlatsinermut atatillugu akiligassarsisitsisarnermut najoqqutaliorniarlutik nalunaarutitut ilusilerlugu peqqussutissamut siunnersuut akuerineqassappat.

Siunnersuutip § 23-anut atatillugu IP oqarpoq nunalerinermik inuussutissarsiorneq aamma pineqartutut aamma periarfissinneqartariaqaraluartoq. Taama oqaaseqaateqarneq ikkunneqarpoq nunalerisut ilaalerlutik.

 

 

Peqqussutissamut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

§ 1-imut.

Imm. 1-imut 2-mullu
Peqqussutissatut siunnersuummi taamaallaat pineqarpoq inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisarneq imaluunnit tapiissuteqarneq, uani pineqarani inuussutissarsiutinik assigiinngitsunik ingerlataqarsinnaanermut periarfissanik killilersimaarinninnissamut malittarissassiuneq. Inuussutissarsiutinik ingerlataqarnermut periarfissaqarnermik killilersimaarinninneq taamaalilluni malittarisassatigut allatigut aalajangersarneqarpoq.

Uani siunertatut aalajangersakkamut siunnersuummi pingaartinneqarneruvoq inuussutissarsiutit siammasissut imminnut nammattut ineriartortinneqarnissaat, taamaattoq pingaarnerutinneqarluni suliffissaqartitsiniarnerup siuarsarneqarnissaa. Inuussutissarsiummut tapersiineq aallaaviatigut oqaatigalugu unammillernermut kipusoorutaasussaavoq, taamalu inuussutissarsiornermut sullerilluni unammillersinnaallunilu ingerlatamut akerliulluni. Peqqussummut siunnersuummi sullerilluni unammillersinnaallunilu inuussutissarsiorneq ungasinnerusoq isigalugu suliffissaqartitsilluarnermut sunniuteqartinniarneqarmat taama suliffissaqartitsiniarneq angorusunneqarpoq inuussutissarsiorneq tapiinikkut kipusoortinnagu. Taamalu kissaataavoq tapiineq aallartisaataannartut sunniutissasoq imminnut napatilernermut aqqutaalluni. Taavali erseqqissaasilaartariaqarpoq inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanut peqqussusiakkut pineqanngimmata ingerlatat maanna imminut atatittutut oqaatigineqarsinnaasut. Taamaalilluni aamma inooqatigiit aallaavigalugit isiginneriaaseq uuttuutigineqartassaaq inuit suliaqartuarnissaat pingaartinneqarnerusariaqarluni sulinatik pilersuinnarnissaannit. Taamalu naliliinerup ilagisariaqarpaa aningaasat inooqatigiit aningaasarsiorneranni iluaqutaasumik suleqataatinneqarnissaat.

§ 2-mut.

Una peqqussut malillugu aningaasartuutigineqartut Nunatta Karsianit aningaasartuutigineqassapput, aningaasat atorneqartussatut akuersissutigineqartut killiliussat ukiumoortumillu aningaasanik inatsimmi aalajangerneqartassallutik.

Siunnersuutip § 2-ani allaaserineqarput ingerlatassatut pilersaarummut piumasaasut nalinginnaasut.

"Ingerlatassatut pilersaarut"-mik taasaq qinnuteqartup inuussutissarsiorneq siuarsarniarlugu taarsigassarsiniarnermini sunik ingerlataqarniarnerminut ataatsimut allaaserinninneranut taaguutitut. Ingerlatassatut qinnuteqarnermut tunulequtaasut siunertaasa nassuiaataattut.

Aalajangersakkami taaneqarput piumasaqaatit assigiinngitsut, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinissamik qinnuteqartoq akuerineqarsinnaanersoq aalajangiisoqartinnagu Naalakkersuisut naatsorsuutigisassaat. Nr.1-imit 3-mut najoqqutassatut taaneqartut oqaatiginiarpaat pineqartuni ataasiakkaani missingersuilluni naliliisarnissaq. Najoqqutassatut tassani taagorneqartut tamarmik nammassineqarsimassapput.

Nr.1-imut.
Teknikkikkut imminut illersorsinnaasumik taasami pineqarpoq sukkulluunniit ingerlatamut pikkorissuseqavilluni, aalisarsinnaaneq, piniarsinnaaneq aamma nunalerinermik inuussutissarsiorsinnaaneq. Inatsisini atuuttuni tamanna takussutissaqanngippat pineqartut ataasiakkaat tamarmik immikkut missingersuummik nalilerneqartassapput.

Nr. 2-mut
Iluarsaanernut il.il. inuussutissarsiutinik siuarsaanermut atatillugu angallatinut ingerlanneqareersunut taarsigassarsinissamut qinnuteqaatip suliarinerani akiliutaareersut amerlassusii aalajangiisooqataassapput tunngaviit nr. 2-mi taaneqartut iluanni pilersaarut aningaasatigut atasinnaanersoq nalilerniartillugu.

"Ungasinnerusoq isigalugu"-mik oqalunnermi innersuussutigineqarpoq, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisoqarsinnaaneranik naliliiniarnermi pilersaarutip aningaasaliiffigineqarnerani piffissarititaasup aallaavigineqarnissaa. Taamaalilluni pilersaarutip maanna "ungasinnerusorluunniit isigalugu" aningaasatigut imminut akilersinnaanera naliliifigineqassaaq pilersaarutip suuneranik, isertitsissutigisinnaasaanik taarsigassarsiallu utertinniarlugit akilersorneqarnissaata sivisussusissaa najoqqutaralugit.

Nr. 3-mut.
Nr. 3-mi erseqqissarneqarpoq pilersaarummut aningaasartuutaajumaartut iluanaarutaasinnaajumaartunut naammaginartumik naleqqunnersut. Taamaalilluni pingaarluinnartumik tunngavissaqarpoq takuneqarsinnaassalluni taarsigassarsinissamik pilersaarut ima isertitsissutaasassasoq atorniarnermut isumaqatigiissut malillugu ingerlasinnaanersoq.

§ 3-mut

Imm. 1-imut

Nr. 1-mut
Teknikikkut illersorneqarsinnaasumik oqarneq isumaqarpoq aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu pikkorissuseqavilluni sukkulluunniit ingerlatsisinnaassuseqarnissaq. Tamanna inatsisini atuuttuni takussaanngippat suliami pineqartumi missingersuilluni nalilerneqartariaqartassaaq.

Nr. 2-mut
Nr. 2-kkut taarsigassarsineq tapiinerlu erseqqissumik immikkoortinniarneqarput. Taarsigassarsiat ajkilersorneqartussiaapput. Tapiissutit akilersorneqartussiaanngillat. Taamaattumik tapiissutit inooqatigiit aningaasarsiornerannut iluaqutaasussatut nalilerniartariaqarput. Illersorsinnaassusermik oqarneq isumaqarpoq tapiissuteqarnissaq inooqatigiit aningaasarsiornerannik naliliinermik nalilerneqartariaqartoq.

Nr. 3-mut
Tapiinissamut atatillugu aamma pilersaarutip aningaasatigut inissisimanera nalilerniarneqartassaaq. Tamatumani naliliinermi uppernarsaasiinermilu piumasarisat taarsigassarsisitsinermi piumasarisanit annikinnerupput. Tamatumani aalajangiisuunerunissaq tassa tapiissuteqarnikkut qinnuteqartoq ilaqutaalu qanoq imminnut pilersorluartigisinnaanersut ikiorneqaannaratik. Tapiissutit akilersorneqannginnissaannik aallaavik taarsigassarsinissamut atatillugu § 4-mi uppernarsaatissiinissamik piumasarisamik ilaqanngilaq. Taamaakkaluaq allaganngorlugu nassuiartariaqarpoq tapiinikkut qinnuteqartoq ilaqutaalu imminnut napatissinnaasut.

Imm. 2-mut
Nunalerinermut atatillugu nunagissaneq kisivimmi tapiissuteqaataasinnaavoq. Nunagissaanissamut tapiinissaq piukkunneqarmat pissutaasoq tassa nuna Kalaallit Nunaanni pigineqarsinnaanngimmat. Taamalu nunaateqarfik inuiaqatigiinnit nunaatilimmut atukkiussaannaammat. Tassalu taamaalilluni maani aalajangersagaq aallaaveqarpoq nunagissaanikkut inuiaqatigiit nunaataata pitsanngorsarneqarneranik inuiaqatigiillu aningaasaataannit tapiiffigineqartariaqarluni.

§ 4-mut.

Pissutsinut taaneqartunut uppernarsaatit qinnuteqaatinillu naliliinerit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmit suliarineqassapput.

Imm. 1-mut

Nr. 1-mut
Suliamut tunngatillugu piginnaasaqarnermut uppernarsaatit makkuusinnaapput: Umiartorsinnaanermut uppernarsaat, nunalerinermik ilinniarsimanernik uppernarsaat, imaluunniit kommunimi inuussutissarsiornermi siunnersortip oqaaseqaataa, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiniarluni qinnuteqartup sullivimmik akilersinnaasumik ingerlatsisinnaaneranik uppernarsaasoq.

Ingerlatseqatigiiffiit "sulianut piginnaasaasa" nalilerniarnerini misissor-neqassaaq ingerlatseqatigiiffiit sulisoqarnersut ingerlatseqatigiiffimmik akilersinnaasumik ingerlatsisinnaasunik. Sulisut assersuutigalugu kukkunersiuisuusinnaapput, siunnersuisutut ingerlatseqatigiiffimmi sulisut.

Nr. 2-mut
Qinnuteqaammut ilanngunneqassaaq ingerlatsinermut akiliisinnaassutsimullu missingersuusiaq, taassumalu takutinniartussaavaa qanoq ililluni taarsigassarsiat akilersorneqarnissaat pisassanersoq.

Naatsorsuusiani takuneqarsinnaassaaq isertitassat aningaasartuutissallu suut naatsorsuutigineqarnersut. Takussutissaq nassiunneqassaaq tassani takuneqarsinnaassalluni isertitsinerit aningaasartuuteqarnerillu qaqugu pissanersut. Ingerlatsinermut akiliisinnaassutsimullu missingersuusiat missingersuusianullu tunngaviit ima immikkuualuttuliarineqarsimassapput pilersaarutip aningaasaqarnera nalilerneq ajornassanani.

Nr. 3-mut
Siunnersuutigineqarpoq inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik qinnuteqartup qinnuteqaatimi nassiunneranut ilanngussimassagai pigisamigut aningaasaatigut naleqassutsimik takussutissat tamarmiusut. Tamatumani siunertaavoq Naalakkersuisut qinnuteqartup aningaasatigut inissisimaneranik tamakkiisumik paasiniaanissaat. Taamaalilluni aamma Naalakersuisut periarfissinneqarput qinnuteqartup siusinnerusukkut Namminersornerullutik Oqartussanit tapiiffigineqarnerminik atukkernneqarnerminillu utertitsisinnaassusianik nalilii-sinnaanermut.

Nr. 4-mut
Nr. 4-mi erseqqissarneqarpoq inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinerit akueri-neqarsinnaasut taamaallaat pisortanit akuersissutit pisariaqartut kisimik piumasarippassuk inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisoqassasoq. Taakku nunaminertamik atuisinnaanermik akuersissutaasinnaapput, aalisakkanik pisassinneqarsimanermik aalisarnissamullu akuersissutaasinnaallutik.

Nr. 5-mut
Piumasarisanik allanik taasaqarnikkut isumagineqartut tassa inatsisinit allanut piumasarisaqarneq imaluunniit pilersaarummut pineqartumut aalajangersimasumik piumasaqaataasut.

Imm. 2-mut.
Qinnuteqaat sillimmasiisimanermik attuumassuteqartunik aalajangiisoqaqqaarnissaanik eqqartuussivimmi sulianik assigisaanilluunniit imaqarpat, suliat tamakku naammassineqarsimatinnagit, naammassineqarsimanngitsut tamakku naliliinermi ilaatinneqassanngillat. Aalajangersakkap taassuma siunertaa tassa qalleqqissarneqassasoq qinnuteqartup qinnuteqarnermi nalaani uppernarsaasersukkamik aningaasatigut inissisimanera aallaaviussasoq siunissamilu atuukkumaartut taaneqartut pissutsinut maanna atugaanut kakkersuunneqassanngitsut.

Imm. 3-mut
Qinnuteqartoq Namminersornerullutik Oqartussanit inuussutissarsiutinut tunngasunik taarsigassarsisimappat tapiiffigineqarsimalluniluunniit Naalakkersuisut naliliiffigisinnaavaat qinnuteqartup taamatut siornatigut pineqarsimanermini pisussaaffini eqqortissimanerai. Tamanna §4, imm. 3-mut atatillugu periarfissiivoq Naalakkersuisut piumasarisinnaammassuk ilisimatitsissutigeqqullugu qinnuteqartoq Namminersornerullutik Oqartussanit siusinnerusukkut inuussutissarsiornermut attuumassuteqartumik aningaasanik taarsigassarsisimanersoq.

Imm. 4-mut
Imm. 4-mi siunnersuutigineqarpoq erseqqissarneqassasoq qinnuteqartoq pineqartoq, inuuguni ingerlatseqatigiiffiuguniluunniit inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisinnaasoq taamaallaat angallammut ataatsimut nunalerinermilluunniit ingerlatsiffimmut ataatsimut. Tamatumunnga pissutaavoq immikkoortortamut tassunga aningaasaliissutit killeqarnerat, taper-siinerlu qangarnit annerusumik kissaatigineqarmat tamanik suliffissaqartitsiniarneq salliutinneqassasoq. Angallatit peqqussummut maanga atatillugu tassaanngillat inuussutissarsiutigalugu umiatsiaarassat. Angallatitut maani eqqarsaatigineqartut assersuutigalugu tassaapput angallatit angisuut 28, 33 imaluunnit 42 fodsit.

Aalajangersagaq taamaallaat inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut tunngasuuvoq.

§ 5-imut.

Imm. 1-imut
Aalajangersakkakkut siunertarineqarpoq inuussutissarsiutigalugu umiatsiaarartaartornissap iluaqusernissaa inuussutissarsiutigalugu Kalaallit Nunaanni umiatsiaaraqarnermi qaqugukkulluunniit teknikkikkut piumasarineqartut minnerpaaffissaannut naleqquttumik piukkunnannginnerusunik pissarsinermut taarsiullugu.

Nr. 3 malillugu Naalakkersuisut inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqamut sanarlaamut tapiissuteqarsinnaanngillat umiatsiaaqqap sumut atortussaanera akuersissutigineqarsimatinnagu.

Umiatsiaaraq Søfartsstyrelsemit typetut akuerineqarsimassaaq allamilluunniit akuersisartutut ilisimaneqartumit akuerineqarsimassalluni. Akuersissut piumasarineqarpat Namminersornerullutik Oqartussat inuussutissarsiornermut tapiisarnermut immikkoortortaqarfimmut takutinneqarsimassaaq.

Inatsisartut peqqussutaata aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu peqqussutaata atuuttup malitsigisaanik umiatsiaaraliortartoq aamma suliami akuerineqarnissaanik pissarsi-sinnaavoq Naalakkersuisut tamatuminnga qinnuteqarfigalugit Naalakkersuisullu aalajangissavaat umiatsiaaqqap teknikkikkut piumasarisat minnerpaaffissaat naammassisimanerai.

Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq annerusumik piniarnermik inuussutissarsiuteqartut nutaamik umiatsiaararsinissamut tapiissuteqarfigineqartassasut. Inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqamik sanarlaamik aalisarnermut atugassamik pissarsinissamut aamma qinnuteqarneq ajornanngilaq. Inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqamut aalisarnermut atugassamut tapiissut pingaartumik aalisarfinni aalisarsinnaassusermik tamakkiiffiusimanngitsuniittuni tunniunneqartassaaq. Tamatumani tulleriiaarinermi aalajangerneqassaaq inuiaqatigiinni aningaasarsiorneq eqqiluisaarnikkullu naliliinermit. Taamaalilluni piniarnermik ingerlatsinermi tamatumanilu nerisassaatinik eqqiluitsuutitsinissamik piumasarisat sukkulluunniit eqquutitinneqarsimassapput. Ilanngullugu tapiineq tulluarsarsimassaaq suliniutinut piniartuunermik aalisartuunermillu sapinngisamik nammineq napatissinnaasunut.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkap maliinnarpaa aalisarneq, piniarneq nunalerinerlu pillugit peqqussut maanna atuuttoq. Tapiissutissat annertussusissaat taaneqareersunit 75% aamma 84 %-init annertunerussanngillat.

Qaanaap, Ammassallip Ittoqqortoormiullu kommuunini isertaqartarnermut allaninngarnit periarfissalunnerunera pissutigalugu taakkununnga tapiissut 84 %-iutinneqarpoq allani 75%-iusoq. Piffinni pineqartuni tapiissutip annertuneruneranut pissutaavoq taakku immikkut ittumik piniarnermik aalisarnermillu isertitaminnik tunaartaqarneruneranik, tassunga ilaalluni piffinni pineqartuni misilittagaammat isertitaqarsinnaanerup annikinnerunera.

Imm. 4-mut
Qalleqqissarneqassaaq § 5 tapiissutit tunniunneqarneriinnaannut sammimmat. Aalajangersagaq manna malillugu ataatsikkut tapiissuteqarlunilu inuussutissarsiut siuarsarneqarnissaannut atatillugu taarsigassarsisitsisoqarsinnaanngilaq. Aalajangersagaq manna Naalakkersuisut ilanngussimavaat inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqamut Naalakkersuisut ilivitsumik a-ningaasaleeqataajumanngimmata. Taamalu Naalakkersuisut tapiisinnaapput aningaasaliinerup sinnera qinnuteqartumit namminermit isumagineqassalluni.

§ 6-imut.

Nr. 1-imut.
Siunnersuutigineqarpoq qinnuteqartut ukioqqortussusissaannik piumasaqaateqartoqassasoq. Siunnersuutigineqarpoq qinnuteqartoq qinnuteqarnermi nalaani inuussutissarsiutigalugu piniartutut aalisartutulluunniit nalunaarsuutiniissasoq qinnuteqaateqarnerullu tungaanut ukiuni marlunni taamatut allagartaqarsimassasoq. Taamaalilluni siunnersuutip § 3-atigut periarfissaqalerpoq qinnuteqartumik tamakkiinerusumik naliliinissamut taassuma siusinnerusukkut isertitaqarnermigut inuussutissarsiornermigullu atugai oqimaaloqutaasinnaanngorlutik. Siunertap, piumasarisat naliliinermilu tunngaviup aamma assigiinnassavai §§ 2 aamma 3-mi taagorneqartut, taakkununnga oqaaseqaatit takukkit.

Siornatigut periaasiusoq allanngortinneqarpoq inuussutissarsiutigalugu aalisartut § 5, imm. 2 malillugu aamma tapiiffigineqarsinnaanngormata.

Nr. 2-mut
Siunertap, piumasarisat naliliinermilu tunngaviup aamma assigiinnassavai 3-mi taagorneqartut, taakkununnga oqaaseqaatit takukkit.

Imm. 1-imut 2-mullu
Aallaavittut oqaatigissaaq tapiissutit utertitaasussaanngimmata. Tamanna erseqqissarneqarpoq § 11-kkut, tassani atuarneqarsinnaalluni Naalakkersuisut qanoq inneratigut piumasarisinnaagaat tapiissutit uterteqquneqassanersut.

§ 7-imut

Nr. 1-imut
Nunagissaanermut atatillugu taamaallaat tapiineqarsinnaavoq qinnuteqartoq nunalerinermik ingerlataqareerpat. Taamaammat nunalerinermik aallartisaasoq tapiiffigineqarsinnaanngilaq.

Nr. 2-mut
Qinnuteqartup uppernarsarsinnaasariaqarpaa nunalerinermi ingerlalluarnerulernissaanut iluaqutaassasoq. Tassa qinnuteqartup nassuiartariaqarpaa nunagissarneq ingerlalluarnerulernissami pisariaqarluinnartuusoq. Aalajangersagaq taamaalilluni ingerlatsinermut atatillugu nunagissaasoqartariaqarneranut tunngavilersuussinermut tikkuussivoq.

Nr. 3-mut
Nunagissaanermi naatsorsuusiornissamik siunertaq nunalerinerup aningaasarsiornikkut pitsaanerulernissaanut tunngavoq suliallu aningaasartuutissaasa immikkuualuttutigut takuneqarsinnaanerannik piumasaqarluni. Tamatuma saniatigut nunalerisup nammineq nersutinut nerisassanik pissarsiniarneranut sipaarutit/isertitat suunersut misissorneqartasssapput, saniatigullu uumasut nerisassaasa naatinneqarnerannut aningaasartuutit taakkununngalu atatillugu naggorissaanermut aningaasartuutit ilannguneqassapput. Taama piumasaqarneq aallaaveqarpoq nunagissaaneq sukumiisumik paasisariaqarmat nunalerinermik ingerlatsivimmut pineqartumut qanorpiaq pitsaaqutaatiginersoq.

8-mut.

Imm. 1-imut
Siunertaasoq tassa inuussutissarsiornermik siuarsaanissamut atatillugu taarsigassarsisoqarsinnaassasoq aalisariutinik sanaqqiinermut iluarsaassinermullu annertunerusunillu pissarsiniarnernut soorlu motoorinut, sillimaniarnermi atortunut aalisarnermilu atortunut atugassanik. Tamatuma saniatigut taarsigassarsineq ajornassanngilaq ingerlatsinermi atortunik pisariaqartunik pissarsiniarnermi teknikkikkullu ikkussuinernut. Nalinginnaasumik aserfallatsaalineq iluarsaassinerlu tamatumani pineqanngillat.

Aalajangersakkakkut periarfissiineqarpoq aalisariutip nutarternissaanut, aalisariutip imminut napatissinnaanera unammillersinnaaneralu pitsaanerulersinneqarlutik. Pitsannguallaatit assersuutigalugu tassaasinnaapput aalisarnermi qajassuussinerusunik atortunik, ikkussuinernilluunniit orsussamut sipaarutaasinnaasunik pissarsinerit. Unammillersinnaaneq pitsaaneru-lersinneqarsinnaavoq suliniutitigut aningaasartuutinik ikilisitsinertigut imaluunniit pisat ataatsimut naleqarnerulernerisigut.

Imm. 2-mut
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsineqarsinnaanngilaq Naalakkersuisut naliliippata qinnuteqartup aalisartutut pissusissamisoortumik aningaasarsiornini attassinnaanngikkaa.

Nalinginnaasumik isertitaqarneq isumaqarpoq, aalisariutip suunerata, aalisarnerup piffimmi aalajangersimasumilu suussusaa isigalugit agguaqatigiissillugu isertinneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaasut. Aalajangersakkami pingaartinneqarpoq siuliniutinut pilersaarummi aningaasarsiornerup ataatsimut nalilerneqarnissaa. Uani isiginiarneqassaaq pilersaarutip iluanaaruteqarsinnaanera ima annertutigisinnaanersoq, taarsigassarsiat akilersorneqarsinnaallutik aammalu pilersaarummi aningaasartuutigineqartunut tamarmiusunut naammaginartutut isumaqarnarlutik. § 2-mi aalajangersagaq qinnuteqaatip nalilerniarneqarnerani atorneqassaaq.

§ 9-mut.

Siunnersuutigineqarpoq aalajangersagaq ilanngunneqassasoq, tassani pingaarnertut ukiut aqqaneq marluk aatsaat qaangiukkaangata umiatsiaaqqamut pisinissamut tapiisoqarsinnaassasoq. Tamatumunnga patsisaavoq tapiissutisisup aserfallatsaaliilluarnissamut kajumissaarnissaa angallallu sillimmaserneqarsimassasoq. Umiatsiaaqqamik piffissaq tunniussivissaq pisinermut isumaqatigiissuteqarnermullu malittarisassat nalinginnaasut malillugit aalajangerneqassaaq. Ukiut aqqaneq marluk pineqarput inuussutissarsiutit siuarsarnerannut atatillugu peqqussusiami aningaasat atorneqartussiat eqqarsaatigalugit umiatsiaaqqallu nutaajunerminit qanoq sivisutigisumik atalluarsinnaasutut naatsorsuutigineqarnera eqqarsaatigalugu.

§ 10-mut.

Imm. 1-imut
Siunnersuutigineqarpoq siunnersuutip § 9 sanioqqutitsineqartassasoq umiusoqarsimappat arlaannilluunniit pisoqarsimappat taarsigassarsinermi siunertatut umiatsiaaraq atorsinnaajunnaarluni, umiatsiaararlu sillimmasersimappat. Tamatumani siunertaavoq umiatsiaaqqamik piginnittup ikiornissaa umiatsiaaqqani sillimmasersimasoq assuarineqaatigisinnaanngisaminik nalaataqarsimammat.

Nr. 1-mut
Tulluartumik/pissusissamisoortumik sillimmasersimaneq isumaqarpoq inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqap nalinginnaasumik naammaginartumillu sillimmasersimanera.

Nr. 2-mut
Piumasaqaataavoq sillimmasiinermut taarsiissutissaq akilerneqassasoq, Naalakkersuisullu sillimasiinermut taarsiissutinik pinissamut periarfissaqassasut.

Imm. 2-mut.
Tapiissut naatsorsorneqassaaq inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqap pissarsiarinerani akiata 75%-iatut (84%-iatut) sillimmasiisimanermit taarsigassarsiat ilanngaatigalugit. Peqqussut una malilugu qinnuteqartup umiatsiaaqqap akianit 25% (16%) akilertussaammagu pissusissamisoortutut isigineqarpoq, sillimmasiisimanermit taarsigassarsiat pisinermi akimit ilanngaatigineqarnissaat. Taamaalilluni sillimmasiisimanermit taarsigassarsiaq umiatsiaaqqap tapiippigineqarsimanerannut tunngasuinnaq ilanngaatigineqassaaq. Tapiissut nutaaq naatsorsorneqassaaq umiatsiaaqqap pisiarinerata akiata 75%-ianik (84-ianik) ilanngaatigalugu sillimmasiisimanermik taarsigassarsiap 75%-ianik. (umiatsiaaqqap pisiarinerani aki 0.75-imik amerlisarneqassaaq ilanngaatigalugu taarsigassarsiarineqarsimasup 75%-ia).

Imm. 3-mut.
Taartissamik umiatsiaararsinermi tassungalu atatillugu tapiinermi nalinginnaasumik tapiisarnermi §§ 3, 5 aamma 6 –imi aalajangersakkat atuutissapput.

§ 11-mut.

Naalakkersuisut periarfissaqarput § 11 malillugu tapiissutit utertinneqaqqussallugit, kisianni tapiissutit utertinneqaqqullugit pisussaaffeqaratik aalajangersakkani taaneqartuni.

Nr. 1-imut.
Siunnersuutigineqarpoq immikkuualuttunik malittarisassaliorneqassasoq tapiissutit utertinneqaratarsinnaanerannut atasunik kissaataammat atornerluinissaq pinaveersaarneqassasoq. Nr. 1-p nassataraa tapiiffigineqartoq inuussutissarsiutigalugu piniartutut aalisartutulluunniit nalunaarsorsimajunnnaarsimappat tapiissutisinissamut piumasarineqaqqaartut tammarsimassasut tapiissutinik utertitseqqusinissaq piumasarineqarsinnaalluni. Taamaakkaluaq isiginiar-neqassaaq qinnuteqarsimasoq qanoq sivisutigisumik inuussutissarsiutigalugu piniartuulluniluunniit aalisartuusimanersoq tapiissutinik pinermi kingorna. Ilanngullugu naatsorsuuti-gisassanut ilaavoq qinnuteqarsimasup nutaamik suliffeqalersimanera ilinnialersimaneraluunniit. Tamakku pineqartillugit sallaatsumik naliliinissaq pisariaqassaaq qinnuteqarsimasoq piniartutut/aalisartutut ingerlaniinnaqqunagu.

Nr. 2-mut.
Aalajangersagaq ima paasineqassaaq tapiissutisisimasoq inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqaminik akissarsiuteqarnerusutut isigineqanngitsoq Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat tapiissutit utertinneqassasut. Naliliineq aallaaveqassaaq ukiumut nalunaarsuutinik pisallu nalunaarsorneqarnerannilluunniit. Pisat allanngorarsimanerat isiginiarneqassaaq.

Inatsisini allani inuussutissarsiutigalugu piniartuunerup aalisartuunerullunniit nassuiar-neqarnerat allannguuteqarsimappat nassuiaat taanna nutaaq atuutilissaaq isertitaqaataanerusutut isigalugu piumasarisamut taarsiullugu.

Nr. 3 aamma 4-mut
Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqap sanioqqutitsilluni aningaasanik atorniarnermut tunngavigineqarnissaa pinaveersimatinniarlugu taamalu tapisisimasup aningaasarsiornera taamaalilluni oqimaalleqqunagu kiisalu tapiissutit Naalakkersuisuneersut aningaasaqarnikkut iluanaarniutiginiaqqunagit.

Nr. 5-mut
Tapiissutinik pisimasoq pisaminik tunisaminut uppernarsaatinik nassiussisanngippat aalaja-ngersakkakkut Naalakkersuisut periarfissaqarput tapiissutit utertinneqaqqullugit, § 30, imm. 3 tassungalu oqaaseqaatit malillugit.

Nr. 6-mut
Naalakkersuisut tapiissutit uterteqqusinnaavaat Naalakkersuisut piumasarisaattut qinnuteqartup tapiinissamut piumasarisat qaangiinnarsimappagit qinnuteqartulluunniit piumasarisat eqquutitissimanngippagit.

§ 11-mut atorpoq, pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinneqarnissaallu pillugit Inatsisartut inatsisaat, aalisarnermik, piniarnermik nunalerinermillu inuussutissarsiutillit inuussutissarsiornerannik siuarsaaneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat malillugu pisassanut atuutissasoq, tassami siunnersuutip imamigut assigimmagu Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat.

§ 12-imut.

Imm. 1-imut
Aalajangersagaq imaqarpoq tapiissutit ikilisarneqassasut ukiut 12-it ingerlaneranni pinerit tamaasa 1/12-mik, tapiissutit tuniunneqarnerannit.

Imm. 2-mut
Assersuut: Tapiissutit inussaanut tunniunneqarput 30.juni 2006. 11. januar 2011 utertitsinissamik piumasaqaat naatsorsorneqassaaq tapiissut tunniunneqarsimasoq 6/12-nik gangerlugu. Ukioq aallartinneqartoq isumaqarpoq qaammatisiutit malillugit ukioq. Tapiissutit tigunerat isumaqarpoq ulloq tapiissummik tunniussiffiusoq.

§ 13-imut.

Imm. 1-imut
Uumasuuteqarneq qinerneqarpoq savaateqarfiit ingerlanneranni qitiummat savaaqqanik toqugassanik tuniniaaneq. Inuutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisarneq uumasunut allanut toqugassanut atorneqarsinnaavoq. Nunalerineq taamaalilluni isumaqarpoq inuussutissarsiummik ingerlatsiffik narsaatilerinermik uumasuuteqarnermillu ilalik.

Imm. 2-mut
Nunalerinermi illuutinut atugassanik inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq. Illut taama atukkat assersuutigalugu tassaasinnaapput nersutaasiviit, ivigaasiviit imaluunniit maskiinanik iluarsaasarfiit.

Imm. 3-mut
Una peqqussut malillugu piginnittumut, atuisumut, pisortaasumut imaluunniit ikiortimut najugassamik illumut ataatsimut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisoqarsinnaanera pissuteqarpoq, najugaralugu illuutit pigisanut ataatsimoortunut ilaanissai kissaatigineqarmat. Nunalerineq nassuiarneqartussaavoq illuutit ataatsimut isigalugit, illut najugarineqartut ilanngullugit, kisianni killeqartumik ima inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisoqarsinnaalluni illumut ataasiinnarmut. Tamatumani siunertarineqarpoq nunalerinermi pigisat ataatsimoortinneqarnissaat, soorlu pinngitsoorumallugu assersuutigalugu nunalerinermut piginnittumullu/-nullu attaveqanngitsumit naapertuutinngitsumik najorneqarnissaa.

§ 14-imut.

Naalakkersuisut nutaatut § 14 malillugu siunnersuuteqarput piginnittunngortumut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisoqarsinnaasoq tunuartup nunaateqarfigisimasamini illussaanut sananissamut. Siornatigut pissutsinut naleqqiullugu aalajangersagaq taanna nutaajuvoq. Eqqarsaatigineqarpoq periarfissiissut kinguaariit nikinneranni piginnittup nutaap ilaqutaasa qaninnerpaat ineqartinneqarnissaannut atorneqassasoq.

Erseqqissarneqarpoq nunalerinermik piginnittoq taamaallaat inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisinnaasoq tunuartup illussaata sananeranut, piginnittup nammineq pigisarippagu pigisallu tamarmiusut ilagippassuk. Tamatumani siunertarineqarpoq nunaleriffiup ataasiuinnarnissaa soorlu pinngitsoorumallugu assersuutigalugu tunuartup illuata nunaateqarfimmut piginnittumullu /-nullu attaveqanngitsumit naapertuutinngitsumik najorneqarnissaa.

Suliniut taanna nutaajuvoq Naalakkersuisut taama illorineqartussamut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisinnaalernerat. Tamatumani anguniarneqarpoq illuutinik piginittut siulliit illuutaat aalajangersakkami aamma ilaatinnissaat ammaaffigineqassasoq. Ilanngullugu siunertaavoq piginnittuusimasup illussaanik inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsineq peqqussummi matuma ilaalissasoq illu piginittumit nutaamit tiguneqarpat taanna aamma inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiniarsinnaassammat. Aalajangersakkami oqaatiginiarneqarpoq illu pineqartoq tassaasoq ingerlataminik allamut tunniussisup illugisimasaa.

§ 15-imut.

Imm. 1-mut
Pisinermi aki, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiniarniarnermut qinnuteqaataasumut ilaapput, illup sananeranut, ilaneranut aamma nunalerinermik ingerlatamut atatillugu inuussutissarsiornermut atorneqartunik illunik pitsanngorsaanernut imaluunniit immikkut illumut ataatsimut, tassa piginnittuusimasup illuanik taaneqartumut, nunalerinermik ingerlatsiviup allamit tiguarneqaneranut atatillugu aningaasartuutissat makkuupput: Illup tunngaviliortunut assassortunut akissarsiat, sanaartornermut atatillugu aningaasartuutit allat aamma teknikikkut, inatsisilerinikkut aningaasatigullu siunnersorneqarnermut aningaasartuutit.

Imm. 2-mut
Nunalerinermik ingerlatsiviup allamit tiguarneqaneranut atatillugu aalajangersakkap aalajangerpaa, pisinermi akip ilagigai nunalerinermi pisariaqartinneqartut illuutit tamaasa, maskiinat, nersutaatit atortullu allat.

Teknikikkut, inatsisilerinikkut aningaasatigullu siunnersorneqarnissamik isuma aalajangersakkani marlunni taakkunani tamatigut ilaavoq qinnuteqartoq sapinngisamik ajunnginnerpaamik aallaaveqarluni sanaartornermik aallartitsisinnaaniassammat ingerlatamilluunniit pisiniassammat.

Imm. 3-mut
Naalakkersuisut inuussutissarsiutinik siuarsaanermut atatillugu taamaallaat taarsigassarsisitsisinnaapput nalinginnaasumik pineqartutut sanaartornernut tigusinernulluunniit aningaasartuutaasartut missingi pineqarpata.

§ 16-imut.

Nr. 1 aamma 2-mut
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq ingerlatsinermi atugassanut nunalerinerlu ingerlanniarlugu pisariaqartitanut allanut atugassanut.

Nr. 3-mut
Erseqqissarneqarpoq umiatsiaararsiniarnermut taarsigassarsineq inunnik nalinginnaq angallassinermut sammitinneqarmat. Taamaalilluni isumagineqanngilaq inuussutissarsiutigalugu umiatsiaararisassamut taarsigassarsisitsineqartoq. ATV-mik ( „motorcykelinut" assakaasui 4-t tamarmik maskiinamit ingerlatitanut) pissarsinissamut atorniarneq taamaallaat pisinnaavoq aalajangersakkap nr. 1-a atorlugu, tassa imaappoq nunalerinerup ingerlanneranut pineqartoq atugassaappat, taamaalilluni siunertarineqanngitsumik pinngortitami dirt-track-imik (biilit angallavii kusananngitsut) aaqqissuussinerit pinaveersaarniarlugit.

§ 17-imut

Siunnersuutigineqarpoq kinguaassiortitassanik uumasuutitaarnissamut periarfissat massakkut atuuttuusunut naleqqiullugu killilerneqassasut. Taamaalilluni inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsineqarsinnaavoq taaneqartuni pingasuinnarni, siornatigut ataatsimut isigalugu nersutaatitaarnissamut atukkiinissaq periarfissaagaluaq. Tamatumunnga patsisaavoq ilimagineqarmat savaatillit nunalerisullu allat uumasuutaat tunngaviusumik namminneq kinguaassiortussanik uumasuutitaarsinnaasut imaluunniit uumasuutit kinguaassiortussat savaatillit allat paarlaateqatigalugit pissarsiarineqarsinnaasut.

Nr. 1-imut
Nunalerinermik ingerlatsiffiup angissusianut naleqqiullugu aalajangersimalluinnaqqissaartumik naliliinermik piumasaqarpoq.

Nr. 2-mut
Taamaaqataanik oqalunneq isumaqarpoq pissutsit nalinginnaasumik ingerlatsinerup nassatarinngisai.

Nr. 3-mut
Nr. 3 malillugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisoqarsinnaanngitsoq assersuutigalugu savaateqarfimmik nutaamik aallartitsinermut atatillugu nersutinik kinguaassiortitassanik pissarsinissamut. Ingerlatsinermi pineqartut tassa nunalerisutut ingerlatsinerit.

§ 18-imut.

Naalakkersuisut iluarsaassinernut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisinnaapput §§ 13, 14 aamma 16-ini taaneqartutut. Pimasaqaataavoq iluarsaassinerup nunaleriffiup ingerlaannarnissaanut pingaaruteqartuunissaa nalinginnaasumillu naatsorsuutigisamillu aserfallatsaaliinermut ilaanatik. Tamatumani pineqarput iluarsaassinerit, nutarterinerit allanngortitserinerillu nalinginnaasumik aserfallatsaaliinerup avataaniittut. Tamatumunnga patsisaavoq ilimagineqarmat nalinginnaasumik aserfallatsaaliineq ingerlatsinermut aningaasartuutit nalinginnaasut ilagissagaat.

Piumasarisaq nunaleriffiup ingerlaqqinnissaanut iluarsaassinerit pingaaruteqavissuussasut isumaqarpoq iluarsaassineq pisimanngikkaluarpat nunaleriffiup ingerlaqqinnissaa qularnartoqalersimassagaluartoq.

§ 19-imut.

Imm. 1-imut
Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 12 malillugu narsaasiornernut taarsigassarsisoqarsinnaavoq 30 % nammineq akilerlugu 70%-ilu erniaqaranilu akilersugassaanngitsumik taarsigassarsiaralugu. Maanna tamanna allanngortinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq tapiissutinngorlugu, allaffissorneq oqilisarumallugu. Tapiineq ataasiaannarluni pisassaaq taarsigassarsiallu utertinniarlugit akilersortinnissaannut aqutsiniarneq piffissaajaatigineqassanngilaq.

Imm. 2-mut
Suliap annertussusia tunngavigalugu tapiissuteqartoqassaaq. Oqaatsip "tapiissut"-ip atorneqarnera imatut paasineqassaaq naatsorsuutigineqartuartoq nunaatilik nammineq nunap suliarineranut peqataassuteqassasoq sulinermigut maskiinat atorneratigut il.il.

Savaateqarnermut atatillugu siunnersortitigut naliliisimaneq aallaaviussaaq. Suliap qanoq inneratigut isumagineqarpoq nunaminertap qanoq innera assersuutigalugu ujaraqarnera qanorlu naggoritsiginera.

Imm. 3-mut
Nunagissaanermut tapiissutit §§ 3 aamma 7-imi piumasarisat naliliissutillu malillugit tunniunneqassapput.

Naalakkersuisut nunagissaanermut tapiisarneq pillugu maleruagassanik nalunaarusiakkut aalajangiissapput, malillugu siunnersuutip § 31, nr. 5-ia.

§ 20-mut.

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu peqqussummi maanna atuuttumi nunalerinermut taarsigassarsisitsisarnermut taarsigassarsisitseriaatsit assigiinngitsut 14-it, ernialersukkanut 7-nut ernialersugaanatillu akilersugassaanngitsunut 7-nut agguataarneqarsimasunut, neqeroorutigineqarsinnaapput.

Nunalerisoq akulikitsumik amerlasuunik minnerusunik taarsigassarsiaqartarpoq, piviusumik ingerlatsinerup annertunersaa inuussutissarsiutinut tapersiisarnikkut taarsigassarsianik aningaasalersorneqartarmat.

Assersuutigineqarsinnaavoq nunalerisoq assigiinngitsunik 21-inik taarsigassarsiaqarsinnaasarmat. Taarsigassarsianit 21-init taakkuninnga 8-nut "taarsigassarsianut minnerusunut" atatinneqarsinnaapput, taakkunani taarsigassarsiat atsiorneqarnerminni angissusiat minnerpaaq assersuutigalugu 1.500 kr.-iusinnaalluni.

Aalajangersakkami nutaami uani eqqarsaataavoq, taakku "taarsigassarsiat minnerusut" ingerlatsinermi akiligassarsianut katersorneqassasut, taamaalilluni allaffissorneq pappialarsornerlu ullumikkumut naleqqiullugu millisinneqassalluni.

Ingerlatsinermut akiligassarsisitsisarnerup eqqunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq ilaatigut nerukkaatissanik naggorissaatigalugulu siaruartigassanik pisinermut ernialinnik 100%-imik taarsigassarsisitsisarnermut taarsiullugu. Taamaallaat toqqaannartumik nerukkaatissanut, naggorissaatigalugulu siaruartigassanut assigisaannullu aningaasartuutit, ingerlatsinermut akiligassarsianit aningaasaliiffigineqarsinnaapput. Ammaaffigineqarporli pisiassat aserfallatsaaliinerillu annikinnerusut ingerlatsinermi aningaasartuutissanit matussuserneqarsinnaasut.

Imm. 1-mut
Ingerlatsinermut akiligassarsisitsineq nunalerinermut pingaarutilik aalajangersimasumik siunertaqartumik pingaarutilik periarfissanngorpoq. Nunalerinermi ingerlatsinermut atassuteqartunut pisinernut aningaasartuutinut allanut minnerusunut, aserfallatsaaliinernut minnerusunut, ingerlatsinermi akiligassarsisitsineq aqqutigalugu akiliisoqarsinnaavoq.

Taama akiligassarsisinnaaneq atulissaaq pingaartumik allaffissorneq oqilisarniarlugu qinnuteqaateerarpassuit isummerfigissaarlugit ingerlatsinermut akiligassarsisitsisalernikkut. Aningaaserivinniit atukkanut / akiliutigeriaannagassatut taarsigassarsianik qularnaveeqqusiiumannginnermut pissutaavoq Naalakkersuisut aningaasat ingerlatsinermut atorneqarsimanerannik allanulluunniit atorneqarsimanerannik nakkutiginninnissartik annaajumanngimmassuk. Aningaasartuutit aningaasartuutaareersimasut aningaasallu inuttaanut ingerlatinneqassasut aalajangerneqassapput assersuutigalugu fakturamik takutitsisoqarsimappat aatsaat, taamaaqataanilluunnit pisoqarsimappat. Aningaasartuutit akiliutaareersimanerannik uppernaarsaatinik Naalakkersuisut piumasaqarnerat pissuteqarpoq, Naalakkersuisut ingerlatsinermi pisussaaffeqarmata, akileraartartut aningaasaataat, Naalakkersuisut innuttaasunut atugassiissutaat, ilumut akiligassarsisitsinermi tunngavigineqartunut piumasaqaatinut atorneqarnersut nakkutigiumallugu.

Naalakkersuisut soorunami soqutigaat inuiaqatigiit aningaasaataasa siunertaq malillugu agguaanneqarsimanerisa uppernarsarsinnaanissaat aalajangersakkap matuma anguniagaatut siunertalimmik.

Imm. 2-mut
Siunertat imm. 1-imi taaneqartut saniatigut pissutsinut immikkut ittumik takkuteriataartunut taarsigassarsianik tigusisoqarsinnaavoq. Atorneqarfissaatut eqqarsaatigineqarput atugassarititaasut imaassimappata erniinnarluinnaq qanoq iliortoqanngippat annaasaqarnissamik navianartorsiortoqalersinnaalluni. Uani siunertaavoq nunalerisup ikiorneqarnissaa, pisimasut pisimanerannut avoqqaarinartumik pisoqarsimanngippat. Assersuutigalugu maskiinanik iluarsaasariaqarneq taamaanngippat nerukkaatissanik / naatitanik katersuineqarsinnaanngimmat.

Imm. 3-mut
Naatsorsuutigineqarpoq peqqussutissap akuerineqareerneratigut ingerlatsinermut akiligassarsisinnaanermut piumasaqaatissat aalajangersarneqassasut. Naatsorsuutigineqarportaaq Naalakkersuisut ingerlatsinermut akiligassarsiat utertinneqarnissaat pillugit maleruagassanik aalajangersaassasut. Aalajangersakkami taaneqarpoq Naalakkersuisut ingerlatsinermut akiligassarsisitsinermi aalajangersimasumik ernialersuisassasut. Nalunaarusiami taaneqarsinnaavoq piumasareqqaarneqartut suunersut tunngavigalugit ingerlatsinermut akiligassarsiat tunniunneqarsinnaanersut.

§ 21-mut.

Imm. 1-imut.
Taarsigassarseriaaseq nutaaq taaneqartoq "inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsineq" allaffissornermut oqilisaataassaaq kiisalu utertillugit akiliinissamut kajumissaataassalluni. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisarnerup taarsigassarsisinnaanerit atuuttut taarsissavai. Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi taarsigassarsinerit ataasiakkaat procentikkuutaarlugu aalajangersaavigineqarsimapput taarsigassarsinerup ilaa qanoq angitigisoq erniaqartinneqaranilu akilersugassaassanngitsoq, qanoq angitigisoq ernialersugaassasoq qinnuteqartorlu nammineq qanoq ilisaqassasoq. Tamanna siunnersuutigineqarpoq allanngortinneqassasoq taarsigassarsianut ikiuutissatut angissutsit peqqussusiamut nutaamut atatillugu allassimasut nalunaarutikkut aalajangersaavigineqartassasut. Taamaalilluni peqqussusiaq nutaaq eqqartorneqartunut atatillugu paasiuminarsagaavoq.

Imm. 2-mut
Tapiissutit annertussusissaat aalajangersagaq manna malillugu akilersuutip 50%-iatut tagginneqarsinnaavoq.

Assersuutigalugu taarsigassarsiamut akileeqataassutit annertussusissaat aalajangerneqarsinnaavoq, imaalillugu taarsigassarsisoq 1 kruunimik akiliuteqarpat akiligassai 1,25 kruunimik ikilineqartussanngorlugit. Taamaalilluni taarsigassarsisoq Naalakkersuisunit 25 ørimik pissarsisarpoq, imaluunniit taarsigassarsiat ikilisarnissaannut akilersuutip 20 %-ianik tapiiffigineqarluni inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat ikilisarnissaannut atatillugu.

Imm. 3-mut
Imm. 3-mi ilanngunneqarpoq aalajangersagaq nunaateqartut peqatigiillutik maskiinanik pisinissaannut kajumissaataasussaq tamatumuunalu aningaasartuutit tamarmiusut ikilisarlugit.

Imm. 4-mut
Akileeqataassutit annertussusissaat Naalakkersuisunit aalajangerneqassaaq inuussutissarsiutit pingaarnerit aalajangersimasut iluanni siuarsaanissamik Naalakkersuisut kissaataat naapertorlugu. Taarsigassarsiat ikilisarnissaannut akileeqataasutit atukkiussinerit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit akilersuiffissamut tamarmut atuutissapput.

Imm. 5-imut
Erniarititat akileeqataassutissallu annertussusissaat Naalakkersuisunit aalajangiiffigineqartassapput, nalunaarutikkut aalajangersarsimasinnaapput akileeqataassutissat annertussusissaat, inuussutissarsiutit assigiinngitsut sumiiffiillu Naalakkersuisunit pingaarnersiorneqarlutik.

§ 22-mut.

Imm. 1 aamma 2-mut.
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsiniarlutik Naalakkersuisut aalajangerunik piumasarisinnaavaat qinnuteqartoq nammineq minnerpaamik 10 %-imik aningaasaliissuteqartariaqartoq. 10 %-i taanna inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinermi nammineq aningaasaliissutissaq taamatut tamanut atuuppoq aaqqissuussineq paasiuminarnerusunngortinniarlugu. Tamanna aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu peqqussutitoqqamut sanilliullugu annikitsuinnarnik allannguuteqartitsineruvoq. Nammineerluni illuliassanut atatillugu allannguteqarpoq nammineerluni akiliutissaq maanna 10 %-iusussaammat, siornatigut 5 %-iulluni.

Allannguummi pineqarpoq qinnuteqartup ilumoorussinerulernissaa. Minnerpaamik akileeqataassutissaq 10% minnerpaaffissatut isigisariaqarpoq, tassami nalunaarutikkut nammineq akileeqataassutissaq annerusoq piumasarineqarsinnaammat, imm. 4 malillugu.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq aammaanneqassasoq aalisarnerup nunalerinerullu iluani akileeqataassutit aningaasanik allaanerusinnaasut. Naalakkersuisut imminnut pisinnaatipput akileeqataassutissat pigisat nalinginit pilersut missingersorlugit nalilersorsinnaasarumallugit pigineqartup nalikillisaanikkut akia nutaaq aallaavigalugu.

Imm. 4-mut.
Naalakkersuisut nalunaarutikkut qinnuteqartup akileeqataassutissaata anginerulersinnissaa malittarisassiuussinnaavaat. Tamanna pisinnaavoq inuussutissarsiut pineqartoq ima ingerlalluartigisutut isumaqarfigineqarpat nammineq aningaasaliissutit amerlineqarsinnaallutik.

§ 23-mut.

Imm. 1-imut
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat akilersornissaat annerpaamik ukiunut tallimanut killilerneqarsinnaavoq. Taamaalilluni periarfissaqarpoq ukiunit tallimanit sivikinnerusumik akilersuisitsineqarsinnaaneranut.

§ 8, imm. 1, nr. 1 aamma 2-mut atatillugu akilersuisitsinissaq ukiunut qulinut aalajangerneqarsinnaavoq angallammik sanaqqiineqarpat iluarsaassineqarlunilu aamma motoorikkut annertuumik pissarsiniarneqarlunilu taarsiiniarneqarpat. Annertuumik oqalunneq aalajangerneqassaaq aningaasat pineqartut amerlassusiisa aalajangersimasumik nalilerneratigut, qinnuteqartup akiliisinnaassusianik aalisarnerullu pineqartup suuneranik. Malittarisassat maanna atuuttut sivisunerpaamik akilersuisitsinissaq ukiunik qulinik sivisussuseqarsinnaavoq. Peqqussusiatut siunnersuummi erseqqissarneqarpoq akilersuisitsinissami annerpaamik ukiut tallimat aallaaviussasut, kisianni angallammik motoorimilluunniit annertunerusumik iluarsaassinermi akilersuisitsinissaq ukiunik qulinik sivisussuseqarsinnaalluni.

Imm. 2-mut
Inuussutissarsiutinik siuarsaanermut atatillugu taarsigassarsianik akilersuinissamut piffissarititaq sivisunerpaamik ukiunik 20-nik sivisussuseqarsinnaavoq makkununnga aningaasaliisoqarsimappat: nunalerinermik siunertaqarluni illuliorneruguni, illunik tigusinerulluni, alliliineqarluni pitsanngorsaalluniluunnit, piginnittoq, atuisoq, aqutsisoq suleqataasorluunnit ataatsimik illuliuunneqarluni, piginnittuusimasoq illuliuunneqarpat illuluunniit taanna tiguarneqarluni, nunaleriffik tiguarneqarpat, innaallagissamut aningaasaajaatinut, illup tunngaviliornerani assassortunut sanaartornermullu allanut kiisalu teknikikkut, inatsisilerinikkut aningaasaqarnermullu siunnersuineqarsimappat nunalerinermillu siunertalimmik sanaartornermut atortunilluunniit pissarsinermut innaalligissiornissaq pillugu, illumut najugaqarfissamut piginnittuusimasulluunniit illussaanut. Taamalu periarfissaqarpoq ukiut akilersuiffissanit ukiunit 20-nit ikinnerusinnaanerannut. Aalajangersakkat periarfissiipput akileeqqaarnissap ukiunik marlunnik kinguartinnissaanut, ukiut akilersuiffissat sivisunerpaamik ukiunik marlunnik sivitsorneqarsinnaallutik. Kinguartitsinerit pissuteqarsinnaapput ingerlatsinermi ajornartorsiutinik. Nersutaatit tunngavilernissaannik kissaateqarneq qinnuteqartoq tunngaveqarniarsinnaavoq ukiunilu siullerni savaaqqanik toqoraavallaannginnissani pissutiginiarsinnaallugu.

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu peqqussummi maanna atuuttumi nunalerinermut atatillugu illulianut, tigusinernut allisaanernullu akilersuisitsinissaq ukiunik 25-nik sivisussuseqarpoq. Tamannali sivikillisinneqarpoq ukiunut 20-nut.

Peqqussummi maanna atuuttumi (aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu) innaallagissat ikkussornerinut aningaasartuutinut nunalerinerlu siunertaralugu illuutigisanut najugarisamullu innaallagissiorneq atortulersuinerluunniit akilersuisitsissutaassaq minnerpaamik ukiuni qulinik sivisussuseqarpoq.

Imm. 3-mut.
Maskiinanik, atortunik, imerterinermut sanaanik, ungalulersuinermut ingerlatsinermilu pisariaqartunut allanut aamma umiatsiaarartaarnermut inunnillu angallassissumut snescooterimut taarsigassarsissutit sivisunerpaamik ukiuni qulini akilersorneqassapput. Taamalu piffissap akilersuiffiusup tamatumani ukiunit qulinit sivikinnerutinnissaanut periarfissaqarpoq.

Tamatumani maannakkut atuuttoq eqqarsaatigalugu allannguuteqartoqanngilaq.

Imm. 4-mut.
Uumasunut kinguaassiortitassanut atukkanik akilersuisitsinissaq § 17 malillugu sivisunerpaamik ukiunik 5-nik sivisussuseqarsinnaavoq, taamalu periarfissaqarpoq sivikinnerusmik akilersuisitsinissamut.

Peqqussummi atuuttumi annerpaamik ukiut qulit pineqarput.

Imm. 5-imut.
Pigisanut §§ 13, 14 aamma 16, § 18 malillugu, akilersuisitsinissap assigiinnarpaa inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitseqqaarnermut atatillugu sivisussusiliineq. Taamaalilluni iluarsaassamut atatillugu taarsigassarsianik qinnuteqaammut pissutaasut akilersorneqarfissaat naleqqiussiffigineqassaaq. Iluarsaanneqartup pigisap akilersorneqarfissaata sinnera sunnerneqassanngilaq.

Qangaanut naleqqiullugu sivisunerpaamik ukiunik 10-nik akilersuitsinissaq atorunnaarpoq. Tamatumani sukaterineqarsimavoq nunalerinerup ingerlaqqinnissaanut iluarsaassinerit maanna pingaaruteqarluinnartussaassallutik nalinginnaasumik ilimagisariaqartutullu iluarsaassinernut aningaasartuutaasartunit annerusimassallutik.

§ 24-mut.

Imm. 1-mut
Aalisarnermik nunalerinermillu inuussutissarsiornerup ilaa inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat aqqutigalugit aningaasaliiffigisassaq naatsorsuutigineqarpoq allanit naammattumik aningaasaliiffigineqarsinnaassanngitsoq. Naalakkersuisut atukkiigunik ilimagissavaat pineqartumut aningaasaliissutissat kingulliit amigaataasut.

Aningaaseriviit piumasaqartarput pigisaq taarsigassarsiniarnermut tunulequtaasoq qularnaveeqqusiissutaassasoq.

Namminersornerullutik Oqartussat tamakkiisumik pissarsiassamut aningaasaleeqataaneranni nalinginnaassaaq pigisap aningaasaliiffigeqqullugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsissutaaniartoq qularnaveeqqutigineqassasoq 1. prioritetimik. „Sapinngisamik annerpaamik qulakkerineq" taamaalilluni nalinginnaasumik imaalissaaq Namminersornerullutik Oqartussanut qularnaveeqqut salliujunnaassalluni namminersorlutik aningaasaliisut, aningaaseriviunerusut, qularnaveeqqusiinermi salliullutik. Aalajangersakkami siunertaavoq taarsigassarsisup atorniarnermini atugai tamakkiisut eqqarsaatigalugit annerpaamik eqaallisarniarneqassasoq, Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaliinissamut sillimmasiinerat annaan-ngikkaluarlugu. Qularnaveeqqusiinermi sallerpaatitaannginnissaq taamaalilluni akuerineqarsinnaavoq.

Allatulli qularnaveeqqusiinissaq aamma piumasarineqarsinnaavoq angallat nunalerinermiluunniit illuutigisaq naammattumik sillimasiissutaasinnaanngippata.

Imm. 2-mut
Aalajangersagaq tunngavoq pigisanut allanut tamanut, illuunngitsumut aalisariutaanngitsumullu, aammalu § 24, imm. 1 malillugu eqqarsaatersuutit pineqartut najoqqutarissallugit. Aalajangersagaq taanna malillugu pinngitsoorani qularnaveeqqusiisoqassanngilaq tamanna pisariaqartutut isigineqanngippat.

§ 24-imut atuuppoq, pappiaqqanik nalilinnik naqissusiinermi akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaat atorneqarsassasoq Aalisarnermik, piniarnermik nunalerinermillu inuussutissarsiutillit inuussutissarsiornerannik siuarsaaneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut, pissutigalugu siunnersuutip imarisai Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut naapertuummata.

§ 25-mut

Imm. 1-imut
Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni § 18-imut sanilliullugu allannguuteqanngilaq. Naalakkersuisut erniaqartitsineq inuussutissarsiutillu siuarsarniarlugit taarsigassarsiat taarsersorneqarnissaat pillugit malittarisassanik aalajangersaasarput. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat naafferarlugit akilerneqarsinnaapput, assersuutigalugu suliat immikkoortuisa naammassineranni akiligassat allagartaat tiguneqartarnerat malillugu.

Imm. 2-mut
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat utertillugit tamaasa akilerneqarnissaat imatut pisoqartillugu Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat:

Erniat utertitsillunilu akiliutit kingusinnerpaamik ulloq akiliiffissaq eqqortoq kingulleq akilerneqarsimanngippata. Piumasaqaataavorli inuussutissarsitit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tamaasa utertillugit akileqquneqarsinnaasut taarsigassarsisup erniat utertitsillunilu akiliutit tamanna pillugu piumasaqaatip nassiunneqareernerata saqqummiunneqareerneratalu kingorna kingusinnerpaamik ullut arfineq marluk qaangiunneranni. Naalakkersuisut piumasaqaataat ullup akiliiffissap eqqortup kingorna saqqummiunneqassaaq, erseqqissumillu oqaatigineqassalluni inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tamaasa utertillugit akilerneqarnissaat piumasaqaataasinnaasoq, piffissarititap qaangiutereerneratigut erniat utertitsillunilu akiliutit akilerneqarsimanngippata. Tamatuma saniatigut taarsigassarsiat uterteqquneqarsinnaapput atukkiussinermi atugassarititaasut sumiginnarneqarsimanerat najoqqutaralugu, soorlu taarsigassarsisup tatiginartumik pissutsit attuumassuteqartut oqaatigisinnaanngippagit qanorpiaq pisimasut peqqussutip § 30, imm. 2-mi allassimasutut. Taamaalilluni inuussutissarsiutinik siuarsaanermut atatillugu taarsigassarsisitsinermi obligationeqarnermi malittarisassat nalinginnaasut malinniarneqarput.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq piffissami akilersuiffissami eqqorlugu qaqugukkut akiliisoqarnersoq. Taamaalilluni piffissami akilersuiffissami ullup akiliiffissap kingorna kingusinnerpaamik ullut 30-t qaangiunnerani eqqortumik akiliineruvoq. Piffissaq akilersuiffissaq qaangersimagaanni, tamanna inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik sumiginnaanermik isigineqassaaq.

Imm. 4-mut
Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut piffissamik akiliiffissamik kinguartitsisinnaanermik nalunaaruteqarsinnaapput. Kinguartitsinissamik akuersisoqaraangat sumiginnaasoqarneq ajorpoq, tassa inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat utertillugit akilersorneqarnissaanni piumasaqaatit allanngortinnissaat Naalakkersuisut akuerinikuummassuk.

Sivisunerpaamik ukiuni marlunni kinguartitsinissamik akuersissuteqartoqarsinnaavoq.

Piffissami akilersuiffissami akiliinissap kinguartinneqarnissaanut piumasaqaatit tassaapput, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat 60%-ii sinnerlugit qularnaveeqquteqarnerat, Naalakkersuisullu naliliissasut akiliisinnaassuseqannginneq piffissami killilimmi atuuttoq.

"Piffissami killilimmi atuuttoq" isumaqarpoq aallaaviusumik piffissaq akilersuiffik ataaseq, ukiunillu marlunnik sivisunerussanani.

Imm. 5-imut
Imm. 4 malillugu piffissami aalajangersimasumi piffissami akilersuiffimmi akiliinissap kinguartinneqarnissaa Naalakkersuisut akuerisimappassuk inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat piffissap pineqartup sivisoqataanik akilersorneqarnissaat sivitsorneqassapput, taarsigassarsisup piffissanut akilersuiffinnut akiliisarnini nangippagu. Taarsigassarsisup piffissami akilersuiffimmi ataatsimi akiliinissaata kinguartitsinissaa akuerineqarsimappat, piffissat akilersuiffissat sinneruttut piffissamik akilersuiffissamik ataatsimik sivitsorneqassapput.

Imm. 6-imut
Immikkut pisoqartillugu piffissani akilersuiffissani akiliinissat ukiut marluk sinnerlugit kinguartinnissaannik Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput. Oqaatsimi immikkut pisoqartillugu pineqarput napparsimaneq, silap pissusaa inuussutissarsiornermilu akornutit immikkut ittut allat. Assersuutitut taaneqartut tamakkiisuunngillat.

Aalajangersakkap atuuffissaatut eqqarsaatigineqartut tassaapput qulaani taaneqartutut immikkut pisut, pissutsinut aalajangersimasunut imaluunniit tamanut atuuttunut tunngassuteqartut.

Oqaaseq "napparsimaneq" isumaqarpoq, sivisunerusumi napparsimaneq taarsigassarsisup inuussutissarsiorneranut sunniisoq.

Kinguartitsinissamik periarfissaqarnermut tunngaviuvoq, piffissami killilimmi akiliinissap ajornartorsiutaalernissaa. Ukiut marluk qaangiutereerneranni, pisunilu immikkut ittuni ukiut marluk sinnerlugit, taarsigassarsisoq akiliisinnaassuseqaqqilinngippat nalilersortariaqarpoq inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik isumaqatigiissutigineqartutut utertitsilluni akiliisinnaassuseqarnersoq, taassumalu kingorna inuussutissasiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat taamaatinneqarlutik qularnaveeqqusiineqarsimappallu qularnaveeqqutigineqartorlu tiguneqarluni, takuuk § 25, imm. 2.

Siunertaavoq aalajangersagaq taamaallaat inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut atuutissasoq piffissami akilersuiffimmi akiliinissap kinguartinneqarnissaanik qinnuteqartoqarsimatillugu, inuussutissarsiutinullu taarsigassarsisitsinermi aamma ESU-mi taarsigassarsianut allanut atuutissanani. Akiligassat kinguaattoorutit allat akilernissaannut kinguartititsineq taamaallaat pisinnaavoq inuussutissarsiutinut tapersiisarnermit taarsigassarsiat nuunnerisigut, takuuk siunnersuummi § 28.

§ 26-mut

Imm. 1-imut
Aalajangersagaq aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10 12. november 2004-meersumi § 27-mik piuminarsaaneruvoq. Malittarisassat atuuttut malillugit ernialiisarnerup unitsinneqarnera qularnaveeqqussutaasup inissisimaneranut atavoq. Aalajangersagassatut nutaatut siunnersuutigineqartumi Naalakkersuisut tungaanniit taarsigassarsiat taamaatinneqarnerannut piffissaq pingaaruteqarpoq. Tassaniippoq taamaatitsinermi qularnaveeqqusiisoqarsimappat qularnaveeqqutaasorlu naleqarpat Naalakkersuisut tigussagaat. Taarsigassarsiat ikilisinnissaannut ukiumoortumik tapersiisarnermik aalajangersagaq Inatsisartut peqqussutaannik atuuttumik ingerlatitseqqiineruvoq.

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat ikilisinnissaannut tapiissuffigineqarnissamik taarsigassarsisoq inatsisit tunngavigalugit piumasaqarsinnaanngilaq. Atornerluisinnaaneq pinngitsoorniarlugu tamanna ilanngunneqarpoq. Periuserli tassaanikuuvoq taarsigassarsiat sumiginnakkat sukkanerusumik taarsersornissaannut Naalakkersuisut tamanut atuuttumik tapiissuteqartarnerat. Periutsip taassuma allanngortinnissaa siunnersuutaanngilaq, taamaallaalli atornerluisinnaanerit pinngitsoortinniarneqarlutik.

Imm. 2-mut
Ukiumoortumik tapiissutit taarsigassarsisullu ukiumoortumik akiliutai qaammatinut aqqaneq marlunnut siuliiniittunut sanilliullugu naatsorsorneqassaaq. Qaammatit taakku 12-t naatsorsorneqassapput inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik Naalakkersuisut ulloq taamaatitiffianniit.

Aalajangersagaq imatut paasineqassaaq Naalakkersuisut tapiissuteqartartut inuussutissarsiutinut tapersiisarnermit taarsigassarsiat ulloq taamaatinneqarfiisa kingorna taarsigassarsisup akiliutigisartagaasa amerlaqataannik.

Aalajangersakkamut atatillugu eqqarsaatigineqarsimavoq taarsigassarsiat sumiginnaaffiginissaannut kajumissaatissanik takusassaqassanngitsoq § 21-mi taaneqartunit pilerinarnerusunik taarsigassarsiat akilersornissaannut oqilisaataasinnaanerusunik. Maannamut ulluinnarni atugaasutut erseqqissareermat ingerlataq taarsigassarsisitsinermut tunulequtaasoq sumiginnarneqaruni annaaneqassasoq taamalu isertitaqartarnermut tunngaviusoq peerulluni sumiginnaanissamut kajumissaatissaq aamma peerneqarsimasssasoq naatsorsuutigisariaqarpoq. Taamaakkaluaq tapissutissat amerlassusilerneqarsinnaassapput aalajangersakkap matuma § 21, imm. 2-anit pitsaanerusunik nassaarsiorani.

§ 27-mut

Imm. 1-imut
Isumakkeerinninnissamut periarfissat allanngungaarnissaat siunnersuutigineqanngilaq. Kisiannili ukioqassuseq utoqqalinersiaqarnermilu pissutsit kingunerinik isumakkeerinninnissamut periarfissap ingerlateqqinneqannginnissaa siunnersuutaavoq. Tamanna tunngaveqarpoq taanna inuussutissarsiutinut tapersiisarnermi aningaasat atornerlunneqarsinnaanerinut periarfissiisinnaammat. Taamaalilluni aalisartoq 60-it sinnerlugit ukioqalereersimasoq malittarisassat maannakkut atuuttut malillugit aalisariut akikinnerusumik tunisinnaavaa, assersuutigalugu ilaquttaminut, tassa taarsigassarsiaminik sinneruttunik isumakkeerfigineqarnissani qulakkeersinnaagamiuk. Kisiannili malittarisassat maannakkut atuuttut malillugit piumasaqaataavoq Naalakkersuisut qularnaveeqqusiiffigineqartup tunineqarnerani akigitinniarneqartumik akuersissasut. Taarsigassarsisoq taarsigassarpassuaqarpat, taanna isumakkeerfigineqarsinnaavoq aalajangersakkami uani malittarisassat allat malillugit. Taamaatitsinermi ernialiisarneq unitsinneqassaq, siunnersuut § 26 malillugu.

Imm. 2-mut
Oqaaseq ukiut qaninnerit isumaqarpoq ukiut marluk pingasulluunniit.

Taarsigassarsisup inuussutissarsiutinut tapersiisarnermit taarsigassarsiaminik ukiuni qaninnerni akilersuisinnaanermut periarfissaqarnera, imm. 3-mi pissutsit tunngavigalugit nalilersorneqassaaq.

Imm. 3-mut
Taarsigassarsisup akiliinissamut periarfissaqarnera nalilersorniarlugu taarsigassarsiat amerlassusaat taarsigassarsisup inoqutigisaasalu pigisaannut nalilinnut sanilliullugit nalilersorneqassapput, taassuma ataani ileqqaakkanik, taarsigassarsiaasa saniatigut pigisat nalinginik taarsigassarsisullu pigisaanik nalilinnik allanik nalilersuineq. Taarsigassarsisup ilinniagaqarnera suliffissaqarnermullu periarfissai allat tunngavigalugit nalilersuisoqassaaq, taarsigassarsisoq taarsigassarsiat utertillugit akilernissaannut atugassanik isertitaqarsinnaanersoq. Taarsigassarsisup qanoq utoqqaatiginera siunissami suliffeqarsinnaaneranut periarfissaqarnerata nalilersorneqarneranut ilaatinneqarsinnaavoq. § 27, imm.1-imi oqaaseqaatit innersuussutigineqarput, tassani inunnut 60-it sinnerlugit ukiulinnut taarsigassarsiaminik ingerlaannartumik isumakkeerinnissinnaaneq atorunnaarpoq.

Imm. 4-mut
Aalajangersagaq imatut paasineqassaaq taarsigassarsisoq sapinngisani malillugu taarsigassarsiaminik taarsersuisoq ukiut qulit qaangiunneranni taarsigassaminik tamakkiisumik isumakkeerfigineqarsinnaasoq. Piumasaqaataavoq nalilerneqassasoq taarsigassarsisup akiliisarnini ingerlatiinnassagaa. Nalilersuinermi tunngavigineqassaaq akilersuineq taarsigassarsisumut qanoq nanertuutaatiginersoq.

Imm. 5-imut
Inuit kisimik suliffeqarfiit pinnagit Naalakkersuisut taarsigassarsiaannik isumakkeerinniffigisinnaavaat.

§ 28-mut

Inuussutissarsiutinut tapersiisarnermit taarsigassarsiat nuunneqarnissaannut aalajangersagaq periarfissiivoq, aamma siusinnerusukkut taarsigassarsiaasimasunut. Piumasaqaataavorli inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat ukiut 5-it sinnerlugit ingerlasimanissaat, tassa Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat malillugu inuussutissarsiutinut tapersiisarnermit taarsigassarsiat siunnersuut una malillugu ajornartorsiuteqarani sivikinnerpaamik ukiuni 5-ini taarsersorneqarnissaat ilimagalugu taarsigassarsiissutigineqartassammata.

Malittarisassanut maannakkut atuuttunut tunngatillugu siusinnerusukkut erseqqissarneqarnikuuvoq inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tamassuma kingorna isumaqatigiissutigineqartutut utertillugit akilerneqartassasut ilimagineqartariaqartoq.

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinermi pigisat nalillit qularnaveeqqutigineqartut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat nuunneqarneranni annaaneqartassanngillat.

§ 29-mut

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut atuutereersunut akiligassallit nikissinnaapput, taarsigassarsisoq nutaaq inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit tapersiisarnermit taarsigassarsinissamut piumasaqaatit eqqortippagit.

Aalajangersakkami taamaallaat aalajangersarneqarpoq akiligassallit nikinneranni taarsigassarsisitsisup taarsigassarsisumut pisinnaatitaaffii nalinginnaasut malillugit atuutinneqassasut. Tamanna imatut isumaqarpoq taarsigassarsisoq nutaaq isumaqatigiissummi pisinnaatitaaffinnik pisussaatitaaffinnillu tamanik tigusissasoq. Isumaqatigiissutit taamaallaat allanngortinneqarsinnaapput Naalakkersuisut akuersippata.

§ 30-mut

Imm. 1-imut
§ 30, malillugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat taamaatinneqarnissaannik Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, taarsigassarsissutigineqartut tapiissutigineqartulluunniit paasissutissat eqqunngitsut tunngavigalugit tunniunneqarsimappata. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat taamaatinneqarpata inuussutissarsiutinut tapersiisarnermit taarsigassarsiat ingerlaannaq utertillugit akilerneqassapput.

§§ 11 aamma 25 imm. 2 malillugit taarsigassarsiat Naalakkersuisunit atorunnaarsinneqarsinnaapput obligationinut aalajangersakkat tunngaviusut nalinginnaasut najoqqutaralugit. Aalajangersakkami aamma oqaatigineqarpoq Naalakkersuisut tapiissutit uterteqqusinnaagaat § 11-mi taaneqartut najoqqutaralugit. Tapiissutit uterteqquneqarsinnaapput inuussutissarsiutigalugu umiatsiaararisamut piumasareqqaakkat naammassisinnaanngippata, tassa imaappoq inuussutissarsiutigalugu piniarnermut inuussutissarsiutigaluguluunniit aalisarnermut inuussutissarsiutissatut aamma umiatsiaaraq annerusumik inuuniutigalugu nalunaarsorsimanera eqquutitinneqarsimanngippata. Aaamma taarsigassarsisimaneq atorunnaarsinneqarsinnaavoq § 5, imm. 1 malillugu pisiarisimasat tunineqarsimappata qularnaveeqqusiunneqarsimappataluunniit. Aaalajangersagaq § 11 nr. 6-imiittoq periarfissiivoq tapiissutit uterteqqunissaannut § 11 nr. 5 malillugu tuniniaasimanerup uppernarsarneqarnissaanit allaasumik pissuteqartoqarsimappat atugassarititaasut piumasarisallu tapiinermut tunngasut eqquutitinneqannginneranni. Nunagissaanerit aamma § 11 nr. 6-miipput.

Pisortanut taarsigassarsiat kinguaattoorutit akilersinniarnissaat pinngitsoortitsiniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat pisassanut aalisarnermik, piniarnermik nunalerinermillu inuussutissarsiutillit inuussutissarsiornerannik siuarsaaneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat malillugu pinngortunut atuuppoq, tassa siunnersuutip imarisamigut aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat assigissammagu.

Naalakkersuisut naliliippata eqqunngitsunik paasissutissiisoqarsimasoq pasissutiissutigineqartut eqqortuunersut Naalakkersuisut misissussavaat.

Imm. 2-mut
Inuit suliffeqarfiilluunniit inuussutissarsiutinut tapersiisarnermit taarsigassarsianik tapiissutinilluunniit pissarsisut aningaasaqarnerminni pissutsinik Naalakkersuisunut paasissutissiisussaatitaapput. Paasissutissiisussaatitaaneq paasissutissanut Naalakkersuisut pigeriigaannut allannguutinut taamaallaat atuuppoq. Oqaatsimi annertuumik allannguutit pineqarput allannguutit inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik utertitsilluni akiliisinnaanermut periarfissanut sunniuteqartut. Pissutsinut taarsigassarsisitsinermi tapiinermulluunniit pingaaruteqartunut uppernarsaatinik taarsigassarsisup nassitsinissaanik Naalakkersuisut piumasaqaateqarfigisinnaavaat.

Oqaatsimi aningaasatigut pineqarpoq inuussutissarsiornermi suliffeqarnermiluunniit pissutsit, assersuutigalugu inuussutissarsiummik ingerlataqarunnaarneq, suliffeqarfiillu eqqarsaatigalugit assersuutigalugu piginnittuni pissutsit allanngornerat.

Utertitsilluni akiliisitsisinnaaneq pisortanut taarsigassarsianik kinguaattoorutit akilersinniarneqarnissaat pinngitsoortitsiniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni malittarisassat malillugit.

Imm. 3-mut
Aalajangersakkami Naalakkersuisut misissuinissamut periarfissinneqarput, tassa piumasaqaateqartoqarneratigut inuussutissarsiornermi umiatsiaaraq atorlugu aningaasat isertitat uppernarsaataat nassiunneqartussaammat. Misissuinermi uppernarsarneqarsinnaavoq umiatsiaaqqamut tapiinermi piumasaqaatit malinneqarnersut. Siunnersuutigineqarpoq misissuinissamut periarfissat taakku ilanngunneqassasut tapersiinermi aningaasat tapiissutiviusut eqqortumik atorneqarnissaannik ilimagisaqarnissaq annertusarniarlugu.

Uppernarsaatit tassaasinnaapput pisanik tunisinermi allagartat, pisinermi uppernarsaatit, akiligassat allagartaat imaluunniit skattekorti.

§ 31-mut

Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut annertunerusunik malittarisassiornissaannut annertuumik pisinnaatinneqassasut, tamannalu eqaatsumik periuseqarsinnaanermik kissaateqarnermik tunngaveqarpoq. Naalakkersuisut taamaalillutik qaqugukkulluunniit inuussutissarsiutini pingaarnerni ineriartornerit, ineriartornerup siuarsarneqarnissaanik kigaallatsinnissaannilluunniit Naalakkersuisut soqutigisaqartillugit, killilersornissaanut periarfissaqassapput.

Nr. 1-imut
Inuussutissarsiutini immikkoortut imaluunniit suliniutit immikkoortut aalajangersimasut siuarsarneqarnissaat Naalakkersuisut kissaatigippassuk, tamanna nalunaarusiornikkut pisinnaavoq.

Nr. 2-mut
Nunap immikkoortuani aalajangersimasumi ineriartornerup siuarsarneqarnissaa Naalakkersuisut kissaatigippassuk, peqqussut una malillugu immikkoortut aalajangersimasut annertunerusumik siuarsarniarneqarpata imaluunniit inuussutissarsiutinut tapersiisarnermit taarsigassarsisinnaanermut tapiissutisisinnaanerluunniit periarfissat killilerniarneqarpata.

Nr. 3-mut
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat akilersorneqarneranni tapiissutit pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, taassuma ataani tapiissutit annertussusissaat tapiissutinillu pissarsiniaranni piumasaqaatit suut naammassineqarsimassanersut.

Nr. 4-mut
Qinnuteqartup ilinniagaqarsimanissaanik piumasaqaatit pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput. Aammattaaq suliniutit pineqartut piviusunngortinneqarsinnaanerinik qulakkeerinninnissamut pisariaqartutut naliliisoqartillugu aningaasatigut teknikkikkullu piumasaqaateqartoqarsinnaavoq,

Nr. 1-imut atatillugu oqaatsit aalisartut piniartullu qanoq paasineqarnerinik allannguinissat pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, allannguinerillu taakku peqqussut una malillugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut tapiissutinullu sunniuteqassanersut. Aammattaaq Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput aalisartut, piniartut nunalerisullu ilinniarteqqinnissaannut, allamik inuussutissarsiutitaarnissaalluunniit siunertaralugu.

Nr. 5-imut
Nunagissaanermi sulianut tapiissutit annertussusissaat pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, taassuma ataani nunagissaanermi nunaatillip sulinermigut akileeqataassutai maskiinat il.il. atornerisigut. Taassuma ataani sulinikkut, maskinanik il.il. tapiissutit qanoq nalilersorneqassanersut. Aammattaaq nunap annertussusissaa, suliap suunissaa nunap assersuutigalugu ujaraqassutsikkut nunallu pitsaassutsimigut qanoq ittuunissaa pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

Nr. 6-imut
Ingerlatsinermut akiligassarsiat ernialersornissaat, ingerlatsinermut akiligassarsiat annertussusissaat, ingerlatsinermut akiligassarsiat utertillugit akilersorneqarnissaat, aningaasartuutit ingerlatsinermut akiligassarsianut ilaasut aammalu ingerlatsinermut akiligassarsiat tunniunneqarneranni uppernarsaatit pisariaqartut pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

Nr. 7-imut
Peqqussut una malillugu allaffissornikkut ingerlatsinermi aamma peqqussummik malinninnissamut kommuninut piumasaqaatit pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 32-mut

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut peqqussutaat una 1. januar 2007-imi atuutilissasoq.

Peqqussutip atuutilernerani Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10 12. november 2001-imeersoq atorunnaassaaq.

Inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12 12. december 1984-imeersoq atuutiinnassaaq, peqqussummi uani Inatsisartullu peqqussutaanni allani pisinnaatitsineq malillugu malittarisassatut aalajangersakkat malillugit taarserneqarnissaata atorunnaarsinneqarnissaataluunniit tungaanut.

Inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 4 20. november 1984-imeersoq aamma aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10 12. november 2001-imeersoq malillugu aningaasat pisassat killilersorneqarput piffissami pisassarisat pilersinneqarneranni malittarisassat atuuttut malillugit.