4. april 2006

UPA 2006/25

 

Peqqussutissatut siunnersummut nassuiaatit

Nassuiaatit nalinginnaasut

1. Aallaqqaasiut:

Peqqussutissatut siunnersuummut tunuliaqutaavoq suliffissaaleqisutut nalunaarsorneqarsimasut suliffeqarnermi sulisussarsiarineqarsinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaasut nammineq pisuussutiginngisaminnik suliffissaaleqitillugit aningaasaqarnikkut isumannaallisaavigineqarnissaat qulakkiissallugu. Peqqussutissatut siunnersuummi napparsimasut aamma ilaatinneqarput.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit sulisartut ilaannut sulisinnaassuseqartunut, aamma suliffeqarfimmut arlaatigut atassuteqareersunut aningaasaqarnikkut aaqqissuussinerupput. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit suliffissaaleqisup inoqutaasa tamakkiisumik isertitaat eqqarsaatiginagit tunniunneqartassapput, tamanna ataasiakkaat suliffeqarfeqarfinnut atassuteqarnerannut tunngasuummat.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit arlalinnik pingaarnertigut tunngavilersugaapput. Siullermik nammineq pilersornissamut kajumissaaruteqarneq qulakkeerneqassaaq. Tassa suliffeqarneq aamma suliffeqarfinnut atassuteqarneq imminut akilersinnaassapput. Aammattaaq suliffissaaleqisut pillugit aqutsineq misissuisarnerlu saaffigisassami ataasiinnarmiissapput, taanna sulisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaaneq pillugu aalajangersakkat aallaavigalugit aalajangiisinnaavoq suliffissaaleqisoq ilumut sulisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaanersoq sulisinnaassuseqarnersorlu. Suliffissaaleqisut piumasaqaatinik taakkuninnga naammassinnittut kisimik suliffissaaleqisutut nalunaarsorneqarlutillu nalunaarutigineqassapput.

Taakku saniatigut suliffissaaleqisumut tunngasumik iliuuseqarnissamut siunniussaqartumik pisinnaatitaaffinnik pisussaaffinnillu qulakkeerinnittumik pilersaarusiortoqassaaq, pisariaqartitsineq naapertorlugu nalilersorneqartartussamik, piffissamilu suliffissaaleqiffiusumi suliffissamik naleqquttumik, sulilersitaanermik aamma/imaluunniit pikkorissarnissamik innersuussinertalimmik. Aammattaaq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit sulinermik inuussu-tissarsiuteqartut suliffeqarfimmiittut akornanni naligiissitsineq qulakkiissavaat.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaat annertussusileriikkamik ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 12. november 2001-imeersumut taartaavoq.

2. Siunnersuutip pingaarnersai:

Tamakkununnga tunngasuni maleruagassat atuuttut tassaapput annertussusileriikkamik ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 12. november 2001-imeersoq, aamma suliffeqalernissamut piareersimanissaq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 42, 14. december 2001-imeersoq. Peqqussutip matuma akuerineqarneratigut suliffeqalernissamut piareersimasussaatitaaneq pillugu nalunaarut nutaaq Naalakkersuisunit atuutilersinneqassaaq.

Annertussusileriikkamik ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu annertussusileriikkamik ikiorsiisarneq sulinermik inuussutissarsiuteqartunut ikiorsiineruvoq suliffissaaleqinermik imaluunniit napparsimanermik peqquteqartumik isertitanik annaasaqarnermut taartisiatut. Annertussusileriikkamik ikiorsiinissamut piumasaqaataavoq pineqartup uppernarsarsinnaassagaa peqqissuseq pissutsillu allat eqqarsaatigalugit sulilerfigisinnaasamik suliffissamik innersuussisoqarsinnaanngitsoq, aamma suliffissaaleqineq nammineq pisuussutigineqanngitsoq imaluunniit sulinngiffeqarnermik, suliumajunnaarnermik imaluunniit sulisitsiumajunnaarnermik pissuteqanngitsoq, tak. suliffeqalernissamut piareersimanissaq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 42, 14. december 2001-imeersoq.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit siunnersuutikkut siunertarineqarpoq nammineq pisuussutiginagu suliffissaaleqisut angerlartinneqaannartullu suliffeqarfimmut atassuteqartut, kiisalu napparsimasut sulinermi isertitassaraluanut annaasanut aningaasatigut taartisiaqarsinnaanissamut qulakkeerunneqarnissaat.

Sulinermik inuussutissarsiuteqartut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaapput sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini sulinermik inuussutissarsiuteqartuusimagunik piffissamilu tassani minnerpaamik nalunaaquttap akunnerini 182-ini sulisimagunik.

Taamaattumik innuttaasunik ataasiakkaanik kommunip ingerlatsivianut saaffiginnittumik misissuineq piginnaasatigullu paasiniaaneq amerlanertigut kommunimi ingerlanneqartassaaq. Kommunalbestyrelsi ilitsersorneqarnissamik kissaatiginnilluni saaffiginnittoq peqatigalugu inummut tunngasumik iliuuseqarnissamut pilersaarusiussaaq. Tassanngaanniit suliffissaaleqisut inunnik isumaginninnermut tunngasunut siunnerfilinnik, soorlu pisortanit ikiorserne-qarnissamut, siusinaarluni pensionisiaqalernissamut imaluunniit suliffeqarnermut tunngasunik aaqqissuussinissamut, suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik pissarsissutaasinnaasunut, suliaqalersitsinermut suliassaqalernissamullunniit suliniutinik, pilersaarusiaq imalik suliarineqassaaq.

Inuit sulisinnaasut ilumullu sulisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaasut kommunemi suliffissaaleqisutut nalunaarsorneqassapput, suliffissaaleqisulli allat sulisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsutut nalunaarsorneqassanatik. Taamaalilluni inuit ilumut sulisinnaasut amerlassusiat piviusorsiornerusumik nalilersorneqarsinnaalissaaq.

Taamaalillutik inuit sulisut suliffeqarfimmi tunisassiornermik unitsitsineq pissutigalugu, pisortatigoortumik soraarsinneqanngikkaluarlutik, isertitaqartinnagit angerlartinneqar-tariaqarsimasut peqqussut manna aqqutigalugu suliffeqanngikkallartut pisartagaannik pissarsinissaminnut periarfissaqalerput. Pissarsiassalli tunniunneqassappata piumasaqaataalluni suliffissaaleqisut piffissami suliffissaaleqiffiusumi suliffissamut innersuussamut imaluunniit pikkorissarnissamut ilumut naatsorsuutigineqarsinnaanerat. Angerlartiinnarneqarsimasut taakkuupput suleqatit, suli suliffeqartinneqaraluarlutik, kisiannili piffissami sivikinnerusumi angerlartiinnarneqarsimasut, assersuutigalugu suliffissuarmi annikitsunik iluarsagassaqarneranik aamma tunisassiornermi atortut aserfallatsaalineqarnerannik pissuteqartumik.

Ullumikkut akunnassinerani suliffissaqanngitsut aningaasatigut pissarsisinneqartarput suliffissaaleqinermi ikiorsiissutitigut annertussusileriikkatigut. Suleqatit angerlartiinnarneqarlutik suliffissaaruttut ullumikkut aningaasatigut pissarsisinneqarneq ajorput. Siunissamut siunertaavoq kommuunit suliffissaaleqilernermi annertussusileriikkatut ullumikkut ikiorsiissutigisartagaat suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiat pillugit peqqussummut nutaamut nuunneqassasut.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisianik pisartagaarutsinneqarsinnaavoq, suliffissaqanngitsup suliassiissutigineqartoq suliariumanngippagu, suliffissatut innersuussaq tigujumanngippagu, sulilersitseqqinniarnermut neqeroorut isumaqatigiissutigineqareersimasoq, suliassiissut piginnaanngorsaqqinneqarnissarluunniit orninngippagit, taamaalillunilu sulilersinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaajunnaarsimalluni.

Suliffissaaleqisoq angerlartinneqaannarsimasorluunniit sulisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsoq peqqussut manna naapertorlugu sapaatip akunnerini sisamani pisartagaarutsinneqassaaq. Sapaatit akunneri arfineq pingasut qaangiunneranni suliffissaaleqisoq angerlartinneqaannarsimasorluunniit suli sulisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaanngippat taava pineqartoq sulisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsutut isigineqassaaq, taamaalillunilu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarsinnaanani.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaannut, sulilersinneqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut maannakkut nutarterneqartumut, aamma suliffissarsiuussineq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut attuumassuteqarpoq.

3. Pisortanut aningaasatigut allaffissornikkullu kingunissai:

2006-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut atatillugu sillimmatissanik immikkoortitsisoqarumaarpoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik aaqqissuussinerup nutap atuutilernerani kommuninut aningaasatigut nalimmassaatissanik.

Angerlartitsisarnerni aningaasartuutaanerulersussat 2,25 mio. koruunit aamma 3,50 mio. koruunit akornanniinnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasalli arlalinnik nalorninartortaqarput. Angerlartitsisarnerit qasserpiaanerisa angerlartitaasullu taakku agguaqatigiissillugu nalunaaquttat akunerini qassini sulisarsimanersut paasinissaat ajornarsimavoq. Angerlartitaasut qanoq sivisutigisumik angerlarsimaannartarneri pillugit paasissutissat eqqoqqissaartut aamma amigaataapput, ilaatigut silamik, aalisakkanik pissarsiarineqarsinnaasunik pisassiissutinillu sunnerneqartarmata. Angerlartitsisarnerni aningaasartuutaanerulersunik nalilersuinermi angerlartitaasimasut suliffissaannik allanik innersuunneqarsinnaanerannut periarfissat aamma eqqarsaatigineqartariaqarput, taamaalillutik angerlartitaasut ilaannut tunngatillugu suliffissaqanngikkallarnermi piffissami sivikinnerusumi immaqa pisartagaqarsinnaaniassammata.

Suliffeqarnermi innersuussisarneq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 10-ip, 18. december 2003-imeersoq atuutilermalli piumasaqaataavoq kommunalbestyrelsit inuit ataasiakkaat sullinneqarnissaat pilersaarusiussagaat. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit peqqussutissatut siunnersuummi suliffissaaleqisut nutaatut pisussaaffilerneqarput namminneq ingerlariaqqinnissaminnut pilersaarusiortitsissallutik. Taamaakkaluartorli piffissami sivikinnerusumi angerlartiinnarneqarsimasut ingerlariaqqinnissaminnut pilersaarusiuunneqassanatik.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik aqutsineq amerlanertigut kommuninit isumagineqassaaq, tassalu maannakkut suliffissarsiuussisarfinniit isumaginninnermilu allaffinni sulisunit. Naatsorsuutigineqarpoq sulisut taakku suliffissaaleqisunut tunngasunik iliuuseqarnissamut pilersaarusiornermi akisussaajumaartut. Qarasaasianut sakkussanik suliaqartoqarnialerpoq, taamaalilluni inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornissaq ajornannginnerulissaaq. Qarasaasianut sakkussat ileqqoreqqusaq manna naapertorlugu inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornerinnarmi atorneqassanngillat aammattaarli pisortat ikiorsiissutigisartagaat pillugit Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornerni atorneqassapput. Tamanna kommuninut tamanut ataatsimut katillugu sulisup ataatsip ukiut pingajuat avillugu sulisarneratut immikkut suliakkersuutaassangatinneqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu 2003-imi inuit 2500 miss. ukiup ingerlanerani suliffissaqannginnertik pissutigalugu annertussusileriikkanik ikiorserneqarsimapput. Inuit 2500-it taakku minnerpaamik ataasiarlutik kommunimiissimapput nalunaar-sortikkiartorlutik. Inuit taakkua amerlanersaat ullut 14-ikkaarlugit orniguteqqittarput ilumut suliffissaaleqinertik uppernarsariartorlugu (naqitsikkiartorlutik), taamaattumillu anner-tussusileriikkanik ikiorserneqarnissaminnut piginnaatitaaffeqarlutik.

Kommuunit ilaat suliffissaaleqisunik misissuisalereerput. Kommuunit taakkua, ullumikkut suliffissaaleqisunik tamakkiisumik misissuisartut suliassaqarnerulernertik malugi-vallaarnavianngilaat, inunnut ataatsiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiat inatsisitigut pisussaaffinngortinneqarpata. Kommuunit suliffissaaleqisut ilaannaannik nalunaarsuisimasut qularnanngitsumik suliassaqarnerulernertik malugiumaarpaat. Inuit ataasiakkaat pilersaarusiorfigineqartalernerannut atatillugu aaqqissuussinerup atuutilernerani kommuunit taakkua ilaanni suliassaqarnerulerneq illuatungilerneqassaaq ullut 14-ikkaarlugit naqittittarunnaarnerisigut sulisunik taassumunnga atuiunnaarnikkut. Taavalu kommuuneqarpoq ullumikkut suliffissaaleqisunik nalunaarsuinngivissunik. Kommuunit taakkua suliassaqarnerulernertik maluginerpaajumaarpaat.

Kommuunit tamarmik naqqaniik aallartissagunik, suliffissaaleqisut tamaasa ataasiakkaarlugit ingerlariaqqinnissaasa immikkut pilersaarusiuunnissaannut ukiumut sulisut 2,5 atussavaat (agguaqatigiissillugu nalunaaquttap akunneri marluk). Tamanna annertunerpaaffissaatut isigisariaqarpoq, tassami kommuunit tamarmiunngimmata nalunaarsuinernik ataasiakkaallu ingerlariaqqinnissaasa pilersaarusiornissaannik naqqaniik aallartittariaqartut. Taassuma saniatigut aamma suliffeqanngikkallarnermi tapisianik, piginnaanngorsaaqqiinissamik peqqussutip pisortaniillu ikiorsiisarnerup iluani ataqatigiissitsisoqarnissaa ilimagisariaqarpoq. Suliffeqan- ngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata kommunit sullinneqartut pillugit immikkut pilersaarusiuunnissaannut pisussaaffilerpai, pisussaaffillu taanna aamma pisortanit ikiorsiissarneq pillugu peqqussutissami takuneqarsinnaassaaq. Piginnaanngorsaaqqiinissaq pillugu peqqussut naapertorlugu immikkut pilersaarusiuunnissaannut pisussaaffiliisoqarpoq. Sullitaq aaqqissuussinermit allamiit allamut nuuppat, taava kommuunit piffissaq sullissinissamut atorneqartussaq sipaarutigissavaat inuup taassuma ingerlariaqqinnissaanut pilersaarusiami paasissutissat suliarineqareersimasut atornerisigut nutaamik naqqaniit aallartinngikkaluarlutik.

4. Suliffissaaleqisumut, angerlartinneqaannartumut napparsimasumullunniit aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunissai:

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaatigut qulakkeerneqassaaq suliffissaaleqisup, angerlatinneqaannartup napparsimasulluunniit Inatsisartut peqqussutaanni piumasaqaatinik naammassinnittup nammineq pisuussutiginagu suliffissaaleqinermini, angerlartinneqaannarnermini napparsimanerminiluunniit aningaasatigut taartisiaqarnissaa, soorlu aamma Inatsisartut peqqussutaatigut suliffissaaleqisup angerlartinneqaannartulluunniit assersuutigalugu pikkorissarnernut imaluunniit piginnaanngorsarluni ineriartortitsinernut peqataasinnaanera qulakkeerneqassasoq.

Peqqussutissatut siunnersuut suliffissaaleqisumut napparsimasumulluunniit allaffissornikkut kinguneqassanngilaq. Angerlartinneqaannartartut annertussusileriikkanik ikiorsiisarneq pillugu peqqussummi ilaatinneqanngillat, angerlartinneqaannartulli suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaalissapput. Angerlartinneqaannartumut imatut kinguneqassaaq, angerlartinneqaannartoq suliffimmut nutaamut innersuunneqarpat, angerlartinneqaannartoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqaannarniaruni suliffimminit soraartariaqassalluni.

5. Inuussutissarsiutinik ingerlatsisunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunissai:

Inuussutissarsiutinik ingerlatsisunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu ajortumik kinguneqarnissaa siunniunneqanngilaq. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata sulisitsisut pisussaaffilerpai sulisut angerlartinneqarnerinut atatillugu, tak. § 4, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaat, uppernarsaasiortassasut. Annertussusileriikkamik ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaannut naleqqiullugu pisussaaffik taanna nutaajuvoq. Inatsisartut peqqussutaata siunissami ungasissumi sunniutissai tassaapput suliffeqarfimmi piginnaasat qaffatsinneqarnissaat, suliffissaaleqisoq maannakkut suliffissaaleqinerup nalaani piginnaasatigut ineriartornissaminut periarfissaqalermat. Taamaalilluni Inatsisartut peqqussutaat suliffeqarfiit unammillersinnaanerinut iluaqutaassaaq taamaalillunilu siunissami ungasinnerusumi aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pitsaanerulerluni. Peqqussutip inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut sunniutissaatut ilimagineqartut pillugit missiliuinissaq ajornarpoq, tassami tamanna annertunerusumik atatillugu immikkoortillugu uuttorneqarsinnaanngimmat.

6. Avatangiisinut pinngortitamullu tunngatillugu kingunissai:

Peqqussutissat siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu tunngatillugu kinguneqartussaanngilaq.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu tunngasut.

Peqqussutissatut siunnersuut Naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu kinguneqassanngitsoq nalilerneqarpoq.

Peqqussutissatut siunnersuut sapinngisamik amerlanerpaat sulisinnaalernissaannik taamaalillutillu innuttaasut imminnut pilersulernissaannik Naalakkersuisut Inatsisartullu anguniagaannut naapertuuppoq. Kiisalu peqqussutissatut siunnersuut kinguaariit tulliuttut sulisussat inuussutissarsiutit ineriartortut iluanni ilinniartinneqarnissaat, pingaartumillu sulisussat ilinniagaqanngitsut inuussutissarsiutini kinguariartortuni piitsuunermut pulatinnginnissaat, qulakkeerniarlugu suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu naalakkersuinikkut ingerlatsinerup siunertalimmik allanngortinneqarnissaanut Namminersorneq pillugu Isumasioqatigiissitat kaammattuutaannut aamma naapertuuppoq.

8. Oqartussaasut kattuffiillu tusarniaaviginerat:

Peqqussutissatut siunnersuutip matuma saqqummiunneqarnissaa sioqqullugu missingiut Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmut, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut, Royal Greenland A/S-imut, KANUKOKA-mut, SIK-mut, NUSUKA-mut, ILIK-mut, IMAK-imut aamma Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffianut tusarniaassutigineqarsimavoq.

Oqartussaasut Kattuffiillu kinguliiniittut tusarniummut akissuteqarsimasut makkuupput: KANUKOKA, SIK, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, ILIK, Royal Greenland A/S, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik, Akileraartarnermi Pisortaqarfik aammalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik.

Pisortaqarfiup tusarniaanermut akissutinut oqaaseqaatini tulliullugit uingasunngorlugit saqqummiuppai.

Tusarniaanermit siullermit akissutit:

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup inassutigaa peqqussutissatut siunnersuutip saqqummi-unneqarnissaa Piginnaanngorsaaqqiinissamut pequssutissatut siunnersuutissap aammalu pisortanit ikiorsiisarnermut peqqussutissatut siunnersuutissap saqqummiunneqarnissaannut ataqatigiissinneqassasoq. Siunnersuutit imminnut ikorfartoqatigiipput, kisiannili imminnut attuumassuteqaratik.

Sulisitsisut peqatigiiffiata KANUKOKA-llu uparuarpaat kommuunit ilitsersuisarfiullutillu piareersarfinnik pilersitsinissaannik pisussaaffiliinissaq kommuunit aqunneqarnerannut inatsimmut akerliusoq. Ilitsersuisarfiullutillu piareersarfinnut taakkununnga innersuussinerit oqaaseqaatillu tamatuma kingorna siunnersuummiit peerneqarput.

KANUKOKA-p isumaqatiginngilaa allannguutit kommuunit allaffissornerannut suliaqarti-tsinerulinnginnissaannik oqaaseqarneq. Assersuutigalugu nalilersorneqarsinnaanngilaq inuit ataasiakkaat pilersaarusiorfigineqarnerannut il.il. piffissaq qanoq annertutigisoq atorne-qassanersoq. Tamatumunnga oqaatigineqassaaq pilersaarusiornerup oqilisaavigineqar-nissaanut atugassamik qarasaasiatigut atortussat suliaralugit aallartinneqareermata.

Sulisitsisut peqatigiiffiata siunnersuutigaa peqqussutip § 1-ia allatut oqaasertalerneqassasoq. Siunnersuut peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq.

Sulisitsisut peqatigiiffiat malillugu isumaliutigineqartariaqarpoq sapaatit akunnerini 13-ini nal. akunnerini 180-ini suliaqarsimanissamik piumasaqaat ilumut naammannersoq "suliffeqarnermut attuumassuteqarnissamik" piumasaqaat eqqarsaatigalugu. Tamatumunnga tunngatillugu nalunaarutigineqassaaq suliaqarnissamik piumasaqaammut atatillugu isigini-arneqarsimammata illoqarfinni nunaqarfinnilu ullup ilaannaanut suliffillit.

Qaqortup kommuuniata uparuarpaa, siunnersuutip § 2-ani nammineq pisuussutigalugu suliffissaarunnermut tunngaviginiakkat aalajangersimavallaartut, tassami nammineq pisuussutigalugu suliffissaaruttarnermut aamma siusinnerusukkut ilaatinneqartarmata, soorlu inuk soraartussanngorlugu nalunaarfigineqartarluni nammineq imminerminut pissutsit tunngasut pissutigalugit, soorlu sulinerup nalaani aalakoorneq, suliassiissummik assigissaanilluunniit suliaqarumannginneq. Tamatuma kingunerisaanik Qaqortup kommuuniata uparuaatai Pisortaqarfiup aalajangersakkamut oqaaseqaatinut ilannguppai.

Aamma Sulisitsisut Peqatigiiffiat, Royal Greenland A/S, SIK KANUKOKA-lu isumaqarput, oqaaseq tunisassiornerup unitsinneqarnera siammartinneqartariaqartoq aamma tunisas-siornernik allanik unititsinernut atuuttunngortillugu, tunisassiassanik amigaa-teqalernerinnarmut tunngatinnagu. Aalajangersagaq matuma kingorna uparuarneqartut tun- ngavigalugit siammasinnerusunngortinneqarpoq.

Sulisitsisut peqatigiiffiata kissaatigaa ersarissarneqassasoq sulinermik inuussutissarsiutilik qaqugukkut napparsimanermini suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik pisassanersoq, aammalu suliffissaaruttoq napparsimanermini qaqugukkut suliffeqanngikkallarnermi tapiissutinik pisassanersoq. Tamanna siunnersuutip kap. 4-ani nassuiarneqarpoq tassunga tunngasumik oqaaseqaatitalimmik.

Aamma Sulisitsisut peqatigiiffiata kissaatigaa pisortanit ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaata aamma napparsimagallarnermi ikiorsiisarnissamut inatsisitigut tunngaviliisup ersarissarneqarnissaa. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisinissamut pineqartup sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini nalunaaquttap akunnerini 182-ini sulisimanissaanik piumasaqaatitaqarpoq, tamannali pisortanit ikiorsiissutisisarneq pillugu peqqussut malillugu piumasaqaataanngilaq.

Sulisitsisut peqatigiiffiat § 4-imi, imm. 1 allatut oqaasertaleqqullugu siunnersuummik nassitsivoq. Siunnersuut allanngortinneqarpoq Sulisitsisut peqatigiiffiata kissaataa malillugu. Aamma Sulisitsisut peqatigiiffiata kissaatigaa siunnersuummi atuarneqarsinnaassasoq, piffissap suliaqarfiusussap agguataarneqarneranni suut piumasaqaataanersut, aammalu pissusissamisoornersoq sapaatit akunnerini tallimani suleriarluni 200 tiimit suliffigalugit, taava sapaatit akunnerini arfineq pingasuni suliffissaqanngittarnissaq. Tamatumunnga ilisimatitsissutigineqassaaq pineqartoq sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini suliffeqarsimassasoq. Suliffeqarnissap agguataarneqarnissaanut piumasaqaateqartoqanngilaq, soorlu siunnersuutip § 12-ani, imm. 2-mi atuarneqarsinnaavoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiassanik naatsorsuinermi sapaatit akunneranut amerlanerpaamik nalunaaquttap akunneri 40-t ilanngunneqarsinnaapput, tassa imaappoq sapaatit akunnerisa 13-it ingerlaneranni katillugit nalunaaquttap akunneri 520-t.

KANUKOKA-p kissaatigaa, nalunaaquttap akunnerini 180-ini suliffeqarsimanissamik piumasaqaat allanngortinneqassasoq taamaalilluni nalunaaquttap akunneri 13-imik agguarneqarsinnaasunngorlugit. KANUKOKA-p kissaataa malinneqarpoq suliaqarsimanissamik piumasaqaatip nalunaaquttap akunnerinut 182-inut allanngortinneqarneratigut.

Siunnersuutip § 6-ani imm. 1-imi ersippoq "kinaluunniit" imminut tunngasumik iliuusissatut pilersaarusiuunneqarnissaminut pisinnaatitaaffeqartoq pisussaaffeqarlunilu. Sulisitsisut peqatigiiffiata uparuarpaa § 6, imm. 1 annikillisinneqartariaqartoq suliffissaaleqisunuinnaq "kikkulluunniit" pinnagit, tassami sulisunit atornerluinerussammat inuk pilersaarusiuukkaanni, naak tunisassiornerup unitsinneqarnera pillugu ullormi ataasiinnarmi sulinngikkaluartoq. Aalajangersagaq matumuuna allanngortinneqarpoq. Aaamma Sulisitsisut peqatigiiffiata erseqqissaatigaa iliuusissatut pilersaarusiornerit, pisortanit ikiorsiisarneq pillugu peqqussummiittut, pisortanillu ikiorsiisarnerup iluani piginnaanngorssaaqqiinissamik peqqussutip iluaniittut aammalu peqqussutissatut siunnersuutip matuma § 6, imm. 2 ataqatigiissinneqartariaqartut. Iliuusissatut pilersaarutit ataqatigiissaarneqarumaarput.

Aningaasaqarnermut pisortaqarfiup maluginiaqquaa piorsaanermi suliniutit nutaat aaqqissuunneqarnissaat piginnaaneqarninngornissamik pisariaqartitsisut atuaqqinnissamullu periarfissiisut kia aningaasalersussanerai. Piginnaaneqarninngornissamik atuaqqinnissamillu suliniutit, piginnaaneqalersitsinissamik kingunilimmik pikkorissartitsinerit aningaasa-lersorneqassapput, aningaasanik siunertamut tamatumunnga aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqarsimasunit.

Taakkua aaqqissuunneqarnerat kommuunini ingerlanneqassaaq, aamma Namminersornerul-lutik Oqartussanit, tamanna pisariaqartinneqarpat. Tamatuma aningaasalersorneqarnissaa pissaaq siunnersuisartut ilinniartitaanerannut aningaasaliissutigineqartutigut (konto pingaarneq 40.11.03) inuit kommuuninit ilinniartikkiartorlugit Nuummi Niuernermut Ilinniarfimmukartinneqassapput. Aamma aningaasaqarnermut pisortaqarfiup ujartorpai inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornerup kingunerisassaatut suut ilimagineqarsinnaanersut. Suliffeqarnermi innersuussisarneq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 18. december 2003-imeersoq atuutilermalli piumasaqaataavoq, suliffissarsiortut pillugit kommunalbestyrelsit inunnut tunngasunik iliuusissatut pilersaarusiortassasut aammalu inunnut piginnaanngorsaqqitanut peqataasunut imaluuniit inuusuttunut sullissivimmiittunut.

Aaama Aningaasaqarnermut pisortaqarfiup kissaatigaa inunnut ataasiakkaanut pilersaarusiortarnerup immikkoortortaqarfimmut allamut ingerlateqqinneqarsinnaanissaa. Oqaaseqaat siunnersuummut ilanngunneqarpoq.

Peqqussummut siunnersuutip § 8-ia pillugu Royal Greenland A/S tusarniummut akissuteqarnermini ima allappoq: "Aamma napparsimanerup nalaani suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqartitsisarneq paatsuunganarpoq, ilaatigut allassimammat, pisartagaqartitsineq atuutilertartoq pineqartoq sap. ak. 13-ini akissarsialittut sulisorineqarsimappat. Tamanna isumaqarnerluni, sulisut qaammammusiaqartinneqartut soraarsinneqarunik, assersuutigalugu ullunut 120-inut aalajangersagaq pissutigalugu, soraarsitaanermik kingorna suliffeqanngikkallarnermi pisartagaqartinneqassanngitsut?". Inuk ulluni 120-ni napparsimasimagaluaruniluunniit kingornatigullu soraarsitaasimalluni inuup taassuma sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini suliffeqarsimanissamik piumasaqaatit naammassisimasinnaavai.

Sulisitsisut peqatigiiffiat malillugu siunnersuutip § 9-ia erseqqarinngilaq, suut aallarnisarneqassasut sivikinnerusumik napparsimaneq eqqartorneqartillugu. Aalajangersakkamut nassuiaatit maannakkut itisilerneqarput.

Sulisitsisut peqatigiiffiata kissaatigaa, siunnersuutip § 11-ani oqaaseqaatini atuarneqarsinnasariaqartoq piffissap ikiorsiissutinik pisartagaarutsinneqarnerup naanerani suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit qanoq naatsorsorneqartassanersut aamma ikiorsiissutinik pisartagaarutsinneqarnerup nalaani suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit annikillisinneqartassanersut.

Piffissami ikiorsiissutinik pisartagaarutsitsinermi suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit annikillisinneqassanngillat. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit naatsorsorneqarnerat ingerlanneqassaaq suliffissaaruttup peqqussummi piumasaqaataasut naammassippagit, aammalu kommunalbestyrelsi ikiorsiissutinik pisartagaarutsitsinissamik aalajangiippat, taava suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit tunniunneqartarnerat unitsinneqarallassaaq. Ikiorsiissutinik pisartagaarutsitsinerup naanerani suli suliffissaaleqisoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik tunineqartassaaq sap. akunnerini 13-ini sapaatit akunneri ikiorsiissutinik pisartagaarutsinneqarnermi siorna ikiorsiissutisiarisimasani ilanngaatigalugit.

Peqqussutip § 12-anut tunngatillugu SIK-p oqaatigaa, SIK-p arajutsisimanngikkaa ikiorsiissutit tunngaviatigut aalajangerneqarsimasut SIK-ip pisortallu sukkulluunniit isumaqatigiissutaasa 90%-iat aallaavigalugu, kisiannili akileraarutitigut tamatumunnga tunngassuteqartut saqqummiunneqanngitsut. Akileraartarnermut tunngaasuteqartunut apeqqutit Akileraartarnermi pisortaqarfimmut saaffiginnissutigeqquneqarput.

Sulisitsisut peqatigiiffiata kissaatigaa nalunaarutigineqassasoq, sap. akunneranut 40 tiimit saniatigut qaangiuttoornerit/sulinerusimanerit siunnersuutip § 12-ani imm. 2-imi pineqartut qanoq inissisimanersut. Maani eqqartorneqarput tiimit annerpaaffissaat, taamaattumik qaa- ngiuttoornerit/sulinerusimanerit sap. akunneranut 40 tiimit sinnerlugit naatsorsuinermi ilanngunneqassanngillat. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutissat sapaatit akunnerini 13-ini suliffeqarsimaneq tunngavigalugu naatsorsorneqartarput, taamaattorli amerlanerpaamik nalunaaquttap akunnerini 520-ini sulisimaneq tunngavigalugu naatsorsuisoqarsinnaavoq.

Siunnersuutip § 13-anut Sulisitsisut peqatigiiffiata uparuarpaa tamatumani nalorniso-qalersinnaasoq, siunnersuummi eqqartorneqarmata aalajangersimasumik najugaq aamma inuit allattorsimaffianni najugaq. Sulisitsisut peqatigiiffiata siunnersuutigaa taamaallat inuit allattorsimaffianni najugaq innersuussutigineqassasoq. Tamanna malillugu aalajangersagaq allanngortinneqarpoq.

Sulisitsisut peqatigiiffiat aamma KANUKOKA naammagittaalliornissamut periarfissat marloqiusaanerannut uparuaatissaqarput. Tamatuma kingorna naammagittaalliorfissatut periarfissat marloqiusaanerat peerneqarpoq maannalu taamaallaat Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliornissaq periarfissaalerpoq.

Aappaassaannik tusarniaanermit akissutit:

Peqqussutip atuutilernerani ilitsersuusiortoqarnissaa aamma kommuninik pikkorissartitsisoqarsinnaanera KANUKOKA-mit naatsorsuutigineqarpoq. Peqqussutip atuutilernerata kinguninngua peqqussummut ilitsersuummik nassitsisoqassaaq. Suliffissaqartitsiniarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu Naalakkersuisut ukiut tamaasa suliffissaqartitsiniarneq il.il. pillugit pikkorissartitsisassapput tassanilu, peqqussutip atuutilernerata kingorna, suliffeqanngikkallarnermi tapiissutisisarneq pillugu paasissutissiisoqassaaq.

Aasiaat Kommunianit oqaatigineqarpoq, illoqarfinni sikusarfiusuni sulisut atugaat pitsaanerulersimanngitsut, tassami angerlartitsinerit pillugit suliffimmi illua´tungeriit isumaqatigiissuteqarsimappata annertussusileriikkanik ikiorsiissutit tunniunneqarsinnaanngimmata. Isumaqatigiissutip kingunerisaanik sulisoq angerlartinneqarnermini akissarsiaqartinneqarpat sulisoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaanngilaq. Sulisoq akissarsiaqartinneqanngippat kiisalu sulisinnaappat pineqartup suliffeqarnissamut piumasaqaat naammassisimappagu pineqartoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarsinnaavoq.

Upernaviup Kommunianit oqaatigineqarpoq, qinnuteqaateqartoq suliffissaaleqisuunngippat napparsimaneq pissutigalugu isertitanik annaasaqarnermut taartisinissamut periafissaqanngitsoq peqqussutissatut siunnersuutip takutikkaa. Peqqussutissatut siunnersuut imatut aaqqissuunneqarsimavoq, napparsimasut suliffissaaleqisuunngitsut suliffeqarnissamilli piumasaqaammi § 4, imm. 1, nr. 3-mi naammassinnissimasut peqqussutissatut siunnersuummi ilaatinneqarlutik.

Upernaviup Kommunianit aamma apeqqutigineqarpoq siusinnerusukkut siunnersuummi § 4, imm. 1-imi allassimasoq "tamarmik" peerneqarnissaa pisariaqarsimanersoq aammalu siusinnerusukkut siunnersuummi § 7, imm. 2-mi aalajangersagaq, tassanilu taanna ataatigut titarneqarsimasoq; "suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisinissamut piumasaqaatit imm. 3-miittut tamarmik naammassineqarsimassapput" peerneqarnissaa aamma pisariaqarsimanersoq. Siusinnerusukkut oqaaseqatigiiliaq "pineqartup piumasaqaatit tullinnguuttut makku tamaasa naammassisimappagit" allanngortinneqarpoq, tassami oqaaseqatigiit taakku ajoramik oqaatsilli "tamarmik" aalajangersakkap isumaa allanngortinngilaa. Tamatuma saniatigut siusinnerusukkut siunnersuummi § 7, imm. 4-mi aalajangersakkap peerneqarnissaa pisariaqarsimavoq, tassami aalajangersagaq taanna pisariaqanngimmat.

Aningaasaqarnermut pisortaqarfimmit Upernaviullu Kommunianit apeqquteqaatigineqarpoq piviusumik suliffeqanngikkallarneq pillugu peqqussummut aqutsisumik ilitsersuisoqarfeqaannassanersoq, naak kommunit aqutsinermut inatsisaannik isumaqatigiissuteqannginneq pissutigalugu ilitsersuisoqarfiit siunnersuummit nutaamit peerneqarsimagaluartut. Upernaviup Kommunianit paasissutissiissutigineqarpoq, ingammik kommunit kattussuunnerisa kingorna illoqarfinni sulilluartunik ilitsersuisoqarfeqarnissaq suliffeqarneq pillugu suliniutini aalaja- ngiisuusumik pingaaruteqartussaaasoq. Suliassat sumut inissinneqarnissaat kommunit aalaja- ngissavaat piviusumilli suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarneq pillugu peqqussummik aqutsineq ilitsersuisoqarfinnit isumagineqartussaavoq.

Uummannap Kommunianit siunnersuutigineqarpoq, peqqussut imatut allanngortinneqassasoq, pikkorissanermut (Royal Greenland Academy) peqataanermi aningaasat tiguneqartartut suliffissarsiornermi sapaatit akunnerinut 13-inut ilanngullugit naatsorsorneqartassasut. Pikkorissarnermi ajunngitsorsiassat, pikkorissaqataanermi tiguneqartartut, suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarnissamik qinnuteqaateqarnermi sapaatit akunnerinut 13-inut taakkununnga ilanngullugit naatsorsorneqartassapput.

Maniitsup Kommunianit paasissutissiissutigineqarpoq, peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqaatini allassimasoq; "Ullumikkut piffissami aalajangersimasumi suliffissaaleqisut suliffissaarunnerminni annertussusileriikkanik ikiorsiissutitut isikkulinnik aningaasatigut ajunngitsorsiassaqartinneqarsinnaasut". Tamanna Maniitsup Kommunianit paasiuminaatsinneqarpoq, tassami Ilaqutariinnermut pisortaqarfimmit paasissutissiissutigineqarsimammat assersuutigalugu qalipaasut, sanasut assigisaallu amerlassusileriikkanik ikiorsiissutisisinnaanngitsut, tamatumani utaqqiisaagallartumik suliffissaarunneq pineqarmat. Maniitsup Kommunianit apeqquteqaatigineqarpoq, tamanna piffissami aalajangersimasumik suliffissaarunnerup assiginnginneraa. Ilaqutariinnermut pisortaqarfik naapertorlugu amerlassusileriikkanik ikiorsiissutisiniaraanni arlaannik pissuteqartumik suliffissaaruttuuneq apeqqutaanngitsoq, amerlassusileriikkanimmi ikiorsiissutisisarniaraanni taamaallaat suliffeqanngitsuusariaqarmat.

Ullumikkut suli suliffeqarlutik angerlartitaasut amerlassusileriikkanik ikiorsiissutisisinnaanngillat. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarneq pillugu peqqussutissatut siunnersuut imatut allanngortinneqarpoq, pineqartoq sulisinnaagallartillugu angerlartitaasoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaasoq.

Qeqertarsuup Kommunianit siunnersuutigineqarpoq, pineqartup nalunaaquttap akunnerini 182-ini piumasaqaataasoq naammassisimanngippagu angerlartinneqartup ikiorsiissutit sorliit pisartagarisinnaanerai peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqassasoq. Pineqartup nalunaaquttap akunnerinik piumasaqaatit naammassisimanngippagit pineqartup qanoq ittunik ikiorsiissuteqarfigineqarnissaanut pineqartup atugai apeqqutaapput. Paasissutissiissutigineqarsinnaavorli pisortanit ikiorsiissutisisarneq pillugu peqqussut malillugu ikiorsiissutit pineqartut/sinnaasut.

SIK-mit oqaatigineqarpoq, sulineq tamatigut imminut akilersinnaasariaqartoq pillugu siunertamut paragraffimi oqaaseqaatini oqaaseqatigiiliornera pitsaanngitsuusoq, tassami suliffeqarnermut kinaassuseq attuumassuteqartorujussuummat suliffissaaleqinerlu nammineq toqqarneqarneq ajormat. Oqaaseqatigiit Naalakkersuisut isumaannik ersersitsisuupput, tassalu suliffeqarneq tamatigut imminut akilersinnaasariaqartoq.

SIK-mit nammineq pisuussutiginagu suliffissaarulluni inuk illoqarfimmut allamut suliffittaarluni nuuttoq aapparisaalu suliffissarsisinnaanngitsoq nassuiaammut aamma ilanngunneqassasoq kissaatigineqarpoq. Peqqussutissatut siunnersuummi nammineq atukkat taamatut ittut naatsorsuutigineqarsinnaanngillat.

Nuup Kommunianit oqaatsip "ilutsimi suliffissaarunneq" nassuiarneqarnissaa kissaatigineqarpoq. Peqqussutissatut siunnersuut naapertorlugu suliffissaqanngitsoq sulisinnaatillugu suliffissaarunneq taamaallaat pineqarpoq. Peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqaatit imatut aaqqissuunneqarput, maannakkut "suliffissaarunneq" taamaallaat pineqalerluni.

Aningaasaqarnermut pisortaqarfimmit aamma Nuup Kommunianit oqaatigineqarpoq, peqqussutissatut siunnersuut allaffissornikkut nukinnik amerlanerusunik piumasaqaatitaqassasoq, tassami peqqussutissatut siunnersuut siullertut inunnik ataasiakkaanik iliuusissatut pilersaarusiornissamut ilitsersuinissamullu pisinnaatitaaffeqartitsimmat pisussaatititsillunilu, tassunga ilanngullugu immikkoortinneqarneq pillugu aalajangersagaq peqqussutissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq. Suliffissaqartitsiniarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 18. december 2003-imeersumi § 5, imm. 1 naapertorlugu iliuusissatut pilersaarusiorneq kommuninut pisussaatitaaffiusimavoq. Immikkoortitsinermik aalajangersakkap kingunerisaanik piviusunngortitsinerup nalaani kommunini sulisunut sulinarnerulissaaq piffissalli ingerlanerani sulineq oqinnerulissasoq naatsorsuutigineqarpoq, tassami peqqussut malillugu sulisinnaasut kisimik allaffissornikkut taamaallaat aqunneqalertussaammata. Siusinnerusukkut suliffissarsiuussisarfiit suliffissaaleqisut tamaasa aquppaat, inuit suli sulinissaminnut piareersiman- ngitsut ilanngullugit. Peqqussutip atuutilernerata kinguninngua ilitsersuummik nassiussuisoqassaaq aamma qarasaasiami sakkussanik atugassiisoqassaaq taamaaliornikkullu suliassanik suliarinnittarneq ajornannginnerulissaaq aammalu inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiorneq aaqqissuussaanerulissalluni. Kommunini tamani annertunerpaamik inuup ataatsip ataatsimut katillugit ukiuni pingajuat avillugu immikkut suliassaqartoqarnerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq.

GA-mit pisortat ikiorsiissutigisartagaasa aamma suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit ersarinnerusumik killeqartinneqarnissaat kissaatigineqarpoq, tassami GA-p akissuteqaammini oqaaseqaataani suliffissaaleqisoq pisortanit ikiorsiissutisisartoq sulisinnaanngitsoq oqaatigineqarsimammat. Siusinnerusukkut tusarniaanermi GA-p akissutaanut oqaaseqaat iluarsineqarsimavoq. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiniaraanni pineqartoq sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni nalunaaquttap akunnerini 182-ni sulisimasariaqarpoq, tamannalu pisortanit ikiorsiissutisisarneq pillugu peqqussummi piumasaqaataanngilaq.

Royal Greenland A/S-imit isumaqartoqarpoq, piffissami aalajangersimasumi suliffissaarunneq angerlartitaasullu assigiinngissutaat tassaasariaqartoq suliffissaaleqisut sulisullu angerlartitaasut. Ullumikkut sulisut angerlartitaasut tamarmik, piffissami aalajangersimasumi suliffissaarunneq ataavartumilluunniit suliffissaarunneq apeqqutaatinnagit, amerlassusileriikkanik ikiorsiissutisisinnaapput. Angerlartitaasulli ikiorsiissutisisinnaanngillat, tassami angerlartitaasut soraarsinneqanngimmata. Peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqaatit imatut iluarsineqarput, piffissami aalajangersimasumi suliffissaaruttut suliffissaruttullu immikkoortinneqarunnaarlutik. Maannakkut suliffissaaruttut kisimik pineqalersillugit peqqussutissatut siunnersuut iluarsineqarpoq.

SIK-mit nalunaaquttap akunneri 180-iniit 182-inut piumasaqaatip amerlineqarnera akerlerineqarpoq, tassami SIK-mit isumaqartoqarpoq tamanna ajortup tungaanut ingerlanerusoq. SIK-mit siunnersuutigineqarpoq, nalunaaquttap akunnerinut piumasaqaatit ikilisinneqassasut taamaalillutik nunaqarfinni sulisunut periaatsit inatsimmut ilaatinneqalerlutik. SIK-mit paasissutissiissutigineqarpoq nunaqarfinni atorfiit ilaannut assersuutigalugu atuarfimmi eqqiaasut pedelillu ullormut nalunaaquttap akunnerini marlunni sulisussanngorlugit aalajangersagaasoq sulisartullu pineqartut taakku nalunaaquttap akunnerinut piumasaqaammut naammassinninnissaminnut periarfissaqanngitsut. KANUKOKA-mit kissaateqartoqarneratigut nalunaaquttap akunnerinut piumasaqaatit 180-iniit 182-inut amerlineqarnikuupput, taamaalilluni nalunaaquttap akunneri 13-imik aggorneqarsinnaasunngorlutik. Pisortat ikiorsiissutigisartagaat pillugu peqqussummut sanilliullugu piumasaqaatit nalunaaquttap akunnerinik marlunnik amerlisimapput, tassa ullormut nalunaaquttap akunnerini 2,8-ni sulisimanissamik piumasaqaateqalerluni. Nalunaaquttap akunnerinut piumasaqaat imatut aalajangersarneqarpoq, peqqussut inunnut suliffinnut attuumassuteqareersunut sammitinneqarluni.

Aningaasaqarnermut pisortaqarfimmit siusinnerusukkut tusarniaanermi GA-p akissuteqaataa aamma isumaqataaffigineqarpoq, tassani GA-mit apeqquteqaatigineqarpoq sapaatit akunnerini 13-ini nalunaaquttallu akunnerini 182-ini sulisimanissamik piumasaqaat "suliffimmut attuumassuteqarneq"-nermut piumasaqaammut naammassineqarsinnaanersoq. Tassunga tun- ngatillugu ilisimatitsissutigineqassaaq sulisimanissamik piumasaqaammut atatillugu illoqarfinni nunaqarfinnilu ullup ilaannaani atorfeqartut eqqarsaatigineqarsimammata.

Aningaasaqarnermut pisortaqarfimmit oqaatigineqarpoq, aalisakkanik suliffissuarni sulisunut angerlartitaasimasunut aningaasatigut ajunngitsorsiassat ukiumut 2 million koruunit missaanniinnissaat naammattutut nalilerneqartut. Aningaasaqarnermut pisortaqarfimmit isumaqartoqarpoq kisitsisit taakku nalorninartortalerujussuusut aammalu 2 million koruunit taakku qanoq ilillutik saqqummersimanersut tunngavilersuutitaqanngitsut. Aningaasaqarnermut pisortaqarfimmit paasissutissiissutigineqarpoq, naatsorsuineq tamanna aningaasallu immikkut aningaasartuutissatut naatsorsuutigineqartut ikinnerpaaffimmiinnersut amerlanerpaaffimmiinnersulluunniit allassimasariaqaraluartoq. Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmit aamma Inuussutissarsiuteqarnermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmit tamanna tunngavigalugu allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu kingunerisassanut tunngatillugu oqaseqaatit itisilerneqarsimapput.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmit aamma isumaqatoqarpoq, piffissami aalajangersimasumi suliffissaaleqinermut tunngatillugu aalisakkanik suliffissuarni suliffissaaleqisut aningaasanillu ajunngitsorsiassanik pisinnaanngitsut aamma fabrikkini takornariaqarnermilu piffissap ilaani suliffissaaleqisut assigiinngissutaat erseqqinnerusariaqartoq. Suliffissaqanngikkallarnermi ikiorsiissutit suliffissaaleqisunut sulisinnaasunut tunniunneqartarput tamatumalu saniatigut peqqussummut siunnersuummi § 4, imm. 1, nr.3-mi sulisimanermut piumasaqaammik naammassinnissimasunut. Peqqussutissatut siunnersuummi § 3 naapertorlugu aamma inuit sulisartuusussaapput taamaalillutillu peqqussutissatut siunnersuummi § 2, imm. 2-mi nassuiaammi ilaatinneqartussaallutik. Piffissami aalajangersimasumi suliffissaaleqineq pineqarnersoq peqqussutissatut siunnersuut eqqarsaatigalugu apeqqutaanngilaq, tassami suliffeqan- ngikkallarnermi ikiorsiissutit suliffissaaleqisumut sulisinnaasumut tunniunneqartarmata taamaalilluni suliffissaaleqisoq suliffissaanik innersuunneqarsinnaalluni. Tamanna naapertorlugu peqqussutissatut siunnersuummi oqaaseqaatit erseqqissarneqarsimapput.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmit suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit aamma pisortanit ikiorsiissutit pillugit pequssutissatut siunnersuutip ataqatigiissaarneqarnissaa ujartorneqarpoq, ingammik peqqussutissatut siunnersuutinik piviusunngortitsinermi aningaasatigut allaffissornikkullu ataatsimut kingunerisassat Naalakkersuisunit ataatsimut takuneqarsinnaalernissaat siunertaralugu. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit peqqussutissatut siunnersuummi sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni nalunaaquttap akunnerini 182-ini sulisimanissamik piumasaqaatitaqarpoq. Tamatuma saniatigut suliffissaaleqisoq sulisinnaasuusariaqarpoq. Suliffissaaleqisoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit peqqussummi sulisimanissamik piumasaqaat naammassisimanngikkuniuk pisortat ikiorsiissutaannik pisartagaqarsinnaavoq aammattaaq suliffissaaleqisoq suli suliffissaaleqilluni sapaatit akunnerini 13-ini suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarsimappat pisortat ikiorsiissutigisartagaat tunniunneqarsinnaapput. Suliffissaaleqisoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarsinnarluni pisortanit ikiorsiissutisisalerpat suliffissaaleqisup iliuusissatut pilersaarutaa malinnaassaaq, taamaalilluni suliffissaaleqisumut nutaamik iliuusissatut pilersaarusiortoqassanngilaq.

Ilaqutariinnermut pisortaqarfimmit oqaatigineqarpoq, peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqaatini inuit pisortanit ikiorsiissutisisartut sulisinnaanngitsuusut allassimasoq. Ilaqutarinnermut pisortaqarfimmit paasissutissiissutigineqarpoq, tamanna eqqortuunngitsoq, tassami inuit sapaatit akunnerinit 13-init sivisunerusumik suliffissaaleqisimasut pisortanit ikiorsiissutisisarsinnaasut, sulisinnaasutulli isigineqartariaqartut. Oqaaseqaatit iluarsineqarput.

Tamatuma saniatigut Ilaqutariinnermut pisortaqarfimmit oqaatigineqarpoq, sulisimanermik naatsorsuinermi sapaatit akunneranut nalunaaquttap akunneri 40-t annerpaamik ilanngunneqarsinnaasut oqaaseqaatini allassimasoq. Ilaqutariinnermut pisortaqarfimmit paasissutissiissutigineqarpoq, tamanna periutsinut atuuttunut § 12-imullu akerliusuusoq. Oqaaseqaatit imatut iluarsineqarsimapput, sapaatit akunnerini 13-ini nalunaaquttap akunneri tamakkiisut tunngavigalugit ikiorsiissutit naatsorsorneqartassasut ersarissumik allassimalersillugu. Sapaatit akunnerini 13-ini nalunaaquttap akunnerini 520-ni sulisimaneq tunngavigalugu ikiorsiissutit tunniunneqarsinnaapput.

SIK-mit oqaatigineqarpoq § 2-mut oqaaseqaatini allassimasoq, sulisartumut nassuiaat tassaasoq sulisartoq nalunaaquttap akunneranut, sapaatit akunneranut, qaammammut akkordimulluunniit akissarsisartoq kiisalu kommunip sulilersitseqqinniarluni suliniutaani imaluunniit piginnaanngorsaaqqinnermi akissarsiaqarluni sulisuuneq apeqqutaanngitsoq. SIK-mit "kommunip sulilersitseqqinniarnera"-ni sunarpiaq pineqarnersoq erseqqissaqquneqarpoq. SIK-mi paasinnittaaseq malillugu tamanna suliniutini tamani suliffissaaleqisup peqataaffigisai ilan- ngunneqartariaqartut, taamaalilluni pikkorissarnerup nalaani nalunaaquttap akunnerinik piumasaqaatit eqqarsaatigalugit nalunaaquttap akunnerini katersisoqarsinnaaniassammat. Pikkorissarnerit pikkorissarnermi ajunngitsorsiassaqarfiusut pineqarpata suliffissaaleqisoq sulisimanermut piumasaqaatit eqqarsaatigalugit nalunaaquttap akunnerinik katersisinnaavoq. Ilaatigut matumani eqqarsaatigineqarput Royal Greenland Academy-mi pikkorissarneq. Tamanna naapertorlugu aalajangersakkamut oqaaseqaatit iluarsineqarput.

SIK-mit peqqussutissatut siunnersuummi § 4, imm. 2-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, angerlartinneqartut angerlartinneqarnerminniit ullup siulliup kingornatiguunngitsoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisinatik ullormit siullermiit ikiorsiissutisisariaqartut. Aalajangersagaq iluarsineqarpoq. Angerlartitaasut kommunalbestyrelsimut nalunaartarnissaat suli piumasaqaataavoq. Angerlartinneqartoq ullormi angerlartinneqarfimmini kommunalbestyrelsimut saaffiginnikkuni angerlartitaasoq ullormi angerlartitaaffimmi ilaani sulisitsisumit akissarsisinneqanngikkuni akissarsiffiginngisamini suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaalissaaq.

SIK-mit, innuttaasut inatsisitigut innarlitsaaliorneqarnissaat eqqarsaatigalugu inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornissamut killissarititaasoq qaqugukkuussanersoq ujartorneqarpoq, taamaalilluni kommunit suliassamik suliarinninnerup sivisuallaamik suliarineqarnera pissutigalugu innuttaasut suliffissaaleqitiinnarneqannginniassammata. Tamatuma saniatigut SIK-mit isumaqartoqarpoq, inatsisip siunertaa eqqarsaatigalugu piffissaliineq pingaartuusoq, tassani isuma tassaavoq, pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu ingerlaqatigiinnissaat. SIK-mit siunnersuutigineqarpoq, suliffissaaleqisup suliffissaaleqisutut nalunaarneraniit kingusinnerpaamik sapaatit akunneri marluk qaangiuppata inunnut iliuusissatut pilersaarutit piareerneqareersimassasut. Aalajangersakkamut oqaaseqaatit itisilerneqarput. Taamaattorli suliffissaaleqisup saaffiginninnerata kinguninngua iliuusissatut pilersaarusiorfigineqartalernissaa ajornarunnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq, tassami ingerlaavartumik saaffiginnittoqartalertussaammat, akerlianimmi inuit maannakkut pequssutip atuutilernissaa utaqqivaat. Piffissamik aalajangersaasoqarsinnaanngilaq, tassami iliuusissatut pilersaarusiornissaq kommunimi pissutsinik piumasaqaatitaqarmat, soorlu suliaqarpallaarnerit sulisoqarniarnermilu pissutsit.

Peqqussutissatut siunnersuummi § 6, imm. 4-mut tunngatillugu SIK-mit piffissap "sivikitsumik" naassuiarneqarnissaa ujartorneqarpoq. Aalajangersagaq imatut iluarsineqarpoq; "sivikitsumik angerlartitaaneq" "sivisunerpaamik ulluni 14-ini sivisussusilimmik angerlartitaaneq"-mut allanngortinneqarpoq.

Mannitsup Kommunianit peqqussutissatut siunnersuummi § 7-imut tunngatillugu "pissutsit allat" qanoq isumaqartinneqarnersut nassuiarneqartariaqartut oqaatigineqarpoq. Kommunimit isumaqartoqarpoq innuttaasut meeqqanik paarsisussaaleqineq ilaqutariinnilu ajornartorsiuteqarneq il.il. pissutigalugit "atornerluissasut". Kommuni pissutsit suliffissaaleqisup suliffissamik innersuunneqarsinnaannginneranik kinguneqarsinnaasut pineqarnersut nalilersortariaqarpaa. Tamatuma saniatigut suliartoqquneqariataarnissamut pisussaatitaaneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 42, 14. december 2001-imeersoq naapertorlugu malittarisassat maannakkut atuupput.

Maniitsup Kommunianit apeqquteqaatigineqarpoq, innuttaasoq suliffeerunnermi kingorna suliffeqanngikkallarnermilu ikiorsiissutinik qinnuteqaateqarniaruni assersuutigalugu qaammatit ataaseq marlulluunniit qaangiuttut aatsaat saaffiginnissimappat kommuni qanoq sivisutigisumut kingumut qiviarnissaanut killissaritaasoq qaqugukkuussanersoq. Ilitsersuutissami tamanna erseqqissarneqarnissaa kommunimit kissaatigineqarpoq. Tamanna pillugu § 7, imm. 1 takuuk. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit ullormi saaffiginniffimmi siullermiit tunniunneqartarput. Nalunaaquttap akunnerinik naatsorsuineq sulisimanermut piumasaqaammut sanilliullugu kiisalu ikiorsiissutit amerlassusiat ulloq saaffiginniffik sapaatit akunnerinik 13-inik kingullernik sioqqullugu naatsorsorneqartarput.

Nuup Kommunianit isumaqartoqarpoq § 7-imut oqaaseqaatit angallanneqarsinnaannginneq pissutigalugu suliffimmik innersuunneqartumik tigusinnginnissamut periarfissiisoq. Nuup Kommunianit tamanna annertunerusumik erseqqissarneqarnissaa kissaatigineqarpoq. Suliartoqquneqariataarnissamut pisussaatitaaneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 42, 14. december 2001-imeersoq naapertorlugu malittarisassat maannakkut atuupput. Kommunimit pissutsit suliffissaaleqisup suliffissamik innersuunneqarsinnaannginneranik kinguneqarsinnaasut pineqarnersut nalilersortariaqarpaa.

GA-mit oqaatigineqarpoq, "sulinngiffeqarnissamut katersat" pillugit § 7-imut oqaaseqaatit ersernerlulaartut, tassami kikkulluunniit tamarmik sapaatit akunnerini tallimani sulinngiffeqarsinnaatitaammata, kikkulli tamarmik sapaatit akunnerinut tallimanut sulinngiffeqarnermi ajunngitsorsiassanik katersisinaanngitsut. Oqaaseqaatit imatut iluarsineqarput, sulinngiffeqarnissamut ajunngitsorsiassanik katersisoqarsimatillugu sulinngiffeqarneq erseqqissumik allassimasunngorlugu.

Royal Greenland A/S-imit oqaatigineqarpoq, suliffissaaleqinerup nalaani sulinngiffeqarnissamut katersat pillugit aalajangersagaq nammineq pisuussutigalugu suliffissaaleqinerup ilaatinneqannginnissaa aamma ilaatinneqartariaqartoq. Pisumi tamatumani suliffissaaleqisup uppernarsartariaqarpaa suliffissaaleqineq sulinngiffeqarusunnginnermik pissuteqartoq. Suliffissaaleqisoq sulinngiffeqarnermini ajunngitsorsiassanik katersaqarluni sulinngiffeqaraluarpalluunniit pineqartoq sooq suliffissaqannginnersoq kommunimit misissorneqartussaavoq. Suliffissaaleqineq sulinngiffeqarusunnginnermik pissuteqarpat nammineq pisuussutigalugu suliffissaruttoqarsimassaaq.

SIK-mit paasissutissiissutigineqarpoq, ullormit napparsimalernermiit aallartittumik suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit tunniunneqarsinnaasariaqartut. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit napparsimalernermiit ullut pingajussaanni tunniunneqartarput, taamaalilluni sivikitsuinnarmik napparsimasoqartillugu kommuni naammaginanngitsumik allaffissornikkut nammatassinneqannginniassammat. Suliffissaaleqisut angerlartinneqaannartullu napparsimalerneq sioqqullugu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisareersunut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik tunniussisarneq unitsinneqarnani ingerlatiinnarneqassaaq. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit suliffissaaleqisup angerlatinneqaannartulluunniit napparsimanerata nalaani tunniunneqartoq, sapaatit akunnerini annerpaamik 13-ini suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit tunniunneqartarnissaannut ilaavoq.

SIK-mit isumaqartoqanngilaq suliffissaaleqisut sulisitsisunut kikkunnulluunniit pinngitsaalillugit sulisinneqalersinnaasut. Pinngitsaaliineq sulisitsisunut ajornerusumik periarfissiissapput, tassami sulisitsisut suliffimmik pitsaasumik pilersitsinissaminnut suliniuteqartariaqassanngillat sulisunilli kommunimit innersuunneqarsimasunik utaqqimaaginnarsinnaallutik. Sulisitsisut tamaasa misissuiffigineqarnissaat ajornarpoq. Tamatuma saniatigut sulisitsisup pitsaasup ajortullu assigiinngissutaasa nassuiarneqarnissaat ajornartorujussuuvoq, tassami tamassuminnga naliliineq nammineq isummersornerusuussammat.

Tamatuma saniatigut SIK-mit isumaqartoqarpoq, SIK-p aamma Naalakkersuisut isumaqatigiissutaat malillugu sulisartumut ilinniagaqarsimanngitsumut akissaatit ikinnerpaaffiisa 90%-erisaannik ikiorsiissutisisitsisarneq annikippallaartoq. Sulisartumut ilinniagaqarsimasumut tamanna isertitanik ikilisoorujussuarnermik kinguneqartussaavoq aammalu pineqartup inuttut atugarisaanut ajortumik kinguneqartussaalluni. SIK-mit siunnersuutigineqarpoq manna tikillugu isertitarisimasat malillugit ikiorsiissutit naatsorsorneqartassasut. Ikiorsiissutit kikkunnut tamanut assigiittut malillugit aalajangersaasoqarpoq. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit suliffissaarunnissamut sillimmatinut assersuunneqarsinnaanngillat.

SIK-mit § 12, imm. 3-mut tunngatillugu nutaamik isumaqatigiissuteqartoqareerneratigut nalunaaquttap akunnermusiassat qaqugukkut kikkunnut tamanut saqqummiunneqarnissaannik piffissaliinissaq ujartorneqarpoq. SIK-mit isumaqartoqarpoq isumaqatigiissuteqartoqarneraniit kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiunneranni killiliisoqartariaqartoq. Kikkunnut tamanut saqqummiussinermi Namminersornerullutik Oqartussat kikkunnut tamanut saqqummeeriaasiat Naalakkersuisunit malinneqarpoq.

Tamatuma saniatigut SIK-mit isumaqartoqarpoq, oqaaseqaatini nalunaaquttap akunnermusiat ukiut tamaasa 1. aprilimi nalimmassarneqartartut erseqqissumik allassimasariaqartoq, tamanna isumaqatigiissut naapertorlugu pisartussaammat. SIK tigussaasunik assersuutissaqarpoq, tassa kommunit ataasiakkaat nalunaaquttap akunnermusiat allanngortinnissaa sapertarmassuk, naak SIK-mit isumaqatigiissut nutaaq kommuninut nassiunneqartaraluartoq. Ukiumoortumik nalunaaquttap akunnermusianik nalimmassaasarnerup atulersinneqarnera kommuninit aqunneqarpoq.

GA-mit siunnersuutigineqarpoq, sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri amerlanerpaamik 40-t aallaavigalugit suliffeqanngillarnermi ikiorsiissutit naatsorsorneqartarnissaa eqqarsaatersuutaasinnaannginnersoq. GA-mit paasissutissiissutigineqarpoq, isumaqatigiissutit amerlanersaanni sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinik 80-inik aalajangersagaq atorneqartartoq. Tamatuma kingunerisaanik sulisartoq assersuutigalugu sapaatip akunnerani ataatsimi nalunaaquttap akunnerini 30-ni sulisartoq sapaatip akunneranilu allami nalunaaquttap akunnerini 50-ini sulisartoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik amerlanerpaanik pissarsisartoq. Siunnersuummi pineqartumi suliffissaaleqisoq taamaattoq sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinut 35-nut ikilisaaffigineqassaaq. Ikiorsiissutit sapaatit akunnerini 13-ini nalunaaquttap akunnerini 520-t tunngavigalugit naatsorsorneqartarput. Sapaatit akunnerisa 13-it iluini nalunaaquttap akunnerini 520-ni sulisimaneq tunngavigalugu ikiorsiissutit amerlanerpaat tunniunneqartarput, aalajangersakkamut oqaaseqaatit takukkit.

Tamatuma saniatigut GA-mit siunnersuutigineqarpoq, § 12, imm. 2-mut oqaaseqaatit erseqqinnerusumik allaaserineqassasut, tassami tassani allassimammat, sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni akissarsiat allagartaat aallaavigalugu nalunaaquttap akunneri suliffiusimasut katinnerisigut nalunaaquttap akunnerini sulisimaneq naatsorsorneqartartoq. GA-mit oqaatigineqarpoq, naatsorsuinermi sapaatit akunnerini 13-ini tamani akissarsiat allagartaat suliffeqan- ngikkallarnermi ikiorsiissutit amerlassusissaannik naatsorsuinermi tunngaviliisuussasut. Aalajangersakkamut oqaaseqaatit imatut iluarsineqarput, sapaatit akunnerini 13-ini tamani akissarsiat allagartaat suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit amerlassusissaannut tunngaviliisuunissaat erseqqissumik allassimassasoq.

GA-mit apeqquteqaatigineqarpoq, sulinngiffeqarneq tamatigut ilaatinneqartassanersoq, sulisartoq sulinngiffeqarnermi ajunngitsorsiassanik katersisimagaluarpalluunniit? Naamik, sulisimanermut piumasaqaatip naammassineqarnissaanut tiimit ilanngunneqarnissaannut sulin- ngiffeqarnermi ajunngitsorsiassanik katersinerussaaq.

§ 13-imut tunngatillugu GA-mit isumaqartoqarpoq, suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiniaraanni qinnuteqaateqartoq kommunalbestyrelsimut paasissutissanik pisariaqartinneqartunik nalunaartussaatitaasariaqartoq, tamannalu aalajangersakkamut oqaaseqaatini immikkoortumi siullermi aamma allaaserineqarpoq. Aalajangersagaq imatut iluarsineqarpoq, paasissutissiisussaatitaaneq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisartumut akisussaatillugu toqqaannartumik tunniunneqartoq.

Tamatuma saniatigut GA-mit aalajangersakkami "nammineq inuunermi pissutsit"-nik oqaaseqatigiit atituallaarnerarneqarput, akerlianilli oqaaseqaatini aningaasaqarnermut, inuttut inuttullu atugarisaqarnertut allanneqarsimasoq tamakkulu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarnissamut pingaaruteqartut. Oqaaseqaatini oqaatigineqartuminngarnit inuttut atukkat allat takkussinnaanerat tamatumunngalu assersuunneqartariaqartut eqqarsaatigineqartariaqarput.

 

 

Peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

 

§ 1-imut

Peqqussutikkut kissaatigineqarpoq inuit nammineq pisuussutiginagu suliffissaaruttut kiisalu napparsimasut aningaasaqarnikkut tapiiffigineqartarnissaata qulakkeerneqarnissaa.

Suliffeqarneq pillugu aaqqissuussinerup nutaap kingunerisaanik suliffissaaleqisut ilai sulisinnaasut sulisinnaasutullu ilumut naatsorsuutigineqarsinnaasut suliffissaaleqisunit suliffissaaleqilernermik pingaarnertut ajornartorsiuteqanngitsuniit immikkoortinniarneqarput.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarneq sulisoqarnikkut pimoorussilluni anguniaga-qarnermut ikorfartuutaassaaq, taamaalilluni piffissap suliffissaaleqiffiusup siunertaqartumik pikkorissartitsinikkut naleqquttumik atorluarneratigut inuussutissarsiortut sulisunik piukkunnaateqartunik ujartuinerat naammassiniassallugu.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarneq piffissani suliffissaaleqiffiusuni ilatsiinnarluni pilersorneqarnermut, piffissani taakkunani pimoorussilluni ilinniaqqinnerni imaluunniit pikkorissarnernut aammalu taarserlugu suliffeqarfinnut siunissami aalajangersimanerusumik suliffissaaleqisup atassuteqalernissaata qulakkeerneqarnissaanut peqataassaaq.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarneq sulilersinneqarnermi imaluunniit suliffissa-qartitsiniarnernut suliffissaaleqisup ilaanissaanut naleqquttunik atugassanik pilersitsissaaq.

§ 2-imut

Aalajangersakkami oqaasertalersorneqarput pissutsit pingasut, tassani tunngaviulluni inuk qaqugu "nammineq pisuussutigisaminik suliffissaarussimassanersoq". Tamatumani atuuppoq inuup naleqquttumik pissutissaqarani suliffimminiit soraarniuteqarnera imaluuniit suliffimminit qimatsinera imaluunniit imminut tunngasut pissutigalugit soraartussatut nalunaarfigineqarnera.

Tamakkiisumik nassuiarneqarsinnaanngilaq qaqugukkut "pissutsit imminut tunngasut" atuutilissanersut. "Pissutsit imminut tunngasut" assersuutigalugu ukuusinnaapput suliffiup nalaani aalakoorneq, imaluunniit suliassiissummik suliarinnikkumannginneq. Inuk aamma nammineq pisuussutigisaminik suliffissaaleqilersutut isigineqassaaq aapparisap sulinera pissutigalugu inoqutigiit nuunnerat pissutigalugu pineqartoq suliffimminit soraarpat. Pineqartoq taarsiullugu pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussummi tapiissutisisinnaanerminut pisinnaatitaaffeqassaaq. „Naleqquttumik pissuteqarnermi" assersuutigalugu pissutsit eqqarsaatigineqarput meeraq napparsimaruloortoq paariniarlugu inuk atorfimminiit soraartoq. Inuk atorfimminiit nammineerluni soraartoq, tamatumalu kingorna eqqartuussinikkut imaluunniit pineqartup kattuffiata aamma sulisitsisup akornanni isumaqatigiinniartoqareernerata kingorna taperserneqarpat pineqartoq soraarnissaminut naleqquttumik pissutissaqarsimasoq, taava kingumoortumik atuutilersumik suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarsinnaatitaavoq.

Suliffissaaleqisup atugaanik ataatsimut naliliineq tunngavigalugu qinnuteqartoq nammineq pisuussutigisaminik suliffissaaleqinersoq kommunalbestyrelsip aalajangissavaa.

Kommunalbestyrelsip aalajangiinera Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqarfimmut, tak. § 17, naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq. Aalajangiinerup tigunerata kingorna sapaatit akunnerit sisamat qaangiutsinnagit naammagittaalliuut Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqarfimmut nassiunneqarsimassaaq.

Sulinermik inuussutissarsiuteqartoq nassuiarneqarpoq tassaasoq inuk nalunaaquttap akunneranut, sapaatip akunneranut, qaammammut imaluunniit akorterluni akissarsiaqartoq, akissarsiarli sulisitsisumiit akileraarusigassatut nalunaarutigineqassalluni. Apeqqutaanngilaq sulineq kommunip suliffissaqartitsiniarneranut imaluunniit sulilersinneqarnissaq pillugu pilersaarummut atatillugu akissarsianut tapeqartitsilluni sulinerunersoq. Aammattaaq suliffissaaleqisoq suliffeqarnissamik piumasaqaammi § 4, imm. 1, nr. 3, pikkorissarnermi ajunngitsorsiaqarfiusuni imaluunniit pikkorissarnerup nalaani akissarsiaqarfiusuni pikkorissaanermi peqataanermi, naapertorlugu nalunaaquttap akunnerinik katersisinnaavoq.

Namminersorlutik inuussutissarsiortut sulinermik inuussutissarsiuteqartutut isigineqanngillat. Piniartut, aalisartut namminersortut, savaatillit assigisaallu taamaalillutik sulinermik inuussutissarsiuteqartutut taaguutip avataaniipput. Sulinermik inuussutissarsiuteqartutut taaguutip avataaniipput aamma sinniisut ilaat nammineerlutik sulinerminnik aaqqissuussisartut isiginnaartitsisartut, nipilersortartut il.il., taakku ataasiaannarluni pisumut akissarsitinneqarpata kiisalu namminersorlutik nutserisut, siunnersortit imitsittartut nammineq atertik atorlugu ingerlataqartut.

Sulisinnaasutut uani isigineqarpoq inuk, peqqissutsip tungaatigut killiliiffigineqanngitsumik suliamik suliareqqusaasumik suliaqarsinnaasoq imaluunniit piginnaanngorsarnerunissamik neqeroorummik tigusisinnaasoq aammalu taamaallaat suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisianik tunineqarsinnaasoq, tunngavigalugu inuk pineqartoq sukkulluunniit sulilernissamut piareersimammat. Inuk pineqartoq sukkulluunniit suliassamik piginnaanngorsarnerunissamilluunniit neqeroorummik tigusisinnaassaaq. Tamatumunngali saneqqutsisoqarsinnaavoq, § 7, imm. 3 peqqissutsimut tunngasunik imalik, malillugu.

Tunisassiornermik unitsitsineq pillugu nassuiaat allanut naleqqiullugu annikitsuuvoq, sulisitsisummi pisussaaffeqarmata ataavartumik tunisassiortoqarnissaata sapinngisamik qulakkeerneqarnissaanut akisussaaffeqarlutik. Taamaalilluni siunertarineqanngilaq naammaginanngitsumik pilersaarusiornerup imaluunniit ataqatigiissitsinerup kingunerissagaa pisortat annertunerusumik aningaasartuuteqarnissaat. Pissusissamisoorpoq sulisitsisut soqutigisarimmassuk tunisassiornerup ingerlajuarnissaa. Taamaalilluni tunisassiassanik amigaateqarneq pissutigalugu tunisassiornermik unitsitsinermut atatillugu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqartitsisoqarsinnaavoq, ilanngullugu silap pissusaata kingunerisaanik tunisassiassanik amigaateqalerneq. Suliffissuarnili sulisut kisimik sulisoqarnermi tapisiaqartinneqartussaanngillat, kisianni aamma assersuutigalugu eqqiaasut allallu kiffartuussinermi suleqataasut, tunisassiornerup unitsinneqarnerata kingunerisaanik tunisassiassanik amigaateqarneq, maskiinamik aserortoorneq, sila pisullu naatsorsuutigeriinngisat pissutigalugit suliffeqarfimmik matusigallarnermik eqqorneqartut. Peqqussulli nunami suliffissuarnut taamaallaat atuuttussanngorlugu killilerneqarpoq.

§ 3-imut

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit suliffissaaleqisup sulinermi iluanaarutissamut annaaneqartumut taartisiassaatut tunniunneqartassaaq. Aalajangersagaq taanna aamma inunnut atorfeqartunut napparsimaneq pissutigalugu sulisinnaanerminnik annaasaqarallarsimasunut atuuppoq, tak. § 1.

§ 4-imut

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnissamut piumasaqaatit tassaapput suliffissaaleqisup, angerlartinneqaannartup imaluunniit napparsimasup sulisinnaanissaa imlt. piffissami tassani nappaammik eqqorneqarsimanissaa, tak. kap. 3 aamma 4, tassani suliffissaqanngitsup angerlartinneqaannartup imaluunniit napparsimasup sukkulluunniit suliamik tigusisinnaasariaqarnissaa, 18-inik ukioqalereersimanissaa imaluunniit pilersuisuunissaa aamma Kalaallit Nunaanni kommunimi ataatsimi inuit allattorsimaffianni nalunaarsorneqarsimanissaa aamma sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni suliffeqarsimanissaa kiisalu piffissami tamatumani sivikinnerpaamik nalunaaquttap akunnerini 182-ini sulisimanissaa. Tamanna sapaatit akunnerit 13-it ingerlaneranni sapaatip akunneranut agguaqatigiissillugu sivikinnerpaamik nalunaaquttap akunnerisa 14-it amerlaqatigaat. Inuk ulluni 120-ni napparsimasutut nalunaarsimasoq tamatumalu kingorna soraarsinneqarsimasoq, sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini suliffeqarsimanissaq pillugu piumasaqaatinik naammassinnissinnaavoq. Inuk sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini feriaqarnersiutissaminik katersiffigisamini feriarsimaguni, taava tiimit sulisimanissamut piumasaqaatip naammassineqarnissaanut ilanngunneqassapput. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnissamut piumasaqaatit, piffissami suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnissamut qinnuteqarnerani naammassineqarsimassapput.

Suliffimmut sukkulluunniit suliartorsinnaanissaq, tak. § 7, imm. 3, nr. 2, matumani imatut paasineqassaaq, kommunalbestyrelsip suliffissaaleqisoq sukkulluunniit suliartoqqusinnaassa-gaa.

Inuit tunisassiornerup unitsinneqarnera pissutigalugu angerlartinneqartut sulisinnaasullu imaluunniit piginnaanngorsarneqarsinnaasut kommunalbestyrelsimut ullormiit saaffiginninnerminniit suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaatitaapput, tamatumalu saniatigut aalajangersakkami imm. 1-imi piumasaqaatit naammassisimagunikkit. Angerlartinneqaannartoq ullormi angerlartinneqaannarfimmini kommunalbestyrelsimut saaffiginnippat, taava angerlartinneqaannartoq ullup ilaani sulisitsisumiit akissarsiaqarfiginngisaminut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaavoq. Peqqussummi § 7, imm. 2-mi sapaatit akunnerinik 13-inik piffissaliineq eqqarsaatigalugu ulloq angerlartinneqaannarfiusumi siullermi nalunaaquttap akunneri suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiffiusut kisimik ilanngunneqassapput. angerlartinneqaannartoq taamaalilluni ullormi angerlartinneqaannarfimmini suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisinermigut aningaasanik annaasaqassanngilaq, pineqartoq suli sapaatit akunnerini 13-ini suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaammat.

Sulisut angerlartinneqaannartut soraarsinneqarsimanngillat taamaalilllutillu atorfeqarlutik, sulisorineqarsinnaasutulli naatsorsuutigineqarput, piffissami angerlartinneqarnerminni akissarsiaqanngikkunik. Angerlartinneqaannartut taamaattumik suliffimmut innersuunneqarsinnaapput, maluginiassavaalli suliffimmik ataavartumik innersuunneqarunik atorfimminnit soraarniuteqartussaagamik.

Tamatumani annertunerusumik ajornartorsiuteqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq, piviusumik piffissami sivikitsuinnarmi soraarniuteqarnissamut piffissaliisoqartarmat, suliatigut ilinniagaqanngitsunut ullut 1 – 3. aalajangersagaq taanna piareersarnerup nalaani SIK-p aamma GA-p akornanni oqallisigineqarpoq.

Sulisitsisoq kommunalbestyrelsimut angerlartitaaneq pillugu allakkatigut elektronik-kikkulluunniit uppernarsaassaaq. Sulisitsup soqutigisaraa angerlartinneqaannartut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnissaat, taamaattumillu piviusumik naatsorsuutigineqan -ngilaq angerlartitsinerup sulisitsumit uppernarsarneqarnissaa pillugu ajornartorsiuteqarnissaq.

Malugeqquneqarpoq tunisassiornermik unitsitsineq pissutigalugu akissarsiaqartitsilluni allatigulluunnit isertitaqartitsilluni angerlartitsinermi aaqqissuussineq atuutinngimmat. Oqariartaatsimi akissarsiaqartitsineq-mi pikkorissarnermi ajunngitsorsiassaasinnaasut angerlartinneqartup tigusai aamma ilaatinneqarput, sulisoqarnermi illua´tungeriit angerlartinneqartoq angerlartinneqarnermi ingerlanerani pikkorissarnermut peqataanissaa isumaqatigiissutigisimappassuk. Isumaqatigiissutit taamaattut ilaatigut sanaartornerup, aalisarnerup kiffartuussinerullu iluani sulisut ilaannut suliffiillu ilaannut atuuppoq. Peqqussutip taamaalilluni angerlartinneqaannartut peqatigisaanillu angerlartinneqaannartut sulisitsisumiit akissarsiaqartinnerini allatigulluunnit isertitaqarnerini suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnissaat ajornartippaa.

Inuit suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiallit piffissami nammineq pisuussutiginngisamik, imaluunniit inuussutissarsiummut allamut ikaarsaarnermi pikkorissarnissamut pisussaaffeqarput. Pikkorissarneq pikkorissarnermik imaluunniit sivikinnerusumik allamik ilinniagaqarnermik imaqarpoq, ilanngullugit pikkorissarnerit nangeqattaartut.

Imm. 1-imi aalajangersakkani piumasaqaatinik qinnuteqartoq naammassinninnersoq pillugu aalajangiineq pissaaq suliffissaaleqisup ilitsersuisarfiullunilu piareersarfimmut siullermeerluni saaffiginninnerata kingorna inuk pillugu misissuinikkut.

Kommunalbestyrelsip inuup qinnuteqartup imm. 1-imi piumasarineqartut naammassisi-manerai pillugu aalajangiinera peqqussutip § 17-ia malillugu Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq.

 

§ 5-imut

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq inuit sulisinnaasut imaluunniit napparsimasut kisimik, allatigut pisortanit ikiorsiissutisineq ajortut, soorlu ilinniagaqarnersiutinik imaluunniit piginnaanngorsaqqinnermut tapisiaqartut imaluunniit suliffimmut nikinnermi akissarsiaqartut, sulisoqarnermi tapisiaqarsinnaatitaasut. Allatigut pisortaniit pisartagaqarneq isumaqarpoq isertitanut taarsiullugu ikiorsiissutit.

§ 6-imut

Suliffissaleqisut angerlartinneqaannartullu kommunalbestyrelsimut saaffiginnittut imminut tunngasumik iliuusissatut pilersaarusiuunneqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarput, kiisalu kommunalbestyrelsimut siullermik saaffiginninnermi ilitsersorneqarnissaminnut. Tamanna pissaaq ilaatigut inuk sulisinnaasoq sulisinnaasutulllu naatsorsuutigineqarsinnaanersoq qulakkeerniarlugu. Kommunalbestyrelsimut saaffiginnittunut suliniuteqarnerup pingaarnerutinnissaanut kommuni akisussaavoq. Suliffissaaleqisup saaffiginninneraniit kommunalbestyrelsip inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarutip piaarnerpaamik suliarineqarnissaa isumagissavaa.

Piviusunngortitsinerup nalaani kinguaattoortoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, tassami piffissami tamatumani suliffissaaleqisutut nalunaarsorsimasut tamarmik immikkut iliuusissatut pilersaarusiuunneqapallattussanngussammata. Kingusinnerusukkulli suliffissaaleqisup saaffiginninnerata kinguninngua iliuusissatut pilersaarusiuunneqarsinnaanissaa naatsorsuutigineqarpoq, tassami ingerlaavartumik saaffiginnittarnerit tassani pineqarmata, akerlianik peqqussutip atuutilernerani inuit suliffissaaleqisutut nalunaarsorsimasut taamatut pineqarsinnaassanngillat.

Suliffissaaleqisoq angerlartinneqaannartorluunniit iliuuseqarnissamut pilersaarusiornerup ilusilersorneranut peqataassaaq, tassami peqqussutip siunertarimmagu suliffissaaleqisup imminut pilersornissaminut akisussaaffik tigusariaqarmagu suliniuteqarani allanit pilersorneqarnissaq utaqqiinnarnagu. Tamatumanili angerlartinneqarsimasunut tunngatillugu pisussaaffiliisoqanngilaq, taakkua taamaaqataanik aamma iliuuseqarnissamut pilersaarusiornissamut pisussaaffiligaanngimmata § 6-imi imm. 4 malillugu.

Suliffissaaleqisoq iliuuseqarnissamut pilersaarusiornermut peqataanngippat taava kommunalbestyrelsi sap. akunnerini sisamani peqataaqqusiunnaarnissamik aalajangiisinnaavoq § 11, imm. 1, nr. 1 tunngavigalugu.

Iliuusissatut pilersaaruteqarnermi siunertat tullinnguuttut makku eqqarsaatigineqassapput: Suliffissaaleqisoq ilitsersorneqarnissamik, piginnaanngorsarnissamik, pisariaqartinneqarpat, sulisinneqalernissamik suliffimmilluunniit innersuunneqarnissamik neqeroorfigineqassasoq.

Iliuuseqarnissamut pilersaarusiornermut aalajangersakkani angerlartinneqarsimasut pineqan-ngillat. Matumani pissutsit makku eqqarsaatigineqarput, soorlu angerlartitaaneq ima sivikitsigissappat tamatumunnga atatillugu allatut iliuuseqarnissamut pilersaarusiornissamut piffissaq atugassaq sivikippallaassalluni. Pissusissamisuussanngilaq iliuuseqarnissamut pilersaarusiornermut aningaasartuuteqassalluni, pingaartumik siumut ilisimareersimagaanni iliuuseqarnissamut pilersaarusiaq aallartinneqarnissamut periarfissaqarnavianngitsoq. Inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornissat aallartinneqarnissaat angumerineqarsinnaanngitsut siumut ersarissumik ilisimaneqarpat iliuusissatut pilersaarusionermi aningaasartuutit akilerneqarnissaat naleqquttuussanngilaq.

Angerlartitsineq sivisunerpaamik ullunik 14-inik sivisussuseqarpat angerlartinneqartoq iliuusissatut pilersaarusiornissamut piumasaqaammut ilaatinneqassanngilaq. Ullut 14-it taakku ingerlareerpata angerlartinneqartoq suliffissaaleqisutulli allatut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisartutulli iliuusissatut pilersaarusiorfigineqassaaq.

Suliffissaaleqisoq angerlartinneqaannartorluunniit inatsit alla malillugu ikiorsiissutisisarnermut inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaaruteqarnissamik piumasaqaatitalimmut nuuppat taassuma iliuusissatut pilersaarutaataa malinnaassaaq. Tassani pisortanit ikiorsiissutisisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat imaluunniit piginnaanngorsaqqinneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu ikiorsiissutit pineqarput. Tamaalilluni kommunip inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarutip suliffissaaleqisumut malinnaatinneqarnissaa isumagissavaa, taamaalilluni suliffissaaleqisoq iliuusissatut pilersaarusiuunneqareersimasumut taamaattuliornissamut piffissaajaataasoqaranilu nukinnik atuilussinnartoqassanngilaq.

Iliuuseqarnissamut pilersaarut pisariaqartitsineq naapertorlugu iluarsineqarlunilu nalilersorneqartassaaq. "Pisariaqartitsineq naapertorlugu" isumaqarpoq iliuuseqarnissamut pilersaarummi aalajangikkamut sunniuteqarsinnaasunik suliffissaaleqisup atugaani allannguisoqartillugu iliuuseqarnissamut pilersaarut iluarsineqarlunilu nalilersorneqartassasoq.

Naalakkersuisut nalunaarusiornermikkut iliuuseqarnissamut pilersaarusiornerit qanoq suliarineqarnissaat pillugu malitarisassiorsinnaapput. Nalunaarutip siunertaraa iliuuseqarnissamut pilersaarusiat kommuunini assigiittuunissaat.

 

§ 7-imut

Suliffissaaleqinerup imaluunniit angerlartinneqarnerup nalaani suliffissaaleqilernermit angerlartinneqarnermiit ullormi siullermi saaffiginniffimmiit suliffissaaleqisoq imaluunniit angerlartinneqaannartoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik pisinnaatitaavoq. Suliffissaaleqisoq imaluunniit angerlartinneqaannartoq ullormi siullermi suliffissaaleqilernermi imalunniit a- ngerlartinneqaannarnermi kommunalbestylresimut saaffiginninngippat suliffissaaleqilernermi imalunniit angerlartinneqaannarnermi ullup siulliup aamma ullup saaffiginniffiup akornanni piffissaq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik pissarsiffiusinnaanngitsut pilersinnaapput.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit naatsorsorneqartarnerani nangillugu atorneqarpoq annertussusileriikkanik ikiorserneqarnermut maleruaqqusap § 4-ia. Naatsorsueriaaseq erseqqinnerusumik atuarneqarsinnaavoq oqaaseqaatit § 12-ani. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit sivisunerpaamik sapaatit akunnerini 13-ini ikiorsiissutigineqarsinnaapput. Angerlartinneqartoq ullormi angerlartinneqarfimmi siullermi kommunalbestyrelsimut saaffiginnippat, sapaatit akunnerinik 13-inik piffissaliinermut atatillugu pineqartup suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarfiani ulloq angerlartinneqarfimmini nalunaaquttap akunneri kisimik ilanngullugit naatsorsuutigineqassapput. Ullormi angerlartinneqarfimmi suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnermi taamaalilluni angerlartinneqaannartoq aningaasatigut annaasaqassanngilaq.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnissamut piumasaqaataavoq suliffissaaleqisup suliffimmik suliffigilersinnaasaminik innersuunneqarsinnaanginnera. Aalajangersakkami isiginiarneqarput peqqissutsikkut pissutsit aammalu pissutsit allat. "Pissutsit allat"-ni eqqarsaatigineqarput meqqanik paarsisussamik ajornartorsiuteqarnerit, ilaqutariinnerup iluani akornutaasinnaasut allat, suliffiup orninnissaanut angalaniarnikkut ajornartorsiutit imaluunniit ilinniagaqassutsikkut piginnaasatigut amigaateqarneq.

Sukkulluunniit suliartorsinnaanerup matumani imarisaatut paasineqassaaq, suliffissaaleqisoq sukkulluunniit kommunalbestyrelsip sulilersissinnaassammagu. Tunngaviatigut imaappoq suliffissaaleqisup angerlartinneqaannartulluunniit qaqugukkulluunniit suliffissatut innersuunneqarfini suliartorfigisinnaasariaqaraa, kisiannili inuit sulisinnaassutsimut tunngatillugu nakorsap allagartaliineratigut killiliiffigineqarsimasut suliartoqquneqarsinnaanngillat suliffimmut nappaatiminnik ajornerulersitsisinnaasumut.

Nammineq pisuussutigalugu suliffissaaleqilernertut paasineqassaaq, inuk naammaginartumik pissutissaqarani soraarniuteqarsimappat imaluunniit suliffimminit qimatsisimappat imaluunniit soraarsitaanissaminut pissutsit nammineq pilersissimappagit atorfinitsitaanermini atugassarititaasunit suusupaginninnermigut. Aamma innersuussutigineqarpoq oqaaseqaatini § 2, imm. 1.

Nammineq pisuussutigalugu suliffissaarunnermi suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarnissamut pisussaaffeqanngilaq.

Sulinngiffeqarnerup nalaani suliartorsinnaanissamik pisussaaffeqanngilaq taamaattumillu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarsinnaanani. Aaamma taamatut ippoq suliumajunnaarnermi suliartornissamulluunniit mattussinermi.

Sukkulluunniit suliartornissamut pisussaaffiliinermik Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassiorsinnaapput. Peqqussut manna inatsisitigut tunngavigalugu sukkulluunniit suliartornissamut aalajangersakkanik Naalakkersuisut nalunaarummik nassiussiniarput. Nalunaarutikkut tassuuna suliffeqanngitsup suukkulluunniit suliartornissaminut pisussaaffilerneqarneranik naammasisassat suut naammassineqarsimassanersut pillugit aalajangersaasoqassaaq.

§ 8-imut

Napparsimanerup nalaani suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisassagaanni, taava inuup kommunalbestyrelsi nalunaarfigissavaa pineqartoq maannakkuugallartoq sukkulluunniit suliartoriataarsinnaanngitsoq. Nalunaaruteqarnermi pisassaaq telefon-ikkut imaluunniit nammineerluni saaffiginninnikkut. Pineqartup napparsimanini uppernarsaatissaqartissavaa nakorsap allagartaliussaanik. "Maannakkuugallartoq" isumaqarpoq napparsimaneq tassaasoq atajuartussamik innarliinerunngitsoq, taamaalilluni inuk sulisinnaasutut naatsorsuutigineqaqqissinnaalluni. Napparsimaneq pillugu aalajangersagaq suliffissaaleqisumut, angerlartinneqaannartumut kiisalu sulinermik inuussutissarsiuteqartumut atorfeqarnermini napparsimalersumut atuuppoq.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarneq aallartissaaq sapaatit akunneri 13-ini pineqartoq akissarsiaqarluni sulereerneratigut. Sapaatit akunnerinit marlunnik sivikinnerusumi napparsimasut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarnerat aatsaat napparsimanerup ulluisa pingajuanni aallartissaaq. Aalajangersagaq taanna annertussusileriikkamik ikiorsiissutit pillugit peqqussumiit ingerlateqqitaavoq, tassa aalajangersagaq taanna ullumikkumut isorineqarsimanngimmat peqatigisaanillu aamma kommuuni suliassersorneqassanngimmat sivikitsuinnarmik napparsimanernik pissuteqartumik. Suliffissaaleqisunut angerlartinneqaannartunullu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqareersunut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarneq unitsinneqarnani ingerlaannassaaq. Suliffissaaleqisut angerlartinneqaannartullu napparsimalerneq sioqqullugu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqareersut taamaalillutik ullormi siullermi aappaanilu napparsimalernermi suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqassapput. Suliffissaaleqisunut angerlartinneqaannartunullu napparsimalerneq sioqqullugu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqareersunut napparsimanerup nalaani suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarneq sapaatit akunnerini 13-ini suliffissaaleqisup angerlartinneqaannartulluunniit suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnissaminut pisussaaffigisaanut ilaatinneqassapput.

Sapaatit akunnerinik marlunnik sivisunerusumik napparsimasoqarpat suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarnerat ullormit siullermiit atuutilissaaq. Ilimagisat akimorlugit napparsimaneq sapaatit akunnerinik marlunnik sivisuneruppat ullormi siullermi aappaanilu napparsimanermut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiat akilernissaasa qulakkeernissaat kommunip nammineq ingerlatsinerminiit isumagissavaa.

Sapaatip akunnera naatsorsorneqassaaq nalinginnaasumik ulluni tallimani sullivittut.

Napparsimaneq sulinermi akornusernermik pissuteqarpat taava suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisarnerat ullup napparsimaffiup aallaqqaataaniit atuutilissaaq. Ajoquserneq napparsimanerluunniit sulinermit ajoqusernermit pisuunersoq pillugu naliliineq Sulinermi ajoqusernermi sillimmasiisarnermut Ataatsimiititaliap ataaniippoq. Napparsimaneq sulinermi akornusernermik pissuteqartinneqarpat, kisiannili napparsimasoq ullormi napparsimanermi siullermiit sulisoqarnermi tapisisarani, taava suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit utimoortumik tunniunneqassapput. Sulinermi ajoqusernermut atatillugu ullormi siullermi appaanilu napparsimanermut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiat utimoortumik tunniunneqassapput, tassami Sulinermi ajoqusernermi sillimmasiisarnermut Ataatsimiititaliap siullermik nalilertussaammagu pineqartoq sulinermi ajoqusernerunersoq. Sulinermi ajoquserneruppat taava pineqartoq taamaattumik sulisinnaannginnerup kingunerisaanik suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqartut assigalugit napparsimanermi ullut pingajuanniit suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqassaaq. Sulinermi ajoqusernermi sillimmasiisarnermut Ataatsimiititaliaq naliliippat sulinermi ajoqusernerusoq taava pineqartoq ullormi siullermi aappaanilu napparsimanermut utimoortumik suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqassaaq. Sulinermi ajoqusernermut atatillugu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarneq piffissami napparsimaffiusumi sulinermi ajoqusernerup kinguninnguatigut pisinnaavoq. Pineqartoq suliaritissappat, tamannalu aatsaat pineqartup sulilereernerani kingusinnerusukkut pisussaalluni, taava pineqartoq napparsimanini pillugu maleruagassat malillugit suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarsinnaavoq. Tassa imaappoq sapaatit akunnerit kingulliit 13-it iluanni nalunaaquttap akunnerini 182-ini sulisimanissaq pillugu piumasaqaat pineqartumit naammassineqarsimappat napparsimalernermi ullut pingajuanniit pineqartoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarsinnaavoq. Taamatut innersuussineq ilanngunneqarpoq sulinermi ajoqusernerup qaangiutereernerani inuit ilaat sulinermi ajoqusersimanertik pillugu aatsaat suliaritissinnaasarmata.

Tamatuma kingorna napparsimaneq sulinermi akornusernermik pissuteqartoq akuerineqarpat taarsiiffigitinnermik kinguneqartumik, taava suliffeqanngikkallarnermi pisartagaq tunniunneqarsimasoq utertinneqassaaq, tak. § 14. Aalajangersakkami pineqarpoq sulinermi ajoqusernerup uiggiunnerani piffissaq napparsimaffiusoq.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit qanoq naatsorsorneqartarnerat nassuiarneqarpoq oqaaseqaatit § 12-iani.

Piffissaq napparsimaffiusoq qaangiuppat, pineqartoq sukkulluunniit suliartor-sinnaanngoqqippat, tamatumannga kommunalbebstyrelsi nalunaarfigineqassaaq.

Pineqartup ajorunaarnini kommunalbestyrelsimut nalunaarutiginngippagu, taava pineqartoq tapiissutinik pisartagaarutsinneqassaaq, tak. tapiissutinik pisartagaarutsinneqartarnermut aalajangersakkat.

§ 9-imut

Aalajangersakkap saaffigai ilaatigut suliffeqanngitsut, suliffimmik innersuussiffigineqareer-nermi kingorna sivikitsumik napparsimalerlutik nalunaaruteqartut.

Suliffissaaleqisoq sapaatit akunneri pingasut sinnerlugit napparsimasarsimappat imaluunniit sivikitsumik napparsimasarpat, tassa ulluni ataasiakkaani, kommunalbestyrelsip misissussavaa suliffissaaleqisoq allatut ikiorserneqarnissaanut neqeroorfigineqarsinnaanersoq.

Allatut ikiorsiinermi pineqarput piukkunnarsarneqarnissamut tapisiaqarneq, allanik ilinni-aqqinneq imaluunniit inatsisini naleqquttuni maleruagassat malillugit pisortanit ikiorsiissutit allat.

§ 10-imut

Suliap ataatsip aalajangersimasumik naliliiffigineqarnera tunngavigalugu kommunalbestyrelsi aalajangersinnaavoq nakorsap allagarsiussaanik pissarsiniartoqarnissaa pisariaqartinne-qarnersoq. Suliffeqanngikkallarnermi tigusartagaqartumiit nakorsap allagarsiussaanik kommunalbestyrelsi kissaateqassappat tamatuma pissarsiarineqarnera kommunalbestyrelsimit akilerneqassaaq.

Aalajangersagaq ilaatigut atorneqassaaq suliffissaaleqisoq napparsimaneq peqqusiullugu suliffimmik imaluunniit sulilersinneqarnissamut neqeroorut, suliffissamik pikkorissarnissamulluunniit innersuunneqartumik tigusiumanngippat. Taamatut pisoqartillugu pissusi-ssamisuussaaq uppernarsaasoqarnissaa piumasarissallugu, peqataaqqusaajunnaarnissap atuutsilernissaa pitinnagu, takuuk peqqussummi kap. 5.

§ 11-imut

Tapiissutinik pisartagaarutsinneqarneq pillugu aalajangersakkat atuutilissapput suliffissaaleqisoq iliuuseqarnissamut pilersaarusiornermut peqataajumanngippat, suliffimmik innersuunneqartumik tigusiumanngippat, imaluunniit iluamik pissutissaqarnani suliffimmut innersuunneqarsimasumut takkutinngitsoorpat.

Suliffimmik innersuunneqartumik tigusiumannginnermut akuerisamik tunngavigineqarsinnaa-voq soorlu suliffeqanngitsup angerlartinneqaannartulluunniit pissutiginiarpagu peqqissutsiminut tunngassuteqartumik suliffik innersuunneqartoq tigusinnaanngikkini. Pissutsit taamaattut saqqummissagaluarpata, taava kommunalbestyrelsip suliffeqanngitsoq angerlartinneqaannartorluunniit piumaffigisinnaavaa nakorsap allagarsiineratigut tamanna uppernarsaqqullugu. Nakorsap allagarsiineranut aningaasartuutit kommunalbestyrelsimit akilerneqassapput.

Pissutsit allat, suliffeqanngitsup angerlartinneqaannartorluunniit suliassamik innersuussutigineqartumik tigusiumannginnerminut atatillugu pissutiginiarsinnaasai aamma ukuusinnaapput soorlu ilinniagaqassutsikkut piginnaasakinneq imaluunniit suliffimmut anngunniarnissaminut aqqutit amigaataaneri.

Aammattaaq tapiissutinik pisartagartusinneqarneq atuutilissaaq suliffissaaleqisoq angerlartinneqaannartorluunniit iliuuseqarnissamut pilersaarummi aalajangersarneqarsimasuni pikkorissarnissamut, sulilersinneqarnissamut imaluunniit suliffissamut neqeroorutigineqartumut iluamik pissutissaqarnani pilersaarusianut aalajangersarneqarsimasunut peqataajumanngippat imaluunniit tamanna suliffiup tungaanut aqqummik ajornartorsiuteqarnermik pissuteqanngippat.

Suliffissaqanngitsoq sapaatit akunnerini 13-ini suliffeqanngikkallarnermi pisartagaqarnissaminut piginnaatitaavoq, pineqartoq sukkulluunniit suliartoqquneqarsinnaaguni. Pineqartoq suliffimmut innersuussutigineqartumut ornigutinngippat, taava pineqartoq sapaatit akunnerini sisamani suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqartinneqassanngilaq. Taamaakkaluartorli suliffissaqanngitsup piginnaatitaaffigiuarpaa sapaatit akunnerini 13-ini suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqartinneqarnissani.

ikiorsiissutisianik pisartagaarutsinneqarnerup suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarunnaarneq kingunerineq ajorpaa imaannerullunili suliffeqanngikkallarnermi pisartagaqarnissaata kinguartinneqarnera.

Suliffissaqanngitsoq angerlartinneqaannartorluunniit iliuuseqarnissamut pilersaarusioqataanngippat, tamannalu nammineq pisuussutigippagu piginnaanngorsaqqinneqarnissamillu isumaqatigiissut sapaatit akunnerisa sisamat kingorna malinngippagu, taava suliffissaqanngitsoq angerlartinneqaannartorluunniit sukkulluunniit suliartorsinnaasutut naatsorsuutigineqarunnaassaaq, taavalu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit tunniunneqartarnerat unitsinneqassalluni suliffissaqanngitsorlu angerlartinneqaannartorluunniit pisortat ikiorsiissutaannik pisartagalinnut nuunneqassalluni.

§ 12-imut

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit akileraarusigaapput SIK-llu isumaqatigiissutai malillugit akissarsiaat minnerpaamik 90%-iattut annertussuseqarluni. ikiorsiissutisiassap naatsorsornera pisarpoq sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini akissarsiat allagartaat ataatsimut katinnerisigut. Akunnerit suliffiusimasut 180-it inorpagit suliffissaaleqisoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisinissamut pisinnaatitaaffeqanngilaq. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit inunnut tamanut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisinissamut pisinnaatitaasunut tunniunneqartassaaq, taamaalilluni kikkut tamarmik assigiimmik ikiorserneqarlutik pilersuisutut inissisimanerat maannamullu isertitat annertussuserisimasaat apeqqutaatinnagit.

Ikiorsiissutisiap naatsorsorneqarnera pisarpoq akunnerit suliffiit sulisimanermut allagartat malillugit katinnerisigut, sap. akunnerisa 13-it kingulliit iluanni. Akunnerit suliffigisimasat 182-it ataassimappatigit, taava suliffissaqanngitsoq sulisoqarnermi ikiorsiissutisisinnaanngilaq.

Kisitsisit katinnerini akunnerit suliffiusimasut 182 aamma 520-it akornaniippata (sap. akunneri 13-it sap. akunneranut akunnerit 40-it) taava sapaatip akunneranut agguaqatigiissillugu akunnerit naatsorsorneqassapput. Kisitsisit katinnerini akunnerit 520-it sinnerneqassagaluarpata sapaatip akunneranut akunnerit 40-t taava tunngavigineqassapput. Tamatumunnga aamma oqaatigineqassaaq uani eqqartorneqarmata sinaakkutissat qaffasinnerpaaffiat.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiat annertussusiat ullormit saaffiginniffimmit siullermiit naatsorsorneqassaaq aammalu suliffissaqannginnerup iluani tamakkiisumik atorneqassalluni. Taamaalilluni suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiat annerpaamik sap. akunnerini 13-ini tunniunneqarsinnaavoq, tak. § 7, imm. 2 aamma § 8, imm. 4.

Pineqartoq assersuutigalugu sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini akunnerni 195-ini sulisimappat, taava akunnernut taamaallaat 195-inut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarsinnaavoq. Akunnerit 195-it sapaatit akunnerinut 13-inut agguarneqassapput, pineqartorli sapaatit akunnerini suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarfigisaani annerpaamik akunnernut 15-inut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarsinnaalluni.

Sapaatit akunnerisa 13-it iluanni suliffissaaruttoq sulinngiffeqarsimappat, taava sulinngiffe-qarnerup nalaa nalinginnaasumik sulinertut naatsorsuutigineqassaaq.

Sapaatit akunnerini ataannartuni marlunni suliffissaaleqinermi suliffissaaleqisoq suliffeqan- ngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqassaaq ullut 14-ikkaarlugit. Suliffissaaleqinermi sapaatit akunneri marluk ataallugit sivisussusilimmi, taava suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaq tunniunneqassaaq kommuunimiit akissarsiat nalinginnaasumik tunniunneqarfianni.

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiat suliffissaaleqisup konto-anut ikineqassapput.

Akunnermut akiliutip annertussusia nutaaq saqqummiussereernerup kingorna ataa-sinngornermi siullermiit atuutilissaaq, taamaalilluni suliffeqanngikkallarnermi ikiortisiaqareersut iluarsineqartariaqaratik.

Ukiuni nutaamik isumaqatiginninniarfiusuni nalunaaquttap akunneranut akissarsiassaq aatsaat isumaqatigiissutip atsiorneqareerneqarnerata kingorna saqqummiunneqartassaaq. Tamatuma pinissaata tungaanut akiusimasoq atorlugu sulisoqarnermi ikiorsiissutisiaqartitsisoqassaaq.

§ 13-imut

Inuk suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnissamik qinnuteqartoq aningaasaqarnermut, inuttut isumaginninnermilu pissutsinik, inuup suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarnissamut pisinnaatitaaffeqarneranut pingaaruteqarsinnaasunik, kommunalbestyrelsimut paasissu-tissiinissaminut pisussaatitaavoq. Paasissutissiinissaminut pisussaatitaanera taamaallat attuumassuteqarpoq paasissutissat kommunalbestyrelsimit pigeriikkat allannguuteqarsimappata. Tamatumunnga tunngatillugu oqaatigineqassaaq paasissutissiinissamut pisussaaffinnut aamma ilaammata taarsiiffigitissimanerit assigisaalluunniit nalunaarutigineqarnissaat, suliffissaaleqisup § 14 malillugu kommunalbestyrelsimut nalunaarutigisassai.

Aamma kommunalbestyrelsi oqartussanut allanut paasiniaasinnaavoq suliaq paasilluarumallugu, taamaalilluni pissutsit suliffissaaleqisup suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisiaqarsinnaajunnaarsinneqarneranut pissutaatinneqartut nalilersorluarsinnaajumanerullugit. Paasissutissanik piniarsinnaanermut periarfissaqarumanermut tunngavilersuutigineqarpoq, suliffeqanngikkallarnermi pisartagaqarnissamut pisussaaffeqarani pisartagaqartitsinissap pinngitsoortinneqarnissaa. Inatsilli alla tamatumunnga akornusiippat kommunalbestyrelsi oqartussaniit allaniit paasissutissanik pissarsisinnaanngilaq. Taamaalilluni paasissutissanik pissarsiniarnermi nipangiussaqarnissamut pisussaaffik imaluunnit nalunaarsuinermi najoqqutassaat il.il. eqqarsaatigineqassapput.

§ 14-imut

Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit utertinneqassapput tigusartagaqartoq piffissami tassani siunertallu assinganut taartisiaqarsimappat, pisumummi ataatsimut marloriaammik tapisiaqartoqartussaanngimmat. Utertitsilluni akiliineq pisortanut akiitsut akilernissaat pinngitsoornissaallu pillugit inatsisartut peqqussutaanni maleruagassat malillugit pissaaq.

Tamatumunnga tunngatillugu taarsiissutit tassaapput taarsiiffigitittup sulinermi akornu-sersimaneq pillugu sillimmasiisarfimmiit, sillimmasiisarfinniit imaluunniit eqqartuussiviup aalajangiinera tunngavigalugu, pissarsiarisimasai.

Aalajangersagaq annerusumik atuuttassaaq nappaat kingusinnerusukkut sulinermi ajoquser-nertut akuerineqarpat, imaluunniit sulinermik inuussutissarsiuteqartoq kingusinnerusukkut piffissami soraarfiusumi akissarsitinneqarpat, aallaqqaammut isummerfigineqartumit sivisunerusumik.

Aalajangersagaq aamma akiliisinnaajunaarnermi atorneqassaq pigisat tunngavigalugit akissar-sisitsisoqarsinnaalluni.

§ 15-imut

Eqqunngitsoq tunngavigalugu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisoqarsimappat suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit utertillugit akilersinneqarnissaannut kommunalbestyrelsip piumasaqarsinnaaneranut aalajangersagaq periarfissiivoq, suliffissaaleqisoq peqqussummi § 13-imi piumasaqaatigineqartutut paasissutissiisimanngippat.

Tamatuma saniatigut suliffeqanngikkallanermi ikiorsiissutit eqqunngitsumik tunngaveqartumik tunniunneqarsimappata kommunalbestyrelsi utertitsilluni akileeqqusinissamik aalajangiisinnaavoq.

"Nalunngikkaluarlugu" isumaqarpoq inuk kommunalbestyrelsimut kukkusumik imaluunniit amigartunik paasissutissiisimasoq.

Paasissutissanik kukkusunik peqartoqartoq kommunalbestyrelsip ilimagippagu paasissutissat qanoq ilumoortiginersut kommunalbestyrelsip misissussavaa.

§ 16-imut

Kommunalbestyrelsit ataasiakkaat suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisitsinermi aningaasartuuteqartuupput. Aningaasat kommuninut tunniunneqartarput kommuninut ataatsimoortumik ikiorsiissutit aqqutigalugit.

Kommuuni najugaqarfigisaq pissutsini ataasiaakkaani pisussaavoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit tunniutissallugit.

Suliffissaaleqisoq angerlartinneqaannartorluunniit kommuunini iliuusissatut pilersaarusioreersimappat, aammalu suliffissaaleqisoq angerlartinneqaannartorluunniit kommuunimut allamut nuuppat, taava kommunip nuuffigisap suliffissaqanngitsup angerlartinneqaannartulluunniit iliuusissaatut pilersaarusiaq kommuunimit nuufigisaaniit pissarsiarissavaa. Iliuusissatut pilersaarutip allanngortinneqartariaqarneranut kommunimi nuuffigineqartumi atukkat pisariaqartitsilersut pissutigalugit naleqqussaasoqassaaq. Tamatuminnga piumasaqartoqarneranik tigusisoqarnerata kingorna ingerlaannartumik iliuusissatut pilersaarut kommunimit qimanneqartumiit kommunimut nuuffigineqartumut nassiunneqassaaq.

Taamaaliortoqartassaaq iliuusissamut pilersaarusiornermi aningaasartuutit millisarumallugit aammalu suliffissaaleqisoq kommunimut allamut nunnermini iliuusissatut pilersaarummik aallaqqaataaniit suliaqaqqunagu.

§ 17-imut

Qinnuteqartoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaatitaassanersoq, pisartagaqarsinnaajunnaarallassanersoq aamma suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik tiguneqarsimasunik utertitsilluni akiliisitaassanersoq kommunalbestyrelsip aalajangiineri suliassanngorteqqinneqarsinnaapput Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut.

Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut suliassanngortitseqqinnissamut piffissarititaapput sapaatit akunneri sisamat, kommunalbestyrelsip aalajangiinerata suliassanngorteqqinniakkap tiguneraniit.

§ 18-imut

Inatsisartut peqqussutaat manna 1. juli 2006-imi atuutilissaaq. Inatsisartut peqqussutaata atuutilersinnerani annertussusileriikkamik ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 12. november 2001-imeersoq aamma Suliffeqalernissamut piareersimanissaq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 42, 14. december 2001-imeersoq atorunnaarsinneqassapput.

Inuit ulloq 30. juni 2006-imi annertussusileriikkamik ikiorsiissutisisartut annertussusileriikkamik ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 12. november 2001-imeersoq naapertorlugu ulloq taanna tikillugu pisinnaatitaaffeqartut nalunaaquttap akunnerinut naapertuuttumik ikiorsiissutisissapput. Nalunaaquttap akunneri taakku ikiorsiissutisinissamut tunngaviussapput § 12, imm. 2 malillugu nutaamik naatsorsuinissamut piumasaqaatit naammassineqarnissaasa tungaanut.