27. april 2005

UPA 2005/15

 

Naalakkersuinikkut sulinermut
aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu
Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanut
Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartunut ilaasortaq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit, siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Ole Dorph, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Enos Lyberth, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Ellen Christoffersen, Atassut
Inatsisartunut ilaasortaq Marie Fleischer, Demokraatit

 

Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata UPA 2005-mi siullermeerinerup kingorna siunnersuut oqaaseqaatitai ilanngullugit misissuataarpaa.

Tunuliaqutaq.

Siullermeerinerup nalaani siunnersuut naalakkersuinikkut partiinit amerlasuunit tapersersorneqarpoq. Siunnersuulli Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliamut innersuunneqarpoq, pingaartumik eqquutsitsiniarnermi periarfissat inatsimmiittut naammaginartutut isigineqarsinnaanersut misissortikkumallugu. Matuma saniatigut nalunaarut naatsorsuutillu kukkunersiukkat tunniunnissaannut piffissaritinneqartoq pillugu oqaaseqaateqartoqarpoq.

Tulliuttutut apeqqutit taaneqartut qineqqusaarnermut tapiissutinut tunngasut taamaallaat Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliamit nalilersuiffigineqassapput (inatsisip § 6-ia), tassa inatsimmik allannguineq inatsisartuni sulinermut ukiumoortumik tapiissuteqartarnermut tunngassuteqanngimmat (inatsisip §§-iini 2-mit 4-mut).

Inatsisip eqquutsinneqarnissaanut periarfissat pillugit.

Qineqqusaarnermut tapiissutinik tigusaqareernerup kingorna nalunaarutip naatsorsuutillu kukkunersiukkat nassiunneqarnissaannut piffissaliussatut pisussaaffimmut atatillugu eqquutsitsiniarnermi periarfissat pioreersut tulliuttut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap tikkuassallugit kissaatigaa:

1) Nalunaarut naatsorsuutillu kukkunersiukkat nassiunneqarsimatinnagit tapiissutitut tunniunneqarsimasut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit uterteqqinneqarnisssaat pillugu Naalakkersuisut aalajangiinissamut periarfissaat, inatsisip § 9-ani, imm. 3-ata naggaserneqarnini ilanngullugu periarfissippaa. Taama qisuariarnerup partiit sakkortuumik eqqorsinnaavai paa-sinartuuvorli aammalu tapiissutit sumulluunniit atugassanngorlugit tigusisumut tunniunneqarneq ajormata, tunaartarineqartumulli inatsimmit aalajangerneqartumut atorneqartussaallutik.

2) Tamatuma saniatigut, piffissaliussaasumik qaanngiilaarnerit minnerpaagaluilluunniit, partiip uppernassusaanik aningaasaqarnikkut inatsisitigullu apeqqutinut tunngasutigut mianerisaqartariaqarlerneranik innuttaasut akornanni pitsaanngitsumik oqallisiginnilernermik nassataqaratarsinnaasoq naalakkersuinikkut partiit il.il. naatsorsuutigisariaqarpaat. Tamanna qularnanngitsumik pinaveersaartitsinermik sunniuteqarumaarpoq.

Pissutsinut taakkartorneqartunut piffissaliussamillu qaanngiinerusinnaasunut innuttaasut qisuariaatigisinnaasaat tunniussinissamut piffissaliussap eqquutsinneqarnissaanut naammaginartumik qulakkeerinnittuusinnaasut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Siumumit, Inuit Ataqatigiinnit Demokraatiniillu sinniisuutitaasut isumaqarput. Taamaattoqarsimatillugu utertitsinissamik piumasaqaateqartoqarsinnaasariaqartoq Naalakkersuisut saqqummiussissutiminni erseqqissarpaat. Taamaalilluni uppernarsaasikkamik siunnerfigineqartoq malillugu qineqqusaarnermut tapiissutit tunniunneqartut atorneqartarnissaat, Naalakkersuisut aamma ajunngitsumik qulakkeersinnaagaat ataatsimiititaliami amerla-nerussuteqartut isumaqarput.

Matuma saniatigut piffissaliunneqartumik qaanngiisoqartillugu pinerluuteqarsimasutut pine-qaatissinneqarsinnaanermut toqqammavissiisoqarnissaa aamma mattunneqarsinnaanngilaq. Akiliisitsisinnaaneq uterteqqusinissamik piumasaqaateqarsinnaanermik siusinnersukkulli piumasaqaataasumut sanilliukkaanni, partiit inatsimmik eqqortitseqqissaarnissaannut aalajangiisuusumik malinninnissaannut piumassuseqalersitsinaviarunanngilaq. Taamaattumik piffissaliussanik qaanngiinernit, pisut ilaanni paatsoornermik il.il. imaluunniit tunniussivissatut ulloritinneqartup eqqummaariffiginninneqannginnerinnaanit pisinnaasarmata pinerluuteqarnertut isigineqartalernissaat pisariaqanngitsoq amerlanerussuteqartut isumaqarput.

Nalunaarut naatsorsuutillu kukkunersiukkat tunniunneqarfissaannik piffissamik qaanngiisut ersarissumik akerlilerneqarsinnaanngitsumillu inatsisitigoortumik kinguneqaatissinneqarsinnaasariaqartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartoq Atassutip sinniisuutitaa isumaqarpoq. Qisuariaataasartut ilusaat pioreersut unioqqutitsinernut naammaginartumik qisuariarnissamut qulakkeerissutaanngitsut ikinnerussuteqartoq isumaqarpoq, tassa Naalakkersuisut eqqoriaanerinnakkut tapiissutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit utertinneqarnissaannut piumasaqarsinnaanertik annertuumik inatsisinik unioqqutitsi-sunut taamaallaat kingullertut atorsinnaammassuk.

Partiit naatsorsuutaasa piffissaq tunniunneqarfissaat pillugu.

Nalunaarut naatsorsuutillu kukkunersiukkat tunniunnissaannut Nalakkersuisut ukiumik ataatsimik piffissaliinissamik siunnersuutigisaannut, maannamut qaammatinik pingasunik piffissaliinermut sanilliullugu sivisunerusutut isigineqarsinnaasumut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Siumumeersut, Inuit Ataqatigiinneersut Demokraatineersullu isumaqataapput. Piffissaliunneqartulli sivisussusaa allaffissornikkut inuiaqatigiinniluunniit allatigut pitsaanngequtinut attuumassuteqanngitsutut oqaatigineqarsinnaavoq. Tassunga atatillugu eqqaasitsissutigineqassaaq, tapiissutit tunniunneqareernikuummata piffissaliunneqartoq taamaallaat siunertarisamut atorneqarsimanerinik nakkutilliinerinnaammat aammalu Namminersornerullutik Oqartussat naapertuutsitsinnginnerit patsisaallugit nalinginnaasumik tapiissutit utertinneqarnissaannik piumasaqarnissartik naatsorsuutigikkajunngikkaat. Sanilliussissutitut ilan-ngunneqarsinnaavoq akileraaruseriffiup nakkutilliinermik iliuuserisartakkanik, ukioq akileraarusiiffiusoq ukiumik ataatsimik ilami ukiunik arlallinnik qaanngiutereeraluaraangataluunniit ingerlassinnaasarmat, tamanna nalinginnaasumik akuerisaavoq. Taamaattumik Naalakkersuisut piffissaliussaasussatut siunnersuutaannut nangaassuteqarnissamut amerlanerussuteqartut patsisissaqanngillat.

Nalunaarutip naatsorsuutillu kukkunersiukkat qinersinermiit amerlanerpaamik qaammatit arfinillit qaanngiunnerini tunniunneqartariaqartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartoq Atassutip sinniisuutitaa isumaqarpoq. Tapiissutit unioqqutitsinertaqanngitsumik atorneqarsimanerinut uppernarsaammik pisariaqartumik saqqummiussinissamut partiit il.il. piffissaliinerup taama ittup tamakkiisumik periarfississavai.

Inassuteqaat.

Matuma kingorna inatsisissatut siunnersuutip ilusimisut iluseqartup aappassaaneerinninnermi akuersissutigineqarnissaa ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Siumumit, Inuit Ataqatigiinnit Demokraatineersullu sinniisuutitaasa inassutigaat.

Inatsisissatut siunnersuutip akuersissutigineqarnissaa sioqqullugu ikinnerussuteqartut inassuteqaataannut naapertuuttumik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussissasut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup Atassutip sinniisuutitaata inassutigaa.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Ane Hansen, Siulittaasoq
Ole Dorph		Ellen Christoffersen
Enos Lyberth		Marie Fleischer