20-06-2005

FM 2005/19

 

Peqqussutissatut siunnersuummut nassuiaatit

 

Nalinginnaasumik nassuiaatit

1. Aallaqqaasiut

Nakorsaatinik uninngasuutit ukiuni kingullerni tallimani misissorlugit nakkutigineqartarnerisa ersersippaat taakkuninnga misissuisarnerni isumannaatsuunissamut tunngasut naammassineqartarsimanngitsut. Tamanna pineqartumi maleruagassat nalornisoorutigineqartarsimanerannik pissuteqarajuppoq. Sumiiffiit ilaanni qallunaat maleruagassiaat sulinermi atorneqartarsimapput sumiiffinnili allani malinneqartarsimanatik. Taamaattumik Peqqissutsimut Pisortaqarfimmi aalajangiunneqarpoq nakorsaatit pillugit inatsit nutarterlugu, pisariillisarlugu ataqatigiinnerulersillugulu suliaq aallartinneqassasoq. Taamaaliornikkut inatsisinut tunngasut inunnut inatsisinik maleruaatitsisussanut paasiuminarnerulersinneqassapput passunnissaallu oqinnerulersinneqassalluni.

Tamatuma inerneraa peqqussut manna, ilaatigut tassani pineqarlutik nakorsaatit nioqqutissiarinissaat, akuersissutiginissaat, passunnissaat agguaassisarnerlu pillugit maleruagassat. Tamatuma saniatigut peqqussummi pineqarput susassaqarfinni assigiinngitsuni maleruagassat erseqqinnerusut aalajangersornissaannut Naalakkersuisut arlalinnik pisinnaatitaanissaat. Tamatuma pineqartumi nunani tamalaani ineriartornermut malinnaanissaq oqinnerulersissavaa.


2. Peqqussutissatut siunnersuummi pingaarnernut nassuiaatit

Nakorsaateqarnermut tunngasutigut siunissami aaqqissuussinissaq maannakkut oqartussat aaqqissuussaanerannut annertuumik eqqaanartuussaaq, tassa Naalakkersuisut allaffissornikkut pingaarnertigut aalajangiisassallutik. Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliaq Kalaallit Nunaanni nakorsaatit atorneqarnissaat pillugit pingaarnertigut siunnersuisussaavoq. Nakorsaatinik eqqussuinermut, agguaassinermut passussinermullu atasunik nuna tamakkerlugu ingerlatsineq Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup isumagissavaa, ulluinnarnilu allaffissornikkut suliassat amerlanersaat Peqqissutsimut Pisortaqarfimmiissallutik uumasunullu tunngasut Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmiissallutik. Peqqussummi inatsisitigut tunngavissiissutigineqarpoq uumasunut nakorsaatit pillugit maleruagassat, piffissat uninngatitsigallarfiit aammalu nakkutilliinissamut iliuusissat pillugit maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqartarnissaat.

Peqqussutissatut siunnersuummi aamma aaqqissuussaanikkut annikitsunik ataasiakkaanik allannguinissaq siunniunneqarpoq, annerusumik nakorsaatinut tunngasutigut Namminersornerullutik Oqartussat suliaasa erseqqinnerusumik nassuiarneqarnerisa agguataarneqarnerisalu kingunerisaannik. Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliaq nukittorsarneqassaaq ilaatigullu Naalakkersuisunut akuerisassanngorlugit nakorsaatit pillugit inassuteqartarnissaq suliassarilissallugu. Ataatsimiititaliaq allattoqarfeqalissaaq, nakorsaatileriffimmik, aalajangersimasunik suliassanik namminerisaminik isumagisassaanik aamma tunineqarsinnaasussamik. Nakorsaatileriffik aallaaviatigut Peqqissutsimut Pisortaqarfimmi inissinneqassaaq, pisariaqartitsisoqarneratigulli avissaartinneqarsinnaassalluni imaluunniit kingusinnerusukkut nuunneqarsinnaassalluni.

Maannamut nakorsaatit nioqqutissiarineqartarnerat akuersissutigineqartarnerallu inatsimmi nr. 327-mi 26. juni 1975-imeersumi kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartartumi iluarsiivigineqartarsimavoq. Inatsit nakorsaatit pillugit qallunaat inatsisigaat pisoqaangaatsiartoq immikkuualuttortalersugaalluartorlu arlaleriarluni allanngortinneqartarsimasoq. Allannguutaasartut kingulliit – Danmarkip Den Europæiske Unionimi ilaasortaanera pissutaalluni akulikitsunik allanngortinneqartariaqartarsimasoq – Kalaallit Nunaannut amerlasuutigut naleqqupallaartarsimanngilaq.

Kalaallit Nunaanni napparsimmaveqarfinnut nakorsaatit suulluunniit eqqussorneqartut pisarput napparsimmaveqarfiit aammalu pilersuisut qallunaajusut akornanni isumaqatigiissutit tunngavigalugit, pingaartumik Herlevimi Centralapoteket (Københavns Amts Sygehusvæsen) kiisalu assersuutigalugu Statens Serumsinstitut aamma Landbohøjskolen. Tamanna tunngavigalugu Kalaallit Nunaat maannamut ajornartorsiuteqartarsimanngilaq suliffeqarfiit nakorsaatillu il.il. misissorneqartarnerat akuersissutigineqartarnerallu eqqarsaatigalugit. Tassa Kalaallit Nunaata nakorsaatit pitsaassusiat isumannaatsuunerallu pillugit qallunaat nakkutilleeriaasiat akuerseriaasiallu iluaqutigisimavaa aammalumi pinngitsoorsinnaasimanagu.

Nakorsaatit akuersissutigineqartarnerat maanna Naalakkersuisunit akisussaaffigineqalissaaq Nakorsaatit pillugit Ataatsimiititaliamit inassuteqareernikkut. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat qallunaat nakkutilleeriaasiannik akuerseriaasiannillu isumalluutaarutissaaq, taamaalillunilu nakorsaatit ullumikkumut naleqqiullugu pilersuisunit allaneersut siunissami eqqunneqarsinnaalissapput.

Inatsimmi atuuttumi ilaatigut pineqarput nakorsaatit pissarsiariniarneqarnissaat tunniunnissaallu, nakorsaataasiviit aaqqissuunnissaat aammalu napparsimmaviit immikkoortortaanni, angerlarsimaffiit paaqutarinniffiusut il.il. nakorsaatinik pissarsiniartarnerat passussisarnerallu pillugit nalunaarutit arlallit qangali Danmarkimi atorunnaareersut. Peqqussutissatut siunnersuummi pineqarput nakorsaatit passunnissaat pillugit maleruagassat pingaarnerit ilaat, ilanngullugit nakorsaatit pisiniarfinni pisiarineqarsinnaasut aammalu nakorsaatit nakorsanit innersuussutigineqartartut. Peqqussutissatut siunnersuummi aammattaaq pineqarput aalajangersakkat assigiinngitsut arlallit ilaatigut nakorsaatit pissarsiariniarnissaat passunnissaallu pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissamut Naalakkersuisunut inatsisitigut tunngavissiisut. Nalunaarutip taamaattup taarsissavaa Kalaallit Nunaanni nakorsaatit pissarsiariniarnissaat passunnissaallu pillugit Sundhedsstyrelsip ilitsersuutaa 15. november 1986-imeersoq (nakorsaatilerinissamut ilitsersuut), inatsisinik atortitsinermi tunngavippiaasimasoq agguaassisarnermi atorneqartareernikuusoq.

Uumasunit nerisassiat avammut tunineqarnissaat pillugu Kalaallit Nunaata qanittukkut EU-mik isumaqatigiissuteqarnissamik anguniagaqarnerani erserpoq aqutsinissamut periarfissat naleqquttut amigaataanerat pissutaalluni pitsaassusissap qulakkeernissaa pillugu EU-mit piumasaqaatip pisarialimmik piviusunngortinnissaanut aporfiusoq, soorlu uumasunut nakorsaatiliat misissornissaannut periaasissat kiisalu uumasut avammut tunisassat timaanni nakorsaatit sinnerinik akullit uninngatikkallarnissaannut piffissaliussat. Nakorsaatit passunnissaat pillugit maleruagassat aammattaaq uumasut nakorsaataannut atuupput, tamatumali saniatigut peqqussutissatut siunnersuummi aammattaaq pineqarput nakorsaatit taamaattut isumannaatsuunissaannik piumasaqaatit kiisalu susassaqarfimmi tassani akuersisarnikkut misissuisarnikkullu periaatsit pisariaqartut Naalakkersuisut aalajangersaanissaannut inatsisitigut tunngavissat.

Peqqussutissatut siunnersuummi aammattaaq nakorsaatit piseqqusaarutigineqartarnerat pillugu maleruagassat pingaarnerit arlallit saqqummiunneqarput. Taakku nalunaarutissami Naalakkersuisut suliarinissaanut inatsisitigut tunngavissaqarfigisaani itisilerneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Inatsisartut peqqussutaanni Naalakkersuisut arlalinnik nalunaarusiornissaat periarfissiissutigineqarpoq taakkulu ilaat taassuma atorneqarfissaa qulakkeerniarlugu peqqussutip atuutilersinnissaanut peqatigitillugu suliarineqassapput atortuulersinneqassallutillu. Peqqussut peqatigalugu nalunaarutit makku atuutilernissaat naatsorsuutigineqarpoq:


3. Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu pisortanut kingunissai

Nakorsaatit pillugit peqqussutip nutaap akuersissutigineqarneranut atatillugu naatsorsuutigineqarpoq nakorsaatit pillugit saaffiginnittarnerit amerlinissaat, peqataanillu nalunaarutit ingerlaavartumik suliarineqartarnissaannut iluarsaattarnissaannullu, Lægemiddelkomiteen-ip allaffissorneranut kiisalu nakorsaatit pisiassat akiisa aalajangertarnissaannut sulisunik amerlanernik pisariaqartitsilernissaq. Ataatsimut isigalugu Peqqissutsimut Pisortaqarfimmi inatsisilerituup ataatsip ukiumut suliassaasa 0,33-imik ilaneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Peqqissutsimut Pisortaqarfiup ataatsimoortumik aningaasartuutai, aningaasartuutit sulisunut attuumassuteqartut ilanngullugit ukiumut 220.000 kr.-nik amerlassuseqarput maannalu akuersissutinit tiguneqassallutik.

Nakorsaatit pillugit peqqussutip nutaap eqqunneqarnerata peqatigalugu kingunerissavaa, Nuummi Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup amerlanernik suliassaqalernera. Nakorsiartarfiup nakorsaataasivia ilaatigut nuna tamakkerlugu arlalinnik suliassaqalissaaq. Suliassat nutaat ilaatigut ilagilissavaat nakorsaatinik qitiusumik pisiniarnermut akisussaaffik, nakorsaatit naatsorsoqqissaarnerisa ukiumoortumik suliarineqartarnerat, nakorsaatinut pisiassanut akigitinneqartut, pisiassat suunerinik misissuisarnerit, niuertarfinnut akuersissuteqarnerit, sinerissamut misissuiartorluni angalanerit kiisalu nakorsaatinut akisussaasunut siunnersuineq ilitsersuutinillu suliaqarneq. Ataatsimut isigalugu Nuna tamakkerlugu nakorsaataasivimmi Nuummiittumi nakorsaasiortumut ataatsimut ukiumut 0,66-imik ilasisoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Nakorsiartarfimmut ataatsimoortumik aningaasartuutit, aningaasartuutit sulisunut sinerissamullu angalanermut attuumassuteqartut ilanngullugit ukiumut 530.000 kr.-nik amerlassuseqarput maannalu akuersissutinit tiguneqassallutik.

Suliassaqarfinni allani:


4. Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu inuussutissarsiuteqarnermut kingunissai

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiuteqarneq sunnerneqarumaarpoq, tassami nakorsaatit pillugit inatsisip allanngortiterneqarnerani siunertat ilagimmassuk Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni uumasut pillugit isumaqatigiissutip inatsisitigut iluarsineqarsimanissaa. Tamatumali kinguneriumaagai naatsorsorneqarsinnaanngillat, isumaqatigiissutip imarisassai maannakkut ilisimaneqanngimmata. Isumaqatigiissutit nunanut allanut tunisartakkanut qanoq sunniuteqarnissaat naatsorsorneqarsinnaanngillat, tunisat apeqqutaassammata.


5. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunissat

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu tunngasutigut kinguneqartitsissanngilaq.


6. Innuttaasunut allaffissornikkut kingunissat

Siunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut kinguneqartitsissanngilaq.


7. Kingunerisinnaasat annertuut allat

Siunnersuut kingunerisinnaasanik annertuunik allanik nassataqassanngilaq.


8. Naalagaaffeqatigiinnermut aamma namminersulivinnermut tunngasut

Allannguut Lægemiddelstyrelsimik suleqateqarnermut allannguissaaq Kalaallit Nunaat siunissami nammineq nakorsaatinik akuersisalertussaammat.


9. Oqartussat kattuffiillu tusarniaaffigineqarnerat

Peqqussutissatut siunnersuut ukununnga nassiullugu tusarniutigineqarsimavoq:

Naalakkersuisut Allattoqarfiat, Inatsisileriffik, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik, Nersutinut tunngasunut immikkoortortaqarfik, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Kalaallit Nunaanni Kisitsisinik Naatsorsueqqissaartarfik, Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfik, Dronning Ingridip Napparsimmavissua, Peqqissaaveqarfinnik Aqutsivik, Peqqissaanermik Ilinniarfik, Kalaallit Nunaanni Nakorsaatit pillugit Ataatsimiititaliaq, Nuummi nakorsaataasivimmi nakorsaasiortuuneq, KANUKOKA, KANUNUPE, Pituffimmi Innuttaasut isumalioqatigiissitaat, Kalaallit Nunaanni Nakorsat Peqatigiiffiat, Kalaallit Nunaanni kigutit nakorsaasa peqatigiiffiat, Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit (PPK), Kalaallit Nunaanni Peqqissaasut Kattuffiat (PK), Kalaallit Nunaanni sulisitsisut Peqatigiiffiat, Mittarfeqarfiit, Sulisitsisut kattuffiat ILIK, Air Greenland, Arctic Umiaq Line A/S (Umiarsuaatileqatigiit), Kalaallit Nunaanni Brugsenit (KNB), Pilersuisoq, Greenland Contractors, Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Sinniisoqarfia, Kalaallit Nunaanni Politimesteri, KAS Centralapoteket, Inatsisit atuutsinnerannut ministeriaqarfik, Nunap Iluani Pissutsinut Peqqinnissamullu ministeriaqarfik, Peqqinnissaqarfimmik Aqutsisoqarfik, Nakorsaatit pillugit Aqutsisoqarfik, Inuussutissat pillugit ministeriaqarfik, Inuussutissanut Pisortaqarfik, Illersornissamut ministeriaqarfik, Kangilinnguani Sakkutooqarfik, Danmarkimi Nakorsaataarniat Peqatigiiffiat, Danmarkimi Nakorsaasiortut peqatigiiffiat aamma farmakonomit peqatigiiffiat.

Makku akissuteqanngillat: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik, Dronning Ingridip Napparsimmavissua, Peqqissaanermik Ilinniarfik, Kalaallit Nunaanni Nakorsaatit pillugit Ataatsimiititaliaq, KANUNUPE, Kalaallit Nunaanni Kigutilerisut Peqatigiiffiat, Kalaallit Nunaanni Peqqissaasut Peqatigiiffiat, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, Mittarfeqarfiit, Air Greenland, Arctic Umiaq Line A/S (Umiarsuaatileqatigiit), Kalaallit Nunaanni Brugsenit, Greenland Contractors, Inatsisinik atortitsinermut Ministeriaqarfik, Nunap iluani pissutsinut Peqqinnissamullu Ministeriaqarfik, Inuussutissanut tunngasunut Ministeriaqarfik aamma Kangilinnguani Sakkutooqarfik.

Tusarniaanermut atatillugu peqqussummi annikinnerusunik allannguutit ilanngunneqarput. Ilaatigut arlalinnit kissaateqartoqarneratigut "peqqissaanermik suliallit" pillugit nassuiaat ilanngunneqarpoq. Tamatuma saniatigut nassuiaatit aaqqissuunnerannut tunngasunik allannguutit mikisualuit ataasiakkaat ilanngunneqarput.

 

 

Peqqussutissatut siunnersuutip aalajangersagartaanut ataasiakkaanut nassuiaatit


§ 1-imut

Aalajangersakkami imm. 1-imiipput nakorsaatit nassuiaaserneqarnerat. Nassuiaammi pineqartut europamiut nakorsaatit pillugit peqqussutaanni EU-mi nassuiaatigineqartunut naapertuupput. Nioqqutissat taamaallaat inuit uumasullu timaannut akuliutsinneqartussat imaluunniit amermut ameraasamulluunniit sunniuteqartussat imaluunniit nioqqutissat timip atortuinut sunniuteqartussat aammalu inuit uumasullu nappaataannut katsorsaanermut pinaveersaartitsinermulluunniit naleqquttut nakorsaatitut naatsorsuutigineqarput, assersuutigalugu naartunerit pinaveersaartinnissaannut kipitinnissaannulluunniit nakorsaatit nakorsaatitut isigineqartut. Nassuiaat annertungaatsiartunut tunngavoq, assersuutigalugulu akiuussutissat, serummit hormonillu ilaatinneqarput.

Peqqussummi uumasunik kapuinissat serumilluunniit pineqanngillat tamakku naalagaaffiup ataani inissisimammata. Tassa uumasunut kapuutissat, serat assigisaasaluunniit nioqqutissiarinissaannut Inuussutissianut, Nunalerinermut Aalisarnermullu Ministeriaqarfimmit immikkut ittumik akuersissuteqarnissaq piumasaqaataavoq, takuuk uumasut nakorsaasa suliaat il.il. pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinnera pillugu peqqussummi § 24, imm. 2, soorluttaaq laboratoriat uumasut nappaataannik suussusersisarfiit pilersinnissaannut ingerlannissaannullu immikkut ittumik akuersinissaq piumasaqaatigineqartoq.

Peqqussummi aamma ilanngunneqanngillat inuussutissiat inuulluarniutillu, uumasut nerisassaat, nerisanut nerukkaatissanullu tapertat, ilanngullugit vitaminit mineralpræparatillu kiisalu nioqqutissiat ammip qaavatigut atugassiat kusassaatit, naak nioqqutissat taamaattut ilaatigut timip atorneranut sunniuteqartussatut oqaatigineqarsinnaagaluartut taamaalillutillu nakorsaatit nassuiaataasa ataannut inissinneqarsinnaassagaluartut.

Nakorsaatit akerliannik nakorsaatinut atortut timinut akuulersinneqartanngillat aammalumi nakorsaatitortitsinikkut, timip inuussutissaminik suliarinninneranut sunniuteqartitsinikkut imaluunniit tunillatsitsinaveersaarnikkut sunniuteqartaratik. Nakorsaatinut atortunut assersuutigineqarsinnaapput: kapuutit, kanylit, pilattaanermi atortut, qamutit kaassuartakkat. EKG-apparatit, ultralydsscannerit, tusartaatit, pacemakerit, siffiaasat, nerriviit pilattaaviit, kigutit nakorsaasa atortui sakkuilu, isarussat allarpassuillu. Aamma taaneqarsinnaapput mattutit (tarnutinik il.il. akusaanngitsut) aamma timikkut pinaarveersaartitsinermi atineqartartut, soorlu usuup puui pessarillu (aamma anisuup akuinik toqoraatitallit) kiisalu spiralit. Pisiniarnissamik Danmarkimik isumaqatigiissutit pissutaallutik nakorsaasarnikkut atortut ajornartorsiutitaqarput, soorlu pitsaassusissamik piumasaqaatit, isumannaatsuunissaq, sunniuteqarsinnaassuseq, suussutsit akuersissutigisarnerat, atortut assigisaasalu nakorsiartarfinni misilerarneqartarnerat, taakku toqqaannanngikkaluamik maleruagassaqartitaammata nakorsaatitigut atortut pillugit qallunaat inatsisaanni nr. 1046-mi 17. december 2002-meersumi.

Peqqussummi aporfissaqartinneqassanngillat qallunaat nunallu allamiut illersornissatigut atortulersuuteqarfii, umiarsuit sorsuutit sakkutuullu silaannakkut angallataasa Kalaallit Nunaanni suliaqarsinnaanerat nakorsaatit akuersissutiginissaat pillugu qinnuteqarnissamik pisussaaffittaqanngitsumik nunamit angerlarsimaffigisamit nassatat pissarsiarineqartussalluunniit. Sakkutooqarnermut aammalu kalaallit nakorsaatitigut aqutsinerannut pisariaqanngitsumik suliakkersuutaassaaq illersornissatigut sakkutuut ileqquusumik pissarsiariffigisartakkatik aqqutigalugit namminneq aporfissartaqanngitsumik pilersorsinnaassanngippata. Tassani pisariaqarpoq nakorsaatit eqqussukkat illersornikkut atortulersuuteqarfinni taamaallaat atorsinnaanissaat sumiiffinnilu sakkutuunit sakkutuujunngitsunillu pisariaqarpallu ilaqutaannit tikeraartiinillu atorneqarsinnaanissaat. Akerlianilli inuiaqatigiinnut eqqaamiuusunut nakorsaatinik nioqquteqartarnissaq tunniussisarnissarluunniit aalajangersakkami matumani inatsisitigut tunngavissaqartinneqanngilaq. Napparsimasup illersornissamut atortulersuuteqarfimmi katsorsarneqartup nakorsaatit tunniunneqartut nammineq atugassani "annissinnaavai".


§ 2-mut

Nakorsaataasivik nakorsaatinut susassaqarfimmi qitiusumik allaffissornikkut suliffeqarfittut pilersinneqarsinnaavoq. Suliffeqarfiup suliassaa pingaarneq tassaassaaq Nakorsaatit pillugit Ataatsimiititaliamut allattoqarfittut kiffartuussineq tassungalu tunngatillugu ataatsimiititaliaq nakorsaataasivimmut suliassiisinnaavoq. Peqqussut suliffeqarfimmut allanik suliassiisinnaanngilaq, Naalakkersuisulli nalunaarutit peqqussut manna malillugu pilersinneqartut aqqutigalugit nakorsaatileriffik allaffissornikkut suliassissinnaavaa, ilanngullugu suliat piareersarnissaat aalajangiinissamullu oqartussaanerit. Nakorsaatileriffik maannamut Peqqissutsimut Pisortaqarfimmi aalajangiisinnaasunik ingerlatsivilimmi kiisalu nakorsaatitigut inatsisinik nakkutiginninnissamut aserfallatsaaliisussatut pingaarnertigut akisussaasumi inissinneqarallassaaq. Ingerlatsinerup nakorsaatileriffimmik taaneqarneratigut (Peqqissutsimut Pisortaqarfittut taamaallaat taanagu) Peqqissutsimut Pisortaqarfimmi immikkoortutut aalajangersimasutut inissinneqarnissaa siunniunneqarpoq. Naatsorsuutigineqarpoq immikkoortortaq aalajangersimasunik suleriaaseqarlunilu suleqateqalissasoq, taamaalilluni Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliap allattoqarfikkut isumagineqarnera nakorsaatileriffimmullu suliakkiissutaajunnartut allat sapinngisamik allanngujuitsunik atugassaqartinneqarsinnaaqqullugit. Nakorsaatileriffimmik peqqussutikkut immikkut ittumik pilersitsinikkut immikkoortortap kingusinnerusukkut nuunneqarnissaa imaluunniit nammineernerulerluni ingerlalernissaa aamma ajornarunnaassaaq.

 
§ 3-mut

Aalajangersakkakkut Kalaallit Nunaannut Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliap atuuttup taartissaanik Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliamik pilersitsinissamut inatsisitigut tunngavissiisoqarpoq.

Manna tikillugu ataatsimiititaliaq Nuup nakorsaqarfiani nakorsaatinut ataatsimiititaliamik ulloq 22. februar 1978-imi pilersitsinneqartumit naggueqarpoq. Kalaalllit Nunaannut Ministeriaqarfiup peqqussuteqarnera tunngavigalugu ataatsimiititaliaq kingusinnerusukkut nakorsaatit pillugit nuna tamakkerlugu innersuussuteqartarnissaminut suliakkerneqarpoq nakorsaatit suut nappaatinut assigiinngitsut atorneqassanersut nalunaarsornissaannut. Nalunaarsuiffik tamatuma kingorna taaneqartalerpoq "Nakorsaatit pillugit najoqqutassiaq".

Ataatsimiititaliap nutaap ataatsimiititaliatoqqap suliai pingaarnertigut ingerlateqqissavai. Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliaq aalajangiisartuunani siunnersuisuussaaq, aalajangiisinnaatitaaneq Naalakkersuisuniissammat. Ataatsimiititalialli suliatigut siunnersuisarnera aalajangiisarnerni taakkunani annertuumik pingaaruteqartussaassaaq, minnerunngitsumik peqqussummi § 7, imm. 3 malillugu ataatsimiititaliaq inatsisit naapertorlugit tusarniaaffigineqartartussaammat. Taakku saniatigut ataatsimiititaliap suliatigut naliliisarnera ataatsimiititaliamiit inassuteqaataasartut tunngavigalugit aalajangiisarnissanut § 6-imi aamma § 7-imi pingaaruteqartussaapput. Tamatuma saniatigut Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliaq ilaatigut atuartitsinissamut pilersaarutit ilusilersornissaannut nakorsaatilerinermillu nakorsaatillu passunnissaannut atortunik atugassanik ilinniartitsinermi siunnersuisassaaq.

Nakorsaatit pillugit Ataatsimiititaliaq aamma nammineq suliniuteqarnermigut Naalakersuisunut siunnersuuteqarnissamut saaffiginninnissamullu periarfissaqarpoq. Matumani pineqarsinnaapput nakorsaatit passunnissaat, sumut atornissaat atugarinissaallu pillugit ajornartorsiutit taakku sunniutilimmik iliuuseqarfiginissaannut ataatsimiititaliap oqartussaaffii naammanngikkaangata.

§ 3-mi, imm. 4-mi Naalakkersuisut inatsisitigut tunngavissinneqarput ataatsimiititaliap katitigaaneranut suliaanullu, ilanngullugit ataatsimiittarnissat assigisaasalu erseqqinnerusunik maleruagassaqartinneqarnissaannut aalajangersaanissamut.


§ 4-mut

Ataatsimiititaliaq nakorsaatit pillugit najoqqutassiussaaq tamannalu pillugu tamanut ammasumik nalunaaruteqassalluni (nakorsaatit sorliit nappaatinut aalajangersimasunut atornissaannik innersuussutinik nalunaarsuiffiliussaaq), pituttuisuusussaanngitsumik, taamaallaalli maleruagassatut inissisimasussamik. Najoqqutassiassami siunertarineqassaaq nakorsaatinik atuinerup pisariillisarnissaa annikillisarnissaalu katsorsaanerup sunniuteqarluarnissaa, aningaasaqarneq, isumannaatsuunissaq katsorsaasarnermilu ileqquliussassat eqqarsaatigalugit, inuit nakorsaatinik innersuussisut najoqqutassap maleruarnissaanut pisussaatitaaffeqarnissaat pisariaqarmat. Taamaattumik imm. 2-mi pingaarutilimmik inassuteqarnernut unioqqutitsinnginnissamut iliuuseqarsinnaaneq periarfissaqartinneqarpoq. Taama pisoqartillugu ataatsimiititaliaq Nuna tamakkerlugu nakorsaataasivimmit imaluunniit inniminniisumit nassuiaataasumik oqaaseqaateqaqqusisinnaavoq.


§ 5-imut

Aalajangersakkap imm. 1-mi oqaaseq "nakorsaatinik passussineq" nassuiaateqarfigaa, tassa peqqussummi matumani tamanna pillugu malittarisassanik piumasaqaatinillu aalajangersimasunik ilanngussaqarmat. Passussineq pillugu oqaatsimi pineqarput nakorsaatip tiguneqarneraniit poortorneqarsimalluni napparsimasumut tunniunneqarnissaata tungaanut iliuuseqarfigineqartarnera. Imaappoq napparsimasup nakorsaatitornissaanut napparsimmaveqarfiup akisussaanera aalajangersakkami pineqanngilaq, tassa tamanna inummit peqqissaasutut sulialimmit suliaminut paasisimannittussatut akisussaaffigineqarmat. Uumasunut nakorsaat pineqartillugu passussinermik oqaariaaseq uunga killeqartinneqarpoq piffissamut nakorsaatit uumasumik piginnittumut tunniunneqarfigisaanut. Pisiniarfinnut tunngatillugu aalajangersakkami pineqarpoq piffissaq pisisup nakorsaammik tigusiffia.

Nakorsaatinik poortueqqinneq erseqqissumik oqaatigineqarpoq tamanna passusseriaasiusoq akuerisaasoq. Mikinernut poortueqqinneq, aamma atuisunut poortuineq ilanngullugu, Kalaallit Nunaanni qangali atorneqarluartuuvoq, tamannami atoruminartuullunilu aningaasartuutitigut sipaarutaasarmat. Poortueqqinnerli aamma kukkuluttortoqariataarsinnaanermut aammalu siunertaanngitsumik pisoqariataarsinnaanermut pissutaasinnaavoq. Taamaattumik nakorsaatinik poortueqqinnerup isumannaatsuunissaa eqqarsaatigalugu imm. 2-mut inatsisitigut tunngavissaq ilanngunneqarpoq, tassa nakorsaatinik pissarsiniartarneq passussissarnerlu pillugit maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut atortuulersissinnaammatigik. Maleruagassani ilaasariaqarput poortueqqinneq pillugu isumannaallisaanermik maleruagassat erseqqinnerusut.


§ 6-imut

Aalajangersagaq nakorsaasiorneq pillugu malittarisassaqartitsivoq. Maannakkut Kalaallit Nunaanni suliffissuarni nakorsaasiornermik ingerlatsisoqanngimmat, peqqinnissaqarfimmi sulisut uumasullu nakorsaat akuersissummik pigisaqartut aqqutigalugit namminerisamik katitikkanik nakorsaasiorsinnaaneq imm. 1-mi malittarisassaliuunneqarpoq. Namminerisamik katitikkamik nakorsaatit nakorsaataapput napparsimasumut aalajangersimasumut atugassatut nakorsap ilitsersuussinera naapertorlugu nakorsaasiat. Taamatut nakorsaasiorsinnaaneq nakorsanut, uumasut nakorsaannut nakorsaasiortunulluunniit akuerisaavoq, siunissamili sanaartortuusup tunisassiassallu Nakorsaatit pillugit ataatsimiitialiamut siumut nalunaarutetarnissaq piumasaqaataasalissaaq. Nalunaaruteqarneq Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliamut ingerlatinneqartassaaq kiisalu nakorsat nakorsaasiortullu eqqarsaatigalugit Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfimmuttaaq ingerlatinneqartassalluni. Nalunaaruteqartarnikkut Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliaq ilisimatinneqartassaaq nunami maani nakorsaasiornikkut nakorsaatit suut pisariaqartinneqartut naammassineqarnersut. Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfimmut nalunaaruteqartarnissap piumasaqaatigineqarneranut pissutaavoq nakorsanut nakorsaasiortunullu nakkutilliisutut nakkutilliisoqarfiup siunertanut sunut qanorlu annertutigisumik namminerisamik katitikkanik nakorsaasiornerit malinnaaffigisariaqarmagit.

Nalunaaruteqartussaatitaaneq aalajangersagaavoq, namminerisamillu katitikkanik nakorsaasiorneq siumut nalunaarutigineqarsimanngitsoq akiliisitsinermik pineqaatissinneqarnermik kinguneqarsinnaalluni, § 24, imm. 1, takuuk.

Imm. 2 naapertorlugu imm. 1-imi taaneqartut saniatigut allatigut pisoqartillugu nakorsaasiorneq aatsaat akuerineqarsimasussaavoq Naalakkersuisut tunisassiamik aalajangersimasumik sanaartornissamut tunisassiortumut aalajangersimasumut akuersissuteqarsimappata. Naalakkersuisut taamaalillutik inuussutissarsiutigalugu sanaartorneq aammalu inuit ataasiakkaat imm. 1 naapertorlugu namminerisamik katitikkanik nakorsaasiorsinnaanermut akuersissutaateqanngitsut sanaartornissaat malittarisassaqartippaat. Akuersissuteqarnissamut piumasaqaatip sanaartornissatut eqqarsaatigineqartup nunami maani illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarsinnaaneranik Naalakkersuisut naliliinissaannut periarfissippai.

Imm. 3 naapertorlugu nakorsaasiornissamut akuersissuteqarnissamut nalunaaruteqartarnissamullu erseqqinnerusumik imm. 1 malillugu Naalakkersuisut malittarisassaliorsinnaapput aammalu imm. 2 malillugu nakorsaasiornissamut akuerineqarnissamut qinnuteqaatit pillugit akuersissutillu nalunaarutiginissaat pillugit malittarisassiorsinnaallutik. Aalajangersagaq ilaatigut atorneqarsinnaavoq imm. 2 naapertorlugu akuersissutinik tunniussinissamut allaffeqarfiup piginnaatinneqarnissaanut.


§ 7-imut

Aalajangersagaq taanna manna tikillugu periusaasimasumut taartaavoq, tassa nakorsaat qallunaat oqartussaasuinit akuerineqarsimaguni Kalaallit Nunaanni akuerisaasutut isigineqartarsimagaluarmat. Taamatut periuseqarneq 1992-imi peqqinnissaqarfiup tiguneqarnerata kingorna inatsisitigut nalornissuteqartitsingaatsiartarsimavoq, nunami maani innuttaasut inatsisitigut inissisimanertik paasiniarlugu qallunaat inatsisaannik ilisimannittariaqarlutillu malinnittariaqartarsimammata. Aammattaaq taamatut periuseqarneq tunngavigalugu nakorsaatinik eqqussuineq agguaassisarnerlu pillugit Naalakkersuisut nunami maani aqutsinissaminnut malittarisassaliornissaminnullu killeqangaatsiartumik periarfissaqarsimapput.

Siunissami nalunaarutitigut nakorsaatit ataasiakkaat akuerisaanerat allattuiffitsigut ajunngitsumik Naalakkersuisut aalajangersartalissavaat, allattuiffimmi B-miissallutik nakorsaatit innersuussutigineqartussatut akuerisaasut allattuiffimmilu H-mi nakorsaatit pisiarineqarsinnaasutut akuerisat allassimassallutik. Taakku saniatigut nakorsaatit nalunaarutigineqartartussaasut allattuiffimmi A-miissapput, taamaalillunilu nakorsaatit ueriffiusinnaasut pillugit innersuussisarnermik nakkutilliineq sakkortusitinneqarsinnaalluni. Allattuiffinnut taaguutit pingasuusut A, B aamma H Danmarkimi taaguutit atorneqartut assigalugit atorneqarput, nunami maani peqqinnissaqarfimmi sulisut akuersissutaateqartut amerlanertigut qallunaat nakorsaatinut najoqqutassaat ilinniarnikuusarmatigik imaluunniit ilisimasarmatigik. Taamaattumik nakorsaatinik atuinermi sulisut sungiusimariigaannik naalisaaneq atorneqarmat, minnerunngitsumik piffissami sivikitsuinnarmi tikisitatut sulisussanut tamanna isumannaallisaanerulluni.

Aalajangersakkap oqaasertai naapertorlugit allattuiffinni A, B aamma H-mi nakorsaatinik ilanngussinissaq Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliap inassuteqarneranik tunngaveqartussaavoq, taamaalillutillu taakku suliamik paasisimasalittut nakorsaatip nunami maani illersorneqarsinnaasumik atorneqarsinnaanera akisussaaffigissallugu. Nakorsaatip aalajangersimasup immikkut ittunik malittarisassaqarnissaanik ataatsimiititaliaq pisariaqartitsissagaluarpat, taakku katsorsaanissamut ilitsersuusiornikkut aalajangersarneqarsinnaassapput, assersuutigalugulu immikkut ilisimasalittut nakorsamik nakkutilliisoqartillugu nakorsaatit aatsaat atorneqarsinnaasut inassutigineqarsinnaalluni.

Imm. 2-mi aalajangersagaq tassaavoq nakorsaatinik akuerisaanngitsumik eqqussuinermik, annissuinermik, tuniniaanermik, agguaassinermik, passussinermik, tunniussinermik innersuussinermik il.il pisuusut akuliuffigineqarnissaannut § 24-kkut pineqaatissiinissamut inatsisitigut tunngaviliinermut atatillugu inerteqqut. Taamaattumik aalajangersagaq politiit, ilanngaaserisut, eqqartuussiviit il.il. inatsisinik eqqortumik atuutsitsinissaannut qulakkeerinnittooqataavoq.

"Naalakkersuisut akuersissuteqaqqaartinnagit"-mik oqaasertaliinikkut Naalakkersuisut allattuiffiini nakorsaatinik ilanngunneqarsimanngitsunik Naalakkersuisut immikkut ittunik akuersissuteqarnissaannut periarfissiisoqarpoq. Napparsimasumut aalajangersimasumut nakorsaatip aalajangersimasup atugassanngortinnissaanut Naalakkersuisut nalunaarutikkut allattuiffinnik nutarterinissaat utaqqineqarsinnaatinnagu pisunut nukinginnartunut aalajangersagaq atugassanngorlugu eqqarsaatigineqarpoq. Naalakkersuisut sinnerlugit Peqqissutsimut Pisortaqarfik taamatut akuersissuteqartassaaq.

Nakorsaatip akuersisaasup sunniuttarnerata, ilakutaqarnerata imaluunniit pingaarutilitsigut allatigut tunisassiaq pillugu paasissutissat allaanerunerannik tunngavissaqartumik pasinnittoqarpat Naalakkersuisut inerteqquteqarsinnaanerannut imm. 3 periarfissiivoq. Taanna immikkut ittumik akuersissutit assigalugit pissutsinut pinartunut naatsorsuussaavoq, Naalakkersuisut allattuiffinnik iluarsiinissaat utaqqineqarsinnaanngikkaangat, napparsimasut isumannaatsumik pineqarnissaat pissutaatillugu. Nakorsaatip akuerineqarsimasup ulorianaateqarsinnaaneranik paasineqaqqammersut pillugit innuttaasut illersorneqarnissaat aalajangersakkami siunertarineqarpoq, kiisalu nakorsaatit pitsaassusissaannut innuttaasut tatiginninnerat illersorneqassaaq.

Nakorsaatip pineqartup navianarsinnaanera qanoq nalilersorneqassanersoq kiisalu nakorsaammik allamik taarserneqarsinnaanersoq ilaatigut Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliaq isummersortussaq tusarniaaffigisinnarlugu aalajangiisoqartassaaq. Ataatsimiititaliamik tusarniaaneq pissussissamisut sivikitsuinnarmik piffissaqartitsilluni pisussaassaaq. Sivikitsuinnarmik piffissaliilluni ataatsimiititaliaq katersorneqarsinnaanngippat siulittaasoq ataatsimiititaliaq sinnerlugu, ilaatigullu suliatigut attuumassuteqartut isumasioreerlugit, oqaaseqarsinnaavoq. Tusarniaaneq immaqa iluseqartinneqarsinnaavoq ataatsimiititaliap siulittaasuata allallu Naalakkersuisunik ataatsimeeqateqarsimanerata imaqarniliorneqarneratut. Naalakkersuisut tusarniaanermi akissummut pituttugaanngilaq, inerteqquteqarnissamilu mianersornissamut tunngaveqarnissaq qinersinnaallugu.

Inerteqquteqarnermut atatillugu aamma nakorsaammik pineqartumik uninngasuutigineqartut peerneqarnissaannik, utertinneqarnissaannik suujunnaarsinneqarnissaannilluunniit erseqqinnerusumik ilitsersuuteqarnikkut Naalakkersuisut inassuteqarsinnaapput, tamannalu Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaaniit pisinnaalluni. Nakorsaat pineqartoq atorlugu katsorsaanerit taamaattoqartillugu ingerlaannartumik unitsinneqassapput.


§ 8-mut

Nakorsaatinut akuerisaasunut tuniniarneqartunullu tunngatillugu Kalaalit Nunaata siusinnerusukkut Danmark malittarsimavaa. Taamaattumik Danmarkiminngitsunit nunanit allanit nakorsaatinik pisisoqarsinnaasarsimanngilaq, naak tamanna aningaasaqarnikkut pilerinarnerusinnaagaluartoq. Nunarsuarmi tamarmi pisiniarfiusinnaasut tamakku iluaqutigisinnaajumallugit Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliap suliassarilissavaa nakorsaatit akuersissutigisarnissaat, taakku nakorsaatit allattorsimaffiinut pingasuusunut Naalakkersuisunit akuerineqarsimasunut ilanngunneqarnissaasa inassutiginerisigut. Allattorsimaffinni allannguutissat inassutiginerisigut nakorsaatit peerneqarnissaat imaluunniit nutaat ilanngutitinneqarnissaat ataatsimiititaliap siunnersuutigisinnaavaa. Allattorsimaffiit minnerpaamik ukiumut ataasiarluni inassutigineqartassapput.

Ataatsimiititaliamiit inassuteqaateqartoqartinnagu Naalakkersuisut nakorsaammik nakorsaatit allattorsimaffiannut ilanngussisinnaanngitsut aappaatigut Naalakkersuisut pituttorsimanngillat nakorsaatip aalajngersimasup inassutiginerata malinnissaanut. Naalakkersuisut aamma nakorsaat allattorsimaffimmiit peersinnaavaat, ataatsimiititaliamiit tamanna inassutigineqanngikkaluarpalluunniit, taamatulli pisoqartillugu ataatsimiititaliap nakorsaat inassutigeqqissinnaavaa, pisariaqarpat allamik patsisilerlugu. Nakorsaatip allattorsimaffimmit A-mit, B-mit H-milluunniit peernissaa pillugu ataatsimiititaliap Naalakkersuisut qinnuigissappagit, tamannalu taamaallaat napparsimasup isumannaatsuunissaanik patsiseqarpat, kissaatigineqartup tamatuma nalinginnaasumik Naalakkersuisunit akuersissutigineqarnissaa naatsorsuutigineqassaaq. Taamaalilluni isumannaatsuutinneqassaaq nakorsaatit allattorsimaffik A-mi, B-mi H-milu ilanngunneqarsimasut tamarmik (suli) nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliamit tapersersorneqarnerat. Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliap aammattaaq periarfissaraa nakorsaatip atorneqannginnissaa tamakkiisumik inassutigissallugu, nakorsaat allattorsimaffik A-mi, B-mi H-miluunniit ilanngunneqarsimagaluarpalluunniit.


§ 9-mut

Imm. 1-imi aalajangersakkap Kalaallit Nunaannut nakorsaatinik qitiusumik eqqussuiffik Nuna tamakkerlugu nakorsaataasivimmi inissisimasoq aqqutigalugu eqqussuineq malittarisassaqartippaa. Tassunga ilaatinneqanngillat sakkutuunit atorneqartussanik sakkutooqarfinnut il.il. eqqussuinerit, takuuk § 1-imut nassuiaatit, kiisalu § 10-mi malittarisassat naapertorlugit nammineq atugassanik inuit nunamut isernerminni nakorsaatinik nassarsinnaanerat. Imm. 1-imi inerteqqummik unioqqutitsinerit akiliisinneqartussanngorluni pineqaatissiinermik kinguneqarsinnaapput, § 24, imm. 1 takuuk.

Taamatut malittarisassaqarnermut tunngaviuvoq Nuummi nakorsaataasivik aqqutigalugu qitiusumik maannakkut Kalaallit Nunaannut eqqussuinerup isumannaatsumik nakkutigineqarnerata sunniuteqarluartup ingerlatiinnarnissaata kissaatigineqarnera. Ukiuni kingullerni ilaatigut internetti aqqutigalugu nakorsaatinik ungasianiit niuernerup inatsisinut naapertuunnera pillugu tamatuma peqatigisaanik inatsisitigut nalornisoortarneq aalajangersakkap peerpaa. Taamatut niuerneq ajornartorsiortitsivoq, minnerunngitsumik tamanna nunani allani nakorsaatinik nalorninartumik imaluunniit annertuumik killilersorneqanngitsumik akuersissuteqarfigineqartartunik pisinermik kinguneqarsinnaammat. Taamatut niuernermi nalinginnaasumik illersorneqarsinnaasumik ilitsersuisoqarneq ajorpoq, soorlu aamma kalaallisut imaluunniit innuttaasup oqaasii atorlugit paasissutissanik allatanik, ilitsersuutinik mianersoqqussutinilluunniit qulakkeerinnittoqarsimaneq ajortoq. Taamatut niuerneq nassuiaaneq tunngavigalugu siunissami inuit peqqinnissaannut annertuumik ulorianaateqarsinnaasoq peqqussummi akuerineqanngilaq.

Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup eqqussuinermi qitiusumik inissisimanerata nammineerluni niuernerni ataasiakkaani imaluunniit nakorsaatinik nassiussuinermi nakorsaataasiviup peqataasarnissaa pisariaqartinngilaa. Nunali tamakkerlugu nakorsaataasiviup nakorsaataarniarfinnik tuniniaasussanik qinersinissaq aalajangigassaraa, Nunalu tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaata nakorsaatinik pisiortortut piginnaatillugillu nakkutigisussaavai, tassa inuit niuerfinni taakkunani nakorsaatinik pisiniarsinnaanerat eqqarsaatigalugu.

Imm. 2 naapertorlugu Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaanit piginnaatitsineq tunniunneqassaaq, nunamilu maani pisiortortunut tamanut tamanna atuuppoq, aamma pisortat napparsimmaviini nakorsaatinut akisussaasunut, peqqinnissamik namminersorlutik suliaqartunut, uumasut nakorsaannut niuertarfinnilu nakorsaatinik pisiassanik tuniniaasunut. Nakorsaatinik pisiortorneq passussinerlu pillugit malittarisassat kiisalu niuertarfiit nakorsaatinik pisiassanik il.il. passussisarnerat pillugit malittarisassat nunami maani atuuttut malillugit nakorsaatinik uninngasuuteqarnermut inunnut aalajangersimasunut ataasiakkaanut akisussaasunut piginnaatitsineq tunniunneqartarpoq.

Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaa pisussaavoq inuit nakorsaatinik pisiniartussatut piginnaatinneqartut unioqqutitsinatik illersorneqarsinnaasumillu taakkuninnga passussinerannik nakkutiginninnissamut. Pisiniartup tungaaniit malittarisassanik unioqqutitsisoqarneranik tunngavissaqartumik pasinartoqarpat imm. 2-mi 2. naapertorlugu Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaata imm. 2-mi 1. naapertorlugu akuersissutini utertissinnaavaa. Taamatut aalajangerneq kiisalu akuersissuteqarnissamut qinnuteqartoq Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaata itigartippagu, Naalakkersuisunut naammagittaalliorfiusutut suliassanngortitsissutigineqarsinnaavoq, imm. 3 takuuk. Naalakkersuisut aalajangiinerat allaffissornikkut oqartussaasunut allanut suliassanngorteqqinneqarsinnaanngilaq.


§ 10-mut

Inuit angalasut nunamut isernerminni nakorsaatinik nammineq atugassanik, piffissamilu najugaqarnissami naatsorsuutigisap sinnersimassanngisaanik, sivisunerpaamilli qaammatini pingasuni atugassanik, eqqussisinnaanerat imm. 1-imi aalajangersakkami qulakkeerniarneqarpoq.

Nakorsaatinik nalunaarutigineqartussaasunik angalasoq nassataqarpat imm. 2 naapertorlugu eqqunneqartut ulluni 30-ni atugassanit annertunerussanngillat. Aammattaaq taamaattoqartillugu piumasarineqassaaq uppernarsaammik nassartoqassasoq, nunami najugaqarfimmi oqartussamit piginnaatitaasumit tunniunneqarsimasumik imaluunniit uppernarsarneqarsimasumik, angalasup nakorsaatinik pisariaqartitsineranik uppernarsaasumik.

Naalakkersuisut imm. 3-mi piginnaatinneqarput nakorsaatit eqqunnissaannut anninnissaannulluunniit malittarisassiornissamut. Malittarisassani minnerpaamik aalajangersarsimasariaqarput ataani pineqartut.

Angalasoq Kalaallit Nunaanni najugaqartuuppat imm. 3-mi tunngavissiaq naapertorlugu uppernarsaatip ilusilersornera Naalakkersuisunit aalajangersarneqassaaq. Angalasoq Danmarkimi nunaniluunniit allani najugaqarpat nunami tassani naalagaaffiup malittarisassai naapertorlugit uppernarsaat ilusilersorneqarsimassaaq. Nunat, Kalaallit Nunaat Danmarkilu assigalugit Schengenimi suleqatigiinnermi peqataasut, uppernarsaammik Schengenimi isumaqatigiissut naapertorlugu ilusilersukkamik atuissapput. Napparsimasup nunamut isernermini nakorsaat nammineerluni nassassavaa. Aalajangersagaq manna naapertorlugu nammineq atugassanik allakkatigut imaluunniit nassiussatigut allatigut nakorsaatinik eqqussinissaq inerteqqutaavoq.

Tunngavissiinerup nakorsaatinik annissuineq pillugu malittarisassaliorsinnaanissamut Naalakkersuisut periarfissaqalersippai, aamma uppernarsaatit ilusilersornissaat pillugu malittarisassaliorsinnaanissamut periarfissiivigalugit, peqqussulli nammineq nakorsaatit annissornissaannut erseqqinnerusumik malittarisassiornissamut malittarisassaqartitsinngilaq.


§ 11-mut

Aalajangersakkap inuit peqqinnissaqarfimmi sulisut imaluunniit nakorsaatinik eqqussinissamut, passussinissamut innersuussinissamulluunniit akuersissuteqartut pisussaatippai nakorsaatip ilakutaqarneranik siunertarineqanngitsumillu pisimasoqartillugu nakorsaatinik atuinermi malugisimasaminnik, namminneq maluginiakkaminnik imaluunniit napparsimasup tamanna pillugu paasissutissanik tatiginartunik tunniussaanik nalunaarutiginninnissaannut. Pisussaaffiliineq taamaallaat inunnik katsorsaanermut atuuppoq, pisuni § 11, imm. 3-mi aalajangersagaq tunngaviliisoq naapertorlugu Naalakkersuisut allaanerusunik malittarisassaliorsimanngippata.

Nalunaarutiginninneq pissaaq erseqqinnerusumik innersuunneqarnikkut Naalakkersuisunut, taakkulu paasissutissat taakku kinaassutsimut ilisarnarunnaarsarlugit imaluunniit inuup kinaassusianik nalunaaruteqarlutik (ilisarnarunnaarsagaanngitsumik) kalaallit nunallu allamiut oqartussaasuinut attuumassuteqartunut ingerlatitseqqissinnaapput. Paasissutissanik ingerlatitseqqinneq inatsisinut allanut akerliussanngilaq, taakkununnga ilaallutik ingerlatsinermi nalunaarsuisarnermilu inatsisitigut malittarisassat kiisalu napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu inatsisartut peqqussutaat.


§ 12-imut

Aalajangersakkap § 7, imm. 1-imi nr. 3-mi taaneqartutut allattuiffinnut innersuussilluni nakorsaatit pisiassat nassuiarpai. Nakorsaatit pisiassat nakorsaatinit innersuussutigineqartartunit nalinginnaasumik allaanerussutigaat inuit ulluinnarni pisariaqartitaannut tunngasuugamik inunnillu ajornanngitsumik passunneqarsinnaallutillu aqunneqarsinnaagamik. Nakorsaatitut pisiassatut assersuutissat taassaapput nipaallisaatit sakkukitsut, nuaarsaatit aalajangersimasut toqqusaarlunnermullu nakorsaatit milluartakkat. Nakorsaatit pisiassat allattorneqarnerisigut taamaattumik taakkua malittarisassiuunnissaannut periarfissaqalerpoq, nakorsaatillu taakkua nakorsaatissiissutigineqartartussaatitanut ilaatinneqanngillat, agguaanneqarsinnaanerallu oqilisaassivigineqarluni. Tassa taamaalilluni inuit pisariaqartitsinertik naapertorlugu nakorsaatinik pisiassanik peqqinnissaqarfik akuliutseqqaarnagu ajornannginnerusumik pissarsisinnaapput.


§ 13-mut

Aalajangersakkami malittarisassiuunneqarpoq kikkut nakorsaatinik pisiassanik inunnut pilersuisinnaanerat.

Nr. 1-mi pineqarpoq peqqinnissaqarfimmiit, tamatumalu ataani najukkami napparsimavimmiit, kigutileriffimmiit imaluunniit peqqissaavimmiit tunniussisarneq. Tunniussineq akeqanngitsumik akiliinikkulluunniit pisinnaavoq, takuuk peqqinnissaqarfiup sullissinera pillugu inatsisartut peqqussutaat.

Nr. 2-mi pineqarput uumasut nakorsaat, susassaqarfimmik iluanni nakorsaatinik passussinissaminnut akuersissutaateqartut, nr. 3-milu pineqarput peqqinnissakkut sullissisut namminersortut peqqinnissaqarfimmi atorfinitsinneqarsimanngitsut nakorsaatinilli passussinissaminnut akuersissutaateqartut. Inuit taakku nakorsaatinik pisiassanik tunniussinerminni akiliisisitsinnaanersut, inatsimmi allatigut aalajangersaasoqarsimanngippat, Nuna tamakkerlugu nakorsaataarsivimmik taakku qanoq isumaqatigiissuteqarsimanerat apeqqutaasassaaq.

"Inuk peqqissaasoq" atorneqartillugu peqqussumi tassani pingaartumik pineqarput inuit peqqissaanermi akuersissummik pigisallit peqqissanermillu suliallit. Taaguulli pissutsit naapertorlugit aammattaaq atorneqarsinnaavoq inunnut allanut, inuk peqqissaasutut akuerisaasoq sinnerlugu akisussaassuseqarfigalugulu ikiortitut iliuuseqartunut. Taamatut nassuiaammut naapertuuppoq napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu inatsit nr. 482, 1. juli 1998-imeersoq naapertorlugu inuit peqqissaasut pillugit UFR 2004B359-mi nassuiaatigineqartut.

Nr. 4-mi niuertarfinniit tuniniaaneq aqqutigalugu tunniussuineq malittarisassaqartinneqarpoq. Niuertarfiit aqqutigalugit tuniniaasinnaanikkut ajornannginnerusumik inuit nakorsaatinik pissarsisinnaapput. Nakorsaatinilli pisiassanik niuertarfitsigut niuersinnaaneq akuersissuteqarnissamik pisariaqartitsivoq, taamaalillunilu nakorsaatinik pisiassanik niuertarfiit passussinerat tuniniaanerallu illersorneqarsinnaasumik malittarisassallu aalajangersakkat malillugit ingerlanersoq nakkutigineqarsinnaalluni.

Imm. 2-mi Nuna tamakkerlugu nakorsaataasivik akuersissutinik tunniussisinnaanermut piginnaatinneqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik tunniussisinnaaneq utertitsisinnaanerlu pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassanik aalajangersaasinnaanermut piginnaatinneqarlutik. Tuniniaavinnut ataasiakkaanut akuersissuteqartarneq manna tikillugu akuersissuteqartarnertut, imaluunniit akuersissutit, assersuutigalugu niuertunut inunnut ataasiakkaanut akuersissuteqarnikkut tunniunneqartassanersut Naalakkersuisut malittarisassiaat apeqqutaajumaarput.

Niuertarfiit nakorsaatinik pisiassanik aalajangersimasunik minnerpaamik pisiassaateqarnissaannik, taamaalilluni taakkuninnga pisiniarfik toqqorsivimmiittuuteqartariaqarneranik Naalakkersuisut maleruagassiornikkut piumasaqarsinnaapput.

Aalajangersagaq aamma imm. 1 naapertorlugu akuersissutinik tunniussinermut akiliuteqartitsisinnaanissamut maleruagassiorsinnaanermik inatsisitigut tunngavissiivoq. Akiliut niuertarfiit aqqutigalugit nakorsaatinik tuniniaasinnaanermut atatillugu Naalakkersuisunut aningaasartuutaasunut tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit matussutaassaaq, tamatumani pineqarput akuersissuteqarnissamut qinnuteqaatit allaffissornikkut aqunneqarnerannut, niuertarfinnik nakkutilliinermut atasumik kiisalu allagartat, peqqinnissaqarfimmi sulisut nakorsaatinik tunniussinermi siunnersuisinnaannginnerannut taarsiullugu nakorsaatit puuinut nassuiaatitut ikineqartartut suliarinerannut / nutsertinneqarnerinut atasumik aningaasartuutit, § 14 takuuk.


§ 14-imut

Nakorsaatinik pisiassanik pisisup atuisullu nakorsaat pineqartoq pillugu eqqortumik paasitinneqarnissaa qulakkeerniarlugu nakorsaatini pisiassani poortorneqarsimasuni tamani nakorsaatip sumik imaqarneranik nioqqutissamik paasissutissiisumik puuanut ikisamik allagartaqartitsisoqartassaaq. Allagartaq nioqqutissiamut tunngasunik paasissutissartaqassaaq, kalaallisut qallunaatullu allassimasumik, taannalu nakorsaatip puuata iluanut ikineqarsimassaaq imaluunniit nakorsaammut aalajangerluarlugu ikkunneqarsimassalluni. Taamaalilluni innuttaasup nakorsaammik pisiassamik nammineq pisariaqartitsinini naapertorlugu passussinissaa aqutsinissaalu ajornannginerulissaaq peqqinnissaqarfimmit akuliuffigineqanngitsumik.

Nakorsaatinik pisiarineqarsinnaasunik tuniniaasoq nakorsaat pillugu nassuiaatip peqqussutigineqartutut nakorsaatip puuaniitinnissaanut akisussaassaaq, allagartarlu taanna ikkusimavinngippat amigaataappalluunniit inatsisitigut malersorneqarsinnaalluni.

Imm. 2 naapertorlugu Nuna tamakkerlugu nakorsaataasivik nassuiaatip nakorsaatip puuanut ikisap oqaasertaanik Nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliamut tusarniaareernikkut akuersisimassaaq. Ataatsimiititaliaq aallaavittut nutsikkap pitsaassussaa pillugu oqaaseqartussaangilaq, taamaattumillu tusarniaanermut akissuteqarnermini puuanut ikisami oqaatsit atorneqartut aalajangersimasut ataatsit tunngavigalugit akuersissuteqarnini tunngavigisinnaallugu.


§ 15-imut

Nakorsaatinut akuerisaasunut innersuussutigineqartussaasunut nassuiaatigineqarpoq tassaasut nakorsaatit allattuiffimi H-mi ilaatinneqanngitsut, takuuk § 7, imm. 1, nr. 3.


§ 16-imut

Aalajangersakkami imm. 1-imi aalajangersarneqarsimavoq nakorsaatit innersuussutigineqartussaasut taamaallaat inunnut uumasunullu atorneqassasut tamanna aalajangiivigineqarsimappat peqqinnissamik suliaqartumit, tassa imaappoq peqqinnissaqarfimmi atorfeqartumit imaluunniit namminersortumit peqqinnissaqarfimmut tunngasunik suliaqartumit nakorsaatinik innersuussisinnaatitaasumit, imaluunniit uumasut nakorsaannit, aammalu inuit taakkua aatsaat pisinnaatitaaffimmik iluanni taamatut aalajangiisimappata. Aalajangersakkap tunngavigaa inuit taaneqartut ilinniagaqarnertik misilittakkatillu tunngavigalugit nakorsaat aalajangersimasoq napparsimasumut aalajangersimasumut il.il. qanoq sunniuneqateqarsinnaanersoq nalilersinnaammassuk. Akuersissuteqartarneq pillugu inatsisinut akisussaassuseqarluni aalajangiisoqassaaq amerlanertigullu paasissutissiinissamut nalunaarsuinissamillu erseqqinnerusunik aalajangersakkanik ilaqartinneqartarlutik.

Imm. 2-mi nakorsaatit innersuussutigineqartussaasut tunniunneqartarnerat malittarisassiuunneqarpoq. Nakorsaatit tunngaviatigut peqqinnissaqarfimmi sulisumit innersuussisumit namminermit tunniunneqartarput, tamannalu nalinginnaasumik nakorsiarnermut atatillugu ingerlaannaq pisarluni. Akerlianilli inuup innersuussisuusup tunniussineq allamut isumagitippagu, innersuussisup aamma nakorsaammik tunniussisup akornanni paatsooqatigiittoqarsinnaavoq. Tamatuma kingunerisinnaavaa nakorsaatinik paarlaassisoorneq, annaaralunilu minnaaraluniluunniit nakorsaatinik pisassiineq assingusinnaasunilluunniit pisoqarsinnaanera, napparsimasup peqqinnikkut ulorianartorsiortinneqarneranik kinguneqarsinnaasunik. Taamaattumik peqqussummi piumasarineqarpoq nakorsaatissiisup nakorsaammillu tunniussisussap akornanni attaveqatigiissutissat pisassasut tamatumunnga atugassiat assigiiaartut atorlugit, nakorsaatinut allaffissiat imaluuniit nakorsap nakorsaatinut allagartaliuttagaa atorlugit. Tamanna isumaqarpoq innersuussutit tunniussivissamut faxikkut nassiunneqarsinnaasut, ungasissumut nassiussassaappata, soorlu assersuutigalugu Kujataani savaateqarfinnut.

Imm. 3-p napparsimasumut nakorsaatissanut allagartat aamma nakorsaatit tunniunneqarnissaannut allagartat ilusilersorneqarnissaat pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassaliortussaatippai. Napparsimasumut nakorsaatissanut allagartat napparsimasunut ataasiakkaanut katsorsaavinni aalajangersimasuni napparsimasullu journaliinut ilaatillugit toqqorneqarsimassapput. Allagartaq napparsimasup nakorsaatinik tamakkiisumik atuinera pillugu takussutissiissaaq. Nakorsaatit tunniunneqarnissaannut allagartat katsorsaavinni nakorsaatissanut allagartanik atuinngitsuni ataasiakkaarlugit tunniunneqartassapput. Nakorsaatit tunniunneqarnissaannut allagartat napparsimasumut nakorsaatissanut allagartat assigalugit napparsimasup nakorsaatinik atuineranik takutitsinngillat, innersuussisartulli aamma tunniussisup akornanni assigiissaartumik attaveqatigiinnissamut pisariaqartitsinermut naammassinnilluni.


§ 17-imut

Nakorsaatit nalunaarutigineqartussaasut (nakorsaatinut allattuiffimmi A-imiittut) tassaapput nakorsaatit uerisoortitsilersinnaasartut, taamaattumillu atornerluinissaq unioqqutitsillunilu tuniniaanissaq pinaveersaartinniarlugit taakkuninnga atuineq immikkut nakkutigineqartariaqarluni. Taamaattumik nakorsaatinik taakkuninnga atuineq malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit nalunaarutigineqartartussaapput.

Tassunga atatillugu inuup peqqinnissaasup innersuussisup imaluunniit nakorsaatinut uninngasuutinut taakkununnga akisussaasup nalunaaruteqartussaatitaanissamut pisussaatinneqarnissaa Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat. Aammattaaq nalunaaruteqartarnissap ilusissaa annertussusissaalu Naalakkersuisunit malittarisassaqartinneqarsinnaapput, aamma napparsimasunut ataasiakkaanut nakorsaatit atorneqartut pillugit paasissutissat ilanngunneqartassanersut ilanngullugu. Kiisalu Naalakkersuisut aalajangersinnaapput Namminersornerullutik Oqartussani oqartussaaffimmut sorlermut nalunaaruteqartarneq ingerlatinneqartassanersoq, taamatummi aalajangernissamut apeqqutaassammat nalunaaruteqarnermi paasissutissat sorliit ilaatinneqartassanersut.


§ 18-imut

Imm. 1-imi aamma 2-mi aalajangersarneqarpoq uumasunut nakorsaatinik tunniussisarnissaq pingaarnerusutigut uumasut nakorsaannit innersuussutigineqartassasoq, nakorsat uumasut nakorsaasa suliaannik ingerlataqartut imm. 2-mi taaneqartut eqqaassanngikkaani. Minitsinerup taassuma manna tikillugu suliassami tassani inatsisitigut pisinnaatinneqarneq ingerlateqqiinnarpaa, tamannalu uumasut nakorsaattut suliaqarneq il.il. pillugit inatsisip Kalallit Nunaanni atortuulersinneqarnissaanik peqqussummi nr. 525-mi 8. juni 2004-meersumi § 4, imm. 5-imi iluarsiissuserneqarpoq, tamannalu pisariaqartutut isigineqarluni nunap immikkoortuisa uumasunut nakorsaqanngitsut uumasunut nakorsaatitigut pisariaqartutigut sullinneqarnissaat qularnaarsimaneqartariaqarmat. Nunap immikkoortuini taakkunani misilittakkat naapertorlugit pisuni aalajangersimasuni nakorsap uumasunik takusaasarnissaa nakorsaatillu atorlugit nakorsaasarnissaa pisariaqartinneqartarpoq.

Imm. 3-mi inatsisitigut tunngaviliinikkut nerisassiat isumannaatsuunissaat uumasullu atugarissaarnissaat qulakkeerniarlugu uumasunut nakorsaatit pillugit erseqqinnerusumik pisariaqartumik malittarisassaliorsinnaanermut Naalakkersuisut annertuumik piginnaatinneqarput. Minnerunngitsumik nerisassiat isumannaatsuunissaannut pingaaruteqarluinnartut tigummigallartitsinermi piffissat pillugit malittarisassat aalajangersakkami erseqqissarneqarput. Tigummigallartitsinermi piffissat tassaapput piffissaliussat inatsimmi nalinginnaasumik imaluunniit uumasunut nakorsamit aalajangersarneqarsimasut, piffissallu aalajangersimasup iluani nakorsaatit atorlugit nakorsaareernerup kingorna uumasut toqunneqarnissaannik nerisassiassatullu atorneqarnissaannik inerteqqutitaqartut. Neqimi neqimillu nerisassiani allani nakorsaatit sinnikuinik peqqinnissamut ajoqusiisinnaasunik peqannginnissaa piffissaliussat qulakkeerniarpaat.

Uumasunut nakorsaatinut tunngassuteqartut teknologiimi sukkasuumik ineriartornermit sunnertisimapput, tamannalu tamanit atuisunillu nunanilu allani niuerfinni neqinik kalaallit tunisassiaanik pisisartuni oqartussaasunit piumasaqaatinik allanngorartunik malitseqartarluni. Tamanna tunngavigalugu inatsisitigut tunngavissiissutip Naalakkersuisut periarfissiivigai ineriartornernut attuumassuteqartunut qisuariaateqartarnissamut allaffissornikkut malittarisassaliorsinnaanissamut.

Naalakkersuisut aammattaaq aalajangersaasinnaapput nakkutilliinermi iliuusissat pillugit malittarisassanik, malittarisassat maleruarneqarnissaannik qulakkeerisussanik.


§ 19-imut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq Kalaallit Nunaani nakorsaatit tuniniarneqarsinnaallutillu tunniunneqarsinnaasut akuerineqarsimasut kisiisa pillugit pilerisaarisoqarsinnaasoq, taamaalillutik nunami maani akuerineqaqqaarani nakorsaatit pissarsiarineqarsinnaanngitsut pilerisaarutigineqarsinnaanatik.

Imm. 2 naapertorlugu tamanut ammasumik pilerisaarineq taamaallaat nakorsaatinut pisiarineqarsinnaasunut tunngasuusussaavoq, nakorsaatit tamakku taakkutuaammata pisiniarfitsigut tuniniarneqarsinnaasut, kiisalu illersuutissanik akiuussutissaliinerit pitsaaliuinerillu pillugit ussassaarinerit pisortanit akuerineqartut. Innuttaasut taamaalillutik nakorsaatit, taamatut ussassaarinermi atorneqartut inassutigineqartullu pillugit paasissutissinneqarsinnaapput, naak nakorsaatit tamakku innersuussutigineqartartuugaluartut. Nakorsaatit innersuussutigineqartartut pillugit taamaallaat inunnut nakorsaatinik tamakkuninnga innersuussisinnaatitaasunut ussassaarutigineqarsinnaapput. § 20-mut

Nakorsaatit pillugit pilerisaarutip tamakkiisuunissaanik pineqartumullu tunngalluinnartuunissaanik pingaarnerusutigut piumasaqarnikkut qulakkeerniarneqarpoq innuttaasut nakorsaatip atorneqarnissaa sunniutaalu kiisalu ilakutai pillugit erseqqilluinnartumik paasisaqarnissaat. Taamaattumik pilerisaarut tunisassiaq pillugu paasissutissanik pingaarnerpaaginnarnik imaqassaaq piviusullu kisiisa paasissutissiarissallugit. Pilerisaarut uukapaatitsisuussanngilaq nakorsaatillu piginnaasaanik ingasattajaarissanani, assersuutigalugu napparsimasup nakorsaammik iisaqaruni peqqissinissaanik neriorsuilluni.

Pilerisaarinermi paasissutissat tunisassiap sunik imaqarneranut naapertuutissapput, assersuutigalugu nakorsaatip katitigaanera, nakorsaat qanoq agguaanneqarnersoq, katsorsaanermi atorneqarfissaa, katsorsaanermi atorneqanngiffissaa, ilakutai, mianersorluni iliuusissat, annertussusiliineq mianersoqqussutaajunnartullu.


§ 21-mut

Imm. 1-mi nappaatinut imaluunniit nappaatinut ersiutaasunut il.il. tunisassiat allat nakorsaataanngitsut pitsaaliuisinnaanerat, nipaallisaasinnaanerat, sunniuteqarsinnaanerat allatigulluunniit nakorsaanikkut imaluunniit timikkut katsorsaanikkut sunniuteqarsinnaanerat tamanut ammasumik - toqqaannartumik toqqaannartuunngitsumillu - pilerisaarutigineqarnissaat inerteqqutigineqarpoq. Taamatut pilerisaaruteqartarnerit tutsuviginartuugajugatillu nakorsaatip akuerisaaneranik misissorneqarsimaneranillu atuisumut nalorninermik pilersitsigajuttarput. Toqqaannanngitsumik pilerisaarinermut nittartakkamut innersuussineq assersuutissaavoq.

Immikkut ittuni imm. 2 naapertorlugu imm. 1-imi taaneqartutut tunisassiat allat nakorsaataanngitsut nappaatinut imaluunniit nappaatinut ersiutaasunut pitsaaliuisinnaanerat, nipaallisaasinnaanerat sunniuteqarsinnaanerallu immikkut ittumik akuersissuteqarnikkut pilerisaarutigineqarsinnaanissaat pillugu Naalakkersuisut malittarisassaliorsinnaapput. Nioqqutissiat inerteqqutip unioqqutinneqarsinnaaneranut isumaliutigineqarsinnaasut assersuutaasinnaapput kigutigissaatitut nioqqutissiat.


§ 22-mut

Aalajangersakkami imm. 1-imi inatsisit allat aamma isiginiarneqarnissaat erseqqissarneqarmat matumani eqqarsaatigineqarpoq assersuutigalugu radio tv-lu pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 6, 14. november 2004-meersoq. Inatsimmi pineqartumi § 52, imm. 1 malillugu nakorsaatit radiokkut tv-kkullu piseqqusaarutigeqqusaanngillat. Inatsisartut peqqussutaat manna tamatuma kingunerisaanik ammaassinngilaq radio tv-lu pillugit peqqussummut akerliusumik nakorsaatinik radiomi tv-milu piseqqusaarisinnaanermut.

Imm. 2-mi tunngavissiissuteqarnikkut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput nakorsaatit pillugit pilerisaarisarsinnaanissaq, alaatsinaanneq, nakkutiginninneq naammagittaalliorfiusinnaasut il.il. pillugit erseqqinnerusumik malittarisassaliorsinnaanissamut. Tamanut ammasumik aammalu peqqinnissaqarfimmi sulisunut il.il. pilerisaarineq pillugu assigiinngitsunik malittarisassaliortoqarsinnaavoq, tassa peqqinnissaqarfimmi sulisut ilaatigut ilinniagaqarsimanertik pissutigalugu allaanerusumik paasissutissinneqarnissamik pisariaqartitsisartussaammata.


§ 23-mut

Erseqqissarneqarpoq Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaa Naalakkersuisut inuiaqatigiillu atugassaannik nakorsaatit pillugit kisitsisitigut ukiumoortumik paasissutissiissusiortussaatitaasoq.

Nuummi nakorsaataasivik Københavns Amts Sygehusvæsen aqqutigalugu nakorsaatit pisiarineqarsimasut pillugit kisitsisitigut paasissutissanik maannakkut suliaqartarpoq, siunissamili kisitsisitigut paasissutissat nakorsaatinik nunami atuineq tamaat pillugu paasissutissanik ilaqartalissapput. Nakorsaatit pillugit kisitsisitigut paasissutissat pillugit Naalakkersuisut annertunerusumik piumasaqaateqarsinnaapput, soorlu kisitsisitigut paasissutissat assersuutigalugu peqqissaaveqarfikkaartumik qanoq naatsorsorneqartarnissaat pillugu.


§ 24-mut

Peqqussutip peqqussutaanik inerteqqutaanillu unioqqutitsinerit akiliisitsissutaasinnaassasut arsaarinnissutaasinnaassasullu siunnersuutigineqarpoq. Ingerlatseqatigiiffimmit assigisaanilluunniit unioqqutitsisoqarpat ingerlatseqatigiiffik akiliisinneqarsinnaavoq arsaarneqarsinnaallunilu.

Peqqussummi inatsisitigut tunngaveqartunik malittarisassanik unioqqutitsinermut qanoq iliuuseqartoqarnissaanik pisariaqartitsisoqassappat tamanna imm. 4-mi periarfissiivigineqarpoq.


§ 25-mut

Inuit suliffeqarfiillu peqqussummi pisussaaffeqartitaallutillu akisussaaffeqartitaasut nakkutiginissaat pillugu erseqqinnerusunik malittarisassaliornissamut Naalakkersuisut aalajangersakkakkut piginnaatinneqarput. Aalajangersakkami imm. 2-mi Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaata suut nakkutigisassarinerai aalajangersarneqarpoq. Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaata nakkutigisassarai nakorsaatit eqqussorneqarnerat, nakorsaatit pissarsiariniarneqartarnerat kiisalu passunneqartarnerat. Tamanut tunngatillugu nakorsaatit isumannaatsuutinissaat qulakkeerniarlugu Nuna tamakkerlugu nakorsaataasiviup qullersaa piginnaatinneqarpoq eqqartuussivimmit akuersinertaqanngitsumik, kinaassutsimik pissusissaatut uppernarsaanikkut, nakorsaataasivinnut, pisiniarfiit initaannut assigisaannullu isernissamut, nakorsaatinik uninngasuutinik takuniaanissamut misissuinissamullu. Nakorsaataasiviit imatut paasineqassapput napparsimmavissuarnut, peqqissaavinnut, nakorsiartarfeeqqanut assigisaannullu tunngatillugu nakorsaatinik peqqumaasiviit, nakorsaatinik agguaatassanik amerlasuukkaarlugit uninngasuutaasivigineqartut. Misissuinermi qulakkeerneqassaaq nakorsaatit isumannaatsumik uninngasuutiginissaat, nakorsaatit atasinnaassusiat attattuarumallugu aammalu uninngasuuteqarneq paasinerluinernut paarlaassinernullu pissutaateqqunagu.

Aalajangersakkami imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq uumasut nakorsaattut pisortaasup nakkutigisassarigai uumasunut nakorsaatit, inuussutissat isumannaatsuunissaat uumasullu atugarissaarnissaat qulakkeerumallugu. Uumasut nakorsaattut pisortaasoq eqqartuussivimmit akuersinertaqanngitsumik, kinaassutsimik pissusissaatut uppernarsaanikkut piginnaatinneqarpoq, uumasut nakorsaasa nakorsaataasiviinut, nakorsat uumasuuteqarnikkut pisussaaffinnik isumagisallit nakorsaataasiviinut, illuutinut inuussutissarsiutigalugu uumasuuteqarfiit assigisaasalu nakorsaataasiviinut isernissamut, nakorsaatitigut uninngasuutinik uumasuutinillu takuniaanissamut misissuinissamullu. Nakorsaatit uninngasuutit nakkutiginerisigut qulakkeerneqassaaq nakorsaatit isumannaatsumik uninngasuutiginissaat kiisalu nunaatillit illuutaanni nakorsaatit suussusii amerlassusiilu innersuussutigineqartutut innissaat. Inuussutissarsiutigalugu uumasuuteqarnerup nakkutigineratigut qulakkeerneqasaaq peqqussutit inerteqqutillu atortuulersissimanissaat nalunaarummi § 18 imm. 3 naapertorlugu.


§ 26-mut

Peqqussut atuutilissaaq 1. januar 2006.

Peqqussutip atuutilernera ilutigalugu imm. 2 naapertorlugu atortuujunnaarsinneqassapput Nakorsaatit pillugit Inatsit nr. 327 26. juni 1975-imeersoq aamma Nakorsaataasiveqarneq pillugu Inatsit nr. 209 11. juni 1954-imeersoq. Atortuujunnaarsitsinermi taamaalilluni pineqarput pineqartumi inatsisit pingaarnerit marluk kiisalu kingusinnerusukkut allannguutigisimasaat nalunaarutillu taakkununnga attuumassuteqartut, nakorsaatinut tunngatillugu maannamut Kalaallit Nunaannut atuussimasut.