Ilinniagaqarnersiutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 18, 7. juuli 2005-imeersoq

Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 2, imm. 2, § 4, imm. 3, § 5, imm. 2, § 11, § 27, imm. 4 aamma § 30, imm. 3-t naapertorlugit, kiisalu tamanna sioqqullugu ilinniagaqartut kattuffiinit oqaaseqaaseqartitsereernikkut makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitel 1
Nassuiaatit

§ 1. Ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniartitaanerit tassaapput ilinniartitaanerit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnermit qaffasinnerusumik inissisimasut, tassunga ilaatinneqarlutik ilinniartitaanernut inuussutissarsiutitigullu ilinniartitaanernut ingerlariaqqinnissamut ilinniartitsinerit immikkut ittut, ilinniarnertuunngorniarnerit, ilinnianertuunngorniarfinni ilassutitut pikkorissarnerit kiisalu piareersarluni pikkorissarnerit.

§ 2. Inuutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitaaneq tassaavoq marluimmik ilinniartitaa-neq, taamaalilluni ilinniarneq suliffimmi sungiusarneruvoq atuarfimmilu aamma ingerlanneqartoq. Inuutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitaanermi ilinniagassaapput tunngaviatigut fagi sammisaq, immikkoortumut fagi, immikkut suliassatut, specialemut fagi kiisalu fagit nammineq qinigarisinnaasat, ilinniartitaanermut qinnuteqartoq atuarfimmi sungiusarnissamut tiguneqarsimanngippat ilinniartumik isumaqatigiissuteqarneq imaluunniit ilinniarnermut isumaqatigiissuteqarneq tassani tunngavigitinneqarluni, takuuk inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerit aammalu inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerni pikkorissarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 2, imm. 1.
Imm. 2. Inuutissarsiutitigut ilinniartitaanerit allat tassaapput ilinniartitaanerit inuutissarsiutitigut ilinniarfimmi atuagarsornikkut ilinniagaqarfiunerusut. Ilinniarnerni taakkunani sivikinnerusumik sivisussuseqartunik sungiusarnerit ilanngunneqarsinnaapput, takuuk inuutissarsiutinik ilinniartitaaneq aamma inuutissarsiutinik ilinniartitaanermi pikkorissarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 2, imm. 2.
Imm. 3. Marluimmik ilinniartitaanerit, ilinniarnertuunngorsimanermik assigisaanilluunniit tunngaveqartinneqartut inuutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitaanerunngillat.

§ 3. Qaffasinnerusumik ilinniartitaaneq tassaavoq ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniagaqarnermik, ilaanilluunniit imaluunniit inuutissarsiutinut sammititamik ilinniartitaanermik a-ngusisimanissamik piumasaqaatitaqartoq.

§ 4. Qiortagaq tassaavoq ilinniagaqarnersiuteqarnissami qaammatit amerlanerpaaffissaatut killeqartillugu tapiissuteqarnermik aaqqissuussineq.

§ 5. Timersornermut immikkut piginnaanillit timersortartullu pikkorinnerpaat tassaapput ilinniartut Team Grønlandimit aammalu timersuutinut kattuffinnit innersuussutaareerlutik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit timersornermut immikkut piginnaanilittut timersortartutullu pikkorinnerpaatut akuerineqartut. Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata timersuutit namminneq timersuutinut kattuffeqanngitsunut sinniisuuffigisinnaavai.

§ 6. Ilitsersuisoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni ilinniarfimmi ilinniagaqarnermut ilitsersuisoq, faginik ilinniartitsisoq imaluunniit inuit allat taamaaqataanik ilitsersuinermik isumaginnittartut, imaluunniit Danmarkimi Kalaallit Illuutaasa ilaanni ilinniartitaanermut ilitsersuisoq. Aammattaaq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik ilitsersuisuusinnaavoq.

§ 7. Sumi najugaqarnermut uppernarsaateqarluni 18-inillu ukioqalereernermi inooqatigiinneq minnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussuseqarsimasoq aappariinnermut naligitinneqarpoq.

§ 8. Ilaqutariit qaniginerpaasat tassaapput nammineq meerarisat, katissimallugu aapparisaq, angajoqqaat, qatanngutit aamma aataa aanaaluunniit.

 

Kapitali 2
Tapiissuteqarnissamut piumasaqaatit

Aalajangersakkat ataatsimoorussat

§ 9. Inunnut tapiissuteqarnissamut piumasaqaatinut tamanut atuuttunik eqquutitsisunut ilinniagaqarnersiutinik tapiissuteqartoqassaaq, takukkit §§ 11-25 , kiisalu ilinniakkanut ataasiakkaanut immikkut ittunik aalajangiunneqartunik piumasaqaateqarfiusut, §§ 31-48.

§ 10. Ilinniartut ilinniagaqarnersiuteqarnissamut pisinnaatitaassagunik ilinniagaqarnersiuteqartitaanissamut paasissutissat pingaaruteqartut pillugit pissutsinik imminerminnut tunngasunik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut nalunaaruteqassapput, kingusinnerusukkullu tamakkunani allannguutaasinnaasut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut piaartumik nalunaarutigissallugit, takuuk ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 10.
Imm. 2. Tapiissuteqarnermut naliliinissamut paasissutissat atugassat, takuuk imm. 1, ilaatigut tassaasinnaapput ilinniagaqartup naalagaaffimmi innuttaanera, najugaqarfianik, ilaqutariinni inissisimaffianik, meeraanik, pisortat tapiissutaannik allanik pisartuuneranik, ilinniagaqarnermi akissarsiaqarneranik imaluunniit allatut ilinniagaqarnermi aningaasarsiaqarneranik, ilinniakkamut tiguneqarnermik uppernarsaatinik imaluunniit ilinniarfissamik pissarsinermik, ilinniarnerup allamik taarserneranik, soraarummeernermi karakteerinik aammalu soraarummeernermi nalunaarfiit allattuiffittaasa assilinerinik paasissutissat.
Imm. 3. Imm. 1-imi aamma 2-mi pissutsit taaneqartut pillugit paasissutissanik eqqunngitsunik imaluunniit naammanngitsunik ilinniartoq nalunaaruteqarsimappat erniai ilanngullugit ilinniagaqarnersiutinik eqqunngitsumik pissarsiarisimasanik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik uterteqqusissaaq, takuuk ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 21, imm. 1. Peqqussummi pineqartumi § 21, imm. 2-mi aamma 4-mi malittarisassat najoqqutaralugit ilinniagaqarnersiutinik eqqunngitsumik pissarsiarisimasat ernialersorneri pissapput.

§ 11. Ilinniartut inuuniarnerminni aningaasartuutaasa tamakkiisumik akilerneqarnissaat siunertaralugu pisortanit ikiorsiissutinik allanik ataavartumik pisartagaqartinneqartut ilinniagaqarnersiutitaanngitsoortitaallutillu meeqqanut tapiissutinik tapiissutisinngitsoorsinnaapput, takuuk ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 9, imm. 1.
Imm. 2. Ilinniartut ilinniarnermik nalaanni inuuniarnerminni aningaasartuutiminnik matussusiinissaq siunertaralugu ilinniarnermut akissarsiaqartut allatulluunniit ilinniarnermut aningaasarsiaqartut tapiissutisiaqarsinnaatitaanngillat, takuuk ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 9, imm. 1.
Imm. 3. Ilinniartut piffissani sulisitsisumit praktikkernerminni aningaasarsiaqartitaanerminni tapiissutisiaqarsinnaatitaanngillat.
Imm. 4. Ilinniartut ilinniarunnaarallarnermi, tassunga ilanngullugu meerartaarnermi ilinniarunnaarallarnermi ilinniagaqarnersiuteqarsinnaatitaanngillat.
Imm. 5. Ilinniartut qiortakkanik imaluunniit ilinniagaqarnersiutinik pissarsinnginnissamik qinigaqarsimasut piffissani pissarsinnginnissamik qinigaqarfimminni kapitali 4-mi pineqartutut tapiissutinik pisinnaatitaassanngillat.

 

Attuumassuteqarnermut aalajangersakkat

§ 12. Ilinniagaqarnersiuteqarnissamut danskisut innuttaassuseqarnissaq piumasaqaataavoq, takuuk ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 6, imm. 1. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik ilinniartup Kalaallit Nunaannut ilaqutariissusermini immikkut ittunik attaveqartuuppat danskisut innuttaassuseqarnissaq pillugu aalajangersakkat atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Taamaattorli nunani allamiut ilinniagaqarnersiuteqarsinnaapput nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannut atuuttut naapertorlugit danskisut innuttaassuseqartut assigalugit ilinniagaqarnersiuteqarsinnaatitaagunik, takuuk ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 6, imm. 2.

§ 13. Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanernut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq inunnut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunut, takuuk ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 7. Aalajangersimasumik najugaqarnermik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik aalajangersakkat atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq pineqartoq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqavinnera uppernarsineqarsinnaappat, naak Kalaallit Nunaata avataani aalajangersimasumik najugaqarallarluni.

§ 14. Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 8, imm. 1 innersuussutigineqarluni Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanernut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq inunnut:
1) Qinnuteqarnermik nalaani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunut, tamannalu sioqqullugu sivikinnerpaamik ukiuni tallimani aalajangersimasumik najugaqarsimasunut.
2) Sivikinnerpaamik ukiuni qulini Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimasunut aammalu Kalaallit Nunaata avataani sivisunerpaamik ukiuni pingasuni najugaqarsimasunut.
Imm. 2. Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 8, imm. 2 innersuussutigineqarluni imm. 1 malillugu Kalaallit Nunaata avataani najugaqarnertut isigineqassanngillat najugaqarnerit makkuninnga patsiseqarpata:
1) Ilinniartitaanermi pissutsit.
2) Paaqqutarineqarnermi pissutsit, Kalaallit Nunaanni oqartussanit peqataaffigineqarsimasut.
Imm. 3. Imm. 1-imi Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarnermik piumasaqaat pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit, tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaata avataani aapparisap ilinniagaqarneranut atatillugu, § 7 innersuussutigineqarpoq, Kalaallit Nunaata avataani aalajangersimasumik najugaqarnermut nuunneq pissuteqarpat Ilinniagaqarnermut Pisortaqarfik immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaavoq.

 

Ilinniartitaanermut tiguneqarneq

§ 15. Ilinniartitaanermut ilinniartup tiguneqarsimanerani ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq, taamaattorli takukkit imm. 2-4.
Imm. 2. Qallunaat Nunaanni ilinniakkanut, ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniarsimanissamik ilinniarfimmi isernissamut piumasaqaataasunut, amerlassuseqartitsinermilli killiliussarisaasoqartitsilluni ilinniarnermi tigusisoqartarfinnut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqassaaq, ilinniartup isernissamut killiliussap ataaniikkaluarpat, qinnuteqartoq:
1) karakteerit tamarmik agguaqatigiissinnerini minnerpaamik 8-mik angusaqarsimalluni ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniarnermik naammassinnissimappat, aamma
2) ilinniarnernut qinnuteqarfiusumut nammineq qinikkat qaffasissusii piumasaqaatigineqartut eqquutsippagit.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata avataani, taakkununnga Danmarki ilaalluni, ilinniagaqarfinnut aalajangersimasunut Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqartitaasutut ilinniartut amerlassusissaannik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik aalajangiussisinnaavoq. Tapiissutisinissamut piumasaqaatinik qinnuteqartut akornanni tigusinninnissamut aalajangiinermut tunngaviit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup aalajangiiffigisarpai. Amerlassutsit aamma tigusinninnissamut aalajangiinermut tunngaviit "www.sunngu.gl"-imi Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup tamanut saqqummiuttarpai.
Imm. 4. Ilinniartitaanermut tiguneqarnerminut atatillugu qinnuteqartoq suliffimmik ilinniartuuffissaminik pissarsisimaneratigut taamaallaat Kalaallit Nunaata avataani inuutissarsiummik ilinniartitaaffinnut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq.

 

Ilinniartitaanerit tapiiffigineqarsinnaasut

§ 16. Kalaallit Nunaanni ilinniartitaaneq tapiissuteqarfigineqarsinnaasutut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup akuersissutigisinnaavaa ilinniartitaaneq:
1) Minnerpaamik qaammatinik pingasunik sivisussuseqarpat.
2) Kalaallit Nunaanni suliffeqartitsisinnaasutut naatsorsuutigineqarpat.
3) Ilinniartitaaneq ilinniagaqarfimmi Namminersornerullutik Oqartussanit pilersinneqarlunilu ingerlanneqartumi ingerlanneqarpat imaluunniit sammisanik imarisamigut, pisortaqarnermigut, ilinniartitsisoqarnermigut ilinniarfiullu ilusilersorneranut tunngatillugu ilinniartitaaneq naammaginartumik pitsaassuseqarpat.
Imm. 2. Ilinniartitaanermik politikki, suliffeqarfeqarnermut tunngasunit aningaasaqarnermilu sianigisassat aallaavigalugit imm. 1 najoqqutaralugu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik aalajangiussisarpoq, tassungalu atatillugu naliliisarfittut suliffeqarfimmit pisortanit akuerineqarsimasumit ilinniartitaanerup pitsaassusaanik naliliissummik noqqaassuteqarsinnaalluni.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanerit akuerisaasut "www.sunngu.gl"-ikkut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup tamanut saqqummiuttarpai.

§ 17. Ilinniartitaaneq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup ilinniartitaanermik politikki, suliffeqarfeqarnermut tunngasunit aningaasaqarnermilu sianigisassat aallaavigalugit tapiiffigineqarsinnaatitaanngitsutut aalajangiussaalluni taaneqarsimanngippat ilinniartitaaneq Qallunaat Nunaanni SU-Styrelsemit tapiiffigineqarsinnaasutut akuerineqarsimappat Qallunaat Nunaanni ilinniartitaaneq tapiiffigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaata avataani, tassunga Danmarki ilanngunneqarluni, ilinniartitaaneq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup tapiiffigineqarsinnaatitaasutut akuerisinnaavaa taanna:
1) Minnerpaamik qaammatinik pingasunik sivisussuseqarpat.
2) Kalaallit Nunaanni suliffeqartitsisinnaasutut naatsorsuutigineqarpat, taamaattorli takuuk § 22.
3) Ilinniartitaaneq ilinniagaqarfimmi pisortat akuerisaanni ingerlanneqarpat imaluunniit sammisanik imarisamigut, pisortaqarnermigut, ilinniartitsisoqarnermigut ilinniarfiullu ilusilersorneranut tunngatillugu ilinniartitaaneq naammaginartumik pitsaassuseqarpat.
Imm. 3. Ilinniartitaanermik politikki, suliffeqarfeqarnermut tunngasunit aningaasaqarnermilu sianigisassat aallaavigalugit imm. 1 aamma 2 najoqqutaralugit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik aalajangiussisarpoq, tassungalu atatillugu naliliisarfittut suliffeqarfimmit pisortanit akuerineqarsimasumit ilinniartitaanerup pitsaassusaanik naliliissummik noqqaassuteqarsinnaalluni.
Imm. 4. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup "www.sunngu.gl"-imi tamanut saqqummersippai:
1) Ilinniartitaanerit SU-styrelsemit tapiiffineqarsinnaasutut akuerisaasut, kisianni Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit ilinniartitaanertut tapiiffigineqarsinnaasutut akuerineqarsiman-ngitsut, takuuk imm. 1.
2) Kalaallit Nunaata avataani, tassunga Danmarki ilanngunneqarluni, ilinniartitaanerit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup tapiiffigineqarsinnaasutut akuersissuteqarfigisai, takuuk imm. 2.

§ 18. Piffissamik nalinginnarmik ukiunik sisamanik sivisunerunngitsumik killiliiffigalugu §§ 16 aamma 17 najoqqutaralugit ilinniartitaaneq tapiiffigineqarsinnaatitaasoq akuersissutigineqartarpoq.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata avataani, tassunga Danmarki ilanngunneqarluni, Namminersornerullutik Oqartussanit pilersinneqarlutillu ingerlanneqartunik ilinniartitaanernik akuersissuteqarneq qinnuteqaateqaqqaarani pisarpoq. Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanerit sinnerinik akuersissuteqarneq tamatumunnga qinnuteqaqqaarnikkut pisarpoq. Ilinniartitaanerup aallartinnginnerani kingusinnerpaamik qaammatit arfineq-marluk sioqqullugit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut qinnuteqaat nassiunneqassaaq.
Imm. 3. Akuersissuteqarnissamut attuumassuteqartunik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik piumasaqaateqarsinnaatitaavoq.
Imm. 4. Akuersissut uterteqquneqarsinnaavoq
1) akuersissuteqarnermut tunngaviusut, imaluunniit akuersissuteqarnermut attuumassuteqartunik piumasaqaataasut malittarineqartuarnerinik ilinniartitsiviup uppernarsarsinnaanngippagit,
2) akuersissuteqarnerup attatiinnarnissaanut ilinniartitaanermik politikki, suliffeqarfeqarnermut tunngasunit aningaasaqarnermilu sianigisassat tungaatigut Pisortaqarfiup tunuliaquteqarunnaarneranik nalilerpagu,
3) pilerisaarinermik inatsimmut imaluunniit akuersissuteqarnermut tunngavigisanut akerliusumik ilinniartitaaneq pilerisaarissutigineqarpat, imaluunniit
4) ilinniartitaaffiup ilinniagaqarnersiutit allaffissornertai pillugit ilinniarfigisamut piumasaqaataasunik malittarinnissinnaajunnaarnerani.
Imm. 5. Imm. 4 najoqqutaralugu aalajangiinissamut atugassamik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup naliliisarfittut suliffeqarfimmit pisortanit akuerineqarsimasumit ilinniartitaanerup pitsaassusaanik naliliissummik noqqaassuteqarsinnaalluni.
Imm. 6. Ilinniartitaaffiup ilinniartitaanermik qinnuteqaateqareernerup kingorna akuersissummik tunineqarsimaguni suliffeqarfik piffissap akuersissuteqarfiup naannginnerani kingusinnerpaamik qaammatit arfineq-marluk sioqqullugit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut akuersissuteqarnerup sivitsornissaanik qinnuteqassaaq, takukkit § 16, imm. 2 aamma § 17, imm. 3.
Imm. 7. Ilinniagaqartut, akuersissutip uterteqquneqarnerata kingorna, imaluunniit piffissap akuersissutigineqartup naanerata kingorna ilinniakkamut tiguneqartut ilinniagaqarnersiuteqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

§ 19. Ilinniagaqartup tapiissuteqarfiusinnaasumik ilinniarneranut ingerlanneqartumut atatillugu Kalaallit Nunaata avataani, tassunga Danmarki ilanngullugu ilinniarnermi najugaqarneq tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik tapiissuteqarfiusinnaasutut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup akuersissuteqarfigisinnaavaa. Akuersissuteqarneq tamatumunnga qinnuteqareernerup kingorna pisarpoq. Ilinniarnermi najugaqarnerup aallartinnera kingusinnerpaamik qaammat ataaseq sioqqullugu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut qinnuteqaat nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Akuersissuteqarnermut piumasaqaatinik attuumassuteqartitsinermik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik piumasaqaateqarsinnaavoq.

§ 20. Qaffasinnerusumik ilinniartitaanermut tiguneqarnissamut fagini ataasiakkaani qaffasinnerusumut ilassuteqarnissaq pisariaqartinneqarpat ilinniarnertuunngorniarfimmi ilassutitut pikkorissarnerit tapiiffigineqarsinnaatitaapput piumasaqaatit makku eqquutsinneqartillugit:
1) faginik ataasiakkaanik ilinniartitsinermik malinnaanissaminut ilinniartoq ilitsersuisumit siunnersorneqarsimappat, aamma
2) fagimi ataatsimi pimoorussamik ilanngussisoqartinnagu minnerpaamik faginik marlunnik ilassuteqartitsisoqarpat.
Imm. 2. Ilinniakkamut tiguneqarnissamut karakteeri annerusoq imaluunniit inissisimaffigisaq qaffasinnerusoq piumasaqaataanngippat fagini ilinniartup misilitsinnermini imaluunniit soraarummeernermini karakteeri 6 imaluunniit sinnerlugu angusarereersimappagu ilinniarnertuunngorniarfimmi ilassutitut pikkorissarnerit tapiiffigineqarsinnaatitaanngillat. Taamaattoq karakteerimik piumasaqaat misilitsinnernut ukiut arfineq-pingasut sinnerlugit pisoqaassusilinnut atuutinngilaq.
Imm. 3. Fagimut ataatsimut ataasiaannarluni tapiiffiginnittoqarsinnaavoq.

§ 21. Timersortartut pikkorinnerpaat ilinniartitaanermik timersuutini pissutigalugu tapiiffigineqarsinnaatitaasumik ilinniarnissaminut periarfissaqanngippat ilinniartitaanerni immikkut ittumik aaqqissuussani timersortartut pikkorinnerpaat timersortartup ilinniagaqarneranut Namminersornerullutik Oqartussat tapiissuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Timersortartutut pikkorinnerpaatut timersortartoq ilinniartoq ilinniarnerata ingerlanissaa ima aaqqissuunneqassaaq timersuut ilinniarnerullu ingerlannera tamarmik piffissamik tamakkiisumik suliaqarfiussalutik. Team Grønlandimit innersuussinermi Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit ilinniagarisaq akuerineqassaaq.

§ 22. Inuttut atugarisat immikkut ittut atuutsillugit § 18, imm. 2, nr. 3-mi piumasaqaammit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik immikkut akuersisinnaavoq, tassunga ilaallutik
1) Ilinniartoq eqqumiitsuliornerup, nipilersornerup allatulluunniit kulturikkut suliaqarnerup iluani suliaqartuuppat.
2) Ilinniagaqartup peqqissusia apeqqutaappat.

§ 23. Pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit ilinniartut ilinniartitaaffinnut tapiissuteqarfiunngitsunut peqataaffigisaannut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik ilinniagaqarnersiuteqartitsinissamik aalajangiussaqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugit:
1) ilinniagaqarnermik pineqartumik Kalaallit Nunaata sulisunik pisariaqartitsinerani.
2) ilinniagaqartup ilinniakkamut tapiissuteqarfiusinnaasumut assingusumut tiguneqarsinnaannginnerani.
Imm. 2. Ilinniagaqarnersiutit suut annertussusaallu tapiissutigisinnaaneri Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup aalajangiiffigissavai.

 

Ilinniarnermi peqataaneq

§ 24. Ilinniagaqarnersiuteqartitsinissamut ilinniartup ilinniarnermi peqataanissaa piumasa-qaataavoq, taamaattorli takuuk imm. 5, ima paasillugu ilinniartoq ilinniarnerup ingerlanissaa-nut malittarisassat naapertorlugit ilinniarnermik aammalu misilitsinnernut soraarummeerner-nullu piumasarineqartunut malittarinnissasoq, suliassiissutinik tunniussisassasoq il.il., ima-luunniit misilitsinnerni soraarummeernernilu peqataannginnissamik nalunaarneq takkutinngi-tsoornerluunniit ilinniarfimmit akuerineqarpat.
Imm. 2. Taamaattorli ilinniagaqarnermi ilinniarfimmut pinngitsoorani orniguttariaqarfiunngitsumi ilinniarnermini ilinniartoq qaammatit aqqaneq-marluk sinnerlugit kinguaattoorsimanngippat ilinniagaqarnersiuteqartinneqartussaavoq. Ilinniakkamut ilinniagaqarnersiutit imaluunniit qiortakkat atorneqarlutik tunniunneqarsimasut akornanni assigiinngissutaasoq kinguaattoorneruvoq, aammalu ilinniarnermut malittarisassat atuuttut najoqqutaralugit ilinniarnermi siuariartorneq qaammatinut uuttorneqartoq, taamaattorli takuuk § 81, imm. 3, oqaaseqatigiit aappaat. Ilinniagaqartup ilinniarnini qaammatini aalajangersimasunik amerlassusilinni ilinniagaqarnersiuteqarnissamut qiortakkanillu pissarsisinnaatitaalluni sivitsorsimappagu ilinniagaqarnersiutit tunniunneqarsimasut imaluunniit qiortakkat atorneqarsimasut taak-ku ilinniagaqarnersiutinik tunniunneqarsimasunik imaluunniit qiortakkanik atugaasimasunik nalunaarsuusiornermut ilanngunneqassanngillat.
Imm. 3. Ilinniagaqartoq piffissami ilinniagaqarnersiuteqarfiusumi ilinniarnermini kinguaattoorsimaguni ukioq ataaseq tikillugu sivitsukkamik ilinniagaqarnersiutisinissaminut pisinnaa-titaavoq. Ilinniartup kinguaattoorfigisimasaanut qaammatit amerlassusaata assinginut piffissaq ilinniagaqarnersiuteqarfiusoq qaammatinik sivitsorneqassaaq. Kinguaattoorneq ilinniagaqarnersiutiseqqinnissamut pisinnaatitaaffeqartitsissaaq kinguaattoorneq uppernarsakkanik makkuninnga tunngaveqarpat:
1) Suliffeqarfiup aqutsisuinut, ilinniartut isumalioqatigiissitaannut suliniaqatigiiffinnullu assingusunut ilinniarfimmut attuumassuteqartunut ilaasortaaneq.
2) Ilinniagaqartut inuttut imaluunniit ilinniarnerini atugarisaannut atatillugu suliaqarneq.
3) Nammineq imaluunniit qanigisat napparsimaneri.
Imm. 4. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut soraarummeernerit tamaasa soraarum-meernermi allattuiffiit assigisaasaluunniit assilinerannik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut nassiussisassapput.
Imm. 5. Imm. 1-3-mi aalajangersakkat timersornermut immikkut piginnaanilinnut atuutinngillat. Taamaattorli tapiiffigineqarsinnaanermut timersuutigisami aammalu ilinniagariniakkatut pilersaarutaasumi suliaqarnerup annertussusaata Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit piumasaqaatitut aalajangersakkat iluiniitinneqarnissaa piumasaqaataavoq. Ilinniartoq piumasaqaatinik aalajangersakkanik naammassinninngippat Team Grønlandip erniinnaartumik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik nalunaaruteqarfigissavaa.

§ 25. Ilinniartup ilinniarnermi peqataanera ataavartumik Ilinniarfiup nakkutigalugulu ilinniarnermi peqataaneq pillugu aalajangiisarpoq.
Imm. 2. Allamik paasinnittoqarnissaata tungaanut ilinniagaqartoq ilinniarmini peqataasutut naatsorsuutigineqassaaq, taamaattorli takuuk § 10.
Imm. 3. Ilinniarnermi peqataaneq pillugu ilinniarfik erseqqinnerusunik piumasaqaatinik aalajangersaasinnaavoq, tassunga ilanngullugit pinngitsoorani orniguttarneq, suliassiissutit misi-litsissutillu tunniunneri aammalu misilitsinnernit soraarummeernernillu peqataasinnaannginnerit pillugit.

 

Kapitali 3
Tapeeriaatsit

Ataatsimut aalajangersakkat

§ 26. Imatut ilusilikkanik ilinniagaqarnersiutisisoqarsinnaavoq:
1) Ilinniagaqarnersiutit.
2) Inuutissarsiutinik tunngaviusumik ilinniagaqarfinni ilinniartunik (lærlinginik), aammalu lærlinginik Qallunaat Nunaanni ilinniagaqarlutik Kalaallit Nunaanni suliffinnik misiliisunut sulisitsisut atorfinitsitsinerminni aningaasarsiarititaannut tapiissutit.
3) Meeqqanut tapiissutit.
4) Ineqarnermi aningaasartuutit akilerneqarneri.
5) Ineqarnermi aningaasartuutinut akiliussigallarneq.
6) Akiliunneqarluni angalanerit.
7) Usinik angallassinermut aningaasartuutit matussuserneri.
8) Kalaallisut ilinniartitaanermut aamma pisariaqartitamik immikkut ilinniartitaanermut atatillugu peqataanermut aningaasartuutit matussuserneri.
9) Nakorsartinnermut aningaasartuutit matussuserneri.
10) Nunatta Karsianit taarsigassarsiat.
11) Ilinniagaqarnermi akitsuutit matussuserneri.

§ 27. Qaammammut ilinniagaqarnersiutit annertussusaat tullinnguuttuni ilinniartup sumi inissisimanera apeqqutaatillugu tunniunneqartarput:
1) Ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniagaqarnerni Kalaallit Nunaanni ilinniartunut imaluunniit kollegiani najugaqartunut.
2) Atuartut angajoqqaamik angerlarsimaffianni najugallit inuutissarsiummik tunngaviusumik ilinniartitaanerni sulisitsisumit akissarsiaqartinneqanngitsunut.
3) Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniagaqarfinni ilinniartunut kiisalu inuutissarsiummik tunngaviusumik ilinniartunut angajoqqaamik angerlarsimaffiata avataani najugalittut tapiissutisisartunut.
4) Kalaallit Nunaanni qaffasinnerusumik ilinniagaqartunut.
5) Qallunaat Nunaanni ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik aamma qaffasinnerusumik ilinniagaqartunut.
6) Kalaallit Nunaata aamma Qallunaat Nunaata avataani ilinniagaqartunut.
Imm. 2. Ilinniartut ilinniarnerminnut atatillugu akeqanngitsumik nerisaqartitaallutillu najugaqartitaasut tamakkununnga akiliutitut ilanngaavigineqassapput.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniartunut, kiisalu Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutinik tunngaviusumik ilinniartunut sulisitsisumit akissarsisinneqanngitsunut aammalu kollegiani nerisaqarfiunngitsuni imaluunniit taamaallaat ataasiaannarluni nerisitsisarfiusumi najugalinnut nerisaqarnissamut tapiliummik tapiiffigineqassapput.
Imm. 4. Ilinniagaqarnersiutit aningaasartaasa amerlassusaat aningaasanut inatsimmi aalajangersaavigineqassapput.
Imm. 5. Ilinniartitaanerni immikkut ittumik aaqqissuussanut atatillugu piumasaqaatit allat atugaritillugit, taakkunanngalu ilinniagaqarnersiutisianik immikkut ittumik pisariaqartitsilernikkut, tassunga ilanngullugit Kalaallit Nunaata aamma Qallunaat Nunaata avataani ilinniartitaanerni ilinniagaqarnersiutisiat Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup aalajangiiffigisinnaavai.
Imm. 6. Ilinniagaqartoq § 27, imm. 1-imi pineqartut arlaanni allatut inissisimalerpat piffissami qinnuteqarfiusumiit, taamaattorli inissisimaffiup allanngorfia aallarnerfigalugu ilinniagaqarnersiutisiaasa annertussusaat allanngortinneqassaaq.

§ 28. Nunani tamalaani ilinniartunik paarlaasseqatigiinnermik peqatigiiffiit aaqqissuussaanni ilinniagaqarluni najugaqarnernut tapiiffigineqarsinnaasunut taamaallaat § 60-imi aalajangersagaq najoqqutaralugu tapiiffiginnittoqarsinnaavoq.

§ 29. Ilinniartoq meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut pilersuisussaappat imaluunniit akilersuisussaatitaappat meeqqanut tapiissuteqartoqassaaq (meeqqanut tapiliussaq). Meeqqap Kalaallit Nunaanni najugaqarnerani nunatsinni akilersuutip nalinginnaasup assinganik tapiissuteqartoqassaaq. Meeqqap Qallunaat Nunaanni najugaqarnerani Qallunaat Nunaanni akilersuutip nalinginnaasup assinganik tapiissuteqartoqassaaq. Meeraq Kalaallit Nunaanni imaluunniit Qallunaat Nunaanni najugaqanngippat nunatsinni akilersuutip nalinginnaasup assinganik tapiissuteqartoqassaaq.
Imm. 2. Ilinniartup meeraq najugaqatiginngippagu meeqqanut tapiliussaq pilersuisuusumut akilerneqartassaaq.
Imm. 3. Ilinniartup meerai pisortanit tamakkiisumik pilersorneqarpata ilinniartumut meeqqanut tapiliussamik tapiissuteqartoqassanngilaq.
Imm. 4. Ilinniartup piffissani qiortakkanik atugaqanngiffiani ilinniartumut meeqqanut tapiliussamik tapiissuteqartoqassanngilaq, takuuk § 78, imm. 1.

§ 30. Ilinniakkani tapiiffigineqarsinnaasuni ilinniarnermi akitsuutit, taamaattorli takuuk imm. 2, tamakkiisumik matussuserneqassapput
1) ilinniagaq assingusoq ilinniarnermi akitsuutinik akileeqqaarnikkut aatsaat malittarineqarsinnaatillugu, aamma
2) aningaasartuutit pisortanit allanit akilerneqarsinnaanngippata.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik ilinniakkani aalajangersimasuni ilinniartitaanermut akitsuutit pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit ilaannakortumik matussuserneqarnissaannik aalajangiussaqarsinnaavoq, tassungalu ilanngullugu:
1) Ilinniakkamut pineqartumut sulisunik Kalaallit Nunaat pisariaqartitsippat,
2) allanit aningaasaleeqataanissaq pillugu isumaqatigiissuteqartoqarpat, imaluunniit
3) ilinniagaqarnersiuteqarfiusutut ilinniakkamut assigisaanut ilinniartoq tiguneqarsinnaan-ngippat.
Imm. 3. Ilinniakkanut sorlernut ilinniartitaanermut akitsuutit taamaallaat ilaannakortumik matussuserneqartarneri aammalu ilinniakkani ataasiakkaani ilinniarnermut akitsuutit matussuserneqartut qanoq annertutigineri pillugit "www.sunngu.gl"-imi tamanut saqqummiussisoqartarpoq.

 

Ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniagaqarnerit

§ 31. Ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniagaqarnerit qiortakkamik aaqqissuussinermut ilaanngillat, takuuk § 4.

§ 32. § 27-mi imm. 1, nr. 1-imi aningaasat taaneqartut amerlassusaasa assinginik Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniagaqarfinni ilinniartunut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq, taamaattorli takukkit imm. 2-3.
Imm. 2. Ilinniartoq namminerisamik ineqarpat, najugaqarnermik uppernarsaammik aamma attartuinermik isumaqatigiissummik akuerisamik, piginneqatigiiffimmit uppernarsaammik imaluunniit piginnittuunermik uppernarsaammik uppernarsaateqarluni angajoqqaat angerlarsimaffigisaasa avataanni najugaqartumut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq, takuuk § 27, imm. 1, nr. 3 aamma
1) nammineq meerarisaminik immini najugaqartitsiguni,
2) najugaqarneq isumaginninnermik tunngaveqartinneqarpat, imaluunniit
3) ilinniagarisamut pineqartumut tiguneqarnissamut piffissaq eqqorlugu qinnuteqarneq sioqqullugu pilersitsineq pisimappat.
Imm. 3. Imm. 2 nr. 1-imi pissutsit taaneqartut inunngornermut imaluunniit kuisinnermut allagartamit uppernarsaavigineqassapput. Imm. 2-mi nr. 2-mi pissutsit taaneqartut isumaginnittoqarfinnit nalunaaruteqarnikkut uppernarsaavigineqaqqissapput.

§ 33. Ilinniagaqarnissamut piareersaataasumut ilinniagaqarnermut ataasiinnarmut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq, taamaattorli tapiliussanik pikkorissarnernut qinnuteqaateqareernikkut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. HF-imi faginut ataasiakkaanut ukiut marluk tikillugit ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq, tamatumalu kingorna tapiliussanik pikkorissarnermut ukioq ataaseq tikillugu ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaalluni. Patsisit § 24, imm. 3-mi taaneqartut nassatarisaannik ilinniartoq ilinniakkamini kinguaattoorsimappat ukioq ataaseq tikillugu ilinniagaqarnersiusitinik tapeeqqittoqarsinnaavoq.

§ 34. Ukiuni kingullerni tallimani ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniagaqarner-mik ataatsimik amerlanermik unitsitsisimasumut ilinniagaqartumut ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu ilinniarunnaarallarnermik, tassunga ilanngullugu meerartaarsimalluni ilinniarunnaarallarneq, aammalu uppernarsakkamik nappaateqarnermik patsiseqarluni najuutinnginneq ilinniarnermik kipisinertut naatsorsuutigineqanngillat.
Imm. 3. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup imm. 1-mi aalajangersakkat atornagit immikkut akuersissuteqarfigisinnaavaa, tassungalu ilanngullugu ilinniarfiup nalilerpagu ilinniakkamik qinnutigineqartumik ilinniagaqartup naammassinnissinnaanera.

 

Inuutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitaanerit

§ 35. Inuutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitaanerit qiortakkamut ilaanngillat, takuuk § 4.

§ 36. Sulisitsisup ilinniagaqartumik aningaasarsiaqartitsinnginnerani Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniagaqartumut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq. § 27-mi imm. 1, nr. 2-imi pineqartumi aningaasat amerlassusaannut assingusumik ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq, taamaattorli takukkit imm. 2-3.
Imm. 2. § 27-mi imm. 1-imi nr. 3 naapertorlugu ilinniartoq namminersuutigisanik inoqutigiinnik pilersuisuuppat, najugaqarnermik uppernarsaammik aamma attartuinermik isumaqatigiissummik akuerisamik, piginneqatigiiffimmit uppernarsaammik imaluunniit piginnittuunermik uppernarsaammik uppernarsaateqarluni angajoqqaat angerlarsimaffigisaasa avataanni najugaqartumut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq, aamma
1) nammineq meerarisaminik immini najugaqartitsiguni,
2) najugaqarneq isumaginninnermik tunngaveqartinneqarpat,
3) ilinniagarisamut pineqartumut tiguneqarnissamut piffissaq eqqorlugu qinnuteqarneq sioqqullugu pilersitsineq pisimappat.
Imm. 3. Imm. 2 nr. 1-imi pissutsit taaneqartut inunngornermut imaluunniit kuisinnermut allagartamit uppernarsaavigineqassapput. Imm. 2-mi nr. 2-mi pissutsit taaneqartut isumaginnittoqarfinnit nalunaaruteqarnikkut uppernarsaavigineqaqqissapput.

§ 37. Suliamik ilinniarsimasutut qaffasissutsip ataani inuutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitaanernut naammassineqarsimasunut marlunnut taamaallaat ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq. Ilinniartoq suliamik ilinniarsimasutut qaffasissusilimmik annerusumilluunniit ilinniagaqarsimasutut qaffasissutsip ataaniittumik ilinniagaqarsimasoq, suliamik ilinniarsimasutut qaffasissusilimmik ilinniartoq ilinniagaqarnersiuteqartinneqarsinnaanngilaq. Taamaattorli suliamik ilinniarsimasutut qaffasissutsimut suli ataatsimut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq imaattoqarpat:
1) Ilinniartitaanermut isernissamut suliamik ilinniarsimasutut qaffasissuseqarnissaq piumasaqaataappat,
2) Ilinniarneq ilinniagarisimasamut pissusissamisoortumik nangitsissutaappat aammalu suliaqarfiup iluani qaffasinneruppat, imaluuniit
3) Inuussutissarsiorsinnaajunnaarnerup kingunerisaanik ilinniaqqinnissamut ilinniarneq pisariaqarpat.
Imm. 2. Ilinniartoq ilinniarsimasutut qaffasissuseqartumik imaluunniit sinnerlugu ilinniagaqarsimasoq ilinniakkamut ilinniarsimasutut qaffasissutsip ataaniittumut ilinniagaqarnersiutinik pissarsisinnaanngilaq. Qaffasinnerusumik ilinniartitaanermik naammassinnissimasumut inuussutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitaanernut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 3. Imm. 1-imut aamma 2-mut pissutsit immikkut ittut apeqqutaatillugit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugit:
1) ilinniartup suliffeqarnissamut periarfissai killeqarpata, imaluunniit
2) ilinniakkamik qinnuteqarfiusumik ilinniarsimasunik Kalaallit Nunaat immikkut ittumik pisariaqartitsippat.

§ 38. Ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaanngilaq ilinniagaqartumut ukiut kingulliit tallimat ingerlanerini inuussutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitaanermik ataasiaannarani unitsitsisimasumut. Ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniartitaanerit ilaatinneqanngillat.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu unitsitsinermut naatsorsuunneqanngillat suliamik misiliivissaaleqineq, ilinnianngiffeqarneq, tassunga ilanngullugit erninermut atatillugu ilinnianngiffeqarneq uppernarsaateqarlunilu napparsimalluni peqannginneq pissutigalugit ilinniartitaanermik unitsitsigallarnerit.
Imm. 3. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik imm. 1-ip atortinneqannginnissaanik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugit:
1) ilinniartup suliffeqarnissamut periarfissai killeqarpata, imaluunniit
2) ilinniakkamik qinnuteqarfiusumik ilinniarsimasunik Kalaallit Nunaat immikkut ittumik pisariaqartitsippat.

 

Qaffasinnerusumik ilinniartitaanerit

§ 39. Qaffasinnerusumik ilinniartitaanerni ilinniartut qiortakkamut ilaatitanik ilinniagaqarnersiuteqartitaasarput, takuuk § 4.
Imm. 2. Qiortagaq ataaseq qaammammut ataatsimut ilinniagaqarnersiutitut aamma meeqqanut tapiissutaasinnaasutut naleqarpoq.
Imm. 3. Angalanermi qiugassaq akiliunneqarluni angalanermut aningaasartuutit assinginik naleqarpoq, takuuk § 52.
Imm. 4. Ilinniarnerup aallartinneranut, unitsinneranut aamma naammassineranut atatillugu akiliunneqarluni angalanermut qiugassat nalinginnarmik angalanissamut qiortakkanik taaneqarput.
Imm. 5. Atuanngiffimmut atatillugu akiliunneqarluni angalanermut qiugassat nalinginnarmik atuanngiffimmik qiortakkanik taaneqarput.
Imm. 6. Akiliunneqarluni angalanernut allanut qiortakkat immikkut ittumik angalanermut qiugassatut taaneqarput.

§ 40. Qiortakkap iluani katillugit qiortakkat 82-it tikillugit (killissarititaq) tunisisoqarsinnaavoq, taamaattorli takukkit §§ 44-47.
Imm. 2. Nalinginnaasumik angalanernut qiugassanik (angalanermut killissarititaq) katillugit sisamanik qiortakkap iluani tunisisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniarnermut qiortakkamik aaqqissuussinermut ilaasumut annerpaamik killissarititap aammalu qioreersimasat assigiinngissusaata amerlaqataanik qiugassanik aamma nalinginnaasumik angalanernut qiugassanik aalajangersimasumik amerlassusilinnik, tassani angalanernut killissarititaq aammalu nalinginnaasumik angalanerni qiugassat atoriikkat malittariissillugit tunisisoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Ilinniartumut qaffasinnerusumik ilinniarnermik atuagarsornermik aningaasarsiaqarfigisamillu ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermi sinnerseraaffiusumik naammassisaqarsimasumut ilinniarnermi atuagarsornermut atugassat sinnerlugit qiugarisimasinnaasanik ilallugit ilinniagaqarfigisassatut atugassat assinginik qiugassanik killissarititamini ilanngaavigineqassaaq. Ilinniagaqartoq ilinniarnermi atuagarsornertut atugassarisap assinganut qiugassanik ikinnerusunik atugaqarsimaguni ilinniagaqartoq killissarititamini qiugassanik ilinniagaqarfigisassatut atugassat assinginik qiugassanik atorneqanngitsunik ilanngaavigineqassaaq. Ilinniarnerni taama ittuni unitsitsinermi taamaallaat qiugassanik tunniunneqareersimasunik killissarititaq ilanngaavigineqassaaq. Angalanermut killissarititami angalanerni qiugassat nalinginnaasut atorneqarsimasut assinginik ilanngaateqartoqassaaq.

§ 41. Ilinniarnernut ataasiakkaanut piffissamut ilinniagaqarfiusussamut qaammatinut naatsorsorlugit qiugassanik tunisisoqassaaq, qiugassat 12-it tapiliutigineqarlutik (ilinniagaqarnersiuteqarnerup nalaani), taamaattorli takukkit § 44, imm. 5 aamma §§ 45-47.
Imm. 2. Ilinniarneq bachelorinngornissamut aamma kandidatinngornissamut immikkoortoqarpat ilinniarnertut marluusutut naatsorsuutigineqarpoq. Ilinniarneq bachelorinngornissamut aamma kandidatinngornissamut immikkoortoqarpat immikkoortunut tamanut qiugassat 12-it tapiliutigineqassapput, tamakkiisumilli killissarititap assigisaanik qiugassanik tunisisoqarsinnaavoq, taamaattorli takuuk § 44, imm. 1, oqaaseqatigiit siulliit.
Imm. 3. Qaffasinnerusumut ilinniarnernut atuagarsornermik aningaasarsiaqarfigisamillu ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermi marluimmik ilinniarnermut ilinniarnerup atuagarsorfiunissaanut assingusumik, qaammatinut naatsorsukkamik, qiugassanik 12-it tikillugit tapiliutigineqartumik tapiiffigineqarnerup naligivaa.
Imm. 4. Ilinniakkamut qaffasinnerusumut kingusinnerusukkut aallartinneqartumut naleqqiullugu ilinniakkami unitsinneqartumi piginnaanernik pissarsiaqartoqarsimappat, ilinniakkami aallartinneqartumi tapiissuteqarnermi piffissami ilinniakkami pineqartumi piginnaaneqassutsit pissarsiarineqarfiini qaammatit amerlaqataannik qiortagassanik ilanngaasoqassaaq.

§ 42. Aasaanerani ilinnianngiffeqarnermut atatillugu akiliunneqarluni angalanissamut ani-ngaasaliinermut piumasaqaatit eqquutsinneqarnerisigut ilinniakkanut ataasiakkaanut ilinnian-ngiffeqarnermut angalanernut qiugassanik tunisisoqarsinnaavoq, takukkit §§ 56-58.
Imm. 2. Aasaanerani ilinnianngiffeqarnermi angalanermut qiugassat taamaallaat tunniunneqarsinnaapput ilinniartoq:
1) piffissami qinnuteqarfigisap nalaani qiortagassanik pissarsisarpat, aamma
2) ukiumi tapiiffigineqarfimmi 1. apriilimi minnerpaamik killissarititamini qiugassanik arfineq-marlunnik amiakkoqarpat.
Imm. 3. Juullimut ilinnianngiffeqarnermi akiliunneqarluni angalanermut ilinnianngiffeqarnermut angalanermut qiugassat taamaallaat tunniunneqarsinnaapput ilinniartoq:
1) piffissami qinnuteqarfigisap nalaani qiortagassanik pissarsisarpat, aamma
2) ukiumi tapiiffigineqarfimmi 1. novembarimi minnerpaamik qiugassanik arfineq-marlunnik amiakkoqarpat.

§ 43. Angalanernut qiugassanik immikkut ittunik ilinniagarisanut ataasiakkaanut tunniussisoqarsinnaavoq makkununnga piumasaqaatit eqquutsinneqarpata: ilinniarnerup unitsikkallarneqarneranut atatillugu, takuuk § 53, imm. 1, ilinniarfinni assigiinngitsuni najugaqarnerit akornanni nikinneq, atuarfimmiinnermi ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermilu aqqusaagassat aamma suliffiit assigiinngitsut akornanni nikinneq, takuuk § 53, imm. 2, ilinniagaqanngikkallarneq, takuuk § 55, Kalaallit Nunaata iluani avataanilu, tassunga Danmarki ilan-ngullugu, ilinniarnermut atatillugu najugaqarneq, takuuk § 59, imaluunniit ilinniartup qanigisatut ilaqutaani perululluni nappaateqarnermi imaluunniit toqusoqarnerani, takuuk § 61.

§ 44. Piffissap ilinniagaqarfiusussap, takuuk § 40, imm. 1, tassunga ilanngullugit bacheloritut kandidatitullu ilinniarnerit imaluunniit ilinniarnerit assingusut, katillugu qaammatit 60-it sinnerpagit killissarititaq sivitsorneqarsinnaavoq. Ilinniakkamik taamatut ittumik ilinniartoq unitsitsippat killissarisap sivitsorneqarnissaa atorunnaarsinneqassaaq.
Imm. 2. Ilinniagaqartup qiugassanik aalajangersimasunik tapiiffigineqarfimmi nalaa sivitsorsimappagu, takuuk § 40, imm. 1 taassuma assinganik qiortakkamut killissarititaq sivitsorneqassaaq. Ilinniagaqartoq ilinniarnermik ilinniagaqarnersiuteqarfigisamik sivitsuivigisamik unitsitsiguni killissarititami sivitsuinermi atunngisat assigisaannik qiortakkat ilanngaatigineqassapput. Ilinniagaqartoq piginnaaneqassutsit pissarsiarinerisa nassatarisaannik piffissaq tapiissutisiffik sivikillisissimappagu, takuuk § 41, imm. 4, killissarititaasumik sivikillisaasoqassanngilaq, takuuk § 40, imm. 1.
Imm. 3. Ilinniartup nappaateqarnermik uppernarsaavigineqartumik imaluunniit pissutsinik immikkut ittunik allanik patsiseqarluni ilinniakkaminik naammassinnissinnaanngippat, taamaattumillu ilinniarnermik nutaamik aallartitsilluni killissarititap sivitsorneqarnissaanik qiugassanik amerlanernik tunisisoqassaaq, takuuk § 40, imm. 1, Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup tamanna pillugu qinnuteqaateqarnerup kingorna aalajangiiffigisinnaavaa. Killissarititap qiugassanik qanoq amerlatigisunik sivitsuisoqarnissaa Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup aalajangissavaa.
Imm. 4. Ilinniartoq Qallunaat Nunaanni Naalagaaffiup Ilinniartunut Tapiissuteqartarfianit SU-mit qaffasinnerusumik ilinniartitaanermut pissarsisimappat, tamanna tapiissutinik pissarsiviusuni qaammatit amerlassusaanni killissarititami, § 40, imm. 1 innersuussutigineqarpoq, ilanngaatigalugu naatsorsorneqassaaq.
Imm. 5. Ilinniagaqartut bachelorinngornermik ilinniagaqarnerup kingorna ilinniarfimmut nangitsiviusumut, qiortartakkanik atuisuusunut unitsitseqqaaratik ingerlaqqittut ilinniakkamut nutaamut tiguneqarnerup uppernarsaavigineratigut ilinniarnerup aallartinneqartup piffissartaa tapiissuteqarfiusoq aallartiffigalugu qiortakkanik marlunnik tapiiffigineqarsinnaapput. Ilinniakkat taakku marluk akornanni piffissami qiortakkat tunniunneqassapput.

§ 45. Ilinniartoq meeqqamik najugaqateqaruni ilinniarallarunnaanngippallu erninermut imaluunniit qitornavissiartaarnermut atatillugu piffissami tapiiffigineqarfimmut tapiliutinik qiortakkanik saniatigoortunik ilinniartoq pisinnaatitaaffeqarpoq. Ilinniartoq aningaasarsiaqarfiusumik ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermi, ilinniarnermik naammassiffiusup nalaani ernineq imaluunniit qitornavissiartaarneq pippat saniatigut qiortakkanik tunisisoqassanngilaq.
Imm. 2. Anaanaasoq qiortakkanik 12-it tikillugit tapiliutinik pisinnaatitaavoq.
Imm. 3. Ataataasoq qiortakkanik arfinillit tikillugit tapiliutinik pisinnaatitaavoq.

§ 46. Team Grønlandimit innersuunneqarluni Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit ilinniartut timersornermut pikkorinnerpaatut ilinniarnerup aallartinneranit akuerisaasut ilinniarnerullu ingerlaneranik immikkut ittumik aaqqissuussamik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit akuerisaasumit ingerlataqartut piffissamut tapiiffigineqarfimmut tapiliutitut saniatigut qiortakkanik tunineqarsinnaapput.
Imm. 2. Ilinniarnerup immikkut ittumik aaqqissuussap naatsorsuutigisatut sivisussusaa tunuliaqutaralugu saniatigut qiortakkanik qanoq amerlatigisunik tunisisoqarnissaa Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup aalajangiiffigissavaa.

§ 47. Ilinniartup tamanna pillugu qinnuteqareerneratigut piffissamut tapiiffigineqarfimmut tapiliutitut qiortagassanik saniatigut 12-it tikillugit ilinniartoq tunineqarsinnaavoq ilinniartoq ilinniakkamini kinguaattoorsimappat, makkuninnga uppernarsaaffiusunik pissuteqarluni:
1) Ilinniarfiup aqutsisoqarfiani, ilinniartut isumasioqatigiissitaanni ilinniarfimmullu atasunut peqatigiiffinnut assingusunut peqataappat.
2) Ilinniagaqartut akunnerminni imaluunniit ilinniagaqarnermi pissutsinut atatillugu suliaqarpat.
3) Nammineq imaluunniit qanigisat nappaateqarnerinik pissuteqarpat.
Imm. 2. Ilinniagaqarnersiuteqartitaanermut piffissarisap iluani kinguaattoorneq pisimassaaq. Ilinniartup ilinniarnermini kinguaattoornerinut qiortakkat qaammatit amerlaqatigai.

§ 48. Ilinniartoq qiortagassat pinngitsoornissaanik qinigaqarsinnaavoq, takuuk § 78. Qiortagassat pinngitsoornissaat killissarititamik imaluunniit piffissamik tapiissuteqarfimmik allan-nguinermik nassataqassanngillat. Qiortagassat pinngitsuugassatut qinikkat kingusinnerusukkut qaammammut ataatsimut qiortakkanik amerlanernik ilusilerlugit tunniunneqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 4
Ineqarneq, akiliunneqarluni angalanerit, pisattanik assartuineq, immikkut ilinniartitaaneq aamma nakorsartinnermi aningaasartuutit

Ineqarneq

§ 49. Ilinniarnerup aallartinneranut, unitsinneranut imaluunniit naammassineranut atatillugu tamanna pillugu qinnuteqarnermi pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit ilinniartup ineqarnermut sap. akunneri pingasut tikillugit aningaasartuutit tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik akilersissinnaavai, tassunga ilanngullugit:
1) angallannermi pissutsit tunngavigalugit ineqartariaqartoqarpat, imaluunniit
2) ilinniartup nammineq inissarsiornera, imaluunniit ineqartuaannarnera imaluunniit allatut ineqarnera pissutsinik ilinniartup pisuussutiginngisaanik patsiseqartumik iluatsissimanngippat.
Imm. 2. Aningaasartuutinut ullunut ataasiakkaanut ullormut 70 kronet sinnerlugit annertussuseqartunuinnaq akiliussisoqarsinnaavoq. Aningaasartuutit akiliussutaasut ilinniarnermi taarsigassarsianut nunap karsiani aningaasaliiffigineqartunngortinneqassapput, ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 4-mi aamma 5-imi malittarisassat aalajangiussat naapertorlugit ernialersorlugillu utertillugit akilersorneqassallutik.

§ 50. Ilinniartut Kalaallit Nunaanni ilinniagaqartut kollegiami najugaqarfiup akiata assinganik ineqarnermut matussutissanik tapiiffigineqarsinnaapput
1) qaammatit arfinillit inorlugit ilinniarfimmiinneq sivisussuseqarpat,
2) kollegiami ineqartitaagunik imaluunniit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup innersuutigisaanut inissinneqarunik, aamma
3) namminersuutigisanik inoqutigiinnik pilersuisuuppat, najugaqarnermik uppernarsaammik aamma attartuinermik isumaqatigiissummik akuerisamik, piginneqatigiiffimmit uppernarsaammik imaluunniit piginnittuunermik uppernarsaammik uppernarsaateqaruni.

 

Akiliunneqarluni angalanerit

§ 51. Ukununnga atatillugu angalanernut akiliussisoqarsinnaavoq
1) §§-it 53-54 naapertorlugit ilinniarnerup aallartinnerani, unitsinnerani, unitsinneqarallarnerani naammassineraniluunniit,
2) § 55 naapertorlugu ilinnianngiffeqarallarnermi,
3) §§-it 56-57 naapertorlugit aasaanerani ilinnianngiffeqarnermi,
4) § 58 naapertorlugu juullip nalaani ilinnianngiffeqarnermi,
5) § 59 naapertorlugu ilinniarnermut il.il. atasumik angalanermut,
6) § 60 naapertorlugu nunani tamalaani ilinniartut paarlaateqatigiinnerinut, aamma
7) § 61 naapertorlugu napparsimasoqarnermi toqusoqarnermiluunniit.
Imm. 2. Angalanermik akiliussisoqassanngilaq ilinniartoq suliffimmini suliunnaarluni imaluunniit suliffissamini sulilissalluni sulisitsisup akiligassaanik angalassappat.

§ 52. Pisortatigut angallassinermut periarfissat sapinngisamik akikinnerpaat atorneqarneranni bilitsimut angalatillunilu uninngasariaqarnerni aningaasartuutinut tamakkiisumik matussutissat akiliunneqarluni angalanernut ilaapput.
Imm. 2. Allatut angalasoqarsimappat annerpaamik pisortatigut angallassinermut periarfissat sapinngisamik akikinnerpaat angeqataannik utertitsisoqassaaq.
Imm. 3. Bilitsinik allannguinerni aningaasartuutit annertuseriaatigisinnaasaat matussuserneqassanngillat.
Imm. 4. Taxarnermi, mittarfiup bussiinut aamma mittarfimmut qimuttuitsunut aningaasartuutit matussuserneqassanngillat.

§ 53. Ilinniartitaanerup aallartinneranut atatillugu aalajangersimasumik angerlarsimaffimmiit illoqarfimmut ilinniarfiusussamut naleqqiullugu mittarfimmut, umiarsualivimmut imaluunniit qimuttuitsut unittarfiannut qaninnerpaamut angalanermik akiliussisoqassaaq, taamaattorli takuuk § 52, imm. 4. Ilinniagaqarnermik unitsitsinermi, unitsitsigallarnermi imaluunniit naammassinninnermi ilinniarnerup aallartinnera sioqqullugu aalajangersimasumik angerlarsimaffiup aamma ilinniarfiusumut naleqqiullugu mittarfiup, umiarsualiviup imaluunniit qimuttuitsut unittarfiata qaninnerpaap akornanni angalanermik akiliussisoqassaaq, taamaattorli takuuk § 52, imm. 4.
Imm. 2. Ilinniarnerup aaqqissuussaanerata pisariaqartippagu, aammalu ilitsersuisumit nikinnissaq akuerineqartillugu assigiinngitsuni ilinniarfinniinnerit, atuarfimmiinnerit aammalu ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnerit akornanni angalanermik akiliussisoqassaaq.
Imm. 3. Ilinniarnerup naammassinerata imaluunniit unitsinneqarnerata kingorna qaammatip ataatsip iluani angalanermik akiliussisoqassaaq. Piffissarititap iluani qinnuteqarnikkut angerlamut angalaneq ukioq ataaseq tikillugu kinguartinneqarsinnaavoq:
1) Ilinniagaqartup ilinniarnermik naammassinninnerata imaluunniit unitsitsinerata kingorna ilinniagaqartup aapparisaa, takuuk § 7, sumiiffimmi tassani ilinniakkaminik ingerlatsiinnarpat aammalu ilinniakkaminik ukiup ataatsip qaangiutinnginnerani naammassinninnissaa naatsorsuutigineqarpat.
2) Ilinniagaqartoq meeraqarpat atuartuusunik, aammalu ilinniarneq ukiup atuarfiusup nalaani naammassineqarpat imaluunniit unitsinneqarpat.
Imm. 4. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit imm. 1-imut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugu ilinniakkap naammassineranut imaluunniit unitsinneranut atatillugu angerlamut aallalinnginnermi ilinniartup illoqarfimmi uterfiginiakkatut qinnutigisami suliffittaarsimanera uppernarsarneqarsinnaappat.

§ 54. Ilinniarnerup aallartinneranut, unitsinneranut, unitsikkallarneranut imaluunniit naammassineranut atatillugu ilinniartumut angalanermik akiliussisoqartillugu meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut angalanermik akiliussisoqarsinnaavoq, taamaattorli takuuk imm. 5:
1) meeraq ilinniartumi najugaqartillugu,
2) meeraq ilinniartup nammineq meerarippagu, imaluunniit ilinniartup aapparisaata meerarippagu, § 7 innersuussutigineqarpoq,
3) ilinniarneq imaluunniit ilinniarfimmiinneq qaammatit qulit sinnerlugit sivisussuseqarpat, aamma
4) ilaqutariinnut naammaginartumik inissiisoqarneranik meeqqamullu paaqqinnissinnaaffinnik pissarsisimanermik uppernarsaasoqarsinnaappat.
Imm. 2. Ilinniarneq ilinniarfimmiinnerluunniit Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartoq qaammatinik qulinik sivikinneruppat imm. 1, nr. 1, 2 aamma 4 piumasaqaatit eqquutsinneqarneri-sigut meeqqanut ukioqanngitsuniit arfinilinnik ukiulinnut akiliussilluni angalatitsisoqarsinnaavoq. Kiisalu ilinniarneq ilinniarfimmiinnerluuniit qaammatinit qulinit sivikinneruppat meeqqat arfinilinniit 18-inut ukiullit akiliunneqarlutik angalanissaannut ilinniarfiup tigutiffiusup ilitsersuisuata akuersinissaa aamma pisariaqarpoq.
Imm. 3. Ilinniarneq ilinniarfimmiinnerluunniit Kalaallit Nunaata avataani, tassunga Danmarki ilanngullugu, pisoq qaammatinit qulinit sivikinneruppat meeqqat angalanermut akiliunneqarsinnaanngillat. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik tamanna pillugu, pissutsit immikkut ittut atuutsillugit immikkut akuersissuteqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugit:
1) meeqqap ukioqassusaata (0-6-inik ukioqarnerata) pisariaqartippagu, aamma
2) naammaginartumik ineqarnissamik aamma meeqqap paaqqineqarnissaanik uppernarsaateqartoqarpat.
Imm. 4. Ilinniartup aapparisaa, takuuk § 7, angalanermut akiliunneqassaaq ilinniartup meeraata akiliunneqarluni angalanissaa imm. 1 najoqqutaralugu akuerineqarsimappat.
Imm. 5. Ilinniarnerup naammassineranut, unitsinneqarneranut imaluunniit unitsikkallar-neqarneranut atatillugu ilinniagaqarfimmut meeqqat nassarneqartut, ilinniarnerullu naammassinerani imaluunniit unitsinnerani 18-inik ukioqartut angalanermut akiliunneqassapput.

§ 55. Ilinnianngiffeqarallarnermi, tassunga ilanngullugu ernisimanermi/qitornartaarsimanermi ilinnianngiffeqarallarnermi angalanermut akiliussisoqassaaq:
1) ilinnianngiffeqarneq ilinniagaqarfimmit allakkatigut akuerineqarpat,
2) ilinnianngiffeqarneq qaammatit pingasut sinnerlugit sivisussuseqarpat,
3) ilinnianngiffeqarnerup aallartinneraniit qaammatip ataatsip iluani angalaneq aallartinneqarpat, aamma
4) ilinniagarisap aallarteqqinnissaa siusinnerpaamik qaammammik ataatsimik sioqqullugu illoqarfimmut ilinniagaqarfiusumut utimut angalaneq aallartinneqarpat.

§ 56. Aasakkut atuanngiffeqarnermut atatillugu siumut utimullu angalanermut illoqarfiup ilinniarfigisap aammalu nammineq qitornarisat aalajangersimasumik Kalaallit Nunaanni najugaata akornanni imaluunniit ilinniagaqartup angajoqqaarisalluunniit kingullermik Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaata akornanni akiliussisoqarsinnaavoq. Tamannali atuutinngilaq ilinniarneq ukiumi pineqartumi decembarip aallaqqaataa nallertinnagu naammassineqassappat.
Imm. 2. Taamaattorli imm 1. naapertorlugu Kalaallit Nunaanni najugaqarfissamut allamut angalanermut akiliussisoqarsinnaavoq kingullermik aalajangersimasumik najugarisamut a-ngalanermut aningaasartuutit ornitassamut aningaasartuutissat qaangersimanngippatigit.
Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 naapertorlugit siumut utimullu angalatitsisoqartassaaq meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut ilinniagaqartumi najugalinnut ilinniagaqartullu pilersuisussaaffigisaanut.
Imm. 4. Bilitsit kingusinnerpaamik 1. apriiliutinnagu inniminnerneqassapput. Kingusinneru-sukkut inniminniinermi aningaasartuutit annertuseriaatigisinnaasaat matussuserneqassanngil-lat.

§ 57. Aasaanerani atuanngiffeqarnermi siumut utimullu angalanissaq juullimut kinguartinneqarsinnaavoq, takuuk § 56. Kinguartitsinermik nalunaaruteqarneq ilitsersuisumut allakkatigut kingusinnerpaamik 1. apriilimi nalunaarutigineqassaaq. Aasaanerani ilinnianngiffeqarnermut atatillugu angalanermut akiliunneqarsinnaasunut naleqqiullugu aningaasartuutit annertuseriaatigisinnaasaat matussuserneqassanngillat.

§ 58. Ilinniartumut, qitornanut najugaqatiginngisaminut angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut, meeqqat arlaata ataatsip Kalaallit Nunaanni najugaata aalajangersimasup illoqarfiullu ilinniarfigisap akornani juullimut siumut utimullu angalatitsisoqarsinnaavoq. Tamannali atuutissanngilaq ilinniartup meeraq ilinniagaqarfiusumut ukiumi ilinniarfiusumi tassani ilagisimappagu, imaluunniit ilinniartup ilinniarnini ukiumi ilivitsumi tulliani 1. marsi nallertinnagu naammassissappagu.
Imm. 2. Meeqqat, aappaasoq pinnagu, takuuk § 7, illoqarfimmut ilinniarfigisamut ilagineqarsimappata ilinniartoq meeqqallu siumut utimullu angalanissamut akiliunneqassapput aappaasoq aamma meeqqat ilaannut ataatsimut angajoqqaatut oqartussaassuseqarpat. Illoqarfiup ilinniarfigisap aammalu aappaasup aalajangersimasumik Kalaallit Nunaanni najugaata akornanni siumut utimullu angalanermut akiliussisoqassaaq.
Imm. 3. Illoqarfik ilinniarfigisaq Kalaallit Nunaanniippat imm. 2 malillugu angalanermut taarsiullugu aappaasoq inooqataasorluunniit meeqqallu ilinniartup angajoqqaatut oqartussaaffigisai illoqarfimmut ilinniarfigisamut siumut utimullu angalanissamut akiliunneqarsinnaapput. Imm. 2 naapertorlugu angalanermut akiliunneqarsinnaasumut naleqqiullugu aningaasartuutit annertuseriaatigisinnaasaat matussuserneqassanngillat.
Imm. 4. Illoqarfik ilinniarfigisaq Kalaallit Nunaata avataaniippat, tassunga Danmarki ilan-ngullugu, imm. 2 malillugu angalanermut taarsiullugu aappaasoq inooqataasorluunniit meeq-qallu ilinniartup angajoqqaatut oqartussaaffigisai illoqarfimmut ilinniarfigisamut siumut utimullu angalanissamut akiliunneqarsinnaapput, ilinniagaqarnermi pissutsit immikkut ittut tassani atuuppata, tassunga ilanngullugit soraarummeernerit aamma immikkut sammisamik suliaqarneq. Imm. 2 naapertorlugu angalanermut akiliunneqarsinnaasumut naleqqiullugu a-ningaasartuutit annertunerulersimappata matussuserneqassanngillat.
Imm. 5. Illoqarfimmi ilinniarfimmiinneq qaammatinit qulinit sivikinneruppat imm. 1-4 malillugit angalanermut akiliussisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 6. Bilitsit kingusinnerpaamik 1. oktoberimi inniminnerneqassapput. Kingusinnerusukkut inniminniisoqarneratigut aningaasartuutaanerusinnaasut matussuserneqassanngillat.

§ 59. Ilitsersuisumit inassuteqartoqarnerata aammalu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup akuersinerata kingorna ilinniartup Kalaallit Nunaata iluani avataanilu, tassunga Danmarki ilanngullugu, pisariaqartumik angalanermut uninngasariaqarnermullu aningaasartuutigisai tamakkerlugit ilaannakortumilluunniit matussuserneqartarsinnaapput makkununnga atatillugu:
1) Pinngitsoorani naammassisassanik immikkut sammisanik qaffasinnerusumillu ilinniarnerni pingaarnerusunik naammassisassanik suliarinninnermi.
2) Ilinniagassanut tunngasunik suliaqarluni qaammammit ataatsimit sivisunerusumik suliamik sungiusarfimmiinnerni.
3) Ilinniagassanut tunngasunik suliaqarluni ilinniarfimmi allamiinnermi.
4) Pinngitsoorani ilinnialernissamut misilitsittussaanermi.
Imm. 2. Taama angalanissaq ajornanngippat aasakkut atuanngiffeqarnermut juullimiluunniit atuanngiffeqarnermut atatillugu akiliunneqarluni angalanissap nalaaniitinneqartassaaq.

§ 60. Qaammatit arfinillit sinnerlugit sivisussuseqartumik Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni paasisassarsiornerit ilinniartitaanermut attuumassuteqanngitsut nunallu tamat ilinniartunik paarlaateqatigiissitsisarnernut suliniaqatigiiffiinit aaqqissuunneqartunut atatillugu Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugarisap nunamilu allami ornigassap akornanni siumut utimullu akiliussisoqartassaaq.
Imm. 2. Københavnip nunamilu allami ornigassap akornanni angalanermut aningaasartuutit § 52-imi malittarisassat aalajangersakkat naapertorlugit aningaasartuutigisimasanut uppernarsaammik takutitsinikkut utertinneqarsinnaapput.
Imm. 3. Ilinniartup ilaqutaani qaniginerusaani napparsimaruluttoqartillugu toqusoqartilluguluunniit angalaneq allanit matussuserneqanngippat § 52-imi maleruaqqusat aalajangersarneqartut naapertorlugit siumut utimullu angalanermut akiliussisoqartassaaq, taamaattorli taamaallaat Københavnimiit pineqartup ilaqutaasa qaninnerit najugaqarfiannut.

§ 61. Ilinniartup ilaqutaani qaniginerpaasaani napparsimaruluttoqartillugu toqusoqartilluguluunniit ilinniartumut taassumalu meeraanut, ilinniartumi najugaqarpata, angalanermut aningaasartuutit allanit matuneqarsimatinnagit akiliussilluni angalatitsisoqassaaq. Akiliussilluni angalatitsisoqassaaq illoqarfiup ilinniarfiusup qaniginerpaasallu pineqartup najugaata akornanni siumut utimullu angalanertut.
Imm. 2. Aallarnissaq sioqqullugu nakorsap nalunaarutaatigut uppernarsarneqassaaq nappaat ima peruluutaatigisoq ilaqutaasut pisarnertut aggersarneqarlutik. Toqusoqarnera toqusup toquneranik uppernarsaatitut allagartap assigisaataluunniit nuutinneranik uppernarsarneqassaaq.

 

Pisattanik assartuineq

§ 62. Ilinniarnerup aallartinneranut, unitsinneranut imaluunniit naammassineranut atatillugu angalanermut akiliussisoqarnissaa akuersissutigineqarsimagaangat imm. 2-5 naapertorlugit pisattanik assartuinermut akiliussisoqartassaaq. Ilinniartup Kalaallit Nunaata Qallunaat Nunaatalu avataanni ilinniarnissaminik akuerineqarsimasup nassataanut akiliussisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Meeqqat angalanermut akiliunneqartillugit ilinniartumut qaammatinit arfinilinnit sivisunerusumik ilinniarfimmiittussamut suliamilluunniit sungiusarfimmiittussamut pisattat angallanneqarnerannut akiliussisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniartunut aappariinnut angalaqatigiittunut ilinniartup aappaanut, takuuk § 7, ilinniarnissaq qaammatinik 24-nik sivisunerusussatut naatsorsuutigineqarpat, pisattat angallannerannut akiliussisoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Qaammatinit 24-nit sivisunerusumik ilinniareerluni angerlarnermi ilinniartumut pisattanik assartuinermut akiliussisoqarsinnaavoq.
Imm. 5. Imm. 2 aamma 3 naapertorlugit pisattat angallanneqarnerannut akiliussisoqarsimatillugu angerlalernermi pisattanut tamatigut akiliussisoqartassaaq.

§ 63. Usinik angallassinermut akiliussinermi pineqartut tassaapput containerit iluminni 6m^{3 -}tut annertussusillit imaluuniit nassiussatut 6 m³-itut annertutigisut angallanneqarnerat sillimmaserneqarnerallu ilanngullugit, nassiussat ataatsit 100.000 kr.-t tikillugit sillimmasersimasut.
Imm. 2. Pisuni immikkut ittuni umiarsuartigut angallassinissaq ajornartillugu toqqortarinnikkallartitsinermut aningaasartuutinik matussusiisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniartut Kalaallit Nunaannit allamukartut Kalaallit Nunaaliartulluunniit nassatanut akiliunneqarneranni puuiaaneq poortuinerlu aningaasaliinermut ilanngunneqartarput.
Imm. 4. Ilinniartut aappariit, takuuk § 7, isorartoqatigiimmik angalasussat annerpaamik containerimut ataatsimut nassiussanulluuniit 6 m³-isut annertussuseqartunut akiliunneqarsinnaapput. Aappariit tamarmik ilinniakkani tamarmik immikkut qaammatit 24-t sinnerlugit sivisussuseqartuni ilinniagaqarsimappata containerit marluk imaluunniit nassiussat katillugit 12 m³-isut annertussuseqartunut akiliunneqarsinnaapput.
Imm. 5. Ilinniartut pingasunik imaluunniit amerlanernik meeraqartut containerit marluk imaluunniit nassiussanut katillugit 12 m³-isut annertussuseqartunut akiliunneqarsinnaapput.

§ 64. Nassatanut akiliussisoqartillugu, taamaattorli umiarsuartigut assartuinissaq ajornartillugu, angalanermut akiliunneqartumut ataatsimut naammaginartumik uppernarsaasiinikkut ilinniarnerup aallartinnerani, unitsinnerani naammassineraniluuniit timmisartukkut nassatanut 10 kg angullugu oqimaappallaarutaasunut aningaasartuutit utertinneqarsinnaapput. Ilinniarnerup naanissaanut qaammatit arfiniliinnanngornissaat tikillugu nassiussanut akiliunneqarsinnaatitaaneq pigineqassaaq.

§ 65. Pisattanik assartuinermut akiliussisoqassanngilaq ilinniagaqartoq suliffimmini suliunnaarluni imaluuniit suliffissamini sulilissalluni sulisitsisup akiligassarisaanik pigisanik angallassissappat.

 

Immikkut ilinniartitaaneq aamma nakorsartinnermut aningaasartuutit

§ 66. Kalaallit Nunaata avataani, tassunga Danmarki ilanngullugu, ilinniartitaanernut tamakkiisumik matussusiisoqartassaaq kalaallit oqaasiinik ilinniartitsinermi immikkullu ilinniartitsinermi pisariaqartumi peqataanermut aningaasartuutinut. Immikkut ilinniartitaanissamik pisariaqartitsineq ilitsersuisup inassuteqaataanik uppernarsaaserneqartassaaq.

§ 67. Kalaallit Nunaata avataani, tassunga Danmarki ilanngullugu, ilinniagaqartut uppernarsaaserneqartumik anigorsinnaanngisaminnik nappaateqaraangata nakorsaatinut immikkut ittumik aningaasartuutaat matussuserneqassapput.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut nakorsamit innersuunneqartumik katsorsarneqarnermut aningaasartuutaat matussuserneqassapput.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut pisariaqartumik kigutinik suliarititsisariaqaleriataarneranni aningaasartuutinut tamakkiisumik matussusiisoqartassaaq taamatut suliaritinneq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit akuerineqarpat.
Imm. 4. Imm. 1-3 malillugit taamaallaat aningaasartuutinut matussusiisoqassaaq aningaasartuutit ilaannut pisortanit oqartussaasunit allanit imaluunniit sillimmasiisarnermik aaqqissuussiffiusunit akilerneqanngitsunut.

 

Kapitali 5
Ilinniarnermi taarsigassarsiat Landskarsimit aningaasalersorneqartut

§ 68. Ilinniarnermi taamaallaat taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq ilinniagaqartunut kapitali 2-mi 3-milu piumasaqaatinik naammassinnissimasunut 18-inillu ukioqalereersimasunut. Ilinniarnermi taarsigassarsiat ilinniartitaanerup nalaani ataasiaannartumik ukiup affakkaartumillu semesterimut taarsigassarsiatut tunniunneqartarput, taamaattorli §§ 69 aamma 70 takukkit. Ataasiaannartumik taarsigassarsiat annertussusissaat ukiumoortumillu taarsigassarsiat amerlanerpaaffissaat aningaasanut inatsimmi takuneqarsinnaapput.
Imm. 2. Semesterimut taarsigassarsiat upernaami semesterimut ukiamilu semesterimut taarsigassarsiarineqartarput. Upernaami semesteri ataqatigiiffimmi tamatumani 1. januaarimit 31. juuli tikillugu aammalu ukiami semesteri 1. aggustimit 31. decembari tikillugu naatsorsuutigineqarput. Semesterimut taarsigassarsiat semesterip pineqartup naanerani tamakkiisumik atorneqarsimanngitsut ileqqaarneqarsinnaanngillat imaluunniit kingusinnerusukkut semesterinut nuunneqarsinnaannatik.
Imm. 3. Ataasiaannartumik allanik taarsigassarsisitsisoqaqqissinnaavoq pissutsit immikkut illuinnartut pissutaatillugit ilinniakkap allamik taarserneratigut imaluunniit ilinniakkamik allamik aallartitsinermi. Taamatut naliliinermi pissutsit makku ilaatinneqartarput:
1) Nuunnermi aningaasartuutit.
2) Inissiamut nutaamut aningaasaliissutit.
Imm. 4. Ilinniarnermi taarsigassarsisoqassaaq akiligassaqalernermut allagartaq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmitakuerineqartoq atsiorneqarpat. Ilinniagaqarneq aallartinneqareerpat akiligassaqalernermullu allagartaq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit tiguneqareerpat ilinniarnermi taarsigassarsiat aatsaat tunniunneqarsinnaapput.

§ 69. Ilinniakkat 1. marts imaluunniit 1. oktober sioqqullugit naammassineqartut semesterimi pineqartumi semesterimut taarsigassarsinissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

§ 70. Ilinniagaqartunut Kalaallit Nunaanni ilinniaqqinnissamut piareersartunut imaluunniit inuutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniagaqartunut ilinniarnermi taarsigassarsisitsisoqarsinnaanngilaq, taamaattorli takuuk imm. 4.
Imm. 2. 18-ileereersimallutik Kalaallit Nunaata avataani, tassunga Danmarki ilanngullugu, ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik imaluunniit inuutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniagaqartunut ataatsikkut tigusassanik taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniartunut ilinniarnermi taarsigassarsitsisoqarsinaanngilaq ilinniareernerup ki-ngorna ilinniarnermi akiitsugarilikkat ima amerlatigilersimassappata taarsersornissaat ajornartorsiutaalertussatut nalilerneqarluni. Naliliinermi ilaatigut makku sianigineqassapput:
1) Ilinniareernermi naatsorsuutigisatut aningaasarsiat inissisimaffianut naleqqiullugu akiitsugarisat amerlassusaat,
2) Ilinniartup ilinniagaqarnermi taarsigassarsiaminik naafferartumik akilersornissaata qanoq sivisutiginissaata naatsorsuutiginera, aamma
3) Ilinniagaqarnermi taarsigassarsiat pillugit naafferartumik akilersuinermik aaqqissuussinermik ilinniartoq siusinnerusukkut ingasattumik ilaginnaasimanersoq.
Imm. 4. Imm. 1-imit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik immikkut akuerinnissinnaavoq pissutsit immikkut illuinnartut atuunnerini, tassunga ilanngullugu ilinniarnertuunngorniarluni ilinniarfinni piareersarfittut neqeroorutaasuni Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit tapiissuteqarfiusinnaasutut akuerisaasuni ilinniartut aallarniinermi aningaasartuutit uppernarsarneqartut matussuserneri.

§ 71. Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kapitalini 4-mi aamma 5-imi malittarisassat naapertorlugit ilinniagaqarnermi taarsigassarsiat ernialerneqarlutillu akilersorneqassapput.

 

Kapitali 6
Uninngatitsigallarneq, akiligassat/pisassat ilanngullugit naatsorsuineq, ernialersuineq aamma taarsigassarsiat utertillugit akilersorneri

§ 72. Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 7-imi malittarisassat naapertorlugit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik ilinniagaqarnersiutinik uninngatitsigallarsinnaallunilu akiligassat/pisassat ilanngullugit naatsorsuisinnaavoq.

§ 73. Ilinniartoq ilinniarnerminik unitsitsinermut atatillugu patsisaasut pillugit ilitsersuisumut allakkatigut nalunaaruteqassaaq. Unitsitsinermut patsisaasunik ilitsersuisumut ilinniartoq allakkatigut nalunaaruteqarsimanngippat Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup ilinniagaqarnersiutit utertinnissaannik piumasaqaateqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniagaqarnersiutit siunertamut aningaasaliiffiusumit pisussaaffiginngisamik tiguneqarsimappata imaluunniit atorneqarsimanngippata Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup ilinniagaqarnersiutit, taakkununnga ilanngullugit ilinniagaqarnermi akitsuutit utertinnissaannik piumasaqaateqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniagaqartup ilinniarfigisaa ima sivisutigisimappat ilinniagarisaq suli aallartinneqarsimanani, aammalu kipisitsineq naammaginartumik tunngavilersugaanani Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik ilinniagaqarnersiutit utertinnissaannik piumasaqaateqarsinnaavoq.

§ 74. Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 6-imi malittarisassat naapertorlugit ilinniagaqarnersiutit akuerisaanngitsumik pineqarsimasut ernialersorlugillu kingumut akilersorneqassapput.

 

Kapitali 7
Aqutsineq naammagittaalliornerlu

§ 75. Kalaallit Nunaanni ilinniakkamut ilinniagaqarnersiuteqarnissamillu qinnuteqarneq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup akuerisaani qinnuteqarnissamut immersuiffimmik kommunemi ilinniartitaanermik ilitsersuisoqarfimmut, Qallunaat Nunaanni Kalaallit Illuutaanni ilinniartitsinermik ilitsersuisumut imaluunniit ilinniarfimmi qinnuteqarfigisami ilinniarneq pillugu ilitsersuisumut tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata avataani ilinniakkamut ilinniagaqarnersiuteqarnissamillu qinnuteqarneq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup akuerisaani qinnuteqarnissamut immersuiffimmik kommunemi ilinniartitaanermik ilitsersuisoqarfimmut imaluunniit Qallunaat Nunaanni Kalaallit Illuutaanni ilinniartitsinermik ilitsersuisumut tunniunneqassaaq.
Imm. 3. Timersornermut immikkut piginnaanilimmit imaluunniit timersortartumit pikkorinnerpaamit ilinniagaqarnersiuteqarnissamik qinnuteqaat, takuuk § 5, Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup qinnuteqarnermik immersortakkap akuerisaanik Team Grønlandimut tunniunneqartassaaq, Team Grønlandillu pineqartup timersornikkut piginnaassusai pillugit Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiannit immikkullu timersuutigisamut kattuffimmit oqaaseqaatit pissarsiarissavai. Tamatuma kingorna qinnuteqaat Team Grønlandip Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut nassiutissavaa, nammineq inassutiginninnini aammalu Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata immikkullu timersuutigisamut kattuffiup oqaaseqaatai ilanngullugit.
Imm. 4. Ilinniagaqarnersiuteqarnissamik qinnuteqaatit tunniunneqarnissaannut piffissaliussaq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup aalajangiiffigisinnaavaa.
Imm. 5. Ilinniagaqarnersiuteqarnissamik qinnuteqaatit suliarineqarnissaanut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik malittarisassianik aalajangersaasinnaavoq.

§ 76. Ilinniakkanut qiortartakkanut ilaanngitsunut qaammatikkaartumik ilinniagaqarnersiutit meeqqanullu tapisiat naatsorsorneqartarput. Ilinniarnerup aallartinnerani, naammassinerani, unitsinnerani aamma unitsikkallarnerani ilinniagaqarnersiutit meeqqanullu tapisiat ilinniarfigisamut ullukkaarlugit naatsorsorneqartarput. Ullormik aallarteqqiffimmik naatsorsuinermi pisariaqartitanik piffissat angalaffiit najugaqarfiillu sianigineqarsinnaapput. Atuarfiup sungiusarfigisallu akornanni paarlaassinermi atuarfimmiinnermi ullut ilinniartitsiffiusut ataasiakkaarlugit ilinniagaqarnersiutisiassat naatsorsorneqartarput.
Imm. 2. Tamatumunnga qinnuteqaatip tiguneranit ullormit aallartittumit ilinniagaqarnersiutit meeqqanullu tapit tunniunneqartarput. Meeraq tapisiaqarfiup nalaani inunngorpat meeqqanut tapisiat piffissamit inunngorfiusumit tunniunneqassapput ilinniagaqartoq meeqqanut tapisiat pillugit qinnuteqaammik piffissamit inunngorfiusumit qaammatit marluk qaangiutinnginnerini nassitsisimappat.
Imm. 3. Ilinniagaqarnersiutit meeqqanullu tapisiat qaammatit naanerini kingumoortumik tunniunneqartarput, qaammammiillu tapisiaqarnissamik qinnuteqaatip tiguneqarfianit siusinnerpaamik aallartissinnaallutik aammalu apeqqutaatinneqarluni nalunaarummi tapisiaqarnissamut piumasaqaatinik ilinniagaqartup eqquutsitsinera.
Imm. 4. Ilinniartup piffissamit ilinniagaqarunnaarfigisaanit taamaalillunilu tapiissutisinissamik pisinnaatitaaffeerunneranit ilinniagaqarnersiutit meeqqanullu tapisiat tunniunneqarunnaassapput, takuuk § 24, imm. 1. Ilinniartup piffissami ilinniagaqaqqilerfianit akiliisarneq aallarteqqinneqassaaq.
Imm. 5. Ilinniagaqartup takkutinngitsoornerata malitsigisaanik ilinniagaqarnersiutit aamma meeqqanut tapisiat annertussusaannik annikillisaasoqarsinnaanngilaq. Tamanna pillugu erseqqissakkamik ilinniakkani aalajangersimasuni Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaavoq. Ilinniakkanut sunut tamanna atuuttuunersoq "www.sunngu.gl"-imi tamanut saqqummiunneqarpoq.

§ 77. Ilinniakkanut qiortakkamut ilaasunut qaammatit ilivitsukkaarlugit qiortakkat naatsorsorneqartarput.
Imm. 2. Ilinniartup qaammammi akiliiffimmi ullut 15-ianni ilinniagaqartuunerani ilinniartoq qiortagassarsisinnaatitaavoq ilinniarnerup aallartinnerani aamma ilinniarnerup nalaani. Ilinniartup ilinniarnerup aallartinneranut aamma naammassineranut atatillugu ilinniagaqartuuneranik aalajangiussinermi piffissat pisariaqartitat angalaffiit najugaqarfiillu, tassunga ilanngullugit ilinniakkamik aallarniuteqartitsinerit akuerisaasut sianigineqassapput.
Imm. 3. Qiortakkat qaammatit naanerini tunniunneqartarput, tapiissuteqarfiginissarlu pillugu qinnuteqaammik qaammammi tigusiffimmit aallartinneqartarlutik, aammalu apeqqutaatinneqarluni nalunaarummi tapisiaqarnissamut piumasaqaatinik ilinniagaqartup eqquutsitsinera.
Imm. 4. Ilinniartup piffissamit ilinniagaqarunnaarfigisaanit taamaalillunilu tapiissutisinissamik pisinnaatitaaffeerunneranit qiortakkat tunniunneqartarunnaassapput, takuuk § 24, imm. 1. Piffissaq taanna qaammammi ullut 15-iisa kingornaniippat qiortakkanik akiliisarneq qaammammut tullinnguuttumut atuutsinneqassaaq. Ilinniartup piffissami ilinniagaqaqqilerfianit qiortakkanik akiliisarneq aallarteqqinneqassaaq. Piffissaq taanna qaammammi ullut 15-iisa kingornaniippat qaammatip tullianiit qiortakkanik akiliisoqaqqittalissaaq.
Imm. 5. Ilinniagaqartup takkutinngitsoornerata malitsigisaanik ilinniagaqarnersiutit aamma meeqqanut tapisiat annertussusaannik, qiortakkap annertussuseqataanik, annikillisaasoqarsinnaanngilaq.

§ 78. Ukiuni tapiissuteqarfiusuni tamani qaammammut ataatsimut arlalinnulluunniit qiortakkap iluani avataaniluunniit tapiissutisisarunnaarnissamik ilinniagaqartoq qinigaqarsinnaavoq. Ilinniagaqarnersiutit pillugit qinnuteqanngitsoorneq tapiissutisisarunnaarnermik qinigaqarnermut assingutinneqarpoq. Qaammatinut aalajangersimasumik amerlassusilinnut ilinniagaqarnersianik tapiissutisisarunnaarnissamik ilinniagaqartoq qinigaqarsimanngippat tamanna pillugu ilinniagaqarnersiuteqartarnerup ingerlateqqinneqalernissaanut nutaamik qinnuteqaqqittoqartariaqassaaq.
Imm. 2. Ilinniagaqarnersiutinik tapiissutisisarunnaarnissamik qinigaqarneq pillugu qinnuteqaat siunnersuisartumut qaammammi akiliiffimmi kingusinnerpaamik ullut 15-ianni tunniunneqarsimassaaq. Ilinniagaqarnersiuteqartarnerup ingerlateqqinneqalernissaat pillugit qinnuteqaat siunnersuisartumut qaammammi akiliiffimmi kingusinnerpaamik ullut 15-ianni tunniunneqarsimassaaq.

§ 79. Ilinniagaqarnersiutinik tunniussaqarneq pillugu aalajangiinerit aalajangiinerup ullua sap. akunnerinik arfinilinnik sioqqutsilluni Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut allakkatigut nassiunneqarsinnaaput, takuuk ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 30, imm. 1. Maalaaruteqarnermik killigititamit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaavoq, pissutsit immikkut ittut atuunnerini, tassalu:
1) Silap qanoq issusaanik pissutsit imaluunniit allakkerinermik kinguaattoortitsisunik pissutsit pissutigalugit maalaarut kinguaattoortumik takkussimappat.
2) Maalaaruteqarnermik killigititap tungaanut piffissami sivisunerusumi ilinniagaqartoq nappaateqarsimappat.

 

Kapitali 8
Atortuulersitsinermut, ikaarsaariarnermut aamma atorunnaarsitsinermut aalajangersakkat

§ 80. Nalunaarut 1. august 2005-imiit atuutilerpoq. Tamanna ilutigalugu nalunaarutit makku atorunnaarsinneqarput: Ilinniagaqarnersiutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 3, 6. februar 1998-imeersoq, Timersornermut immikkut piginnaanillit timersortartullu pikkorinnerpaat ilinniagaqarnersiuteqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 3. september 1997-imeersoq, aamma Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanerni qaffasinnerusuni ilinniagaqarnersiuteqarnissamut piumasaqaatit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 30, 17. december 1996-imeersoq.

§ 81. Ilinniartut Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqarlutik 1. august 2005 sioqqullugu qaffasinnerusumik ilinniagaqarsimasut tassunga killissarititami ilinniakkap naammassisap kingulliup ilinniarfiginissaanik sivisussusaata assinganik qiortakkanik ilanngaavigineqassapput, taamaattorli takuuk imm. 4. Ilinniarneq bachelorinngornissamut aamma kandidatinngornissamut immikkoortoqartoq ilinniarnertut ataatsitut matumani isigineqassaaq. Ilinniartoq Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqarluni 1. august 2005-imi qaffasinnerusumik ilinniagaqarnermik aallartitsisimappat, ilinniakkamut naammassisamut killissarititami qiortakkanik ilanngaavigineqassanngilaq.
Imm. 2. Ilinniartut Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqarlutik 1. august 2005 sioqqullugu qaffasinnerusumik ilinniagaqarnermik unitsitsisimasut killissarititami qiortakkanik ilanngaavigineqassanngillat. Qaffasinnerusumik ilinniagaqarnermut ilinniartup 1. august 2005-imi kingusinnerusukkulluunniit aallartitaanut naleqqiullugu ilinniakkami unitsissimasami piginnaaffeqarfinnik pissarsisoqarsimappat ilinniakkap aallartinnerani piffissami tapiissuteqarfiusumi killissarititamilu qiortakkanik ilinniakkami pineqartumi piginnaaffeqarfinnik pissarsiffiusunut qaammatinut aalajangersimasunut ilanngaasoqassaaq.
Imm. 3. Ilinniartut Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqarlutik 1. august 2005-imi qaffasinnerusumik ilinniagaqartuusut killissarititami ilinniakkap maannakkut inissisimaffiani ilinniarfiginissaanik sivisussusaata assinganik qiortakkanik ilanngaavigineqassapput, taamaattorli takuuk imm. 4. Ilinniarneq bachelorinngornissamut aamma kandidatinngornissamut immikkoortoqartoq ilinniarnertut ataatsitut matumani isigineqassaaq. Tamanna ilutigalugu ilinniakkami ingerlanneqartumi piffissaq tapiissuteqarfiusoq sivitsorneqassaaq, ilinniagaqarnersiuteqarfiup ilinniarnerullu sivisussusissaanik inissisimaffiata akornanni qaammatit amerlassusaasa assigiinngissusaannik qiortagassat amerlassuseqartitaallutik. Piffissamut sivisussusissatut inissisimaffimmut ilinniarnerup maannakkut inissisimaffia siuarsimaneruppat ilinniartup ilinniarnermi nalaani ilinniagaqarnersiuteqarsimanerani qaammatit amerlassusaannut assingutillugit killissarititami qiortagassat tunniunneqassapput, taamaattorli takuuk imm. 4, taamaalineranilu piffissaq tapiissuteqarfiusoq allannguuteqassanngilaq.
Imm. 4. Ilinniartut ilinniarnermik nalaanni piffissami ilinniagaqarnersiuteqarnerminni 1. august 2005 sioqqullugu meerartaarsimasut tamatuma nassatarisaanik killissarititami qiugassanik aqqaneq-marlunnik aammalu piffissami tapiissuteqarfiusumi meeqqanut tamanut tunineqassapput. Tamanna taamaallaat atuutissaaq ilinniagaqartup 1. august 2005 ilanngullugu meeraq inooqatigisimappagu, aammalu tamatumunnga ilinniagaqarnersiutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 3, 6. februar 1998-imeersumi § 19, imm. 1 malillugu malittarisassat naapertorlugit ilinniagaqarnermik malinnaasimaguni. Tamatuma kingornatigut ilinniagaqartup ilinniarnini unitsippagu killissarititami ilassuteqarfimmi atugaanngitsut assinginik qiugassat ilanngaatigineqassapput.

§ 82. Ilinniartut Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqarlutik 1. august 2005 sioqqullugu qaffasinnerusumik ilinniagaqartut angalanernut killissarititami nalinginnaasumik angalanernut qiortakkanik marlunnik ilanngaavigineqassapput. Ilinniagaqartoq qaffasinnerusumik ilinniakkamik Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqarfiusumik 1. augustimi ingerlataqaruni angalanissamut killissarititami ilinniakkamut naammassisamut qiugassanik ilanngaateqartoqassanngilaq.
Imm. 2. Ilinniartut Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqarlutik 1. august 2005 sioqqullugu qaffasinnerusumik ilinniagaqarnermik unitsitsisimasut angalanernut killissarititami qiortakkanik ilanngaavigineqassanngillat.
Imm. 3. Ilinniartut Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqarlutik 1. august 2005-imi qaffasinnerusumik ilinniagaqartut angalanernut killissarititami nalinginnaasu-mik angalanernut qiortakkamik ataatsimik ilanngaavigineqassapput.

§ 83. Aalajangersakkat maannamut atuuttut malillugit qularnaveeqqusiissuteqarnermi pisussaaffiit atuuffissamik naanissaata tungaanut atuutiinnassapput piumasarisaasut allanngortinnagit.
Imm. 2. Qularnaveeqqusiissuteqarnermi pisussaaffiit 1. januar 1997 sioqqullugu akilerneqartut aalajangersakkat maannamut atuuttut malillugit ernialersorneqassapput.
Imm. 3. Qularnaveeqqusiissuteqarnermi pisussaaffiit 1. januar 1997 kingoqqullugu akilerneqartut akiliinerup kingorna ullormit aallartittumit ernialersorneqalissapput. Sukkulluunniit akiitsuusut ukiumoortumik ernialersorneqassapput pisortat sukkulluunniit diskontoata 5%-imik ilasap angeqataanik ernialersorlugit. Ernialiineq ukiut tamaasa 31. december piffissamiluunniit ilinniagaqartup akiitsunik akiliinerani pisassaaq.

§ 84. Maalaarutit 1. januar 2005 sioqqullugu Ilinniagaqarnersiuteqartitsinermut Maalaaruteqarnermik Aalajangiisartunut nassiunneqartut Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 2. maj 1996-imeersumi malittarisassat naapertorlugit aalajangiisartunit naammassillugit suliarineqassapput, takuuk ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 32, imm. 2.
Imm. 2. Maalaarutit Ilinniagaqarnersiuteqartitsinermut Maalaaruteqarnermik Aalajangiisartunut 1. januar 2005-imi kingusinnerusukkulluunniit nassiunneqartut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit suliarineqassapput.

§ 85. 1. januar 1994 sioqqullugu ilinniarnermut tiguneqarsimallutik ilinniartunut § 14, imm. 1 aamma 2 atuutinngillat.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 7. juuli 2005

Henriette Rasmussen

/

Lise Lennert Olsen