16. september 2004 UKA 2004/25
Inatsisissamut siunnersuummut oqaaseqaatit
Oqaaseqaatit nalinginnaasut
Siunnersuutikkut anguniagaasoq pingaarneq tassaavoq siumoortumik nalunaarsuinerup, akileraarusiinerup naammagittaalliuutinillu suliaqartarnerup, tassa imaappoq akileraaruserinerup tamarmiusup pisariillisarneqarnissaa, aaqqissuuteqqinneqarnissaa pitsanngorsarneqarnissaalu, kiisalu aningaasat annertussusileriikkatut pisariaqartitsinerlu naapertorlugu ikiorsiissutitut kommuninit tunniunneqartartut akileraaruserneqartussaannginnerisa atorunnaarsinneqarnissaat. Aammattaaq kinguaariit nikinnerannut atatillugu, sulisut aktiaataasa tuniniaqqitassatut utertillugit pisiarineqarnerinut atatillugu kiisalu selskabit aningaasanik niuerfinni nalunaarsortissimasut nammineq aktiaatiminnik utertitsillutik pisinerinut atatillugu iluanaarutisianik akileraarusiisarneq pillugu maleruagassat allanngortinneqarnissaat siunnersuutaavoq.
Akileraartartut amerlanerpaartaannik akileraarusiineq inuit ataasiakkaat sulisitsisuinit aningaaserivinnillu kiisalu pisortanit namminernit nakkutilliinermi paasissutissiissutinik tunngaveqartarmat aningaasarsianik angissusiliisarnerit akileraaruseriffinnit ullumikkut ingerlanneqartarput, taamaammat kommissionit akileraarusiisartut pisortatut angissusiliisartutut atuunnerat annerusumik minnerusumilluunniit atorunnaarsimasutut oqaatigineqarsinnaavoq. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq kommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqassasut, akileraarusiineq kukkunersiuinerlu taamaalillutik taamaallaat kommunimi akileraaruseriffimmit, akileraarusiinissaq pillugu Skatterådip ukiumoortumik pilersaarusiaa tunngavigalugu suliarineqartussanngorlugit.
Akileraarusiinermik kukkunersiuinermillu sulinerup Skatterådip ukiumoortumik pilersaarusiaa naapertorlugu ingerlanneqarnissaa kommunalbestyrelsemit akisussaaffigineqartussaavoq, akileraarusiinermilli kukkunersiuinermillu sulineq nalinginnaasoq kommunalbestyrelsep akisussaaffigissanngilaa, taamaattumillu akileraarusiinermi suliassanik suliaqarsinnaanani. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq kommunalbestyrelsi inummik kommunimi atorfeqartumik toqqaassasoq, kommunimi akileraarusiinermi oqartussaasut akileraarusiineranni kukkunersiuinerannilu akisussaasuusussamik. Piumasaqaataanngilaq akisussaasuusup kommunimi akileraartarnermut pisortaanissaa. Tassunga patsisaavoq kommunalbestyrelsep kommunit aqunneqarnerannut inatsit malillugu namminerisamik ingerlatsiviliorsinnaanera.
Akileraarusiinermik kukkunersiuinermillu sulineq pitsaanerulersinniarlugu siunnersuutigineqarpoq kommunit akileraaruserinermik suliaqarnissaminni kommunenik allanik imaluunniit Akileraartagernermut Pisortaqarfimmik suleqateqarsinnaassasut. Taamatut suleqatigiinnerup suliamut tunngasunik ilisimasaqarnermik annertusisitseqataanissaa naatsorsuutigineqarpoq, soorluttaaq kommunit taamatut suleqatigiinnikkut sulinermi pitsanngorsaatinik angusaqarnissaat naatsorsuutigineqartoq.
Naammagittaalliuutinik suliaqariaatsip maanna atuuttup, tassa naammagittaalliuutinik siullermik kommissionimi akileraarusiisartumi aappassaanillu Skatterådimi suliaqartarnerup ileqquliutiinnagaasutut innera, aammalu inatsisitigut illersugaanermut iluaqutaannginnera nassuerutigalugit, ilisimaneqarmammi akileraartartup suliamik imminerminut tunngasumik eqqartuussivinnut suliakkiissuteqaraluarluniluunniit akileraarutissami sinneri akilertussaagai, piffissap naammagittaalliuutinik suliaqarfiusartup naalisinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq, tassa akileraaruseriffiup aalajangiinera Skatterådimut ingerlaannartumik naammagittaalliuutigineqarsinnaanngorlugu, taassumalu aalajangiinera Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut ingerlaannartumik suliakkiissutigineqarsinnaanngorlugu, soorluttaaq siunnersuutigineqartoq Skatterådimut naammagittaalliuut ukiup ataatsip ingerlanerani Skatterådimit suliarineqarsimanngippat Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut suliakkiissutigineqarsinnaassasoq.
Piffissaq akileraarusiiffik allanngortinneqanngilaq, siunnersuutaavorli nakkutilliinermi paasissutissanik nutaanik saqqummertoqartillugu kommunini akileraaruseriffiit angissusiliineq piffissami aningaasarsianik angissusiliiffiusup qaangiutereerneranit ukioq ataaseq tikillugu suliareqqissinnaassagaat. Maleruagassamik taamaattumik peqarnikkut akileraaruseriffiup, angissusiliinerup allanngortinneqartariaqarnera ersaritsillugu angissusiliinermik allanngortitsiniarluni Skatterådimut piginnaatitsissummik qinnuteqarnissaa pisariaarutissaaq. Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq Skatterådip, angissusiliinerup kukkusuunera ersaritsillugu akileraaruseriffiit angissusiliinermik allanngortitsinissamut piginnaatissinnaassagai. Taamaaliornikkut naatsorsuutigineqarpoq Skatterådimut naammagittaalliuutit annertuumik amerlinavianngitsut, tassami kommunini akileraaruseriffinnut naammagittaalliornissamut piffissaliussaq naalineqassammat.
Akileraartartut Skatterådip aalajangiinerinik eqqartuussivinnut suliakkiissuteqartarnerisa annertuumik amerlinissaat aamma naatsorsuutigineqanngilaq, uppernarsaatissammi nutaat tunngavigalugit suliakkiissutit Skatterådip angissusiliinernik suliarinneqqinneratigut naammassineqarsinnaassammata.
Aammattaarlu siunnersuutaavoq akileraartussaatitaasup naatsorsuutai il.il. pillugit paasissutissat qarasaasiatigut nalunaarsorneqarsimatillugit akileraartarnermut oqartussaasut naatsorsuutit il.il. pillugit paasissutissanik takunnissinnaatitaanerat aamma qarasaasiatigut takunnissinnaatitaanerannik ilaqassasoq, tassami kukkunersiuilluni sulinermi qarasaasiat atornissaat pappialarpassuarnik misissuinermit pitsaanerussammat.
Kiisalu akileraaruseriffiit, Skatterådip aamma Akileraartarnermut Pisortaqarfiup digitaliusumik ingerlalernissaat anguniarneqarpoq, tassa akileraartarnermut oqartussaasut innuttaasunik digital atorlugu attaveqarsinnaanissaat siunertaralugu Naalakkersuisut malittarisassiuussisinnaanissaanik piginnaatitsinissamik siunnersuuteqarnikkut.
Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat ilaatigut ineqarnermut tapiissutinik aamma meeqqanut tapiissutinik tunniussinissami taakku annertussusissaannik naatsorsuinermi tunngavigineqartarput, soorluttaaq meeqqanik paaqqinnittarfinniittuuteqarnermut akiliutinik aalajangersarneqarsimasunik akiliinissami akikillisaavigineqarsinnaanermut aalajangiisuusartut.
Isumaginninnermi tunniunneqartartut, tassa utoqqalinersiutit siusinaartumillu pensionisiat, piginnaanngorsaqqinneqarnermi sulinngiffeqarnermilu pissarsiat kiisalu ilinniagaqarnersiutit aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilaareerput. Taamaattumik annertussusileriikkamik aamma pisariaqartitsineq tunngavigalugu ikiuutisiat taamatulli aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilaasariaqarnerat Naalakkersuisut pissusissamisoortuusoraat.
Taamaattumik suliffissaarusimanermi napparsimanermilu annertussusileriikkamik ikiuutisiat kiisalu pisariaqartitsinermik nalileereernikkut ikiuutisiatut tunngaviusumik tunniunneqartartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartalernissaat siunnersuutaavoq, taamaallillutillu ineqarnermut tapiissutinik meeqqanullu tapiissutinik tunineqarnissap annertussusissaata kiisalu ulluunerani paaqqinnittarfinniittuuteqarnermut akiliutissat naatsorsorneqarneranni tunngavissamut ilaalerlutik. Annertussusileriikkamik ikiuutisiat aamma tassaassapput aningaasarsiat A-t.
Siunnersuut annertussusileriikkamik ikiorsiissutinik aamma pisariaqartitsineq tunngavigalugu ikiorsiissutinik pissarsisartut aningaasat atorsinnaasaasa annertuumik appariaateqarnissaannik kinguneqarnavianngilaq, tassungami ilutigitillugu siunnersuutaavoq annertussusileriikkamik ikiorsiissutit, annertussusileriikkamik ikiorsiissutit pillugit peqqussut aqqutigalugu aningaasarsiat minnerpaaffissaasa 90 pct.-iannut qaffanneqassasut, aammalu pisariaqartitsineq tunngavigalugu ikiorsiissutit, aningaasarsiat A-tut naatsorsuunneqartalissasuttaaq, akileraarutinut akiliuteqarnissamik kinguneqassanngitsut, tassami akileraarutissat tamarmiusut aningaasarsiat taakku akileraarutitaannut naapertuuttunik appartinneqartassammata.
Paasinarsimmat selskabit arlalippassuit kinguaariit nikinnerannut atatillugu aningaasanik annertuunik, aningaasatigut imminut nammassinnaanissaq anguniarlugu aningaasat selskabimi uninngasuutit ilanngullugit pisiarineqartarnerat pissutigalugu selskabit ilarpassuisa ukiut tallimat tulliuttut ingerlaneranni iluanaarutisianut ilanngaat atorsinnaasanngikkaat. Taamaammat siunnersuutigineqarpoq, selskabip aningaasaatiminik appaaneranut atatillugu tamatumalu kingorna aningaasanik agguaassippat iluanaarutisianit akileraarutit procenti, procenti selskabip akileraarfittut kommunerisaata akileraarusiissutigisaata tamarmiusup aammalu procentip selskabit akileraarutaata aalajangersarneqarsimasup assigiinngissutaat atorlugu unerartinneqartassasut. Iluanaarutisianit akileraarutip procentia appasinnerulaartoq illuatungilerniarlugu siunnersuutigineqarpoq, selskabip iluanaarutisiatut agguaanneqartut aningaasarsiami akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigisinnaassanngikkai, tassa pisuni eqqartorneqartuni iluanaarutisianit akileraarutit naatsorsorneqartarnerannik allannguisoqaraluartoq selskabip iluanaarutisianit akileraarutinut akiligai selskabillu akileraarutaannut akiligai tamarmiusut allanngorujussuartussaajunnaarlugit. Selskabip sulisorisat aktiaataannik utertitsilluni sulisorisanut allanut tuneqqinnissaat siunertaralugu pisigaangat imaluunniit selskabi aningaasanik niuerfimmi nalunaarsortissimasoq nammineq aktiaatiminik utertitsilluni pisigaangat iluanaarutisianit akileraarutit aamma assinganik unerartinneqartassapput.
Kiisalu siunnersuutigineqarpoq selskabi aningaasatigut ajutoorluni matuneqarneratigut pigisaanik nalilinnik tunisanit iluanaarutit, aktianik amerlanerussuteqartumik piginnittup pigisat nalillit selskabimut allamut tunisimappagit, selskabimi tassani aamma amerlanerussuteqartumik aktianik piginnittuuppat iluanaarutitut nalilerneqartassapput. Iluanaarutisianit akileraarutit qulaani pineqartutulli unerartinneqartassapput.
Aningaasatigut sunniutissat.Sumiiffinni ataasiakkaani, kommunet akornanni nunalu tamakkerlugu akileraartarnerup tungaatigut suleqatigiinnissamut periarfissat annertusinissaannik Naalakkersuisut siunnersuutaat kommunet aningaasartuutitigut sipaaruteqarsinnaanerannik kinguneqarsinnaavoq, kommunet ataasiakkaat akileraarutit tungaasigut suleqatigiikkumassusiisa qanoq annertutiginerat apeqqutaalluni. Naalakkersuisut KANUKOKA peqatigalugu 2003-mi nalilerpaat suleqatigiinnikkut, tassa suleqatigiinnerup qanoq annertutigisumik ingerlanneqarnissaa apeqqutaatillugu, aningaasartuutinut sipaarutaasinnaasut aammalu akileraarutitigut isertitassanut pitsannguutaasinnaasut ukiumut 15 mio. kr.-it tikillugit annertussuseqassasut.
Akileraarutinik angissusiliinernut atatillugu naammagittaalliortarnermi suleriaatsimik allannguinerit ataatsimut isigalugit piffissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu missingersuutinut sunniuteqartussaanngitsutut nalilerneqarput, Naalakkersuisummi naatsorsuutigaat naammagittaalliortarnermik pisariillisaanikkut aningaasat sipaarneqartussat akileraartarnerup tungaatigut pitsaanerusumik suliniuteqarnissamut atorneqassasut. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nalilerneqarpoq allaffissornermut aningaasartuutit nuna tamakkerlugu millioninik marlussunnik ikilisinnaajumaartut.
Kommuneni kommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnissaat kommunet aningaasartuutikinnerulernerannik kinguneqassaaq. Sipaarutaasussalli annertunissaat naatsorsuutigineqanngilaq, kommissioninimi akileraarusiisartuni ilaasortat akissarsiaqartinneqarneq ajorput, taamaallaalli sulinikkut isertitassaraluatik annaasatik immaqalu aamma angalanermut aningaasartuutitik kisiisa matussusertittarlugit. Sipaarutissat kommunemiit kommunemut allanngorassapput, ataatsimiinnerit qanoq amerlatigisarsimaneri apeqqutaallutik. Naalakkersuisut ataatsimut naliliipput sipaarutissat annerpaamik 500.000 kr.-it missaanniissasut.
Annertussusileriikkamik aamma pisariaqartitsineq tunngavigalugu ikiorsiissutinik allannguinermut atatillugu Namminersornerullutik Oqartussat Kommunillu bloktilskud-itigut isumaqatigiissutaanni ukiumut missangersuusiorfiusumut 2005-imut, ilanngussaq 3, tapiissutit ikiorsiissutit aaqqissuunneqarneranut periutsit, erseqqinnerusumik annertussusileriikkamik ikiorsiissutit akileraarusersorneqalernissaanik kommunit karsiinut sunniuteqartitsinnginnissaanik, Naalakkersuisut naatsorsuutigisaannik nalunaarusiaq.
Siunissaq eqqarsaatigalugu (2007-imiit) allannguuteqartitsineq missangersuusiornernut ataasiakkaatigut iluaqutissaqarpoq, tassa akileraarusiisoqalernerata kingunerissammagu ataasiakkaanut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat annertuseriarnerinik kinguneqartitsissammat. Inaarummik naatsorsuusiorfiusoq ilisimasaq kingullermik tunngaveqartumik aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat aallaavigalugit meeqqanut tapiissutit, ineqarnermut tapiissutit, meeqqallu paaqqinnittarfiini akigititat aalajangersarneqaleraangata tunngavigineqartarput. Ukioq 2007-imiit sunniutissaa taanna, qanorluunniit pisoqaraluarpat, meeqqanut tapiissutinut ikileriaateqartitsinermik kinguneqartussaavoq aammalu pingaartumik ineqarnermut tapiissutinut aningaasartuutit annikillisinneqarneranik kinguneqartussaammat aammalu ataatsimut isigalugu meeqqanut paaqqinnittarfinnit pisortat karsiinut isertitsissutaanerulernissaanik kinguneqartussaammat.
Aktianik pisiortornermut il.il. atatillugu akileraarutitigut nikingassutaalersussaq sumiiffinni isertitassat assigiinngitsunik amerlassusilinnik qaffannissaannik, tassa nuna tamakkerlugu ukiumut 1 mio. kr.-it tikillugit amerlinissaannik kinguneqassangatinneqarpoq.
Tassa imaappoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik Naalakkersuisut siunnersuutaat tamarmiusoq allaffissornikkut sipaaruteqarnermik, tassa suleqatigiinnerit qanoq annertutiginissaat apeqqutaalluni, kiisalu isertitassat amerlinissaannik, tassanissaaq aamma suleqatigiinnissat ilaatigut apeqqutaallutik, kinguneqartussaavoq.
Allaffissornermut sunniutissat.Inatsisissatut siunnersuutip allaffissornermut sunniutissaanut aalajangiisuussaaq kommunet akileraartarnerup tungaatigut qanoq annertutigisumik suleqatigiinnissaat, suleqatigiinnermi taamaattoq sulisut ikilineqarnissaannik nassataqarsinnaammat.
Inuussutissarsiuteqartunut il.il. allaffissornikkut aningaasatigullu sunniutissat.Siunnersuutip kingunerisaanik inuussutissarsiuteqarnermut aningaasatigut allaffissornikkullu sunniuteqaateqannginnissaat naatsorsuutigalugu missangerneqarpoq.
Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissatInatsisissamut siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu sunniuteqaateqannginnissaa naatsorsuutaavoq.
Innuttaasunut allaffissornikkut sunniutissaiInatsisissamut siunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut sunniuteqaateqannginnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Tusarniaaneq.Inatsisissatut siunnersuut makkununnga tusarniaassutigineqarnikuuvoq: Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermullu Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik, Allattoqarfik, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, KANUKOKA, Kalaallit Nunaanni inussutissarsiutit pillugit Siunnersuisoqatigiit, GrønlandsBanken A/S, Sparbank A/S, Advokatfirmaet Henrik Hey og Jens Paulsen. Advokatfirmaet Wilhelm Malling & Co., NUNA Advokater, Deloitte, PricewaterhouseCoopers, SIK, KNAPK, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, ILIK aamma APK.
Maannamut periutsit naapertorlugit akileraartarnermut aamma akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliamut allaganngorlugit tusarniaanermut atatillugu akissuteqaatit isertut akissutissaannik sanasoqareerpoq.
Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit
§ 1, nr. 1-imut
Iluanaarutisianit akileraarutip § 70 a-mi siunnersuutigineqartup appasinnerunera pissutigalugu selskabip iluanaarutit, iluanaarutisianit akileraarummik appasissumik unerartitsiffigineqarsimasut, selskabip aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigisinnaassanngikkai.
§ 1, nr. 2-mutAllannguinerit kingunerisai tassani pineqarput.
§ 1, nr. 3-mutSelskabip taassumalu aktiatigut piginnittuisa imaluunniit aktiatigut piginnittorilersinnaasaasa, aktianik tunisaqarnermut pisinermullu atatillugu imaluunniit selskabip ingerlataanik allannguiniarnermut atatillugu selskabimi amigartoorutaasimasinnaasut ilisimaneqartut ukiuni aningaasarsiorfiusuni tulliuttuni qaninnerni tallimani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaanerinik erseqqissumik ilisimannittariaqarnerat paasinarsisimavoq. Taamaammat siunnersuutigineqarpoq selskabi aktiaatillilluunniit pineqartut, akileraartarnermut oqartussaasut nalinginnaasumik akileraarusiinerminnut atatillugu apeqqummik taassuminnga aalajangiiffiginninnissaannik maannakkutuut utaqqisariaqaratik apeqqut taanna pillugu siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik Skatterådimut qinnuteqarsinnaanissaat, tassa selskabip aalajangerusukkaluarluni aalajangernermi akileraarutitigut kinguneriumaagassaanik paasinninnissaanut maannakkut qaammatit 20-t ingerlaqqaarsinnaasarmata.
Naatsorsuutigineqarpoq Skatterådi suliassamik suliarinninnerminut atatillugu kommunemi selskabip angerlarsimaffittut kommuneani akileraaruseriffimmut oqaaseqaammik pissarsiniartassasoq, suliassanili taamaattuni siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik piaartumik tunniussaqarnissaq pingaartuummat, oqaaseqaammik taamaattumik pissarsiniartarnissaq pinngitsoorani pisussanngortinneqanngilaq. Skatterådip siumut akuersissutaa allanngortinneqarsinnaanngitsoq kommunemi akileraaruseriffiup selskabimik kingusinnerusukkut akileraarusiinermini allanngortissinnaanngilaa. Siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik pissarsisup aalajangiineq Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut § 59, imm. 1-imi maleruagassat naapertorlugit suliassanngortissinnaavaa.
Amigartooruteqaataasinnaasut ukiunut aningaasarsiorfiusunut tullernut nuunneqarsinnaannginneri pillugit siumut allanngortinneqarsinnaanngitsumik Skatterådimit akuersissummik pissarsisup, Naalakkersuisut § 21, imm. 5-imi aalajangersagaq malillugu tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akuersissuteqarnissaat immikkut ittunik pissutissaqartillugu qinnutigisinnaavaa.
§ 1, nr. 4-mutPisortanit ikiorsiissutit aalajangersakkami taaneqartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni suli ilanngullugit naatsorsuunneqartassanngillat. Ikiorsiissutit pineqartut tassaapput:
Ikiorsiissutit, pisuni ataasiakkaani naliliineq tunngavigalugu pisortanit pensionisianut tapiliussat, matumani aamma pisortat pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 9, 15. april 2003-imeersoq naapertorlugu meeqqanut tapiliussatut tunniunneqartut ilanngullugit.
Ikiorsiissutit, annertusisamik pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutitut, matumani aamma pisortat pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 1. November 1982-imeersoq naapertorlugu ataasiartumik ikiorsiissutitut, nuunnerni ikiuutisiatut, ilisinermi ikiuutisiatut, angerlarsimaffimmi ikiorteqarnermut aamma angerlarluni angalanermut ikiuutisiatut tunniunneqartut ilanngullugit.
Ikiorsiissutit, ineqarnermut tapiissutitut pisortat inissiaataanni attartortittakkani Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 31. maj 2001-imeersoq naapertorlugu tunniunneqartut ilanngullugit.
Ikiorsiissutit, meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutitut Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 15. april 2003-imeersoq naapertorlugu meeqqanut inuusuttunullu tunniunneqartut ilanngullugit.
Ikiorsiissutit, inunnut annertuumik innarluuteqartunut Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 3. November 1994-imeersoq naapertorlugu inunnut annertuumik innarluuteqartunut ikiorsiissutitut tunniunneqartut ilanngullugit.
Ikiorsiissutit, innarluuteqalernermi Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 31. maj 2001-imeersoq naapertorlugu piginnaanngorsaqqinnermut atatillugu ataasiartumik ikiorsiissutitut immikkut ittumik tapiissutitut tunniunneqartut.
Aalajangersakkap oqaasertaata allanngortinneqarnissaanik siunnersuutip kingunerissavaa annertussusileriikkamik ikiorsiissutit, annertussusileriikkamik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu tunniunneqartartut kiisalu pisariaqartitsinermik nalileereernikkut ikiorsiissutit, pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 5 naapertorlugu tunniunneqartartut, pisortanit pensionisianut, naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu ullormusianut kiisalu piginnaanngorsaqqinneqarnermi ikiuutisianut atuutereersoq assigalugu aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartalernissaat, taamaattorli tak. § 34 c siunnersuutaammat.
§ 1, nr. 5-imutSiunnersuutigineqartutuut pisortanit pisariaqartitsinermik nalileereernikkut ikiorsiissutit akileraaruteqaataalernissaasa pisortanit ikiorsiissutit allat assigalugit ikiorsiissutitut tunniunneqartut naatsorsorneqarneranni ilanngunneqarnissaat siunertaammat, siunnersuutigineqarpoq inuit, pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni maleruagassat naapertorlugit pisariaqartitsinermik nalileereernikkut ikiorsiissutinik pissarsisartut akileraarutissaasa tamarmiusut, pisariaqartitsineq tunngavigalugu ikiorsiissutit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartussat akileraarutitaannut naapertuuttumik annertussusilimmik appartinneqartarnissaat siunnersuutaavoq. Pisariaqartitsinermik nalileereernikkut ikiorsiissutit aningaasarsiatut A-ngortinneqaraluartut tunniunneqarneranni akileraarutinik A-nik unerartitsisoqassanngilaq.
§ 1, nr. 6-imutAkileraartarnermut allagartamik sulisitsisumut tunniussinngitsoornerup akilersinnaannginnissaa pissutigalugu siunnersuutigineqarpoq siunissami taamaaliortoqartillugu ilanngaatitaqanngitsumik 45 procentimik aamma tunisinermi isertitaagaangata 23 procentimik unerartitsisoqartassasoq.
§ 1, nr. 7-imutKommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnissaannik siunnersuuteqarneq pissutigalugu siunnersuutaavoq kommissionip akileraarusiisartup siumoortumik nalunaarsuinermik suliaqarsinnaatitaanerata akileraaruseriffimmut nuunneqarnissaa.
§ 1, nr. 8-mutKommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnissaannik siunnersuuteqartoqarnera pissutigalugu siunnersuutaavoq kommissionit akileraarusiisartut siumoortumik nalunaarsuummik allannguisinnaatitaanerat kommunini akileraaruseriffinnut nuunneqassasoq.
§ 1, nr. 9-mutSiunnersuutigineqarpoq kommunini akileraarusiinissaq aammalu Akileraartarnermut Pisortaqarfiup ukiumi pineqartumi nakkutilliinissaa pillugit nuna tamakkerlugu tunngaviusumik pilersaarusiaq Skatterådimit suliarineqartassasoq.
Akileraarusiinissami pilersaarut suleriaasissanik Skatterådimit aalajangersarneqartunik pingaarnernik imaqassaaq. Akileraarusiinissami pilersaarutip taassuma saniatigut ilaatigut imarissavai akileraartartut aalajangersimasut pingaarnerutillugit misissuiffigineqartussat toqqarneqarnissaannut periusissat, nammineerluni nalunaarsuiffiit misissoqqissaagassat qassiunissaat, akileraarusiinernik kukkunersiuinernillu nakkutilliinissamik pilersaarutip allaaserineqarnera, matumani ilanngullugu suliffeqarfinnut nakkutilliilluni pulaarneq.
Aammattaaq siunnersuutaavoq kommunalbestyrelsi kommunimi akileraarusiilluni sulinermi qullersaalluni akisussaasuussasoq, aammalu kommunalbestyrelsi tassaassasoq akileraarusiinissaq pillugu Skatterådip pilersaarusiaata malinneqarnissaanut akisussaasuusussaq. Akileraarusiinivik kommunalbestyrelsip akisussaaffigissanngilaa, taamaattumillu akileraarusiinermi suliassanik suliaqartussaanani. Tamanna kommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnissaannik siunnersuuteqarnermik pissuteqarpoq.
Aammattaaq siunnersuutaavoq kommunalbestyrelsi inummik kommunimi atorfeqartumik, kommunimi akileraartarnermut oqartussaasut akileraarusiinermik suliaqarneranni, matumani aamma siumoortumik nalunaarsuinermi il.il, qullersaalluni akisussaasuusussamik toqqaassasoq. Tamanna kommunalbestyrelsep kommunimi akileraartarnermut oqartussaasut aalajangiinerinik isummerfiginnissinnaatitaannginneranik pissuteqarpoq.
Atorfillip aalajangersimasuunissaa, soorlu kommunimi akileraartarnermut pisortaanissaa piumasaqaataanngilaq, tamannalu kommunalbestyrelsep namminerisamik ingerlatsiviliorsinnaaneranik pissuteqarpoq. Tassa imaappoq kommunalbestyrelsep nammineq aalajangigassaraa inuup toqqarneqartup akileraarusiinermik suliaqartuunani kommunimi sulianik allanik suliaqartuunissaa.
Kommunit aggornerisa avataanniittunut tunngatillugu Akileraartarnermut Pisortaqarfiup inuk pisortaqarfimmi atorfeqartoq, pisortaqarfiup akileraarusiinermik suliaqarnerani, matumani aamma siumoortumik nalunaarsuinermi il.il., kiisalu akileraarusiinissaq pillugu Skatterådip pilersaarusiaata malinneqarnissaanut qullersaalluni akisussaasuusussaq toqqassavaa.
§ 1, nr.10-mutSiunnersuutigineqarpoq kommunalbestyrelset kommunini akileraarusiinermik suliassanik taakkualuunniit ilaannik suliaqarnissami ataatsimoorussamik kommunit akileraaruseriffissaannik pilersitsisinnaassasut, inummillu kommunit arlaanni atorfeqartumik, akileraarusiinermut qullersaalluni akisussaasuusussamik ataatsimoorlutik toqqaassasut. Kommunalbestyrelset ataasiakkaat akileraarusiinermut akisussaanerat tassuunakkut allannguuteqassanngilaq.
Taamatut ataatsimoortitsinissami sulisorisatigut, tassa amerlassusiisigut piginnaasaasigullu pisariaqartitat pigineqarnissaat qulakkeerniarlugu siunnersuutigineqarpoq, taamatut ataatsimoorussamik akileraaruseriffik Naalakkersuisunit akuersissutigineqassasoq, soorluttaaq akuersissuteqarnermut tunngaviusut atuukkunnaarsimasutut Naalakkersuisunit nalilerneqarpata Naalakkersuisut akuersissutertik atorunnaarsissinnaassagaat.
Akileraarusiinermi akisussaasuusussamik ataatsimoorussamik toqqaasinnaaneq akileraarusiinermi akisussaasuusup suliassaanik agguaasinnaanermik imaqanngilaq. Akileraarusiinermi akisussaasuusup ataatsimoorussap kommunini akileraartarnermut oqartussaasut akileraartartunut, suleqatigiinnermi pineqartunut tunngatillugu pisinnaatitaaffii tamaasa pisinnaatitaaffigissavai. Kisianni kommunit nammineerlutik aalajangersinnaavaat akileraartartut aalajangersimasut kisiisa suleqatigiinnermi pineqarnissaat, soorlu selskabit aamma namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut.
Suleqatigiinnissamut periarfissap taassuma kommunalbestyrelset ataasiakkaat, akileraarusiinissamik pilersaarutip Skatterådimit suliarineqarsimasup malinneqarnissaanut akisussaasuujunnaarsinngilai.
§ 1, nr. 11-mutSiunnersuutaavoq kommunalbestyrelsep ataatsip kommunalbestyrelselluunniit arlaqartut Naalakkersuisut akuersisereerlugit kommunini akileraarusiinermik suliassat taakkuluunniit ilaat Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut nuussinnaassagaat. Taamaaliortoqassappat akileraarusiinermut pilersaarutip Skatterådimit suliarineqartup malinneqarnissaa Akileraartarnermut Pisortaqarfiup akisussaaffigissavaa.
Akileraarusiinerup pitsaasuunissaa eqqarsaatigalugu aamma siunnersuutaavoq Akileraartarnermut Pisortaqarfiup, kommunimi akileraaruseriffiup kommunellu ingerlatsiveqarfiisa allat paasissutissanik akunnerminni tunniusseqatigiittarnerattuulli kommunimi ingerlatsiveqarfiit allat tunniusseqatigisarsinnaassagai.
§ 1, nr. 12-mutAalajangersakkat siunnersuutigineqartut § 51, imm. 2-miit imm. 5-imut aalajangersakkat assigaat.
§ 1, nr. 13-imutAkileraartarnermut oqartussaasut innuttaasullu pilertornerusumik attaveqaqatigiissinnaanissaat kiisalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu immersugassatigut il.il. sipaartoqarsinnaanera eqqarsaatigalugit siunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut digital atorlugu attaveqarsinnaaneq pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaassasut.
§ 1, nr. 14-imutMaannamut atuuttutuulli siunnersuutigineqarpoq akileraarutissanik angissusiliinerup ukiumi akileraarusiiffimmi, tassa imaappoq ukiup aningaasarsiorfiusup angissusiliiffigisap tulliani kingusinnerpaamik ulloq 1. septemberimi naammassineqarsimanissaa. Akileraarusiinermik sulineq eqaatsuutinniarlugu pitsaasuutinniarlugulu siunnersuutigineqarpoq akileraaruseriffiit angissusiliinermik, nakkutilliinermi paasissutissat uppernarsaatissalluunniit il.il. kingusinnerusukkut takkuttut tunngavigalugit ukiup aningaasarsiorfiusup pineqartup qaangiunnerata kingorna, piffissami 2. septemberimiit qaammatisiutit malillugit ukiup tulliani 1. september tikillugu nammineerlutik suliareqqiisinnaassasut.
Aningaasarsianik angissusiliisimanernik suliareqqiisinnaanermik siunnersuut § 63, imm. 4-mi aalajangersakkamik, tassa akileraarutissat sippuutigisimasinnaasaasa akileraartussaatitaasumut ukiumi akileraarusiiffimmi kingusinnerpaamik 1. septemberimi utertinneqarsimanissaannik imaqartumik allannguuteqartitsinngilaq.
Aamma akileraarutissanik angissusiliisimanerup nutaamik naliliiffigalugu suliareqqinneqarsinnaanissaani piumasaqaataavoq angissusiliinerup Skatterådimit isummerfigineqarsimannginnissaa suliarissalluguluunniit tigummineqannginnissaa. Kommunimi akileraartarnermut oqartussaasut akileraarutissanik angissusiliisimappata, taannalu Skatterådimut naammagittaalliuutigineqarsimappat, taava kommunimi akileraartarnermut oqartussaasut angissusiliinermut tunngatillugu naammagittaalliuutigineqartoq allanngortissinnaanngilaat. Tamanna aamma atuuppoq suliassaq Skatterådimit aalajangiiffigineqarsimappat. Taamatuttaaq aamma kommunimi akileraartarnermut oqartussaasut angissusiliineq allanngortissinnaanngilaat suliassaq Skatterådimit kukkunersiugassanngorlugu tiguneqarsimappat.
Kommunimi akileraartarnermut oqartussaasut akileraarutissanik angissusiliinermik suliaqarnissamut allanngortitsinissamulluunniit Skatterådimit piginnaatinneqarsinnaanissaannik siunnersuut ilaatigut pisuni akileraartussaatitaasup naammagittaalliuuteqarnermini qularnaatsumik ilumoornerani atorneqartussatut eqqarsaataavoq. Taamaalilluni piffissaq naammagittaalliorfiusoq sivitsorneqassanngilaq, tassami aalajangiinissaq Skatterådip ataatsimiinnissaanut utaqqinneqartariaqassanngimmat.
Kommunimi akileraartarnermut oqartussaasut inuit inuttullu isigineqarsinnaasut, tassa imaappoq inuit, inuit toqusimasut, aktieselskabit, anpartsselskabit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il., akileraarutissaannik angissusiliisartussaapput.
Kommunimi akileraartarnermut oqartussaasut aningaasarsiat nammineerluni nalunaarutigineqartut akuerisinnaanngippatigit akileraartarnermut oqartussaasut, aningaasarsiat nammineerluni nalunaarutigineqartut allanngortinniarneqarnerat pillugu akileraartussaatitaasumut allagaqassapput. Akileraartussaatitaasoq ilisimatinneqassaaq aningaasarsianut nammineerluni nalunaarutigineqartunut allannguutigitinniakkatut siunnersuutigineqartut, akileraarusiinermi oqartussaasut piffissaliussaata sapaatit akunnerinik sisamanik sivikinnerunngitsup ingerlanerani allakkatigut oqaasiinnakkulluunniit oqaaseqarfigisinnaagai. Akileraartussaatitaasoq suliamik suliaqartumut allakkatigut oqaasiinnakkulluunniit oqaaseqaateqarpat pineqartoq suliap aalajangiiffigineqarneranik allakkatigut ilisimatinneqassaaq, tassa akileraarutissanik angissusiliinivik pillugu. Akileraarutissanik angissusiliineq akileraartussaatitaasup kissaataanut tamakkiisumik naapertuutinngippat tunngavilersorneqassaaq naammagittaalliornissamullu ilitsersuummik imaqassalluni, tak. Sulianik ingerlatsineq pillugu inatsimmi §§-it 22 aamma 25. Allannguiniarluni allagaq akileraartussaatitaasup akissuteqarfiginngippagu kommunimi akileraarusiinermik oqartussaasut, akileraartussaatitaasoq tamatuminnga ilisimateqqaanngikkaluarlugu akileraarutissanik angissusiliiniarluni allakkiaq naapertorlugu akileraarutissanik angissusiliissapput.
Aalajangersakkat taakku aamma atuupput nammineerluni nalunaarsuiffik pissusissamisoortoq tiguneqarsimanngikkaangat. Nammineerluni nalunaarsuiffik pissusissamisoortuunngitsoq tassaavoq nassiunneqarsimanngitsoq imaluunniit assersuutigalugu namminersorluni inuussutissarsiuteqartup suliffeqarfiutaata naatsorsuutai ilanngunneqarsimanngitsillugit.
§ 1, nr. 15-imutSkatterådip suliassarai kommunini akileraartarnermut oqartussaasut aalajangiinerinut naammagittaalliuutit. Skatterådimut naammagittaalliuut allakkatigoortuussaaq, aalajangiinerlu naammagittaalliuutigineqartoq ilanngunneqarsimassaaq, imarissavaalu aalajangiinerup sutigut eqqunngitsuusorineqarnera tassungalu tunngavilersuut, taakkuali qanoq pitsaatiginissaannut annertunerusumik piumasaqaateqartoqarsinnaanngilaq. Aamma allakkiat uppernarsaatitut atorumaneqartut naqeqqaarneqarneri assilineqarneriluunniit naammagittaalliuummut ilanngunneqassapput.
Naammagittaalliuut eqqortumik ilusiligaanngippat tunngavilersorneqarsimanngippalluunniit Skatterådip naammagittaalliortoq piffissalersinnaavaa naammagittaalliuummi amigaataanik aaqqiissuteqarnissamut. Naammagittaalliortup amigaataasoq piffissaliussap iluani aaqqiissuteqarfiginngippagu naammagittaalliuut itigartinneqassaaq.
Naammagittaalliuut angissusiliinerup naammagittaalliuutigineqartup ullormit ilisimatitsissutigineqarfianiit kingusinnerpaamik sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit Skatterådimit tiguneqarsimassaaq. Skatterådip piffissaliussap qimmorneqarnera isiginngitsuusaarsinnaavaa, rådip suliani ataasiakkaani erseqqissumik nalileereerluni isumaqarpat suliassaq suliarineqartariaqartoq.
Skatterådip kommunimi akileraaruseriffik angissusiliinermik naammagittaalliuutigineqartumik suliaqarsimasoq oqaaseqaateqartissavaa, soorluttaaq rådi aalajangiinnginnermini suliamut saqqummiussissummik suliaqassasoq.
Suliamut saqqummiussissut minnerpaamik makkuninnga imaqassaaq:
* kinaanermut paasissutissat
* naammagittaalliuutigineqartunut ataasiakkaanut kisitsisitigut naatsorsukkat nammineerluni nalunaarutigineqartut angissusiliinerullu nikingassutaannik takutitsisut
* naammagittaalliuutip imarisaa naammagittaalliuutigineqartut immikkoortinneqarnerannik imaqartoq
* pissutsit suliassamut tunngassuteqartut erseqqissumik nassuiarneqarnerat
* inatsisini maleruagassat soqutiginaatillit innersuussutigineqarnerat
* periusissanut allattorneqarsimasunut periusiviusunullu soqutiginaatilinnut innersuussineqNaammagittaalliuutigineqartoq Skatterådimit tamakkiisumik ilalersorneqanngitsillugu, taava suliamik saqqummiussissut suliap aalajangerneqarnissaanut siunnersuummik ilaqartillugu naammagittaalliortumut nassiunneqassaaq, piffissaliussap erseqqinnerusumik ullulerneqarsimasup sapaatit akunnerinik sisamanik sivikinnerunngitsup iluani siunnersuummut oqaaseqaateqarnissamik kajumissaarlugu. Aammattaaq naammagittaalliortoq ilisimatinneqassaaq Skatterådimut oqaasiinnakkut oqaaseqaateqarnissaminut periarfissaqartoq. Naammagittaalliortoq akissuteqanngippat suliaq paasissutissat pigineqartut tunngavigalugit aalajangiiffigineqassaaq.
Naammagittaalliortoq suliamik saqqummiussissummut oqaaseqaateqarpat imaluunniit Skatterådimut oqaasiinnartigut oqaaseqaateqarusuppat, oqaaseqaatai suliamik saqqummiussissummut ilanngunneqassapput, aalajangiivittoqartinnagulu Skatterådimut saqqummiunneqassallutik.
§ 1, nr. 16-imutAalajangersakkap Skatterådip kommunit akileraarutissanik angissusiliinerinik kukkunersiuisinnaaneranut maleruagassat maannakkut atuuttut assigai.
Pingaarnertut atuuttoq tassaavoq, Skatterådip angissusiliineq missingersuinikkut suliaasimatillugu imaluunniit angissusiliinerup ilai missingersuinikkut suliaasimatillugit, aammalu ukiup aningaasarsiorfiusup pineqartup qaangiunneraniit ukiut tallimat qaangiutereersimatillugit suliassaq suliareqqissinnaanngimmagu.
Suliassat pisoqalisarnerat pillugu inatsimmi 1908-imeersumi piffissaliussaq nalinginnaasoq ukiunik tallimanik sivisussuseqartoq angissusiliinernut allanut tamanut atuuppoq, atuunnanili akileraartarnermut oqartussaasut akileraarutitigut pisassarisatik ilisimasimanngippatigik, soorlu akileraartussaatitaasup pineqartup aningaasarsiami ilaanik ilanngussisimannginnera pissutigalugu.
§ 1, nr. 17-imutAkileraartartup Skatterådimut naammagittaalliornerminut atatillugu oqaasiinnartigut oqaaseqaateqarsinnaanissaanik siunnersuuteqartoqarmat, tamannalu oqarasuaatikkut video-kkulluunniit ataatsimiinnikkut pisinnaammat, akileraartussaatitaasup immikkut ittunik pissuteqartoqartillugu Skatterådimik oqaloqatiginninnermigut isumaqatigiinniarnissamik qinnuteqarnerani, akileraartussaatitaasup angalanermut aningaasartuutaasa tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit matussuserneqarsinnaanerannik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaanerannik aalajangersakkap atorunnaarsinneqarnissaa siunnersuutaavoq.
§ 1, nr. 18-imutMaannamut inatsimmi atuuttutuulli siunnersuutigineqarpoq akileraartussaatitaasup aamma Naalakkersuisut Skatterådip aalajangiinerinik Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut, suliarinnittussamut siulliusumut suliakkiissuteqarsinnaanissaat. Selskabip piginnittuisa imaluunniit selskabip ingerlataasa allannguuteqarnerannut atatillugu, selskabip amigartoorutaasa ukiunut tulliuttunut nuunneqarsinnaanerat pillugu Skatterådip siumut akuersissutaanik allanngortinneqarsinnaanngitsumik qinnuteqartoqarsinnaanissaanik siunnersuuteqarneq pissutigalugu siunnersuutigineqarpoq, akileraartussaatitaasup siumut akuersissut allanngortinneqarsinnaanngitsoq taamaattoq Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut, suliarinnittussamut siulliusumut suliakkiissutigisinnaassagaat.
Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik suliakkiissuteqarsinnaanngillat, tassami siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik nalunaaruteqartoqarsinnaaneranut siunertaasup piumasaqaatai atuutsinneqassanngimmata, imaassagaluarpat akileraartussaatitaasoq qaammatit arfinillit angullugit tusartinneqarnissaminut utaqqisinneqassappat, Naalakkersuisut siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik akuersissuteqarpata imaluunniit akuersissuteqanngippata.
Suliakkiisinnaanermut piffissarititaq qaammatinik arfinilinnik sivisussuseqartoq sivisungaatsiartutut isigineqartariaqarmat siunnersuutigineqarpoq, piffissarititap ullormit aalajangersimasumit aallartittumik, tassalu ullormit Skatterådip aalajangiiffigisaaniit naatsorsorneqartarnissaa, tassa maannakkut piffissaliussaasartumik akileraartussaatitaasup Skatterådip aalajangiineranik allakkatigut tigusiffianiit naatsorsuisarnermut taarsiullugu.
Piffissaq naammagittaalliorfiusoq sivikillisinniarlugu siunnersuutaavoq akileraartussaatitaasup, suliassaq naammagittaalliuutigineqartoq piffissap qaammatinik 12-inik sivisussuseqartup ingerlanerani Skatterådimit aalajangiiffigineqarsimanngippat, naammagittaalliuut Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut, suliarinnittussamut siulliusumut suliakkiissutigisinnaassagaa.
§ 1, nr. 19-imutSelskabini aktianik amerlanernik piginnittuusut selskabiutiminni aningaasanik tigoriaannarnik annertuunik peqartut selskabinik nutaanik, pigisat tunineqarfigisaannik pilersitseriarlutik selskabinik nutaanngitsunik atorunnaarsitsisalersimanerat paasinarsisimavoq. Aktianik amerlanernik piginnittup suliffeqarfiutini taamaaliornermigut ingerlatiinnarsinnaavaa, tassungali ilutigitillugu aamma selskabip atorunnaarsinneqartup aningaasaatai tigoriaannaat, iluanaarutisianit akileraarutinik unerartitsiffiunngitsumik atugassariinnarsinnaallugit.
Taamaattumik siunnersuutaavoq taamatut pisoqarnerani atorunnaarsitsinermi agguaanneqartut aktianik amerlanernik piginnittuusumut iluanaarutitut isigineqassasut, selskabillu atorunnaartussap iluanaarutit, tamakku pillugit maleruagassat § 70 a-mi nalinginnaasut naapertorlugit iluanaarutisianit akileraarutinik unerartitsiffigalugillu taakkuninnga akiliissasoq.
Iluanaarutisiat, iluanaarutisianit akileraarutinik unerartitsiffiussappata taakku maleruagassani § 14 imm. 3 naapertorlugu naatsorsorneqassapput.
Aktiaatillit, aktianik amerlanernik piginnittuunngitsut, ullumikkut pisarneq malillugu atorunnaarsitsinermi agguaanneqartunit akileraartinneqassanngillat.
§ 1, nr. 20-imutAktiatigut aningaasaatit minnerpaamik 25 pct.-iinik piginnittuusimaneq imaluunniit taasisinnaatitaanerup minnerpaamik 50 pct.-ianik pigisaqarsimaneq pillugit aalajangiiniarluni selskabip aktiatigut aningaasaataanik taasisinnaatitaanermillu naatsorsuinermi selskabip nammineq aktiaatitigut pigisai ilanngunneqassanngillat. Aktianik amerlanernik pigisaqartuusup taasisinnaatitaanerup 50 pct.-ii sinnerlugit taasisinnaatitaasimanermik aalajangiiniarnermi, apeqqutaanngilaq aktianik aktiat taasisinnaatitaaffimmik ilaqartut kimit pigineqarnersut, apeqqutaallunili kina taasisinnaatitaanermik pigisaqarsimanersoq.
§ 1, nr. 21-mutSelskabip iluanaarutisianit akileraarutinik unerartitsinermini procenti kommunip angerlarsimaffigisap akileraarusiissutaa tamarmiusoq atorlugu unerartitsisussaanera aammalu selskabip iluanaarutinik agguaanneqartunik aningaasarsiami akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaateqarsinnaanera pillugit maleruagassat maanna atuuttut kinguaariit nikinnerannut atatillugu aningaasaatinik agguaassisoqartillugu, sulisuusoq sulisutut aktiaatiminik selskabimut aktianik pilersitsisuusumut tunisaqartillugu aammalu selskabi aningaasanik niuerfimmi nalunaarsortissimasoq aningaasanik niuerfimmi nammineq aktiaatiminik utertitsilluni pisinissamik aalajangertillugu naleqqutinngitsuunerat paasinarsisimavoq.
Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq selskabi taamatut pisoqartillugu iluanaarutisianit akileraarummik appasinnerusumik unerartitsisassasoq, tassa procentit kommunip angerlarsimaffigisap akileraarusiissutigisaasa tamarmiusut aammalu selskabinut akileraarutip sukkulluunniit atuuttup, maannakkorpiaq 35 pct.-iusup assigiinngissutaattut annertutigisumik. Selskabi pineqartoq aatsitassarsiornermik ingerlassaqartuuppat, taava selskabit taamaattut akileraarutaat maannakkorpiaq taamaallaat 30 pct.-iuvoq. Iluanaarutisianilli akileraarummik appasinnerusumik taassuminnga atuinermi selskabip aningaasarsiami akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni, tak. § 19, imm. 2, iluanaarutinik taamaattunik ilanngaatiginnissinnaannginnissaa siunnersuutigineqarpoq.
Selskabit akileraarutaat 35 pct.-iuppat iluanaarutisianit akileraarut aalajangersagaq taanna malillugu 2 aamma 11 pct.-ip akornannik annertussuseqassaaq, kommuni selskabip akileraarfittut kommunerisaa sorliunersoq apeqqutaalluni.
Aalajangersagaq naatsorsuutigineqarpoq selskabini sulisorisat aktiaataannik utertitsilluni sulisunut allanut tuneqqitassanik pisisoqartillugu pisariaqarfiini atugassiaavoq. Selskabip sulisorisat aktiaataannik utertitsilluni pisinerani iluanaarutisianit akileraarutip appasinnerusup atorneqarnissaani piumasaqaataavoq, selskabip aktiat utertillugit pisiani nammineq aktiaatigisimasinnaasaminit naatsorsuutitigut immikkoortissimassagai.
Aalajangersakkap paasineqarnissaatuut kinguaariit nikinnerat tassaavoq aktiatigut aningaasaatit amerlanersaasa aktiaatilimmut ataatsimut aktiaatilinnulluunniit arlaqartunut tunineqarnerat. Siusinnerusukkut aktiaateqartup ataatsip arlaqartulluunniit aktianik ikinnerusunik peqaannarnissaat akornutissaqanngilaq.
Selskabip aningaasanik niuerfimmi nalunaarsortissimasup nammineq aktiaatiminik utertitsilluni pisinerani iluanaarutisianit akileraarutip appasinnerusup atorneqarnissaani piumasaqaataavoq, nammineq aktiaatinik utertitsilluni pisinissap selskabip ileqquusumik ataatsimeersuarnerani aalajangiunneqarsimanissaa.
§ 1, nr. 22-mutSiunnersuutigineqarpoq iluanaarutisianik akileraarutinut tunngatillugu akiliinissamut killiliussaq qaammat ataasiusoq, aningaasanik agguaassinermi iluanaarutaappat, nalunaaruteqarnermi killiliussap naaneraniik naatsorsuunneqassaaq maannakkumullu aningaasanik agguaassinissap aalajangerneqarneraniit piffissamik killiliisarneq atorunnaarlugu.
§ 1, nr. 23-mutSiunnersuutaavoq akileraartussaatitaasup § 3 naapertorlugu akileraartussaatitaanngitsup akileraarutinut akilikkani aamma utertissinnaassagai, pineqartoq iluanaarutinik iluanaarutisianit akileraarutinik § 70 imaluunniit § 70 a naapertorlugu unerartitsiffigineqarsimasunik pissarsisimappat, taamaattorli peqatigiiffiit suleqatigiillunilu iluanaarniaqatigiiffiit inuussutissarsiummik ingerlassaqarnermikkut isertitaannarminnit akileraartussaatitaasut, tak. § 1, imm. 1, nr. 12 eqqarsaatigalugit nalinginnaasumik allaassutaassalluni taakku § 3, imm. 2 naapertorlugu akileraartussaatitaanngikkaluarlutik iluanaarutisianit akileraarummik utertitsiffigineqarsinnaannginnissaat.
§ 1, nr. 24-mutAalajangersagaq §§-it 86-imi 87-imilu nakkutilliilluni aalajangersakkat atuuttuusut ataatsimoortinneqarneraat.
Imm. 1-imi aalajangersakkatut nutaatut ilanngunneqarpoq, nassiussisussaatitaanerup aammattaaq akileraartussaatitaasup nunami allami ingerlatsivianit aningaasarsianit akileraaruteqaateqartussamit naatsorsuutinut takussutissiat il.il ilanngunneqassasut, tassami aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni nunami allami isertitaasut ilanngullugit naatsorsuunneqassammata, tak. § 13, imm. 1.
Imm. 5-itut nutaatut ilanngunneqarpoq akileraartarnermut oqartussaasut paasissutissanik naatsorsuutinut tunngasunik takunnissinnaatitaanerisa paasissutissanik qarasaasiatigut nalunaarsorneqarsimasunik ilaqartinneqarnissaanik aalajangersagaq.
§ 1, nr. 25-mutAllannguinerup kingunerisaa tassani pineqarpoq.
§ 1, nr. 26-mutKommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnissaannik siunnersuuteqarneq pissutigalugu siunnersuutaavoq aalajangersakkap atorunnaarsinneqarnissaa.
§ 1, nr. 27-mutAalajangersakkami Kommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnissaannik siunnersuuteqarneq pissutigalugu, allannguinerup kingunerisaa tassani pineqarpoq.
§ 1, nr. 28-mutKommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnissaannik siunnersuuteqarneq pissutigalugu siunnersuutaavoq, piginnaatinneqarluni namminerisamik suliassanik qaqileeqqissinnaaneq kommuneni akileraaruseriffinnut nuunneqarnissaa.
§ 1, nr. 29-mutKommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnissaannik siunnersuuteqarneq pissutigalugu siunnersuutaavoq, akileraartussaatitaasup akileraarutit sinnerinut akiligassaminik § 62 naapertorlugu tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit akiliinnginnissaata Skatterådimit aalajangerneqarsinnaanissaa. Naak Skatterådi pinngitsoorani tusarniaasussaatitaanngikkaluartoq naatsorsuutigineqarpoq rådip qinnuteqaatinik taamaattunik suliaqarnissaanut atatillugu Skatterådip kommuneni akileraaruseriffinnut paasissutissanik soqutiginaatilinnik piniartarnissaa.
§ 1, nr. 30-mutAllannguinerup kingunerisaa tassani pineqarpoq.
§ 2-mut
Inatsisip ulloq 1. januar 2005-imiit atuutilernissaa siunnersuutaammat, tamanna isumaqarpoq kommuneni kommissionit akileraarusiisartut ulloq taanna aallarnerfigalugu atorunnaassasut.