23. september 2004 UKA 2004/32
Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut nassuiaatit
Nalinginnaasumik nassuiaatit
1. Aallaqqaasiut
Tupanik pujortartarnerup peqqissutsikkut peqqinnermullu ajoqusiisumik sunniuteqarsinnaanera nalinginnaasumik ilisimaneqarpoq. Taamatut ilisimannittoqaraluartoq tupamik atuineq nunami maani annertoorujussuuvoq.
Tupa avatangiisinillu tupatorfiungitsunik isumannaarineq, kiisalu tupanik nioqqutissiat nalunaaqutserneqartarneri pillugit Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 5-ikkut, 3. november 1994-imeersukkut peqqinnissaqarfiup tupap ajoqusiisumik sunniutaasa annikillisarneqarnissaannut ilungersuuteqarnera Inatsisartut peqqussutaatigut siullermeertumik malittarisassiuunneqarpoq. 1998-imi pujortarnissamut inerteqquteqarneq pillugu malittarisassat sukateriffigineqarput, 2000-imilu malittarisassat peqqussummik nutaamik akuersissuteqarnikkut sukateriffigineqaqqipput. Tupamik atuinerup annikillisinneqarnissaanik kiisalu pujortartarnerup peqqinnermut ajoqusiisumik sunniuteqartarnerata pitsaaliorneqarnissaanik killilersimaartinneqarnissaanillu siunertaq piffissap ingerlanerani allanngorsimanngilaq.
Pujortartarnerup ajoqusiisarnera pillugu ullumikkut annertunerungaartumik ilisimasaqarnermut Inatsisartut peqqussutaat peqqutaaqataasimavoq, ullumikkullu pujortarneq ajortut nalinginnaasumik innimigineqarnerupput. Pitsaaliuilluni iliuuserpassuit qaammarsaanerillu aamma iluaqutigalugit suliffeqarfiit minnerusut arlalissuit pujortarneq pillugu anguniakkamik erseqqissaanikuupput, angerlarsimaffinnilu mikisunik meerartalinni avatangiisinik pujortarfiunngitsunik pilersitsisoqarsimalluni.
2003-mi ukiakkut ataatsimiinnermi tupa pillugu peqqussutip atuuttup sukateriffigineqarnissaanik Inatsisartunut ilaasortat arlallit siunnersuuteqarput, aamma tupanik nioqqutissianik pisinermi ukiutigut killiliinissaq kiisalu pisortat illuutaanni meeqqallu atuarfianni pujortartarnerup inerteqqutaalernissaa ilanngullugit. Siunnersuutit taakku Naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat nutaamillu peqqussutissamut siunnersuusiorlutik pingaarutilitsigut annertuunik sukateriffiusumik.
Tupamilli atuinerup appartinnissaanut ilungersuuteqarnermi peqqussut kisimiittariaqanngilaq, ataqatigiissumillu qaammarsaajuarnikkut isummanillu allanngortitsiniarnikkut tupamik atuinerup annikillisinneqarnissaa anguneqarsinnaavoq, taamaalillunilu inuit peqqissusiannik annertuumik pitsannguisoqarsinnaalluni.
2. Peqqussutissamut siunnersuutip immikkoortuinut pingaarnernut nassuiaatitSiornatigut pisortat illuutaanni pujortartarneq pillugu malittarisassat nalornissutigineqartarsimagaluartut aalajangersarneqarpoq illuutini peqqussummut ilaatinneqartuni pujortarneq inerteqqutaasoq.
Periarfissaavorli sulisunut ininik pujortartarfissanik pilersitsisoqarnissaa. Taamatulli periarfissamut ilaatinneqanngitsoqarpoq. Assersuutigalugu meeqqat atuarfianni, timersortarfinni, naluttarfinni, ulluunerani paaqqinnittarfinni aamma meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni pujortartarneq tamakkiisumik inerteqqutaalerpoq. Taamaattumik tamakkunani ininik pujortartarfiliisoqarsinnaanngilaq, inerteqqullu illup iluani aammalu silataani atuuppoq.
Allannguutit pingaaruteqarnerpaat ilaattut inunnut 18-it inorlugit ukiulinnut tupanik nioqqutissianik pisititsinissaq inerteqqutaalerpoq. Tamatuma peqatigisaanik tuniniaanerup pisiniartitsisumit pisitinneqarnikkut pinissaa piumasaqaataalerpoq. Tamatumuunakkut ukiutigut killiliinermik nakkutilliinerup aqunneqarnissaata ajornannginnerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Siunnersuummut aamma ilaavoq tupanik nioqqutissianik ataasiakkaarlugit pisititsisinnaanerup inerteqqutaalernera, ataasiakkaarinikkut tupap navianassusianik mianersoqqussummik nalunaaqutsiineq amigaataagajummat.
Tupamik atuinerup peqqissutsikkut peqqinnermullu ajoqusiisumik sunniuteqarsinnaanera pillugu mianersoqqusilluni nalunaaqutsersuinissamut usserummik nikotinimillu qanoq akoqartiginerinik paasissutissartaqartinneqarnissaannik piumasaqaatit aalajangiusimaneqarput. Taamaattorli paasissutissat tamarmik kalaallisut danskisullu allassimasarnissaannik erseqqissumik piumasaqartoqarluni. Peqqussummut maanna atuuttumut ilanngussaasimasoq nalunaarummik taarserneqassasoq siunnersuutigineqarpoq, malinnaatitsineq iluarsaaqqinnerlu ajornannginnerulissammata.
Tupanik nioqqutissianik pilerisaarutit pillugit malittarisassat peqqussummit atuuttumit ingerlateqqinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq, taamaalilluni tusagassiutini tamani tupanik nioqqutissianik pilerisaarinissaq suli inerteqqutaalluni.
3. Pisortanut aningaasatigut allaffissornikkullu kinguneriPeqqinnissaqarfiup ataatsimoortumik missingersuutaanut naleqqiullugu siunnersuut aningaasartuutitaqanngilaq.
Tupatornerup annikillisinneqarnissaanik anguniakkap Namminersornerullutik Oqartussat akitsuutitigut isertitarisartagaannut qanoq kinguneqarsinnaanera pillugu naatsorsuisoqarnikuunngilaq.
4. Inuussutissarsiotunut aningaasatigut allaffissornikkullu kinguneriTupatornerup qanoq annertutigisumik apparsinnaanissaa tamatumalu aningaasatigut kingunissai missingersorneqarsinnaanngillat nalilersorneqarsinnaanatillu.
Inunnut 18-it inorlugit ukiulinnut tupanik nioqqutissianik tuniniaaqqusaannginnerup nassatarissavaa nioqquteqartut piffissaajaatigilissammassuk pisiniartut ukiuisa nakkutigisarilernissaat. Tamanna imigassanik aalakoornartulinnik tuniniaanermi maanna pisartussaavoq, taamaattumik allaffissornikkut kingunissai annikitsoralaarsuussasorineqarput.
5. Avatangiisinut pinngortitamullu kinguneriSiunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu annertunerusumik kinguneqassangatinneqanngilaq.
6. Innuttaasunut allaffissornikkut kinguneriSiunnersuut innuttaasunut annertunerusumik allaffissornikkut kinguneqassangatinneqanngilaq.
7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamullu naleqqiussineqSiunnersuut Naalagaaffeqatigiinnermut sunniuteqanngilaq imaluunniit annertunerusumik namminersulernissamut pissutaaqataanani.
8. Pisortanik kattuffinnillu il.il. tusarniaaneqAningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmut, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut, Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmut, Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut, Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmut, Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut, Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfimmut, Peqqissaanermik Ilinniarfimmut, Peqqissaaveqarfinnik Aqutsisoqarfimmut, Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut, KANUKOKA-mut, KANUNUPE-mut, Pituffimmi Innuttaasut Siunnersuisoqatigiivinut, SIK-mut, NAK-mut, ASG-mut, IMAK-imut, Kalaallit Nunaanni kigutit nakorsaasa peqatigiiffiannut, Kalaallit Nunaanni nakorsat peqatigiiffiannut, Peqqissaasut Kattuffiannut, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiannut, Mittarfeqarfinnut, Sulisitsisut kattuffiannut ILIK-imut, Air Greenland-imut, Arctic Umiaq Line A/S-imut, Umiarsuaatileqatigiit Allaffiannut, Kilisaataatileqatigiinnut (APK), Kalaallit Nunaanni Brugsenit peqatigiiffiannut (KNB), Pilersuisumut, Nuummi Niuertarfiutillit peqatigiiffiannut, House of Prince-mut, Philip Morris-imut, Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut, Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Sinniisoqarfianut, Kalaallit Nunanni Politimestereqarfimmut, Indenrigs- og Sundhedsministeriamut, Sundhedsstyrelsemut aamma Justitsministeriamut siunnersuut tusarniutigineqarsimavoq.
Uku akisimanngillat: Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik, Peqqissaanermik Ilinniarfik, Peqqissaaveqarfinnik Aqutsisoqarfik, Dronning Ingridip Napparsimmavissua, KANUNUPE, ASG, IMAK, Kalaallit Nunaanni kigutit nakorsaasa peqatigiiffiat, Peqqissaasut Kattuffiat, Kilisaataatileqatigiit (APK), Kalaallit Nunaanni Brugsenit peqatigiiffiat (KNB), Pilersuisoq, Nuummi Niuertarfiutillit peqatigiiffiat, Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik, Indenrigs- og Sundhedsministeriet kiisalu Justitsministeriet.
Siunnersuut tusarniaassutigineqartoq ilaatigut imaqarpoq pujortartarfilersuinissamik piumasaqaammik, taannalu annertuumik akerliuffigineqarpoq. Akissutigineqarsimasut tunuliaqutaralugit tamanna maanna siunnersuummi allanngortinneqarsimavoq, taamaalilluni pujortartarfiliisinnaaneq periarfissaalerluni piumasaqaataajunnaarlunilu. Tamatuma saniatigut Hans Egedep Illua kiisalu pisortat illuutaanni ineqartut namminerisaminnik inaat inersimasuinnarnit najorneqartut, soorlu utoqqaat angerlarsimaffii innarluutilinnullu ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit immikkut taallugit peqqussummut ilaatinneqanngillat.
Peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaasertaliussat
§ 1-imut
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq peqqussummi pineqartut tassaasut nioqqutissat tupap naasuanit (Nicotianamit) suliarineqarsimasut tamarmik, taakkununnga ilanngullugit sikaritsit, sikaat, sikaavaqqat, serutsit, imassat, tupat imusassat, sunoorsit, sukuluussat il.il.. "Il.il."-mik oqaasertaliinikkut tupanik nioqqutissiat nutaat takkussinnaasut ilaatinneqarput.
Peqqussummi ikiaroornartut pujortarneqarsinnaasut ilanngunneqanngillat, taakku inatsisini allani ilaatinneqarmata. Aammattaaq nakorsaatit nikotinimik akoqartut, soorlu tyggegummit pujortarnaveersaarutit, peqqussummi ilaatinneqanngillat.
Pujortarnermi atorneqartartut atortut atortorissaarutilluunniit peqqussummi aamma ilaatinneqanngillat.
§ 2-mut
Avatangiisit pujortarfiunngitsut pillugit malittarisassat Namminersornerullutik Oqartussanut kommuninullu taamaallaat tunngatinneqarput, aamma taakku suliffiutaat kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat namminersortitat ilanngullugit.
Namminersornerullutik Oqartussanik oqarnermi pineqarput Inatsisartut Naalakkersuisullu, soorlu Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu inatsimmi oqaatigineqartut.
Taaguummut suliffinnut ilaapput Naalakkersuisut kommunillu eqqarsaatigalugit ilaatigut napparsimmaviit, ilinniarfiit, atuarfiit aamma ulluunerani unnuakkullu paaqqinnittarfiit.
Taamaattorli peqqussummut siunnersuummi ilaatinneqanngillat kommunit atorfeqartitaat ulluunerani paaqqinnittartut namminneq angerlarsimaffimminni sulisut. Kommunit ataasiakkaat tassaapput kommunip ulluunerani paaqqinnittarffiutaani inini meeqqat najortagaanni pujortartoqannginnissamik qulakkeerinnissinnaasut.
Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut namminersortitanut ilaapput ilaatigut Mittarfeqarfiit aamma Nukissiorfiit, tamannalu isumaqarpoq mittarfiit qulimiguulinnullu mittarfiit peqqussummut ilaatinneqartut.
Peqqussummut ilaatinneqanngillat ilasseqatigiinnermut atorneqartartoq Hans Egedep Illua kiisalu pisortat illuutaat inersimasuinnarnit najorneqartut, soorlu utoqqaat angerlarsimaffii innarluutilinnullu ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit.
Siunnersutip imm. 3-mi ingerlatseqatigiiffiit suliffeqarfiillu ingerlatsinerminni aningaasartuutaasa annertunersaat Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninilluunniit matussuserneqartarpata, imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit, suliffeqarfiit il.il. annertunersaat taakkunannga pigineqarpata, avatangiisit pujortartarfiunnginnissaat pillugu malittarisassanut ilaatinneqarnissaannut malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaanissaannut piginnaatinneqarput.
Naalagaaffiup oqartussaatitai Kalaallit Nunaanniittut, ilaallutik politiit eqqartuussiviillu, ilaatinneqanngillat, taakku danskit inatsisaat naapertorlugit malittarisassaqartinneqarmata.
Inuussutissarsiortut suliffeqarfiillu namminersortut avatangiisit pujortarfiunngitsut pillugit malittarisassanut ilaatinneqanngikkaluartut, taamaattoq avatangiisit pujortarfiunngitsut pillugit peqqussutip siunertaanik taakku malinninnissaannik Naalakkersuisut sakkortunerpaamik kaammattuuteqassapput, taamaalillutik suliffeqarfiit ataasiakkaat pujortarneq pillugu aalajangersagaliorlutik sulisut pujortarfiunngitsunik isersimaarfigisinnaasaannik qulakkeerusseqqullugit.
§ 3-mut
Illuni peqqussummi ilaatinneqartuni tamani pujortarnermik inerteqqut maleruagassanik maannamut atuuttunik erseqqissaaneruvoq.
Inerteqqutip kingunerisaanik assersuutigalugu torsuusani, ataatsimiittarfinni, sulisut nerisarfiini, inini utaqqisarfinni, niuffiortut utaqqisarfiini allanilu assigisaanni pisortat illuutaanni ittuni illup iluani pujortarsinnaanissaq piumasaqaatigineqarsinnaanngilaq.
Peqatigitillugu pisortat illuutaanni allaffinni, allaffinni arlaliuttakkani kisermaattakkaniluunniit pujortarneq aamma inerteqqutaasoq aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq. Taamaattorli ininik pujortartarfinnik pilersitsisoqarnissamut periarfissiisoqarpoq, sulisullu taamaalillutik suliffimminni illup iluani pujortarnissaminnut isumannaarunneqarlutik.
Illup iluani pujortarnissamut periarfissatuaalerpoq sulisut immikkut pujortartarfiliunneqarnissaat.
Pineqartuni aqutsisut siulersuisulluunniit taamatut aalajangiisussaapput. Suliffigisami suleqatigiinnermut ataatsimiititaliap inassuteqarneratigut aalajangiisoqartarnissaa pissusissamisuussaaq, tassa suliffimmi taamaattumik peqarpat.
§ 4-mut
Angallassissutit kikkunnit tamanit atorneqartartut pillugit eqqarsaatigineqarput bussit, umiarsuit, timmisartut il.il., angallassineq § 2, imm. 1-imi oqartussanit il.il. taaneqartunit isumagineqarpat.
Avatangiisit pujortarfiunngitsut pillugit siunnersuummi maleruagassanut inuussutissarsiortut namminersortut ilaatinneqanngimmata assersuutigalugu taxat peqqussutip pujortarnermik inerteqquteqarneranut ilaatinneqanngillat.
§ 5-imut
Meeqqat atuarfianni, timersortarfinni, naluttarfinni, ulluunerani paaqqinnittarfinni aamma meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni pujortarneq inerteqqutaalluinnalerpoq. Tamanna isumaqarpoq sulisut atuartulluunniit ininik pujortartarfissaannik pilersitsisoqarsinnaanngitsoq.
Pujortarnermik inerteqqut illup iluani silataanilu atuuppoq, tamannalu isumaqarpoq atuarfiit anitsiartarfiini, pinnguartarfinni imaluunniit atuarfimmut/meeqqerivimmut atasumik meeqqat najortagaanni pujortarneq aamma inerteqqutaasoq.
Taamatut pujortarnermik inerteqquteqarluinnarnermut tunngaviuvoq ilinniartitsisut, perorsaasut atuartulluunniit allat pujortarnerannit meeqqat sunnerneqarnissaat pinngitsoortinniarneqarmat.
§ 6-imut
Avatangiisit pujortarfiunnginnissaannik maleruagassat immikkut ittumik unioqqutinnissaannut aalajangersagaq periarfissiivoq. Tamanna pisinnaavoq immikkorluinnaq pisuni, soorlu juullimut atatillugu nereqatigiinnerni il.il. Immikkut akuerineqarneq akuerineqarallarneruvoq, pisariaqanngitsumillu sivisunaartariaqarani. Juullimut atatillugu nereqatigiinnermi immikkut akuerineqarneq nal.ak. 24-nut killilertariaqarpoq.
Inatsisartut ataatsimiinneri, ataatsimiinnerit, allallu aalajangersakkamut tassunga ilanngunneqarsinnaanngillat.
Avatangiisit pujortarfiunnginnissaannik aalajangersakkat sanioqqunnissaannut immikkut akuersisinnaapput pineqartumi aqutsisut, suliffiup siulersuisui, kommunalbestyrelset il.il., apeqqutaalluni taamatut aalajangiisinnaanermut kikkut pisinnaatitaaffeqarnersut.
§ 7-imut
Aalajangersakkami piumasarineqarpoq init pujortartarfiit erseqqissumik nalunaaqutserneqarsimassasut, pujortarnermillu akornusersuinerit sapinngisamik minnerpaaffiiniitinneqassasut. Tamanna iluaqutaalluartumik silaannarissaateqarnikkut imaluunniit igalaakkut matukkulluunniit akuttunngitsumik silaannarissarnikkut pisinnaavoq. Naammanngilaq inimiit matu ammarlugu torsuusamut silaannarissaanissaq.
§ 8-mut
Imm. 1-imi aalajangiunneqarpoq tupanik nioqqutissianik inuk pisiniaruni 18-inik ukioqalereersimassasoq. Taassuma atortinnissaa imm. 2-mi periarfissinneqarpoq, tassani aalajangersarneqarmat tupanik nioqqutissianik pisineq taammallaat pisiniartitsisumit pisitinneqarnikkut pisinnaasoq. Taamaalilluni automatit assigisaalluunniit atorlugit tupanik nioqqutissianik tuniniaanissaq inerteqqutaalerpoq.
Peqqussummi § 8-mi imm. 1 aamma 2 unioqqutinneqarpata § 14 imm. 1 naapertorlugu akiliisitsisoqarsinnaavoq.
Pisisup ukiuinik misissuinissamut akisussaasut tassaapput nioqquteqartoq pisiniarfillu tuniniaasoq. Tamanna isumaqarpoq pisiniartitsisoq pisisup ukiuinik pisariaqartumik uppernarsaammik qulakkeerinnissimanngippat pisiniarfimmik piginnittoq/aqutsisoq akisussaatinneqarsinnaasoq.
§ 9-mut
Aalajangersagaq naapertorlugu tupanik nioqqutissiat ataasiakkaarlugit, assersuutigalugu sikaritsi ataasiinnaq, tuniniarneqarnissaat inerteqqutaalerpoq. Taamatut inerteqquteqarnermut ilaanngillat sikaat, taakku nalinginnaasumik ataasiakkaarlugit tuniniarneqartarmata.
Taamatut inerteqquteqarnermut pissutaavoq ilaatigut sikaritsit ataasiakkaarlugit tuniniarneqarsinnaanerat inatsisinut naapertuunnersoq nalornissutigineqarsimammat. Manna tikillugu tamanna tupanik nioqqutissianik nalunaaqutsersuinissamut piumasaqaateqarnikkut malittarisassaqartinneqarsimavoq, tamannali kissaatigineqartutut sunniuteqarsimanngilaq, minnerunngitsumillu meeqqat akornanni sikaritsinik ataasiakkaanik pisinissaq iluarineqarsimavoq. Taamaasiornissamut inerteqquteqalernikkut qulakkeerneqassaaq tupanik nioqqutissiat mianersoqqussummik nalunaaqutserneqarsimasut nalunaaqutserneqarsimanngitsulluunniit ataasiakkaarlugit tuniniarneqarsinnaajunnaarnerat.
§ 10-mut
Aalajangersakkap tupap pujortartarnerullu peqqinnissakkut ajoqusiisarnerata pujortartartunut ersarissumik takuneqarsinnaanera qulakkeerpaa.
Manna tikillugu mianersoqqussutit oqaasertaat akuerineqarsimasut peqqussummut ilassutitut ilaatinneqarsimapput. Tassunga taarsiullugu peqqussutikkut matumuuna nalunaarusiornikkut Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaanerat inatsisitigut tunngavilerneqarpoq. Tamartumuuna mianersoqqussutit imarisaat oqaasertaallu nalunaarusiornikkut nutarterneqarsinnaalissapput, nalunaarutit Naalakkersuisunit akuersissutigineqaannarsinnaammata, akerlianik peqqussut atuuttoq Inatsisartunit akuerineqartariaqartoq.
Mianersoqqussutit imarisaat ilusaallu eqqarsaatigalugit EU-mi malittarisassat atuuttut sapinngisamik Naalakkersuisunit malinneqarput.
§ 11-mut
Aalajangersakkami siunertarineqarpoq tupatukkat usserummik nikotinimillu qanoq akoqartigivinnerinik paasissutissat pujortartartumut ersarissuusariaqarmata. Paasissutissat taakku kalaallisut danskisullu allassimasussaapput.
Taamaattorli tupanik nioqqutissiat sunik akoqarnerinik danskisuinnaq allannilinnik paasissutissartallit tikisereersimasat nioqqutigineqarsinnaapput.
§ 12-imut
Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq tupanik nioqqutissiat pillugit pilerisaarutit tamarmik inerteqqutaalluinnartut.
Akerlianilli nunanit allanit atuagassiat il.il. inatsisitigut aalajangersagaqarnikkut toqqaannartumik ilaatinneqaratik, takuuk imm. 3.
Pilerisaarinermik ingerlataqarneq paasineqassaaq tupanik nioqqutissianik tunisaqarnerunissaq siunertaralugu inuussutissarsiornermi iliuuserisaq sunaluunniit.
Imm. 2 tupanik nioqqutissianik pilerisaaruteqarnerup inerteqqutaaneranik maleruagassamut ilassutaavoq. Tamanna isumaqarpoq tupanik nioqqutissiap aqqa atornagu allamik tupap aalajangersimasup suuneranut aqqanulluunniit eqqaanartumik atuisoqarsinnaanngitsoq.
§ 13-imut
Pilerisaarinermik ingerlataqarnissamut inerteqquteqarnermut aalajangersagaq taanna tapertaavoq.
§ 14-imut
Tupanik nioqqutissianik pilerisaarinermut inerteqquteqarnerup kiisalu tuniniaanermik nalunaaqutsersuinermillu malittarisassanik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik pineqaatissiissutaasinnaapput.
Aalajangersagaq akiliisitsinertalimmik pineqaatissiissutaasinnaasoq inatsisitigut akisussaasumit unioqqutinneqarpat taanna akiliisinneqarnissamut akisussaatinneqarsinnaavoq.
§ 15-imut
Siunnersuutigineqarpoq peqqussut 1. januar 2005-imi atuutilissasoq.
Tamatuma peqatigisaanik maannakkut peqqussutaasup tamarmiulluni atorunnaarsinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.