23. september 2004

UKA 2004/39

 

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut nassuiaatit

 

Nassuiaatit nalinginnaasut

 

1. Aallaqqaasiut

Siunnersuummut tunuliaqutaasut:

Siunnersuut ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaannik atuuttumik: ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaannik nr. 3, 2. maj 1996-imeersumik Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 12-ikkut 18. december 2003-meersukkut kingullermik allanngortinneqarsimasumik, tunngaveqarpoq. Siunnersuut allannguutissatut siunnersuutigineqartut amerlassusiat pissutigalugu paasiuminartuutitsinissarlu anguniarlugu peqqussutip allannguutigisarsimasai katiterlugit peqqussutitut ataatsimoortutut saqqummiunneqarpoq.

Siunnersuutip suliarineqarneranut tunuliaqutaasut tassaanerupput ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinneq pillugu nassuiaammi maj 2002-meersumi kaammattuutit. Nassuiaat taanna Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit suliarineqarpoq. Nassuiaat Inatsisartut 2002-mi upernaakkut ataatsimiinnerannut atatillugu Inatsisartunut ilisimatitsissutitut saqqummiunneqarpoq. Siunnersuummi § 4-mi, Ilinniagaqarnersiutit suussusii aningaasartaasalu amerlassusii, § 9-mi, innuuniarnermut aningaasartuutit allatigut matussuserneqarneranni ilinniagaqarnersiutit atorunnaarnerat aamma § 30-mi, naammagittaalliornissamut periarfissaq, aalajangersakkat tassaapput nassuiaammi taaneqartumi kaammattuutit nassatarisaat. Allannguutit taakku aningaasanut inatsimmi ilinniagaqarnersiutinut kontunut oqaasertaliussani tapiissutit taarsigassarsiallu il.il aningaasartassaattut siunnersuutigineqartunut nutaanut aamma ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarummi tassunga atasumi allannguutigitinniarneqartunut atatillugit isigineqassapput.

Aamma nunap ilaani sumiinneq apeqqutaatinnagu ilinniakkamik toqqaasinnaanermut periarfissamik ammaasoqassasoq kissaatigineqarsimavoq. Tamanna siunnersuummi § 1, imm. 4-mi ilanngunneqarsimavoq, tassa misileraalluni aaqqissuussinernut ilaatillugu Naalakkersuisut periarfissalerneqarmata ilinniakkat taakkununnga assingusut Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsinnaannginnerannik piumasaqaatip saneqqunnissaanut.

Kiisalu siunnersuutip suliarineqarneranut tunuliaqutaasoq aamma tassaavoq peqqussutip ataatsimut naleqqussarneqarnissaa, matumani aalajangersakkanik nutaanik, allannguutinik erseqqissaatinillu peqqussutip massakkut atuuttuup aqunneqarneranut atatillugu pisariaqartutut isigineqartunik ilan-ngussineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Allannguutit taakku § 5-imi, sulisitsisunut lærlingeqartunut tapiissutinut aningaasaleeqataassutit, § 8, imm. 2-mi, najugaqarnissamik piumasaqaat eqqarsaatigalugu atuutsitsinnginerit, § 24-mi, ilinniagaqarnersiutinit nerisaqarnermut ineqarnermullu unerartitsineq, § 27, imm. 2-mi, ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsinerup Namminersornerullutik Oqartussat ataanni oqartussaasunut allanut suliffeqarfinnullu Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmit allaasunut tunniunneqarnera aamma § 28-mi, ilinniagaqartoq pillugu paasissutissanik pissarsiniarneq ingerlatitseqqinnerlu, allannguutigitinneqarsimapput.

Allannguutissatut siunnersuutigineqartut itisilerneqarnerat eqqarsaatigalugu siunnersuutip pingaarnerusutigut imarisai siunnersuummilu aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Peqqussutissatut siunnersuummik piareersaanermi pingaarnerit:

Ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinneq pillugu nassuiaat taamanikkut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisuusup "Ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinnermi suliassiissutit" suliarisai tunngavigalugit suliarineqarpoq. Iluarsaaqqinneq ingerlatamik aaqqissuussinertut aaqqissuunneqarpoq, pisortaqarfiup, Ilinniagaqarnersiutinik Aqutsiviup, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup kiisalu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ilinniagaqartut kattuffiisa K.I.K.-p aamma D.K.I.K.-p sinniisaanik ilaasoqartaqartumik aqutsisoqatigiiliorluni. Suliaq taanna nassuiaammik maj 2002-mi naammassineqartumik inaarneqarpoq.

Nassuiaat taanna tamatuma kingornatigut ilinniarfinnut tamanut, Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfinnut, Danmarkimi Kalaallit Illuutaannut, KANUKOKA-mut ilinniagaqartullu kattuffiinut tusarniaatigalugu nassiunneqarpoq.

Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarnissaa sioqqullugu siunnersuut suliami illuatungiusunut susassaqartunut tamanut tusarniaatigineqarsimavoq, matumani ilinniagaqartut kattuffii aamma ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Taamanikkut allannguutissatut siunnersuutaasoq Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni 14. oktober 2002-mi siullermeerlugu oqaluuserineqarpoq.

Allannguutissatut siunnersuut Inatsisartut 2002-mi ukiakkut ataatsimiinneranni siullermeerlugu oqaluuserineqartoq aallaavigalugu Inatsisartut 2003-mi ukiakkut ataatsimiinneranni peqqussutissatut katersukkatut siunnersuut nutaaq Naalakkersuisut saqqummiuppaat. Siunnersuut siullermeerneqarnermi kingornatigut Naalakkersuisunit tunuartinneqarpoq. Tamatumunnga atatillugu ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allannguutissaatut siunnersuut Naalakkersuisut saqqummiuppaat, siunnersuutip tunuartinneqartup ilaannaanut inuussutissarsiutinik ilinniartitsinerni atuartut praktikkernerannut tapiissutit allanngortiterneqarnerannut tunngasunik imalik. Peqqussutip allannguutaa taanna akuersissutigineqarpoq. Peqqussutip allannguutaa taanna akuerineqarpoq.

Naalakkersuisut siunnersuut, Inatsisartut 2003-mi ukiakkut ataatsimiinneranni siullermeerlugu oqaluuserineqartoq aammalu nalunaarutit, Inatsisartuni tassunga tunngatillugu saqqummiunneqartut tunngavigalugit siunnersuut saqqummiunneqartoq suliaraat.

Siunnersuummut tassunga sanilliullugu siunnersuummi matumani Naalakkersuisut misileraanermut ilaatillugu sumi najugaqarneq apeqqutaatinnagu ilinniakamik toqqaasinnaanermik: § 1, imm. 4 ammaassinissaannut inatsisitigut tunngavissaq ilanngunneqarpoq.

Aammattaaq sulisitsisunut lærlinginik inuussutissarsiornermi tunngaviusunik ilinniartitsinerni: § 5, imm 1 atorfinitsitsisunut tapiissutit aningaasalersorneqarnerat pillugu aalajangersakkap allanngortinneqarnissaa siunnersuutigineqarsimavoq. Massakkut siunnersuutigineqarpoq aningaasaleqataassutit aningaasanut inatsisikkut aalajangersarneqartassasut.

Taamaatuttaaq najugaqarnissamik piumasaqaat: § 8, imm. 2 pillugu aalajangersakkap allanngortinneqarnissaa aamma siunnersuutigineqarpoq. Siunnersuutigineqarpoq ilinniarnermut atatillugu Kalaallit Nunaata avataani najugaqarnerit tamarmik Kalaallit Nunaata avataani najugaqarnertut isigineqassanngitsut. Manna tikillugu ilinniarnermut atatillugu najugaqarnerit kalaallit oqartussaasa peqataanerisut pilersut kisimik pineqarsimagaluarput.

Aammattaaq naammagittaalliornissamut periarfissamik aalajangersagaq: § 30 allanngortinneqarsimavoq. Naammagittaalliornissamut periarfissap sapaatit akunnerinit sisamanit sapaatit akunerinut arfinilinnut sivitsorneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Tamatumunnga peqatigitillugu naammagittaalliuuteqarnissamut piffissaliunneqartup aallartiffia ullormit aalajangiinerup tiguneqarfianit ullormut aalajangiiffiusumut allanngortinneqassoq siunnersuutigineqarpoq. Aammattaaq naammagittaalliuuteqarnissamut malittarisassat aalajangersarnissaannut Naalakkersuisunut inatsisitigut tunngavissaq killilerneqarpoq. Siusinnerusukkut siunnersuummi naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissap killilerneqarnissaa pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaasimapput, tamannalli siunnersuummi matumani ilanngunneqarsimanani.

Kiisalu ulloq atortuulersitsivik nutaaq siunnersuutigineqarsimavoq, inatsisiliornernilu teknikkikkut annikinnerusunik allanngortitsisoqarsimalluni.

Siunnersuut piffissami 30. april 2004-mit 4. juni 2004-p tungaanut illuatungiusutut tusarniaavigineqartut allattorsimaffianni, ilanngussaq 1, taaneqartunut tusarniaatigineqarsimavoq.

 

2. Siunnersuutip pingaarnerusutigut imarisai pillugit nassuiaat.

Aallaqqaasiummi taaneqartutut siunnersuut ilaatigut ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaannik atuuttumik ilaatigullu siunnersuummik Inatsisartut 2003-imi ukiakkut ataatsimiinnerani siullermeerlugu oqaluuserineqarsimasumik tunngaveqarpoq.

Peqqussutip maannakkut atuuttup ilusaa atortiinnarneqarpoq, massakkullu kapitaliusut qulequtaat taakkuusut atorlugit ingerlateqqinneqarlutik. Aalajangersakkalli nutaat allannguutillu Inatsisartut peqqussutaata nr. 5-ip 23. maj 2000-imeersup akuerineqarneratigut Inatsisartullu peqqussutaatigut 18. december 2003-meersukkut allannguutaasut kingornatigut allannguutigitinneqartut ilanngunneqarnerisigut paragraffit normulersugaanerat allanngorpoq.

Siunnersuutip imarisaani allannguutit ataasiakkaat saqqummiunneqarneranni allannguutit assigiin-ngitsut pingasut aallaqqaasiummi taaneqartut aallaavigineqassapput, tassalu:

1) Ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinneq pillugu nassuiaammi kaammattuutinut malitseqartitsineq.
2) Sumi najugaqarneq apeqqutaatinnagu ilinniakkanik toqqaanissamik ammaassinissamut periarfissaq.
3) Peqqussutip naleqqussarneqarnera.

1-imut. Ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinneq pillugu nassuiaammi kaammattuutinut malitseqartitsineq.

Ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinneq pillugu nassuiaat:

Iluarsaaqqinnermi siunertaasimavoq ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik pisariinnerusunik atuisunullu pitsaanerusunik siunnersuuteqarnissaq, makku isiginiarlugit:

- ilinniagaqartut atugaasa ataatsimut ajorseriartinneqannginnissaat
- malittarisassanik aqutsinerup oqinnerulersinneqarnissaa
- aningaasatigut atugassiissutinik atorluaanissap qulakkeerneqarnissaa.

Siunnersuutit makkuninnga kissaateqarneq isiginiassavaat:

- amerlanerusut ilinniagaqalernissaat
- amerlanerusut ilinniakkamik imminnut naleqqunnerusumik toqqaasalernissaat
- ilinniagaqartut amerlanerusut ilinniakkaminnik naammassinnittalernissaat, aammalu
- ilinniagaqartut amerlanerusut Kalaallit Nunaanni sulerusulersinneqarnissaat.

Aammattaaq nassuiaammi kaammattuutini ilinniagaqartut sulinerminni qaffariartornissaminnut akisussaaffimmik pisinnaasaqarnermillu annerusumik tunineqarnissaat aallaavigineqarpoq.

Nassuiaatip eqqikkaanertaani oqaatigineqarpoq ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinnermik suliaqarnermut sinaakkusiussat ilaatigut suliassiissutigineqartutut aalajangersarneqartukkut aamma 2002-mi aningaasanut inatsisikkut ilinniagaqarnersiutinut tunngasuni 2002-mi 5 mio. kr.-nik ukiu-nilu missingersuusiorfiusuni 10 mio. kr.-nik sipaaruteqarnernik imaqartumi aalajangersarneqarsimasut.

Nassuiaammi eqqikkaalluni oqaatigineqarpoq pisariillisaaneq pitsaanerulersitsinerlu kiisalu aaqqissuussinerit ilinniagaqartut ilinniarnermik ingerlaneranik piareersaanerminni kiisalu aningaasanik imminnut atugassanngortinneqartunik aqutsinerminni annertunerusumik akisussaaffeqarnerannik nassataqartut pilersinneqarnissaat anguniarneqartoq.

Aamma oqaatigineqarpoq nutaamik pilersitsinertut qiortakkamik atuilernissaq siunnersuutigineqartoq, tassa ilinniagaqartut tulleriinneri malillugit piareersaataasumik aamma ingerlariaqqiffiusumik ilinniagaqarnermik naammassinnerannut peqatigitillugu qiugassanik aalajangersimasunik tunineqartassallutik. Oqaatigineqarpoq tamanna aqutsinerup pisariinnerulerneranik nassataqassasoq, ilinnia-gaqartullu ataasiakkaat eqqarsaatigalugit ilinniarnerup ingerlaneranik piareersaanermut pilersaarusiornermullu akisussaaffimmik annertunerusumik nassataqassalluni. Tamatuma saniatigut ilinnia-garnermi taarsigassarsiarineqarsinnaasut amerlinerisigut tunniunneqartartut arlallit piiarneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Siunnersuut massakkut saqqummiunneqartoq:

Kaammattuutit siunnersuummi massakkut saqqummiunneqartumi ilaannakortumik ilanngunneqarsimapput. Qiortakkanik atuilernerip eqqunneqarnissaa § 4, imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq. Taamatut aaqqissuussineq pillugu malittarisassat siunnersuummi § 4, imm. 3 aamma § 11 tunngavigalugit nalunaarutikkut aalajangersarneqassapput.

Immikkut tunniunneqartartut ilaasa peerneqarnerat eqqarsaatigalugu tamanna ilinniagaqarnersiutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaata nr. 3-p 6. februar 1998-imeersup massakkut atuuttup allanngortinneqarneratigut pissaaq.

Tamatumunnga peqatigitillugu taarsigassarsiat tapiissutillu amerlassusiisa allanngortinneqarnissaat anguniarneqarpoq. Taakku konto pingaarnermut 40.13.24, aningaaserivinnit taarsigassarsiarititat aamma 40.13.50, ilinniarnermi tapiissutit meeqqanullu tapit, oqaasertaliussani takuneqarsinnaapput. Allannguutit taakku Naalakkersuisut 2005-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaanni ilaapput.

Qiortakkanik atuilernerup eqqunneqarnera aamma taarsigassarsiat tapiissutillu amerlassusiisa allanngortinneqarnerat ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinnermi tunngavigineqarnerpaajupput.

Allannguutitigut taakkunatigut iluarsaaqqinnermi pingaaruteqartumik tunngaviusut pingaartillugit isiginiarneqarsimapput, tassalu:

- ilinniagaqartut nammineersinnaasuseqarnerisa, ilinniagaqarnerup ingerlaneranut akisussaanerup aamma ilinniagaqarnersiutit aningaasartaannik aqutsinerup siuarsarneqarnissaat.

- ilinniagaqarnersiutinik aqutsinerup pisariillisarneqarnissaa pitsaanerulersinneqarnissaalu.

Aammattaaq periaatsit ilaat uku aallaavigineqarsimapput:

1) Immikkut tunniuttakkat tapiissutinut allanngortinneqarnerat.
2) Ilinniagaqarnersiutisiaqarnissamut periarfissat pitsanngorsarneqarnerat siullertut pingaarnertul-lu ingerlariaqqiffiusumik ilinniagaqarnerni ilinniagaqartunut iluaqutissanngortinneqassaaq.
3) Danmarkimi ilinniagaqartunut immikkut tunniunneqartartut, angallanneqarnernut tapiissutit, taakku kisimik manna tikillugu pisinnaasimasaat, taarserneqassapput.

Immikkut tunniunneqartartut tapiissutinut allanngortinneqarnerat ilaatigut ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassat aqunneqarnerisa pisariinnerulernissaannik taamalu aqutsinikkut oqilisaanissamik kissaateqarnermik ilaatigullu ilinniagaqartut nammineersinnaannerisa ilinniagaqarnersiutillu aningaasartaannut nammineq akisussaanerup aqutsinerullu siuarsarneqarnissaannik kissaateqarnermik tunngavilersorneqarpoq.

Ilinniagaqarnersiutisiaqarsinnaanermut periarfissat pitsaanerulersinneqarnerisa ilinniagaqartunut ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqarnernik ingerlatsisunut siullertut pingaarnertullu iluaqutissanngor-tinneqarnissaat imatut tunngavilersorneqarpoq, tassalu naliliisoqartoq taakku atugassarititaasunik pitsaanerulersitanik pisariaqartitsinerpaajusut, taakku immikkut tunniunneqartartunik assigiinngi-tsunik manna tikillugu pisinnaatitaasimanerannut atatillugu.

Ilinniagaqartunut Danmarkimiittunut immikkut tunniunneqartartut, taakkuinnaat manna tikillugu pisinnaatitaaffiisa atorunnaarsinneqartut pillugit taarsiisoqarnissaanik kissaateqarneq imatut tunngavilersorneqarpoq, tassalu immikkut tunniunneqartartut tapiissutinut allanngortinneqarnerat pissutsinik assigiinngitsunik Danmarkimi ilinniagaqartunut aamma Kalaallit Nunaanni ilinniagaqartunut atuuttunik assigiinngissuteqartunik aallaaveqarnissaasa qulakkeerneqarnissaanik kissaateqarnermik.

Tunngaviit periaatsillu ilaat aallaavigalugit allannguutit makku siunnersuutigineqarput:

- Immikkut tunniunneqartartut peerneqassasut, tapiissutit taarsigassarsiaasinnaasullu qaffanneqar-nerisigut. Taamaattorli juullisioriartorluni akiliunneqarluni angalaneq, Danmarkimi ilinniagaqartut meeqqanut tapiissutit Danmarkimi atuuttut aamma Danmarkimi iliniagaqartut katsorsartinnerinut aningaasartuutit akilerneqartarnerat atatiinnarneqassapput.

- Ilinniagaqarfinni ingerlariaqqiffiusuni, inuussutissarsiutinik tunngaviusumik ilinniartitsinerit aam-ma ilinniartitsinerit piareersarfiusut Kalaallit Nunaata avataaniittut ilanngunnagit, ilinniagaqartunut tapiissutit malunnaatilimik qaffanneqarput (Kalaallit Nunaanni ilinniagaqartunut 7,1 procent, Danmarkimilu ilinniagaqartunut 9,5 procent).

- Ilinniartitsinerni piareersarfiusuni ilinniarnermillu paasisitsiniaanerup ingerlanerani ilinniaga-qartunut tapiissutit angerlarsimaffimminni najugaqartunut allannguuteqanngillat (qaammammut 2.100 kr.). Ilinniartitsinerni piareersarfiusuni ilinniagaqartut aallaavittut tamarmik angerlarsimaffin-ni najugaqartutut isigineqassapput, ilinniagaqartulli pissutsit immikkut ittut pissutigalugit nammineq inoqutiminnik pilersitsinissamik attassiinnarnissamillu pisariaqartitsisut immikkut akuerineqarnissaannut periarfissaqartitsisoqassalluni. Taakku qaammammut 4.200 kr.-nik angerlarsimaffiup avataani najugaqartut tigusartagaasa amerlaqataannik tigusartagaqassapput.

- Ukiup ataatsip ingerlanerani taarsigassarsiarineqarsinnaasut marloriaatinngortinneqassapput, semesterikkaartumillu tunniunneqartassallutik.

Tapiissutinut taarsigassarsianullu qaffaatinik aningaasalersuineq sinaakkutassiissutaareersut iluanni imatut pissaaq:

- taarsigassarsinissamut periarfissat annikillineqarnerisigut, manna tikillugu siunnersuummut sanilliullugu.

- Kalaallit Nunaanni ilinniagaqartut angerlarsimaffimmi najugaqartutut aallaavittut isigineqassap-put, manna tikillugu siunnersuutaasimasumik ingerlatsitseqqinneq.

- FSA-mi aamma FSUA-mi misilitsinnissaq siunertaralugu atuartitsinermut ilinniagaqarnersiutit, manna tikillugu siunnersuutaasimasumik ingerlatitseqqinneq.

§§-it 9-p 30-illu allannguutissaattut siunersuutigineqartut aamma tassapput nassuiaammi kaammattutigineqartut ilanngunneqarneri. § 9, imm. 1-ip, peqqussummi atuuttumi § 7, imm. 1, allanngortinneqarneratigut erseqqissarneqarpoq tassaasut ilinniarnermut tapiissutit meeqqanullu tapiissutit, immikkut tapiissutaanngitsut, ilinniagaqartup pisinnaatitaaffiginngikkai, ilinniagaqartoq tamatuma peqatigisaanik ilinniarnerup nalaani ilinniarnermi akissarsiaqarpat imaluunniit ilinniarnermi pisortatigoortumik allatut aningaasarsiaqarpat, inuuniarnermi aningaasartuutinik matussutissatut siunertaqartunik.

Peqqussummi atuuttumi § 9-p, imm. 2-p, § 7-ip, imm. 2-p allanngortinneqarnerneranni erseqqissarneqarpoq ilinniarnermi tapiissutit taakkuinnaasut, ilinniagaqartup pisinnaatitaaffiginngisai, ilinniagaqartoq ilinniarnerup nalaani ilinniarnermi akissarsiaqarpat imaluunniit ilinniarnermi ani-ngaasarsiaqarpat, inuuniarnermi aningaasartuunik matusissutissatut siunertaqartunik.

§ 30-ip, peqqussummi atuuttumi § 26, allannguutissaatut siunnersuutip Ilinniagaqarnersiuteqartitsinermi Naammagittaalliuuteqartarfiup atorunnaarsinneqarnera nassataraa, tassungalu taarsiullugu Naalakkersuisunut naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissaqalerluni. Allannguut taanna nassuiaammi kaammattuutigineqarsimavoq, naammagittaalliuutit Ilinniagaqarnersiuteqartitsinermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut tunniunneqartartut ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassat inatsisilerinikkut qanoq paasineqarnissaannik apeqqutaagajunnerat innersuussutigalugu, tassanilu inuinnaat naliliinerat pisariaqartinneqarajunneq ajormat. Aamma oqaatigineqarpoq naammagittaalliuutit inatsisilerituuinnarnit naliliiffigeqqinneqartarpata naammagittaalliuutit pillugit sulianik suliarinninneq eqaannerulersinneqassasoq, piffissarlu suliap suliarineqarneranut atorneqartoq sivikinnerulissaqisoq. Aammattaaq naammagittaalliornissamut piffissaliussap sapaatit akunnerinit sisamanit sapaatit akunnerinut arfinilinnut sivitsorneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq, tamatumunngalu peqatigitillugu massakkut siunnersuutigineqarluni piffissap aallartiffia tassaassasoq ulloq aalaja-ngiiffik, manna tikillugu ullormut aalajangiinerup tiguneqarfianut taarsiullugu. Allannguummut tassunga tunngavilersuutigineqartoq tassaavoq aalajangiinerup qanga tiguneqarfiata uppernarsarniarnerata ajornakusoorsinnaanera. Ulloq aalajangiiffik ullormit aalajangiinerup tiguneqarfianit siulliummat piffissaliunneqartup sapaatit akunnerinit sisamanit arfinilinnut sivitsorneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

2) Nunap ilaani sumiinneq apeqqutaatinnagu ilinniakkamik toqqaanerup ammaanneqarnissaanut periarfissaq.

Taamatut ammaassinissamik kissaateqarneq siunnersuummi § 1, imm. 4-kkut piviusunngortinneqarsimavoq. Misileraalluni aaqqissuussinernut ilaatillugu ilinniakkap Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsinnaannginneranik aalajangersakkap saneqqunneqarnissaanut Naalakkersuisut inatsisitigut tunngavissalerneqarput.

Nunap ilaani sumiluunniit ilinniakkamik sumilluunniit toqqaasinnaalersitsiniarluni aalajangersagaq taanna periarfissiivoq ilinniagaqarfiit killiligaasut iluanni nunap ilaani sumiinneq apeqqutaatinnagu ilinniakkamik toqqaasarnermi misilittakkanik Naalakkersuisut katersinissaannut, taamaalillutik ilinniagaqartut nammineq toqqarsinnaalerlugu ilinniagaq Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit ingerlakkumanerlugu.

3) Peqqussutip naleqqussarneqarnera.

Sulisitsisunut inuussutissarsiutinik tunngaviusumik ilinniartitsinerni lærlinginik atorfinitsitsisunut tapiissutit qanoq aningaasalersorneqartarnerat pillugu aalajangersakkap allanngortinneqarnissaa pissusissamisoortutut isigineqarsimavoq. Malittarisassat atuuttut malillugit tapiissutit affaat Nu-natta Karsianit affaallu sulisitsisut inuussutissarsiutinik ilinniartitsinermut akileeqataassutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu akiliutigineqartunit aningaasalersorneqarput. Naalakkersuisut isumaqarput aningaasaleeqataassutit aningaasanut inatsisikkut aalajangersarneqarnerat eqaanneru-lersitsissasoq, taamaattumillu tamanna siunnersuummi § 5, imm. 1-ikkut siunnersuutigineqarpoq.

Siunnersuummi § 8, imm. 2-kkut allannguutigitinneqarpoq ilinniagaqarluni Kalaallit Nunaata avataani najugaqarnerit tamarmik Kalaallit Nunaata avataani najugaqarnertut isigineqassanngitsut, ilinniagaqarnersiutisiaqassagaanni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarnissamik § 8, imm. 1-imi piumasaqataasumut sanilliullugu. Allannguut taanna tunngavilersorneqarpoq Naalakkersuisut isumaqartut Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarluni najugaqarnerit inuinnarnit aaqqissuussat pineqartup kingusinnerusukkut ilinniagaqarnersiutisiaqarsinnaatitaaneranut killilersuisuussappata naleqquttuunngitsoq. Allannguut nunap ilaani sumi najugaqarneq apeqqutaatinnagu ilinniakkamik toqqaasinnaanermik ammaassinissamik siunnersuutigineqartumut atatillugu aamma isigineqassaaq.

Siunnersuummi § 24, imm. 1-ikkut aamma 2-kkut peqqussummi atuuttumi § 22, imm- 1-ip allanngortinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Nutaatut siunnersuutigineqarpoq ilinniartut najugaqarfiini najugaqarfinnilu allani Namminersornerullutik Oqartussat akilersugaanni nerisanut ine-qarnermullu akiliutit Naalakkersuisut aamma unerartissinnaassagaat. Allannguummut tassunga tunngavilersuutigineqarpoq ilinniagaqartut Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut najugaqarfiini najugaqarfinnilu allaani najugaqartut nerisaqarnerat ineqarnerallu Namminersornerullutik Oqartussat ullumikkut aamma akilertaraat, matumani aamma Danmarkip avataaniittut ilanngullugit eqqarsatigalugit. Ilinniartut najugaqarfii taakku Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninilluunniit pigineqaratilluunniit ingerlanneqanngillat.

Siunnersuummi § 24, imm. 2-kkut aamma erseqqissarneqarpoq nerisanut ineqarnermullu aki-liutinik unerartitsineq piffissamut ilinniagaqartup akiliunneqarluni nerisaqarfigisaanut ineqarfigisaanullu pisinnaasoq. Erseqqissaaneq taanna aamma piffissani ilinniagaqartup akiliunneqarluni nerisaqarnissamik ineqarnissamillu neqeroorummik atuiumanngiffiani unerartitsinissamut inatsisitigut erseqqissumik tunngavissaliiniarnermik tunngavilersorneqarpoq.

Siunnersuummi § 27, imm. 2-kkut nutaatut siunnersuutigineqarpoq ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsineq Ilinniagarneqarsiuteqartitsivimmit Namminersornerullutik Oqartussat ataanni oqartussanut allanut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Naalakkersuisut tunniussinnaagaat. Aalajangersakkap taassuma tunngavia tassaavoq ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassat aqunneqarnerisa ullumikkut oqartussanut suliffeqarfinnullu assigiinngitsunut agguataangaatsiareerneqarsimanerat. Taamaalilluni Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup Nuummi Københavnimilu suliassat aalajangersimasut isumagi-sarai. Aamma Kalaallit Nunaanni ilinniarfiit Danmarkimilu Kalaallit Illuutaat taamaaliorput. Kalaallit Illuuutaat eqqarsaatigalugit taamatut suliaqarnissamut inatsisitigut tunngaviusoq erseqqissoq peqqussummi atuuttumi § 25, imm. 1-imeereerpoq, siunnersuummi § 27, imm. 3-ikkut ingerlateqqinneqartoq, tassanilu aqutsinerup suliffeqarfimmut namminersortumut tunniunneqarnissaa periarfissaqartinneqarpoq. Taamaalilluni § 27, imm. 2-p siunertaraa oqartussanut suliffeqarfinnullu Namminersornerullutik Oqartussat ataanniittunut tunniussinissamut inatsisitigut tunngavissamik erseqqissumik pilersitsinissaq.

Aammattaaq nutaatut siunnersuummi § 28-kkut siunnersuutigineqarpoq ilinniagaqartut pillugit paasissutissanik pissarsiniarnissamut ingerlatitseqqinnissamullu periarfissaq pillugu aalajangersakkanik ilanngussisoqassasoq. Matumani siullertut siunnersuutigineqarpoq oqartussat il.il. ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsisut pisortat oqartussaannit, suliffeqarfiinit suliffeqarfinnillu namminersortunit paasissutissanik ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassat aqunneqarnerannut pisariaqartunik pissarsiniarsinnaassasut: § 28, imm. 1 nr. 1.

Aappaattut § 28, imm. 1, nr. 2-mi siunnersuutigineqarpoq oqartussat il.il. ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsisut ilinniagaqartoq pillugu paasissutissanik ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassat aqunneqarnerannut pingaaruteqartunik paarlaateqatigiissinnaasut. Aalajangersakkat marluk taakku paasissutissanik ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsinermut pingaaruteqartunik pissarsiniarnissamut ingerlatitseqqinnissamullu inatsisitigut tunngavigisap erseqqissup pilersinneqarnissaa siunertaraat.

Siunnersuummi § 28, imm. 1, nr. 3-mi siunnersuutigineqarpoq oqartussat il.il. ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsisut paasissutissanik innuttaasut Kalaallit Nunaanneersut nunanilluunniit avannarlerneersut Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiutinik tunineqartarnerannut tunngasunik ingerlatitseqqissinnaanerannut inatsisitigut tunngavissaq pilersinneqassasoq, pineqartut piffissami taannaasumi Kalaallit Nunaannit nunalluunniit avannarliit ilaannit ilinniagaqarnersiutinik ataatsikkut pisannginnissaasa nakkutigineqarnerannut pingaaruteqartumik. Taamaatuttaaq aalajangersakkap taassuma siunertaraa ingerlatitseqqinnermut taamaattumut marloriaammik tunniussisoqartannginnissaanik nakkutilliisinnaanermut pingaaruteqartumik inatsisitigut tunngavissaliinissaq.

Kiisalu siunnersuummi § 28, imm. 1, nr. 4-mi siunnersuutigineqarpoq oqartussat il.il. ilinniagaqar-nersiutit pillugit malittarisassanik aqutsisut ilinniagaqartut taamaaliortoqarnissaanik akuersisimasut aqqi najugaallu pillugit paasissutissanik pisortani oqartussanut allanut aamma Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut namminersortunut ingerlatitseqqinnissamut inatsisitigut tunngavissamik pilersitsisoqassasoq, oqartussat suliffeqarfiillu namminersortut taakku ilinniagaqartunik taakku ilinniarnerminnik naammassinninnerisa kingornatigut Kalaallit Nunaanni sulisussarsiniarsinnaanerat, ilinniarnerup nalaani sulinermik misiliisinnaanerat suliffeqarfiusinnaanerallu eqqarsaatigalugit. Taamatut ingerlatitseqqinnermut inatsisitigut erseqqissumik tunngavissaqarnissaq aalajangersakkap taassuma siunertaraa.

§ 28, imm. 2-ikkut paasissutissanik pissarsiniarnissamut ingerlatitseqqinnissammullu periarfissaq pillugu malittarisassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut inatsisitigut tunngavissalerneqarput, ilaatigullu siunertarineqarpoq taamaaliornikkut pisuni suni § 28, imm. 1, nr. 4-mi taaneqartuni ingerlatitseqqittoqarsinnaanera erseqqinnerusumik aalajangersaavigineqassasoq.

 

3. Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassai.

3.1 Pisortanut aningaasaqarnikkut kingunerisassai

Naammagittaalliuuteqartarfiup atorunnaarsinneqarnera aningaasarsiatigut il.il ilaasortallu angala-nerinut aningaasartuutitigut sipaaruteqarfiusinnaavoq. Naammagittaalliuuteqartarfimmut 2002-mi 2003-milu aningaasaliissutit tamarmiusut 110.000 kr.-nut aalajangersarneqarsimapput. Naammagit-taalliuuteqartarfiup atorunnaarsinneqarnera taamaaqataanik sipaaruteqarfiunavianngilaq, tassami naammagittaalliuutitut suliat suliarineqarnerini atugassiissutinik suli atuisoqartartussaammat. Tamanna eqqaassanngikkaanni allannguutit kaammattuutinut malitseqartitsinermut tunngassuteqartut imminni pisortanut aningaasatigut sipaaruteqarfiussanngillat.

Siunnersuulli tapiissutit taarsigassarsiallu pillugit aningaasanut inatsimmi oqaasertaliussani tamatumunnga peqatigitillugu allannguutigitinneqartunut kiisalu immikkut tunniunneqartartut ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarutip allanngortinneqarneratigut atorunnaarsitsinikkut allannguutigi-tinniakkanut atatillugu isigineqassaaq. Allannguutit taakku kontut pingaarnerit uku eqqorpaat: 40.13.24 Atukkiussat aammalu aningaaserivinni atukkat taarsersorneri, 40.13.50 Ilinniagaqarnersiutit aamma meeqqanut tapit oqaaseqaatertalersugaq aamma 40.13.61 Immikkut tapiissutit, angala-nermut aningaasartuutit il.il., KIIIP-ip sulisoqarfii oqaaseqaatertalersugaq.

Konto pingaarneq 40.13.26 Ilinniagaqarnersiutinik taarsersuineq, ukiut missingersersuiffiusut ki-ngorna eqqorneqartussaapput ilinniagaqartut ilinniakkaminnik naammassinninnerisa kingorna atukkanik annertunernik peqqussutissatut siunnersuut malillugu atorneqarsinnaasut taasersorlugit aallartinneqarnerisa kingunerisaanik.

2005-imut Aningaasanut Inatsimmut Siunnersuummut aningaasatigut kingunerisassai ataani takussutissiami takuneqarsinnaapput, tassani takuneqarsinnaallutik allannguutissatut siunnersuutit ki-ngunerisaannik atukkat maannakkut peqqussummi atuuttumi atukkanut sanilliunneri:

Ingerlataq, aningaasat tusind kroninngorlugit		2005	2006	2007/08
A	Danmarkimi nunanilu allani akunnattumik qulliunersumillu ilinniagaqarnermi ilinniagaqarnersiutit	787	1.907	1.907
B	Kalaallit Nunaanni akunnattumik qulliunersumillu ilinniagaqarnermi ilinniagaqarnersiutit	477	1.159	1.159
C	Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ilinniagaqarnissammut piareersarluni ilinniagaqarnermi ilinniagaqarnersiutit	318	180	-1.178
D	Piareersarluni atuarneq, Meeqqat Atuarfianni Soraarummeerneq aammalu Annertusakkamik fageni ataasiakkaani Soraarummeerneq	-3.650	-7.300	-7.300
E	Ukiumut taarsigassarsiat	108	4.248	4.248
F	Ataasiarluni taarsigassarsiat	12	12	12
G	Annertunaakkanik ilinniagaqarnersiutinik pissarsinermut atatillugu taarsigassarsiat	15	15	15
H	Timmisartortartunngornianut taarsigassarsiarititat	2	2	2
I	Bussinut qimuttuitsunullu kortit atorunnaarneri	-23	-54	-54
J	Atuakkanik pisinermi tapiissutit atorunnaarneri	-222	-443	-443
K	Angalanermi oqimaappallaanik nassataqarnerup akilerneranut tapiissutit atorunnaarneri	-17	-33	-33
Katillugit		-2.192	-307	-1.665

Soorlu konto pingaarnermi AIS 2005 40.13.50-imi, Ilinniagaqarnersiutit aamma meeqqanut tapit, oqaaseqaatini ersitsoq piffissami peqqussutip 1. august atuutilernissaata tungaanut tapiissutit atuuttut aammalu taassuma kingorna tapiissutissatut nutaatut siunnersuutit atuutissapput. Taanna AIS 2005-imi aammalu immikkoortuni a, b, e, i, j aamma k-mi nikingassutinut pissutaavoq.

Naatsorsuutigineqanngilaq qiortartakkatut periuutsip eqqunneqarnerani Nunatta karsiata aningaasartuutai qaffassasut. Periarfissaalissagaluarpoq ilinniagaqarnersiuteqartitsinissaq ilinniagaqareersimagaluartunut. Malittarisassat atuuttut malillugit tamanna aatsaat pisinnaavoq ilinniartitaanermut isernissamut suliamik ilinniarsimasutut qaffasissuseqarnissaq piumasaqaataappat, ilinniarneq ilinniagarisimasamut pissusissamisoortumik nangitsissutaappat aammalu suliaqarfiup iluani qaffasinneruppat, imaluuniit inuussutissarsiorsinnaajunnaarnerup kingunerisaanik ilinniaqqinnissamut ilinniarneq pisariaqarpat. Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmit ilinniagaqarnersiuteqarnissamut itigartinneqarsimasut nalunaarsornerisa takutippaat ilinniagaqareersimaneq peqqutigalugu itigartinneqarsimasut ikittuinnaat qaffasinnerusumik ilinniaqqinnissamut qinnuteqartarsimasut, malittarisassalli nutaat atuutilersinneqarnerisigut taakku amerlilaarnissaat ilimagineqarsinnaavoq. Akerlianik qiortartakkatut periuutsip eqqunneqarnerata ilinniartup ilinniagaqarnersiuteqarluni ilinniakkanik arlalinnik aallartitsisinnaanera killilissavaa. Tamanna pillugu naatsorsuutigineqanngilaq Nunatta karsiata aningaasartuutai qaffassasut.

Peqqussutissatut siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq meeqqat atuarfianni soraarummeernissamut fagini ataasiakkaani piareersarluni atuarnermi ilinniagaqarnersiutit ukiup atuarfiusup 2004/2005-ip naanerani aammalu ukiuni missingersersuiffiusuni imm. d-mi atorunnaassapput.

Imm. c-mi ukiuni missingersersuiffiusuni ataasiakkaani nikingassutit pissutsinik ukuninnga pissuteqarput:

- Ilinniagaqarnissamut piareersarluni atuarneq ukiuni pingasuni ingerlanneqarajuttarpoq aammalu atuartut peqqussutissatut siunnersuutip akuerineqareernerani angerlarsimaffiup avataani najugaqartutut akuerineqareersut ilinniarnertik tamaat taamatut inissisimassapput. Taamaammat ukiumi 2005-imi ilimagineqarpoq ilinniarnermik ingerlatsisut 90%-ii angerlarsimaffiup %-imut appassasoq aammalu ukiumi 2007-imi ukiunilu kinguliini 40 %-inngussalluni. Immikkut akuerineqarnissamut periarfissanut malittarisassat ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarutissakkut Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.

Ilinniagaqarnissamut piareersarluni atuarnermi sumiluunniit ilinniagaqarnissamik ammaassinissamik kissaateqarneq aningaasartuuteqarnerulernermik kinguneqassaaq, tassa Kalaallit Nunaanni a-ngerlarsimaffilik qaammammut 2.100 kr.-inik ilinniagaqarnersiuteqassammat aammalu Kalaallit Nunaata avataani najugalik qaammammut 4.600 kr.-inik ilinniagaqarnersiuteqassammat. Kisiannili oqaatigineqassaaq misiliummik aaqqiinernut atatillugu Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarnissamut periarfissaqarpat Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarnersiuteqannginnissamik Naalakkersuisut aalajangiisinnaammata. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniarnissamik misiliummik aaqqiisoqassappat misiliutip aallartinneqannginnerani aningaasanut kingunissai misissoqqaarneqassapput.

Qulliunerusumik ilinniarnerni misiliilluni aaqqiinerit aallartinneqarsinnaasut aningaasatigut kingunissaat annikinnerupput, tassa taakkununnga ilinniagaqarnersiutit Kalaallit Nunaanni qaammammut 4.200 kr.-iummata aammalu Kalaallit Nunaata avataani 4.600 kr.-iullutik.

Peqqussutissamut siunnersuutip aningaasartassaanik naatsorsuinermi tunngaviusuni ilanngunneqanngilaq 2008-mi "Atuarfitsialaap" kingunerisaanik atuarnermi killiffinni assigiinngitsut marluk soraarummeertussaaneri, pissuseq taanna peqqussutissamut siunnersuutip imatut toqqaannartumik attuumassuteqanngimmat.

3.2 Pisortanut allaffissornikkut kingunerisassai

Ilinniagaqarnersiutisiaqartitsinermi Naammagittaalliuuteqartarfiup atorunnaarsinneqarnera allaffissornikkut oqilisaataasussaavoq. Tamatuma Naammagittaalliuuteqartarfik pillugu malittarisassaliortoqannginnissaa nassatarissavaa. Ataatsimiigiaqqusisoqartassananilu ataatsimiittoqartassanngilaq, tamatumalu sulianik pilertornerusumik suliarinninneq nassatarissavaa. Allaffissornikkut oqilisaaneq immini sulisoqarnikkut ikilisaanermut tunngaviusinnaassanngilaq. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq ullumikkut naammagittaalliuutit pillugit suliat suliarineqarnerinut sulisoq ullup affaanoortoq atorneqarmat.

Immikkut tunniunneqartartut aalajangersimasut peerneqarnerisa qiortartakkanillu atuilernerup allaffissornikkut oqilissaatinik aamma nassataqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Allaffissornikkut oqilisaaneq oqartussanut suliffeqarfinnullu ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsisunut agguataarsimavoq, tamannalu taakku arlaannaanniluunniit sulisunik ikilisaa ikilisaanermut immini tunngaviusinnaanani.

 

4. Inuussutissarsiutinik ingerlatsisunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassai.

Siunnersuut inuussutissarsiutinik ingerlatsisunut aningaasaqarnikkut kinguneqartussaanngilaq.

 

5. Avatangiisinut kingunerisassai.

Siunnersuut avatangiisinut kinguneqartussaanngilaq.

 

6. Innuttaasunut allaffissornikkut kingunerisassai.

 

Siunnerssuutip ilinniagaqarnersiutit pilugit malittarisassanik ataatsimut pisariillisaanerata ilinniagaqartunut sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

 

 

7 Annertuumik kingunerisinnaasai allat.

 

Siunnersuummi sulisussarsiniarnermi atugassatut paasissutissanik ingerlatitseqqittarneq pillugu § 28, imm. 4-mi malittarisassat Kalaallit Nunaanni oqartussat suliffeqarfiillu kalaallinut ilinniagaqartunut ilisaritinnissaminnut pitsaanerusumik periarfissaqalernissaat naatsorsuutigineqarpoq, tamatumuunalu kalaallit Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut amerlanerusut ilinniakkaminnik naammassinninnermik kingornatigut Kalaallit Nunaanni suliffeqartalernissaat aamma ilinniarnerup nalaani suliffimmik misiliinissamut suliffeqarnissamullu periarfissat pilersinneqarnissaannut periarfissat pitsaanerusut pilersinneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

8 Naaalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu tunngasut.

Siunnersuut namminersornermik annertunerusumik imaluunniit namminersornermut annertuneru-sumut tunngaviliissasoq naatsorsuutigineqanngilaq.

 

9 Oqartussat kattuffiillu il.il. tusarniaavigineqartut.

Siunnersuut makkununnga tusarniaassutigineqarpoq:

Qitiusumik ilinniarfinnut tamanut
Tunngaviusumik ilinniarfinnut tamanut
Peqqissaanermik Ilinniarfik
Perorsaanermik Ilinniarfik
Savaatilissat Ilinniarfiat
GU-Nuuk
GU-Qaqortoq
GU-Aasiaat
Ilinniarfissuaq
Ilisimatusarfik
Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfik
Inunnik Isumaginnittunngorniat Ilinniarfiat
Tusagassiornermik Ilinniarfik
Oqaatsinik Pikkorissarfik
Danmarkimi Kalaallit Illui
KANUKOKA
KIK
DKIK
Attaveqatigiinnermut Ineqarnermullu Pisortaqarfik
Naalakkersuisut Allattoqarfiat
Aqutsinermut Pisortaqarfik
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik
Peqqissutsimut Pisortaqarfik
Aningaasarsiornermut Pisortaqarfik
HST
SIK
Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat

Tusarniaanermi akissutit ukunannga tiguneqarput: GU Nuuk, STI Maniitsoq, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik, Ilinniarfissuaq, PIP, ILIK, SIK, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Århusimi Ålborgimilu kalaallit illui, Aqutsinermut Pisortaqarfik, Kalaallit Nunaanni Sulisistsisut Peqatigiiffiat, ISI, KANUKOKA, Ilisimatusarfik, Peqqissaanermik Ilinniarfik, Sulisitsisut Peqatigiiffiat ILIK kiisalu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu Ilinniagaqartut kattuffii.

Tusarniaarnermi akissutit peqqussummut siunnersuummi nassuiaatinilu ilanngullugit suliarineqarput sumut tunngassuteqarneri naapertorlugit.

Tusarniaanermi akissutinut ataasiakkaani oqaaseqaatit pillugit uku ilisimatitsissutigineqarsinnaapput: GU Nuuk tusarniaanermi akissummini taavaa kollegiani najugaqartut nerisaqarnerat pillugu oqaasertaliussaq imatut paasineqartoq ilinniartut tamakkiisumik nerisassaqartinneqartassasut. Taassuma kingunerissavaa aningaasartuuteqarnerulerneq aammalu sulisunik amerlanernik atorfinitsitsineq. Taassuma kinguneranik oqaaseqaatit allanngortinneqarput, taamaalilluni „nerisassat" imatut paasineqartussanngorlugit ullaakkorsiorneq kiisalu kissartunik ullup qeqqasiorneq.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut § 1, imm. 4 tunuarsimaarfigaat, tassani misiliutitut ilinniagaqarnersiuteqarnissaq periarfissinneqarpoq taamatut ilinniagaqarnissamik Kalaallit Nunaanni periarfissaqaraluartoq. Akerliliineq malinneqanngilaq, tassa kiffaanngissuseqarnerulluni ilinniagaqarnissamik toqqaasinnaanerup ammaanneqarnissaa erseqqarissumik politikkikkut kissaataammat.

KANUKOKA-p tusarniaanermi akissuteqarnermini siunnersuutigaa Danmarkimi ilinniagaqartut sivisuumik ilinniagaqareerlutik Kalaallit Nunaanni suliffissarsiornissamut kajumissaarniarlugit Kalaallit Nunaanni atorfininnermi ilinniarnermi aningaasat atukkat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit taarsinngitsoorneqarsinnaassasut. Isumassarsiaq pitsaasuuvoq, kisiannili siunnersuummut ilanngunneqanngilaq, ilinniagaqarnermi taarsigassanik taarsersuinermi tapiissutit pillugit Inatsisartut Inatsisaanni nr. 24-mi 3. november 1994-imeersumi inuit Kalaallit Nunaanni najugaqartut taarsersuiniarneranni oqilisaassisarsinnaaneq periarfissaqareermat.

Aammattaaq KANUKOKA-p oqaatigaa FSA/FSUA-mi faginik ataasiakkaanik atuarnermi ilinniagaqarsiuteqarsinnaanermut periarfissap peerneqarnera akerleralugu. Ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq aaqqiinerup taassuma atorunnaarneranut pissutaasoq sumiiffinni ataasiakkaani inuussutissarsiutinut atuarfinni immikkut ilinniagaqarnissaq inuussutissarsiuteqarnissarlu pillugit aallarniutaasumik pikkorissarsinnaaneq eqqunneqarmat, tassanilu aamma fagini ataasiakkaanik atuartoqarsinnaavoq. Taamaammat meeqqat atuarfianni fagini ataasiakkaani atuatuarnermi maannamut ingerlanneqartumi ilinniagarsiaqarsinnaanermut pisariaqartitsisoqanngitsutut isikkoqarpoq.

Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfiup tusarniaanermi akissummini oqaatigaa pissusissamisuunngitsutut isigalugu Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarnerup nammineerluni aningaasalersuisoqarnerani ilinniagaqarnersiuteqartoqarsinnaannginnera § 8-p taamanikkut oqaasertalersornerata kingunerisussaammagu. Akerliliineq malinneqarpoq aammalu peqqussutip oqaasertaa oqaaseqaatillu aaqqinneqarlutik. Aammattaaq oqaatigineqarpoq § 24, imm. 1 nr. 3-mi aalajangersagaq kattuffinnut pinngitsoorani ilaasortaasariaqarnertut paasineqarsinnaasoq. Taamatut isumaqarneq Naalakkersuisut isumaqatiginngilaat. § 24, imm. 3-mi ersarissumik allaqqavoq ilinniagaqartut ilinniagaqartut kattuffiini ilaasortaajunnaarsinnaasut.

Peqqinissamut Ilinniarfiup allatulli qiortagaqarnermik aaqqissuussinermut oqaaseqaateqarpoq. Tassani ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq aaqqiinermi tassani immikkoortualuit ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarummi ilanngunneqarumaarmata. Nalunaarummut tassunga siunnersuut peqqussutissamut siunnersuutip UKA2004-mi saqqummiunneqarnera peqatigalugu suliarineqarsinnaanera ilimagineqarmat.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup siunnersuummi naatsorsuutit akuerai.

 

 

Siunnersuummi aalajangersakkat ataasiakkaat

pillugit oqaaseqaatit

 

§ 1-imut

Aalajangersagaq taanna, imm. 4 nutaajusoq eqqassanngikkaanni, peqqussummi atuuttumi § 1-imik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut

Imm. 1-ip ilinniagaqarnersiutit tunniunneqartarnerannut aallaaviusoq aalajangersarpaa, - tassalu ilinniagaqarneq Kalaallit Nunaanni ingerlanneqassasoq. Ilinniagaq pineqartoq ilinniagaqarnersiutisiffiusinnaatitaappat, ilinniagaqarnersiutisiaqarnissamullu piumasaqaatit allat qinnuteqartup eqqortissimappagit ilinniagaqarnersiutisiaqartitsisoqassaaq, tak. siunnersuummi § 2. Kisianni ilinniarnerup Kalaallit Nunaanni suliffissaqalersitsinissaa naatsorsuutigineqassasoq piumasaqaataanngilaq, tamannali ilinniagaq Kalaallit Nunaata avataani ingerlanneqassappat piumasaqaataalluni, tak. siunnersuummi § 1, imm. 2, nr. 1.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi ilinniarnerit Kalaallit Nunaata avataani ingerlanneqartut pineqarput. Ilinniarneq Kalaallit Nunaanni suliffissaqalersitsissasoq naatsorsuutigineqarsinnaanersoq Naalakkersuisut erseqqissumik nalileereernermikkut aalajangiivigisassavaat. Ilinniakkap taassuma assingata Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsinnaannginnera eqqarsaatigalugu qinnuteqartup Kalaallit Nunaanni ilinniakkap taassuma assinganut tiguneqarnissamik itigartinneqarsimanerata naammassiniarneqarneranut tamanna takussutissaanngilaq.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi pisuni immikkut illuinnartuni imm. 2-mi piumasaqaatit saneqqunneqarnissaannut periarfissiisoqarpoq. Ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarummi atuuttumi (nr. 3-mi 6. februar 1998-imeersummi) § 10 malillugu immikkut akuersissuteqartoqarsinnaavoq, inuttut atukkat immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk, aalajangersakkamilu tassani pissutsit immikkut ittut pillugit assersuutinik taasaqartoqarpoq.

Imm. 4-mut

Misileraalluni aaqqissuussinermut ilaatillugu imm. 2, nr. 2-mi piumasaqaammik Naalakkersuisut saneqqutsinissaannut imm. 4 inatsisitigut tunngavissaliivoq.

Aalajangersakkap taassuma tunuliaqutaa siunertaalu eqqarsaatigalugit nalinginnaasumik nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 5-mut

Aammattaaq misileraalluni aaqqissuussinerit pillugit malittarisassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut inatsisitigut tunngavissalerneqarput. Matumani ilinniagaqarfiit soorliit iluanni taamaattoqassappat misileraalluni aaqqissuussinernik pilersitsisoqassanera pillugu malittarisassanik aalajangersaasoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Tamakkua saniatigut misileraalluni aaqqissuussinernut peqataanissamut tunngaviit pillugit malittarisassanik aalajangersaasoqarnissaa aamma naatsorsuutigineqarpoq.

 

§ 2-mut

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 2-mik allanngortinneqanngitsumik ingerlatseqqinneruvoq.

Aalajangersakkami tassani Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput ilinniarnerup ilinniagaqarnersiutisiaqaataasinnasutut isigineqarnissaani ataatsimut piumasaqaatinik aalajangersaanissaminnut. Matumani siunertaavoq ilaatigut ilinniarneq ilinniagaqarnersiutisiaqaataasinnaassappat tunngaviusumik piumasaqaataasunik (assersuutigalugu ilinniartitsinerup illutatigut sinaakkutassai, ilinniartitsissutitigut imarisai, sivisussusia il.il. eqqarsaatigalugit) arlalinnik eqqortitsisuunissaata qulakkeerneqarnissaa. Aammattaaq siunertaavoq ilinniartitsinernut aalajangersimasunut peqqussutikkoortumik qilersuisinnaanerup taamalu ilinniartitsinerit nutaat naleqquttut ilinniagaqarnersiutisiaqaataasinnaanerannik mattussisinnaanerup pinaveersaarneqarnissaa.

Ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarummi atuuttumi (nr. 3-mi 6. februar 1998-imeersumi) ilinniartitsinerup ilinniagaqarnersiutisiaqaataasinnaasutut qaqugukkut akuerineqarsinnaanera pillugu aalajangersagaqarpoq.

 

§ 3-mut

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 2a-mik ingerlatseqqinneruvoq. Taamaattorli imm. 2 aamma imm. 3 inatsisiliornermi teknikki pissutigalugu maani ilanngunneqarsimanngillat, siunnersuummili § 5-imut ilaatinneqarlutik.

Aalajangersakkakkut tassuuna akissarsianut aningaasartuutinut sulisitsisup inuussutissarsiornermi tunngaviusumik ilinniartitsinerni lærlinginik Kalaallit Nunaanni praktikkertunik ilinniagaqarnerminnilu Danmarkimiittunik atorfinitsitsinermi aningaasartuutigisaanut ilinniagaqarnersiutit tapiissutitut atorneqarsinnaanerannut inatsisitigut tunngavissaliisoqarpoq.

 

§ 4-mut

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 3-mik tunngaveqarpoq.

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi oqaasertalersuinermi "tunniunneqarsinnaapput"-mik atuinikkut erseqqissarneqarpoq tapeeriaatsit taakku aalajangersakkami periarfissaasut. Imm. 3-mi aalajangersakkamut ataneqartitsigaanni tamaalillutik tapeeriaatsit sorliit pisuni pineqartuni atorneqarsinnaanerat pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaassapput. Malittarisassat atuuttut malillugit tapiissutit (stipendier), immikkut tunniunneqartartut taarsigassarsiallu Nunatta Karsianit aningaasalersugaasut atorneqarput.

Imm. 1-imi allannguuteqartitsisoqarpoq ilinniagaqarnersiutit tapiissuteqariaatssip killilikkap „qiortaariaatsip" iluani ilinniagaqarnersiutit atorneqarsinnaasut. Tamanna "Ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinneq pillugu nassuiaat"-mi tamanna pillugu kaammaattutit malillugit pisimavoq.

Qiortaariaatsip tunngavia tassaavoq ilinniartitsinerni tamani ataasiakkaani ilinniagaqartoq ilinniagaqarnersiutinik tunniussassanik aalajangersimasunik amerlassusilinnik „qiortagassaq" tunineqartassasoq, taamatullu tunniussisoqarnerit tamaasa, immaqa manna tikillugu qaammammoortumik tunniussisarnertut, "qiortagassaq" qiorsivigineqartassalluni.

Imm. 2-mut

Peqqussummi atuuttumi § 3, imm. 2-mut sanilliullugu allannguuteqartitsisoqarpoq, tassa ilinniagaqartut kattuffii pisinnaatinneqarmata Naalakkersuisut isumasioqatigalugit tapiissutinut taarsigassaarsianullu immaqalu immikkut tunniunneqartartunut amerlassusiliussat oqaluuserinissaannut, taakku aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqarnissaat sioqqullugu. Kattuffiit manna tikillugu taamaallaat tusarniaavigineqarsinnaatitaasimagaluarput. Allannguut taanna kattuffiit qaninnerusumik peqataatinneqarnissamik kissaateqarnerat tunngavigalugu allannguutigitinneqarpoq. Taamaaliornikkut ukiut tamaasa aningaasanut inatsisip akuerineqarnissaa sioqqullugu siunissami aningaasartaliunneqartussat pillugit isumasioqatiginnittoqartarnissaa siunniunneqarpoq. "Isumasioqatiginninneq" "isumaqatigiinniarneq"-mut taarsiullugu atorneqarpoq, takutinniarlugu suliffeqarnermut tunngasuni akissarsiat pillugit isumaqatigiinniartarnerit pineqanngitsut, pineqartorli tassaalluni ani-ngaasat immikkoortinneqartut qanoq iliorluni pitsaanerpaamik agguataarneqarnissaannut ilinniagaqartut oqaloqatigiinnertigut annertuumik sunniuteqalernissaat. Amerlassusiliunneqartut allan-ngortinneqarnissaat Inatsisartut suli aalajangigassaraat.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 3, imm. 3-mik allanngortinnagu ingerlatseqqinneruvoq.

Manna tikillugu pisarnertut ilinniagaqarnersiutit suussusissaannik annertussusissaannillu aalajangersaanissamut Naalakkersuisut inatsisitigut tunngavissinneqarput. Assersuutigalugu qiortagassanik atuilernerup kingunerisaanik ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarutip, ilinniagaqarnersiutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaata nr. 3-p 6. februar 1998-imeersup, atuuttup annertuumik allanngortinneqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, tassami tassanerpiaq qiortaariaatsip ingerlanneqarnissaa pillugu malittarisassat pisariaqartinneqarmata, matumani ilinniartitsinernut ingerlariaqqiffiusunut qiugassat qassiussusiat, pisunilu aalajangersimasuni, assersuutigalugu erninermut atatillugu ilinnianngiffeqarnermi, ilinniakkanik aaqqissuussinermik sulinermi il.il. peqataanermi, qiugassanik amerlanerusunik tunniussinissamut periarfissat pillugit malittarisassat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Qiortaariaaseq ukiunut arfineq marlunnut qiortaanermi sinaakkutassatut, eqqornerusumilluunniit oqaatigalugu ukiuni arfineq marlunni ilinniagaqarnersiutisiaqartitsinertut, ilusilerneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Ilinniartitsinernut ataasiakkaanut ilinniarnerup ukiunik aalajangersimasunik sivisussuseqarnissaanik naatsorsuutigisat ukiumik ataatsimik ilasat malillugit ilinniarnermut tapiissuteqartoqarsinnaasussaavoq. Taamaalilluni ilisimatusarfimmi bachelorimut tunngasortaani ukiunut ilinniarfissanut ukiumik ataatsimik ilasanut kiisalu kandidatitut ilinniarnermut tunngasortaani ukiunut ilinniarfissanut ukiumik ataatsimik ilasanut tapiissuteqartoqarsinnaavoq. Ilinniartitsineq sivikinnerpaaq ukiunut arfineq marlunnut qiortaanissamut pisinnaatitaaffiunngitsoq qineraanni taamaalillunilu qiugassanik sinneqartooraanni taakku kingusinnerusukkut nutaamik ilinniagaqarnissaq kissaatigigaanni atorneqarsinnasussaassapput. Pisuni taamaattuni ukiuni arfineq-marlunni ilinniagaqarnersiutisiaqartoqarsinnaavoq, ukiut ilinniarnersiutisiaqarfioreersimasut ilanngaatigalugit. Tamanna malittarisassanut massakkut atuuttunut sanilliullugu pitsanngoriaataavoq, massakkummi malittarisassat malillugit ilinniagaqarsimasutut qaffasissusilimmik tassanngaluunniit qaffasinnerusumik inaarlugu ilinniakkamut taamallaat ilinniarnersiutisiaqartitsisoqarsinnaammat.

 

§ 5-imut

Aalajangersakkakkut tassuuna aalajangersarneqarpoq tapiissutit aningaasanut inatsisikkut aalajangersarneqassasut, tapiissutillu Nunatta Karsianit aamma AEB pillugu inatsit malillugu sulisitsisut akileeqataassutaannit aningaasalersorneqassasut, aningaasaleeqataassutillu taamatuttaaq aningaasanut inatsisikkut aalajangersarneqassasut.

Aammattaaq aalajangersagaq ikkunneqarsimavoq, tapiissutit siunertaat, aqunneqarnerat, tapiissutisisinnaassagaannilu tapiissutisisinnaassagaannilu piumasaqaatit, tapiissutit amerlassusii tunniunneqartarnerallu pillugit malittarisassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisunut piginnaatitsisoq.

Siunnersuutikkut anguniarneqarpoq sulisitsisunut lærlinginik atorfinitsitsisunut tapiissutit siunertaat pillugit malittarisassanik aalajangersaasoqarsinnaassasoq. Siunertat pingaarnerpaat ilaat tassaavoq ilinniartut naammattunik amerlassuseqartut pitsaassuseqarluartumik angusaqarlutik ilinniartinneqarnissaanni sulisitsisut tamarmik uummaarissumik peqataassasut, taamaaliornikkut suliffeqarnermut tunngasuni sulisunik ilinniarsimasunik pisariaqartitsineq matussutissaqartinneqarsinnaaqqullugu.

Aammattaaq tapiissutit aqunneqarnerat pillugu malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat. Lærlinginik sulisitsisut atorfinitsitsisut tapiiffigineqartarnissaannut malittarisassanik lærlingitullu isumaqatigiissut atorunnaarpat tapiissutit unitsinneqartarnissaannik qulakkeerisunik Naalakkersuisut aalajangersaalersaarput. Tapiissutit kikkunnit aqunneqarnerat qanorlu iliorluni aqunneqarnissaat pilugit malittarisassat aammattaaq aalajangersarneqarsinnaapput.

Tapiissutisisinnaassagaanni piumasaqaatit aalajangersarneqarsinnaapput. Taakku tassaasinnnaapput malittarisassat lærlingit piffissaq tamaat atorfinitsinneqartarnissaannik, sulisitsisut AEB-mut akileeqataassutinik kinguaattooqqannginnissaannik piumasaqaatinilluunniit allanik tapiissutisisinnaassagaanni sulisitsisup lærlingilluunniit eqqortissimassassaanik aalajangersaaviusut.

Tapiissutit annertussusissaat tunniunneqartarnerallu pillugit malittarisassani tapiissutit amerlassusissaannut piffissakkuutaartumilllu tunniunneqartarnissaannut tunngasuunerussapput, assersuutigalugu qaammatikkuutaartumik tunniussisoqartassanersoq imaluunniit kvartalikkuutaartumik tunniussisoqartassanersoq. Sulisitsisunut tunniunneqartartut qanoq iliorluni naatsorsorneqartarnissaat tunniunneqartarnissaallu, piffissap lærlingip atorfeqarfigisaata sivisussusia tunngavigalugu naatsorsuisoqartassanersoq, imaluunniit lærlingi piffissap tunniussiviusup nalaani aatsaat atorfeqartinneqarpat sulisitsisumut tunniussisoqartarnissaa pillugu malittarisassat aalajangersarneqassapput.

 

§ 6-imut

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 4-mik allanngortinnagu ingerlatseqqinneruvoq.

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq pisinnaatitaaffiit nunat tamat akornanni isumaqatigiissutinit isumaqatigiissutinit ikorfartorneqartut Kalaallit Nunaannut atuuttut kisimik tassaasut nunani allamiunut ilinniagaqarnersiutisiaqarsinnaalersitsisut. Matumani ataqatigiinneqarnermi tassani isumaqatigiissutit Danmarkip ilannguffigisimasai, Namminersornerullutilli Oqartussanut atuutinngitsut inatsiseqartitsinikkut tunngavigineqarsinnaannginnerat erseqqissarneqassasoq siunertarineqarpoq.

 

§ 7-imut

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 5-imik allanngortinnagu ingerlatseqqinneruvoq.

Inuup aalajangersimasumik najugaqarneranik aalajangiiniarneq inuit aqqinik nalunaarsuiffiit pillugit inatsimmi tamanna pillugu malittarisassat malillugit pisassaaq.

 

§ 8-mut

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 6-imik allanngortinnagu ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut

"Qinnuteqarnerup naalaa" tassaatinneqarpoq piffissaq qinnuteqaatip oqartussamit ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsisup tigusiffigisaa.

Imm. 2-mut

Immikkoortumi tassani allannguuteqartitsisoqarpoq, tassa qallunaatuuaani allanneqarneranik allanngortitsinikkut. Taamaaliortoqarpoq erseqqissarniarlugu pineqartut taamaallaat tassasut isumaginninnermut tunngasut Kalaallit Nunaanni oqartussaasut peqataaffigisimasaat.

Aamma oqaatigineqassaaq ilinniarnermut tunngasuni meeqqat atuarfiannit siumut pisut pineqarmata.

 

§ 9-mut

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 7-imik allannguuteqalaartumik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap siunertaa tassaavoq erseqqissassallugu pisortanit allatigut tapiissutit ilinniagaqarnersiutinit siulliummata, taamalu pisortanit allatigut tapiissutit ilinniagaqarnersiutillu ataatsikkoortillugit pisartagarineqarsinnaanngimmata, inuuniarnermut aningaasartuutit pisortanit tapiissutitigut matussuserneqartarpata.

Aalajangersagaq taanna ilaatigut inunnut pensionisiaqartunut, matumani siusinaartumik pensionisiaqartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit, atorneqarsinnaasussaavoq. Aalajangersagaq taanna aamma atorneqarsinnaasussaavoq ilinniagaqartoq nunap allap malittarisassai malillugit ilinniagaqarnersiutisiaqarpat. Pingaarnerpaasoq tassaavoq pineqartup pisortanit marloriaammik pilersorneqannginnis-saata qulakkeerneqarnissaa.

"Pisortanit ikiorsiissutinik allanik" oqarnikkut taamaallaat tapiissutit/ikiorsiissutit ilinniagaqarnersiutinit allaasut pineqarnissaat kisimi erseqqissarniarneqarpoq.

Imm. 1-imi allannguuteqartitsisoqarpoq, taamaallaat tapiissutit meeqqanullu tapit tunniunneqarnissaat kisimi mattunneqarsinnaasoq. Peqqussummi atuuttumi § 7, imm. 1 tunngavigalugu ilinniagaqartoq ilinniagarnersiutisiaqarnissaminut mattunneqarsinnaavoq, tassalu aamma immikkut tunniunneqartartut ilanngullugit. Ilinniagaqartut pisuni taamaattuni immikkut tunniunneqartartunik tunineqarnissaminnut mattunneqarnissaat siunertaasinnaanngilaq, tassami tapiissutit meeqqamullu tapit kisimik inuuninarnermi aningaasartuutinut matusissutissatut isigineqarmata. Siusinaartumik pensio-nisiaqartoq ilinniagaqartoq kommunimit pensioninik meeqqamullu tapinik pisartagaqarajuttussaavoq, kommunilli angalanernut il.il. aningaasartuutit akilissanagit.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap taassuma ilinniagaqartup ilinniagaqarnersiutinik inuuniarnermi aningaasartuutinut matusissutissatut naatsorsuunneqartunik aamma ilinniarnermi taarsigassaarsianik imaluunniit ilinniarnermi akissarsianik allanik tigusaqartannginnissaa qulakkiissavaa.

Aalajangersakkami tassani peqqussummi atuuttumi § 7, imm. 2-mut sanilliullugu marlunnik allan-ngortitsisoqarsimavoq.

Siullertut "inuuniarnermut aningaasartuutit" "ilinniagaqarnersiutitut ittunut"-mut taarsiullugu atorneqarsimavoq. Tamanna ilinniagaqarnersiutit arlalinnik immikkuualuttoqartarnerannik pissuteqarpoq, taakkulu ilaannaat inuuniarnermi aningaasartuutinut matusissutissatut isigineqarput, tak. imm. 1-imi tamanna pillugu oqaseqaatit.

Aappaattut erseqqissarneqarpoq tapiissutit kisimik tassaasut ilinniagaqartut pisuni taamaattuni pisinnaanngisaat. Ilinniagaqartut ilinniarnerminni akissarsiaqartut imaluunniit ilinniarnermi allatut aningaasarsiaqartut tassaanerupput inuussutissarsiutinik tunngaviusumik ilinniartitsinerni lærlingit, sulisitsisuminnit akissarsiaqartut. Taakku meeqqanut tapinik immikkullu tunniuttakkanik pisinnaajuaannassapput.

 

§ 10-mut

Aalajangersagaq taanna ataasiinnarmik allannguuteqarluni peqqussummi atuuttumi § 8-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq pissutsit ilinniagaqartup atugai allannguuteqarpata tamanna ingerlaannartumik nalunaarutigineqassasoq. Tassalu imaappoq pisariaqanngitsumik kinguarsaanani.

Taamaalilluni ilinniagaqartup assersuutigalugu ilinniarnerminik unitsitsinini, sivisuumik napparsimanini imaluunniiit nammineq meeqqaminut pilersuisussaatitaanermini allannguutit ilinniartitaaffimminut nalunaarutigissavai.

Aammattaaq ineqarnermut tunngasut allanngutaat tamatumani pineqarsinnaapput, ilinniagaqartoq ilinniakkaminut piareersarnermini avataani najugaqartutut inissisimasutut immikkut akuerisaappat taavalu tamatuma kingornatigut angajoqqaaminut nuulluni.

Paasissutissiisussaatitaanermik malinninnginnerup kinguneri manna tikillugu pinertut ilinniagaqarnersiutinik tigusassarinagit tiguneqartunik ernialersuineq utertitsillunilu akiliineq pillugu kapitalimi aalajangersarneqarsimapput.

Aalajangersagaq taanna nutaattut siunnersuummi § 28-kkut paasissutissanik pissarsiniartarneq i-ngerlatitseqqittarnerlu pillugit aalajangersakkanik nutaanik massakkut ilaneqarpoq. Tamanna naapertorlugu aalajangersakkami "ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsineq" "ilinniagaqarnersiutinik tunniussiusarneq"-mut taarsiullugu atorneqarpoq.

 

§ 11-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 9-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq piginnaatitsinermi piumasaqaatinik amerlanerusunik aalajangersaasinnaaneq kisimi pineqartoq, tassanilu piumasaqaatit peqqussummi aalajangersarneqarsimasut saniatigut piumasaqaataasut eqqarsaatigineqarlutik. Piumasaqaatinik taakkuninnga aalajangersaanermi piumasaqaatit ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarummi aalajangersarneqarsimasut aallaavigineqassapput, matumani ilinniarnermik ingerlatsineq pillugu piumasaqaatit aamma piffissap ilinniagaqarnersiutisiaqarfiusup sivisussusia kiisalu qiortaariaaseq siunnersuutigineqartoq pillugu malittarisassat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

 

§ 12-imut

Aalajangersagaq innersuussutit kingunerisaannik allannguutit eqqaassanngikkaanni peqqussummi atuuttumi § 10-mik allangortinnagu ingerlatseqqinneruvoq.

§ 6-ip aaamma § 8, imm. 1-ip saneqqunneqarsinnaanerannut pingaartumik pissutsit ilaqutariinnermut tunngasut tunngavilersuutaasinnaasussaapput. Aapparisaq inooqatigisarluunniit ilinniagaqartoq peqatigalugu Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nunamulluunniit allamut nooqataappat, aammattaaq allaat kingusinnerusukkut Kalaallit Nunaata avataani ilinniakkaminik aallartinnissani kissaatigiguniuk immikkut akuerineqarsinnaassalluni.

§ 7-ip saneqqunneqarnera pisuni inuup aalajangersimasumik najugaqarfiginngisaani, taamaattorli Kalaallit Nunaat najugaqarfittut isigineqartillugu, taamaallaat pisinnaavoq.

 

§ 13-imut

Aalajangersagaq taanna ikittuinnarnik allannguuteqarluni peqqussummi atuuttumi § 11-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut

"Ilinniartitsineq"-kut erseqqissarneqarpoq aallaavik tassaasoq ilinniartitsinerup naammassineqarnissaanut taarsigassarsiat pineqartut kisimik ernialersorneqassanngitsut.

Ilinniarnerup nalaani ernialersuinerup unitsinneqarnissaanut tunngavittut imm. 1-imi piumasaqaatigineqarpoq taarsigassarsisoq ilinniagaqarnersiutinik pisinnaatitaaffimminik Namminersornerullutik Oqartussanit tigusisartuussasoq. Tassani ilinniarnermik ingerlatsinermik piumasaqaatip ernialersuiunnaarnermut ataneqartinneqarnissaa pingaartumik siunertarineqarpoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami ernialersuineq piffissaq suna aallartissasoq erseqqissarneqarpoq. Ernialersuinerup aatsaat ullup taamaatitsiviusup naammassiviusulluunniit kingornatigut aallartinnissaa teknikkikkut allaffissornikkullu pissuteqarpoq.

Aammattaaq suna ernialersuinermut pissutaatinneqarnersoq erseqqissarneqarpoq. "Sukkulluunniit akiitsorineqartut"-p atorneqarneratigut erseqqissarneqarpoq ernialersorneqartut tassaasut taarsigassarsiat tunngaviusumik aningaasartaat, ernialikkat naafferartumillu akilerneqarsimasunik ilanngarneqarsimasut. Tamatumunnga peqatigitillugu "sukkuulluunniit akiitsorineqartut"-p atorneqarneratigut erseqqissarneqarpoq ernianik naatsorsuineq aningaaserivinni naatsorsuinertut pisartoq, tassalu ullormit ullormut.

Imm. 2-mi aalajangersakkani qaqugukkut ernialersuisoqartassasoq aalajangersarneqarpoq. Erniat ukiumoortumik ilanngunneqartarnerisa tamatumunnga peqatigitillugu erseqqissarpaat erniat erniaannik ukiuumoortumik ilanngussisoqartartoq, tamannalu taarsigassarsianut tunngasuni ingerlaavartuni ernialersuinermi atugassarititaasoq nalinginnaasoq. Taarsigassarsiat killiffiat ukiumut ataasiarluni naatsorsorneqartarpoq, tamatumalu kingornatigut naatsorsorneqartut erniaat naatsorsorneqassallutik, tassalu imaappoq taarsigassarsiat tunngaviusumik aningaasartaat ernialikkat naafferartumillu akilersorneqarsimasunik ilanngakkat.

Ernialersuinerup ukiumoortumik aningaasanut inatsisitigut pinnani peqqussummi ilanngunneqarnera tassaavoq ilinniartitsinermik naalakkersuinikkut ingerlatsinermi kissaatigisap tassalu ilinniarnermi taarsigassarsiat erniakitsuunerannik aningaasaqarnikkullu ingerlatsinermi isumaliutersuutinut ilaatinneqarsinnaannginnerannik kissaateqarnerup saqqummersinneqarnerat. Diskonto tassaavoq 1996-imi aningaasanut inatsimmi akiitsunut 1/8-1995-ip kingortigut pilersimasunut diskontotut aalajangersarneqarsimasoq 1%-imik ilallugu.

Aappaattut erseqqissarneqarpoq erniat annertussusiat tassaasoq ukiumoortumik ernialiutivinneqartartunut takussutissaasoq. Matumuuna erseqqissarniarneqarpoq ukiumut ernialiutivinneqartartut ernialiunneqartartut procentiat qaangersimassanngikkaat.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq taanna ilinniartitsinerup nalaani ilinniagaqarnersiutinik pisinnaatitaaneq naapertorlugu tunniunneqartarnissaannik piumasaqaammut ataneqartillugu isigineqassaaq. Tassani aalaja-ngersarneqarpoq ilinniarnerup nalaani ernialersuineq ilinniarnerup taamaatinneqarneratigut naammassineqarneratigulluunniit ernialersuineq pillugu malittarisassat malillugit pissasoq, tassa taarsigassarsisoq malittarisassat malillugit Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiutisisinnaajunnaarpat. Siornatigut peqqussummi ilinniagaqarnersiuteqarsinnaatitaanerup annaaneqarnera ilinniagaqartup ilinniarnerminut taarsigassarsiaasa ernialersorneqalernerannut pingaarutilimmik aalajangiisuusarpoq. Tamanna allaffissornikkut suliassaavoq oqimaatsorujussuaq, tassami Naalakkersuisut malittarisassaq taanna malillugu ilinniagaqartut, Kalaallit Nunaanni ilinniartitseriaatsimut attuumassuteqarunnaarsimasut ilinniakkaminnik ingerlatsinerat misissuiffigigajuttarmassuk.

Imm. 4-mut

Immikkut akuersissuteqartarnermi malittarisassat pisunik utoqqatsissutaasinnaasunik immikkulluunniit ittuni, soorlu ilinniagaqarnersiuteqarfiusinnaajunnaarnermi, imaluunniit ilinniagaqarnersiutisisinnaajunnaarneq sivikitsuinnaappaat (qaammatit 1-2) atorneqartarnissaat eqqarsaatigineqarsinnaavoq.

 

§ 14-imut

Aalajangersagaq taanna innersuussutit kingunerisaannik allannguutit eqqaassanngikkaanni allan-nguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 12-imik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut

Tassani aalajangersarneqarpoq ilinniagaqarneq taamaallaat pissutsit aalajangersakkami taaneqartut pissutigalugit unitsikkallarneqarpat ernialersuineq aallartinneqassanngitsoq. Pissutsit taaneqartut tamarmik pissusiupput ilinniagaqartup ilinniagaqarnersiutisiaqaannassaguni katillugit unitsitsinerinik naatsorsuinermi ilanngullugit naatsorsuunneqartussaanngitsut. Taamaalilluni pissutsit utoqqatsissutaasinnaasut pineqarput, taamaattumillu pissusissamisoortutut isigineqanngilaq unitsitsinerup taamaattup kingornatigut ilinniagaqartoq ernialersuinermik nanertuusissallugu, tassami ilinniarneq unitsinneqartutut isigineqartussaanngimmat. Unitsitsinerli ukioq ataaseq sinnerlugu sivisussuseqarpat unitsitsineq taamaattoq unitsitsigallarnertut isigineqarsinnaassanngilaq, tak. imm. 2 pillugu oqaaseqaatit.

§ 13, imm. 2-mut innersuussinikkut erseqqissarneqarpoq aalajangersagaq taanna ilinniarnermik ingerlatsinermi siullermi, aamma ilinniagaqartup ilinniarneq taanna ilinniarnerluunniit ilinniagaqarnersiutisiaqarfiusinnaasoq nutaaq aallartippagu atorneqarsinnaasoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkakkut tassuuna siunertarineqarpoq kipititsineq kipititsigallarnertut isigineqarsinnaagaluartoq piffissami killiligaanngitsumi pisinnaanngitsoq. Ataavartumik kipititsinermut ikaarsaarneq ukiumut ataatsimut inissinneqarsimavoq, tassami taanna utertitsilluni akilersuineq pillugu siunnersuummi § 17, imm. 3-kkut aalajangersarneqarsimasumut naapertuuttuummat. Ataavartumik kipititsinermut ikaarsaarnermi ernialersuinerup tamatuma kingunitsiannguatigut aallartinneqartarnissaa naleqquttuutinneqarpoq.

 

§ 15-imut

Aalajangersagaq taanna innersuussutit kingunerisaannik allannguutit saniatigut annikinnerusunik allannguuteqarluni peqqussummi atuuttumi § 13-imik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut 2-mullu

Aalajangersakkani taamaallaat pineqartut tassaapput ilinniarnermi taarsigassarsiat ilinniagaqartup ilinniakkamik aallartitseqqinnginnermini imaluunniit ilinniartitsinermik ilinniagaqarnersiutisiaqar-fiusinnaasumik nutaamik aallartitsinissani sioqqullugu taarsigassarsiarisimasai. Ilinniarnermi taarsigassarsiat tamatuma kingornatigut taarsigassarsiarineqarsimasut taamaalillutik siunnersuummi § 13, imm. 2-kkut toqqaannartumik aalajangersaavigineqarsimapput. Piffissaq ernialersuinerup allartiffissaa aalajangersakkat marluk taakku malillugit assigiippoq.

Aalajangersakkat siunertaraat ilinniagaqartut ilinniakkaminnik siusinnerusukkut unitsitaminnik aallartitseqqittut imaluunniit ilinniakkamik ilinniagaqarnersiutisiaqarfiusinnaasumik nutaamik aallartitsisut ilinniarnermik nalaani ernialersuinermit nanertugaannginnissaannik qulakkeerinninnissaq, tassami taakku ilinniarnermik nalaani siusinnerusukkut taarsigassarsiaminnik naafferartumik akilersuisinnaanissaat naatsorsuutigineqanngimmat.

§ 13, imm. 1-imi ilinniarnerup nalaani ernialersuisarnermik pingaarnertut malittarisassaq naapertorlugu erseqqissarneqarpoq ernialersuineq unitsinneqassappat piumasaqaataasoq ilinniagaqartup Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiutisiaqarnissamut piumasaqaatit sukkulluunniit aalajangersarneqartut eqqortissimassagai. Taamaaliornikkut ernialersuiunnaartoqarnissaa siunertariinnarlugu ilinniakkamik aallartitseqqittoqartannginnissaa imaluunniit ilinniakkamik nutaamik aallartitsisoqartannginnissaa qulakkeerneqarpoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq taanna § 13, imm. 2-mi pingaarnertut malittarisassamik erseqqissaanerinnaavoq.

Imm. 4-mut

Immikkut akuersissuteqartarnermik aalajangersakkap sivikinnerusumik kipititsinerni, qaammatit 1-2, atorneqartarnissaa eqqarsaatigineqarsinnaavoq.

 

§ 16-imut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 14-imik ingerlatseqqinneruvoq.

Aalajangersakkap taassuma ilinniagaqarnermi taarsigassarsisut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ernialersuiffigineqannginnissaannik aamma ernialiunneqareersut isumakkeerneqarnissaannik nalunaaruteqarsinnaanerannut Naalakkersuisut inatsisitigut tunngavissalerneqarnissaat siunertaraa.

"Tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ernialersuinermik" oqarnermi siunertarineqarpoq ernialersuinerup tamakiissumik unitsinneqarsinnaanera, imaluunniit ernialersuinerup malittarisassat atuuttut malillugit ernialersuinermit taarsigassarsisumut oqinnerusumik ernialersuinermik aalajangersaasinnaaneq. Aammattaaq ernialersuinerup piffissamut killilikkamut killiligaanngitsumulluunniit atuussinnaanera siunertarineqarpoq.

Ernialiunneqareersimasut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit isumakkeerneqarnerat pisinnaasoq erseqqissassallugu naleqquttuutinneqarpoq. Tamatuma ilaatigut ernialersuinerup assersuutigalugu ukiup aallartinneranit sunniuteqalersillugu unitsinneqarsinnaanera periarfissaqalersissavaa, tamannalu allaffissornikkut pissutsinit isigalugu kissaatiginartuusimavoq.

Aammattaaq ernialersuiunnaarnerup isumakkeerinninnerulluunniit allakkatigut nalunaarutigineqartarnissaa naleqquttuutinneqarpoq, taamaalilluni taarsigassarsisoq tamanna naapertorlugu aaqqissuussinissaminut periarfissaqalersillugu. Nalunaarummit, tamanna ajornanngippat, immikkut akuersinermut tungaviusoq, tamatumalu annertussusia sivisussusialu takuneqarsinnaasariaqarput.

"Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk"-p atorneqarnerani Naalakkersuisut sinaakkutaqarnikkut periarfissaqarluartinneqarnissaat siunertaavoq. Taamatut ilusiliinermi ilaatigut allaffissornermut tunngasut taamaaliornissamut pissutissaqalersitsisut eqqarsaatigineqarput. Taakku assersuutigalugu tassaasinnaapput allaffissornermi teknikkikkut pissutsit tunngavigalugit malittarisassat atuuttut malillugit ernianik naatsorsuisinnaannginnerit.

 

§ 17-imut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 15-imik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami taaneqarpoq ilinniarnerup naammassinera taamatinneraluunniit eqqarsaatigalugit ilinniarnermi taarsigassarsiat utertillugit akilersornerat kingusinnerpaamik qaqugu aallartissanersoq.

Taarsigassarsisup suli ilinniakkaminik ingerlatsisilluni ilinniarnermi taarsigassarsiaminik utertilluni akilersuinini aallartissallugu kissaatigippagu tamanna periarfissaqarpoq, tamanna aamma atuuppoq taarsigassarsisup aningaasat akiligassat tamaasa ataatsikkut akilerusullugit kissaateqarpat.

Imm. 2-mut

§ 17, imm. 1-mi pineqanngitsut aalajangersakkap erseqqissarpai.

Imm. 3-mut

Aalajangersarneqarpoq utertitsilluni akilersuisussaatitaaneq ingerlaannartumik aallartinneq ajortoq, aatsaalli tamatuminnga Naalakkersuisut piumasaqarnerisa kingornatigut pisartoq. Tamatumunnga tunuliaqutaasoq tassaavoq unitsitsigallarnerup unitsitsigallarnertut isigineqaannarsinnaanerata imaluunniit ataavartumik unitsitsinerup pineqarnerata Naalakkersuisunit aalajangiivigineqarnissaa pissusissamisoortutut isigineqarmat. Pineqartoq siulleq pineqarpat taamaalilluni ilinniagaqartup taarsigassarsianik utertitsilluni akilersueqqunissaa naleqquttuunavianngilaq.

"Unitsitsigallarneq" atorneqarpoq ilinniagaqarnerup ingerlaqqittussap unitsinneqarnera pineqartoq oqaatiginiarlugu.

Imm. 4-mut

Aalajangersakkamut tunuliaqutaasoq tassaavoq ilinniagaq aallarteqqinneqarpat imaluunniit ilinniagaq ilinniagaqarnersiutisiaqarfiusinnaasoq nutaaq aallartinneqarpat ilinniagaqartup taarsigassarsia-minik utertitsilluni akiliisinnaanissaata naatsorsuutigineqannginnera, taamaattumillu utertitsilluni akiliisussaatitaaneq unitsikkallarneqartariaqarluni.

Utertitsilluni akiilisussaatitaanerup unitsikkallarneqarneranut tunngavittut ilinniagaqartup ilinniagaqarnersiutisisinnaassagaanni piumasaqaatinik eqqortitsinissaanik piumasaqaammut tunuliaqutaasoq eqqarsaatigalugu siunnersuummi § 13, imm. 1 pillugu oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Utertitsilluni akiliisussaatitaanerup piffissaq atuutileqqiffissaa eqqarsaatigalugu taamaallaat pineqartut tassaapput siusinnerusukkut taarsigassarsiarineqarsimasut. Ilinniarnerup aallarteqqinneqarne-rata kingornatigut imaluunniit ilinniarnerup ilinniarnersiutisiaqarfiusinnaasup nutaap aallartinnerata kingornatigut taarsigassarsiat taamaalillutik siunnersuummi § 17, imm. 1-ikkut toqqaannartumik aalajangersaavigineqarsimasussaapput.

 

§ 18-imut

Aalajangersagaq taanna innersuussutit kingunerisaannik allannguutit eqqaassanngikkaanni allan-nguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 16-imik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap tunuliaqutaa tassaavoq ilinniagaqarnermi taarsigassarsiarineqarsimasut akilersorneqarneranni pingaarnerusutigut sinaakkutassanik aalajangersaasoqarnissaata naleqquttutut isigineqarnera.

Ilinniarnermi piffissap taarsigassarsiat utertillugit akilersorneqarfissaata sivisunerpaaffissaa tassani aalajangersarneqarpoq. Sivisunerpaamik ukiuni 15-ini akilersuinikkut naatsorsuutigineqarpoq taarsigassarsisut periarfissaqassasut ilinniarnermi taarsigassarsiat oqinnerungaatsiartunik atugassaqartitaalluni akilersornissaannut. Naafferartumik qaammammut akiliutit ikinnerpaamik 500,00 kr.-iunissaannik piumasaqaateqarnikkut taarsigassarsiat ilaasa piffissaq akilersorneqarfiat sivisunerpaamik akilersuiffissamit sivikinnerusussaavoq. Taamatut atuutitsinnginnissamik aalajangersakkap taassuma tunuliaqutaa tassaavoq sivisunerpaamik akilersuiffissaq pissutigalugu akilersuinermik aaqqissuussinerit taarsigassarsisup nalinginnaasumik akilersinnaasaatut naatsorsuutigineqartunit ikinnerusunik akilersuisalinnginnissaata qulakkeerneqarnissaa. Taarsigassarsisup qaammammut ikinnerpaamik 500,00 kr.-t akilersinnaanngippagit imm. 5 malillugu immikkut akuersissuteqarnissamut periarfissaqartussaavoq.

Taarsigassarsisup ilinniarnermi akiligassat tamakkerlugit ataatsikkut akilernissaat toqqarsinnaavaa.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap tunuliaqutaa tassaavoq piffissaq sivisunerpaamik akilersuiffissaq taamaattoqan-ngippat sivikillisinneqassasoq, tamannalu naleqquttutut isigineqanngilaq, utertitsilluni akilersuisus-saatitaaneq unitsikkallarneqarsimappat.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkakkut tassuuna ilinniagaqartoq akilersuinissamik Naalakkersuisunut nammineq isumaqatigiissuteqarnissaminut pisussaaffilerneqarpoq. Isumaqatigiissut utertitsilluni akilersuisussaatitaanerup aallartinnginnerani isumaqatigiissutigineqareersimassaaq, tassami utertitsilluni akilersuisussaatitaaneq tamatuma nalaani aallartittussaammat.

Imm. 4-mut

Aalajangersakkap Naalakkersuisut pisussaaffilerpai ilaatigut taarsigassaarsisoq qinnuigissagaat akilersuinissaq pillugu isumaqatigiissuteqaqqullugu kiisalu akilersuinissamut malittarisassanik aalajangersaassasut, ilaatigullu taarsigassarsisoq isumaqatigiissuteqarumanngippat isumaqatigiissummik aalajangersaanissamut.

Imm. 5-imut

Aalajangersakkap imm. 1-imi malittarisassat atuutsinneqannginnissaannik, aamma akiligassat akilerneqartussanngorsimasut akilerneqarnissaasa kinguartinneqarnissaannut, Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarnissaannut periarfissippai. Ukiuni 15-ini sivisunerpaamik akilersuinissap saneqqunneqarsinnaannginnera oqaaseqaatigiit kingulliit aalajangersarpaat.

 

§ 19-imut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 17-imik ingerlatseqqinneruvoq.

Akilersuinissamik isumaqatigiissutip akilersuinissamilluunniit aalajangersakkap unioqqutinneqarnera sunik kinguneqassasoq tassani aalajangersarneqarpoq. "Annaasassaajunnaarlugit akiliisitsineq"-mik oqarnermi isumagineqartoq tassaavoq akiligassaqarfigineqartoq akilersuinerup unitsinneqarneranut atatillugu aamma akiitsunik akiliisitsiniarnermut atatillugu aningaasartuutitigut annaasaqassanngitsoq.

Akiitsut tamaasa akilerneqartussanngortillugit akilersorneqarnerat unitsinneqarpat, utertitsilluni akilersuineq tamanna pillugu peqqussummi malittarisassatigut siunissami maleruagassaqartitaajunnaassaaq.

 

§ 20-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 18-imik ingerlatseqqinneruvoq.

Piginnaatitsinermik aalajangersagaq naafferartumik akilersuutit akilerneqartut ernianut taarsigassarsiallu tunngaviusumik aningaasartaannut agguataarneqarnerat pillugu malittarisassanik aalajangersaanermi atorneqassasoq ilaatigut eqqarsaatigineqarpoq.

 

§ 21-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 19-imik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut

Ilinniagaqarnersiutit peqquserlulluni tiguneqarsimasut pillugit aalajangersakkami pineqarpoq pisoqarsinnaasoq Naalakkersuisut kukkussuteqartoqarneratigut ilinniagaqarnersiutinik amerlanaakkanik tunisinerisigut, tigusisullu aningaasat taakku kukkunikkut tunniunneqarsimanerat ilisimassagaa naatsorsuutigineqarluni. Pisuni taamaattuni utertitsilluni akilersuinermi, soorlu tamanna imm. 1-imi aamma oqaatigineqartoq, inatsiseqartitsinermi tunngaviit nalinginnaasut malinneqassapput, taamaattorli tamatuma peqqussutikkut erseqqissarneqarnissaa naleqquttutut isigineqarsimavoq, taamaalillutik taamatut tigusisut tamanna tamakkiisumik ilisimareerniassammassuk.

Tassunga atatillugu "peqquserlulluni"-mik oqarnermi pineqarpoq aningaasat tunniunneqartut tunngavissaqanngitsumik tiguneqarnerat tigusisup ilisimasimagaa ilisimasariaqaraaluunniit.

Imm. 2-mut

Ilinniagaqarnersiutit tigusisup eqqunngitsunik amigartuniluunniit paasissutissiineq pissutigalugu tigusimasaasa piffissaq ernialersorneqalerfissaat tassani aalajangersarneqarpoq. Aningaasat tigusimasami tunngavissaqanngitsumik tigunerat tigusisup piffissap tigusiffiusup nalaani tamakkiisumik ilisimariissammagu piffissamit tigusiffiusumit ernialersuisoqalertarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami tassani pisut tigusisup nammineq pisuussuutiginngisaanik tunniussisoqarfiusut pineqarput. Piffissaq peqquserlulluni tigusiffiusoq piffissap ilinniagaqarnersiutinik tigusiffiusup tamatigut assigisarnavianngilaa, imaluunniit pissutsit assigiinngitsut patsisigalugit ilinniagaqarnersiutit eqqunngitsumik tiguneqarsimappata, tassami tigusisup pisuni aalajangersimasuni aningaasat tigusimallugit aatsaat kingusinnerusukkut ilisimalertartussaammagu. Taamaattumik piffissaq ernialersuilerfiulersussaq eqqarsaatigalugu piffissaq tigusiffiusoq pingaarnerpaajunngilaq, piffissarli ilinniagaqarnersiutinik tigusassarinagit tigusisup ilisimannilerfia pingaarnerpaajulluni. Kisianni piffissaq tigusiffiusoq tassunga naapertuuttuusoq amerlanertigut naatsorsuutigineqareersimasinnaasussaavoq.

Tassunga atatillugu "peqquserlulluni"-mik oqarnermi pineqarpoq aningaasat tunniunneqartut tunngavissaqanngitsumik tiguneqarnerat tigusisup ilisimasimagaa ilisimasariaqaraluaraaluunniit.

Imm. 4-mut

Tassani ilinniagaqarnersiutit peqquserlulluni tiguneqartut qanoq ernialersorneqarnissaat aalajangersarneqarpoq. Ernialersuinermi annertussuseq suna atorneqassasoq aalajangersarneqarpoq.

Aammattaaq aalajangersarneqarpoq aningaasat ernialersorneqartussat tassaammata piffissami sukkulluunniit akiligassanngorsimasut.

 

§ 22-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 20-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Ilinniagaqarnersiutit tunngavissaqarnani tiguneqartut ilinniarnermi taarsigassarsianut allanngortinneqarsinnaanerannik aalajangersagaq isumaqarpoq Naalakkersuisut illuatungiusumik oqaloqateqaqqaarnatik ilinniagaqarnersiutinik taarsigassarsianngortitsisinnaasut. Tamatuma tunuliaqutaa tassaavoq tigusanik tigusussaanagit peqquserlunnanili tigusisup tigusani atoreersimagajuttartussaa-gai, taamalu aningaasat amerlanaarlugit tigusani ingerlaannaq akilersinnaanagit. Taamaattumik ilinniagaqarnersiutit taamaattut ilinniarnermi taarsigassarsiatut suliarineqarnissaat naleqquttutut isigineqarpoq, tamatumalu nassataralugu aningaasat taakku aatsaat ilinniarnerup kipitinneqarnerata imaluunniit naammassineqarnerata kingornatigut ernialersorneqalissasut, taakkulu utertillugit akilersorneqarnerat kipititsinerup naammassinninnerullu kingornatigut tulleriinneri malillugit aatsaat qaammatit pingasut imaluunniit ukiup ataatsip qaangiunneratigut aallaartissasoq, tak. aamma siunnersuummi § 13, imm. 2 aamma § 17, imm. 1.

Tassunga atatillugu "tigusussaanagit peqquserlunnani tigusineq"-mik oqarnermi pineqarpoq tigusisut aningaasat tiguneqartut tunngavissaqarnani tiguneqarnerat ilisimasimanngikkaat ilisimasimasinnaasariaqanngikkaalluunniit.

 

§ 23-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 21-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Piginnaatitsinermik aalajangersagaq ilaatigut ilinniagaqarnersiutit tunngavissaqanngitsumik tiguneqartut akilersorneqarnerat pillugu malittarisassanik aalajangersaanermi atorneqassasoq eqqarsaatigineqarpoq.

 

§ 24-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 22-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 1-imut

Nr. 1-imi aamma 2-mi aalajangersakkat nerisanut ineqarnermullu akiliutinut akiitsut pilertannginnissaasa qulakkeerneqarnissaat siunertaraat. Nr. 2 nutaatut aalajangersagaavoq. Aalajangersakkap taassuma tunuliaqutaraa pisoqartarmat ilinniartut ineqarfiini ineqarfinnilu allani Namminersornerullutik Oqartussat kommunilluunniit piginngisaanni nerisaqarnermut ineqarnermullu Namminersornerullutik Oqartussat akiliisarmata. Tamanna ilinniartut ineqarfii ineqarfiillu allat Danmarkimiittut nunanilu allaniittut eqqarsaatigalugit atuuppoq. Nr. 2-mut naapertuuttumik "ineqarfiillu allat" ilan-ngunneqarsimavoq, ilinniartut ineqarfippiaannaat kisimik pineqanngitsut erseqqissarniarlugu.

Nr. 3-mi aalajangersagaq ilinniagaqartut kattuffiinut kiffartuussinertut isigineqassaaq. Aalajangersagaq taanna imm. 3-mut atatinneqassaaq, imm. 3-mimi aalajangersarneqarmat ilinniagaqartoq kattuffimmut ilaasortaajunnaarpat ilinniagaqartut kattuffii tamanna pillugu allakkatigut ingerlaannartumik Naalakkersuisunut ilisimatitsisassasut.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, taamaallaallu ilinniagaqartup piffissami akiliutitaqanngitsumik nerisaqartinneqarfianut ineqartiinneqarfianullu ilinniagaqarnersiutinit unerartitsisoqarsinnaanerata aalajangersarneqarnissaanik tunngaveqarlluni. Tamatuma manna tikillugu periaasiusoq naapertorlugu piffissami ilinniagaqartup neqeroorummik atuinngiffigisaraluani aamma unerartitsisoqarsinnaanera aamma nassataraa.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 22, imm. 3-mik ingerlatseqqinneruvoq.

 

§ 25-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 23-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Unerartitsineq ilanngaassuinerlu pillugit isumaqatigiissutitigut ilinniagaqarnersiutit qanoq annertutigisumik pinngitsaaliinikkut akiliisitsiniutigineqarsinnaaneranni namminerlu piumassuseq tunngavigalugu isumaqatigiissutigineqarsinnaaneranni sinaakkutassanik aalajangersaaniarneq aalajangersakkap siunertaraa.

Imm. 1-imi aalajangersarneqarpoq ilinniagaqarnersiutitigut pisassarisat qularnaveeqqutitut arsaarinnissutigineqarsinnaanngitsut, imaluunniit eqqartuussivikkut allatut malersorneqaataasinnaanngitsut.

Imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq ilinniagaqarnersiutinit unerartitsisoqarnissaa pillugu ilinniagaqartup nammineq piumassutsini malillugu isumaqatigiissutaanik malinninnissamut Naalakkersuisut qanoq annertutigisumik pisussaaffeqartut. Aalajangersakkamili ilinniagaqarnermi akiitsut akilerneqartussanngorsimasut pillugit ilinniagaqarnersiutinit unerartitsinissaq pillugu ilinniagaqartunut Naalakkersuisut namminneq isumaqatigiissuteqarsinnaanerat pineqanngilaq. Taamaattumik ilinniagaqartoq isumaqatigiissuteqarfigereerlugu ilinniagaqarnersiutinit 500,00 kr-nit amerlanerusut Naalakkersuisut unerartissinnaasussaavaat.

Aalajangersakkami siunertarineqarpoq ilinniagaqarnersiutit siunertaminnut - tassalu ilinniagaqarnerup nalaani inuuniarnermut aningaasartuutit naapertuuttut akilerneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaannut - sapinngisamik annertunerpaamik atorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Tamanna pissutigalugu qularnaveeqqutitut arsaarinnittoqarnissaa eqqartuussivikkullu allatigut malersuisoqarnissaa imm. 1-imi inerteqqutigineqarpoq. Ilinniagaqartoq nammineq ilinniagaqarnersiutinit tamakkiisunit ikinnerusut atorlugit ingerlasinnaalluni naliliippat unerartitsinissamik nammineq piumassuseq tunngavigalugu isumaqatigiissutinut taamaattunut illersuuteqarnissaq aallaavittut pisariaqartussaanngilaq. Ilinniagaqartorli imminut artorsilluni pisussaaffilertoorsinnaavoq, tamannalu tunngavigalugu Ilinniagaqarnersiutinik Ingerlatsiviup malissallugu pisussaaffigisaanik qaammammut 500,00 kr.-t amerlanerpaaffissanngortinneqarsimapput.

Naalakkersuisut unerartitsinissamik isumaqatigiissuteqarneranni amerlanerpaaffissaliussanik atuuttoqanngikkaluartoq qaammammut 500,00 kr.-t sinnerlugit unerartitsisoqarnissaa aatsaat isumaqatigiissutigineqarsinnaasariaqarpoq, ilinniagaqartoq isumaqatigiissummik taamaattumik malinninnermigut aningaasaqarnikkut ingerlasinnaasoq qularnaateqanngippat.

 

§ 26-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 24-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Pisuni taamaattuni ilanngaassinissamut periarfissaqarneq illersuinermi isiginiagassanut § 25 pillugu oqaaseqaatini taaneqartunut tunngaviusumik akerliusutut isigineqanngilaq, taamaalillunilu pinngitsaaliilluni akiliisitsiniutip sunniuteqarluartup taassuma Naalakkersuisunit atorneqarsinnaanera naleqquttutut isigineqarpoq.

 

§ 27-mut

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 25-mik tunngaveqarpoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassat Naalakkersuisunit aallaavittut aqunneqassasut, taannalu Namminersornerullutik Oqartussat ataanni ingerlatsivittut immikkoortortaavoq. Naalakkersuisut Ilinniagaqarnersiuteqartitsivik, Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsivittut immikkoortortaat, Namminersornerullutik Oqartussanut ingerlatassan-ngortippaat. Nutaatut imm. 2-mi Naalakkersuisut periarfissinneqarput aammattaaq ilinniagaqarnersiuteqartitsinermut malittarisassat tamakkerlutik ilaannakorlutilluunniit allaffissornikkut aqunneqarnerat oqartussaaffeqarfinnut sullissiveqarfinnullu allanut Namminersornerullutik Oqartussat ataanniittunut suliassanngortinnissaannut. Taamaattumik imm. 1-imi periarfissat taakkua marluk innersuunneqarput, imm. 2 aamma imm. 3-mi allaaserineqartut taaneqartup saneqqunnissaanut naammattumik tunngavissaqartutut isigineqarpoq.

Imm. 2-mut

Ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsinerup Namminersornerullutik Oqartussat ataanni oqartussanut suliffeqarfinnullu allanut aamma tunniunneqarsinnaaneranut inatsisitigut erseqqissumik tunngavissaqarnissamik kissaateqarneq aalajangersakkap tunuliaqutaraa. Ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsineq ullumikkut Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmut, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Pisortaqarfimmut, Kalaallit Nunaanni ilinniarfinnut, Grønlandsbankenimut aamma Danmarkimi Kalaallit Illuutaannut suliassanngortitaavoq. Taamaalilluni manna tikillugu periaasiusup inatsiseqartitsinikkut aaqqissuussaasumik aalajangersaavigineqarnissaa aamma kissaatigineqarpoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 25, imm. 1-imi oqaaseqatigiinnik kingullernik ingerlatseqqinneruvoq.

Ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsinerup tamarmi taassumaluunniit ilaat asuliffeqarfimmut namminersortumut tunniunneqarnissaa, imaluunniit aqutsinerit ilaasa aalajangersimasut, assersuutigalugu ilinniarnermi taarsigassarsiat aqunneqarnerisa, ilinniagaqarnersiutinik tunniussisarnerup imaluunniit pisassarisanik akiliisitsiniarnerup ilaasa kisimik tunniunneqarnissaat periarfissaqalissasoq aalajangersakkap siunertaraa.

Massakkut ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanik aqutsinerup ilai Grønlandsbankenimut, taarsigassarsianik aqutsineq aqutsinerillu ilai Kalaallit Illutaannut imminnut pigisutut suliffeqarfiu-sunut tunniunneqarsimapput.

Allakkatigut isumaqatigiissutip pigineqarnissaanik piumasaqaat ilanngunneqarsimavoq isumaqatigiissutip annertussusia, atugassarititaasut piumasaqaatillu annertussusiat sapinngisamik annertunerpaamik erseqqissuutikkumallugu.

Imm. 4-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 25, imm. 2-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Imm. 5-imut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 25, imm. 3-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Ilinniagaqarnersiutisiaqartup Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit aningaaserivimmi kontumik pineqartup ilinniagaqarnersiutaasa nakkarfissaannik innersuussinissamik pisussaaffilerneqarnissaa aalajangersakkami siunertarineqarpoq. Tamatumani ilinniagaqarnersiutit tunniunneqartarnerannik aqutsinerup oqilisarneqarnissaa siunertarineqarpoq, matumani ilinniagaqartut Kalaallit Nunaata Danmarkilluunniit avataaniittut eqqarsaatiginerullugit. Naliliilluni isumaqartoqarpoq ilinniagaqartut taakku ilinniagaqarnersiutit Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit aningaaserivik aqqutigalugu nunami najugaqarfigisaminni aningaaserivimmut annertunerusumik ajornartorsiutitaqanngitsumik nuutsissinnaagaat. Aammattaaq suliffeqarfimmut namminersortumut taarsigassarsiat aqunneqarnerat pillugu isumaqatigiissuteqarnissami tunngavittut pisariaqarsinnaavoq taarsigassarsisup Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit aningaaserivimmi kontoqarnissaa.

 

§ 28-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap tunuliaqutaa siunertaalu eqqarsatigalugit nalinginnaasumik oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Aalajangersagaq § 27, imm. 3-mut innersuussivoq, ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassat aqunneqarnerisa tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit tunniunneqarsimasinnaanerat sillimmaanniarlugu. Innersuussutikkut taassuuna oqartussaasup il.il. kialuunniit ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassat aqunneqarneranni atugassatut paasissutissat pissarsiariniarsinnaassagai ingerlateqqissinnaassagaalu qulakkeerneqarpoq.

Paasissutissanik ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassat aqunneqarnerannut pingaaruteqartunik aqutsinermi oqartussaasunut il.il. ingerlatseqqittoqarsinnaavoq. Oqartussaasunut allanut il.il. ingerlatseqqitoqarsinnaanera ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi tamanna pillugu malittarisassat malillugit aalajangiiffigineqartassaaq.

Paasissutissat ilinniagaqarnersiutit pillugit malittarisassanut pingaaruteqartut assersuutigalugu tassaapput soraarummeernerni karakterit, siusinnerusukkut ilinniagaqarnerup ingerlasimanera, kontonormut ilinniagaqarnersiutinik ikisiffissat, ateq, najugaq aamma inuttut normu pillugit paasissutissat. Paasissutissat suliamik suliarinninnerup aalajangersimasup suliarineqarnerani atugassat pissarsiariniarneqarsinnaasussaallutillu ingerlateqqinneqarsinnaasussaapput.

Aammattaaq Kalaallit Nunaanni nunaniluunniit avannarlerni innuttaasunut ilinniagaqarnersiutinik tunniussineq pillugu paasissutissanik taakku piffissami taannaasumi Kalaallit Nunaannit nunallu avannarliit ilaannit ilinniagaqarnersiutinik ataatsikkut tigusisannginnerannik nakkutilliinermi pi-ngaaruteqartutut atugassanik ingerlatitseqqissinnaanermut inatsisitigut erseqqissumik tunngavissaliisoqarnissaa naleqquttutut isigineqarpoq. Pingaartumik ilinniagaqarnersiutit qanoq amerlatigisut tunniunneqarsimanerat, ilinniagaqarnersiutit suut tunniunneqarsimanerat piffissamullu sumut tunniussisoqarsinera pillugu paasissutissat pineqartussaapput.

Sulisussarsiornermi atugassatut paasissutissanik ingerlatitseqqissinnaanermut inatsisitigut immikkut tunngavissaliiniarnermut Kalaallit Nunaanni oqartussaasut suliffeqarfiillu kalaallinut ilinniagaqartunut atorfinitsitsiviusinnaasut pillugit ussassaarinerminni nunap isorartunerujuussua pissutigalugu Danmarkimi oqartussaasunut sanilliullutik annertunerujussuarnik ajornartorsiuteqarnerat pissutaavoq. Paasissutissanik taamaattunik ingerlatitseqqinneq ilinniagaqartut ataasiakkaat akuersinerisigut pisinnaasussaavoq. Tamanna pisortani oqartussaasut nalunaarsuiffii pillugi inatsimmi nr. 294-imi 8. juni 1978-imeersumi § 16-imut naapertuuppoq.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aalajangersagaq tunngavigalugu malittarisassanik paasissutissat pissarsiarineqartut siunertamut taaneqartumut atorneqarnermik saniatigut siunertanut allanut atoneqartannginnissaannik qulakkeerisunik aalajangersaasoqassasoq siunertarineqarpoq.

 

§ 29-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 25 a-mik ingerlatseqqinneruvoq. Taamaattorli 2000-imi aningaasanut inatsimmi aningaasat amerlassusii pillugit paasissutissaq ilanngunneqarsimanngilaq.

Akiligassat akilerneqartussanngorsimasut pillugit nukingisaarinermut akiliutinik taarsigassarsisumut akiliisitsiniarnissamut Naalakkersuisut periarfissalerneqarnissaat aalajangersakkap siunertaraa. Aningaasartuutit taamaaliornikkut piffissaagallartillugu akiliisimanngitsup akisussaaffigissavai. Nukingisaarinermi akiliutit taarsigassarsiat ingerlaannaq akiligassanngortillugit atorunnaarsinneqar-simasut naafferartumik akilersorneqarneranni aamma ilinniagaqarnersiutit amerlanaarlugit tunniun-neqarsimasut utertillugit akilerneqarnerini akiliutigeqquneqarsinnaasussaapput.

Akiliutit aningaasartaasa amerlassusiat aningaasanut inatsisikkut ukiut tamaasa aalajangersarneqartassaaq, taamaaliornikkullu akiliutit aningaasartaasa amerlassusiisa akit allanngorarnerat peqatigalugu aalajangersarneqartarnissaannut periarfissaqalissaaq.

Akiligassat akilerneqartussanngorsimasut taakkuusut pillugit nukingisaarinermut amerlanerpaamik pingasoriarluni akiliisitsisoqartarnissaanik aalajangersakkap akiligassat akilerneqarsimanngitsut taakkuusut pillugit akiliutit tamarmiusut qummut killissalerneqarnissaat siunertaraa. Tamatumunnga peqatigitillugu "akiligassat akilerneqartussanngorsimasut"-nik atuinikkut erseqqissarneqarpoq ilinniagaqartup akiligassat akilerneqartussanngorsimasut allat tullianik piffissaagallartillugu akilin-ngippagit nukingisaarinermut akiliutit pingasoriarluni akilersinniaqqinneqarsinnaasut.

Periaaseq atuuttoq malillugu piumasaqaat nukingisaaraluni pingasoriarluni allagaqareernikkut eqqartuussivikkoortumik akilersinniagassanngortinneqassaaq.

Nukingisaarinermut akiliutitigut isertitat Nunatta Karsianut nakkartinneqartassapput. Taarsigassarsisitsisarnermik aqutsineq suliffeqarfimmit namminersortumit tiguneqarpat nukingisaarinermi akiliutit suliffeqarfiup taassuma Naalakkersuisut sinnerlugit akilersinniarsinnaasussaavai.

 

§ 30-mut

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 26 taarserpaa.

Imm. 1-imut

Tassani aalajangersarneqarpoq ilinniagaqarnersiutinik tunniussineq pillugu aalajangiinerit ullormit aalajangiiffiusumit sapaatit akunneri arfinillit qaangiutsinnagit Naalakkersuisunut naammagit-taalliuutigineqarsinnaasut. Naammagittaalliuutit manna tikillugu Ilinniagaqarnersiutisiaqartitsinermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut suliassanngortinneqarsinnaasarsimapput, taannali atorunnaarsinneqassasoq matumuuna siunnersuutigineqarpoq.

Taamatuttaaq piffissaliussaq allanngortinneqarpoq, taamaalilluni piffissaliussaq massakkut aalaja-ngiinerup tiguneranit sapaatit akunnerinik sisamanik sivisussuseqaraluartoq siunissami sapaatit akunnerinik arfinilinnik sivisussuseqalissalluni.

Malugeqquneqarpoq naammagittaalliuteqarnissamut piffissaliussaq sapaatit akunnerinit sisamaniit sapaatit akunnerinut arfinilinnut sivitsorneqarmat, kiisalu piffissaliussaq maanna aalajangiinerup ulluaniit naatsorsuunneqalerluni, siullermik aalajangiinerup tiguneraniit naatsorsuunneqaraluarluni. Allannguut pivoq aalajangiineq qanga tiguneqarsimanersoq ajornakusoorsinnaammat, aalajangiineq allakkatigut tammatsaalisatigut nassiunneqarsimanngippat. Periaaserli tamanna taammaattoq allaffissornikkut assut suliakkersuutaasutut isigineqarpoq aammalu allakkat nassiunnerinut immikkut annertuumik aningaasartuutaasussaalluni. Naammagittaalliuut piffissap naammagittaalliuuteqarfiusussap qaangiunnerani tunniunneqarpat, kingunerisinnaavaa naammagittaalliuutip suliarineqannginnera.

Allannguutip tunuliaqutaa eqqarsaatigalugu nalinginnaasumik oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Aalajangersakkap ilinniagaqarnersiutinik tunniussinernik naammagittaalliuutit suliarineqarneranni inuinnaat peqataasarunnaarneranik nassataqarpoq. Aammattaaq atuuffiata siusinnerusukkumut sanilliullugu annertusinera aalajangersakkap nassataraa, tassami immikkut akuersissuteqarneq pillugu aalajangiinerit manna tikillugu naammagittaalliuutigineqarsinnaasimanngimmata, massakkulli taamaakkunnaarluni.

Imm. 2-mut

Immikkut akuersissuteqarnissamik aalajangersagaq ilanngunneqarpoq ilinniagaqartut inatsiseqarnikkut inissisimanerat pitsaannginnerulersikkumanagu. Imatut pisoqarsinnaavoq, pisariaqarani ilinniagaqartup piffissaq naammagittaalliuuteqarfiusussaq qaangiutsinnagu aalajangiineq tigussagaa.

Immikkut akuersissuteqartoqarsinnaavoq ilinniagaqartup uppernarsarsinnaappagu imaluunniit uppernarsisippagu piffissaq naammagittaalliuuteqarfiusussaq qaanngiutsinnagu aallarsimanermini naammagittaalliuuteqarsinnaanani.

Imm. 3-mut

Naalakkersuisut imm. 2-kkut naammagittaalliortarneq pillugu aalajangersakkanik aalajangersaanissaminnut suli periarfissaqarput, tamatumani naammagittaalliuutit pillugit periaaseq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

 

§ 31-mut

Imm. 1-imut

Peqqussutip 1. august 2005-imi atortuulersinneqarnissaa siunersuutigineqarpoq, tassami ukiup ilinniarfiusup nutaap allartinneranut atatillugu peqqussutip atortuulernissaa naleqquttutut isigineqarmat.

Sunniuteqalernissaanik aalajangersakkakkut siunnersuutigineqartukkut peqqussutip atorneqarnera ataatsimut isigalugu pingaaruteqassaaq ilinniagaqarnersiutit piffissaq atortuulersitsivik taanna sioqqullugu kingoqqulluguluunniit tunniunneqarsimanersut.

Imm. 2-mut

§ 30-ip 1. januar 2005-imiilli atortuulernissaanik siunnersuuteqarnermut tamatumani ukiup ilinniarfiusup nutaap aallartinnerata utaqqinissaanut pissutissaqannginnera pissutaavoq. § 32, imm. 2-mut innersuussutikkut erseqqissarneqarpoq Naammagittaalliuuteqartarfiup 1. januar 2005-imi atorunnaarsinneqaraluarluni naammagittaalliuutit 1. januar 2005 sioqqullugu tunniunneqarsimasut suliarisassagai, taamalu naammagittaalliuutit taakku naammassillugit suliarineqarnissaasa tungaanut atuutissalluni.

 

§ 32-mut

Imm. 1-imut

Peqqussutip matuma peqqussut atuuttoq taarsermagu peqqussut atuuttoq peqqussutip nutaap atortuulerneratigut atorunnaarsinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq, taamaattorli naammagittaalliuuteqartarneq pillugu aalajangersagaq naammagittaalliortarneq pillugu aalajangersakkap nutaap 1. januar 2005-imi atortuulernera peqatigalugu atorunnaarsinneqassalluni.

Imm. 2-mut

Tamatumunnga peqatigitillugu erseqqissarneqarpoq naammagittaalliuutit 1. januar 2005 nallertinnagu tunniunneqarsimasut Naammagittaalliuuteqartarfiup naammassillugit suliarissagai.

 

§ 33-mut

Allaffissornikkut aalajangersakkat peqqussummi atuuttumi aamma peqqussummi siusinnerusukkut atuussimasumi aalajangersarneqartut peqqussummut matumunnga assortuuttuunngikkunik atuutiinnarnissaat aalajangersakkap nassataraa. Ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarut atuuttoq aamma atuutiinnassaaq, siunertarineqarporli peqqussutip atuutilerneranut peqatigitillugu allanngortinneqassasoq.

 

§ 34-mut

Aalajangersagaq taanna malitsigisatut allanngortitsineq eqqassaanngikkaanni allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 29-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Atuutsitsinnginnissamik aalajangersakkakkut tassuuna inuit, attuumassuteqarnissamik aalajangersakkat sakkukinnerunerisa nalaani ilinniartussatut tiguneqarsimasut ilinniarnersiutisiaqaannarnissaat qulakkeerneqarpoq.

 

§ 35-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 30-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Tassani ilinniagaqarnermi taarsigassarsiat naalagaaffimmit aamma Nunatta Karsianit aningaasalersugaasut peqqussutip maannamut atuuttup atortuulersinneqarnera sioqqullugu taarsigassarsiarineqarsimasut eqqarsaatigalugit qanoq iliortoqarnissaa aalajangersarneqarpoq. Tassannga erserpoq taarsigassarsianut taakkununnga peqqussummi ernialersuisarneq pillugu malittarisassat kingumoortumik sunniuteqalissanngitsut. Oqaaseqatigiinni kingullerni taarsigassarsiat 1. august 1995-ip ki-ngornatigut 1. august 1996-ilu sioqqullugu taarsigassarsiaritinneqarsimasut eqqarsaatigalugit ukiut tamaasa aningaasanut inatsisikkut erniat annertussusissaannik aalajangersaasoqartannginnissaa siunertarineqarpoq.

 

§ 36-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 31-mik ingerlatseqqinneruvoq.

Aalajangersakkami ilinniagaqarnersiutit tigusassarinagit peqqussutip atuuttup atortuulersinneqan-nginnerani tiguneqarsimasut pineqarput. Tassannga erserpoq pisassarisanik taakkuninnga ernialersuineq pillugu malittarisassat atuuttut ingerlateqqinneqartullu kingumoortumik sunniuteqassan-ngitsut, pisassarisalli peqqussutip atortuulernerata kingornatigut malittarisassat atuuttut malillugit ernialersorneqassasut.

 

§ 37-mut

Aalajangersagaq taanna allannguuteqarnani peqqussummi atuuttumi § 32-mik ingerlatseqqinneruvoq. Atuutsitsinnginnissamik aalajangersakkap taassuma akilersuinissamik isumaqatigiissutit peqqussutip maannamut atuuttup atortuulersinneqarnera sioqqullugu isumaqatigiissutigineqarsimasut ataqqineqarnissaat siunertaraa.