2004-mi aalisarnermi pisassiissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 14, 1. november 2004-meersoq
Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 31. oktober 1996-imeersumi, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 5, 21. maj 2002-meersukkut allanngortinneqartumi § 5, imm.1, § 9, imm.1, § 10, § 14, imm. 2, § 33, imm. 2, aamma § 34, imm. 3, malillugit aalajangersarneqarpoq:
Atuuffii
§ 1. Nalunaarummi sumiiffiit taaneqartut WGS84 naapertorlugu nalunaarsorneqarput, imartat assinginut Kalaallit Nunaannut atuuttunut iluarsiissutinik iluarsisarlugit.
§ 2. Nalunaarut manna imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut kiisalu Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani inuussutissarsiutigalugu kalaallit aalisarnerannut atuuppoq.
§ 3. Nalunaarummi matumani angallatip usitussutsimut killigititamik qaangiisimaneranut ataassisimaneranulluunniit aalajangiisuussaaq usitussutsip angallatip uuttuutaanut uppernarsaammi allassimanera, uuttueriaatsit pillugit maleruagassat sorliit angissusaanut uuttuummik atulersitsinermut tunngaviliisuusimanersut apeqqutaatinnagit.
Nassuiaatit
§ 4. Nalunaarummi matumani "imartat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisai" aamma "tunngaviusumik killeqarfik" paasineqassapput tunngaviusumik killeqarfittut imartat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisai pillugit statsministeriaqarfiup nalunaarutaani aalajangersarneqarsimasut.
§ 5. "Avataasiorluni aalisarnertut" paasineqassaaq aalisarneq imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfinnit 3 sømilip avataani kiisalu imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani ingerlanneqartoq. Avataasiorluni aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuutaat malillugu 75 BRT/120 BT-nik angissusilinnik anginerusunilluunniit ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalajangiisoqarsimatinnagu.
Imm. 2. "Sinerissamut qanittumi aalisarnertut" paasineqassaaq aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuutaat malillugu 75 BRT/120 BT-nik mikinerusunit ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalajangiisoqarsimatinnagu.§ 6. Uiluinniarnermi sumiiffiit pisassaqarfiit imatut aalajangersarneqarput.
1) Nuup eqqaa: Sumiiffik avannarpasissutsit 63°45’0N aamma 64°21’5N akornanni kiisalu Nuup Kangerluani avannarpasissutsip 64°21’5N avannaatungaani.
2) Aqajarua: Sumiiffik titarnermit 51°40’V-mit Qeqertarsuarmut 69°35’N aamma 69°50’N akornanni.
3) Attup eqqaa: Sumiiffik kippasissutsit 53°00’V aamma 54°00’V akornanni aammalu avannarpasissutsit 67°50’N aamma 68°10’N akornanni. Taamaattoq sumiiffik manna aalisarfigeqqusaanngilaq: Sumiiffik naleqqanik makkuninnga killeqartinneqartoq: 68°05’N 54°45’W, 68°05’N 53°00’W, 67°55’N 53°00’W aamma 67°55’N 53°45’W.
4) Sisimiut – Kujataani (Saqqaq): Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganit kimmut killeqarpoq: avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut 66°55’5N atuarlugu Sisimiut kujataani nunaviup tu-ngaanut; kujammut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut 66°36’N atuarlugu nunaviup tungaanut.
5) Sisimiut – Avannaani (Kangaarsuk): Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killeqarfianit kimmut killeqarpoq; avannamut tunngaviusumik killeqarfimmit kangimut 67°20’N atuarlugu nunaviup tungaanut; kujammut tunngaviusumik killeqarfimmit kangimut 66°55’5N atuarlugu nunaviup tungaanut. Kangimut killeqarfik sinerissamut killeqarpoq.
6) Nassuttooq: Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganit kimmut killeqarpoq; avannamut tunngaviusumik killeqarfimmit kangimut 67°35’N atuarlugu nunaviup tungaanut; kujammut tunngaviusumik killeqarfimmit kangimut 67°20’N atuarlugu nunaviup tungaanut. Kangimut killeqarfik sinerissamut killeqarpoq.
7) Kitaata sinnera: Pisassaqarfiit taaneqartut avataanni Kalaallit Nunaata kitaata sinnera. Sumiiffinni taakkunani pisassat qummut killeqanngillat.
Pisassiissutit
§ 7. Aalisakkanut aalajangersimasunut ilanngussaq 1-imi (aalisariutinut avataasiortunut) aamma nunat allamiut aalisarnerannut Aalisarneq pillugu inatsimmi § 7-imi eqqartorneqartumut aamma ilanngussaq 2-mi (sinerissamut qanittumi aalisariutinut) taaneqartunut pisassiissutit tamarmiusut annertussusii ilanngussani ammukaartumi 1-imi allassimasutut aalajangersarneqarput. Ukiup ingerlanerani allanngortitsisoqarsinnaavoq, Aalisarneq pillugu inatsimmi § 10 naapertorlugu.
§ 8. Aalisakkanit ilanngussaq 1-imi taaneqartunit kalaallit angallataat, Aalisarneq pillugu inatsimmi § 6 takuuk, ilanngussami 1-imi ammukaartumi 2-mi allassimasunit pisassanit annertunerusunik aalisaqqusaanngillat.
§ 9. Aalisakkanit ilanngussaq 2-mi taaneqartunit kalaallit angallataat, Aalisarneq pillugu inatsimmi § 6 takuuk, ilanngussami 2-mi ammukaartumi 1-imi allassimasunit pisassanit annertunerusunik aalisaqqusaanngillat.
§ 10. Angallatit nunani EU-mut ilaasortaasuni nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassiissutit ilanngussami 1-imi ammukaartumi 3-mi allassimasut aalisarsinnaavaat.
§ 11. Angallatit Savalimmiuni nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassiissutit ilanngussami 1-imi ammukaartumi 4-mi allassimasut aalisarsinnaavaat.
§ 12. Angallatit Islandimi nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassiissutit ilanngussami 1-imi ammukaartumi 5-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.
§ 13. Angallatit Norgemi nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassiissutit ilanngussami 1-imi ammukaartumi 6-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.
§ 14. Angallatit Ruslandimi nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassiissutit ilanngussami 1-imi ammukaartumi 7-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.
§ 15. Naalakkersuisut pisassiissutinik tamarmiusunik, ilanngussani 1-imi 2-milu ammukaartoq 1, allanngortitsissagaluarpata imaluunniit pisassiissutit tamarmiusut, ilanngussaq 1-imi ammukaartut 2 - 7, agguataarneqarsimanerannik allanngortitsissagaluarpata, nunanik tamalaanik isumaqatigiissuteqarnerit kingunerannik tamatuma kingunerissavaa, nalunaarummik nutaamik atuuttuulersitsinissaq.
§ 16. Angallatinut §§-ini 8-miit 14-mut taaneqartunut akuersissutinut amerlassutsit atuuffissallu, Aalisarnermut Naalakkersuisup tunniussai pisassiissutit amerlassusiinut naapertuutissapput, tunniussinerlu angallatit taaneqartut aalisarsinnaassusiat eqqarsaatigalugu pissaaq, Aalisarsinnaanermut akuersissuteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu.
Aalisarnermik unitsitsineq
§ 17. Aalisarnermut Naalakkersuisup, pisassiissutit ilanngussani 1-imi 2-milu taaneqartut pisarineqarpata aalisakkanik pineqartunik aalisarneq angallatinit ataatsimoortunit tamanit §§-ini 8-miit 14-imut taaneqartunit ingerlanneqartoq unitsissavaa. Nunanut ataasiakkaanut pisassiissutit tamarmik immikkut naatsorsorneqartassapput. Matumunnga atatillugu EU nunatut ataatsitut isigineqarpoq.
Imm. 2. Kalaallit angallataataannut pisassiissutinik ataatsimoorussanik aalisartunut, aalisarnerup unitsinneqarnissaanut piffissaliussaq radiukkut tusagassiorfitsigullu nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. §§ 8 - 14 naapertorlugit angallatinut tamanut unitsitsinissamik piffissaliussaq telex-ikkut imaluunniit telefaxikkut angallammut pineqartumut nalunaarutigineqassaaq. Angallatinut EU-mi angerlarsimaffeqartunut taamatut nalunaarut taamatuttaaq EU-kommissionimut nassiunneqassaaq. Kalaallit angallatiginngisaannut allanut taamatut nalunaarut nunap pineqartup aalisarnikkut oqartussaasuinut aamma nassiunneqassaaq.
Imm. 4. Angallatit aalisarunnaassapput piffissami naalakkersuisunut ilaasortap aalajangigaani.
Pineqaatissiissutit
§ 18. §§-ini 8-miit 14-imut aamma § 17 imm. 4-mi unioqqutitsinerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput.
Imm. 2. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqatigiiffik imaluunniit piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffik unioqqutitsippat ingerlatseqatigiiffik taannaatillugu akiliisitassatut akisussaasunngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Pinerluttulerinermi inatsimmi arsaarinnittarneq pillugu malittarisassat taamatuttaaaq atorneqarsinnaapput.
Imm. 4. Akuersissummi piumasaqaataasunik unioqqutitsineq tassannga atuisinnaatitaanermik killiliinermik kinguneqarsinnaavoq kiisalu sakkortunerusunik pisoqartillugu imaluunniit unioqqutitsisoqaqqitsillugu akuersissut arsaarinnissutigineqarsinnaalluni. Tamanna pillugu Naalakkersuisut aalajangiissapput, aalajangiinerlu nalunaarutigineqarnerminiit ullut 15-it qaangiutsinnagit Nunatta Eqqartuussivianut suliassiissutigineqarsinnaalluni, Aalisarneq pillugu inatsimmi nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi § 21, imm. 4 naapertorlugu.
Imm. 5. Pineqaatissiinissamik suliat allattaaq Aalisarneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat malillugit suliarineqartassapput.
Atuutilerfia
§ 19. Nalunaarut 15. november 2004-mi atuutilerpoq. Peqatigitillugu 2003-mi aalisarnermi pisassiissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 18, 10. september 2003-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 1. november 2004.
Simon Olsen/
Amalie Jessen
Ilanngussaq 1 (pdf-format)
Ilanngussaq 2 (pdf-format)