Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 11, 20. august 2004-meersoq Suliffeqarfiit mingutsitsivallaartut il.il. avatangiisinut tunngatillugu akuersissuteqarfigineqartarnerat pillugu
Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 22. december 1988-imeersumi kingullermik Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 21. maj 2004-meersukkut allanngortinneqartumi § 7, § 16, imm. 2 aamma imm. 3 aamma kapitali 5, § 46 aamma § 47 naapertorlugit makkua aalajangersarneqarput:
Kapitali 1
Nassuiaatit§ 1. Akugisat aniasut nalingisa killissaat tassaavoq akugisap aalajangersimasup anianerani qaangeeqqusaanngitsoq. Naligisap killinga nalunaarneqarsinnaavoq akugisat annertussusiatut (soorlu mg/m3) imaluunniit piffissami aalajanersimasumi akugisap aniasup katillugu annertussusiatut (soorlu g/s imaluunniit kg/time).
Imm. 2. Avatangiisinut sunniutit nalingisa killissaat tassaavoq akugisap aalajangersimasup avatangiisini nalingata killinga. Naligisap killinga akugisat aalajangersimasut katersuunnerattut nalunaarneqassaaq (soorlu mg/m3).
Kapitali 2
Atuuffii§ 2. Nalunaarummi matumani suliffeqarfiit mingutsitsivallaartut il.il. avatangiisinut tunngatillugu akuersissuteqarfigineqartarnerat pillugu malittarisassat aalajangersarneqarput. Nalunaarut avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaanni kapitalinut 4, 9, 10 11-mullu ataqatigiissillugu atorneqassaaq.
Imm. 2. Suliffeqarfiit il.il. mingutsitsivallaartut tassaapput suliffeqarfiit, atortorisat aaqqissukkallu ilanngussaq 1-imi nalunaarsorneqarsimasut.
Kapitali 3
Akuersissuteqartarneq§ 3. Suliffeqarfiit mingutsitsivallaartut, atortorisat aaqqissukkallu nalunaarsuivimmi § 2, imm. 2-mi ilaasut sananeqaqqusaanatillu aallarteqqusaanngillat akuersissuteqarfigineqarsimanngikkunik.
§ 4. Suliffeqarfiit, atortorisat aaqqissukkalluunniit § 2, imm. 2-mi nalunaarsuiffimmut ilanngunneqarsimasut nalunaarummi matumani malittarisassat malillugit akuersissuteqarfigineqarumallutik qinnuteqarsinnaapput.
§ 5. Suliffeqarfiit, atortorisat aaqqissukkallu §§ 3 aamma 4-mi taaneqartut allileqqusaanngillat illutatigullu imaluunniit ingerlatsinikkut allanngorteqqusaanatik mingutsitsinerulernermik kinguneqartumik, allilerineq allanngortitsinerluunniit akuersissutigineqarsimatinnagit.
§ 6. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup, mingutsitsinermut tunngasut immikkut misissortariaqarsorineqarpata, piumasarisinnaavaa suliffeqarfiit, atortorisat aaqqissukkalluunniit aalajangersimasut nalunaarsiufimmi § 2, imm. 2-mi ilaagunik ilaanngikkunilluunniit piffissap aalajangersimasup iluani akuersissuteqartoqarnissaanik qinnuteqassasut § 3-mi taaneqartutut.
Kapitali 4
Akuersissuteqartoqarnissaanik qinnuteqarneq§ 7. §§ 3-6 naapertorlugit akuersissuteqartoqarnissaanik qinnuteqaat allaganngorlugu tunniunneqassaaq paasissutissanillu ilanngussaq 2-mi taaneqartunik ilaqassalluni. Paasissutissat suliffeqarfimmut il.il. pineqartumut tunnganngippata qinnuteqaammi nalunaarneqassapput.
§ 8. Akuersissuteqartoqarnissaanik qinnuteqarfigineqassaaq Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik.
Kapitali 5
Akuersissuteqartoqarneranik aalajangiineq§ 9. Akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq sumiiffigisamut pineqartumut kommunimi sumiiffimmiluunnit pilersaarutit naapertorlugit suliffeqarfik, atortorisat il.il.sananeqarsimanngippata.
§ 10. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik akuersissuteqarsinnaavoq qularnaatsumik paasinarpat suliffeqarfik mingutsitsineq pinaveersimatinniarlugu akiorniarlugulu naammattunik aaqqissuussisimasoq kiisalu suliffeqarfiup ingerlanneqarnera aaqqissuussimallugu sapinngisamik avatangiisinut minnerpaamik akornusiisinnaanngorlugu.
Imm. 2. Suliffeqarfiup mingutsitsineq pinaveersimatinniarlugu akiorniarlugulu naammattunik aaqqissuussisimanerata nalilersornerani naatsorsuutigineqassapput sumiiffimmi pineqartumi pisutsit kiisalu teknologikkut ineriartorneq, tassani makkua pingaartillugit:
1) ingerlatsinerup avatangiisinut mingutsitsisinnaanera sapinngisamik minnerpaalersinneqarsimassasoq
2) nukissamik nioqqutissiassanillu atuinerup annikillisarnissaanut periarfissat atorneqarsimassasut
3) akoorutissat ajoqutaanerusut pasinapiluttulluunniit ajoqutaannginnerusunik pasinapilunnginnerusunillu taarsernissaannut periarfissat atorneqarsimassasut
4) nioqqutissiornerit atorluaanerpaanissaannut periarfissat atorneqarsimassasut, soorlu aaqqissukkat matoqqasut atorlugit, aamma
5) igitassanik pilersitsineq pinngitsoorneqarsimassasoq, tamannalu ajornartillugu atueqqinnermut kaaviiaartitseqqinnermullu periarfissat atorniarneqarsimassasut.§ 11. Akuersissummi avatangiisinut teknikkimut tunngasut allaaserineqarsimassapput pilersaarullu qinnutigineqartoq nalilerneqarsimassalluni.
Imm. 2. Avatangiisinut teknikkimut tunngasut allaaserineqarnerannut ilaassapput pissutsit akuersissuteqarnermut tunngavigineqartut, tamatumani ilanngullugit suliffeqarfiup inissisimanera, minngutsitsinerup suussusia annertussusialu aaqqissuussinerillu mingutsitsineq pinngitsoorniarlugu suliffeqarfiup suliariniarlugit nalunaarutigisimasai.
Imm. 3. Avatangiisinut teknikkimut tunngasut nalilersornerannut ilaassaaq § 11 malillugu akuersissuteqarnissamut tunngavissat naammassineqarsimanerat pillugu nassuiaat.
Imm. 4. Akuersissummi suliffeqarfiup pilersinneranut ingerlanneranullu piumasaqaatitut aalajangersakkat allassimassapput. Piumasaqaatini aalajangersarneqarsinnaapput:
1) Akugisat aniasut nalingisa killissaat, silaannaqarnerpaaffissaq aniatitsinernullu ataasiakkaanut tamanut aniatitsinerup annertussusia akoorutissat mingutsitsisut silaannarmut aniatinneqartillugit.
2) Akugisat aniasut sunniutillu nalingisa killissaat kiisalu kuuffinni ataasiakkaani tamani ermup igitap annerpaaffissaa, akoorutssat mingutsitsisartut kangerlunnut imaanullu aniatinneqartillugit, kiisalu imermik nillataartitsissummik aniatitsisoqartillugu erngup nillataartitsissutip aniatitsivigisami nalinginnaasumik kissassutsimut sanilliullugu qanoq kissarnerutiginissaanut killissat.
3) Nipiliornerup killissai.
4) Suliffeqarfiup imminut nakkutiginissaanut piumasaqaatit, tamatumani ilanngullugit nalunaarlugit uuttueriaatsit naatsorsueriaatsillu, uuttuinerit akulikissusiat, killissat malinneqarnerannut nalileeriaaseq, imminut nakkutiginermi angusat qaqugukkut nalunaarutigineqartarnissaat, kiisalu misiligutissanik tigusineq misissueqqissaarnerlu suliffeqarfiup nammineq ingerlassinnaanerai imaluunniit laboratoriamit akuerisamit ingerlanneqassanersut.
5) Nunap, nunap eqqamiittup, nunap iluani ermup, kuuit, tatsit, sikup immallu illersornissaannut piumasaqaatit.
6) Suliffeqarfimmi igitat passunnissaannut uninngatinnissaannullu piumasaqaatit.
7) Tipip ajoqutaanerata killilernissaanut piumasaqaatit.
8) Ingerlatsinermi pisarneq malinnagu pisoqartillugu suliffeqarfiup qanoq iliornissaannut piumasaqaatit.
9) Suliffeqarfiup aaqqissugaaneranut ingerlanneranullu piumasaqaatit, pisariaqartut qulakkeerumallugu suliffeqarfiup avatangiisiminik annertuumik mingutitsinnginnissaa, ilaatigut ajutoornermi.
10) Ingerlatsinerup uninnerani suliffeqarfimmit unittumiit mingutsitseratarsinnaaneq pinngitsoorniarlugu pisariaqartumik aaqqissuussinissanut piumasaqaatit.
Imm. 5. Akugisat aniasut nalingisa killissaat imm. 4-mi, nr.1-imi 2-milu taaneqartut aalajangersarneqassapput sulinermi atortunit aniatitsiviusunut, taamaattoqassappallu imerpallassaannginnermi. Akugisat aniasut nalingisa killissaat ilaneqarsinnaapput uuttuutinilluunniit allanik taarserneqarsinnaallutik. Akugisat aniasut nalingisa killissaat uuttuutillu allat aalajangersarneqarsinnaapput tekniki atoriaannaq pitsaanerpaaq tunngavigalugu, teknikip teknologiilluunniit aalajangersimasup atornissaa piumasarinngikkaluarlugu.
Imm. 6. Akuersissuteqarnermi piumasaqaatitut nalunaarutigineqartut pinngitsooratik malinneqassapput.
Imm. 7. Akuersissummi piumasarineqarsinnaavoq suliffeqarfiup Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmut pinngitsoorani nalunaarnissaa, aammalu piumasatut aalajangersarneqarsinnaavoq suliffeqarfiup ataavartumik avatangiisinik misissuinissaa misiuinernulluunniit akiliinissaa.§ 12. Akuersissut piffissami aalajangersimasumi atortussanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Akuersissut piffissami aalajangersimasumi atortussanngortinneqarsinnaavoq akuersissummut tamarmut akuersissutilluunniit immikkoortuinut ataasiakkaanut.
Imm. 3. Piffissami aalajangersimasumi atortussanngortitsineq atorneqassappat akuersissummi
1) ilisimatitsissutigineqassaaq akuersissutip qaqugu naanissaa,
2) inatsisitigut illersugaaffiup atuuttup sivisussusissaa ilisimatitsissutigineqassaaq, aamma
3) piffissamut aalajangersimasumut atuunnissaanut patsisaasoq immikkut ilaassaaq.§ 13. Illuliortiterneq sanaartornerlu ingerlanneqassappata akuersissut piffissaq naammagittaalliorfissaq naatinnagu nalinginnaasumik atorneqarsinnaanngilaq.
§ 14. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup aalajangersinnaavaa akuersissuteqarnissaq pisariaqanngitsoq suliffeqarfimmut aalajangersimasumut ilanngussaq 1-imi *-imik nalunaaqutsigaasumut, suliffeqarfik sananeqarpat kommunimi sumiiffimmiluunniit pilersaarummi akuerisaasumi inuutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut taamaattumut atugassanngortitsisimaneq naapertorlugu.
§ 15. Akuersissummi aalajangersagaqassaaq akuersissut atorunnaassasoq piffissaliussaq aalajangersimasoq qaangiutsinnagu atorneqarsimanngikkuni. Akuersissutip nalunaarutigineqarneraniit ukiut marluk sinnerlugit piffissaliisoqarsinnaanngilaq.
§ 16. §§ 3-6 naapertorlugit akuersissutit Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmit aalajangiiffigineqartassapput kommunalbestyrelsip tusarniaaffigineqareerneratigut.
§ 17. Nalunaarut manna naapertorlugu akuersissutini suliassat pillugit Peqqinnissaqarfiup Nakkutilliisoqarfia tusarniaaffigineqartassaaq.
§ 18. Nalunaarut manna malillugu akuersissut nuna tamakkerlugu aviisitigut tamanut saqqummiunneqassaaq kiisalu sumiiffimmi pineqartumi periaaseq nalinginnaasoq atorlugu.
§ 19. Akuersissuteqarnerup kingornatigut ukiut arfineq pingasut sinnerlugit qaangiuppata, tak. § 12, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup piumasaasut akuersissummi nutaami allanngortissinnavai, avatangiisit patsigineqarpata, imaluunniit saleeriaatsit pitsaanerusut nioqqutissioriaatsilluunniit mingutsitsinnginnerusut ineriartortinneqarsimappata.
Kapitali 6
Peqqussutit inerteqqutillu§ 20. Akuersissuteqarnermi piumasaqaatit, tak. § 11, imm. 4, unioqqutinneqarpata, taamaalilluni suliffeqarfik atortui aaqqissugaaneraluunniit Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup isumaa malillugu annertuumik mingutsitsinermik kinguneqarlutik, imaluunniit akuersissuteqarnermi aalajangersakkanik qaangiisumik, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup pitsanngorsaalluni iliuuseqarnissaq peqqussutigisinnaavaa.
§ 21. Mingutsitsineq iluarsiivigineqarsinnaanngippat, imaluunniit § 20 naapertorlugu peqqussut unioqqutinneqarpat Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup ingerlatsinerup nanginnissaa inerteqqutigisinnaavaa piumasarisinnaallugulu suliffeqarfik, atortui aaqqissugaaneraluunniit peerneqassasut.
§ 22. Mingutsitsineq peqqinnissamut navianaateqarluinnarpat ingerlatsinerup unitsikkallarnissaa kommunalbestyrelsip peqqussutigisinnaavaa. Tamatuma kinguninnguatigut kommunalbestyrelsip Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik pisoq pillugu ilisimatissavaa, taavalu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup inerteqqut isummerfigissavaa.
§ 23. Akuersissutip atuuffiata nalaani, tak. § 12, tamaallaat peqqussuteqarlunilu inerteqquteqartoqarsinnaavoq §§ 20 21-lu malillugit, imaassimappat:
1) akuersissuteqarnermi piumasaqaatit unioqqutinneqartut
2) mingutsitsinerup ajoqutaasumik sunniutai pillugit paasissutissat nutaat pingaarutillit saqqummersimasut,
3) mingutsitsineq annertuumik avatangiisinut ajoqusiisimasoq akuersissuteqarnerup nalaani ilimagereerneqarsinnaanngitsunik, imaluunniit
4) mingutsitsineq akuersissuteqarnermi tunngavigineqartunit annertuumik ingasanneruppat.
Kapitali 7
Naammagittaalliuuteqartarnermut pineqaatissiisarnermullu aalajangersakkat§ 24. Nalunaarut manna malillugu aalajangikkat tamarmik naammagittaalliuutigineqarsinnaapput Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 10-mi aalajangersakkat malillugit.
§ 25. Akiliisitsinermik pineqaatissinneqarsinnaavoq:
1) § 3 imaluunniit § 5 malillugit akuerssissuteqarfigineqarani suliffeqarfimmik pilersitsisoq, aallartitsisoq ingerlatsisorlu.
2) § 7 malillugu akuersissuteqartoqarnissaanik qinnuteqanngitsoq.
3) §11, imm. 4 imaluunniit §§ 20-22 naapertorlugit peqqussutinik, inerteqqutinik piumasaqaatinilluunniit unioqqutitsisoq.
4) § 13-imut akerliusumik naammagittaalliuuteqarnissamut killiliussap naannginnerani akuersissummik atuisoq.
Imm. 2. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffik assigisaalluunniit unioqqutitsimappata ingerlatseqatigiiffik taamatut illuni akiliisussanngorlugu pineqaatissinneqarsinnaavoq. Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommunilluunniit ataatsimoorfiat unioqqutittsisimappata Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommunilluunniit ataatsimoorfiat akileeqquneqarsinnaavoq.
Kapitali 8
Atuutilerfia§ 26. Nalunaarut 3. september 2004-mi atuutilissaaq.
Namminersornerullutik Oqartussat ulloq 20. august 2004.
Jens Napãtôk/
Marianne Jensen