6. december 2003

UKA 2003/159

 

Pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut nr. xx, uu-meersussatut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartuni ilaasortaq Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit, Siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut, Siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Jens Napaattooq, Siumut
Inatsisartuni Ilaasortaq Jakob Sivertsen, Atassut
Inatsisartuni Ilaasortaq Marie Fleischer, Demokraatit, sinniisussaq

 

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut qulaani pineqartoq UKA 2003-mi siullermeerneqareermat misissuataarpaa.

 

Apeqqutit
Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnerani atugassatut Attaveqarnermut, Ineqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq apeqqutit arlallit akissuteqarfigeqqullugit ataatsimiititaliap qinnuigaa. Siullermik Naalakkersuisuni ilaasortaq, matumani ilanngullugu Naalakkersuisoqarfik, apeqqutinut tamakkiisumik sukkasuumillu akissuteqarsimaneranut ataatsimiititaliap qutsavigiumavaa.

Ataatsimiititaliap apeqqutaasa Naalakkersuisunilu akissuteqaataata nuutsinneri isumaliutissiissummut ilanngussatut ataatsimiititaliap ilannguppai, tassa akissuteqaatit siunnersuutip qanoq paasineqarnissaanut tapertaasinnaasunik imaqarmat. Ilanngussat taakku ataatsimiititaliap tusaatissatut tiguai.

Aammattaaq ataatsimiititaliap H.C. Petersen pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pillugu isumassarsiviusunik isumatuunillu oqaaseqaateqarneranut qutsavigerusuppaa

Siunnersuut pillugu
Inatsisartuni ilaasortanit tamanit siunnersuut naalakkersuinikkut annertuumik tapersersorneqartoq ataatsimiititaliap maluginiarpaa.

Siunnersuut ataatsimut isigalugu anguniagaqarfiusutut assigiinngitsorpassuarnullu tunngasuusoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, tamannalu inuiaqatigiit kalaallit pinngortitap illersorneqarnissaanik annertuumik pingaartitsinerannut takussutissaavoq. Nunatsinni innuttaasut pinngortitaq inuuffigaat inuuniuteqarfigalugulu. Pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik tunngaveqarluni iluaqutigineqaannassappata pinngortitap allanngutsaaliorneqarnissaata pisariaqarneranik paasinninneq annertusarniarlugu ukiuni makkunani suliniartoqarpoq.

Illersuinermi iluaquteqarnermilu tunngaviit imminnut naapertuuttumik ingerlatsivigineqartariaqarnerat innuttaasut pinngortitamik atuineranni aalajangiusimaneqassaaq. Pinngortitamik illersuineq kulturikkullu ileqqorisat aalajangiusimaneqarnissaat innuttaasut tamarmik anguniartariaqarpaat, tamannalu ataatsimiititaliap erseqqissarumavaa. Ileqqutoqqatsinnut tunngasumik piginnaatitaaffitta siunnersuutikkut killiliivigineqannginnissaat ataatsimiititaliap tunngavissaatippaa.

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq nunatsinni pinngortitap illersorneqarnissaanut siunnersuut siunissami patajaatsumik sinaakkutissiisoq. Tamatumunnga ilutigitillugu Naalakkersuisut pinngortitamik illersuinerup annertusarneqarnissaanut sakkussanik pisariaqartunik siunnersutikkut pissarsisinneqarput, minnerunngitsumik uumaasut miluumasut timmissallu eqqarsaatigalugit.

Pinngortitamik illersuinerup nalinginnaasumillu ilisimasat atuartitsinermi atuartitsinermilu atortuni ilanngunneqarnissaat pingaartuummat ataatsimiititaliap erseqqissassavaa.

Nunatsinni innuttat ikittuunerat, aningaasatigut atorsinnaasat annertunnginnerat illuatungaatigulli nunap illersugassap isorartoorsuunera pissutigalugu siunnersuummut tunngatillugu iliuuseqarfissat tulleriiaariffigineqarnissaat pingaaruteqarpoq. (Isorartussusaa Skagenimit Afrikap avannaata tungaanut isorartussuseqarluni).

Illersuineq pillugu maleruagassat ilaasa kommuninit aqutsivigineqarsinnaanerannik siunnersuummi periarfissat ataatsimiititaliamit pissanganartutut igisineqarput, ataatsimiititaliallu kommunit kaammattussavai periarfissaq taanna eqqumaffiginiaqqullugu. Sumiiffinni nakkutilliinerup akisussaanerullu annertusineqarnerat illersuineq pillugu maleruagassanut tunngatillugu akisussaassuseqarnerulernissamut kajumissaataasinnaavoq. Immikkoortumik aalajangersimasumik isumaginninneq kommunimit tiguneqarpat kommunimi aqutsinerup aningaasatigut tapersiivigineqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Siunnersuummut atatillugu iliuuseqarfissat tulleriiariffigineqarnissaannik kiisalu uumasut nungutaanissamik ulorianartorsiortinneqartut ulorianartorsiortinneqarsinnaasullu isiginiarneqarnerunissaannik Naalakkersuisut oqariartuutaat ataatsimiititaliap tapersiinnassavai.

Aningaasatigut kinguneqaatissat
Piniarnermi nakkutilliisoqarnermik aaqqissuussinerup patajaallisaavigineqarnissaanik pisariaqartitsineq siullermeerinninnermi arlalinnit erseqqissaatigineqartoq ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Aaqqissuussinerup patajaallisaavigineqarnissaa pisariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik illersornissamut pisussaaffeqarneq pillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat oqaaseqaataat innersuussutigissallugit aammalu tikkuassallugu aaqqissuussinerujumaartumi piniarnermut nakkutilliisoqarnermik aaqqissuussinerup, nunamik eqqissisimatitamik nakkutilliinerup illersuinerlu pillugu siunnersuut naapertorlugu nakkutilliinermik suliassat allat ilanngunneqarsinnaanerat misissuiffigineqartariaqartoq.

Ataatsimiititaliap ilimagaa pinngortitamik illersuinerup patajaallisaavigineqarnissaanik Naalakkersuisut anguniagaat Naalakkersuisunit ukiuni aggersuni aningaanut inatsisit aqqutigalugit tapersiivigineqartarumaartut.

Pinngortitamut avatangiisinullu tunngasutigut Danskit Naalagaaffiannik pitsaasumik suleqateqarnerup aalajangiusimaneqarlunilu anertusarneqarnissaanik Naalakkersuisut ataatsimiititaliamit kaammattorneqassapput, immikkoortumilu pineqartumi suliassat pisussaaffiillu, tassunga ilanngullugit nunat tamalaat isumaqatigiissutaat aallaavigalugit pisussaaffiit, Namminersornerullutik Oqartussanit isumagineqarsinnaaqqullugit Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfiup amerlanerusunik aningaasaliiffigineqarnissaa sakkortuumik kaammattuutigineqassaaaq. Tamatumunnga atatillugu eqqumaffigineqartariaqarpoq avatangiisinut pinngortitamullu tunngasumik nunat akornanni isumaqatigiissutit arlallit Namminersornerullutik Oqartussat immikkoortumik pineqartumik tigusinngikkallarmatali atuutilersinneqarsimammata, taamaaliornermilu nunat akornanni isumaqatigiissutit sukumiisumik malinneqarnissaannik qulakkeerinninnissamut Namminersornerullutik Oqartussat tigusineranni tassunga naapertuuttumik taartisitinneqarsimanngillat.

Ataatsimiititaliap 2004-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutikkut siunnersuummut tunngatillugu immikkut aningaasaliisoqarsimannginnera maluginiarpaa, tassungalu ilanngullugu ilaatigut avatangiisit pinngortitarlu pillugit naammagittaalliuuteqartarfittut nævnimut aningaasartuutit.

Pinngortitap illersorneqarnissaanut tunngatillugu suliap ingerlaqqinnissa pillugu Naalakkersuisunik suleqateqarnissaq ataatsimiititaliap qilanaaraa.

Taama oqaaseqarluni siunnersuutip ilusiligaanermigut allanngortinneqarani akuersissutigineqarnissaa inassutigalugu ataatsimiititaliap isumaqatigiittup siunnersuut Inatsisartunit aappassaaniisassanngortippaa.

 

	Aqqaluk Lynge, Siulittaasoq
Ruth Heilmann		Jens Napaattooq
Jakob Sivertsen		Marie Fleischer