Oqaaseqaatit nalinginnaasut

Allannguutissatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq EU-p Kalaallit Nunaatalu aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaat, Isumaqatigiissummut Ilaliussaq 4, pillugu piffissap isumaqatigiissuteqarfiup qiteqqunnerani illuatungeriit nalilersuinerat tunngavigalugu.

Illuatungeriit piffissap isumaqatigiissusiorfiusup qiteqqunnerani nalilersuinerminni Isumaqatigiissummut Ilaliussamut 4-mut, "Athen-imi Isumaqatigiissummut Ilaliussatut" taaneqartoq, ilassutissaq isumaqatigiissutigaat. "Athen-imi Isumaqatigiissummut Ilaliussami" ilaatigut aalajangersarneqarpoq EU 2004-miit 2006 Isumaqatigiissummut Ilaliussap 4-p atorunnaarfissaa ilanngullugu Kalaallit Nunaata Kitaani raajartassanit katillugit 4.000 tonsit pisarisinnaassagai.

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut kattuffii tamassumunnga atatillugu isumaqarput, EU-p Kalaallit Nunaata Kitaani raajartassinneqarnera "pigilivillugit" pisinnaatitaaffimminnik piiaaffiginninnerusoq, tassa inatsimmi § 5 imm. 3-mi aalajangersakkatut allaqqammat "Kalaallit Nunaata Kitaani raajanut TAC –ip agguaanneqarnerani sinerissamut qanittumi aalisariutinut 43 %-i avataasiortunullu 57 % tunniunneqartassaaq".

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut kattuffiisa pingaarluinnartutut isigaat aalajangersakkani maannakkut atuuttuni oqaaseq "TAC" atorneqarmat. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut innersuussutigaat oqariartaatsip "TAC"-ip qanoq paasineqarnissaa pillugu inatsisip § 4, imm. 1-iani imatut allaqqasoqarmat "imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisakkanut aalajangersimasunut ukiumut akuerisaasumik pisarineqarsinnaasut katillutik amerlassusiat". Tamanna tunngavigalugu aalisarnermik inuussutissarsiortut kattuffii naliliipput, "Athen-imi Isumaqatigiissummut Ilaliussami" isumaqatigiissutaasoq EU Kalaallit Nunaata Kitaani raajanik 4.000 tonsinik pisassinneqarnissaa § 5, imm. 3-mi aalajangersagaq tunngavigalugu inissaqartinneqanngitsoq.

Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuumminni uani pingaartippaat § 5, imm. 3-mi oqaaseq "TAC" imaattussaanikuugaluartoq kalaallit aalisariutannut TAC-mit pisassiissutit, tassa aalisariutinut Kalaallit Nunaanneersunut pisassiissutit.

Isumagineqanngisaannarnikuuvoq Kalaallit Nunaata Kitaani raajaniarneq kalaallit aalisariutaasa kisimik ingerlatissagaat. § 5, imm. 3 aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaasa allannguutaattut Inatsisartut inatsisaatigut nr. 5-ikkut 21. maj 2002-meersukkut ilanngunneqarpoq. § 5, imm. 3-mut nalinginnaasumik oqaaseqaatini oqaatsit "Kalaallit Nunaata Kitaani TAC" aamma "Kalaallit Nunaata Kitaani raajanik pisassiissutit" assigiimmik atorneqarput. Naleqqutinngitsutut isigineqartariaqarpoq aalajangersakkami oqaaseq "TAC" atorneqarmat oqaaseq "pisassiissutit" atorneqarani.

Oqaaseqaatini Inatsisartulluunniit isumaqatigiinniarneranni ersinngilaq isumaasimasoq Kalaallit Nunaata Kitaani kalaallit raajarniutaat kisimik raajarniassasut.

Kitaani raajartassaniit Naalakkersuisut EU-mut pisassiinissaannut aalisarnermut inatsit piffissami sivisuumi periarfissiinikuuvoq. Tamassumunnga pisinnaatitsissut ilaatigut aalisarneq pillugu inatsimmi § 7-imi maannakkut atuuttumi takuneqarsinnaavoq. EU-mut isumaqatigiissummut ilassummi, 1. januar 2001-imiit atuuttumi, kitaani raajartassaniit EU-p pisassinneqarsinnaanera aamma periarfissaavoq. Periarfissaq tamanna atuuppoq, aalisarneq pillugu inatsisip § 5, imm. 3-at 1. juni 2002 atuutilermat.

Taamaalilluni EU-mut isumaqatigiissut pillugu piffissap qiteqqunnerani isumaqatiginninniarnermut atatillugu Naalakkersuisut aalisarneq pillugu inatsit ataatsimut isigalugu § 5, imm. 3-mi aalajangersagaq paasiniarpaat, tassanilu aamma § 5 tamaat ataatsimut isiginiarlugu.

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut naliliipput "Athen-imi Isumaqatigiissummut Ilaliussami" EU-p Kalaallit Nunaata Kitaani raajanik 4.000 tonsinik pisassinneqarnissaanik aalajangersagaq, aalisarneq pillugu inatsimmi § 5, imm. 3-mi aalajangersakkamut tamakkiisumik naleqquttoq.

Taamaammat inatsimmi § 5, imm. 3-p allanngortinnera aalisarneq pillugu inatsisip oqaasertaata naleqqussarneqarnissaanut Naalakkersuisut kissaateqarneratut taamaallaat isigineqassaaq.

 

Inatsisip aningaasatigut allaffissornikkullu kingunissaa

Siunnersuut landskarsimut aningaasartuuteqarnerulernermik imaluunniit allaffissornerulernermik kinguneqarnissaa ilimagineqanngilaq.

 

Tusarniaaneq

Siunnersuut Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortanut, APK-mut, KNAPK-mut Royal Greenland A/S-imullu marloriarluni allakkatigut tusarniaassutigineqarpoq. Tamassuma saniatigut siunnersuut Politimestereqarfimmut tusarniaassutigineqarpoq.

APK KNAPK-lu oqaaseqaateqarput aalisarneq pillugu inatsisip § 5, imm. 3-anik Naalakkersuisut inatsiseqarnikkut naliliinerat paasinninnerallu tunngaviusumik isumaqatiginagu. Taamaalilluni APK KNAPK-lu isumaqanngillat § 5, imm. 3-p qanoq paasineqarnissaa sutigulluunniit nalornissutaasinnaanngitsoq. Tamanna tunngavigalugu kattuffiit taakku marluk naliliipput, allannguutissatut siunnersuut aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut taarsiiffigeqqunissamik piumasaqaateqarsinnaanerannut sunniuteqarnavianngitsoq.

Siunnersuutip marloriarluni tusarniaassutigineqarnera pisariaqarsimavoq, aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut kattuffiisa APK-ip KNAPK-lu uparuarmassuk aalisarneq pillugu inatsimmut allannguutissatut siunnersuummi siullermi nalinginnaasumik oqaaseqaatini aalisarneq pillugu inatsimmi § 5, imm. 3-imik Naalakkersuisut paasinninnerat inatsiseqarnikkullu naliliinerat naammattumik nassuiarneqanngitsoq. Taakku maannakkut allannguutissatut siunnersuummi ilanngunneqarput.

Naggasiullugu inatsisitigut allaffeqarfiup inatsisissamut siunnersuut misissorpaa. Misissuinerup kingunerisaanik pisariaqartillugu allannguisoqarsimavoq.

 

 

Allannguutissatut siunnersuummi immikkoortunut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

 

§ 1, nr. 1-imut.

Aalajangersakkap imarisaa allanngortinniarneqanngilaq, kisiannili oqaasertaanik erseqqissaaneruinnarluni, taamaalilluni oqaaseq "TAC" maannakkut "Pisassiissutit"-mik taarserneqarluni.