Uumasunik illersuineq pillugu inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut nassuiaatit
Nassuiaatit nalinginnaasut
Tunuliaqutaa
Inatsit manna uumasunik illersuinermut, qimmiuteqarnermut il.il. akisussaanermik Namminersornerullutik Oqartussat tigusinerannut atatillugu maleruagassianut atuutilersinneqartunut ilaavoq. Inatsisikkut siunertarineqarpoq periaatsit akuerisaasut ilisimatuussutsikkullu ilisimalikkat naapertorlugit maleruagassianik aalajangersaanikkut tamanut tunngatillugu uumasut inuiaqatigiinni inissisimanerisa pitsaanerulersinneqarnissaasa qularnaarneqarnissaat. Tamatuma peqatigisaanik uumasunik illersuineq pillugu maleruagassiatut aalajangersakkat sunniutigisaasa inuiaqatigiinnut ajoqutaannginnissaat qularnaarneqassaaq. Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni uumasunik illersuineq pillugu inatsisivimmik peqarsimanngilaq, tamanna maannamut maleruagassaqartitaasimammat ilaatigut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmik nalunaarutip 4. juni 1986-imeersup § 65-iatigut, taanna uumasunut tamanut atuuttoq, ilaatigullu Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumi qimmit qitsuillu pineqarnerat pillugu kapitali 5-imi, niuerutiginninneq il.il. pillugit kapitali 8-mi aamma nakkutilliineq uparuaanerlu pillugit kapitali 9-mi aalajangersakkatigut. Inatsimmi kingullertut taaneqartumi uumasunik illersuineq pillugu aalajangersakkani taamaallaat qimmit qitsuillu pineqarput. Kiisalu savaateqarneq hestiuteqarnerlu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni, nr. 25, 25. juni 2001-imeersumi aalajangersagaqarpoq uumasunik illersuinermik siunertaqartunik. Tamatumani pineqarput nerukkaatissaateqarnissaq aammalu savanik hestinillu nerukkaasarnermut piumasaqaatit aammalu nersutit inaasa aaqqissuunneqarnissaannut piumasaqaatit, matumanittaaq savat hestillu inissaqarnissaannut piumasaqaatit.
Uumasunik illersuinermi oqartussaaneq Qimmit uumasunillu illersuineq pillugit Kalaallit Nunaannut inatsisikkut Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarpoq. Inatsit taanna 1. januar 1999-imi atuutilersinneqarpoq.
Nunat arlallit assigiinngitsutigut suleqatigisartakkavut uumasunik illersuineq pillugu inatsisitigut aalajangersagaqarput, Europami nunat amerlanerit ukiuni kingullerni 100-ngajanni aalajangersagaqarput, oqaatigineqarsinnaavoq Danmarkip uumasunik illersuineq pillugu inatsisaat siulleq, inatsit nr. 152, 17. maj 1916-imeersuummat.
Nunanut tamalaanut tunngatillugu uumasunik illersuinermik soqutiginninneq ukiuni qulikkuutaani kingullerni annertusiartorsimavoq, suliassaqarfimmilu tassani inatsiseqartitsinikkut arlalinnik iliuuseqartoqartarsimalluni. Nunani tamalaani uumasunik illersuineq pillugu inatsiseqartitsinermi assersuutitut taaneqarsinnaavoq nunani tamalaani uumasut assartorneqarneranni Europarådip uumasut illersorneqartarnissaat pillugu isumaqatigiissutaat, uumasuuteqarnissaq siunertaralugu uumasut illersorneqarnissaat, uumasut toqoragassat pillugit illersuinissaq uumasuutillu qujagisat illersorneqartarnissaat. Isumaqatigiissutip killiliussaqarfiisa iluanni inassuteqaatinik arlalinnik suliaqartoqarsimavoq, ilaatigut savat pillugit inassuteqaatinik.
Siunnersuutip imarisaa
Inatsit uumasunut tamanut, aamma nujuartuusunut, atuuppoq. Inatsisip pingaarnertut siunertaraa uumasut ataasiakkaartutut illersorneqarnissaat, uumasunilli uumasoqatigiiusutut paasillugit illersuineq pissaaq pinngortitamik illersuineq pillugu inatsimmi aalajangersakkatigut. Inatsit imaqarpoq aalajangersakkanik aalajangersimalluinnartunik siullertut pingaarnertullu naalliutsitaanissap paarinerlugaanissallu pitsaaliorneqarnissaannik siunertaqartunik, kisianni inatsit sinaakkusiussatut isigisariaqarpoq uumasut illersorneqarnissaannut maleruagassanik allaffissornikkut Naalakkersuisut aalajangersaanissaannut piginnaatitsissutaasoq. Tamanna uumasunik illersuinermi mianerisassat pitsaanerusumik isumagineqarnissaasa periarfissinneqarnissaata kissaatigineqarneranut takussutissaavoq, tamannalu inatsisissatut siunnersuutikkut isumagineqarpoq, tassa uumasunik illersuinermik suliassaqarfimmi pissusiviusut ilisimatuussutsikkullu paasisat nutaat uumasut ilorrisimaarnissaannut pingaaruteqartut naapertorlugit maleruagassiat ingerlaavartumik naleqqussarneqarsinnaanerat periarfissinneqarmat. Taamaatumik uumasut naalliutsinneqarnissamut isumannaariffigineqarnerat kisimi siunertarineqanngilaq aammali uumasut pisariaqartitaat assigiinngitsut mianeralugit inatsit malillugu maleruagassianik aalajangersaasoqarsinnaalerpoq.
Inatsip akuersissutigineqarnerani maanna aallaaniariaatsinik piniariaatsinillu allannguisoqarnavianngilaq, tamatumani suliassaqarfimmi Naalakkersuisut nalunaarusiornermi malittarisassanik nutaanik aalajangersagaliornissaat piumasaqaataassaaq.
Inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerani uumasunik illersuinermik suliassaqarfiup pisariaqanngitsumik allaffissorfiunerujussuanik kinguneqartussat maleruagassiat ilanngunnaveersaarneqarsimapput, aammattaaq kissaatigineqarsimanngilaq uumasunik illersuinermut naapertuutinngitsunik pisortanut imaluunniit innuttaasunut aningaasartuuteqalersitsisinnaasunik siunnersuutinik saqqummiussinissaq.
Tusarniaaneq
Siunnersuut 22. juli 2002-mi tusarniaassutigineqarpoq 1. oktober 2002-mi akissuteqaateqarnissamut killiliiffigalugu.
Siunnersuummut ukunannga oqaaseqaateqartoqanngilaq: Peqqinnissaqarfimmik Nakkutilliisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat aamma Kangilinnguani aalisarnermut piniarnermullu nakkutilliisoq.
Peqqissutsimut Pisortaqarfik uumasut nakorsaasarnermut ilisimatusarnermi akuutinneqartarnissaat pillugu apeqquteqarpoq. Siunissami taamaattoqalernissaanik pisariaqartitsisoqalissappat, suliassaqarfik tamanna uumasunik misileraanermik inatsimmi aalajangersarneqarsinnaalissaaq, soorlu ilaatigut Danmarkimi taamaattoqartoq.
Pinngortitaleriffik bioteknologi pillugu immikkoortumut oqaaseqaateqarpoq. Uumasunik illersuineq pillugu inatsisissatut siunnersuummut § 12-imut oqaaseqaatini bioteknologiip qanoq paasineqarnissaa nassuiaatigineqarpoq, teknikkillu taakkua illersorneqarsinnaasumik pisuni suni atorneqarnissaat paasineqassanersoq.
Aalisarnermut, Piniarnermut, Aallaaniarnermut Nunaqarfinnullu Pisortaqarfiup Inatsisartut inatsisaanni uumasut tamat pineqarnersut apeqqutigaa, tamannalu Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup nersutit nappaataannut immikkoortoqarfiata 30. juni 2003-mi allakkamini uppernarsarpaa. Aalisarnermut, Piniarnermut, Aallaaniarnermut Nunaqarfinnullu Pisortaqarfiup ilisimatitsissutigaa, uumasunik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi § 9-mi aamma § 14, imm. 2-mi aammalu piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsimmi nr. 12-imi, 29. oktober 1999-imeersumi § 8-mi aamma § 11-mi assigiissunik allassimasoqartoq.
Kalaallit Nunaanni Politimesteri inatsisissatut siunnersuutip imarisaanut oqaaseqaateqanngilaq, oqaaserli "pillaaneq" eqqortumik oqaasertaligaanngilaq, oqaasermi taanna kalaallit pinerluttaalisitsinermut inatsisaani atorneqanngimmat. Oqaasertaliunneqartoq uumasunik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut missingiutaanni kingullermi allannguuteqartinneqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffianniit qimmit qimuttut tuloriaajarneqartarnissaannik inerteqquteqalersinnaaneq apeqqutigineqarpoq. Qimmiuteqarneq pillugu Landsrådip ileqqoreqqusaa 22. juni 1957-imeersumi Landsrådip ileqqoreqqusaani 4. marts 1959-imi allannguuteqartinneqartumi paragraffit 6 aamma 7 naapertorlugit inuit kiineqarujussuarnermikkut ajoqusitsaaliorniarlugit ukiuni arlalinni qimmit qimuttut tamarmik tuloriaajarneqartarnissaannut piumasaqaateqartoqartarsimavoq. Taamatulli periaaseqarneq pisuni arlalinni qimminut peqqinnissamut tunngassuteqartuni kigutikkut allerukkullu aseruuttoorujussuarnermik kinguneqarsinnaavoq, taamaattumik uumasunik illersuinermut tunngatillugu tamanna eqqarsarialersitsivoq. Taamaattumik tuloriaajaasarnermut taarsiullugu periaatsinik allanik ujartuinissaq misissorneqartariaqarpoq. Siornatigut Namminersornerullutik Oqartussat nersutit nappaataannut immikkoortoqarfiata Peqqinnissaqarfimmik Nakkutilliisoqarfik peqqusimavaa tuloriaasarnerup unitsinneqarsinnaanera pillugu oqaaseqaateqaqqullugu. Peqqinnissaqarfimmik nakkutilliisup 17. august 1995-imi allakkamini tuloriaajaasarunnaarsinnaanissaq pillugu nangaarpalunnini erseqqissaatigaa, imaattunimmi allagaqarami: "Qimmit qimuttut tuloriaajartarnissaasa ingerlaannarnissaa naammaginartuutippara, tamannami inuit inuunerannik annaassisinnaalluarmat kiisalu qimmit kiisinerisa kingunerannik ikilersitsisarnernik ikilisitsisinnaammat. Isumaqanngilangali, tuloriaajaasarneq kisimi pineqartariaqanngimmat, tuloriaajaanermi qimmit kiisinerisa kingunerannik ikilersitsisarnernik ikilisitsinissamut maleruagassat ataatsimoortut ilaattut isigisariaqarluni, qimmit pitussimasarnissaat pillugu maleruagassanik kiisalu qimmink qimuttuuteqarnermut atatillugu pinaveersaartitsineq pillugu innuttaasunut ilisimatitsisarnissamut. Naggataatigut erseqqissaatigissavara, isumaga malillugu tamatumunngattaaq atatillugu uumasut pillugit ileqqorissaarnissap annertusineqarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Tamatumani tulriaajaasarneq erseqqissumik pineqarpoq illersorneqarsinnaasumik periuseqarluni ingerlanneqartariaqartoq, qimmiutillilli namminneq qimmiminnik qimuttunik paarsisarnerisa pitsaanerulersinneqarnissaat pisariaqarpoq".
Naalakkersuisut Allattoqarfiata akissummini erseqqissaatigaa, Kujataani savaatillit savaaraatimik namminneerlutik kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqartarnissaannut suli periarfissaqarnissartik kissaatigigigaat, maannami sumiiffimmi nersutit nakorsaqarnera eqqarsaatigalugu suliap tamassuma nersutit nakorsaannik isumagineqartarnissaa periarfissaqanngimmat. Inatsisissatut siunnersuummi § 16, nr. 1-imi aamma nr. 2-mi allassimasutut, Naalakkersuisut pilattaanissamut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilaalluni kinguaassiorsinnaajunnarsitsinernik, pilattaanerillu ilaat taamaallaat nersutit nakorsaannit allanilluunniit ilinniagalinnit suliarineqarsinnaasassasut. Tamatumani ilaatigut savaatillit eqqarsaatigineqarput namminneq nersutaatimik kinguaassiorsinnaajunnaarsittarnerannik misilittagaqartunik taamaaliortarnissaminnillu nangitsiinnarsinnaasunik. Kingorna inunnut siunissami taamatut pilattaasarnissamut akuersissutinik pissarserusuttunut piumasaqaasiortoqartarsinnaassaaq.
Inatsisileriffik, Naalakkersuisut Allattoqarfiat, oqaaseqaatinik arlalinnik saqqummiussaqarpoq, ilaatigut naqinneqarnerani ilusilerneqarneranut, ilaatigut paragraffinut ataasiakkaanut ilaatigullu inatsisissatut missingiummut oqaaseqaatinik. Oqaaseqaatit taakkua ilanngunniarneqarsimapput. Maanna erseqqilluinnalerpoq inatsisip siunertaata pingaarnersarigaa uumasut illersorneqarnissaat, siunnersuutip Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup siuarsarneqarnissaanik siunertaqartariaqaraluarnera ilanngunneqarsimanngilaq. Uumasunik illersuineq pillugu siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinissamut siunnersuut peerneqarsimavoq, inatsisileriffiummi erseqqissaatigimmagu, naalakkersuisut qanoq ilisukkulluunniit siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisinnaasut, naalakkersuisut taamaattunik pilersitsisoqarnissaa pingaaruteqartutut nalilerpassuk.
Aningaasatigut allaffissornikkullu sunniutissat
Inatsisissatut siunnersuut maannatut iluseqarluni aningaasartuutit eqqarsaatigalugit sunniuteqaataanavianngilaq, nakkutilliineq Naalakkersuisunit peqqussutaasoq Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Pisortaqarfiup ataani inissisimasumi Namminersornerullutik Oqartussat nersutit nappaataannut immikkortaqarfimmi uumasut nakorsaannit ingerlanneqartussaammat, aamma ilisimatitsissutigineqarpoq ukiuni aggersuni aningaasatigut aamma/imaluunniit inuttaqartitsinikkut nukissanik uumasut nappaataannut immikkoortortaqarfimmut nuussisoqarnavianngitsoq.
Siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit
§ 1-imut
Aalajangersagaq inatsisip siunertaanik erseqqissaataavoq, soorlu tamanna nassuiaatini nalinginnaasuni aamma atuarneqarsinnaasoq. Aalajangersakkat Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaannut nr. 18-imut, 30. oktober 1998-imeersumut assingusuupput, maannali uumasunut tamanut tunngatinneqalerlutik. Aalajangersakkat ilanngunneqarput ileqqorissaarnissaq uumasunillu illersuinissamut tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit uumasuutit illersorneqarsinnaasumik passunneqartarnissaat pillugu. Ilusilersorneqarnera nunani killerni allani aalajangersakkanut naapertuuppoq.
Oqariaatsit naalliutsitsineq, anniaateqarneq ersiortitsinerlu timikkut allatigullu sunniisarnermut, uumasut nalaassinnaasaannut tunngassuteqarput. Oqariaatsimi kingunipiloqartitsisumik ajoqusernermi illersuineq anniaateqalernerinnarmut tunnganngilaq. Tamatumani nersutip kingunipiloqartitsisumik ajoqutissarsinissaa pineqarpoq. Taamatuttaaq nersutip sapinngisamik annertuumik akornusersunnginnissaa illersorneqassaaq. Kingunipiloqartitsisumik ajoqutissarsisitsinnginnissamik piumasaqaat assersuutigalugu tassaavoq siutikkut nalunaaqutsiinermi (ilaatigut savaaqqanik) ajoqutissarsisitsinerit, perlerornermut kapuinermi ujalutigut aseruuttoornerit aammalu aalajangersakkat atuuffiinut ilaatinneqanngitsumik aassiuinerit ataasiakkaat. Oqaaseq "sapinngisamik" ilaatinneqarpoq nassuerutigisariaqarmat pisuni tamani uumasup anniaateqarnissaa il.il. pinngitsoorneqarsinnaasassanngimmat.
§ 2-mut
Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq inatsimmi uumasut suulluunnit nunamiikkalluarpata aalisarnermilu imartamiikkaluarpataluunniit pineqartut. Taamaattumik inatsisip atuuffii tassaapput uumasut suna siunertaralugu uumasuutigineqarnerat apeqqutaatinnagu inunnit uumasuutigineqartut uumasullu pinngortitami uumasuusut.
§ 3-mut
Aalajangersagaq Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumiit nuussaavoq uumasunulli tamanut atuutsinneqalerluni. Pineqarput kikkulluunniit uumasuuteqartut, nunalerinermik siunertaqarpat, uumasut suliaqartitat pineqarpata, nuannaralugit uumasuutit pineqarpata, allatulluunniit uumasuuteqarneq pineqarpat. Nunalerinermi siunertat ima paasineqassaaq nerisassanik piliornissaq, meqqunik, amminik imaluunniit amminik meqqui atasunik nioqqutissiornissaq siunertaralugit uumasuuteqarneq, nunalerinermiluunniit allatut atorneqartut pineqarpata. Uumasunut suliaqartitanut assersuutitut taaneqarsinnaapput qimmit qimuttut sulinermullu atatillugu qimmiutit.
Erseqqissumik oqaatigineqarpoq uumasut immikkut pisariaqartitaat naapertorlugit pineqassasut. Naliliinermi mianerineqassapput uumasup suunera, qanoq ineritsigisimanera, uumasuutiginneriaatsimut atukkaminut qanoq naleqqussartigisimanera nujuissusialu. Oqaatsit "periaatsit akuerisaasut ilisimatuussutsikkullu ilisimalikkat" malugineqassapput, taakkunuuna qularnaarneqarpoq assersuutigalugu qimmit qimuttut ukiuni untritilikkuutaani Kalaallit Nunaanni atugaaneranni paasisimalikkat qimmit paarineqarnissaanni najoqqutaalluarsinnaaneri. Tamanna aamma isumaqarpoq paasisimalikkat nutaat naapertorlugit peqqissaartumik isumaginninnissamut piumasaqaatit allanngortinneqarsinnaanerannik. Isumaginnittussaatitaaneruttaaq ilagaa nuunnerni assigisaannilu § 3-mi uumasut ilaatinneqartut qimaannarneqartannginnissaat. Tamanna nuannaralugu uumasuutinut pingaaruteqarluinnarpoq. Qanorluunniit aalajangersakkami toqqaannartumik erseqqissaatigineqanngikkaluarpalluunniit, peqqissaartumik isumaginninnissamut piumasaqaatit isumaqarput, kinaluunniit uumasunik paaqqutarinnittoq uumasumik akulikitsumik nakkutiginninnissamut. Qanoq nakkutiginnitsiginissaq aalajangersakkami erseqqissaatigineqanngilaq. Tamatumani apeqqutaasariaqarpoq uumasup suussusia, utoqqaassusia qanoq issusia il.il., uumasunillu piginnittup ataasiakkaap uumasutimi peqqissaartumik isumaginissaanut qanoq sivisutigisumik pisariaqartitsinersoq. Peqqissaartumik isumaginninnissamut piumasaqaatit aammattaaq nappaatinut illersuinissamut katsorsaanissamullu atuupput.
§ 4-imut
Oqaatsimi illu paasineqassaaq illup ilusilersugaanera, matumanittaaq iigai, qilaava qalialu. Oqaatsimi ini paasineqassaaq sumiiffik uumasup uumasulluunniit uninngaffigisaat, assersuutigalugit talusat nersutit inaat imaluunniit ungalusaq. Oqaatsimi nunaminertat paasineqassaaq sumiiffiit allat uumasuuteqarfiusut assersuutigalugu illumiunngitsoq imaluunniit ungaluliukkat nersutaasiviit. Illut ilusiligaaneranni pineqartunut ilaapput assersuutigalugit pequsersuutit, silaannarissarfiit nerukkaaviillu.
Uumasut nikerarnissaminnut pisariaqartitaat assigiinngillat, naliliinermilu immikkut pingaartinneqartariaqarput uumasup pissusilersornissaminut pisariaqartitai.
Panertumi nalaffissaqarnissaannik aalajangersagaq Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumiit nuussaavoq uumasunulli tamanut atuutsinneqalerluni. Inatsisartut inatsisaanni aalajangersagaq ilanngunneqarsimavoq qimmit qimuttut pineqarnissaat siunertaralugu, tassa ilisimaneqarmat upernaat tamaasa qimmiliviit ilaat taserannguuttartut.
§ 5-imut
Ullut tamaasa nakkutilliisoqarnissaanik aalajangersagaq Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumiit nuussaavoq uumasunulli tamanut atuutsinneqalerluni. Uumasut peqqissaartumik isumagineqarnissaannik piumasaqaatip, tak. § 4, aamma nassataraa uumasut akuttunngitsumik alakkarneqartarnissaat qularnaarniarlugu pisariaqartitaat naammassineqarnersut, matumanittaaq napparsimanersut ajoqusersimanersulluunniit paasiniarlugu, pineqarportaaq qimmilivimmi qimmit kalunnerisa ilaruttoorsinnaanerat, qimmit pituussaartoorsimasinnaanerat il.il. Qanoq nakkutilliitigisoqarnissaanut aalajangiisuusariaqarput uumasup suunera, utoqqaassusia qanorlu innera il.il., taamaattumik pisut ilaanni ullormut ataasiaannarani nakkutilliinissaq pisariaqartarsinnaavoq. Imm. 2-mi pineqanngillat qimmit aasaanerani qeqertaniitinneqartartut. Nassuerutigisariaqarporli pisut ilaanni ullormut nakkutilliinissaq ajornakusoorsinnaammat, assersuutitut taaneqarsinnaavoq savanik nakkutilliineq, taakku aasaanerani nunami nammineersinneqartarmata. Taakkuli akuttunngitsumik alakkarneqartariaqarput sapinngisamillu pitsaanerpaamik uumasunut nujuartunut illersorneqartariaqarlutik. Oqaatsisigut "sapinngisamik pitsaanerpaamik" takutinniarneqarpoq uumasut nunami nammineersitat uumasunut nujuartunut illersorneqarnissaat tamatigut pisinnaanngimmat. Illersuinermut assersuutitut taaneqarsinnaavoq savaatillit savanik savaaqqanillu nunami namminiilersitsisarmata aatsaat savaaqqat ima imalu pisoqaassuseqaleraangata. Tamanna pisarpoq savaaqqat erniorlaat nattoralinnit saassunneqarnissaat pinaveersimatinniarlugu.
§ 6, imm. 1, nr. 1-imiit 3-mut
Aalajangersakkakkut uumasuuteqarnerit suulluunniit assigiinngitsut pillugit maleruagassanik allaffissornikkut aalajangersaanissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Ineriartornerup tamanna pisariaqalersissappagu inuussutissarsiutigalugu uumasuuteqariaatsit ilaasa ukiumut ikinnerpaamik ataasiarluni uumasut nakorsannit alakkartinneqartarnissaat pillugu, imaluunniit sumiiffinni piginnittup imaluunniit uumasunik nakkutilliisup najugaqarfiginngisanni uumasuuteqarneq pillugu, maleruagassanik aalajangersaanissaq pisariaqalersinnaavoq, tak. imm. 1, nr. 1 aamma 2. Imm. 1, nr. 3-kkut uumasut init sumiiffii, matumanittaaq inissaqarnissaat pillugu pequsersuutillu pillugit §§-ni 4 aamma 5-imi taaneqanngitsut pillugit erseqqinnerusunik maleruagassanik aalajangersaanissaq periarfissinneqarpoq. Aalajangersakkakkut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput piumasaqaatinik taamaattunik allaffissornikkut aalajangersaanissamut, ingerlatsisarnermili nalinginnaasumi ileqqorineqarpoq, soqutigisaqaqatigiit sinniisuutitalluunniit maleruagassanut nutaanut attuumassuteqartut tusarniaaffigineqarnissaat.
§ 6, imm. 1, nr. 4-mut
Ukiuni kingullerni nalinginnaaleriartorsimavoq nuannaralugu uumasuutinit nalinginnaasunit allaanerusunik inuit namminneq uumasuuteqartarnerat, matumani pineqarlutik uumasut nunanit allaneersut imaluunniit uumasut nujuartut, soorlu qaasuttut anginerit, taakkununnga ilanngullugit timmissat tigutsisillit, pulateriaarsuit aasiaallu. Aalajangersakkakkut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput uumasut ulorianaateqartut, ersiortitsisinnaasut imaluunniit uumasunik illersuineq eqqarsaatigalugu isumannaatsumik uumasuutigiuminaatsunik pigisaqarnissap inerteqqutigineqarnissaa pillugu maleruagassanik aalajangersaanissamut. Taamaattumik eqqarsaatigineqarsimapput uumasunik illersuinermi mianerisagiaqakkat aamma isumannaallisaanissaq avatangiisillu qisuariaateqarnissaat. Kingullertut taaneqartumut atatillugu uumasut ulorianaateqavissut, assersuutigalugu pulateriaarsuit toqunartullit aammali uumasut nalinginnaanngitsumik isikkoqarnertik imaluunniit uumasunut toqunartortalinnut assingunertik pissutigalugu ersiortitsisinnaasut pigineqarnissaat inerteqqutigineqarsinnaavoq. Piginnaatitsissut taamaangajattoq nunanit arlalinnit atorneqarpoq qimmit saassusseratarsinnasut, soorlu pit bull terrierit aamma tosat pigineqarnissaasa inerteqqutigineqarnerat.
Oqaatigineqassaaq Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumi § 10 naapertorlugu qimmit kiisortut pigineqarnissaat inerteqqutaasoq. Aalajangersakkami tassani saassusseratarsinnaasuunngitsup kiisortuunngikkaluartulluunniit nalaassinerliornikkut kiisortunngorsinnaanera miarinerineqanngilaq. Taamaattumik aalajangersagaq taanna uumasumut ataatsimut uumasoqatigiiunngitsunullu sammisitaavoq.
§ 6 imm. 1, nr. 5-imut
Ungalusani manniliortitsivinni ilisimaneqartuni kukkukuujuteqarneq uumasunik illersuineq eqqarsaatigalugu isumakulunnartuuvoq, tassa periaatsip taassuma kukkukuut pisariaqartitaat arlallit naammassisissinnaanngimmagit, soorlu assersuutigalugit ulluni manniliorsinnaaneq, pujoralatserluni imminut salinneq mitsimaarfeqarsinnaanerlu. Kiisalu kukkukuut inikilliortarput assersuutigalugu sulugissarsinnaanatik. Tamatumunnga takussutissaavoq ungalusani manniliortitsiviit ilisimaneqartut ukiut arlalippassuunngitsut ingerlaneranni EU-mi inerteqqutaalernerat. Pissutsit allat uumasunik illersuinermit pingaaruteqarnerusorineqartut periutsimik taamaattumik atuinissamut tunngavissaasinnaappata pisariaqarsorinarpoq pisuni ataasiakkaani akuersissummik qinnuteqaateqartarnissaa akuersissutillu taamaattup killilimmik tunniunneqartarnissaa.
§ 7-imut
Sungiusaatigalugu aallaariaqattaarneq paasineqassaaq nakernerulerumalluni eqqoriagassanik aalajangersimasunik eqqarnermik sungiusarneq. Tamanna qoorortuumik, aallaammik, illuinnarsuummik assigisaannilluunniit pisinnaavoq. Aallaasersorluni unammissuteqarneq paasineqassaaq, allanik peqateqarluni kia nakernerunera paasiniarlugu eqqoriagassamut aallaariaqattaarneq.
§ 8-mut
Aalajangersakkap siunertaraa uumasut nammineersinnaasuunngitsut pinngortitamut nunalisinneqannginnissaasa qularnaarneqarnissaat. Uumasut nujuillisarneqarsimasut pinngortitamut nunalisinneqarnissaat kissaatigineqarpat Naalakkersuisut akuersissutaatigut qularnaarneqartariaqarpoq nujuillisaariaatsitigut nunalisitseriaatsitigullu uumasup uumaannarnissaminut periarfissaqarnissaa qularnaarneqassasoq. Tamanna aamma atuuppoq uumasunut nujuartunut pinngortitamiit tigoorarneqartunut.
§ 9-mut
Aalajangersagaq maannakkut pisariaqarpallaanngilaq, kisiannili nunani allani nerlernik aammalu nerlerit qeerlutuullu ilaannik akusanik pinngitsaaliilluni nerukkaasoqartarnera (nerisitsisoqartarnera) pissutigalugu aalajangersakkap ilanngunneqarnissaa naleqqutsinneqarsimavoq. Uumasut napparsimasut pisariaqarnera malillugu nerukkarneqartarnissaat, aamma pinngitsaaliinikkuugaluaq, suli qularnaarsimaneqarpoq. Pinngitsaaliilluni nerukkaasoqartarnera paasineqassaaq, uumasut atortulersorluni pinngitsaalillugit nerukkarneqartarnerat, nerukkaatissanik uumasup nammineerluni nerisinnaasai sinnerlugit nerukkaaneq.
§ 10-mut
Aalajangersakkakkut uumasut tigusariniarneqarnerminni assartorneqarnerminnilu pitsaasumik illersorneqarnissaat qularnaarniarlugu maleruagassanik erseqqinnerusunik allaffissornikkut aalajangersaanissamut Naalakkersuisut periarfissinneqarput. Nunani allani paasisimalikkat takutippaat uumasunik assartuineq innuttaasunit arajutsiniarneerukkiartuinnartoq ukiullu ingerlanerini uumasut toqoragassat assartorneqarnerini pissutsit uumasunik illersuineq eqqarsaatigalugu akueriuminaatsut takutinneqartalersimanerat. Uumasut toqoragassat amerlasuunngorlugit akuerineqarsinnaasumik assartorneqartaraluartulluunniit innuttaasut akornanni oqallisaangaatsiartarpoq uumasunillu illersuiniaqatigiit tungaanniit sakkortuumik qisuariaatigineqartarlutik piumasaqaatigalugu maleruagassat sakkortunerit atorneqalernissaat aammalu piffissap assartuinermut atorneqartup sunniuteqarnerusumik nakkutigineqarnissaa pitsaanerpaanissaalu piumasaqaatigineqartarluni. Kalaallit Nunaanni uumasut toqoragassat assartorneqartartut tassaanerupput savaaqqat tuttullu, taamaattumik assartuineq pillugu maleruagassanik taakkununnga sammititanik aalajangersaanissaq pisariaqassaaq. Savat/savaaqqat assartorneqartarnerat pillugu ilisimatuussutsikkut paasisimalikkat amerlapput, tamakkuli nunaannakkut angallassinermik tunngaveqarnerupput, taamaattumik tamatumani maleruagassanik aalajangersaanermi Narsami toqoraavimmut assartuisarnermi paasisimalikkat pioreersut pingaartinneqartariaqarput. Aalajangersakkakkut qimmit qimuttut assartorneqartarnerannut atatillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut aamma periarfissinneqarput.
Uumasunik tigusarinninniarneq pillugu maleruagassanik allaffissornikkut aalajangersaasoqassappat tamakku uumasunut tamanut atuutsinneqarsinnaapput. Assersuutigalugu uumasunik nunalerineq siunertaralugu uumasuutigineqartunik, soorlu savanik tuttunillu, tigusarinninniarneq aammalu uumasut nujuartut, assersuutigalugu umimmaat nuunneqarnissaat nalunaaqutserneqarnissaalluunniit siunertaralugu tigoorarneqartut, pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissaq pisariaqarsinnaavoq.
Atortulersuutit atorneqarnissaasa inerteqqutigineqarnissaannut piginnaatitsissut atorneqassappat aamma tamakku pisiareqqusaarneqarnissat, nioqqutigineqarnissaat nioqqutiginiarneqarnissaalluunniit inerteqqutaasoq aalajangersarneqartariaqarpoq. Tamatumuuna uumasunik illersuinermi mianerisassat inerteqquteqarnermut tunngaviusut sunniuteqarnerpaamik eqquutsinneqarnissaat qularnaarneqarpoq. Assersuutitut taaneqarsinnaapput qimminik sungiusaanermi qungasequtitut atorneqartartut ilaat.
§ 11, imm. 1-imut
Oqaluttuarisaaneq eqqarsaatigalugu bioteknologi tassaavoq tunisassiornermi uumassulinnik atortoqartarsimanera, assersuutigalugu immussualiornermi, alkoholiliornermi akiuussutissiornermi imaluunniit puulukiniit aqajaqqup sanilequtaaniit sukkortunut nakorsaasiornermi atuisarsimaneq. Ullumikkut uumassusillit uumasullu pisinnaasaasa allanngortinneqarnissaat siunertaralugu bioteknologi molekylærbiologiimi ilisimatusarnermut genteknoligiimi geninik ikkussisarnermi atorneqartarpoq. Periutsit taakku ineriartupiloortitsiviupput, paasisimalikkallu takutippaat periutsit taakku ilaat uumasunik illersuineq eqqarsaatigalugu ajornartorsiutinik nassataqartartut. Pingaarnertulli oqaatigisariaqarpoq, bioteknologi iluaqutsiullugu inuit pisariaqartitaat pingaaruteqanngitsut siuarsarniarlugit uumasut artorsaatissinneqarnissaat akuersaarneqarsinnaanngitsoq, assersuutigalugu uumasuniit nerisassiassanik tunisassiornerup pitsaanerulersinneqarnissaani. Taamaattorli bioteknologi uumasunik misileraanermut atatillugu akuersaarneqarsinnaavoq, naak tamanna uumasunut artorsaatissiissagaluartoq, inuit soqutigisaat pingaaruteqarluartut pineqaraangata.
§ 11, imm. 2-mut
Matumuunakkut Naalakkersuisut periutsinik uumasunik illersuineq eqqarsaatigalugu isumakulunnanngitsunik atuinissamut akuersissuteqarsinnaanerat periarfissinneqarpoq.
§ 12-imut
Aalajangersakkap kingunerissavaa erniortitsinerit imaluunniit erniortitseriaatsit uumasunut naalliutsitsisinnaasut ajoqutaarujussuarsinnaasulluunniit pinngitsoortinnissaannut maleruagassanik allaffissornikkut Naalakkersuisut aalajangersaasinnaanerat. Erseqqissarneqarpoq piginnaatitsissut pissusissamisoortumik atortulerluniluunniit erniortitsinermut atuuttoq. Siunertarineqarpoq pisariaqalerpat maleruagassanik aalajangersaasinnaaneq qularnaarniarlugu erniortitseriaatsit uumasunik illersuineq eqqarsaatigalugu ajornartorsiutinik, matumanittaaq assersuutigalugu uumasunik ajornartorsiorujussuarluni erniorsinnaasunik, iloqissertitsisinnaasunik imaluunniit nappaatinut akiuussutissaqarpianngitsunik, takorloorneqareersinnaasunik pinngitsoortitsisinnaasut qularnaarniarlugit.
§ 13-imut
Aalajangersagaq Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumiit nuussaavoq uumasunulli tamanut atuutsinneqalerluni. Uumasunik toqutitsinerup piaarnerpaamik naalliunnanngitsumillu pinissaa pissusissamisoortuusariaqarpoq. Sumiiffiilli ilaanni ileqquusimavoq qimmit nivinngarlugit toqutinneqartarnerat. Periuseq qimitsinikkut toqutitsinermut assinguvoq, isiginnaartuusinnaasunullu nuanniitsuusinnaalluni taamaattumillu uumasut qanoq pineqartariaqarnerannut aalajangersumik periutsinut pingaarnernut assortuuttutut isumaqarfigisariaqarluni. Uumasunik imarmiuunngitsunik ipititsineq uumasup naalliorujussuarneranik ersiortinneqarujussuarneranillu nassataqassasoq naatsorsuutigisariaqarpoq. Taamaattumik aalajangersakkakkut uumasunik sorliugaluartunilluunniit qimitsinikkut nivinngaanikkulluunniit aammalu uumasunik imarmiuunngitsunik ipititsinikkut toqutitsinerit inerteqqutigineqarput. Qassutinik puisinniartarneq Kalaallit Nunaanni ukiuni uuntritilinni ileqquusimavoq. Piniariaaseq taanna sivisunerusumik sivikinnerusumilluunniit kaperlattarfiusuni sikuusartunilu piniartoqarfinni inukitsuni inuuinnarnissamut pingaarutilerujussuuvoq. Natseq qassutinut napitikkaangami ipineq ajorpoq piffissalli ingerlanerani ilisimajunnaartarluni kingornalu toqusarluni. Uumasut uumanermik annersaani immami uumasuusut nunami uumasut immamiinnerannitulli uippallertiginnginnissaat naatsorsuutigisariaqarpoq. Tamatumunnga uppernarsaatissaavoq natsiit qassutinik pisarineqarsimasut puamminnik imarmik immertoorsimanerat siumorneqarsimanngisaannarmat.
§ 13, imm. 2-mut
Imm. 2-mi aalajangersakkakkut toqutitsinissamut maleruagassanik erseqqinnerusunnik, matumanittaaq toqoraanermut atatillugu, allaffissornikkut aalajangersaanissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Toqutitseriaatsit allat, taakku atorneqarneri uumasumut toqutitsinermi pinngitsoorneqarsinnaanngitsumit naalliutsitsinerusinnaasut, inerteqqutigineqarnissaannut killiliivigineqarnissaannulluunniit maleruagassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut aamma piginnaatinneqarput.
§ 14-imut
Paragraffimi oqaaseqatigiit siullerni aalajangersagaq Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumit nuussaavoq uumasunulli tamanut atuutsinneqalerluni. Imm. 1-imi aalajangersagaq Uumasut nakorsaattut ilinniagaqarsimanngitsut uumasut nakorsaasa suliassaannik suliaqartitaasarnerat pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmik Veterinærdirektoratip nalunaarutaani nr. 331, 24. maj 1995-imeersumi uumasunik illersuinermik annertusiinertut isumaqarfigisariaqarpoq. Pilattaalluni passussinerit uumasut nakorsaannit aallaavittut isumagineqassapput, pineqanngillat passussinerit annikinnerusut annikitsuinnarmik anniaataasinnaasut qaangiutilertortussallu, assersuutigalugit neqqarinnerni ammillu ikianut kapuutinik kapuinerit nalunaaqutsersuinerillu aammalu uumasup uumaannarsinnaanissaa pillugu passussinerit kinguartinneqarsinnaanngitsut. Atuarneqarsinnaavoq naalliuutit anniarnerillu sapinngisamik killilerneqassasut. Tamatuma kingunerisaanik ilisimajunnaartitsisoqassaaq ilimagisariaqarpat ilisimajunnaartitsinikkut uumasup naalliunnissaa anniarnissaalu annikinnerulissasut.
§ 15-imut
Aalajangersakkakkut inerteqqutigineqarpoq pilattaanikkut isikkumik allannguinissaq, ilaatigut ileqqorissaarnissaq pillugu ilaatigullu Kalaallit Nunaanni uumasuuteqarnerup uumasut atorneqarsinnaanerannik tunngaveqarnera erseqqissarniarlugu, nutaaliornissaq pillugu isikkumik allannguisoqannginnissaa pinngitsoorniaannarneqanngilaq. Aalajangersakkami pineqartunut ilaapput pamiunik siutillu nuuinik kipisisarneq.
§ 16-imut
Aalajangersakkakkut pilattaanikkut taamaaqataanilluunniit passussinerit, matumanittaaq nr. 1-imi taaneqartut, arlallit pillugit maleruagassanik allaffissornikkut aalajangersaanissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Atortut ilaasa, assersuutigalugu kukiffannik killuinernut, atorneqarnissaasa akuersissutigineqarsinnaanerat pillugu maleruagassanik aalajangersaanissamut piginnaatitsissut periarfissiivoq. Kiisalu nr. 2-mi aalajangersakkakkut Naalakkersuisut periarfissinneqarput passussinerit aalajangersimasut taamaallaat uumasut nakorsaannit imaluunniit sulisunit ilinniagaqarsimasunit allanit isumagineqarnissaasa, kiisalu nr. 3 malillugu pilattaanerit taamaaqataanilluunniit passussinerit aalajangersimasut inerteqqutigineqarnissaasa allaffissornikkut aalajangernissaannut, tamanna passussinernut nr. 1-imi taaneqartunut aamma atuussinnaavoq. Nr. 4-mi aalajangersakkakkut uumasut pilattaanikkut isikkuinik allanngortinneqarsimasunik, tak. § 15-imi nassuiaatit, takutitassiarineqarnissaasa allatulluunniit takusassiarineqarnissaasa inerteqqutigineqarnerannik maleruagassanik allaffissornikkut aalajangersaanissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Passussineq nunami allami inatsisinik unioqqutitsinani pisimasuusinnaavoq, tamannali apeqqutaatinnagu uumasut tamakku takutitassiarineqarnerat il.il. inerteqquteqarnermi siunertarineqartunut akerliussaaq.
§ 17-imut
Aalajangersagaq maannakkorpiaq pisariaqanngilaq ilanngunneqarlunili uumasuusivissuarnik, nunaminertanik uumasuusivinnik taamaaqataannilluunniit pilersitsisinnaanermut atatillugu uumasunik illersuineq isumannaallisaanermullu tunngasut eqqarsaatigalugit ilusiligaanissaasa ingerlanneqarnissaasalu piumasaqaateqarfigereernissaat pingaaruteqartutut isumaqarfigineqarmat. Akuersissummi ilusiligaaneranut ingerlanneqarneranullu piumasaqaatit saniatigut nakkutilliisussanik sulisussanillu ilinniartitsinissaq pillugu piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq kiisalu akuersissummi piumasaqaatinik annertuumik uteqqiattumilluunniit unioqqutitsisoqarnerani akuersissut utertinneqarsinnaalluni.
§ 18-imut
Aalajangersakkap kingunerissavaa uumasut siunertamut taaneqartumut atorneqarsinnaannginnissaat, tamanna uumasunut annertuumik ajoqutaassappat. Tamaattumik illersuineq uumasup anniaateqartitaanissamut, naalliuuteqartitaanissaamut ersiortitaanissamullu illersorneqarnissaanit pingaarneruvoq.
§ 19-imut141
Aalajangersakkami nr. 1-imi suliffeqarfiit taaneqartut ilusiligaanissaat ingerlanneqarnissaallu aammalu nakkutigineqarnissaat pillugit maleruagassanik allaffissornikkut Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Maleruagassanik allaffissornikkut aalajangersaasoqarsimagaluarpalluunniit akuersissummik pigisaqarnissap piumasaqaataanera atatiinnarneqartariaqarpoq. Ilusiligaanissaa pillugu maleruagassani takunnikkiartortut isumannaallisaavigineqarnissaat eqqarsaatigineqartariaqarpoq ingerlanneqarnerallu pillugu maleruagassani nakkutilliineq sulisullu ilinniartitaanissaat pillugu piumasaqaatit ilaasariaqarlutik. Aalajangersakkami nr. 2 malillugu uumasut nujuillisarneqarnissaat, atorneqarnissaat imaluunniit annertuumik akornuserlugit takutitassiarineqarnissaat, tak. § 18, pillugit erseqqissaataasunik maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
§ 20-mut
Aalajangersagaq Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumiit nuussaavoq uumasunulli tamanut atuutsinneqalerluni. Aalajangersakkakkut meeqqat 16 ataallugit ukiullit uumasuuteqarnissaat inerteqqutigineqanngilaq, inersimasulli susassaqartut meeqqat uumasuutaannut akisussaaffilerneqarlutik.
§ 21-mut
Nr. 1-imi aalajangersagaq Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumiit nuussaavoq, taanna malillugu maleruagassat allaffissornikkut aalajangersakkat uumasunut allanut qimmiunngitsunut qitsuunngitsunullu aamma atuuttussanngorlugit. Aalajangersakkakkut uumasut nioqqutigineqarneranni maleruagassanik allaffissornikkut Naalakkersuisut aalajangersaasinnaanerat periarfissinneqarpoq. Aalajangersagaq taanna naapertorlugu maleruagassanik aalajangersaaneq pisinnaavoq assersuutigalugu sananeqaatit imaluunniit uumasunik illersuinermi mianerisassat tunuliaqutaralugit. Oqaatigineqassaaq uumasut nunalerineq siunertaralugu uumasuutigineqartut, tak. imm. 2, pineqartunut ilaanngitsut. Oqaatsini „nunalerineq siunertaralugu" pineqartunut ilaasinnaapput aalisakkanik tukertitsivinni aalisakkat aamma igutsaat tungusunnitsuliortitat.
Nr. 2-mi aalajangersakkakkut qimminut sungiusaaviit, paarinniffiit, naparsimmaviit, tigumminnikkallarfiillu, uumasut suulluunniit pineqaraluarpata, ilusiligaanissaat ingerlanneqarnissaallu pillugit maleruagassanik allaffissornikkut aalajangersaanissamut Naalakkersuisut periarfissinneqarput. Kiisalu suliffiit inuussutissarsiutigalugu allatut uumasunik niuerutiginninnermik ingerlatsisut pineqartunut ilaapput. Maleruagassat aalajangersagaq malillugu suliarineqartut akuersissummik pigisaqarnissamik piumasaqaammik, matumanittaaq taakkunani piumasaqaatinik unioqqutitsisoqarnerani akuersissutip utertinneqarsinnaanera pillugu, ilaqartinneqarsinnaapput. Kiisalu nakkutilliinissaq sulisullu ilinniartinneqarnissaat pillugit piumasaqaatit maleruagassani ilaatinneqarsinnaapput.
§ 22-mut
Aalajangersagaq Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumiit nuussaavoq uumasunulli tamanut atuutsinneqalerluni. Uumasut eqqunngitsumik pineqarnerat pillugu suliassani nakkutilliineq pillugu periusissat taaneqarput, pisunilu ataasiakkaani pissutsimut uumasut nakorsaannit naliliisoqartarnissaa qularnaarneqarluni.
§ 23-mut
Pissutissaatitaasut erseqqinnerusumik taasat tunngavigalugit uumasullu eqqunngitsumik pineqarpata imaluunniit inatsisip § 6-ani nr. 4 malillugu aalajangersakkatut aalajangersarneqartut unioqqutillugit uumasuutigineqarpata politiit akuliutilertornissaminnut periarfissinneqarnerat aalajangersakkakkut qularnaarneqarpoq.
§ 24-mut
Kiisalu periusissat taaneqartut malinneqarnerisigut uumasut pisariaqanngitsumik naalliuuteqassappata erngerluni toqutinneqarsinnaanerat qularnaarneqarpoq.
§ 25-mut
Pisuni peqqusissutigineqarsimasup tamatuma eqqartuussisunut suliassanngortinneqartarnissaanut periaasissat pineqarput.
§ 26-mut
Aalajangersakkap qularnaarpaa politiit eqqartuussisut akuersiseqqaanngikkaluarlugit pisariaqarfia naapertorlugu inatsisip aalajangersagaasa malinneqarnissaat qularnaarniarlugu nakkutilliinissamut. Aalajangersagaq uumasuuteqarnernut qanorluunniit ittunut atuuppoq, taannalu sumiiffinnut sunulluunniit uumasuuteqarfinnut, tassunga ilanngullugu angallassissutinut, atuuppoq.
Aalajangersagaq tassunga assingusoq Inuussutissanik nersutillu nappaataannik inunnut tunillaassorsinnaasunik nakkutilliineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 17-imi, 28. oktober 1993-imeersumi § 5-imi allassimavoq: "Nakkutilliisoq kinaassutsiminut uppernarsaammik takutitsinikkut eqqartuussivimmiillu taamaaliornissamut piginnaatitsissummik peqanngikkaluarluni pisortat namminersortullu pigisaannut isersinnaatitaavoq inatsisartut peqqussutaat inaluunniit inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu malittarisassiat naapertorlugit aalajangiinermut atatillugu paasissutissanik pissarsiniarluni".
Danskit uumasunik illersuineq pillugu inatsisaannut oqaaseqaatini, matumani aalajangersakkat taamatut assingusut ilanngunneqarfigisaani, allassimavoq: "Justitsministeria aalajangiisinnaavoq, uumasut sunniuteqarluartumik illersorneqarnissaat siunertaralugu, pineqatissiinissamut erseqqissunik pasitsaassisoqanngikkaluartoq eqqartuussisut akuersiseqqaanngikkaluarlugit politiit qanoq ilisukkulluunniit uumasuuteqarfinnut appakaassinnaanissaannut".
§ 27, imm. 3 aamma 4-mut
Aalajangersakkat taakkua aamma Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumi atuupput, matumanili ilanngunneqarlutik uumasuutinut sunulluunniit tunngatinneqalerlutik, tamannalu Kalaallit Nunaanni nutaajuvoq.
Assersuutigalugu nunalerinermi piniarnermilu pissutsini arsaarinninneq pillaatissinneqartumut akuliuffiusinnaammat annertoorujussuaq suliani taama ittuni arsaarinninneq taamaallaat pisinnaasariaqarpoq qanoq iliuuseqarsimaneq aammalu tamatumunnga paasissutissat allat iliuuserisimasap uteqqinnissaanut aarlerinartoqartoqarneranik tunngavissaqartitsippata.
Imm. 4-mi oqaatigineqartutut uumasuuteqarsinnaanerup imaluunniit uumasuuteqarnermi suliaqarnermi inerteqquteqarneq akiliisitsinermik pillaatissiissutigineqarsinnaavoq. Matumani akiliuteqartitsineq § 27-imi, imm. 1 aamma 2 malillugit akiliisitsilluni pillaatissinermit annertunerujuunissaat naatsorsuutigineqarpoq.