Nalinnginnaasumik nassuiaatit

Manna tikillugu Kommunit inuussutissarsiutini aningaasaleeqataasinnaanissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat 1994-imeersuuvoq (Inatsisartut inatsisaat nr. 22 3. november 1994) taamaalillunilu ukiuni qulingajanni atuulluni. Inatsit pitsaaqutaasunik pitsaanngequtinillu misilittagaqarfiusimavoq.

Pitsaaqutaasut tassaapput inatsimmi 1994-imeersumi kommunit ataasiakkaat kommunimi inuussutissarsiutinut tunngasut ineriartortitaanerannut, suliffeqarfinni namminersortuni aktialiinermikkut aktianilluunniit pisinermikkut, aningaaserivinni assigisaannilu taarsigassarsianut qularnaveeqqusiinermikkut, tapersiinermikkut taamalu misissueqqaarnissamut aningaasartuutinik akiliinermikkut kiisalu peqatigiiffinnik suliniaqatigiiffinnillu tapersersuinermikkut, assersuutigalugu soorlu inuussutissarsiornermut siunnersuisoqatigeeqarnermik, pimoorussamik qanoq iliorlutik peqataasinnaanersut pillugit inatsisiliornikkut erseqqinnerusunik killiliivigineqarnerat pilersinneqarpoq; taakkua tamarmik suliniutaallutik kommunimi inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermik sulinissamik siunertaqarlutik.

Misilittakkat pitsaannginnerusut tassaasimapput kommunit amerlanertigut najukkami suliassatut pilersaarutinut aningaasaqarneq, tuniniaanermik misissuinerit teknikkimulluunniit tunngasut, aammalu suliniuteqartut amerlanertigut namminneerlutik aningaasaleeqataaffigisinnaanngisaat eqqarsaatigalugit akuliunnissaminnut annerusumik minnerusumilluunniit pinngitsaalineqartutut misigisimasarnerat. Pisuni arlalippassuarni allani suliffeqarfinnut ajornartorsiortunut amerlanerusunik ikinnerusunilluunniit ingerlatsinermut tapersiisarnertut isikkullit pineqartarput, tamakkualu inatsimmi siunertarineqaratik. Suliffeqarfiulli akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigineqaratarsinnaanera aammalu suliffissaaleqilernissaq annilaangagalugu kommunit tapersiinissaminnut amerlanertigut pinngitsaalineqartutut misigisimasarput.

Aammattaaq ajornartorsiutaavoq kommunit, Namminersornerullutik Oqartussatulli annikitsigisumik, inuussutissarsiutinut tunngasumik suliassatut pilersaarutinik sukumiisumik naliliisinnaasannginnerat.

Kalaallit Nunaat naluneqanngitsutut niuerneq eqqarsaatigalugu annertunngilaq, niuerfiillu ilaat assersuutigalugu kommunit aammalu inuussutissarsiutilinni tamani sullissinermik assassornermillu suliffiit tamarmik iluanni, pilersitsinissamut atatitsiinnarnissamullu mikivallaartarlutik. Paasineqarsinnaalluarpoq kommuninut ataasiakkaanut taakkualu inuussutissarsiortuinut kissaatigineqarmat najukkami sullissineq assigisaallu sapinngisamik pitsaanerpaat kissaatigineqarmata. Tamanna suliffinnik nutaanik pilersitsinissamik pilersaaruterparssuarnik kinguneqarpoq, taakkuali tamakkerlutik suliarilluagaanatilluunniit piviusorsiortuuneq ajorput.

Borgmesterit kommunaldirektørillu 2001-imi novemberimi ataatsimiinneranni Naalakkersuisut siulittaasuata kommunit kajumisaarpai najukkani inuussutissarsiuteqartunut "ernisussiortuussasut". Kommunit amerlaqisut "ernisussiortuuneq" suliffinnut aalajangersimasunut tapersiinissatut paasisimavaat immaqalu killiliussatut piumasaqaatit puigorlugit. Killiussatut piumasaqaatit tassaapput kommunikkuutaartumik inuussutissarsiutinut pilersaarut najukkami inuussutissarsiuteqartut ammalu soqutigisallit allat suleqatigalugit suliarineqartussaq, aammattaarli aaqqissuussinissat soorlu atuarfiit pitsaasut, meeqqeriviit, ineqarnermut, angallannermut umiarsualiveqarnermullu il.il. tunngasut, kommunip toqqaannartumik akisussaaffigisai imaluunniit annertoorujussuarmik sunniuteqaqataaffigisai.

Inatsisartut 2002-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni Inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut Nassuiaammik kiisalu inatsisip allanngortinneqarnissaa pillugu ilaasortat pingasut siunnersuuteqarnerannik oqaluuserinninnerannut atatillugu Naalakkersuisut neriorsuutigaat, kommunit inuussutissarsiuteqartunut peqataanissaminnut periarfissaannik misissueqqinnissaq siunertaralugu misissuataarneqassasut, suliffeqarneq pillugu inatsiseqarnermut naleqqussakkamik.

Misissuataarineq tamanna "Inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut suliniummut kommunit peqataanissaat pillugit Nassuiaammi" – aamma Inatsisartut inatsisaanni nr. 22-mi 3. november 1994-imeersumi, Naalakkersuisut saqqummiuppaat, tamatumani aammattaaq siunnersuutit pingasuusut erseqqinnerusumik eqqartorneqarlutik. Nassuiaat inatsisissatut siunnersuummut tunngaviuvoq.

Inatsisissatut siunnersuummi eqqarsaataapput kommunit inuussutissarsiutilinnut peqataanissaannut sinaakkutissat annertunerusut pilersinnissaat, kommunit nutarterinermik siuarsaanissaannik ammaassinissaq, suliffeqarfimmi akisussaassulikkamik aningaasaatit pissarsiarinissaat, tunisassianik ineriartortitsineq, suliassatut pilersaarutinik misissuinernut tapersiineq, kommunit apeqqutaatinnagit inuussutissarsiorfittut suliffinnik aallartitsiniarneq aammalu suleqatigiinnerit, tapiissuteqarnissamut periarfissat allat naleqqussarnerat kiisalu suliassatut pilersaarutinik paasisimasalittut naliliineq. Tamakkua tunngavigalugit qularnaveeqqusiissuteqarnerit il.il. avataaniit suliamik paasisimasallit naliliinerannut atassuserneqassapput.

Tamatuma peqatigisaanik siunertaavoq erseqqissarmeqassasoq kommunit inuussutissarsiutinik siuarsaanissamut peqataanissaminnut periarfissaat tassarpiaasoq ineriartortitsinissamut tunngatinneqartoq, imaanngitsoq ingerlatsinermut tapiissutinut aammalu suliffeqarfinnut ajornartorsiortunut sammisinneqartoq.

Ataatsimut isigalugu oqartoqarsinnaavoq inatsit manna malillugu paasisimasallit naliliinerat tun-ngavigalugu suliassatut pilersaarutinut imminut akilersinnaasunut ikiorsiinissat taamaallaat tunniunneqartarsinnaassasut. Tamatuma peqatigisaanik kommunit aningaasaliinissamut akisussaaffeqartut taamaallaat siumoortumik matussusikkamik naatsorsukkamillu akisussaaffeqalernissaat qulakkeerneqassaaq.

Kommunikkuutaartumik naligiissitsinissamut tunngaviusoq malillugu pisortat aningaasaataat suliffeqarfimmut inummulluunniit tapersiissutaasinnaanngillat, tamatumunnga peqatigitillugu niuernermik tunngaveqartumik atugassarititatigut taakkua amerlaqataannik innersuussisoqarsimappat. Tamanna ilaatigut kommunit najukkami uungaannaq isigisumik, kommunini ataasiakkaani kissaatigineqartunik suliffissanut nutaanut "ernisussiortutut" pissusilersornissaannut pinngitsoortitseqataavoq.

Inatsisissatut siunnersuut nassuiaatillu Inuussutissarsiornermut Immikkoortortap, Nunami namminermi pissutsinut Allaffiup aammalu Suliffeqarnermut Immikkoortortap akornanni qanimut suleqatigiinnikkut suliarineqarput. KANUKOKA aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik aammattaaq sulinermi peqataapput. Inatsisissatut siunnersuut nassuiaatillu oqartussaasuni, sullissiveqarfinni suliniaqatigiiffinnilu ukunani tusarniaassutigineqarput. *-imik nalunaaqutallit tusarniaanermi akissuteqarput:

*KANUKOKA, Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiit

*Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat aamma *Nunatsinni Niuernermi, Sullissinermi, Assartuinermi, Suliffissuaqarnermilu ulisitsisut Katuffiat / Arbejdsgiverorganisationen for Handel, Service, Transport & Industri i Grønland (HST) *GrønlandsBANKEN A/S, Sparbank Vest A/S aamma Nunat Avannarliit Killiit Aningaasaateqarfiat, Inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut ingerlatseqatigiiffiit Sulisa A/S, Greenland Tourism, Greenland Resources A/S

*Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik , *Akileraartarnermi Pisortaqarfik, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Pisortaqarfik kiisalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq kiisalu *Inatsilerinermut Allaffik.

 

Tusarniaanermi akissutit

KANUKOKA tamanut tunngatillugu inatsisissatut siunnersuummik iluarisimaarinnippoq tusarniaanermilu akissutit kattuffiup Inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut suliniummut kommunit peqataanissaat pillugit Nassuiaammut atasumik tunniussimasai innersuullugit. Tamatumani kattuffiup isumaqatigaa, kommunit inissisimaffiat pingaarnerusumik tassaassasoq inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermi killissarititaasunik pitsaasunik pilersitsinissaq aammalu suliassatut pilersaarutit suliamut paasisimasaqarluartunit naliliivigineqartarnissaasa kiisalu tapiissuteqarfiusinnaasut allanngortinnissaasa sukannernerulersinnissaat isumaqatigalugu, taamaalilluni akileraartartut akiliutigisartagaat annaaneqartut ikinnerpaanngortinneqassammata.

Kommunit arfinillit tusarniaanermut akissuteqarsimapput.

Qaqortup kommunia ataatsimut isigalugu inatsisissatut missingiummut isumaqataavoq. Naalakkersuisut kommunip pisariaqarsorisaatut Nunalerinermut Siunnersorteqarfiup inatsimmi toqqaannartumik taaneqarnissaa pisariaqarsorinngilaat, pissutigalugu inatsisiliornermi allami suleriaatsimilu nalinginnaasumi taaneqareermat siunnersorteqarneq savaateqarfinnik nutaanik pilersitsisoqartillugu aatsaat peqataatinneqassasoq. Aammattaaq inatsisissatut missingiummi erseqqissumik aalajangersarneqarpoq aningaasaliissutissanut qularnaveeqqusiissutit tapiissutillu, aammattaaq nunalerinermik sulinermut, tamatigut piumasaqaatit erseqqissut malillugit pisassasut aammalu ingerlatsinikkut aningaasaqarniarnerup piviusorsiortumik naliliivigineqarnera tunngavigalugu.

Nunalerinerup avataatigut pilersitsinissanut tapiissuteqarsinnaanermik kommunip kissaateqarnera Naalakkersuisut isumaat naapertorlugu aktialiinnermut imaluunniit aktianik imaluunniit piginneqataassutinik pisinermut taarsigassarsinermulluunniit qularnaveqqusiissuteqarnissamut periarfissat aqqutigalugit isumagineqartariaqarpoq, inatsimmut missingiummi pineqartutut. Naalakkersuisut tamatumunnga tunngatillugu KANUKOKA-p tusarniaarnermut akissutaa innersuussinnaavaat.

Paamiut kommuniat aamma ataatsimut isigalugu inatsisissatut missingiummut isumaqataavoq suliffinnillu nutaanik pilersitsisarneq eqqarsaatigalugu kommunit akornanni suleqatigiinnissamut periarfissaq ilassillugu kiisalu kommunikkuutaartumik qularnaveeqqusiissuteqartarnissaq tikilluaqqullugu. Kommunilli taamaattoq allaffissornikkut artukkersorneqarnerulernissaq annilaanngatigaa immersugassallu ataatsimut atorneqarsinnaasut suliarineqarnissaat kissaatigalugu. Naalakkersuisut inatsimmi atuuttumi aalajangersakkanut naleqqiullugu allaffissornikkut artukkersorneqarnerulerneq annertunngitsoraat immersugassatigut ataatsimut atorneqarsinnaasutigut nalunaarusiornissamullu ilitsersuinikkut kommunit sulinerat oqilisarneqarsinnaasoq eqqarsaatigalugu.

Nuup Kommuniata qaqugukkut unammilleqatigiinnermi equsoortitsisinnaaneranik ajornartorsiuteqarneq pineqartarsinnaanersoq pillugu ilanngussamik erseqqissaataasumillu kissaateqarnera qulaani taaneqartutut § 4-mut, imm. 3 aamma 4-mut nassuiaatini akuersaarniarneqarpoq. Naalakkersuisut aammattaaq § 15 naapertorlugu inatsit manna malillugu atugassarititat aningaasanullu killissat pillugit malittarisanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput. Killiliussat assigiinngitsut iluanni pilersitsinernut tapiissuteqarsinnaanermik imaluunniit piffissami aalajangersimasumi suliffeqarfimmi aalajangiisuusutut sunniuteqaqataanissamik kommunit kissaateqarnerat eqqarsaatigalugu Qaqortup kommuniata tusarniaanermi akissutaanut oqaaseqaatit aammalu inatsimmi inuussutissarsiutinik ineriartortortitsinermut tunngatillugu kommunit pingaarnermik inuussutissarsiorfittut suliffimmik ingerlatsinissaq suliassarinngikkaa, kisiannili inuussutissarsiutinik ineriartortitsinissamut killissarititanik pitsaasunik pilersitsinissaa pillugu pingaarnerusutut anguniagaq innersuunneqassaaq.

Maniitsup kommuniata naammagisimaarlugu paasivaa inatsimmi nutaami ingerlatseqatigiiffinni inuussutissarsiornermik ingerlatsisuni aktialiisinnaanermut imaluunniit piginneqataassutsinik pisisinnaanermut periarfissat suli taakkuusut kiisalu allaallu peqatigiiffinnut (inuussutissarsiuteqarnermut tunngassuteqartunut) kommunit taarsigassarsianut suli qularnaveeqqusiissuteqarsinnaasut. Pilersitsinermut tapiissutit tunniunneqarsinnaanerannut allannguutit eqqarsaatigalugit kommunip tamanna annikinnerusumik killiliinertut isigaa, tassami assersuutigalugu soorlu TAT-mik aaqqissuussinnermi tapiissuteqarnissamik qularnaveeqqusiissuteqarnissamillu aaqqissuussineq arlalippassuartigut atorneqarsinnaagaluarmat, aammattaaq nunaqarfinni. Pisuni allani kommuni pilersitsinermut ikiuussinnaavoq qularnaveeqqusiissuteqarnermigut.

Kommunilli taamaattoq ajuusaarutigaa inatsit nutaaq malillugu aalisartunut tapiissuteqartoqarsinnaajunnaarmat qularnaveeqqusiisoqarsinnaajunnaarlunilu. Naalakkersuisut inatsimmi nutaami siunertaasa ilagerpiarpaat imminut tapiissuteqarfigeqattaannermut periarfissat assigiinngitsut killilersimaarnissaat, taamaalilluni aalisarnermut tapiissutit Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat malillugu tunniunneqartassammata.

Aasiaat kommuniat oqaaseqaatissaqanngitsutut isikkoqarpoq.

Ilulissat kommuniata inatsisissatut siunnersuut isumalluarnartutut isigaa, nunap immikkoortukkuutaartumik suleqatigiinnissamut periarfissamik aammalu aningaasaateqarfiliornikkut ataatsimut aningaasaliissuteqarsinnaanermik ammaassimmat.

Qeqertarsuup kommuniata inatsisissatut siunnersuut isumaqatigisinnaavaa.

Ataatsimut eqikkaanermi tamanut tunngatillugu KANUKOKA inatsisissatut siunnersuummut aammalu kattuffiup niuerfiit immikkoortinneqarnissaannik pisariaqartitsineq pillugu oqaaseqaatasa § 4-mut, imm. 3-mut oqaaseqaatini isumaginiarneqarsimanerannut naammagisimaarinnippoq

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat ataatsimut isigalugu isumaqarput pisortat, tamatumani kommunit, inuussutissarsiutinik siuarsaanissamut aningaasaatitik inuussutissarsiuteqartunut killissarititat pitsanngorsarnerinut, tamatumunnga ilanngullugit inuiaqatigiinni atortulersuutit pitsanngorsartuarnissaannut, inissianut meeqqerivinnullu naammattunut kiisalu sulisussanut ilinniarluarsimasunut atortariaqaraat. Sulisitsisut Peqatigiiffiata oqaaseqaatai § 5-imi suliffissaqartitsiniarnermut suliniutit immikkoortinneqarnerisa erseqqissarnerinut aammalu oqaasertaliuinermi inatsilerituullu oqariartaatsinut allanut pissutaapput.

GrønlandsBANKEN-ip naatsorsuutiginngilaa siunnersuutip aningaaseriviup inuussutissarsiuteqarnermik ingerlatsinissaminut periarfissaanut sunniuteqarnissaa, taamaattumillu aningaaserivik inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatissaqarani, kisiannili aningaaseriviup suliffeqarfinnik nutaanik inuussutissarsiutinikn ineriartortitsineq/aallartitsiniarneq, pingaarnerusutigut aningaasaliinissamut periarfissat siuarsarneqarnissaanni amigaatanngitsoq, kisiannili suliassatut pilersaarutit imminnut akilersinnaasutut naatsorsuutigineqartut, kiisalu ilaatigut nammineq aningaasaliissutit/nammineq sipaakkat amigaataasut oqaatigalugu.

Nunatsinni Niuernermi, Sullissinermi, Assartuinermi Suliffissuaqarnermullu Sulisitsisut Kattuffiat (HST) pisut ilaanni kommunip inuussutissarsiorfimmik aallartitsiniarnermi aallartitsisooqataasinnaaneranut isumalluarpoq tikkuarluguli kommunikkuutaartumik suliniutit suliassaqarfinnut namminersortumik suliffioreersunut ilanngunneqartariaqanngimmata, taamaalilluni suliassaqarfimmi tassani unammilleqatigiinnikkut equsoortoqassammat.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup Inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut suliniummut kommunit peqataanissaat pillugit Nassuiaammut oqaaseqaatini tunngavigai, taakkualu inatsisip oqaasertaanut toqqaannartumik allannguuteqartitsigatik.

Akileraartarnermi Pisortaqarfik inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaateqanngilaq.

 

Allaffissornikkut aningaasatigullu kingunerisassat

Aallaqqaammut naatsorsuutigineqarpoq allaffissornikkut artukkersugaaneq annertusiallassasoq, nalunaarusiortussaatitaaneq maanna sukannernerulersinneqarmat. Immikkut allaffissornerup annetussusiata tamatuma naatsorsornissaa ajornakusoorpoq; annertuumilli annikillisinneqarsinnaalluni immersugassanik nalunaarusiornermut atugassanik nassiussuinikkut. Immersugassat atorlugit nalunaarusiortalernerup kingornagut nalunaarusiat assigiiaarnerulissapput suliariuminarnerulerlutillu. Inatsisissatut siunnersuut allaffissornikkut malittarisassiortoqarnissaanik piginnaatitsissuteqarnissaq pillugu siunnersuummik imaqarpoq, tamatumani immersugassanik atuisussaaneq ilanngullugu.

Inatsisissatut siunnersuummi suliassatut pilersaarutit aallartinneqannginneranni siunnersuisoqartarnissaanik piumasaqaatit sukannernerulersinneqarput. Tamanna aallartisarnerup nalaani qularnan-ngitsumik allaffissornerunermik pilersitsisisussaassaaq; siunissarli ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu kommunit nalilersuinissamik suliassaannik annertunerusunik pinngitsoortitsissalluni. Kommunit naliliisarnerminni aningaasaqarnikkut annaasartagaat ikinnerpaanngortinnissaat eqqarsaatigalugu ataatsimut isigalugu immikkut aningaasartuuteqarnissaq naatsorsuutigineqanngilaq.

Namminersornerullutik Oqartussanut Kommunit Nakkutilliisoqarfiannut tunngatillugu nalunaarusiat amerlinerisigut allaffissornikkut artukkersugaaneq annertunerulissasoq naatsorsuutigineqarpoq, tamatumali peqatigisaanik inatsit manna naapertorlugu kommunit tapersiisarnerisa siunnersuisarnerisalu minnerunngitsumillu kommunit qularnaveeqqusiissuteqarnissamut atasumik isumagisinnaasaannut piginnaatitsissutaasinnaasut nakkutigineqarnerat pitsaanerulerlunilu assigiiaarnerulissalluni.

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

 

§ 1-imut

Inatsimmi siunertarineqarpoq kommunit inuussutissarsiutitut suliffeqarfinnik pilersitnissamut ineriartortitsinissamullu ikiorseeqataasinnaanerat iluarsiivigissallugu, taamaaliornikkut najukkani assigiinngitsuni nunallu immikkoortuini ineriartornermut ikiorsiutaasumik.

 

§ 2-mut

Inatsimmi matumani "kommuni" qanoq paasineqassanersoq immikkoortortami nassuiarneqarpoq. Nassuiaaneq nalinginnaasuminngarnit aammalu sukumiisuunngitsumit imaqarneruvoq.

Kommunit ataasiakkaat avataatigut aammattaaq tassaasinnaapput kommunit marluk arlallilluunniit peqatigiit, kommunikkuutaartumik ataatsimoorussat, kommunikkuutaartumik ataatsimut ani-ngaasaateqarfiliornerit aammalu taamaangajattunik aaqqissuussinerit, taakkununnga ilanngullugit soorlu assersuutigalugu aningaasaateqarfiit inuussutissarsiornermik ingerlataqartut kommunikkuutaartumik arlaatigut peqataaffigineqartut.

 

§ 3-mut

Immikkoortortami aalajangersarneqarpoq tapiissutit, qularnaveeqqusiissutit assigisaallu suut kommunip tunniussinnaanerai imaluunniit suliffeqarfinnut assigiinngitsunut, suliniaqatigiiffinnut, peqatigiiffinnut il.il. atugassanngortissinnaanerai. Tulleriiaarlugit taagorneri sukumiisuupput.

§ 3, imm. 1-imut, nr. 1-imut.

Matumani kommunip tapiissuteqarnissamut pieriarfissai aningaasaatilluunniit akisussaaffigalugit peqataanissaa aalajangersarneqarpoq assersuutigalugu soorlu kommunikkuutaartumik nunalluunniit immikkoortukkuutaartumik inuussutissarsiornermut siunnersuisoqatigiinnik, inuussutissarsiutinik siuarsaanissamik, siunnersuisuinissamik il.il. siunertaqartumik. Periarfissaq taanna aammattaaq inatsimmi atuuttumiippoq.

§ 3, imm. 1-imut, nr. 2-mut 3-mullu.

Matumani ingerlatseqatigiiffinnik aaqqissuussinerni assigiinngitsuni aktialiinissamut aktianilluunniit pisinissamut imaluunniit aningaaserivinni akuerisaasuni il.il. taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissuteqarnissamut periarfissaq iluarsiivigineqarpoq. Malittarisassat kisermaassilluni suliffeqarfiutilinnut, (inuussutissarsiummik ingerlatsisunut) suliniaqatigiiffinnut peqatigiiffinnullu aammattaaq atuupput. Periarfissat takkua inatsimmi atuuttumiipput.

§ 3, imm. 1-imut, nr. 4-mut.

Kommuni inatsimmi siunertaq pingaarneq naapertorlugu tunisassiat nutaat ineriartortinnissaannut, suliffeqarfinnik nutaanik kinguneqarsinnaasunut, "ernisussiortuussaguni" periarfissiisoqassaaq kommuni niqqutissiat tuniasassiarineqarnerisa ineriartortinnissaannut kiffartuussinissanullu tapiissuteqarnissaanut. Tapiissutinik taamaattunik tigusisussat tassaasinnaapput inuit ataasiakkaat, suliffeqarfimmik aammalu suliffeqarfinnik pioreersunik il.il. suli aallartitsisimanngitsut.

§ 3, imm. 1-imut, nr. 5-imut.

Nunalerinermik sulinermut tapiissuteqartoqarsinnaavoq taamaallaat Nunalerineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 2. maj 1996-imeersoq aammalu Savaateqarfinnik pilersitsinernut tapiissuteqartarneq pillugu nalunaarut nr. 23, 8. august 1993-imeersoq naapertorlugit. Aammattaaq § 13-imut nassuiaatit takukkit.

§ 3, imm. 2-mut.

Suliassatut pilersaarusiornermut, piareersarnermut periarfissanilluunniit misissuinermut aningaasartuutit naammaannartut, najukkani assigiinngitsuni nunalluunniit immikkoortuini inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermik siuarsaataasut, amerlanertigut tassaassapput siunnersortinut aningaasarsiat imaluunniit nioqquteqarfinnik misissuinermut assigisaannullu aningaasartuutiviusut akilerneqarnerat. "Naammaannaartuni" isumagineqarpoq taakkua nalinginnaasuussasut aammalu aningaasaliussanut allanut sanilliullugit amerlasoorsuussanngitsut. Tamatumanissaaq pineqarpoq kommuni annertuumik aningaasaliisariaqanngitsoq kingornatigut paasinarsereerpat suliffeqarfimmik pilersitsinissamut piviusorsiortumik tunngavissat tutsuiginanngitsut. Aningaasartuutissat taamaattumik kommunip missingersuusiaanut, suliassatut pilersaarutip annertussusianut kiisalu piviusunngortitsinissamut periarfissat eqqarsaatigalugit nalilerneqassapput.

Periarfissaq aammattaaq inatsimmi atuuttumiippoq, taamaallaalli annikitsuinnarmik atorneqarluni. Siunertaavoq inuussutissarsiutinik ineriartortitsinissap ilaatut periarfissap tamatuma kommunimit annertunerungaartumik atorneqarnissaa, manna tikillugu suliffeqarfinnut pioreersunut, amerlanertigut ajornartorsiortunut tapiissuteqarnerminngarnit pingaarnerutillugu.

§ 3, imm. 3-mut.

Saneqqunneqarsinnaanngitsutut piumasaqaataavoq kommunikkuutaartumik aningaasaliissutinik assigisaannillu tigusisussat piffissami tunniussiviup nalaani Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartartuussasut Kalaallit Nunaannilu Inuussutissarsiuteqartut Nalunaarsorsimaffiananut (GER) nalunaarsorsimassallutik.

 

§ 4-mut

Immikkoortortami kommunit suliffeqarfinnut, ingerlatseqatigiiffinnut assigisaannullu aningaasaliisinnaanerannut, qularnaveeqqusiissuteqarsinnaanerannut tapiissuteqarsinnaanerannulluunniit piumasaqaatit aalajangersarneqarput.

§ 4, imm. 1-imut.

Inatsit manna naapertorlugu tapiissuteqarnissaq inuussutissarsiutinut tunngasuinnaanngitsunik siunertaqassaaq, aammattaarli § 3, imm. 1 naapertorlugu suliniaqatigiiffiit inuussutissarsiornermillu siunnersuisoqatigiit assigisaallu eqqaassanngikkaanni, aningaasatigut sinneqartooruteqarnissap anguneqarnissaanik siunertaqassalluni. Tamatumani isumagineqarpoq suliffeqarfik nutaamik aallartinneqartoq ukioq ataaseq qaangiutiinnarpat sinneqartooruteqartariaqanngitsoq, suliassatulli pilersaarummut suliffeqarfiulluunniit qanoq ittuussusianut pineqartumut piffissami sivisunngitsumi ingerlatsinikkut aningaasaqarnermi sinneqartooruteqartoqassasoq, amerlanertigut sivisunerpaamik ukiut pingasut qaangiunneranni.

Inuussutissarsiutinik siunertaqarnissamik piumasaqaammi peqatigiiffinnut nalinginnaasumik suliamullu tunngasunik siunertalinnut, naalakkersuinikkut upperisarsiornikkullu suliniaqatigiiffinnut, soqutigisaqaqatigiinnut allanullu, inuussutissarsiornermik pingaarnerusumik siunertaqanngitsunut tapiissuteqarnissaq mattunneqarpoq.

§ 4, imm. 2-mut.

Inatsit malillugu inuit ataasiakkaat, suliffeqarfiit assigisaalluunniit illuinnaasiortumik periarfissiuunneqassanngillat aammalu tapiissutit taamaallaat ingerlatsinikkut aningaasaqarneq piviusorsiortoq tunngavigalugu taamaallaat tunniunneqassallutik, tamatumalu kingunerissallugu suleriaasissatut pilersaarutip, missingersuutit allallu, aningaaserivimmit inuussutissarsiutinilluunniit ineriartortitsivittut ingerlatseqatigiiffimmit nalinginnaasumik piumasarineqartartut, soorlu Sulisa A/S-ip suliassatut pilersaarummik innersuussisinnaanera, pissarsiarineqarsimassallutik.

§ 4, imm. 3 aamma 4-mut.

Kommunip, ilisimareeraluarlugu piaaraluneerluniluunniit pisortat aningaasaatai qularnaveeqqusiissutaaluunniit atorlugit suliffeqarfiit pioreersut, imm. 4 naapertorlugu nunalerinermik suliffiit eqqarsaatiginagit, akikitsuunngitsumik unammillernermut peqataanissaa pinngitsoorniarlugu, kommunip eqqarsaatigilluassavaa aningaasaliinissatut qularnaveeqqusiissuteqarnissatulluunniit eqqarsaatigineqartup suliffeqarfinnut niuerfimmi tassaniittunut suliffeqarfiullu pineqartup ilannguffigisassatut eqqarsaatigisaanut unammilleqatigiinnermik equsoortitsisinnaanersoq.

Kommunip nalornisoorneqartillugu Namminersornerullutik Oqartussat, Nunami namminermi pissutsinut Allaffik, saaffigisariaqarpaa apeqqullu Kommunit Nakkutilliisoqarfiannut saqqummiullugu. Kommuni suliffeqarfimmut aningaasaliisimaguni qularnaveeqqusiissuteqarsimaguniluunniit, tamatumalu kingornagut Nakkutilliisoqarfik inerniliippat aningaasaliissuteqarneq § 4, imm. 3 naapertorlugu unioqqutitsinerusoq, taava kommuni aningaasaliissutinik qularnaveeqqusiissutinilluunniit atorunnaarsitsinissaminut pisussaatitaavoq. Tamanna kommunimut suliffeqarfimmullu ajornartorsiutinik kinguneqarsinnaavoq, pingaartumik aningaasaliussat atorneqareersimappata.

Aningaasaliinissatut eqqarsaatigineqartoq inatsimmi matumani unammilleqatigiinnissaq pillugu aalajangersakkanut akerliunersoq pillugu ilitsersuinermi aalajangiinerniluunniit nunap ilaani niuerfiup suliffeqarfittut eqqarsaatigineqartup ilannguffigerusutaa nunap sumiinneranut aamma/imaluunniit tunisassiat eqqarsaatigalugit immikkoortinneqarnissaa pingaartinneqassaaq. Assersuutigalugu soorlu najukkani assigiinngitsuni assassornikkut suliffeqarfiup pilersinnissaanut tapiissuteqarnissaq tunisassiorfittut suliffeqarfimmut kalaallit niuerfiannut imaluunniit avammut tunisassiornermut tamarmiusumut annertunerusumilluunniit nioqquteqartartumut piumasaqaatit avataatigut aalajangerneqartariaqarpoq. Nunap suatungaaniinnermik immikkoortitsineq tassaagajussaaq illoqarfik nunaqarfilluunniit, tunisassianillu immikkoortitsineq assersuutigalugu tassaasinnaalluni nioqqutissatut immikkoortut, taamaallaat suliffeqarfinnit ataasiakkaanit tunisassiarineqartut aammalu imaaliallaannaq suliffeqarfimmit allaminngaanniit nioqqutissap taamaaqataanik taarserneqarsinnaanngitsut. Pisortat aningaasaataat atorlugit nunami sumiinneq apeqqutaatillugu unammilleqatigiinnermik equsoortitsinermut assersuutissaq tassaavoq, kommunip assersuutigalugu illoqarfimmi sanasutut suliffeqarfimmut taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissuteqarnissani aalajangiuppagu, sanasutut suliffeqarfik suliffeqarfiilluunniit arlallit pigineqareersut. Nioqqutissiatigut unammilleqatigiinnermik equsoortitsinermut assersuut tassaavoq, kommunip assersuutigalugu aalisakkanik tunisassiorfittut suliffeqarfimmi Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiup allap tunisassiaasut ittunik nioqqutissiortumi aammalu niuerfimmut taannaasumut tunioraasumi aktianik pisinissani aalajangiuppagu. Aappaatigut assersuutigalugu suliffeqarfimmi nutaarluinnarmi allanit tunisassiarineqanngitsunik tunisassiortussami aningaasaliinissaq periarfissaqassaaq. Aammattaaq suliffeqarfimmi najukkami suliaqartumi aningaasaliinissamut periarfissaqassaaq, soorlu kigutilerivimmi nujaleriffimmiluunniit, nunap ilaani suliffeqarfiit taamaaqataannik peqanngippat. Kommuninut ilitsersuut erseqqinnerusoq unammilleqatigiinnermut equsoortitsisinnaanermut assersuutitalik suliarineqassaaq.

§ 4, imm. 5-imut.

Suli nalinginnaasumik atuuttumik ataatsimik piumasaqaateqarpoq, tassa kommuni suliassatut pilersaarutinut suliffeqarfinnullu inatsit manna malillugu tapersiivigineqartunut nammineerluni ingerlatsissanngitsoq imaluunniit aalajangiisuusumik sunniuteqaqataanani. Tamatuma assersuutigalugu kingunerissavaa kommuni suliffeqarfimmi inatsit manna malillugu tapiffigineqartartumi aktialiisinnaananiluunniit aktianik pisisinnaanngimmat imaluunniit aalajangiisuussumik aktianik piginneqataassutinilluunniit pisisinnaanani. Piginneqataassutit amerlassusiat pingaartuunngilaq; kisiannili kommunip peqataanera imatut annertutigaluni, kommuni aalajangiisuusumik sunniuteqaqataalluni tamatumuunalu tungaviatigut tassaalluni suliffeqarfimmik ingerlatsisussaq ingerlatsisinnaasorlu.

 

§ 5-imut

Matumani inatsit Namminersornerullutik Oqartussat inatsisiliaannit allanit inuussutissarsiutinut tapiissuteqarfigineqarsinnaasunik imaqartunit immikkoortinneqarpoq. Suliassatut pilersaarutit assigisaallu pingaartumik suliffissaqartitsiniarnermik siunertaqartut taamaattumillu suliffissaqartitsiniarneq pillugu inatsisiliornerup ataaniittut, suliffeqarfik, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu (ESU) tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni pineqartoq aamma suliassatut pilersaarutit takornariartitsisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup aamma nunami inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaat pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu tapiiffigineqarsimasut inatsit manna malillugu tapiiffigineqarsinnaanngillat. Siunertarineqarpoq "marloqiusamik" tapiissuteqarnissaq anguneqassanngitsoq assersuutigalugu soorlu tunisassiap ineriartortinnissaanut Namminersornerullutik Oqartussanit kommunimillu suliassatut pilersaarummut ataatsimut tapiissuteqarnikkut, tamatu munnga peqatigitillugu inatsisikkut matumuuna kommunit nunalerineq pillugu inatsiseqarneq kiisalu tamatuma kinguneranik aalajangersakkat naapertorlugit pilersitsinermut tapiissuteqartarnermik ingerlatsiinnarnissaat killilersorneqanngimmat. §§-inut 3-mut 13-imullu nassuiaatit aammattaaq nunalerinermi pilersitsinermut tapissuteqartarnermut apeqqummik eqqartuisut innersuunneqassapput.

 

§ 6-imut

Suliniaqatigiiffiit assigisaallu § 3, imm. 1-imi, nr. 1-imi taaneqartut saniatigut taamaallaat aktialiisoqarsinnaavoq aktianilluunniit pisisoqarsinnaalluni imaluunniit inuussutissarsiorfittut suliffeqarfimmik nutaamik pilersitsinermut imaluunniit suliffeqarfimmik pioreersumik allilerinermut atatillugu piginneqataassutinik pisisoqarsinnaavoq.

Kommuni aalajangiilersinnagu § 4, imm. 2 naapertorlugu ingerlatsinermi aningaasaqarnikkut piviusorsiortumik naliliisoqassaaq.

Kommunit pingaarnertut "ernisussiortuussasut" pillugit inatsimmi siunertat naapertorlugit kommuni pisussaatitaavoq aktiaatini piginneqataassutiniluunniit tuniniassallugit, kommunip piginneqataajunnaarnissaa pillugu neqeroorummik saqqummiussisoqarpat. Aktiaatit piginneqataasutsilluunniit akii naatsorsuuserinermi periaatsit akuerineqartut malillugit naatsorsorneqassapput aammalu piffissami tunisiviusumi niuernikkut naligitinneqartunut naapertuuttuussallutik.

 

§ 7-imut

Taarsigassarsianut allanut qularnaveeqqusiissuteqartoqarsinnaavoq, tamatumunnga ilanngullugu kinguaariit nikinnerannut attuumassuteqartut, tak. § 8. § 3, imm. 3 naapertorlugu taamaallaat suliffeqarfinnut IIN-imi nalunaarsorneqartunut taarsigassarsiatigut qularnaveqqusiissuteqartoqarsinnaavoq aammalu § 4, imm. 2-mi suliassatut pilersaarutip suliamik paasisimannittunit naliliiviginissaa pillugu tamanut atuuttumik piumasaqaat aammattaaq matumani atuuppoq.

Aalajangersakkat taakkua saniatigut kommuni aammattaaq kommuni ingerlatsinermi tunngaviusumik naligiissitsinissamik malittarisassanik killiliiffigineqarpoq.

 

§ 8-mut

Suliamut paasisimasalittut naliliisoqarnissaanik piumasaqaat assersuutigalugu inatsisilerituumit, kukkunersiuisumit aningaaserivimmilluunniit aningaasaliisumit ingerlanneqarsinnaavoq. Suliamik paasisimasalinnit taaneqartunit ikinnerpaamik ataaseq kinguaariit nikinneranni ilaassaaq ilanngunneqarluniluunniit, pingaartumik nalilimmik pigisat annertuujuppata.

Piumasaqaatinik taakkuninnga maleruaanissamik piumasaqaat tunngaveqartinneqarpoq kommunip akileraartartut aningaasaataannik atueratarsinnaanera annikinnerpaanngortinniarlugu.

 

§ 9-mut

Piumasaqaatit takornariartitsisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup aamma nunami inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaat pillugit Inatsisartut inatsisaanni piumasaqaatit assigaat. Tamatumani kommunikkuutaartumik aningaasalersuinerup aammalu Namminersornerullutik Oqartussat aaqqissuussinerisa akornanni qularnaveeqqusiissuteqarnermut atugassarititat atoruminarnerpaat pillugit unammilleqatigiittoqannginnissaa qulakkeerneqassaaq.

 

§ 10-mut

Aningaaserivik saniatigut taarsigassarsianik, kommunip §§-it 8 aamma 9 naapertorlugit qularnaveeqqusiissuteqarfigisaanik taarsigassarsisitsisoq, kommunip akisussaaneratulli akisussaavoq. Tamanna pillugu kommuni taamaallaat akiitsoqartup akilinngitsuugaanut, akiitsunut sinneruttunut qularnaveeqquserneqarsimasutut amerlatigisunut ilaatinneqassaaq.

Tamatumuuna aningaaseriviup taarsigassarsinermi pissutsinik ingerlaavartumik malinnaatinneqarnissaa qulakkeerneqassaaq, tamannalu taarsigassarsiat ajornartorsiutaalissappata kommunip annaasaqarnissaanut killileeqataassalluni.

 

§ 11-mut

Tapiissutit utertillugit akilerneqarnissaat pisussaaffiunngilaq, tunisassianik ineriartortitsineq ingerlanneqarsimanngippat imaluunniit tapiissutit §§-it 14 aamma 18 naapertorlugit naatsorsuutigineqartut eqqortuunngitsut tunngavigineqarsimappata.

 

§ 12-imut

§ 12, imm. 2, nr. 1 naapertorlugu tapiissutit unitsinneqarneranni tapiissutisisoq suliamut paasisimasalimmik suliamulluunniit immikkut paasisimasalimmik ikiorteqartillugu naammattumik periarfissalerlugu suliassatut pilersaarut ingerlanneqarsinnaanersoq uppernarsaasinneqassaaq. Tamatumuuna suliassatut pilersaarutinut tapiissutit tutsuiginanngitsumik tunngaviliinermik pissuteqartumik unitsinneqannginnissaat qulakkeerniarneqarpoq.

 

§ 13-imut

Nunalerineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 2. maj 1996-immersoq aamma Savaateqarfinnik pilersitsinernut tapiissuteqartarneq pillugu nalunaarut nr. 23, 8. august 1993-imeersoq naapertorlugit pilersitsinermut tapiissutit pigiinnarneqassapput. Inatsimmut tassunga aammalu tassunga atasumik nalunaarummut savaateqarfinnik pilersitsinermi tapiissuteqarnissamut Namminersornerullutik Oqartussanut kommuninullu periarfissiisumut tunuliaqut tassaavoq Namminesornerulernissap atulersinneqarnera sioqqulluguli aalajangersakkat ingerlateqqinnerat, savaateqarfiit ukiumi ingerlatsiviusumi siullermi aningaasatigut isertitaqartariaqannginnerannik tunngaveqartoq. Taamaattorli inatsit manna aammalu nunalerineq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu "pilersitsinermut marloqiusamik tapiissutit" tunniunneqarsinnaanngillat.

 

§ 14-imut

Utertillugit akiliinissamik piumasaqaat tamarmiusinnaavoq ilaannakortuulluniluunniit, ilumuun-ngitsutut pissusilersorsinnaaneq apeqqutaatillugu.

Naatsorsuutigineqarpoq Naalakkersuisut § 15, imm. 5 naapertorlugu tamanna pillugu erseqqinnerusunik malittarisassiussasut.

 

§ 15-imut

Naatsorsuutigineqarpoq inatsisip akuersissutigineqarneranut ilassutitut pilersitsinermut tapiissutinut, tunisassianik ineriartortitsinermut, suliniaqatigiiffinnut, ingerlatseqatigiiffinnut allanulluunniit § 3, imm. 1-imi, nr. 1 naapertorlugu tapiissutinut, qularnaveeqqussissuteqarnermut, taarsigassarsianut, peqataatitaqarnermut nalunarusianut il.il. erseqqinnerusumik malittarisassiortoqassasoq.

Pingaartumik malittarisassat ataatsimoortut suliarineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, taamaalilluni Kommunit Nakkutilliisoqarfiannit akuersissuteqartoqareernissaa piumasaqaatigineqassalluni, peqataaffigisaq peqatigiilluniluunniit peqataaffigisat imatut annertutigippata, taakkua kommunip aningaasaqarneranut imaluunniit imatut annertutigalugik pisussaaffigisassanut aalajangiisuusumik sunniuteqarlutik.

Aammattaaq naatsorsuutigineqarpoq Naalakkersuisut tapersiissutinik tapiissutinilluunniit pisinnaatitaaffeqanngitsumik tunniunneqartut utertillugit akilerneqartarnissaannut erseqqinnerusunik malittarisassiorumaartut.

 

§ 16-imut

§ 16, imm. 1-imut:

Inuussutissarsiutinut aningaasaliinissamut atatillugu erseqqissuunngitsumik akisussaaffeqarnissamut kommuni periarfissaqassanngilaq.

Kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni (aqutsinermut inatsit) missingersuusiatigut amigartooruteqarnissamik inerteqqummut naleqqiullugu tamatuma kingunerissavaa kommunit allatut ajornartumik aningaasaliissutissamik amerlassusissaat aningaasaqarnermikkut pisinnaasaminnut naleqqussartariaqassammatigik, taamaalilluni inuussutissarsiutinut aningaasaliissutit kommunip aningaasartuutaanut allanut atatillugit tulleriiaarneqarlutik.

Kommunilli tamatuma peqatigisaanik aqutsinermut inatsit naapertorlugu suliassaqarfinni tamani piviusorsiortumik missingersuusiortussaatitaammata inatsit taaneqartoq kingulleq naapertorlugu inuussutissarsiutitigut peqataanermi annaasaqaratarsinnaanermut kommunip annaasaqaataanik pinngitsoortitsinissamut aningaasanik illuartitsinissamut pisussaaffeqalerrnermik kinguneqarsinnaavoq.

Aalajangersagaq kommunit aningaasaliissutaasa kommuninik nakkutillinermut nalinginnaasumut ilaatinneqarnernerisa kingunerisa ilagaat.

§ 16, imm. 2-mut

Akiligassaasinnaasut akilersornissaat pillugu pisarnertut isumaqatigiissuteqarnissamik aalajangersakkap kommuninut akiliisitsiniarnermi malittarisassat sukkulluunniit atuuttut malittarai.

 

§ 17-imut

Kommuni inatsimmut akerliusumik aningaasaliippat Nakkutilliisoqarfiup aqutsinermut inatsit naapertorlugu pisinnaatitaaffii nalinginnaasut atorneqalersinnaapput.

Naatsorsuutigineqarpoq Naalakkersuisut § 15, imm. 5 naapertorlugu tamanna pillugu erseqqinnerusunik malittarisassiussasut.

 

§ 19-imut

Aalajangersakkap §§-ini 15 – 17-imi nakkutilliinissamik aalajangersakkat unioqqutinneqarneranni pineqaatissiissutaasinnaasut imarai.

 

§ 20-mut

Kommunit missingersuusiorfimmi tulliuttumi aningaasaliissuteqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu siunnersuutigineqarpoq inatsit 1. januar 2004-mi atuutilersinneqassasoq.