7. november 2003

UKA 2003/173, 172 & 171

 

Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
(UKA 2003/173)

Aningaasanik ikisilluni pinnguaatinut akileraarut pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
(UKA 2003/172)

Qamutit motoorillit akileraarutaat pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
(UKA 2003/171)

 

pillugit

 

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata
aamma
Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata

 

ISUMALIUTISSIISSUTAAT

 

Siunnersuutit aappassaaneerneqarneranni saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat ataatsimiititaliami suliarinninnermi ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartuni ilaasortaq Isak Davidsen (Siumut), siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Agathe Fontain (Inuit Ataqatigiit), siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Jensine Bertelsen (Atassut)
Inatsisartuni ilaasortaq Palle Christiansen (Demokraatit) – sinniisussaq
Inatsisartuni ilaasortaq Ole Thorleifsen (Siumut)

 

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat ataatsimiititaliami suliarinninnermi ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartuni ilaasortaq Ole Thorleifsen (Siumut), siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Aqqalukasik Kanuthsen (Inuit Ataqatigiit), siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Isak Davidsen (Siumut)
Inatsisartuni ilaasortaq Jakob Sivertsen (Atassut) sinniisussaq
Inatsisartuni ilaasortaq Per Skaaning (Demokraatit)

 

Inatsisartut ataatsimiititaliaasa UKA 2003-mi siullermeerinerup kingorna siunnersuutit nassuiaataat ilanngullugit misissorpaat.

UKA 2003/173-imi tupanit nioqqutissianik eqqussuinermut akitsuut 14.07 pct-mik qaffanneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Matumani pineqarput sikaritsinut, imusivissanut, sikaanut, sikaavaqqanut cigarillonut tapanullu allanut akitsuutit.

Siunnersuutip akuersissutigineqarnissaa sioqqullugu sikaritsinut 20-inik imalinnut akitsuut 33,20 kr.-iuvoq. Siunnersuutip akuersissutigineratigut akitsuut 37,80 kr. –inut qaffassaaq. Tamanna 4,60 kr.-imik qaffaaneruvoq.

Siunnersuut ukiumut 25 mio. kr.-inik isertitaqarnerulernermik kinguneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, taakkulu 2004-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi kontomi pingaarnermi 20.11.60-imi, missingersuutinut iluarsiissutinut tunngasumi, ilanngullugit naatsorsuunneqarput. 2003-mi 1,5 mio. kr.-inik isertitaqarnerusoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

UKA 2003/172-mi aningaasanik ikisilluni pinnguaatit pissarsissutigineqarsinnaasut akileraarutaasa 9 pct.-imik qaffanneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq, taamaalillunilu suliffeqarfinni ataasiakkaani aningaasanik ikisilluni pinnguaatit qassiuneri apeqqutaatillugu akitsuut ukiumut 59.000 aamma 71.000 kr.-it akornanni annertussuseqassalluni.

Aammattaaq aningaasanik ikisilluni pinnguaatit – tassa pinnguaatit pissarsissutaasinnaanngitsut - 9 pct.-imik qaffanneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq, taamaalillunilu taakkununnga akileraarut ukiumut 5.460 aamma 7.630 kr.-it akornanni annertussuseqassalluni.

Ukiumi aningaasanut inatsisip atuuffiani 2004-mi ukiunilu missingersuusiorfinni siunnersuut 1 mio. kr.-inik isertitaqarnerussutaassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasat 2004-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi saqqummiunneqartumi kontomi pingaarnermi 20.11.60-imi, missingersuutinut iluarsiissutinut tunngasumi, ilanngullugit naatsorsuunneqarput.

Aningaasanik ikisilluni pinnguaatinik siunnersuummi taaneqartunik piginnittut isertitanik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinerminni aningaasanik ikisilluni pinnguaatinut akitsuut ilanngaatigisinnaammassuk, kommunit ataatsimut isigalugit isertitassaraluaminnik ukiumut annerpaamik 275.000-it missaannittussatut naatsorsuutigineqartunik annaasaqarnissaannik siunnersuut kinguneqassaaq. Landskarsip taamatut annaasassai 111.000 kr.-it missaanniittussatut naatsorsuutigineqarput.

Kiisalu UKA 2003/171-imi qamutit motoorillit immikkoortut pingasut aammalu motorcykelit ukiumut akileraarutaasa ulloq 1. januar 2004 aallarnerfigalugu 22 pct.-imik qaffanneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Siunnersuutip akuersissutigineqarneratigut ukiumoortumik akileraarutit ima allannguuteqas- sapput:

Qamutit motoorullit 900 kg.-t tikillugit oqimaassusillit 4.884 kr.-iniit 5.958 kr.-inut qaffassapput.

Qamutit motoorullit 901 kg.-niit 1.500 kg.-t tikillugit oqimaassusillit 6.864 kr.-iniit 8.374 kr.-inut qaffassapput.

Qamutit motoorullit 1.500 kg.-t qaangerlugit oqimaassusillit 8.976 kr.-iniit 10.950 kr.-inut qaffassapput.

Motorcykelit 2.640 kr.-iniit 3.220 kr.-inut qaffassapput.

Siunnersuutip Landskarsimut 2004-mi ukiunilu missingersuusiorfinni ukiumut 7 mio. kr.-inik isertitaqaataanerunissaa naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasat 2004-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi saqqummiunneqartumi kontomi pingaarnermi 20.11.60-imi, missingersuutinut iluarsiissutinut tunngasumi, ilanngullugit naatsorsuunneqarput.

Ataatsimut isigalugu siunnersuutit taakku pingasut Landskarsimut 2004-mi ukiunilu missingersuusiorfinni 33 mio. kr.-inik isertitaqaataanissaat Naalakkersuisunit naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasat 2004-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi saqqummiunneqartumi kontomi pingaarnermi 20.11.60-imi, missingersuutinut iluarsiissutinut tunngasumi, ilanngullugit naatsorsuunneqarput.

 

Ataatsimiititaliani amerlanerussuteqartut, tassaasut Inuit Ataqatigiinnit Siumumillu ilaasortat, siunnersuut pillugu ima oqaaseqaateqarumapput:

Naalakkersuisut inassuteqaataat Inuit Ataqatigiinnit Siumumilu ilaasortat tusaatissatut tiguaat.

Inatsisissanut siunnersuutikkut Landskarsip isertitaasa amerlineqarnissaat siunertaavoq. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi kontop pingaanerup 20.11.60-ip, missingersuutinut iluarsiissutinut tunngasup, piviusunngortinneqarnissaanut ataatsimoortumik "aningaasalersuutitut" siunnersuutit isigineqassapput.

Akitsuutinik qaffaassutissatut siunnersuutigineqartut aningaasanut inatsimmi anguniakkanut sanilliullugit pisariaqarlutillu naammaginartutut partiit pineqartut marluk ilaasortaannit isigineqarput, taamaattumillu taarserneqartariaqartutut isigineqartariaqarlutik.

Tamanna tunngavigalugu siunnersuutit Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaat Inuit Ataqatigiit Siumullu inassutigaat.

 

Ataatsimiititaliani ikinnerussuteqartut, tassaasut Demokraatinit ilaasortat, siunnersuut pillugu ima oqaaseqaateqarumapput:

Siunnersuutit saqqummiunneqartut Demokraatit ilaasortaannit taperserneqanngillat.

Akileraarutitigut artukkiinerup ataatsimut isigalugu annertusineqarnissaa Demokraatit akerleraat, siunnersuutimmi taaneqartut pingasut Inatsisartunit akuersissutigineqarpata tamanna kingunerissammagu. Akileraarutit maanna annertussusaat pissusissamisoorpoq qaffanneqartariaqaranilu.

Demokraatit isumaat malillugu, inuiaqatigiit akitsuutinik nutaanik pisussaaffilernagit, Naalakkersuisut sipaarutissaqqissunik nassaarniartariaqaraluarput. Tassunga atatillugu Ilimmarfiup pilersinneqarnissaata kinguartinneqarnera sipaaruteqarfissaqqikkaluarpoq.

Tamatuma saniatigut nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit, akitsuutinik qaffaanermi annertunerpaamik qaffaavigineqartut, pissakinnerusunik eqquinissaasat Demokraatinut pingaaruteqarpoq tikkuassallugu. Naak tupanik nioqqutissiat Kalaallit Nunaanni akii nunarsuarmi qaffasinnerpaanut ilaagaluartut, tamanna tupanik atuinermut kissaatigineqartutut sunniuteqarsimanngilaq. Tupanik atuineq – piffisap sivikitsuinnaap qaangiunnerani – akitsuutinik akuersissutiginninnginnermi annertussutsimisut annertuusseqaleqqissasoq naatsorsuutigineqarsinnaammat, minnerunngitsumik inuiaqatigiinni isertitakinnerusut aningaasaqarnikkut atugaasa ajorseriarnerannik akitsuutit kinguneqassapput.

Naggataatigut Demokraatit oqaatigiumavaat neqit nioqqusiat ullumikkut eqqussorneqartut amerlaqisut eqqussorneqarnerinut akitsuusiivigineqartussaatitaasut. Akitsuutit taamaattut EU-mit tapiissutinik pissarsissutigiumallugit qangaanerusoq akitsuusiissutaapput. EU-milli tapiissutit taakku ullumikkut atorunnaarsimapput, akitsuutinillu nutaanik eqqussinissaq eqqarsaatigineqalertinnagu, taakku peerneqarnissaannik Naalakkersuisut isumaliutiginninnissinnaapput.

Taamaattumik siunnersuutit Inatsisartunit itigartitsissutigineqarnissaat Demokraatit inassutigaat.

 

Ataatsimiititaliani ikinnerussuteqartut, tassaasut Atassummi ilaasortat, siunnersuut pillugu ima oqaaseqaateqarumapput:

Naalakkersuisooqatigiit pilersaarutaasa aningaasartuuteqarnissamik pisariaqartitsiffiusut qamutit motoorillit akileraarutaasa, aningaasanik ikisilluni pinnguaatinut akileraarutit kiisalu nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit qaffaaviginerisigut aningaasalersorneqarnissaannik Naalakkersuisut toqqaanerat Atassummi ilaasortat akerleraat.

Aningaasat pisariaqartinneqartut immikkoortuni allani taartitut sipaaruteqarnikkut nassaariniarneqarnissaannik Naalakkersuisut sulissutiginninnissaat Atassummit pingaartinneqarpoq.

Akitsuutinik qaffaaneq periarfissatut kingullerpaatut taamaallaat Naalakkersuisunit atorneqartariaqarpoq, akitsuutimmi akitsuutinillu qaffanerit aningaasaqarnermik patajaatsumik attanneqarsinnaasumillu aqutsineq taarsersinnaanngimmassuk.

Atassut isumaqarpoq akitsuutinik aalajangersimasunik qaffaanerit aningaasaqarnermik "aaqqiiniapalaaginnarnertut", Naalakkersuisut – susassaqarfinni arlalinni – isumaliutersuutigilluagaanngitsumik tulleriiaarineranni aningaasalersuutissatut isigineqartariaqartut.

Taamaattumik siunnersuutit Inatsisartunit itigartitsissutigineqarnissaat Atassutip inassutigaa.

 

Tamanna tunngavigalugu Ataatsimiititaliani amerlanerussuteqartut siuliani taaneqartut siunnersuutip Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa inassutigaat.

Taama oqaaseqarlutik ataatsimiititaliat siunnersuutit aappassaaniigassanngortippaat.

 

 

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat sinnerlugu:		Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat sinnerlugu:
Isak Davidsen (S), Siulittaasoq		Ole Thorleifsen (S), Siulittaasoq
Agathe Fontain (IA)		Aqqalukasik Kanuthsen (IA)
Jensine Bertelsen (A)		Isak Davidsen (S)
Palle Christiansen (D)		Augusta Salling(A)
Ole Thorleifsen (S)		Per Skaaning (D)