2. april 2003

UPA 2003/20

 

Arnat angutillu naligiisitaanissaat pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartuni ilaasortaq Jørgen Wæver Johansen, Siumut, siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Otto Jeremiassen, Atassut, siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Ole Dorph, Siumut
Inatsisartuni ilaasortaq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartuni ilaasortaq Marie Fleischer, Demokraatit

 

Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata Arnat angutillu naligiissitaanissaat pil-lugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut qulaani taaneqartoq nassuiaatitai ilanngullugit UPA 2003-mi siullermeerneqareermat misissuataarpaa.

Tusarniaanermit akissutisiat

Siunnersuutip matumani pineqartup ataatsimiititaliamit suliarineqarneranut atugassatut tusarni-aanermit akissutisiat nuutinneri ataatsimiititaliap piniarsimavai. Ataatsimiititaliap paasivaa kat-tuffiit, peqatigiiffiit pisortanilu oqartussat uku 2002-mi tusarniaavigineqarsimasut: Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit, KANUKOKA, Kalaallit Nunaanni Arnat Peqatigiit Kattuffiat, Aali-sartut Piniartullu Nuliaasa Aappaasalu peqatigiiffiisa Kattuffiat, Saaffiginnittarfiit Qimar-nguiillu Kattuffiat, SIK, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, HST, Atorfillit Kattuffis-suat, IMAK, PIP Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit/PPK, Sorlak, Nuummi Arnat Suleqatigiit, Arnat Partiiat, Nunanut Allanut Allaffik, Nunami namminermi pissutsinut Allaffik, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Aqutsinermut Pisortaqarfik, Akileraartarnermi Pisortaqarfik, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfik, Peqqinnissamut Pisortaqarfik, Kultureqarner-mut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Pisortaqarfik, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik.

Ataatsimiititaliap malugaa siunnersuut ulloq 17. juni 2002, ulloq 17. juli 2002 kingusinnerpaamik akineqartussanngorlugu, tusarniaassutitut nassiunneqartoq. Ataatsimiititaliamit eqqumiigine-qarpoq tusarniaavigineqartut marluk, aappaa Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik, aappalu Inatsisilerinermut Allaffik ulloq 26. juli 2002-miit ulloq 1. august akissuteqarfissalerneqarmata. HST ulloq 25. juni 2002 , ulloq 26. juni2002 akissuteqartussanngorlugu, tusarniaassummik tigusaqarpoq.

Siunnersuutip ilusiligaanera

Siunnersuummi amigaatinut pissusissamisuunngitsunullu tunngassutillit Inatsisartut Inatsisissa-nik Nalilersuisarfiannit allakkiuunneqarput. Allakkiaq isumaliutissiissummut matumunnga ilan-ngunneqarpoq. Allakkiap innersuussutigisaanut naapertuuttumik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutinik saqqummiussissasut ataatsimiititaliap isumaqatigiittup kaammattuutigissavaa. Ataatsimiititaliap kissaatigaa Inatsisartut Inatsisissanik Nalilersuisarfiata allakkiatut nassiuttagai Naalakkersuisut siunissami eqqumaffigilluinnartariaqaraat.

Siunnersuutip imarisai

Angutit arnallu naligiissitaanissaannut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussiniarlutik Naalakkersuisut suliniuteqarmata ataatsimiititaliap iluarisimaarpaa. Inatsisissatut siunnersuummi anguniarneqartut ataatsimiititaliap isumaqatigiittup tunngaviusumik tapersiivigai.

Angutit arnallu naligiittut naligiimmillu naleqarnerat aallaavigalugu arnat angutillu naligiinnerisa Inatsisissatut siunnersuutikkut nalinginnaasumik anguniagaanera ataamiititaliap ilanngullugu pitsaasutut isigaa. Naligiissitaanissami tunngaviusumik pineqarpoq angutit arnallu assigiinnik piginnaatitaaffeqarnerat, taamaammallu inuunermi sutigut tamatigut naligiimmik pineqartariaqartut. Naligiissitaaneq ulluinnarni assigiimmik suliaqarnermi assigiimmik aningaasarsiaqarnissamut, ilinniagaqarnissamut suliffeqarnissamullu assigiimmik periarfissaqarnissamut il.il. tunngassuteqarpoq. Taamaammat inatsit akuersissutigineqarpat naligiissitaanissamik suliaq naammassineqarnavianngilaq. Naligiissitaanissamittaaq anguniagaqarneq innuttat, sulliviit, ilinniarfiit soqutigisaqaqatigiittullu kattuffiit peqatigalugit ingerlaavartumik sulissutigisassaavoq.

Maannakkut inatsisissatut siunnersuutip naligiissitaanissaq pillugu danskit inatsisitigut aalajangersagaat maannamut atuuttuusimasut taarsertussaavai. Tamannalu ataatsimiititaliap isumaqatigaa nuannaarutissatullu isigalugu innuttat ulluinnarni inuunerannut atugassanik aalajangersakkanik inuiaqatigiit kalaallit nammineerlutik annertunerujartortumik ilusiliisinnaaleriartuinnarmata. Tamanna inuiaqatigiit kalaallit namminiileriartuinnarnerannut aqqummi alloriarnertut ataatsimiititaliap isigaa.

Ilaatigut inatsisissatut siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq pisortat oqartussaaffiini ataatsimiititaliani siulersuisunilu, Naalakkersuisut toqqaasinnaatitaaffigisaanni, angutit arnallu amerlaqatigiit ilaasortaasariaqartut. Tusarniaavigineqartut ilaannit ataasiakkaanit ataatsimiititalianut siulersuisunullu ilaasortassanik toqqaanermi piginnaasaqarneq pivallaarnagu, arnaaneq angutaanerluunniit toqqaanermi aalajangiisuutinneqarsinnaasoq aarleqqutigineqarpoq.

Inatsisip pisut ilaanni taamatut pitsaanngitsumik sunniuteqartarsinnaaneranik ernummateqarneq Atassutip Demokraatillu isumaqatigaat. Siumup Inuit Ataqatigiillu tamanna ernummatissatut isiginngilaat, siunnersuummummi nassuiaatikkut eqqarsaatigineqareermat arnaaneq angutaanerluunniit pinnagu, ataatsimiititaliani siulersuisunilu ilaasortassanik inaarutaasumik toqqaanermi piginnaaneqarneq aalajangiisuutinneqassasoq. Aamma inatsisissatut nassuiaatini oqaatigineqar-poq oqartussaaffik kattuffilluunniit inassuteqartuusoq angummik arnamillu ataatsikkut inassuteqarnissamut, tamanna immikkut ittumik tunngavissaqarpat, aalajangersakkamik sanioqqutsisinnaasut.

Inatsisip malinneqarnerata naliliivigineqarnissaa anguniarlugu pisortat ingerlatsiviisa, sullissiviit sulliviillu namminersortut qulit sinnerlugit sulisullit naligiissitaanermut tunngasumik ukiumut nalunaaruteqartarnissaannut aalajangersagaqartoqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Tamatumunnga tunngatillugu ataatsimiititaliamit oqaatigineqassaaq, inatsisip atortuulersinneqarneranut ilassutitut Naalakkersuisut isumaliutigisariaqaraat nalunaaruteqartarneq pillugu najoqqutassanik suliaqartoqartariaqarnersoq. Taamaaliornikkut pisortanut paasissutissanik tunniussukkat assigiissaartuunissaasa qulakkeerneqarnissaa. Ataatsimiititaliap maluginiarpaa inatsisissatut siunnersuutip aningaasatigut kinguneqaatissai oqaatigineqarsimanngitsut. Paasissutissanik katersinerup, suliarinninnerup, tassungalu ilanngullugu inatsimmi pisussaaffiusumik nalunaarusiarineqartartussat pillugit nukingisaarutinut immikkut aningaasartuuteqarnissaq naatsorsuutigineqarsimassasoq ataatsimiititaliap ilimagaa.

Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap isumaa

Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Siumumeersut, Atassummeersut aamma Inuit Ataqatigiinneersut siunnersuut pillugu ima oqaaseqarniarput: Inatsisissatut siunnersuutikkut anguniarneqarpoq suliffeqarnermi taamatullu inuiaqatigiit ingerlataanni allani angutit arnallu nalinginnaasumik ataatsimut naligiissinneqartariaqartut. Inatsimmi aallaavigineqarpoq angutit arnallu naligiinnerat, taamaammallu sutigut tamatigut naligiissitaasariaqarnerat. Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut isumaqarput inatsisissatut siunnersuut sakkussaasoq pingaartoq, taassumalu qulakkeeraa maannakkut nunatsinni kulturerisatsinni naligiissitaanikkut pingaartitatta ulluinnarni aalajangersimasunullu tunngasuni isiginiarneqarnissaat.

Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut qulaani taaneqartut tamanna tunngavigalugu Inatsisartut Inatsisissanik Nalilersuisarfiata innersuussutigisaannut naapertuuttumik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussereerpata siunnersuut Inatsisartunit akuersissutigineqassasoq inassutigaat.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartoq Demokraatineersoq siunnersuut pillugu ima oqaaseqassaaq:

Demokraatit qularutiginngilaat pisortat oqartussaaffiini ataatsimiititaliani siulersuisunilu arnanut angutinullu immikkoorsiterinissamik inatsisip piumasaqaataa periusissaanngitsoq eqqortoq. Siunnersuisoqatigiinnut, nævninut, siulersuisunut il.il. toqqaaneq piginnaasat tunngavigalugit salliullugu pisariaqarpoq. Demokraatittaaq isumaqarput aporfissat, inuiaqatigiiussutsitsinni naligiissitaanissamik akornusiisooqataasinnaasut suussusersineqarnerisigut qaangerniarnerisigullu, naligiissitaaneq anguniarneqartariaqartoq.

Demokraatit ilanngullugu isumaqarput inatsit anguniagassatut siunniussanik imaqartariaqanngitsoq, tamatumami qanoq paasineqarnissaanut kisissaanngitsunik periarfissaqartoqartussaammat. Inatsisartut inatsimmik akuersippata taanna paatsuugassaanngitsumik malinneqarsinnaasutut oqaasertalerneqarsimasariaqarpoq. Taamaammat inatsit maanna ilusiligaanera atorlugu Demokraatit tapersersinnaanngilaat.

Ikinnerussuteqartup qulaani taaneqartu tamanna tunngavigalugu inassuteqarpoq siunnersuut iluserisamisut iluseqartoq itigartinneqassasoq.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata Arnat angutillu naligiisitaanissaat pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Inatsisartunut aappassaanigassanngortipaa.

 

	Jørgen Wæver Johansen, Siulittaasoq
Otto Jeremiassen		Ole Dorph
Ane Hansen		Marie Fleischer