3. april 2003

UPA 2003/19

 

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaannut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnemullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartuni ilaasortaq Ole Thorleifsen, Siumut, siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Jensine Berthelsen, Atasuut, Siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Per Rosing-Petersen, Siumut
Inatsisartuni ilaasortaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartuni ilaasortaq Per Skaaning, Demokraatit

Ataatsimiititaliap siunnersuut qulaani taaneqartoq UPA 2003-mi siullermeerneqareermat nassuiaatai ilanngullugit misissuataarpaa.

Tusarniaanermik akissutisiat

Siunnersuutip matuma ataatsimiititaliamit suliarneqarnerani atugassatut tusarniaanermit akissutisiat nuutinneqarnerinik ataatsimiititaliaq piniarsimavoq. KANUKOKA-p tusarniaanermut akissummini ukiup iluanaarutisiat agguaanneqartut ilanngaatigineqarsinnaaffiata "siuartinneqarneratigut" ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit ataasiartumik nikiallaanerup kommunit isertitassaraluanik 2-3 mio. kr.-inik isertitsinngitsoorneranik kinguneqassasoq missingerpaa. KANUKOKA-p naatsorsuutigaa tamanna kingusinnerusukkut ataatsimoortumik naatsorsuiffineqassasoq naatsorsiuinerlu taanna kommunit taamatut annaasaqarnerminnut taarsiiffigineqassanersut pillugu kingisinnerusukkut nalilersuinermi ilannguneqarumaartoq. Tamatuma Naalakkersuisunit tusaatissatut tiguneqarnissaa Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa.

Siunnersuutip misissuataarnera

Suliap suliarineqarneranut atatillugu ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuutip ilusiligaanera Akileraartarnermi Pisortaqarfimmit nassuiartippaa.

Siunnersuutip imarisai

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui, danskit-kalaallit marloriaammik akileraannginnissaq pillugu isumaqatigiissutaannut ilassutitut isumaqatigiissuteqarput junip qaammataani 2002-mi, taassumalu kingunerisaanik ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanniittut Danmarkimi ingerlatseqatigiiffinnit pigisaminnit iluanaarutisiatut pissarsiaat siunissami Danmarkimi akileraaruserneqartussaajunnaarput, tassanili piumasaqaataalluni ingerlatseqatigiiffimmi pigisaminni aktiatigut aningaasaatit minnerpaamik 25 pct.-ii sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi pigisimassagaat.

Ilassutitut isumaqatigiissut timitalerniarlugu siunnersuutigineqarpoq, nunanit allaniit iluanaarutisiat akileraaruserneqartarnerinut maleruagassat immikkut ittut isertitanit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuutilersinneqarnissaat, tassa nunani allani ingerlatseqatigiiffinnit pigisanit iluanaarutisiat isertitat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ingerlatseqatigiiffinnit ilanngunneqartussaajunnaarlugit. Iluanaarutisiat taakku akileraaruserneqarnissaat aatsaat pissaaq ingerlatseqatigiiffik piginnittuusoq iluanaarutisianik agguaassippat, akileraarusiinissarlu toqqaannanngitsumik pissaaq ingerlatseqatigiiffimmit pigisamit iluanaarutisiat akileraarusernagit pissarsiarineqartut ingerlatseqatigiiffiup piginnittuusup iluanaarutisiarititaanit, isertitat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ingerlatseqatigiiffimmit piginnittuusumit ilanngaatigineqarsinnaasunit milliliissutiginerisigut. 

Tamatuma kinguneranik ingerlatseqatigiiffiup nunani allani ingerlatseqatigiiffinnit pisaminit iluanaarutisiani Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik aningaasaleeqqinnermi atorsinnaalisavaa, tassami iluanaarutisiat ingerlatseqatigiiffimmit piginnittuusumit aktiaatilinnut agguaassinermi aatsaat akileraaruserneqarnerat pissammat.

Siunnersuutittaaq imaraa

1. piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup ukiumi iluanaarfiusumi iluanaarutisianit agguaassaminik ilanngaasiisinnaatitaanissaa. Maleruagassap taamaattup atornerlunniarneqarsinnaanera pinngitsoorniarlugu siunnersuutigineqarpoq, ingerlatseqatigiiffiup iluanaarutisianik ukiumi isertinneqarfianni ilanngaateqarsinnaanerminik Akileraartarneq pillugu Siunnersueqatigiinnut akuerineqarnissani qinnuteqaatigisassagaa.

2. aalisariutileqatigiiffiup pigineqartup aalisarnermik ingerlatsivimmut allamut kattutinneqarneranut atatillugu, pisassanik aalisariutinillu tunniussaqarnerni inuup peqataalersup pisassaminik aalisariuminillu aalisarnermut ingerlatseqatigiiffimmut tunniussaqarnermini iluanaarutiminik akileraartussaajunnaarnissaata atuutilertinneqarnissaa. Aatsaat aalisarnermut ingerlatseqatigiiffiup pisassanik aalisariummillu peqataalernermi akiliutaasunik tunisaqarnerani akileraarusiisoqarsinnaavoq.

3. suliffeqarfiit imminnut pigisut peqatigiiffiillu, soorlu umiartortut angerlarsimaffiisa højskolillu, akunnittarfittut neriniartarfittullu ingerlatsinermikkut sinneqartoorutaannit akileraartussanngortinneqalissapput. Taamaaliornikkut akunnittarfinnik neriniartarfinnillu ingerlatsinerni assigiimmik atugaqarluni unammilleqatigiinnissaq qulakkeerniarneqarluni.

Ataatsimiititaliap maluginiarpaa marloriaammik akileraannginnissaq pillugu isumaqatigiissutip nassuiaataasa qallunaatuuani, Inatsit nr. 970 4. december 2002-meersumi, allasimavoq Danmarkip ingerlatseqatigiiffinnit pigisanit ilunaarutit ingerlatseqatigiiffinnut pitiginnittuusunut kalaallinit pigineqartunut nuunneqarnerinut atatillugu akileraarusiisarunnaarnissap ima kinguneqarnissaa naatsoruutigigaa: "Ingerlatseqatigiifiit piginnittuusut kalaallinit pigineqartut akilerartussaajunnaarnerisigut akileraarutitigut isertitassanik ukiumut 1 mio. kr.-it missaannik annertussuseqartunik naalagaaffik annaasaqassasoq". Danskit ingerlatseqatigiiffinnut akileraarusiuttagaat Kalaallit Nunaanni akileraarusiunneqartartumit appasinnerummat, taakku piginnittutut ingerlatseqatigiiffiit nunani allani ingerlatseqatigiiffinnit pigisaminnit iluanaarutisiaminit toqqaannanngitsumik akileraaruserneqarneranut atatillugu Namminersornerullutik Oqartussat akileraarusiinikkut "iluanaarutigisinnaassaannit" minnerunissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

Ataatsimiititaliattaaq siunnersuutip siullermeerlugu oqalusserineqarnera tunngavigalugu ilanngullugu maluginiarpaa

• § 14, imm. 3, ilanngusaq a-p kingunerissagaa, piginnittutut ingerlatseqatigiiffiit il. il. taamaallaat aktianik piginneqataassutinillunniit tunisaqarnerminnut atatillugu ajunaruteqarunik, taakkulu nunani allani selskabinit pigisanit piginnittutut ingerlatseqatigiiffiit iluanaarutitut pissarsiarisaannit anneruppata aatsaat ilanngaatigisinnaagaat.

Nunanili allani ingerlatseqatigiiffinnik pigisanit iluanaarutitut pissarsiat piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup aningaasanut ilanngaatigisinnaasaanut annikilliliissutitut atorneqareersimappata iluanaarutit piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup ingerlatseqatigiiffimmi pigisaani aktiaani piginneqataassutinilluunniit annaasatut ilanngaatigineqassanngillat, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni piginnittutut iluanaarutisiat marloriarlutik akileraaruserneqaratillu ilanngaatigineqarsinnaanngilluinnassapput.

Inatsisissatut siunnersuummt nassuiaatini nalinginnaasuni ukiumi iluanaarutisiatut agguaanneqartut ilanngaatigineqarsinnaaffiata "siuartinneqarneratigut" ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaasigut landskarsip kommunillu 2003-mi isertitassaat, ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit katillugit annerpaamik - 10 mio. kr.-inik ataasiartumik nikiallannissaat naatsorsuutigineqartoq allassimavoq.

• § 19, imm. 2-5-mut ilassusiussap ukiumi iluanaarfiusumi ingerlatseqatigiiffimmit iluanaarutitut agguagarsiarititat ilanngaatigineqarsinnaalernera kingunerissavaa, allatut oqaatigalugu ukiumi agguagarsiassanut akiliutissanik katersiviusumi. Inatsit massakkut atuuttoq naapertorlugu agguagarsianut ilanngaatit ukiup iluanaaruteqarfiusup tulliani aatsaat pisinnaavoq. Aammattaaq ingerlatseqatigiiffinnit pigisanit akileraarusigaanngitsunik agguagarsiarineqartut, piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup isertitanik nalunaarsuinermi iluanaarutinit agguagarsiaasutut ilanngaatigisinnaasai nunani allani ingerlatseqatigiiffinnit pigisaminit iluanaarutisiami annertoqataanik ilanngaaateqarneratigut, toqqaannan-ngitsumik akileraaruserneqartarnerat qulakkeerneqartarpoq.

Ingerlatseqatigiiffimmit pigisamit iluanaarutisiat sippuutaat aatsaat ukiunut aningaasarsiorfiusunut kingusinnerusunut nuunneqarsinnaapput ingerlatseqatigiiffiup piginnittuusup ukiuni siusinnerusuni iluanaarutisiatut tunniussaanit ilanngaatigineqarsinnaanngipata. Nuussisinnaaneq ukiunut aalajangersimasumik amerlassusilinnut killiligaanngilaq.

• § 24, imm. 11a-mut nutaami, aktiatigut piginneqataasutitigulluunniit pissarsiat pigisatut ingerlatseqatigiiffinnit nunani allani, matumani aamma Danmarkimi Savalimmiunilu, angerlarsimaffeqartunit iluanaarutisiat isertitanik nalunaarsuinermi ilanngunneqartussaanngitsunut tunngasumi, taama oqaasertaliinissaq marloriaammik akileraannginnissaq pillugu isumaqatigiissutip Danskinut atuuttortaanut naleqquttuusinnaaqqullugu pisariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, tassanimi ima allassimasoqarmat: "ingerlatseqatigiiffik pigisaq Danmarkimi angerlarsimaffeqartoq nalunaarsorneqarsimasorluunniit ingerlatseqatigiiffimmut piginnittuusumut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumut iluanaarutisianik tunniussaqartillugu imm. 3-mik atuinissami piumasaqaataassaaq, iluanaarutisiat pineqartut ingerlatseqatigiiffimmut piginnittuusumut Kalaallit Nunaanni akileraaruteqaataannginnissaat, aammalu ingerlatseqatigiiffiup piginnittuusup iluanaarutisianik tunniussaqarnerani, ingerlatseqatigiiffiup piginnittuusup ingerlatseqatigiiffinnit pigisaminit Danmarkimiittunit iluanaarutisiaasa ilanngaatigineqannginnissaat." Piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup iluanaarutaasunik agguarsisitsineratigut nunani allani pigisatut ingerlatseqatigiiffinnit pigineqartunit agguagarsiaasut toqqaannanngitsumik akileraaruserneqartalernissaat ataatsimiititaliap maluginiarpaa.

Pigisatut ingerlatseqatigiiffinnit qallunaat nunaanniittunit iluanaarutisiat Kalaallit Nunaanni piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup iluanaarutisianit aatsaat agguaassineranut atatillugu akileraaruserneqatalernissaat siunnersuutip nassatarigaa ataatsimiititaliap nalilerpaa. Massakkut inatsit atuuttoq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni piginnittutut ingerlateqatigiiffinnut iluanaarutisiaat tunniunneqannginnerini danskit akileraartarnermut oqartussaasuiniit akileraaruserneqartarput. Taamaalilluni nunani allani pigisatut ingerlatseqatigiiffinnit iluanaarutisiat Kalaallit Nunaannut nuunneqarnerisigut, taakkulu agguagassiissutigineqarpata, akileraarusiisarneq aatsaat pisassaaq. Iluanaarutit agguagarsissutigineqassanngippata tamatuma piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup nunatsinni aningaasaliinissamini aningaasanik amerlanerusunik pissaqarnerulissaaq.

Tamanna tunngavingalugu inatsimmut maanna atuuttumut sanilliullugu siunnersuut aningaasatigut Kalaallit Nunaannut iluaqutaasumik nassataqassasoq ataatsimiititaliap nalilerpaa. Taamaattumik ataatsimiititaliap siunnersuut taperserpaa, taamaattorli inatsisip atulerneranit ukiut marluk qaangiuppata inatsisip atuutilernermi kingorna kinguneqaataasa nalilersorneqarnissaat kimigiisiutigissavaa.

Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup tamanna tunngavingalugu siunnersuut Inatsisartunit akuersissutigineqaqqullugu inassutigaa.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut aappassaanigassanngortippaa.

 

	Ole Thorleifsen Siulittaasoq
Jensine Berthelsen Siulittaasup tullia		Per Rosing-Petersen
Agathe Fontain		Per Skaaning