22. marts 2003

UPA 2003/32

 

Inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata

allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartuni ilaasortaq Isak Davidsen, Atassut, siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Kalistat Lund, Siumut, siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Jens Napaattooq, Siumut
Inatsisartuni ilaasortaq Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartuni ilaasortaq Palle Christiansen, Demokraatit

 

Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata Inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut, nassuiaatitai ilanngullugit, oqaluuseraa.

Sassartitaqarnerit

Ulloq 14. marts 2003 Jens Lars Fleischer aamma Martha Labansen KANUKOKA-meersut ataatsimiititaliamut sassartinneqarput. KANUKOKA’p sinniisorisaasa, siunnersuut maanna ilusimisut iluseqarluni akuersissutigineqassagaluarpat, init pioreersut allineqarnissaannut pitsanngorsarneqarnissaannullu ilaatigut kommunit tapersiivigineqarnissamut periarfissaaruttussaasut tikkuaavigaat.

Apeqqutit

Siunnersuummut KANUKOKA-p nangaassuteqarnera tunngavigalugu Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata apeqqutit arlallit qulaajaavigeqqullugit Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisumut saaffiginnissutigai. Ataatsimiititaliap apeqqutaasa Naalakkersuisunilu ilaasortap akissutaasa nuutinneri isumaliutissiissummut matumunnga ilanngunneqarput.

Siunnersuutip ilusiligaanera

Inatsisartut inatsisaat 1992-imiilli inatsimmut nalunaarummik suliarinninnertaqanngitsumik sisamariarlugu allanngortinneqarsimavoq. Taamaalilluni siunnersuutip matuma akuersissutigineqarsinnaanera ilanngullugu Inatsisartut inatsisaannut siullermut tunngatillugu inatsimmut allan-nguutit tallimaalissapput.

Taamatut amerlatigisunik allanngortitseqattaarnikkut Inatsisartut inatsisaat Inatsisartulluunniit peqqussutaat inatsimmik atuisunut paasiuminaatsunngortinneqarsinnaavoq.

Taamaammat Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa, inatsisitigut allannguutigitinniakkat inatsisissatut ataasinngorlugu allatatut nutaatut saqqummiunniarneqassasut, taamaaliornikkut inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu maleruagassat atuuttut inatsimmi nutaami ataatsimi katersorneqassammata.

Siunnersuutip imarisai

Inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaa ataatsimiititaliap tunngaviusumik tapersersinnaavaa.

Taamaalilluni taarsigassarsiallit tusintingajaat akiitsuminnik isumakkeerinniffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaanissaat, taamatullu inigisaminnik iluarsaanissamut, allilerinissamut nutarterinissamulluunniit tapiissuteqarfigineqarnissaat Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata pitsaasutut isigaa.

Taamatuttaaq inigisap angissusia tunngavigalugu Landskarsip kommunini sanaartukkanut tapiissutigisartagaa siunissami aalajangersaavigineqartarnissaat ataatsimiititaliap pissusissamisoortutut isigaa. Taamaaliornikkut aningaasat atugassarisat atorlugit inissianik sapinngisamik amerlanerpaanik sanasoqarsinnaalissasoq ilimagineqarsinnaavoq.

Taamaalilluni inigisap angissusia apeqqutaatinnagu 130 kvadratmeterinut anginerpaamik tapiissuteqartoqartarnissaa ataatsimiititaliap isumaqatigaa. Tassunga atasumik ataatsimiititaliap erseqqissaatitut ilanngutissavaa, assersuutigalugu illut affarleriit 150 kvadratmeterimik angissusilinnut atatillugu taakku inigisatut marluttut tamarmik immikkut 75 kvadratmeterinik angissusilittut isigineqartut.

Allannguutissatut siunnersuutit

Inatsisartulli Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata maluginiarpaa silami tummeqqanik, illuaqqanik sanaamullu atasunik allanik, inigineqartuinnut ilaanngitsunut, sananermi tapiissuteqartoqarsinnaajunnaassammat. Taamaalilluni illup silataaniittut taakku, atugaaqisut amerlanertigullu pisariaqartut, sananeqarnerinut kommune kisimiilluni aningaasaliisuusalissaaq.

Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliap tamanna pissusissamisuunngitsutut isigaa, taamaammallu aappassaaneerlugu oqaluuserinnilinnginnermi Naalakkersuisut allannguutissamik siunnersuuteqaqqullugit kaammattussallugit, taamaaliornikkut qulakkeerneqarsinnaammat pissutsini taaneqartuni kommunit immikkut aningaasartuuteqartinneqassanngitsut.

Ataatsimiititaliattaaq ajornartorsiutitut isigaa peqqussutissatut siunnersuutip kvadratmeterimut tapiissutit aalajangersimasumik angissusilinnik aningaasartalermagit, inuiaqatigiinnimi akitigut qaffakkiartortumik ineriartorneq naatsorsuutigineqanngimmat. Tapiissutit aalajangersimasumik aningaasartaqarunik ukiumiit ukiumut nalikilliartuinnassapput.

Aappassaaneerlugu oqaluuserinninnermi aalajangersakkamut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussinissat, allatulluunniit iliorlutik pitsaanngitsumik sunniutissat pinaveersaartinneqarsinnaanersut Naalakkersuisut nassuiaatissaat ataatsimiititaliap qilanaaraa.

Tassunga atatillugu Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata isorliunerusormiut nammaqatigineqarnissaasa aalajangiusimaneqarnissaa qulakkeerusuppaa, taamaalilluni assersuutigalugu assartuinermi akit qaffasinnerusut pissutigalugit kvadratmeterimut akiusup 15.000 kr.-imiiginnartinnissaa kommuninut ajornarluinnassammat.

Peqqussutissatut siunnersuut § 22, imm. 5-imik nutaamik imaqarpoq. Aalajangersagaq siunertaqarpoq kommunit nammineerluni sanaassanik nammineerluni illulianik sanasut sulinerisa pilertornerusumik pisussanngortinniarnissaa, taamaalilluni, illu piffissap ukiunik marlunnik-pingasunik sivisussusillip ingerlanerani naammassineqarsimanngippat, nammineerluni sanaassamut taarsigassarsianullu Naalakkersuisunit piginnaatitaaneq atorunnaassalluni. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa nammineerluni illuiortumut ilitsersuisutut atuunneq A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mit kommuninut nuunneqassasoq, kommunimmi inissiaatileqatigiiffimmit suliat taamaattut ingerlannissaannut ilisimasatigut piumasaqaatinik naammassinnilluarsimanerusunik sulisoqarmata. Ilitsersuisoqarsinnaanikkut pitsaanerusumik periarfissaqalernerup kingunerissavaa piffissaliussaq naatinnagu illut naammassillugit sananeqartut amerlanerulernissaat.

Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup kaammatuutaanut naapertuuttumik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutinik saqqummiussereerpata, siunnersuut tapersiivigissavaa.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata Inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

	Isak Davidsen Siulittaasoq
Kalistat Lund Siulittaasup tullia		Jens Napaattooq
Johan Lund Olsen		Palle Christiansen

---

Ilanngussaq.

1. Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata maluginiarpaa inissialiornernut tapersiissuteqartarneq pillugu peqqussummi § 1-ip nutaamik oqaasertalerneratigut kommunit attartortittakkanik inissialiortiterneri taamaallaat taperneqartalertussaasut. Taamaalilluni inissiat attartortittakkat allilerivigineqarlutillu iluarsartuunneqartarneri Nunatta Karsianit tapiissuteqarfigineqartarunnaassapput. Tamanna kommunit inissiaataannut aningaasartuutaasartut annikilleriarnerannik kinguneqartussaagaluarpoq. Peqqussutissatulli siunnersuutip aningaasatigut kinguneqaatissaannut nassuiaatini allassimavoq "naatsorsuutigineqarpoq kommunit attartortittakkanik inissialiornerinut tapersiissutissanut Nunatta Karsiata aningaasaliissutigisai allannguuteqassanngitsut". Aningaasaliissutaasartut allanngortussaannginneri kiisalu tapiiffigineqartartussat anikilleriartinneqarnissaat qanoq imminnut ataqatigiinnersut ataatsimiititaliap nassuiaateqarfigitikkusuppaa.


1995-imiilli inissianut attartortittakkanut Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommuninit pigineqartunut tamanut suliarineqartassapput ingerlatsinermut aserfallatsaaliuinermullu pilersaarutit. Pisortat inissiaataasa attartortitakkat aaqqissuussamik aserfallatsaaliorneqarnissaannut akileeqataassutissaq ineqarnermut akiliutitigut akileqquneqartarpoq. Taamaattumik pitsaanerulersitsinissanut alliliinissanullu (nutarsaanissanut) kommunit tapiiffigineqarnissamik pisariaqartitsinerat sakkortuumik appariartorsimavoq.

Danskit Naalagaaffiata aamma Namminersornerullutik Oqartussat akornanni isumaqatigiissummut MIFRESTA, Kalaallit Nunaanni iluarsagassanut danskit tapiissuteqartarnissaannut, atatillugu nutarsaanernut pitsaanerulersitsissutaasunut tapiissuteqannginnissaminnut Namminersornerullutik Oqartussat imminnut pisussaatissimapput. Ataatsimut isigalugu isumaqatigiissutip nassataraa inissiat (illuutit) 1982 sioqqullugu sanaasimasut nutarsarneqartussaannginnerat. Illuutit taakku iluarsaanneqarneri inissiat ingerlanneqarnerisigut aningaasalersorneqartussaapput.

Inissiat sananeqarnerisa akiata 1,5%-ia aningaasaliissutinit iluanaarutissatut ineqarnermut akiliutit aqqutigalugu kommunit akileqqusarpaat. Taamaattumik kommunit namminneq akiliutigisimasatik 40%-iusut 60%-illu aningaasaliissutinit iluanaarutissartaat kommunit tigusarpaat. Taamaattumik kommunit aningaasaliissutinit iluanaarutaat 3,75%-iupput, taakkulu aningaasat nalikilliartornerannit aamma pigisat aalaakkaasut qularnaveeqqutigalugit taarsigassarsiat erniaannit qaffasinnerupput. Taamaattumik kommunit inissiaataasa nungullariartornerisa Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasalersorneqarnissaat tulluartuusorineqanngilaq tamatumunnga atugassat ineqarnermut akiliutitigut aamma aningaasaliissutinit iluanaarutitigut kommunit pissarsiarisarmatigit.

2. Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata aalajangersima-sumik m2-imut akimut tapeeriaaseqalerneq maluginiarpaa. Suna tunngavigalugu sanaartornermi pisariaqartunut allanut - soorlu assersuutigalugu tummeqqanut quinullu - aningaasartuutit kommuninut tamakkiisumik akiligassanngortinneqarpat?


Initussutsimut tamarmiusumut akissaajaatit qangatulli naatsorsorneqartarput. Tamatumani allannguisoqarsimanngilaq. Allannguineq pissusiviusunut takussutissaassaaq, tassa masattuleriffiit, soorlu uffarfiit, init tamanut atortut (paarliit) igaffiillu tassaammata init pilersissallugit akisunerpaat.

Aaqqissuussineq atuuttoq malillugu kommuni inissianik mikisunik taamaattumillu akisukuluttunik sanaartortoq kommunitut angisuunik taamaattumillu sanaartorfimmi angisuumi kvadratmeterinut akisuunut iluaqutissarsinerusinnaasutut iluaqusiivigineqarsinnaanngilaq. Taamaattumik pissusiviusut aamma takutinniarlugit siunnersuutigineqarpoq kvadratmeterit siulliit ineeqqat kvadratmeteriinit nalinginnaasunit amerlanerusunik aningaasartalerlugit tapersiiffigineqartassasut.

3. 2002-mi sanaartornermi aningaasartuutaasartut aallaavigalugit inatsisissatut siunnersuusiortoqarsimanissaa ilimagineqarmat, ataatsimiititaliap siunnersuutigissavaa m²-imut tapiissutaasartussat 2002-p kingorna akit qaffakkiartorsimanerannut naapertuuttunngorsarlugit allileriffigineqartassasut.


Taperseeriaatsinut assigiinngitsunut tapiissutissat killissaat takuneqarsinnaasunngorlugu maleruagassat suliarineqarnissaat eqqarsaataavoq. Tapiissutit taamaattut Inatsisartut aningaasanut inatsi-saanni oqaasertaliussani imaluunniit sanaartugassanut tunngasuni tapiissutit taarsigassarsiarititallu pillugit Inatsisartut peqqussutaatigut immikkoortukkut aalajangersarneqassanersut suli paaseqqissaarneqanngilaq.

4. Ataatsimiititaliattaaq siunissami akit ineriartornerat aallaavigalugu tapiissutit aaqqiivigineqartalernissaat inassutigaa, taamaanngippammi Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutigisartagassaat ukiut ingerlanerini nalikilliartuaartussaassammata.


Apeqqut 3-mut akissut takuuk.

5. Inatsisartut inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu peqqussutaat malillugu nammineerluni illuliortut A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mit siunnersortilerneqartarnerat kommuninit arlalinnit pissusissamisuunngitsutut isigineqarnera Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata ilisimaaraa. Kommunit taakku naliliinerat malillugu kommunit namminneq teknikimut sulisui INI’p sulisuinit piukkunnarnerusutut isigineqarmata. Taamaattumik ataatsimiititaliamit apeqqutigineqassaaq Naalakkersuisoq tassunga atatillugu qanoq iliuuseqalersaarnersoq.


Nalunaarutigineqarsinnaavoq nammineerluni illulianut tapersiissuteqartarneq maannakkutut iluseqarluni aammalu nammineerlutik illuliortunut ataasiakkaanut siunnersuisoqartarnerup ingerlaannarnissaat tulluartuunersoq KANUKOKA-mik isumaqatigiinniutigineqartoq.

KANUKOKA nalunaarsimavoq kommunit arlallit kommunini illuliassat iluatsitsivigisimagaat, t.i. nammineerluni illuliassat illullu sananeqarnissaannut mandtiiminut tapiissutit kommuninit tiguneqartarlutik. Ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut isumaqarput AIS2003-mi inissialiortiternerup ilusaa nutaaq kommunit arlallit kissaatigisaattut eqaatsuusoq.

6. 60/40-mik sanaartoriaaseq malillugu Namminersornerullutik Oqartussat sanaartukkat 60%-ii akilertartussaavaat, kommunillu 40%-it sinneruttut akilertartussaallugit. Taakku saniatigut siumut sillimaffigereerneqarsimanngitsunik aningaasartuutaasussanik kommunit akiliuteqartarnissaat isumaqatigiissutigineqarsinnaasoq takorloorneqarsinnaavoq, tamatumanili 60/40-mik aaqqissuussineq pillugu isumaqatigiissut atuutiinnassalluni. Kommuni 40% sinnerlugu akiliuteqarsimatillugu 60/40-mik aaqqissuussineq naapertorlugu isumaqatigiissut atuukkunnaartoq innersuussutigalugu Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Pisortaqarfik akiliutiminik unitsitsisarsimasoq ataatsimiititaliamit tusatsiarneqarsimavoq. Inatsisip maleruagassai inatsisip siunertaanut ajoqutaanaveersaartariaqarmata, Naalakkersuisuni ilaasortap suliap ingerlasimaneranut tunngaviusumik isumaa ataatsimiititaliap paaserusuppaa.


Allaaserineqartoq pisimasuittut Naalakkersuisut ilisarisinnaanngilaat. Procentinngorlugu tapersiissutit 60%-iusut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni ukiumoortuni oqaasertaliinikkut allanngortinnissaannut Inissialiortiternernut tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat periarfissiivoq. Taamaammat sanaartukkat ilaat 80/20-tut sanaartugaapput, tassa Nunatta Karsia 80%-inik tapiissuteqarsimalluni. Taamaattorli oqaatigineqassaaq tapiissutip procentiata angissusaa allanngortinneqaraluarpalluunniit taava sanaartugaq tamakkiisumik Inissialiortiternernut tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni taannalu malillugu nalunaarutini pineqartunut suli ilaasoq.

60/40-mik aaqqissuussineq ajornartorsiutitaqarsimavoq akimmisaarutitullu isigineqartarsinnaalluni. Kommunit inissialiortiternernut tapersiiffigineqarnissamik qinnuteqarnerminni akissaajaatissatut naatsorsuutigisat sukumiisumik taasarsimanngilaat. Tamatuma kingunerisaanik Naalakkersuisut ataasiaannaratik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannut ilassutitut aningaasaliissutissanik qinnuteqartariaqartarsimapput Nunatta Karsiata tapersiissutissai 60%-it pigineqarnissaat qularnaarniarlugu. Tamanna qaangerniarneqarpoq kvadratmeterimut tapersiissutit aningaasartaasa aalajangersimasunngortinnerisigut, tassa akissaajaatit nikerartut assersuutigalugu 60%-iisa tapersiissutigineqartarnerat atorunnaarlugu. Taamaalilluni kommunit ataasiakkaat kiffaanngissuseqarnerulersinneqassapput. Nunatta Karsiata sanatitsisuunani tapiissuteqartuunera eqqaamassallugu pingaarpoq.

7. Kommunit sanaassaataat ataatsimoortut 2003-mi aningaasanut inatsisissatut siunner-suummi kontup 87.72.22-ip Nunaqarfinnut isorliunerusunullu inissialiortiternermut pilersaarummut tunngasut - ataanut inissinneqarsimapput. Tassunga atatillugu illoqarfiit isorliunerusutut taaneqartartut avataannut kommunit sanaassaataat ataatsimoortut qassit ukiuni kingulliunerusuni aningaasaliissutaasimanersut ataatsimiititaliap akissuteqarfigitikkusuppaa.

Kommunini illuliassat kommuninut isorliunerusunut ilaatinneqanngitsunut ikittuinnanngorlugit innersuussutigineqartarput. Kommunit allat 60/40-mik aaqqissuussinermik, piginneqatigiiluni inissialiat pillugit aaqqissuussinermik aamma 10/40/50 atorlugu inissianut aningaasalersuisarnermik atuisinnaanerat eqqaamassallugu pingaarpoq.

Ukiuni siullerni qulini, t.i. 1991-imiit 2000-mut kommunini illuliassat katillugit 228 akuersissutigineqarsimapput. Taakku 40 %-iisa missaat illoqarfinnut isorliunerusumiittutut isigineqanngitsunut atugassanngortinneqarsimapput. Pingaartumik Aasiaat Kommuniat aaqqissuussinermik atuisimavoq, tassa kommunini illuliassat 52 pissarsiarisimagamigit.

Kommunit aaqqissuussinermik taassuminnga atuisimasut 60/40-mik aaqqissuussinermik piffissami tamatumani atuerpiarsimanngillat.

Kommunini illuliassat 105 mē tassaagajuppoq Illorput 2000 mandetiiminut tapiissutit ilanngullugit.

Illuliassat nalingisa missiliorpat	500.000 kr.
Mandtiiminut tapiissutit missiliorpaat	60.000 kr.
Tapiissutit katillugit	560.000 kr.

60/40-p aalajangersimasumik tapiissutinut allanngortinneratigut, tak. AIS2003 kontu pingaarneq 87.72.21 Inissianik kommuninit attartortitassanik sanaartorneq tapersiivigineqartartoq, kommuninit tamanit qinnutigineqarsinnaapput:

Tapersiiss. 0-60 mē: 9.700 * 60 =	582.000 kr.
Tapersiiss. 61-85 mē: 8.500 * 25 =	212.500 kr.
Tapersiiss. 85-105 mē: 8.000 * 20 =	160.000 kr.
Nunatta Karsianiit tapersiissutit tamarmiusut	954.500 kr.

Aningaasat taakku atorlugit kommunit pisiarisinnaavaat illuliassat Illorput 2000 illullu sananissaanut suli 400.000 kr.-it sippuusut atorsinnaassallugit. Taamaattumik apeqqutaalerpoq kommunini illuliassat siusinnerusukkutulli suli qanoq pilerinartiginersut.