Peqqussutissatut siunnersuummut nassuiaatit

 

Nassuiaatit nalinginnaasut

Peqqussutissatut siunnersuutip makkua imarai: Peqqussutip sunut atornissaata ersarissarneri pisariaqartut, inuttut atugarisat tunngavigalugit inissanik tunniussisarnermi malittarisassat allanngortinneri, aningaasalersuinermit pissarsiat annerpaaffissalerneqarnerat, akiliigallassutitut attartukkat pillugit malittarisassat allanngornerat kiisalu inissiaatillit inissianillu aqutsisut nakkutigineqarnerat pillugu malittarisassat nutaat.

Ilaanneeriarluni nalornissutigineqartarsimavoq inatsisartut peqqussutaat sunut atorneqassanersoq. Soorlu arlallit kukkullutik isumaqartarsimapput inatsisartut peqqussutaat aamma atuuttoq ingerlatseqatigiiffiit imaluunniit suliffeqarfiit akornanni attartortitsinernut. Taamaattoqanngilarli. Inatsisartut peqqussutaanni taamaallaat pineqarput inuit attartortuusut.

Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni attartortittakkani inissat tunniunneqartarneranni malittarisassaq pingaarneq tassaavoq inissat inoqanngitsut tunniunneqartassasut inissarsiortunut utaqqisuni allassimasunut. Tamatumani pineqanngitsut ilagaat inuttut atugarisat tunngavigalugit inissamik tunniussineq, tassa kommunalbestyrelsi pisinnaatitaammat inissiat atorneqanngitsut ilaat inuttut atugarisat tunngavigalugit inissiinissaq tunngavigalugu tunniussinnaallugit.

Inuttut atugarisat tunngavigalugit kommunalbestyrelsip inissamik tunniussisinnaaneranut tun-ngavituaavoq inissarsiortut allassimaffiat saneqqussinnaallugu kommunalbestyrelsip takusinnaappagu ilaqutariit inissaaruttut. Inuttut atugarisat tunngavigalugit inissamik tunineqarsinnaanerup illuatungituaraa pineqartoq utaqqisunut allatsissasoq ukiualuillu utaqqeqqaarluni inissarsisinnaalissalluni.

Inuttut atugarisat tunngavigalugit kommunalbestyrelsi inummut ilaqutariinnulluunniit inunnik isumaginninneq pillugu inatsisit malillugit inunnik isumaginninnikkut pisartagalinnut inissamik tunniussiguni qularnaveeqqusissavaa attartortup attartorneq pillugu isumaqatigiissummik naammassinnissinnaanissaa. Tassalu inuttut atugarisat tunngavigalugit inissamik tunniussinermut aallaaviuvoq attartortup akiliisinnaanissaa, tassami pineqartoq inuttut atugarisamigut aningaasatigut ajornartooqqanngimmat, taamaallaalli oqqiffissaqarani, tassa inissaqarani. Taamaattoqartillugu kommunalbestyrelsip inissamik tunniussisinnaanini atorsinnaavaa inissarsiortut utaqqisuni allassimasut qulaatiinnarlugit.

Attartortup ineqarnermut inigisamilu aningaasartuutinut allanut akiliisannginnerata kinguneranik annaasaqannginnissaa qulakkeerumallugu siunnersuutigineqarpoq kommunalbestyrelsip inuttut atugarisat tunngavigalugit inissamik tunniussinermini ukioq ataaseq annaasaqarsinnaanermut qularnaveeqqusiineq atorsinnaagaa. Qularnaveeqqusiineq taanna taamaallat atorsinnaavoq ineqarnerup atorunnaarsinnerani kinguartinneqarneraniluunniit. Kommunit ataasiakkaat taamatut qularnaveeqqusiinikkut inuttut atugarisat tunngavigalugit inunnik aningaasatigut ajornartuunngikkaluarlutik inissaaleqiinnartunik inissiinermi qularnaveeqqusiinikkut aningaasatigut aarleqqutissaqanngillat.

Ineqarnermut tunngasunik nutarterinerup immikkoortua siulleq ikorfartorumallugu qulakkeerumallugulu ineqarnermut akiliutip akuerineqarsinnaasumik qaffasissuseqarnissaa siunnersuutigineqarpoq kvadratmeterimut akeq iluanaarutissat naatsorsornerannut tunngaviusussaq qaffasinnerpaaffilerneqassasoq. Sanaartorneq annertusivallaarpat illuliornermilu akit qaffarujussuarpata ineqarnermut akiliutit qaffariartornerannik kinguneqassaaq. Taamaalilluni illut assigiit marluk ukiunik ikittunnguanik akunneqarlutik sananeqarsimasut ineqarnermut assigiinngitsorujussuarnik akeqalersinnaapput sananerini aningaasartuutit assigiinnginnerisa kingunerisaanik. Tamanna illuatungilerniarlugu imaluunniit pinngitsoortikkumallugu kvadratmeterimut aki iluanaarutissamik naatsorsuinermi ilanngunneqartussaq qaffasinnerpaaffissalerneqarpoq.

Siunnersuutigineqarportaaq illuutinik piginnittup aqutsisuatalu nakkutigineqarnissaat pillugu malittarisassiortoqassasoq. Illuutinik piginnittoq aningaasaliissutigisimasaminiit ukiumoortumik iluanaaruteqartartoq pisussaavoq nakkutigissallugu illuutit ingerlanneqarlutillu attartortinneqassasut malittarisassat tamatumani atuuttut naapertorlugit.

Inatsisartut 2002-mi Ukiaanerani ataatsimiinneranni saqqummiussinermut atatillugu peqqussutissatut siunnersuut KANUKOKA-mut, SIK-mut, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmut, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut kiisalu A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mut isummerfigeqqusissutigineqarsimavoq (tusarniaatigineqarsimavoq). Aammattaaq peqqussutissatut siunnersuut KANUKOKA-mut, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, Aqutsinermut Pisortaqarfimmut Isumaqatiginninniartarfimmullu isummerfigeqqusissutigeqqinneqarsimavoq. Aammattaaq siunnersuut inatsisilerinermi teknikikkut misissuataarneqarsimavoq. Tamakku kingorna oqaaseqaatit naleqquttut tunuliaqutaralugit siunnersuut iluarsaanneqarsimavoq.

Peqqussutissatut siunnersuutip allaffissornikkut kingunissai.

Peqqussutissatut siunnersuut allaffissornikkut arlalinnik kinguneqartussaavoq. Tassalu ilimagisariaqarpoq inuttut atukkat tunngavigalugit inissiinermut tunngatillugu kommuni annertunerusumik suliassinneqassasoq. Naatsorsuutigineqarpoq nakkutilliinissaq pillugu maleruagassat nutaat illuutinik piginnittunut aamma Namminersornerullutik Oqartussanut suliaqarnerulersitsissasut.

Kommunip illuutiminik nammineq aqutsisuusup eqqumaffigissavaa attartortitsisutut aqutsisutullu ingerlatsinermini illuutinik piginnittutut/aqutsisutut imminut nalilertussaagami nalinginnaasumik kommunitut pinnani.

Peqqussutissatut siunnersuutip aningaasatigut kingunissai.

Naatsorsuutigineqarpoq inuttut atukkat tunngavigalugit inissiisarnermut kommunit akissaajaataat qaffassasut inissat inunnut inuttut atugarisatigut aningaasatigut ajornartoortunut tunniunneqartarnerat peqatigitillugu. Taamaattorli tamatumani pineqarput aningaasartuutit kommunip pinngitsoorani akilertariaqagai, kisiannili siusinnerusukkut najugaqaqatigiiffimmi inuttut atugarisat tunngavigalugit inissiiviusuni attartortut akilertagaralui.

Kommunit Nunattalu Karsiata ilimagisariaqarpaat akiliigallassutit pillugit aqqissuussinerup eqqortinneqannginneranut tunngatillugu annaasaqarnissartik. Pingaaruteqarpoq piginnittut ineqarfinni immikkoortortat ataasiakkaat pinnatik akisussaaffigissammassuk attartortup naafferarlugu akiliigallassutinik aaqqissuussinermik eqqortitsinngitsuussappat.

Naafferarluguli akiligassiissutinik aaqqissuussinermik eqqortitsinnginnermut atatillugu annaasat attartortullu tamatuma kingornatigut inissiamit nuunnerata kingunerisaannik annaasanut akiliutissat ineqarnermut akiliutitigut akileqquneqartassapput.

Illuutinik piginnittup toqqaruniuk kukkunersiuisup nalunaarusiorfigissagaa illuutinik aqutsisup suliassani inatsisartut peqqussutaat aalajangersakkallu tassunga tunngasut naapertorlugit ingerlakkaa, tamatumani aningaasartuutit nammineq akilissavai. Aningaasartuutit taakkua attartortunit akilerneqassanngillat.

Naatsorsuutigisariaqarpoq Nunatta Karsia aningaasartuuteqassasoq nakkutilliinissami suliassanut nutaanut tunngatillugu, tassani pineqarsinnaallutik nakkutilliilluni sumiiffimmut tikeraarnerit imaluunniit kukkunersiuisut nalunaarutaasa naatsorsuutillu pissarsiariniarneri. Aningaasartuutit taakku aningaasaliissutaareersut iluini akilerneqarsinnaanissaat naatsorsuutigineqarpoq.

M²-mut sanaartornermut aki iluanaarutigineqartussatut akileqquneqartoq 15.000 kr.-inik annerpaaffissalerneqarpat Namminersornerullutik Oqartussat taamatullu kommunit iluanaarutissanik annaasaqassapput.

Tabel 1: Namminersornerullutik Oqartussat illuutaat m²-mut 15.000 kr.-it sinnerlugit sanaartornermut akillit.

Kommuni	B-nr.	m²-imut san. akia	Annertussusia	Iluanaarutissat annaasat
1	1321	15.839,00	792,30	9.971,10
9	737	15.593,09	119,90	1.066,67
9	738	15.593,09	90,50	805,12
11	680	16.017,00	537,40	8.198,04
11	691	16.017,00	475,00	7.246,13
11	705	16.017,00	354,80	5.412,47
11	715	16.017,00	417,40	6.367,44
		Katillugit	2.787,30	39.066,96

Tabel 1-imi takuneqarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussat katillugit arfineq marlunnik attartortittakkanik illuuteqartut ataatsimut 2.787,3 m²-inik angissusilinnik, taakkunani sanaartornermi aki m²-imut 15.000 kr.-nit qaffasinnerulluni. Namminersornerullutik Oqartussat inissianik attartortittakkanik pigisaat tamakkerlutik 510.000 m²-it missarpiaanniillutik. Taamaammat Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataasa 0,6 %-iisa missaat peqqussutissatut siunnersuummit attorneqartussaapput. Iluanaarutissanut annertunerpaaffissaliinerup kingunerisaanik Namminersornerullutik Oqartussat 39.066,96 kr.-t ukiumut annaasalissavaat. Namminersornerullutik Oqartussat ukiumut iluanaarutaat 62,3 mio. kr.-upput. Taamaammat annaasassat 0,06 %-iussapput.

Tabel 2: Kommunit illuutaat m²-imut 15.000 kr.-t sinnerlugit sanaartornerini akillit.

 

Kommuni	Inituss. tamakk.	Iluan. annaasat kr.-inngorlugit katillugit
Nanortalik	111	4.672,73
Qaqortoq	n/a
Narsaq	1.363	50.523,47
Paamiut	-
Nuuk	7.497	104.179,09
Maniitsoq	-
Sisimiut	9.659	121.283,13
Kangaatsiaq	52	173,94
Aasiaat	n/a
Qasigiannguit	579	4.371,25
Ilulissat	2.441	65.965,39
Qeqertarsuaq	1.520	10.144,36
Uummannaq	1.302	75.042,94
Upernavik	n/a
Qaanaaq	751	22.437,45
Tasiilaq	n/a
Itt.	n/a
Katillugit	25.275	458.793,75

Malugeqqusaq: n/a = Kommuninit nammineerlutik inissiaatiminnik attartortittakkanik aqutsisunit paasissutissanik peqartoqanngilaq.

Tabel 2-mi takuneqarsinnaavoq kommunit ½ mio. kr.-it ataallugit annaasaqassasut kommunit tallimat paasissutissanik pissarsivigineqanngitsut eqqaassanngikkaanni. Erseqqissarneqassaaq iluanaarutissanit annaasat attartortunut taamatut annertussusilinnik ineqarnermut akiliutinut appariaataassammata. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq Sisimiuni attartornerit 154-it pineqarmata, taakku ilaat 97-it inissiaallutik marlunnik initallit. Attartornernit taakkunannga 97-init 59-it utoqqarnut inissiaapput.

Tabel 3: M²-imut 15.000 kr.-nit sinnerlugit sanaartornermut aningaasartuuteqarnikkut annaasassanik naatsorsukkat.

Inissiat amerlass.*	San. aki 15.500 kr.	San. aki 16.000 kr.	San. aki 16.500 kr.	San. aki 17.000 kr.	San. aki 17.500 kr.	San. aki 18.000 kr.	San. aki 18.500 kr.	San. aki 19.000 kr.
1	488	975	1.463	1.950	2.438	2.925	3.413	3.900
50	24.375	48.750	73.125	97.500	121.875	146.250	170.625	195.000
100	48.750	97.500	146.250	195.000	243.750	292.500	341.250	390.000
125	60.938	121.875	182.813	243.750	304.688	365.625	426.563	487.500
150	73.125	146.250	219.375	292.500	365.625	438.750	511.875	585.000
175	85.313	170.625	255.938	341.250	426.563	511.875	597.188	682.500
200	97.500	195.000	292.500	390.000	487.500	585.000	682.500	780.000
225	109.688	219.375	329.063	438.750	548.438	658.125	767.813	877.500
250	121.875	243.750	365.625	487.500	609.375	731.250	853.125	975.000

Malugeqqusaq: * Imaassorineqarpoq inissiat tamarmik 65 m²-nik angissuseqartut.

Tabel 3-mi takutinneqarpoq m²-imut sanaartornermi akit assigiinngiiaartillugit annaasat kr.-inngorlugit. Tassa annaasat 243.750 kr.-ussapput, inissiat 125-it 65 m²-iusimassappata, m²-imut 17.000 kr.-inik akilerlugit sanatinneqarsimasut. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq annaasat ineqarnermut akiliutinut akikillisaataassammata taamaammallu 1:1-imik ineqarnermut akiliutinik appartitsissutaassallutik.

Illuutit attartortunit ineqarnermut tapiissutisisartunit inigineqartut pineqassappata ineqarnermut akiliutit annikillisinneqarnerisa kingunerisaannik ineqarnermut tapiissutinut tunngatillugu ileqqaarutaasunik ilanngaaserneqassapput.

Ilaqutariit inersimasut marluk marlunnik qitornallit assersuutigissagaanni inoqutigiit ukiumut 359.500 kr.-inik isertitaqartarlutik akileraarusigassaatitaasunik, taakku 20 %-imik ineqarnermut tapiiffigineqarsinnaatitaassapput. Inigisaat 97 m²-iuvoq, m²-imut 18.000 kr.-ilerlugu sananeqarsimasoq. Ukiumut iluanaarutissanit annaaneqartarput 4.365 kr.-it, taakkunannga ilanngaatigineqassallutik ineqarnermut tapiissutissaagaluarnit ileqqaakkat 4.365 kr.-t 20 %-ii, taamaalippat annaasassat ilanngaasikkat 3.492 kr.-iussallutik. Taakku ilaqutariit qaammammut ineqarnermut akiliutaannik 291 kr.-inik appartitsissutaassapput.

Naatsorsuinerugallartut takutippaat pensionisiallit kisimiittut ineqarnermut tapiissutit allanngortinneqarnerisigut naatsorsuutigineqartumit sakkortunerusumik aningaasaqarnikkut eqqugaassasut. Tamatumunnga pissutaavoq pensionisiallit siusinnerusukkut isertitaminnit %-inngorlugu akiliisarmata ineqarnermut nammineq akiliutissat ilaannit sinnerilu ineqarnermut tapiissutitut pissarsiarisarlugit.

Taamaammat nammineq akiliutissanut ineqarnermut akiliutit qanoq issuserpiaat apeqqutaalluinnassapput. Pensionisiallit maannakkut ineqarnermut akiliutit %-iannik nammineq akiliutissamittut akiliisalissapput sinnerilu ineqarnermut tapiissutitut pissarsiarisalissallugit. Tamatuma kinguneraa pingaartumik pensionisiallit utoqqarnut inissiani nutaani najugaqartut immikkut sakkortunerusumik eqqorneqartalernerat, inissiammi tamakku qaffasissupilorujussuarnik m²-imut akeqartillugit sanaartorneqakkajummata, allaat kr. 18.000-iniit 21.000-inut akeqartillugit soorunalumi ineqarnermut akiliutissat qaffaseqalutik.

Naatsorsuusiaagallartut tunngavigalugit m²-imut sanaartornermut akinik 15.000 kr.-inik iluanaarutissatut akileqquneqartussanik annerpaaffissaliinikkut annaaneqartussatut naatsorsuutigisat ineqarnermut tapiissutinut naatsorsuutigisatut atuinikinnerussutit iluanniitinneqarsinnaassapput.

Siumut akiliutissanut taarsigassarsianut akilerneqarsimanngitsunut, inimik qimatsinermut atatillugu annaasanut, ineqarnermut akiliutissanut kinguaattoorutinut ineqarnermullu akiliutissanik akilersuinnginnerup kingunerisaanik annaasassanut tunngatillugu najugaqaqatigiiffiit ataasiakkaat pissutsinit tamakkuninnga nammatassinneqartussaassapput tamakkulu aallaaviatigut inissiamik piginnittumut iluanaarutissat akiliiffigeqatigiinneranni sunniuteqartussaanngillat. Annaasaqaataajunnartut tassalu isertitassat/akilersugassat piviusunngortinneqanngitsut ukiuni tulliuttuni ineqarnermut akiliutissat akileqquneqarneranut ilanngunneqartassapput.

 

Aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

 

§ 1, nr. 1-imut

Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 1-imi atorneqarfissaanut inissianillu innersuussisarnermut tunngasuni aalajangersakkani allannguuteqangaatsiarpoq, taamaattumillu Naalakkersuisut naleqquttuusoraat kapitali 1-ip tamarmiutillugu saqqummiunneqarnissaa.

Kapitali 1-imi § 1-imut aalajangersakkamut

Peqqussut Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit namminersortulluunniit inissiaataannut attartortittakkanut inissianullu atorfinitsitsinermut ilaasutut tunniunneqartartunut atuuppoq, peqqussummi aalajangersakkani taakkununnga atuutinnginnissaanik allassimasoqanngippat.

Attartorneq tassaavoq akiliilluni atorneq. Atorniarnerit assigisaallu peqqussummi pineqanngillat. Akiliutit aningaasaanatik allaasinnaapput, ass. sulineq taamaammalu attartortitsisup sulisitsinermigut akiliisitsinermigut peqqussummi aalajangersakkat unioqqutissavai.

"Illut illullu initai ineqarfissat" tassani pineqarpoq inissiat nalinginnaasumik ilisimasavut soorlu quleriiaat, uiguleriiaat, sanileriiaat, ilaqutariinnut ataatsinut illut, illut affarleriit, inissiaaqqat, ineeqqat inillu attartortinneqartartut peqqussummi pineqanngillat. Illunik aasarsiortarfinnik attartorneq peqqussummi pineqanngilaq, illu aasarsiortarfik attartortup najugarivinngippagu ulloq unnuarlu najugaralugu.

Illunik illullu initaanik atuinerit atuisumut akillit tamarmik attartornertut taasariaqanngillat. Taamaalilluni piginneqatigiilluni inissiat pigisatullu inissiat kiisalu najugaqaqatigiiffiit assigiin-ngitsut atuisunit pigineqartut attartornertut isigineqanngillat. Inissialli taamaattut piginnittumit pisinnaatitaasumilluunniit attartortinneqarpata attartorneq tamanna peqqussutip atuuffianiissaaq.

Aalajangersakkami erseqqissarneqarportaaq peqqussut atuutinngitsoq inigitinneqarallartunut inigitinneqartunulluunniit allanut, inissiinermi akiliisitsinissaq piumasarineqaraluarpalluunniit.

Aammattaaq unnuisarfimmiinnerit, akunnittarfimmiinnerit, sømandshjemmimiinnerit, illuni unnuisarfimmiinnerit, ineqarfimmiinnerit assigisaallu peqqussutip atuuffianiinngillat.

Assersuutigalugu peqqussut atuutinngilaq atorfillit utaqqiisaa inissinneqarallarnerannut (vakant), tassa atorfilittut inissinneqarnissartik utaqqillugu. Peqqussut atuutinngilartaaq assersuutigalugu peqqinnissaqarfiup taartaagallartunik inissiinerani imaluunniit sivikitsumik atorfeqartitsinerani.

Taamaattorli piumasaavoq inissiaq assersuutigalugu inissiigallarnermut atugaasoq inissianit attartortittakkanit peerneqarsimassasoq inissiigallarfissatut aalajangigaalluni. Tamanna soorlu atuuppoq pineqarpat inissaq suliffeqarfimmut illutaanulluunniit allanut atasoq, tassa inissiaq sulisunut suliffeqarfimmi tassungaluunniit atasunut atorneqarpat.

Attartornerit akuleriit attartornermik isumaqatigiissumi ataatsimi ininik najugaqarfissatut allatulluunniit ass. inuussutissarsiornermut attartortitsineq peqqussutip atuuffianiippoq najugaqarfissamillu attartornertut isigineqarluni. Inuussutissarsiornermuinnarli attartorneq peqqussutip atuuffianiinngilaq.

Peqqussutip atuuffianiinngillat attartornerit inatsisikkut immikkut ittukkut malittarisassaqartinneqartut. Matumani eqqarsaatigineqarpoq ass. atorfimmut atatillugu inissiat aalajangersimanerusut najugaqarfigineqarnissaannik pisussaaffeqarfiusut, takuuk Nalunaerutit C, 5-1-9. Paaqqinniffimmiinneq, ass. utoqqaat illuanni assigisaanniluunniit isumaginninneq pillugu inatsit naapertorlugu sanaajusuni, peqqussutip atuuffianiinngilaq.

Naalakkersuisut inissianit attartortittakkanit inissianik immikkoortitsisinnaapput. Inissiat taakku taamaalillutik attartortarneq pillugu peqqussummi malittarisassanik malinniffiussanngillat. Naalakkersuisut inissianut taakkununnga innersuussisinnaatitaapput kikkunnullu innersuussinissamik qanorlu piumasaqaateqarnissamik aalajangiisuussallutik.

Namminersornerullutik Oqartussat kommuniluunniit inissianit attartortittakkanit inissiamik inissianilluunniit arlalinnik inniminniisinnaapput, taakku immikkut siunertanut atorneqarnissaat siunertaralugu, ass. inissiat aalajangersimasumut atugassat pisortanullu inissiat. Aamattaaq Namminersornerullutik Oqartussat kommuniluunniit inuussutissarsiornermut atorfeqarnermiluunniit nuttarsinnaanermut inissianik inniminniisinnaapput. Tamanna ass. suliffeqarfiit aallarterlaat ikiorniarlugit, sulisut immikkut piginnaanillit kajungilersinniarlugit imaluunniit isumaginninnermi suliffeqarnermilu ataatsimut politikeqarnermi suliniutitut pisinnaavoq.

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq peqqussut taamaallaat atuuttoq attartornernut attartortoq inuttut namminiusutut attartortuuppat. Taamaalilluni attartortoq inatsisit malillugit attartortuuppat aalajangersimasumik inuttaqarani attartornermut peqqussut atuutinngilaq.

Assersuutigalugu inuk aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffimmut attartortitsisuuppat peqqussut atuutinngilaq, kisianni aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffik atorfilillu attartortitsigallartuuppata peqqussut atuutissaaq.

Kapitali 1-imi § 2-mut aalajangersakkamut

Aalajangersakkap kingunerissavaa Namminersornerullutik Oqartussat inissianut assigiinngitsunut soorlu ilaqutariinnut arlalinnut illunut, ilaqutariinnut ataatsinut illunut, pisortat inissiaataannut attartortittakkanut, namminersortut attartortitsisarnerannut, attartornermi isumaqatigiissusiortarnissaat. Attartornermik isumaqatigiissutit kalaallisut danskisullu naqinneqarsimassapput, oqaatsit taakku marluk atorneqarnissaat atuutilersitsinissamut piumasaqaataammat.

Kapitali 1, § 3-mi aalajangersakkamut

Inissiat inoqanngitsut qanoq tulleriiaarneqarlutik innersuunneqartarnissaat aalajangersakkami pineqarpoq. Inissarsiortut utaqqisut allattorsimaffianni nalinginnaasumi allatsissimasut saniatigut Namminersornerullutik Oqartussat kommunilluunniit illuutaanni inissiat ineqanngitsut siunertanut ersarissumik taaneqarsimasunut arlalinnut innersuussutigineqassapput. Inissiat attartortittakkat piginneqatigiilluni inissianngortinneqarneranni attartortitsisup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat pisinnaatissinnaavaa inissiap inoqanngitsup inummut peqatigiiffimmi utaqqisutut allassimasumut innersuussinissaanut.

Inissiat sulisunut inissiatut atorneqartut inoqannginnerini taamatuttaaq sulisunut inissiatut innersuussutigineqassapput tamatumunnga pisariaqartitsisoqartinnagu.

Aalajangersakkap kingunerissavaa Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataanni attartortittakkani sulisunut inissianik atuinissamut ininik Naalakkersuisut tunniussisinnaanerat. Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataasa allaffissornikkut aqunneqarnerannut aningaasartuutit attartortunut akiligassanngortinneqannginnissaat qularnaarniarlugu aningaasartuutit taakku matussuserneqarnissaannut suliffeqarfiit akileeqquneqarsinnaapput.

Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni inissarsiortut attartortitsup utaqqisunut allattorsimaffiutaanut allatsissapput. Inissiat utaqqisut allattorsimaffianni piffissakkuutaartumik tulleriiaarneqarlutik allassimanerat malillugu innersuussutigineqartassapput. Aalaja-ngersakkami utaqqisut allattorsimaffiannik aqutsisoq akileeqqusisussaatinneqarpoq. Akiliut ima aalajangersarneqartariaqarpoq utaqqisut allattorsimaffiata aqunneqarnerani aningaasartuutaasariaqartut matussusersinnaanngorlugit. Utaqqisut allattorsimaffiannut allatsinnermut atatillugu kiisalu ukiumoortumik uppernarsaaqqinnermut atatillugu akileeqqusisoqartassaaq.

Kapitali 1, § 4-mi aalajangersakkamut

Aalajangersakkami pineqarpoq sulisunut inissiat qanoq innersuunneqartarnissaat inissiamillu innersuunneqartumik akuersiumannginnerup suna kingunerissaneraa. Namminersornerullutik Oqartussat sulisunut inissiaatai immikkoortunut sisamanut agguataarsimapput. Namminersornerullutik Oqartussat Naalakkersuisunut kiisalu Naalakkersuisoqarfinni ataasiakkaani pisortaqarfinnut pisortanut inissianik innersuussinissamut inniminniisinnaapput.

Aammattaaq aalajangersakkami takuneqarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussani sulisunut allanut inissianik innersuussinnginnermi pisortanut inissiat, tassa immikkoortortaqarfimmi pisortanut, allaffiit pisortaannut assigisaannullu inissiat innersuunneqartassasut. Aalaja-ngersakkami aammattaaq takuneqarsinnaavoq siulliussisinnaatitaaneq taanna taamaallaat Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfianni pisortanut atuuttoq.

Namminersornerullutik Oqartussat sullissiveqarfiutaanni pisortat assigisaalluunniit taamaalillutik siulliussisinnaatitaanermut tamatumunnga ilaanngillat kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat sullissiveqarfiutaannut suliffeqarfiutaannullu, taakkununnga ilanngullugit Namminersornerullutik Oqartussat aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiutai inissiaatillit, inissianik innersuussisarnermut Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

Inunnut Inatsisartut isumagisaanni sullissiveqarfiutaannilu sulisunut inissianik innersuussisarnermut tunngasut Inatsisartut Naalakkersuisullu isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaat. Isumaqatigiissummi ass. pineqarsinnaavoq inissianik aalajangersimasunik Inatsisartunut atugassatut immikkoortitsineq.

Kapitali 1, § 5-imi aalajangersakkamut

Aalajangersakkami pineqarpoq inissiap init amerlassusaatigut qanoq angitigisup inissarsiortunut kiisalu sulisunut inissiamik innersuunneqarsinnaasunut innersuunneqartarnissaa. Inissiaq sisamanik initalik tassaavoq pingasunik sinittarfilik, ataatsimik inilik kiisalu perusuersartarfilik/uf-farfilik igaffilillu.

Inunnut nalinginnaasumik utaqqisut allattorsimaffianniittunut, allamut nuunnissamik kissaateqartut allattorsimaffianni imaluunniit paarlaasseqatigiinnissamik kissaateqartut allattorsimaffianni allassimasunut inoqutigiinni inuit amerlassusaat ataatsimik sinnerlugit initalimmik innersuunneqarsinnaapput. Inuit taakku taamatuttaaq sumi inissarsiorusunnerlutik toqqarsinnaavaat.

Tamatuma akerlianik pisortat sulisitsisullu sulisorisaminnut inissiamik innersuunneqarsinnaallutik atorfeqartunut pisussaaffeqarput. Tamatumani inissiamik innersuussineq inissarsiortumit qinnuteqaat tunuliaqutaralugu pineq ajorpoq atorfinitsitsinermili pissutsit naapertorlugit pisarluni.

Sulisumut aalajangersimasumut tunngatillugu sulisitsisup atorfinitsitsinermut atasutut inissiamik innersuussinissaq pisussaaffigaa. Sulilersup soorunami sulilernerminit piffissap sivisoorsuunngitsup qaangiunnerani inissiamik innersuunneqarnissi naatsorsuutigissavaa.

Sulilersup sulialittut peqatigiiffiata ilaasortamik piaarnerpaamik aalajangersimasumik initaarnissaanik taamaaliornikkullu nalinginnaasumik inuulernissaanik soqutiginninnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq.

Taamaattumik sulisup inissiamik innersuunneqarsinnaasup piaarnerpaamik sulisunut inissiamik qularnaariffigineqarnissaa ilungersuutigineqarpoq. Sulisut inissiap innersuunneqartup naatsorsuutigisaminnut naleqqutinnginneranik isumaqartut allamut nuunnissamik kissaateqartutut inigisamilluunniit paarlaannissamik kissaateqartutut allatsinnissamik imaluunniit inissianik niuernermi neqeroorutigineqartunik periarfissamik atuisinnaapput.

Paasissallugu pingaaruteqarpoq pingaartumik Nuummi inissaaleqinerup Namminersornerullutik Oqartussat sulisitsisutut pingaartumik inissianik anginerusunik, tassa sisamanik tallimanillu initalinnik pissarsiniarneranni ajornartorsiuteqartimmagit. Nuummi inissiat ilusaat imaapput inissiaq tallimanik initalik ataasiugaangat, taava sisamanik initallit pingasuusarlutik pingasunillu initallit sisamaasarlutik. Taamaalilluni inissianut tallimanik initalinnut utaqqisut allattorsimaffianniittut sisamanik initalimmut il.il. innersuunneqarsinnaanerat pissutigalugu init amerlassusaat inoqutigiinni inuit amerlassusaannut naapertuutissappata sulisunut inissiamik innersuunneqarsinnaasunut ataavartumik najugassaminnut sukkanerusumik innersuunneqarsinnaalissapput.

Kapitali 1, § 6-imi aalajangersakkamut

Aalajangersakkap nassataraa kommunip isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartunut inissiamik innersuussisinnaatitaanerminik atuisup qularnaassammagu kommunip taamaaliornermigut najugaqatigiiffik aningaasaqarnikkut ajornartorsiorsinnaalertinnginnissaa. Ajornartorsiorsinnaalersitsinaveersaarneq tamanna kommunip annaasaqarsinnaanermut qularnaveeqqusiineratigut pissaaq.

Pisuni utaqqisut allattorsimaffiat qaangerniaannarlugu kommunip isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartunut inissiamik innersuussisinnaanerminik atuiffiini ajornartorsiut mikisuararsuuvoq, tassami naatsorsuutigisariaqarmat kommunip annaasaqarsinnaanermut qularnaveeqqusiissutaa najugaqatigiiffimmit atuutilersinneqassanngitsoq, isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartunut inissiamik innersuunneqartoq inissiamut atasunik aningaasartuutinik matussusiinissaminut aningaasaqarnermigut naammattumik peqarnissaa pissutigalugu. Isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartunut inissiamik innersuussisarnermi aallaaviusoq tassaavoq attartortup aningaasaqarnermini ajornartorsiunnginnini pissutigalugu akiliisinnaanissaa inissaqanngiinnarnissaalu, tassa inissaaleqisuunissaa.

Pisuni kommunip inummut inissaaleqiinnarani aamma aningaasaqarnikkut ajornartorsiortumut inissiamik innersuussiffiini kommunip naatsorsuutigisariaqarpaa annaasaqarsinnaanermut qularnaveeqqusiissummi najugaqatigiiffimmit atulersinneqarnissaa, tassami inissarsiortup inissiamut atasutut aningaasartuutit akilernissaannut naammattumik aningaasaqasanngimmat.

Annaasaqarsinnaanermut qularnaveeqqutit taamaallaat attartornerup atorunnaarsinneqarneranut kinguartinneqarneranulluunniit atatillugu annaasaqarnermut atatillugu atulersinneqarsinnaapput. Qularnaveeqqutit ukiumik ataatsimik sivisussuseqartussatut killilikkat taamatuttaaq qaammatini aqqaneq-marlunni ineqarnermut akiliutit amerlaqataannut killeqarput, taamaattorli annerpaamik 60.000 kr.-iussallutik. Eqqaamassallugu pingaaruteqarpoq kommunit taama ittumik qularna-veeqqusiinerminni inunnut inissaaleqiinnartunut taamaammallu aningaasaqarnikkut ajornartorsiuteqartuunngitsunut isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartunut inissiamik innersuussinerminnut atatillugu aningaasaqarnikkut annaasaqarsinnaalernavianngimmata.

Attartorneq 1. juli 2003-mi atulersimappat annaasaqarsinnaanermut qularnaveeqqutit ullormit tassannga ukioq ataaseq atuutissapput. Annaasaqarsinnaanermut qularnaveeqqutit 30. juni 2004-mi atuutilersinneqarsimanngikkunik ingerlaannartumik atorunnaassapput.

Attartortup ineqarnerminut akiliisarsimannginnera pissutigalugu qularnaveeqqutit ass. 1. april 2004-mi atuutilersinneqarsimappata qanoq annaasaqarsimatigineq suli qulakkeerneqarsimassanngilaq. Attartortitsisup attartorunnaarsitsinerata kingorna imaassinnaavoq annaasat 1. november 2004-mi aatsaat naatsorsorneqarsinnaasut. Piviusoq tassaavoq attartorneq taamaatinneqarsimasariaqartoq atorunnaarsinneqarsimalluniluunniit, kiisalu annaasaqarsinnaanermut qularnaveeqqutit atuutilersinneqannginnerini annaasaqarsimaneq qulakkeerneqarsimassalluni. Tamatumani annaasat atuutilersinneqarsimatinnagit qularnaveeqqutit 30. juni 2004-mi atorunnaassapput. Ullup killigitinneqartup qaangiutinnginnerani piumasarineqartup naatsorsorneqarsimanissaa naammanngilaq. Ullup killigitinneqartup qaangiutinnginnerani annaasat qulakkeerneqarsimasariaqarput.

Kapitali 1, § 7-imi aalajangersakkamut

Aalajangersakkap kinguneraa attartortup inigisaminik piginneqatigiilluni inissiatut namminerluunniit pigisatut tigusiumanngitsup inissiamik taamaaqataanik innersuunneqartussaatitaanera. Inissiaq malittarisassat atuuttut naapertorlugit angissutsimigut ilutsimigullu naammattuussaaq kiisalu inissiamut qimatamut aningaasartuutit sapinngisamik taamaaqataannik akeqassalluni.

Aalaajangersakkap nassataraa attartortut attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiaatitut tigusinissaq siunertaralugu piginneqatigiilluni inissiaatilittut peqatigiiffiliorsimatillugit Naalakkersuisut peqqussummi matumani aalajangersakkat ilaannik uniuisinnaanerat.

Uniuisinnaaneq taamaallaat inissiap piginnittaata piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut inissiamik tigusinissamik allakkatigut neqeroorfiginninneranit qaammatit qulingiluat ingerlaneranni atorsinnaavoq. Isumaqatigiinniarnerit allanngortitsinerilluunniit piffissami tassani naammassineqanngippata Naalakkersuisut peqqussummik matumannga uniuisinnaatitaanerat atorunnaassaaq.

 

§ 1, nr. 2-mut

Aalajangersakkap nutaatut nassataraa ineqarnermut akiliutit allanngornissaanik ilimasaarutit ineqarnermut akiliutit allanngornissaannut pissutaasunik angissusaannillu paasissutissartaqan-ngitsut atuuttannginnissaat.

 

§ 1, nr. 3-mut

Aalajangersakkap nutaatut nassataraa illuutip sananeqarneranut kvadrameterimut aningaasartuutit aningaasaliissutinit iluanaarutit naatsorsorneqarnissaannut angissusiliineq. Taamatuttaaq kvadratmeterimut minnerpaaffiliisoqarpoq, tassa 7.000 kr.-inut. Ineqarnermut akiliutinik iluarsaanerup tamarmiusup ilaatut pingaaruteqarpoq qularnaassallugu inissialiat nutaannginnerusut nutaanerusullu akornanni ineqarnermut akiliutit assigiinngippallaannginnissaat.

 

§ 1, nr. 4-mut

Aalajangersakkap nutaatut nassataraa ineqarnermut akiliutit allanngornissaanik ilimasaarutit ineqarnermut akiliutit allanngornissaannut pissutaasunik angissusaannillu paasissutissartaqan-ngitsut atuuttannginnissaat.

 

§ 1, nr. 5-imut

Aalajangersakkap nassataraa inissianik aqutsisup taarsigassarsinermut uppernarsaasiornermut akileeqqusisinnaanera kiisalu akileeqqusinerup matussutissaanut qaammatikkuutaartumik aki-leeqqusisinnaanera. Aammattaaq aqutsisoq akiliinngitsoortoqartillugu nukingisaarummik allagaqarnermut akileeqqusisinnaavoq.

Tamatumani siunertarineqarpoq aqutsinerup ersarissuullunilu paasiuminartuunissaa. Tamatuma ilaatigut nassataraa attartortut piumasaqaamminnut namminneq akiliinissaat.

Inissianik aqutsisoq inissiamik piginnittoq sinnerlugu qularnaveeqqutinik akilersuinissamik aqutsisuuvoq. Qularnaveeqqutit tamarmiusut taamaalillutik najugaqatigiiffimmut tunngatillugu attartulernermi tamakkerlutik ataatsikkut akilerneqarsimasutut isigineqartarput, attartortup pineqartup aningaasat taakku inissiaatilimmit taarsigassarsiarisimagaluarpagilluunniit.

 

§ 1, nr. 6-imut

Aalajanersagaq § 3 innersuussutigalugu teknikikkut iluarsiineruvoq.

 

§ 1, nr. 7-imut

Aalajangersakkami attartortut inigisaminnik paarlaassinnaatitaanerat malittarisassiuunneqarpoq. Tamatumani piumasaqaataavoq attartortut inigisaminnik paarlaannissamik kissaateqartut tamarmik immikkut attartornermik isumaqatigiissummik eqqortitsisimanissaat allamullu nuunnissamik kissaateqarlutik allatsisimanissaat.

Inissiamik paarlaattoqarsinnaanissaa anguniarlugu nutaamik attartornermik isumaqatigiissuteqartoqassaaq attartornermillu isumaqatigiissutit nutaanngitsut atorunnaarsinneqassapput. Assersuut: A, L1-imi najugalik B-lu L2-mi najugalik paarlaaterusukkunik, taakku tamarmik attartornermik isumaqatigiissutitik atorunnaarsissavaat isumaqatigiissummillu nutaamik atsiugaqarlutik. Tassa imaappoq A-p L1-imi attartornini taamaatissavaa L2-milu attartulernerminik isumaqatigiissummik atsiugaqarluni. B-p L2-mi attartornini taamaatissavaa L1-imilu attartulernerminik isumaqatigiissummik atsiugaqarluni.

Malugeqquneqarpoq aaqqissuussap tamarmi naammassineqarnissaa tatigalugu taakku marluullutik tamarmik atsiussammata. A-p L1-imi attartulernerminik isumaqatigiissummik atsioreerluni inigisani attartorunnaarpagu tamanna B-p L2-mi attartornermik isumaqatigiissutaata atuunneranut sunniuteqassanngilaq.

 

§ 1, nr. 8-mut

Aalajanersagaq § 3 innersuussutigalugu teknikikkut iluarsiineruvoq.

 

§ 1, nr. 9-mut

Aalajanersagaq § 3 innersuussutigalugu teknikikkut iluarsiineruvoq.

 

§ 1. nr. 10-mut

Aalajanersagaq § 3 innersuussutigalugu teknikikkut iluarsiineruvoq.

 

§ 1, nr. 11-mut

Aalajangersakkap nassataraa inissiamik piginnittumut avataanit inissiamik aqutsisulersimasumut nakkutilliisussaatitaanermik malittarisassaqalersitsineq. Namminersornerullutik Oqartussat kommuniluunniit avataanit inissiamik aqutsisulersimagunik nakkutilliisussaatitaanerminnik naammassinnissinnaapput aqutsisup kukkunersiuisua inissiamik aqutsisup sulinerminik inatsisartut peqqussutaat manna peqqussulluunniit naapertorlugu aalajangersakkat malillugit ingerlatsinera pillugu nalunaaruteqartitsinermikkut. Tamatumanili Namminersornerullutik Oqartussat kommuniluunniit avataanit aqutsisup kukkunerinut naammassinninngitsuuinerinulluunniit pinngitsuutinneqarsinnaanngillat.

Inissiamik piginnittup inissiaatiminik nammineq aqutsisup sulinermi inatsisartut peqqussutaat manna peqqussulluunniit naapertorlugu aalajangersakkat malillugit ingerlanneqarnera pillugu kukkunersiuisuminut nalunaarutigitissavaa. Naatsorsuutigineqarpoq aqutsisup naatsorsuusiornerminut atatillugu Naalakkersuisunut tamatuminnga nalunaaruteqartassasoq.

Aammattaaq aalajangersakkap nassataraa nakkutilliineq pillugu, tassunga ilanngullugu paasissutissat nakkutilliinissamut atugassat pillugit Naalakkersuisut ersarinnerusunik malittarisassiorsinnaanerat.

 

§ 1, nr. 12-imut

Aalajangersagaq imm. 3-usumi imm. 2-mut pinnani 4-mut kukkusumik innersuussinerup iluarsineriinnarpaa.

 

§ 1, nr. 13-imut

Aalajangersagaq teknikikkut iluarsiinerinnaavoq Inatsisartut Ombudsmandiannit uparuaanerup kingorna.

 

§ 2-mut

Aalajangersakkap nassataraa peqqussutissatut siunnersuutip ullormit tassannga attartornernut tamanut atuutilerluni 1. juni 2003-mit atuutilernera.