Namminersornerullutik Oqartussat atuarfimmi iliuusissatut pilersaarutit, ingerlaavartumik naliliisarneq uppernarsaasiortarnerlu pillugit nalunaarutaat nr. 13, 11. juni 2003–meersoq.

Inatsisartut atuarfik pillugu peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002 –meersumi § 17, imm. 4 aamma § 18, imm. 1 aamma 2 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Atuartitaanerup aaqqissorneqarnera

§ 1. Atuartitsissutini tamani atuartitsinerup aaqqissorneqarnera, atuartitseriaatsit suleriaatsillu atorumasat ilanngullugit, periutsit, atuartitsinermilu atortut atortussanillu atugassanik toqqaasarneq atuarfiup siunertaanut, alloriarfiit ataasiakkaat siunertaannut, atuartitsissutit ataasiakkaat atuartitsissutillu qanitariissut siunertaannut aamma ilikkagassatut pilersaarutinut naapertuuttuussapput. Atuartitsineq allanngorartuussaaq, atuartut ataasiakkaat pisariaqartitaannut piginnaariigaannullu naapertuuttuussalluni, tak. atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002-meersumi § 17, imm. 1.
Imm. 2. Atuarfiup pisortaata atuartitsinerup pilersaarusiorneqarnermigut aaqqissuunneqarnermigullu atuartunut tamanut unamminartoqartinneqarnissaa qularnaassavaa, tak. atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002-meersumi § 17, imm. 2.
Imm. 3. Atuartitsissutini tamani ilinniartitsisoq atuartorlu suleqatigiillutik piviusunngortikkusutaminnik ingerlaavartumik anguniagassaliortassapput. Atuartup sulinissaa anguniagassaliarisimasat tunngavigalugit aaqqissuunneqartassaaq. Suleriaatsinik, periutsinik aamma sammisassanik toqqaanerit aalajangersaanerillu ilinniartitsisut atuartullu suleqatigiinnerisigut ingerlanneqartassapput, tak. atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002-meersumi § 17, imm. 3.

Kapitali 2
Iliuusissatut pilersaarutit

§ 2. Klasselærip isumagissavaa atuartup ilinniartitsisuni suleqatigalugit, § 13, imm. 2 aamma 3 naapertorlugit atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni oqaloqatigiinnerit pitinnagit, ukiumut minnerpaamik marloriarluni iliuusissatut pilersaarusiamik suliaqartarnissaa.
Imm. 2. Iliuusissatut pilersaarut makkuninnga imaqassaaq:
1) ilikkagassatut anguniagassanut atatillugu atuartup anguniagaa, aamma
2) angajullerni atuartup ilinniagarilerusutatut kissaatai.
Imm. 3. Iliuusissatut pilersaarut ima ilusilersorneqassaaq:
1) atuartup nammineq anguniakkaminik angusinissaanut tapersersuutaassalluni, aamma
2) atuartup nammineq nalilersinnaassagaa anguniakkat qanoq qanorlu annertutigisumik naammassineqassanersut.

 

Kapitali 3
Ingerlaavartumik naliliisarneq uppernarsaasiinerlu

§ 3. Atuartitsinerup ilaatut atuartup ilinniartitsisuisa atuartup atuartitsissutigineqartuni pissarsiai ingerlaavartumik naliliiffigisassavaat.

§ 4. Atuartup nammineq imminut nalilernera aallaavigalugu nalilersuisoqartassaaq.
Imm. 2. Naliliisarnerup siunertaraa:
1) atuartitsinerup pilersaarusiorneqarnerata ingerlateqqinnissaanut tunngavissanik pissarsinissaq,
2) atuartumut taassumalu angajoqqaavinut atuartup atuaqqinnissaa ilinniagaqaqqinnissaallu pillugit siunnersuinissamut tunngavissiinissaq, aamma
3) uppernarsaasiinermut §§ 6-11-mi taaneqartumut atugassamik ilinniartitsisup naliliineranut tunngavissiinissaq.

§ 5. Ilinniartitsisup ingerlaavartumik naliliisarnerminut atuartitsinerullu aaqqissorneqarneranut atugassaminik atuartut ataasiakkaat klassip ingerlaqatigiilluunniit tamarmiusut atuartitsissutigineqartunit pissarsiaqarnerisa iluini ineriartorneq malinnaaffigissavaa, tamatumunnga ilanngullugit atuartut tamatigoortumik inuttut ineriartorneri, aammattaaq inooqataanikkut piginnaasat, assersuutigalugu suleqateqarsinnaaneq, nammineersinnaassuseq ajornartorsiutinillu aaqqiisinnaaneq. Ineriartorneq atuartut ataatsimut peqatigalugit aamma ataasiakkaarlugit akuttunngitsumik oqaloqatigiissutigineqartassaaq.
Imm. 2. Atuartitsinermi suliassiissutigineqartunut tunngatillugu, angerlarsimaffimmi suliassiissutit ilanngullugit, atuartup suliai naammassisaalu pillugit allakkatigut oqaasiinnakkullu oqaaseqaatitut ilusilerlugit ilinniartitsisoq naliliisassaaq.

§ 6. Atuartup atuartitsinermik pissarsisimaneranut uppernarsaatitut, atuartup ilinniartitsisuisa atuartut ataasiakkaat atuartitsissutaasuni piginnaassusii naliliiffigisassavaat alloriarfiit ataasiakkaat siunnertaannut ilikkagassatullu anguniagassanut kiisalu suliatigut angusarineqartunut sulianullu pissuseqarfiginninnermut naleqqiullugit, tassani ilaapput nammineersinnaassuseq, aallarniisinnaaneq, akisussaassuseq, soqutiginninneq, suleqatigiinneq, eqquilluaasinnaaneq, piffissamik paarsisinnaaneq il.il.

§ 7. Uppernarsaasiinermi nalilersueriaatsit makku atorneqassapput:
1) Oqaaseqaasiorneq.
2) Angusat tunngavigalugit karakteeriliineq.
3) Ilassutaasunik oqaaseqaasiorneq.
4) Atuartitsinerup ingerlanneqarnera pillugu paasissutissiinerit.
Imm. 2. Oqaaseqaasiorneq, angusat tunngavigalugit karakteeriliineq, ilassutaasunik oqaaseqaasiorneq atuartitsinerullu ingerlanneqarnera pillugu paasissutissiinerit ukiup atuarfiusup i-ngerlanerani ikinnerpaamik marloriarluni atuartumut tunniunneqartassapput.
Imm. 3. Oqaaseqaatit ersersissavaat alloriarfiit ataasiakkaat siunertaannut ilikkagassatullu anguniagassanut naleqqiullugit atuartup atuartitsissutaasumi piginnaassusiisa ilinniartitsisumit naliliiffigineqarnerat, tamannalu pisassaaq ingerlaavartumik naliliineq tunngavigalugu.
Imm. 4. Angusat tunngavigalugit karakteeriliinerup ersersissavaa alloriarfiit ataasiakkaat siunertaannut ilikkagassatullu anguniagaasunut naleqqiullugu atuartup atuartitsissutaasumi piginnaassusiisa ilinniartitsisumit naliliiffigineqarnerat tamannalu pisassaaq nalileeriaaseq, 13-skala, ataani takutinneqartoq malillugu:
13: Namminersorluinnartumik pitsaalluinnartumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
11: Pitsaasumik namminersortumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
10: Pitsaasumik sungiussiinnarpaluttumilli suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
9: Pitsaasumik, akunnakusoortumik ajunnginnerusumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
8: Akunnakusoortumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
7: Naammaannartumik, akunnakusoortumik ajornerusumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq
6: Nalornisoortumik taamaattorli naammaginarsinnaasumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
5: Nalornisumik naammaginanngitsumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
03: Nalornisooqisumik amigaqisumik naammaginanngeqisumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
00: Atorsinnaanngilluinnartumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
Imm. 5. Ilassutaasunik oqaaseqaatit ersersissavaat, atuartup atuarfimmi sulinera, inuttut inooqataanikkullu inerikkiartornera aamma klassip inooqatigiinnikkut inuuneranut peqataanera pillugit ilinniartitsisup naliliinera.
Imm. 6. Atuartitsinerup ingerlanneqarnera pillugu paasissutissiineq minnerpaamik makkunannga imaqassaaq:
1) piffissap sivisussusileriikkap iluani akunnerit atuartitsiviusussatut pilersaarusioriikkat amerlassusaat.
2) piffissap sivisussusileriikkap iluani akunnerit atuartitsiviusut ingerlanneqarsimasut amerlassusaat.
3) atuartup atuariartortarnera pillugu paasissutissat, tassunga ilaapput akuerisaalluni akuerisaananilu atuanngitsoornerit aamma piffissamik ataqqinninneq takkussimanerlu pillugit nalunaarsuineq.
Imm. 7. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik oqaaseqaatit karakteerillu, tak. § 7, imm. 2 aamma 3, atorneqarnissaat pillugit najoqqutassianik ilitsersuutinillu aalajangersaasinnaavoq, kiisalu angerlarsimaffimmut nalunaarutit killissaannik aalajangersaasinnaalluni.
Imm. 8. Perorsaanikkut misiligaalluni inerisaallunilu suliaqarnissaq siunertaralugu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup §§ 8-11-mi aalajangersakkat sanioqqunneqarnissaat akuersissutigisinnaavaa.

 

Nukarliit atuarfiat

§ 8. 1. klassimi atuartup inuttut, inooqatigiinnikkut, oqaatsitigut, paasinnittaatsikkut timikkullu inerikkiartornera oqaaseqaateqarfigineqassapput.

§ 9. 2. aamma 3. klassimi atuartitsissutini ataasiakkaani atuartitsissutinilu qanitariissuni tamani atuartup atuartitsinermit pissarsiaqarnera oqaaseqaateqarfigineqassaaq.

 

Akulliit atuarfiat

§ 10. Akullerni atuartitsinermi atuartoq ataatsimik oqaaseqaasiorneqassaaq atuartitsissutini ataasiakkaani atuartitsissutinilu qanitariissuni makkunani:
1) Kalaallisut.
2) Qallunaatut.
3) Tuluttut.
4) Inuiaqatigiilerineq.
5) Upperisarsiorneq isumalioqqissaarnerlu.
6) Matematikki.
7) Pinngortitalerineq.
8) Inuttut inerikkiartorneq.
Imm. 2. Atuartitsissutini qanitariissuni sumiiffinni ataasiakkaani toqqagassani, atuartitsissutini qanitariissuni atuartitsissutip siunertaani taaneqartuni tamani oqaaseqaat ataaseq tunniunneqartassaaq:
1) Assassorneq ilusilersuinerlu.
2) Eqqumiitsuliorneq illussanillu titartaaneq.
3) Timersorneq silamilu inuuneq.
4) Nipilersorneq, erinarsorneq, aalaatsit isiginnaartitsinerlu.
Imm. 3. Atuartoq atuartitsissutini qanitariissuni atuartitaasimanngippat, tak. imm. 2, tamanna nalunaarneqassaaq.

 

Angajulliit atuarfiat

§ 11. Angajullerni atuartitsinermi atuartoq ataatsimik oqaaseqaasiorneqassaaq kiisalu angusat tunngavigalugit oqaluttariarsornermi ataatsimik allattariarsornermilu ataatsimik karakteerilerneqassalluni atuartitsissutini ukunani tamani:
1) Kalaallisut.
2) Qallunaatut.
3) Tuluttut.
4) Matematikki.
Imm. 2. Oqaaseqaat ataaseq angusallu tunngavigalugit karakteeri ataaseq tunniunneqartassapput atuartitsissutini ukunani tamani:
1) Allamiut oqaasiini.
2) Inuiaqatigiilerineq.
3) Upperisarsiorneq isumalioqqissaarnerlu.
4) Inuttut inerikkiartorneq.
Imm. 3. Pinngortitalerinermi oqaaseqaat ataaseq immikkullu angusat tunngavigalugit karakteeri ataaseq tunniunneqartassapput, atuartitsissutip immikkoortuini ukunani tamani:
1) Fysik/kemii.
2) Uumassuseqartulerineq.
3) Pinngortitalerinertalimmik nunalerineq.
Imm. 4. Atuartitsissutini qanitariissuni sumiiffinni ataasiakkaani toqqagassani atuartitsissutini qanitariissuni atuartitsissutip siunertaani taaneqartuni makkunani tamani atuartoq oqaaseqaammik ataatsimik angusallu tunngavigalugit karakteerimik ataatsimik tunineqassaaq:
1) Assassorneq ilusilersuinerlu.
2) Eqqumiitsuliorneq illussanillu titartaaneq.
3) Timersorneq silamilu aneerneq.
4) Nipilersorneq, erinarsorneq, aalaatsit isiginnaartitsinerlu.
Imm. 5. Atuartoq atuartitsissutini qanitariissuni atuartitaasimanngippat, tak. imm. 4, tamanna nalunaarneqassaaq.

§ 12. Nukarlerni akullernilu oqaaseqaatit ilassutaasumillu oqaaseqaatit assilineri atuarfimmi pigineqassapput.
Imm. 2. Angajullerni atuartunut ataasiakkaanut angusat tunngavigalugit karakteerilersui-nermi allattaavik angusanik nalunaarsuiffiusoq pilersinneqassaaq, tassungalu angusat tunngavigalugit karakteerit allattorneqartassapput. Allattaavik tassaassaaq atuarfiup atuartullu a-ngusat tunngavigalugit karakteeriliussanut uppernarsaatissaat. Angusat tunngavigalugit allattaaviit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit akuerisaasut atorneqassapput. Oqaaseqaatit, angusat tunngavigalugit karakteeriliinerit ilassutaasunillu oqaaseqaasiornerit assilineqarneri atuarfimmi paarineqassapput.
Imm. 3. Angusat tunngavigalugit karakteeriliinerit kingulliit, ukiumut karakteeriliinerit, aasaanerani atuanngiffissap aallartinnginnerani allattaavimmut allattorneqarsimassapput.
Imm. 4. Atuartup atuarfimmiit anisutut nalunaarutigineqarnerata kingornagut angusat tun-ngavigalugit allattaavik Ilinniartitaanermi Pisortaqarfiup aalajangersagai erseqqinnerusut malillugit paarineqassaaq.

 

Kapitali 4
Atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni attaveqatigiinneq

§ 13. Atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni attaveqatigiinneq makku aqqutigalugit isumagineqassaaq:
1) Atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni oqaloqatigiinnikkut.
2) Angajoqqaanik ataatsimiisitsinikkut.
3) Atuartut pillugit oqaaseqaatit, angusat tunngavigalugit karakteerit, ilassutaasunik oqaaseqaatit atuartitsinerullu ingerlanneqarnera pillugit angerlarsimaffinnut allakkatigut nalunaaruteqarnikkut.
4) Angajoqqaat piumasaqareernerisigut akuersereernerisigulluunniit angerlarsimaffimmut pulaarnikkut.
Imm. 2. Atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni oqaloqatigiinnerit atuartumit, atuartup angajoqqaavinit ilinniartitsisuinillu peqataaffigineqartumik ingerlanneqartassapput.
Imm. 3. Atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni oqaloqatigiinnerit atuartup iliuusissatut pilersaarusiai aallaavigalugit ingerlanneqartassapput, angajoqqaallu ilaatigut atuartitsissutini ilikkagassatut anguniagassat aamma ingerlaavartumik naliliinermi tunngavigineqartut angusaasullu pillugit paasissutissinneqartassallutik. Ataatsimiinnissaq sioqqullugu oqaloqatigiinnissat ersarinnerusumik angajoqqaanut ataasiakkaanut isumaqatigiissutigineqassapput, ilanngullugit oqaloqatigiinnermi imarititassat, oqaloqatigiinnissap qaqugu sumilu pinissaa, oqaloqatigiinnissarlu sioqqullugu angajoqqaat periarfissaqassapput oqaloqatigiissutigiumasaminnik aamma kina kikkulluunniit oqaloqatigiumanerlugit kissaateqarsinnaanissaminnut.
Imm. 4. Ukiup atuarfiusup ingerlanerani minnerpaamik ukiumut ataasiarluni atuaqatigiit a-ngajoqqaavinik ataatsimiisitsisoqartassaaq.
Imm. 5. Atuarfik angerlarsimaffimmut nalunaaruteqartassaaq ingerlaavartumik naliliineq atuartup ilikkariartornera, sulinera il.il. kiisalu tamatigut inerikkiartornera ernumanartoqartutut isummerfiusimappata, taamaaliornikkut atuarfiup angerlarsimaffiullu ataatsimoorlutik atuartup atugarisai pitsanngorsaaviginiassammatigik.

 

Kapitali 5
Ilisimatusarneq uppernarsaasiinerlu

§ 14. Perorsaanikkut ilisimatusarnermut ineriartortitsillunilu suliaqarnermut kiisalu atuarfiup ingerlatsineranik naliliinermut atugassanik Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermu Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik paasissutissanik inunnut, atuarfinnut kommuninullu ataasiakkaanut tunngasunik katersisinnaavoq, tak. Inatsisartut Atuarfik pillugu peqqussutaanni § 31, imm. 1, nr. 6.

 

Kapitali 6
Atuutsitsilerneq il.il.

§ 15. Nalunaarut 1. august 2003-mi atuutilissaaq, taamaattorli tak. imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Meeqqat atuarfianni naliliisarneq il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 24, 6. juni 1994-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 2. Ukiumi atuarfiusumi 2003/2004-mi 7. klassimi klassiniluunniit qaffasinnerusuni atualertunut, Meeqqat atuarfianni naliliisarneq il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 24, 6. juni 1994-imeersoq atuutiinnassaaq, atuarnerminnik naammassinninnissaasa tungaannut.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 11. juni 2003.

Arkalo Abelsen

/

Lise Lennert Olsen