Ilanngussaq 1: Avataasiorluni aalisarneq, 2003-imut pisassat agguataarnerat
		Allerii. 1	Allerii. 2	Allerii. 3	Allerii. 4	Allerii. 5	Allerii. 6	Allerii. 7
		Pisassat	Pisassat nunanut agguataarnerat
		katill. (tons)	Nunarput	EU	Savalim.	Island	Norge	Rusland
Kitaa
	Raajat	57.000	57.000
a) b)	Qalerallit KK	5.500	2.550	550	150		1.400	800
	Qalerallit AK	4.000	3.600		150			250
c)	Saattuat	8.500	6.500	2.000
b)	Imminnguit	4.150	2.700	1.035			315	100
	Suluppaakkat	8.000	2.500	5.500
b)	Nataarnat	1.200	1.000				200
	Qeeqqat	6.000	5.700	300
1)	Ammassat	25.000		25.000
Tunu
a) b)	Raajat	10.600	4.925	2.025	1.150		2.500
a) b)	Qalerallit	23.000	17.425	3.850	150		1.325	250
b)	Imminnguit	6.525	4.525	1.715			285
d)	Suluppa. nater.	62.320	40.795	21.425			100
b)	Nataarnat	1.000	357				593	50
	Qeeqqat	1.000	700	300
2)a)b)e)j)	Ammassat	1.040.000	40.137	49.285	10.000	492.400	106.425	1.000
	Saarulliusaat	40.000	25.000	15.000
i)	Saniati. pisass.				225		150
Kitaa & Tunu
	Saarulliit	54.250	51.650	2.000			600
3)a)b)f)g)k)	Suluppaa. imar.	28.641	6.000	(max.16.425)	4.500		3.575	4.100
Norge
4) 5)	Saarulliit	1.700	1.700
4)	Kullerit	330	330
	Saaru. Ilaat A	950	950
6)	Saniati. pisass. A	150	150
	Saaru. ilaat K	1.000	1.000
7)	Saniati. pisass. K	100	100
Rusland
4)	Saarulliit	2.360	2.360
4)	Kullerit	520	520
	Ammassat	1.000	1.000
Savalimmiut
	Avalaasart.	300	300
8)	Aalisa. naterm.	450	450
Nunat allat
9) h)	Ammassassuit	2.800	2.800
	Raajat NAFO-p imartaa 3M: 515 ullut aalisarfiit NAFO-p imartaa 3L: 1,234 tons Savalimmiut peqatigalugit pisassat Svalbard: 643 ullut aalisarfiit

 

Nassuiaatit:

1) Naalakkersuisut pisassiissutit aalajangersaaffigeqqinneqarnissaannut periarfissaqarnissaq akueraat, pisassiissutit pillugit tamatumalu kingunerisaanik Kitaani ammassannut TAC-ip qaffanneqarnissaannut piumasaqarneq kalaallinit qinnutigineqassappat.

2) Maannamuugallartoq ammassannut TAC juunimi aalajangersarneqarpoq ukiumut pisassiiffiusumut 20. junimiit 30. aprilimut ukiup tullianut (Qaammatit qulit. Tunumi ammassat eqqissisimatinneqartarput maj-juni). TAC-iusussaq aalisarfiusup naanerani aalajangersarneqartarpoq. Pisassiissutit qulaani taaneqartut aalisarfiusussami 2002/2003-imut atuupput.

3) Suluppaakkanit ikerinnarmiunit pisassiissutit Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni ataatsimut pisassiissutaapput NEAFC aqqutigalugu pissarsiat. NEAFC-p tamakkiisumik TAC-anut 119.000 tonsiusumut 30.000 tonsit NAFO-p imartaani aalisarneqarsinnaapput.

4) Pisassanik aalajangersaanerup pisariinnerulersinnerata kinguneraa, russit imartaanni pisassat tamarmik norskit imartaanni avannarpasissuseq 62ºN-ip avannaatungaani pisarineqarsinnaaneri.

5) Saarullinnik pisassiissutit 1.700 tonsiusut aamma "Fiskevernsonen ved Svalbard"-imi aalisarneqarsinnaapput.

6) Aalisakkanik allanik saniatigut pisassat (suluppaakkanik nataarnanillu) norskit imartaanni 62°N-ip avannaatungaani 150 tonsit tikillugit.

7) Aalisakkanik allanik saniatigut pisassat norskit imartaanni 62°N-ip kujataatungaani 100 tonsit tikillugit.

8) Saarulliit kullerillu annerpaamik 20 %. Aalisakkanik immap natermiunik pisassiissutit 450 tonsit Savalimmiut "ulluni aalajangersimasuni aalisarfigititaanni ilorlerni" aamma"ulluni aalajangersimasuni aalisarfigititaanni avallerni" aalisarneqarsinnaapput.

9) Pisassiissutit taakku imartani Savalimmiormiut aalisarnikkut oqartussaaffigissaanni aamma aalisarneqarsinnaapput.

 

a) EU Savalimmiunut isumaqatigiissuteqarsimavoq EU-mut pisassiissutinik Savalimmiunut nuussinissamik. Tassani pineqarlutik qalerallit 150 tonsit Kitaata eqqaanni, kiisalu raajat 1.150 tonsit, qalerallit 150 tonsit, suluppaakkat ikerinnarmiut 500 tonsit aamma ammassat 10.000 tonsit Tunup eqqaani.

b) EU Norgemik isumaqatigiissuteqarsimavoq, EU-mut pisassiissutinik Norgemut nuussinissamik. Tassani pineqarlutik qalerallit 800 tonsit, imminnguit 315 tonsit, nataarnat 200 tonsit Kitaata eqqaani, kiisalu raajat 2500 tonsit, qalerallit 800 tonsit, imminnguit 285 tonsit, nataarnat 200 tonsit, ammassat 6700 tonsit aamma suluppaakkat ikerinnarmiut 3.575 tonsit Tunup eqqaani.

c) Nunatsinnut pisassiissutit 2.000 tonsit EU-mi nunanut allanut suleqateqarnermut atatillugu aamma nunanik allanik suleqatigiinnerup iluani atugassatut tunniunneqarput.

d) EU-mut pisassiissutinit annerpaamik 16.425 tonsit qalorsuit ikerinnarsiutit atorlugit, suluppaakkat ikerinnarmiut pineqartillugit, aalisarneqarsinnaapput.

e) EU Islandimik isumaqatigiissuteqarsimavoq, EU-mut pisassiissutinit 30.000 tonsit Islandimut nuunneqarnissaannik.

f) Savalimmiut imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigissaani NEAFC-mit aalajangersarneqarsimasumi 2003-mut pisassiissutinit suluppaakkanik ikerinnarmiunik 4.000 tonsinik aalisarsinnaapput. Kalaallit Nunaat Savalimmiullu isumaqatigiipput 14. juli 2003-mi aamma 4. august 2003-mi, agguaassisarnermik iluarsaaqqinniarlutik tamanna pisatigut angusat ajornartinngippassuk. Taamaattoqassappat sapaatip akunnerani 29-imi aamma sapaatip akunnerani 32-imi immikkut suli Savalimmiunut 600 tonsinik tunniussisoqartassaaq.

g) Norgemut pisassiissutit 3.575 tonsit, Ruslandimut pisassiissutit 4.100 tonsit aamma Savalimmiunut 500 tonsit taamaallaat Tunup eqqaani aalisarneqarsinnaapput.

h) Kalaallit Nunaata 1. oktober 2003-mi namminerminut pisassiissutigineqartut tamakkerlugit aalisarsimanngippagit, sinneruttut Savalimmiunut nuunneqassapput.

i) Kalaallit Nunaata savalimmiormiut kilisaataat aamma/imaluunniit ningittagarsuutaat amerlanerpaamik tamatigut pingasut ulluni aalisarfiusuni katillugit 100-ni Tunumi saarullinnik, brosmenik qeeqqanillu misileraallutik aalisartussat akuerissavai. Misileraalluni aalisarnermi tamatumani nataarnanik qaleralinnillu saniatigut pisat tamakkerlutik annerpaamik katillugit 225 tonsiusinnaapput.

j) Tamakku saniatigut Savalimmiut Kalaallit Nunaata imartaani ammassannik pisassiissutit 30.000 tonsit 50%-ii tikillugit aalisarsinnaavaat, Islandip Savalimmiunut tunniussai. Angallatit pisanik nalunaarutigisartagaanni erseqqissumik takuneqarsinnaassaaq, angallatit ataasiakkaat Islandimit pisassiissutinik imaluunniit EU-mit pisassiissutinik aalisarsimanersut.

k) Tamakku saniatigut Island Kalaallit Nunaata imartaani suluppaakkanik ikerinnarsiortunik Islandip nammineq nunatut pisassaanit 55.000 tonsiusunit 50 % -it tikillugit aalisarsinnaavoq.