Ilanngussaq 1 Avataa. aalisarneq 2002		Allerii. 1	Allerii. 2	Allerii. 3	Allerii. 4	Allerii. 5	Allerii. 6	Allerii. 7
		Pisassat	Pisassat nunanut agguataarnerat
		katil ( tons)	Nunarput	EU	Savalim	Island	Norge	Rusl.
Kitaa
1)	Raajat	54.600	54.600
a) b) c)	Qalerallit KK	5.500	2.480	550	150		1.520	800
	Qalerallit AK	2.000	1.550		150			300
d)	Saattuat	17.000	15.000	2.000
c)	Imminnguit	4.150	2.600	635			715	200
	Suluppaakkat	19.200	13.700	5.500
c)	Nataarnat	1.200	800				200	200
	Qeeqqat	6.000	5.500	300				200
2)	Ammassat	25.000		25.000
Tunu
b) c)	Raajat	10.600	4.925	2.025	1.150		2.500
a) b) c)	Qalerallit	14.545	8.315	4.250	150		1.580	250
c)	Imminnguit	6.525	4.525	1.715			285
e)	Suluppa. nater.	62.320	36.470	25.500			100	250
c)	Nataarnat	1.000	407				593
	Qeeqqat	1.000	700	300
3)b)c)f)	Ammassat	1.040.000	40.137	49.285	10.000	492.400	106.425	1.000
	Saarulliusaat	40.000	25.000	15.000
	Saniati. pisass.	150					150
Kitaa & Tunu
g)	Saarulliit	83.250	80.650	2.000			600
4)a)b)h)i)j)	Suluppa. imar.	24.169	6.000	(max. 20.000)	4.400		1.300	4.000
Norge
5)	Saarulliit	1.700	1.700
6)	Kullerit	330	330
	Saaru. ilaat	950	950
	Sania. pisass.	150	150
7)	Assiginngitsut	1.100	1.100
Rusland
8)	Saarulliit	2.360	2.360
9)	Kullerit	520	520
	Raajat	1.400	1.400
	Ammassat	1.000	1.000
Savalimmiut
	Avaleraasart.	300	300
10)12)j)	Aalisa. naterm.	450	450
Nunat allat
11)	Ammassassuit	2.500	2.500
	Raajat:
	NAFO-p imartaa 3M:	515 ullut aalisarfiit	515 ullut aalisarfiit
	NAFO-p imartaa 3L:	33, 5 tons	33,5 tons
	Svalbard:	643 ullut aalisarfiit	643 ullut aalisarfiit

Nassuiaatit:

1) Pisassanit taakkunannga 6150 tonsit nunami suliffissuarnut tamakkiisumik tulaanneqartussaatitaapput.

2) Naalakkersuisut pisassiissutit aalajangersaaffigeqqinneqarnissaannut periarfissaqarnissaq akueraat, pisassiissutit pillugit tamatumalu kingunerisaanik Kitaani ammassannut TAC-ip qaffanneqarnissaanut piumasaqarneq kalaallinit qinnuteqaatigineqassappat.

3) Maannamuugallartoq ammassannut TAC juunimi aalajangersarneqartarpoq ukiumut pisassiiffiusumut 20. junimit 30 aprilimut ukiup tullianut (Qaammatit qulit. Tunumi ammassat eqqissisimatinneqartarput maj-juni). TAC-usussaq decembarimi aalajangersarneqartarpoq. Pisassiissutit qulaani taaneqartut aalisarfiusussami 2001/2002-mut atuupput.

4) Suluppaakkanit ikerinnarmiunit pisassiissutit Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni ataatsimut pisassiissutaapput NEAFC aqqutigalugu pissarsiat. NEAFC-p tamakkiisumik TAC-anut 95.000 tonsiusumut 30.000 tonsit NAFO-p imartaani 1F-imi aalisarneqarsinnaapput.

5) Pisassanik aalajangersaanerup pisariinnerulersinnerata kinguneraa, russit imartaanni pisassat tamarmik norskit imartaanni avannarpasissuseq 62° avannaatungaani pisarineqarsinnaaneri.

6) Oqaaseqaat 5) takuuk.

7) Saarullinnik, kullerinik, sejinik aalisakkanillu natermiunik allanik pisassat 1.100 tonsiusut avannarpasissuseq 62° kujataani pisarineqassapput. Pisassani taakkunani sejit annerpaamik 1.000 tonsit pisarineqassapput, saarulliillu annerpaamik 100 tonsit.

8) Oqaaseqaat 5) takuuk.

9) Oqaaseqaat 5) takuuk.

10) Saarulliit kullerillu annerpaamik 20 %

11) Pisassat taakku savalimmiormiut aalisarnikkut oqartussaavigisaanni aamma pisarineqarsinnaapput

12) Pisassiissutinit taakkuninnga aalisakkat immap natermiut 350 tonsit Savalimmiut ulluni aalajangersimasuni aalisartarfigititaanni ilorlerni aalisarneqarsinnaapput.

 

a) Pisassiissutinut ilassutissat EU-p akuerai, taakkulu Norgemut nuunneqarsimapput. Taakkunani pineqarput qalerallit 120 tonsit (Kitaani), qalerallit 655 tonsit (Tunumi), aamma suluppaakkat ikerinnarmiut 1.000 tonsit.

b) EU Savalimmiunik isumaqatigiissuteqarsimavoq, EU-mut pisassiissutinik Savalimmiunut nuussinissamik. Tassani pineqarlutik raajat 1.150 tonsit (Tunumi), qalerallit 150 tonsit (Tunumi), suluppaakkat ikerinnarmiut 1.000 tonsit, ammassat 10.000 tonsit (Tunumi), kiisalu qalerallit 150 tonsit (Kitaani).

c) EU Norgemik isumaqatigiissuteqarsimavoq, EU-mut pisassiissutinik Norgemut nuussinissamik. Tassani pineqarlutik qalerallit 800 tonsit, imminnguit 715 tonsit, nataarnat 200 tonsit Kitaata eqqaani, kiisalu raajat 2500 tonsit, qalerallit 400 tonsit, imminnguit 285 tonsit, nataarnat 200 tonsit, ammassat 6700 tonsit Tunup eqqaani.

d) Nunatsinnut pisassiissutit 2000 tonsit EU-mi nunanut allanut suleqateqarnermut atatillugu aamma nunanik allanik suleqatigiinnerup iluani atugassatut tunniunneqarput.

e) EU-mut pisassiissutinit annerpaamik 19.000 tonsit qalorsuit ikerinnarsiutit atorlugit, sulluppaakkat ikerinnarmiut pineqartillugit, aalisarneqarsinnaapput.

f) EU Islandimik isumaqatigiissuteqarsimavoq, EU-mut pisassiissutinit 30.000 tonsit Islandimut nuunneqarnissaannik.

g) Taamaattoq qinnuteqarneq naapertorlugu EU 31.000 tonsit tikillugit aalisarsinnaavoq.

h) Savalimmiut imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani NEAFC-mit aalajangersarneqarsimasumi 2002-mut pisassiissutinit suluppaakkanik ikerinnarmiunik 3400 tonsinik aalisarsinnaapput. Kalaallit Nunaat Savalimmullu isumaqatigiipput 15. juli 2002-mi aamma 10. august 2002-mi agguaassisarnermik iluarsaaqqinniarlutik. NEAFC-mut pisassiissutigineqartunik tamarmiusunik aalisarnermi ulloq 15. juli 2002-mi pisat 5.000 tonsiuppata imaluunniit taakkuninnga ikinneruppata, taakku saniasigut suli Savalimmiunut 500 tonsinik tunniussisoqassaaq. NEAFC-mut pisassiissutigineqartunik tamarmiusunik aalisarnermi ulloq 10. august 2002-mi pisat 8.000 tonsiuppata imaluunniit taakkunannga ikinneruppata, taakku saniasigut suli 500 tonsinik tunniussisoqassaaq.

i) Norskinut pisassiissutinit 1.300 tonsit taamaallaat Tunup eqqaani aalisarneqarsinnaapput. Ruslandimut pisassiissutit 4.000 tonsit taamaallaat Tunup eqqaani aalisarneqarsinnaapput.

j) Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma Savalimmiuni Naalakkersuisut ilassutitut isumaqatigiissutigaat Savalimmiut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani suluppaakkanik imarpimmiunik suli allanik 500 tonsinik pisassinneqassasut, taarsiullugu Kalaallit Nunaat Savalimmiut aalisarnikkut oqartussaaffigisaanni, ulluni aalajangersimasuni aalisartarfigititaanni avallerni, aalisakkanik immap natermiunik suli allanik 100 tonsinik pisassinneqarluni.