2000-imi aalisarnermi pisassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat 
nr. 23, 29. december 1999-imeersoq

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi, kingullermillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 6, 20. maj 1998-imeersukkut allanngortinneqartoq, § 5, § 9, § 10, § 14 imm. 2, § 33 imm. 2 aamma § 34 imm. 3 aalajangersakkat tunngavigalugit aalajangersarneqarpoq:

 

Atuuffii

§ 1. Nalunaarut manna imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut kiisalu Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani inuussutissarsiutigalugu kalaallit aalisarnerannut atuuppoq.
Imm. 2. Imartanut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut ilaapput:
1) "Kalaallit Nunaata Kitaa" 44o00'W-ip kitaani 59°00´N-ip tungaanut tassanngaanniillu 42°00´W-ip kitaanut.
2) "Kalaallit Nunaata Kitaata Avannaa" NAFO-p imartaata ilaata 1-ip ilagisaa, 68o00'N-ip avannaaniittoq.
3) "Kalaallit Nunaata Kitaata Kujataa" NAFO-p imartaata ilaata 1-ip ilagisaa, 68o00'N-ip kujataaniittoq.
4) "Kalaallit Nunaata Tunua" 44o00'W-ip kangiani 59°00´N-ip tungaanut tassanngaanniillu 42°00´W-ip kangianut ICES-ip imartaasa II-p, V-ip, XII-ip aamma XIV-ip ilagisaannut.
Imm. 3. "Tunngaviusumik killeqarfiit" Kalaallit Nunaata eqqaani imartat aalisarnikkut oqartussaaffigisat pillugit statsministeriaqarfiup nalunaarutaani nr. 629, 22. december 1976-imeersumi, nr. 176, 14. maj 1980-imeersumi aamma nr. 637, 6. september 1991-imeersumi aalajangersarneqarsimapput.
Imm. 4. Avataasiorluni aalisarnertut isigineqarpoq aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuutaat malillugu 75 BRT/BT 120-nik angissusilinnik anginerusunilluunniit imartani imm. 2 nr. 2 - 4-mi taaneqartuni kiisalu Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaata avataani ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalajangiisoqarsimatinnagu.
Imm. 5. Sinerissamut qanittumi aalisarnertut isigineqarpoq aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuutaat malillugu 75 BRT/BT 120-nik mikinerusunit imartami imm. 2, nr. 1-mi taaneqartumi ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalaja-ngiisoqarsimatinnagu.

 

Pisat annertussusii

§ 2. Aalisakkanut aalajangersimasunut ilanngussaq 1-imi (aalisariutinut avataasiortunut aamma nunat allamiut aalisarnerannut Aalisarneq pillugu Inatsimmi § 7-imi taaneqartunut) aamma ilanngussaq 2-mi (sinerissamut qanittumi aalisariutinut) pisassiissutit tamarmiusut annertussusii ilanngussani alleriiaani 1-imi allassimasutut aalajangersarneqarput.

§ 3. Aalisakkanit ilanngussaq 1-imi taaneqartunit kalaallit angallataat, § 1 imm. 4 takuuk, kiisalu Aalisarneq pillugu inatsimmi § 6 takuuk, ilanngussami alleriiaani 2-mi allassimasunit pisassanit annertunerusunik aalisaqqusaanngillat.
Imm. 2. Kalaallit angallataat imartami pisassaqarfimmi "Kalaallit Nunaata Kitaata Avannaani" raajarniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasut ukiumullu pisassaqartitaasut, taamatuttaaq aamma ukiumut pisassat taakku "Kalaallit Nunaata Kujataata Kitaani" aalisarsinnaavaat.

§ 4. Aalisakkanit ilanngussaq 2-mi taaneqartunit kalaallit angallataat, § 1 imm. 5 takuuk, kiisalu Aalisarneq pillugu inatsimmi § 6 takuuk, ilanngussami alleriiaani 1-imi allassimasunit pisassanit annertunerusunik aalisaqqusaanngillat.

§ 5. Angallatit nunani EU-mut ilaasortaasuni nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-mi alleriiaani 3-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.

§ 6. Angallatit Savalimmiuni nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-imi alleriiaani 4-mi allassimasut aalisarsinnaavaat.

§ 7. Angallatit Islandimi nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-imi alleriiaani 5-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.

§ 8. Angallatit Norgemi nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-imi alleriiaani 6-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.

§ 9. Angallatit Ruslandimi nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-imi alleriiaani 7-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.

§ 10. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik piginnaatinneqarpoq nalunaarutip matuma ilanngussartaasa iluarsaateqqittarnissaannut, Naalakkersuisut pisassat tamarmiusut (ilanngussani alleriiaani 1) allanngortissagaluarpassuk imaluunniit nunat tamalaat isumaqatigiissutaasa kingunerinik pisassat tamarmiusut (ilanngussami 1-imi alleriiaani 2 - 7) allatut agguaanneqassagaluarpata.

§ 11. Angallatinut §§ 3-miit 8-mut taaneqartunut akuersissutit naalakkersuisunut ilaasortap tunniussaasa amerlassusii atuuffissaalu pisassat annertussusiinut naapertuutissapput, tunniussinerlu pissallu angallatit taaneqartut aalisarsinnaassusiat sianiginiarlugu.

 

Aalisarnermik unitsitsineq

§ 12. Naalakkersuisuni ilaasortap pisassanik ilanngussani taaneqartunik atuinerup kingunerisaanik aalisakkanik pineqartunik aalisarneq angallatinit §§ 3-miit 9-mut taaneqartunit ingerlanneqartoq unitsissavaa. Nunat ataasiakkaat pisassaat immikkoortillugit naatsorsorneqassapput EU-lu tamatumunnga atatillugu nunatut ataasiinnartut isigineqassalluni.
Imm. 2. Kalaallit angallataannut ataatsimut pisassanik aalisartunut unitsitsinissamut piffissaq ajornartinnagu radiukkut tusagassiuutitigullu nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. Kalaallit angallatiginngisaannut, §§ 5-imiit 9-mut takukkit, unitsitsinissamut piffissaq angallammut pineqartumut telexikkut imaluunniit telegrammikkut nalunaarutigineqassaaq. EU-p angallataanut taamatut nalunaarut EU-kommissionimut nassiunneqassaaq. Kalaallit angallatiginngisaannut allanut taamatut nalunaarut nunap pineqartup aalisarnikkut oqartussaasuinut nassiunneqassaaq.
Imm. 4. Angallatit aalisarunnaassapput naalakkersuisuni ilaasortap piffissami aalajangigaani.

 

Pineqaatissiissutit

§ 13. Nalunaarummi aalajangersakkanik §§ 3-mit 9-mut aamma § 12-imi taaneqartunik unioqqutitsineq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq. Angallammiit unioqqutitsilluni aalisartoqartillugu aalisarnermut atortut atorneqartut, angallatip pisai tamakkerlugit taakkuluunniit nalingat arsaarinnissutigineqarsinnaapput, tamatumanili pisat unioqqutitsinani aalisarnermit pisutut uppernarsarneqartut ilanngunnagit. Tamakku pillugit suliassattaaq Aalisarneq pillugu inatsimmi maleruagassat malillugit suliarineqartassapput.

 

Atuutilerfia

§ 14. Nalunaarut manna 1. januar 2000 atuutilerpoq. Tamatumunnga peqatigitillugu 1999-imi aalisarnermi pisassarititaasut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 3, 9. april 1999-imeersoq atorunnaarpoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, 29. december 1998




Simon Olsen

/

Jørn Birk Olsen

Ilanngussaq 1

Kol. 1

Kol. 2

Kol. 3

Kol. 4

Kol. 5

Kol. 6

Kol. 7

Avataani aalisarneq

Pisassat

Ktrl

2000

katillugit

GR

EU

Færø

Island

Norge

Rusl.

0=OK

Kitaa

(1)

Raajat Kitaa. kujataa

32.199

32.199

(2)

Raajat Kitaa. avannaa

7.910

7.910

Raajat katill.

40.109

40.109

Qalerallit

5.500

Saattussat

25.000

Imminnguit

3.425

Suluppaakkat

19.200

Nataarnat

1.200

Qeeqqat

6.000

Ammassat

0

Tunu

Raajat

10.600

4.925

Qalerallit

8.000

Imminnguit

6.525

(3)

Suluppaakkat nat.

62.320

(4)

Suluppaakkat iker.

30.573

Suluppaakkat katill.

92.893

Nataarnat

800

Qeeqqat

1.000

(5)

Ammassat

1.285.000

Saarulliusaat

40.000

Kitaa & Tunu

Saarulliit

83.250

Eqalukkat

4.000

Norge

Saarulliit

Saarulliusaaq

Saarulliit ilaat (sej)

Saniatigut pisassat

Aalisakkat ass.

Rusland

Saarullliit

Saarulliusaaq

Raajat

Imavik

Ammassassuit

(6)

Raajat

Nassuiaatertai:

(1)

Kitaa.kujataa: Kitaata kujataa. Pisassiiviuvoq Kalaallit Nunaata Kitaani allorniusat avannamukartut

68-imit kujasinnerusumiittoq.

(2)

Kitaa. avannaa: Kitaata avannaa. Pisassiiviuvoq Kalaallit Nunaata Kitaani allorniusat avannamukartut

68-imit avannarpasinnerusumiittoq.

(3)

nat. = natersiortut

(4)

iker. = ikerinnarmiittut

Suluppaakkat ikerinnarmiittut pisassiissutit Kalaallit Nunaata Savalimmiullu kattullugu pisassa-

raat, NEAFC aqqutigalugu pissarsiarineqarsimasut.

(5)

Ammassannik piffissami 20. juni - 30. april pisassiissutaagallartut junip qaammataani Island

Norgelu suleqatigalugit aalajangersarneqarallartarput. (Tunumi Ukiumut pisassiivik qaammatinik

qulinik sivisussuseqartarpoq. Maj-juni eqqissisimatitsiviusarpoq). Tamakkiisumik pisassiissutit

decemberimi aalajangersarneqartarput. Pisassiissutit qulaani taaneqartut 1999/2000-imilu

aalisarfiusumi pisassiissutaapput.

(6)

Kilisaatit Kalaallit Nunaanneersut Flemish Cap-imi ulluni 515-ini aalisarsinnaatitaapput.

Suliarineqarpoq: 29. december 1999.

 

 

 

Ilanngussaq 2

Kol. 1

Sinerissap qanittuani

Pisassat

2000

Katillugit

Kitaa

Raajat

30.891

Saattussat

8.000

Uiluviit, Nuuk

0

Uiluviit, Aqajarua

0

Uiluviit, Attu

0

Uiluviit katillugit

0

Eqalukkat, avann. 68 grader avannaani

3.000