Naammattusaammik atuartitsineq, kalaallit danskillu oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsineq kiisalu ilitsoqqussaralugu oqaaserisanik atuartitsineq pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 21, 21. december 1999-imeersoq.
Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, ulloq 6. juni 1997-imeersumi § 13, imm. 5 naapertorlugu aalajangersarneqarput:
Kapitali 1
Naammattusaammik atuartitsineq atuartitsinermilu allatigut tapersiineq§ 1. Atuartut sivisuumik atuartinneqarsimanngitsut imaluunniit atuarfimmut allamut nuussimasut naammattusaammik atuartinneqarsinnaapput atuartitsinermiluunniit allatigut taperserneqarsinnaallutik.
§ 2. Naammattusaammik atuartitsinissami atuartitsinermilu allatigut tapersiinissami siunertaavoq, atuartut nalinginnaasumik atuartitsinermi malinnaanissaminnut ajornartorsiuteqarallartut atuartitsissutini ataasiakkaani arlalinniluunniit taperserneqarnissaat. Tapersiisarneq tunniunneqartarpoq atuartup ilisimasanik, piginnaasassanik suleriaatsinillu naammattumik, atuartitsinermi nalinginnaasumi malinnaasinnaanissaamut pisariaqartunik peqalernissaa siunertaralugu.
§ 3. Naammattusaammik atuartitsinerup atuartitsinermiluunniit allatigut tapersiinerup annertussusissaa aalajangerneqassaaq atuartup pisariaqartitai aallaavigalugit.
Imm. 2. Naammattusaammik atuartitsinermi atuartitsinermiluunniit allatigut tapersiinermi salliutinneqassapput kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii aamma fysik/kemi.§ 4. Naammattusaammik atuartitsisoqartassaaq atuartitsinermiluunniit allatigut tapersiisoqartassaaq atuartup atuarnerata nalinginnaasup iluani avataaniluunniit atuartup pisariaqartitsinera malillugu.
Imm. 2. Naammattusaammik atuartitsineq atuartitsinermiluunniit allatigut tapersiinissaq atu-artumut ataatsimut, arlalinnulluunniit atuartitsininngorlugu, klassimi tapersiinertut, atuartitsinermut nalinginnaasumut atatillugu atuaqatigiit avillugit atuartitsininngorlugu, sullivittut atuartitsininngorlugu imaluunniit piffissani aalajangersimasuni itisilikkamik pikkorissartitsinertut aaqqissuunneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Atuartunut nunaqarfimmiit meeqqat atuarfiata atuartitsissutaanik tamakkiisumik neqerooruteqarsimanngitsumiit nuuttunut klassit immikkut ittut pilersinneqarsinnaapput.
Imm. 4. Immikkut klassini taamaattuni atuartitsineq imaqarpoq naammattusaammik atuartitsi neq atuartitsisutini kalaallisut, danskisut, tuluttut, kisitsineq/matematik aamma fysik/kemi kiisalu atuartitsissutinik allanik klassimilu tassani pineqartumi sammineqartartunik atuartitsineq. Atuartitsissutinilli allanik atuartitsineq klassit taamaaqatit peqatigalugit ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 5. Immikkut klassini atuartitsineq atuartitsissutinut aggornagu atuartitsinertut aaqqissuunneqarsinnaavoq.
Imm. 6. Immikkut klassit pilersinneqartassapput ukioq atuarfiusoq tamaat atasussatut. Atuartoq ataavartumik naliliiffigineqartassaaq pineqartoq klassimut nalinginnaasumut nuunnissamut piumasaqaatinik pisariaqartunik naammassinnissimanersoq aalajangiiffiginiarlugu.§ 5. Atuartup pisariaqartitaanik piumasaqaatinillu naliliiffigineqareernerata kingorna atuarfiup pisortaata atuartoq atuartullu angajoqqaavi isumasioqatigereerlugit aalajangissavaa naammattusaammik atuartinneqarnissaanut imaluunniit atuartitsissummi ataatsimi arlalinniluunniit taperserneqarnissaanut innersuunneqassanersoq.
Imm. 2. Atuartup nuunneranut atatillugu atuarfik atuarfimmit nuuffigisamit paasissutissanik pisariaqartinneqartunik pissarsiniassaaq atuartup naammattusaammik atuartinneqarnissaata atuartitsinermiluunniit allatigut taperserneqarnissaata pisariaqartinneqarsinnaanerata naliliiffigineqarnissaanut tunngavissanik.
Kapitali 2
Immikkut aaqqissuussamik kalaallit oqaasiinik atuartitsineq§ 6. Kalaallit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsisoqassaaq atuartunut 1. -11. klassimiittunut ilitsoqqusaralugu kalaallisut oqaaseqanngitsunut, imalu kalaallisut piginnaaneqartiginngitsunut, kalaallisut nalinginnaasumik atuartitsinermi malinnaasinnaallutik, kalaallit oqaasiinik atuartitsinermi nalinginnaasumi immikkut taperserneqaratik peqataasinnaanngitsunut.
§ 7. Kalaallit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsinerup siunertaraa, atuartoq kalaallit oqaasiinik atuinissaminut ima piginnaaneqartigilissasoq kalaallit oqaasiinik oqalunnikkut allannikkullu ima atuisinnaatigilissalluni kalaallit oqaasii atorlugit atuartitsinermi nalinginnaasumi atuarfiullu ingerlataanut allanut peqataasinnaalluni.
§ 8. Kalaallit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsinerup annertussusissaa atuartup pisariaqartitai aallaavigalugit aalajangersarneqassaaq.
Imm. 2. Atuartut ataasiakkaat kalaallisut piginnaanerat ataavartumik naliliiffigineqartassaaq atuartoq kalaallisut immikkut aaqqissuussamik atuartinneqarnissaminut suli pisariaqartitsinersoq paasiniarlugu.§ 9. Atuartitsineq ingerlanneqassaaq atuartup atuarnerata nalinginnaasup iluani avataaniluunniit atuartup pisariaqartitsinera malillugu.
Imm. 2. Atuartitsisoqarsinnaavoq atuartumut ataatsimut, arlalinnut, kalaallit oqaasiinik atuartitsinermut nalinginnaasumut atatillugu, atuaqatigiit avillugit atuartitsissutinngorlugu imaluunniit oqaatsinik sullivittut atuartitsininngorlugu.
Imm. 3. Atuartut atuarfimmi atualernerminni kalaallit oqaasiinik ilisimasaqariinngitsut atuartitsissummi ataatsimi arlalinniluunniit immikkut atuartinneqarsinnaapput.
Imm. 4. Immikkut atuartitsinermut kalaallisut immikkut aaqqissuussamik atuartitsinerup sani-atigut aamma atuartitsissutit danskisut, kisitsineq/matematik aamma fysik/kemi immaqalu atu-artitsissutit oqaluttuarisaaneq, nunalerutit uumassusilerinerlu atuartitsinermut ilanngunneqarsinnaapput.
Imm. 5. Kalaallit oqasiinik atuartitsineq sapinngisamik annerpaamik immikkut atuartitani tamani ilaatinneqassaaq.
Imm. 6. Immikkut atuartitani atuartitsineq aggornagu atuartitsinertut aaqqissuunneqarsinnaavoq.
Imm. 7. Atuartut tamarmik immikkut kalaallisut piginnaasaat ataavartumik nalilerneqartassapput atuartup klassimini atuartitsinermi peqataanerujartornissaa siunertaralugu.§ 10. Atuartup pisariaqartitaanik piginnaasaanillu naliliiffigineqareernerata kingorna atuarfiup pisortaata atuartoq angajoqqaavilu isumasioqatigereerlugit aalajangissavaa atuartoq immikkut aaqqissuussamik qanorlu annertutigisumik kalaallisut atuartinneqassanersoq, tassunga ilanngullugu § 9, imm. 3 naapertorlugu immikkut atuartinneqarnissaa innersuussutigineqassanersoq.
Imm. 2. Taamatuttaaq atuartoq atuartullu angajoqqaavi isumasioqatigereerlugit atuarfiup pisortaata aalajangissavaa § 8, imm. 2. naapertorlugu atuartoq kalaallisut immikkut aaqqissuussamik atuartinneqaannarnissaanik neqeroorfigineqassanersoq aammalu § 9, imm. 7 naapertorlugu atuartoq klassimini atuartitsinermut qanoq annertutigisumik nuunneqassanersoq.
Kapitali 3
Immikkut aaqqissuussamik danskit oqaasiinik atuartitsineq§ 11. Atuartunut 1.- 9. klassimiittunut
ilitsoqqussaralugu qallunaatut oqaasilinnut, tassunga ilanngullugit atuartunut ilitsoqqussaralugu kalaallisut qallunaatullu oqaasilinnut, danskit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsisoqassaaq.§ 12. Danskit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsinerup siunertaraa atuartup oqaatsitigut nalinginnaasumik ineriartornissaata qularnaarnissaa. Atuartitsinerup peqataaffigissavaa atuartup tunngaviusumik oqaatsitigut piginnaaneqalernissaa oqaatsitigullu qaatuussaqalernissaa qallunaatut, kalaallisut aallamiullu oqaasiinik ilisimasaminik piginnaasamigullu ineriartortitseqqinnissaminut aallaavissatut.
§ 13. Danskit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsinerup annertussusissaa aalaja-ngerneqassaaq atuartup pisariaqartitai aallaavigalugit.
§ 14. Atuartitsineq ingerlanneqassaaq atuartup atuarnerata nalinginnaasup iluani avataaniluunniit atuartup pisariaqartitsinera malillugu.
Imm. 2. Atuartitsineq ingerlanneqarsinnaavoq atuartunut arlalinnut atuartitsinertut, atuartup klassiani danskisut atuartitsinermut nalinginnaasumut atatillugu, atuaqatigiinnik avitsinertut imaluunniit ilinniartitsisut marluutillugit.§ 15. Atuartup atualerneranut atatillugu pisariaqartitaanik piumasaqaatinillu naliliiffigineqa-reernerata kingorna atuarfiup pisortaa atuartoq atuartullu angajoqqaavi isumasioqatigereerlugit naliliissaaq atuartoq qallunaat oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartinneqarnissamut innersuunneqassanersoq.
Kapitali 4
Ilitsoqqussaralugu oqaaserisanik atuartitsineq§ 16. Atuartunut
ilitsoqqussaralugu kalaallisut danskisulluunniit oqaasiliunngitsunut ilitsoqqussaralugu oqaatsinik atuartitsinissamik aaqqissuussisoqarsinnaavoq.§ 17. Ilitsoqqussaralugu oqaatsinik atuartitsinerup siunertaraa atuartup oqaatsitigut nalinginnaasumik ineriartornissaa. Atuartisinerup peqataaffigissavaa atuartup tunngaviusumik oqaatsitigut piginnaasaqalernissaa oqaatsitigullu qaatuussaqalernissaa ilitsoqqussaralugu oqaatsiminut, kalaallisut kiisalu oqaatsinut allanut ilisimasaminik piginnaasaminillu ineriartortitseqqinnissaminut aallaavissatut.
§ 18. Ilitsoqqussaralugu oqaatsinik atuartitsinerup annertussusissaa aalajangerneqassaaq atuartup pisariaqartitai aallaavigalugit.
§ 19. Atuartitsineq aaqqissuunneqartassaaq atuartup atuarnerata nalinginnaasup avataani.
Imm. 2. Atuartitsineq atuartunut arlalinnut atuartitsinertut imaluunniit allatut ingerlanneqarsinnaavoq.§ 20. Atuartup meeqqat atuarfianni atualerneragut pisariaqartitaanik oqaatsitigullu pisinnaariigaanik naliliiffigereerlugu atuarfiup pisortaata atuartoq atuartullu angajoqqaavi isumasioqatigereerlugit aalajangissavaa atuartoq ilitsoqqussaralugu oqaaserisaanik atuartinneqarnissaa neqeroorutigineqassanersoq.
Kapitali 5
Atortuulersitsineq§ 21. Nalunaarut aggustip aallaqqaataani 2000-mi atuutilissaaq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaarsinneqarput Naammattusaammik atuartitsineq, kalaallit danskillu oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsineq, inunnguutsimit pigisatut oqaaserisanik atuartitsineq kiisalu klassit tigusisussat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12, 23. maj 1995-imeersoq aamma atuartunik kalaallisut oqaasiliunngitsunik atuartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 7, 15. april 1991-imeersoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 21. december 1999.
Lise Lennert/
Karl Kristian Olsen