Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 10 ulloq 30. oktober 1998-imeersoq.

Suliassaqartitsinermik inunnillu isumaginninnermik Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 580 ulloq 29. november 1978-imeersumi § 2 naapertorlugu aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Pissutissaatitaasut il.il. nalinginnaasut

Nassuiaatit

§ 1. Inatsisartut peqqussutaat manna malillugu pisortanit pensionisiat tassaapput:
1) Utoqqalineq pissutigalugu pensionit.
2) Siusinaartumik pensionit.
3) Meeqqanut tapiutit.
4) Inummut tapiutit.
5) Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat 15. juni 1992-imeersoq malillugu pensionit.
Imm. 2. Pensionisialik tassaavoq inuk pisortanit pensionisiassanik pisartagaqalersinneqarsimasoq.

 

Innuttaasutut piginnaatitaaneq.

§ 2. Pisortanit pensionisianik pisartagaqarsinnaatitaalernissamut pissutissaatitaavoq qinnuteqartup danskisut innuttaasutut piginnaatitaanissaa.
Imm. 2. Taamaattoq tamanna atuutinngilaq:
1) Inunnut Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni pineqartunut ilaasunut.
2) Inunnut § 3-mi imaluunniit § 8-mi pineqartunut ilaasunut.

§ 3. Inuit danskisut innuttaasutut piginnaatitaanngitsut qinnuteqarneq sioqqullugu sivikinnerpaamik ukiuni pingasuni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimasut pisortanit pensionisianik pisartagaqalersinnaatitaapput. 63-inik ukioqalereernikkut qinnuteqaat tunniunneqarpat aalajangersimasumik najugaqarsimanissamik piumasaqaat 63-inik ukioqalernermi eqquutsinneqarsimassaaq.

 

Najugaq.

§ 4. Pisortanit pensionisianik pisartagaqarsinnaatitaalernissamut pissutissaatitaavoq qinnuteqartup Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimanissaa.
Imm. 2. Taamaattoq tamanna atuutinngilaq inunnut Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni imaluunniit § 8-mi pineqartunut ilaasunut.

§ 5. Pisortanit pensionisianik pisartagaqarsinnaatitaalernissamut pissutissaatitaavoq 15-init 63-inut ukioqalernermi sivikinnerpaamik ukiuni pingasuni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimanissaq.

 

Angusaqarnissaq.

§ 6. Tamakkiisumik pensionisiaqarsinnaatitaaneq piffissami 15-inik ukioqalernermiit 63-nik ukioqalernerup tungaanut sivikinnerpaamik ukiuni 40-ni Kalaallit Nunaanni Naalagaaffeqatigiilluunniit iluanni aalajangersimasumik najugaqarsimanissamik piumasaqaatitaqarpoq. Tamakkiisumik pensionisiaqarnissamut pissutissaatitaasoq eqqortinneqarsimanngippat pensionisiat amerlassusissaat piffissap najugaqarfigisimasap ukiullu 40-t imminnut sanilliullugit agguaqatigiissinneqarnerisigut aalajangersarneqassaaq.
Imm. 2. Siusinaartumik tamakkiisumik pensionisiaqarsinnaatitaaneq 15-inik ukioqalernermiit piffissap pensionisiaqalersitsiffiup tungaanut ukiut najugaqarfigisimasat sivikinnerpaamik 5/6-iannik sivisussuseqarsimanissaanik piumasaqaateqarfiuvoq. Tamakkiisumik pensionisiaqarnissamut pissutissaaatitaasoq eqqortinneqarsimanngippat pensionisiat amerlassusissaat piffissap najugaqarfigisimasap 15-inillu ukioqalernermiit ukiut najugaqarfiusimasut 5/6-iisa imminnut sanilliullugit agguaqatigiissinneqarnerisigut aalajangersarneqassaaq. Pensionisiassatut naatsorsorneqartut tamakkiisumik pensionisiat 40-mik agguarnerisigut kisitsimmut pissarsiarineqartumut qaninnerpaamut appartinneqassaaq.
Imm. 3. Siusinaartumik pensionisialik utoqqalineq pissutigalugu pensionisiaqalerpat pensionisiat siusinnerusukkut 40-nik agguaanermi tunniunneqartartut amerlaqataat tunniunneqartassapput.

 

Piffissap najugaqarsimaffissap naatsorsorneqarnera.

§ 7. Qanoq sivisutigisumik najugaqarsimanerup naatsorsorneqarnerani 15-inik ukioqalernermiit 63-inik ukioqalernerup tungaanut piffissat najugaqarfigisimasat kisimik ilanngunneqartassapput. Piffissat najugaqarfigisimasat ataatsimut katinneqassapput piffissarlu najugaqarfigisimasaq tamarmiusoq ukiumut ilivitsumut qaninnerpaamut appartinneqassaaq. § 6, imm. 2 malillugu naatsorsuinermi piffissaq najugaqarfigisimasaq tamarmiusoq qaammatinut ilivitsunut qaninnernut appartinneqassaaq.

§ 8. Najugaqarsimanissamik, innuttaasutut piginnaatitaanissamik, angusaqarnissamik tunniussinissamillu aalajangersakkat sanioqqunneqarnissaannut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat tamatumani naalagaaffimmi oqartussaasunik imaluunniit naalagaaffinnik allanik isumaqatigiissutit eqqortinneqarnissaat siunertarineqarpat.
Imm. 2. Immikkut pisoqartillugu Naalakkersuisut akuerisinnaavaat pensionisiallip § 4 malilllugu najugaqarnissamik piumasaqaat naammassinngikkaluarlugu nunami allami najugaqalersup pensionisiatut pisartagarilersimasani pigiinnassagai.

 

Aqutsineq il.il.

§ 9. Inatsisartut peqqussutaat manna malillugu pensionisiaqalernissamik qinnuteqaat kommunimi najugarisami kommunalbestyrelsimut ingerlatinneqassaaq allamik allassimasoqanngippat.
Imm. 2. Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu pensionisiaqalernissamik, § 3 malillugu pensionisiaqalernissamik aamma § 8 malillugu pensionisiaqalernissamik qinnuteqaat Isumaginninnermi Pisortaqarfimmut ingerlatinneqassaaq.
Imm. 3. Inuit kommunit aggornerisa avataanni najugaqartut pensionisiaqalernissamik qinnuteqaataat Isumaginninnermi Pisortaqarfimmut ingerlatinneqassaaq.
Imm. 4. Kommunalbetyrelsit aamma Isumaginninnermi Pisortaqarfik inuup pensionisianik pisartagaqalernissamik nammineerluni qinnuteqaateqarsimanngitsup pensionisianik pisartagaqalersinneqarnissaa pillugu suliassamik aallartitsisinnaapput aalajangiisinnaallutillu.

§ 10. Oqartussaasoqarfiup inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu suliamik ingerlatsisuusup qinnuteqartoq suliap paasissutissartaasa pissarsiariniarnissaannut peqataaqqullugu peqqusinnaavaa.
Imm. 2. Oqartussaasoqarfiup inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu suliamik ingerlatsisuusup oqartussaasut allat pissutsinik ilisimasallit paasissutissanik suliap ingerlannerani pisariaqartinneqartunik peqqusinnaavai.

§ 11. Inatsisartut peqqussutaat manna malillugu pensionisiaqarsinnaatitaaneq atuutilertassaaq qinnuteqarnerup kingorna qaammatip tulliup aallartinneraniit, pissutissaatitaasut eqquutsinneqarsimappata.

§ 12. Inatsisartut peqqussutaat manna malillugu pensionisiaqartinneqartoq atugarisamigut aningaasaqarnermigullu allannguutinik, pisartakkanut iluarsiinermik atorunnaarsinneqarnerannilluunniit kinguneqarsinnaasunik, kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqarnissaminut pisussaatitaavoq.
Imm. 2. Inuit kommunit aggornerisa avataanni najugaqartut Isumaginninnermi Pisortaqarfimmut nalunaaruteqassapput.
Imm. 3. Atugarisanik aningaasaqarnermullu tunngasunik eqqunngitsumik paasissutissiisimaneq pissutigalugu pisassarinagit pensionisiat utertinneqarnissaat piumasaqaatigineqarsinnaavoq.

§ 13. Inuit aappariinnermut assingusumik ukiumi ataatsimi sivisunerusumiluunniit aalajangersimasumik inooqatigiissimasut aappariittut isigineqassapput.

 

Kapitali 2.
Siusinaartumik pensionisiaqalernissamut pissutissaatitaasut.

§ 14. Siusinaartumik pensionisiat pisartagaritinneqalersinnaapput inunnut 18-inik ukioqalereersimasunut sulili 63-inik ukioqalersimanngitsunut.
Imm. 2. Siusinaartumik pensionisiat inunnut suli 18-inik ukioqalersimanngitsunut pisartagaritinneqalersinnaapput qinnuteqartoq katissimalluni aapparisaminut meeqqaminulluunniit pilersuisussaatitaappat.

§ 15. Siusinaartumik pensionisiat pisartagaritinneqalersinnaapput inunnut timimikkut, eqqarsartaatsimikkut aamma/imaluunniit atukkat pissutigalugit ataavartumik inuussutissarsiorsinnaajunnaarsimasunut.
Imm. 2. Siusinaartumik pensionisiat pisartagaritinneqalinnginneranni kommunalbestyrelsip qinnuteqartoq ilinniartitaanikkut aamma/imaluunniit inuutissarsiornikkut periarfissat atorlugit piginnaanngorsaaqqinneq misilissimassavaa piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarusiaq atorlugu.
Imm. 3. Piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarusiaq suliarineqassaaq inummut immikkut naleqqussarneqassallunilu qinnuteqartup pisinnaasaanut pisariaqartitaanullu. Qinnuteqartoq pisussaavoq piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarusiap ingerlanneqarnerani peqataanissaminut.

§ 16. Siusinaartumik pensionisiat pisartagaritinneqalernissaannut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.
Imm. 2. Piginnaanngorsaaqqiinermut suliffiillu sulerulunnanngitsut suliniutigineqarnissaat pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

Kapitali 3.
Utoqqalineq pissutigalugu pensionisiaqalernissamut pissutissaatitaasut.

§ 17. Utoqqalineq pissutigalugu pensionisiat pisartagaritinneqalersinnaapput 63-inik ukioqalernerup kingorna qaammatip tulliup aallaqqaataaniit. 63-inik ukioqalereerluni pensionisiaqalerniarluni qinnuteqaraanni qinnuteqaatip tunniunneraniit qaammatip tulliup aallaqqaataa aallarnerfigalugu pensionisiat pisartagaritinneqalersinnaapput.
Imm. 2. Inuit siusinaartumik pensionisiaqartinneqartut 63-inik ukioqalernerminniit utoqqalineq pissutigalugu pensionisianut qinnuteqaqqaaratik nuuttassapput.

 

Kapitali 4.
Meeqqanut tapiutinut pissutissaatitaasut.

§ 18. Pensionisiallit meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut pilersuisussaatitaasut meeqqat ataasiakkaarlugit tapisiaqaatigissavaat. Tapiutit tapiutigineqartassapput pilersuisussaatitaaneq toqqaannartumik pilersuinerunersoq imaluunniit meeqqanut akilersuutinik akiliisarnikkut eqquutsinneqarnersoq apeqqutaatinnagu. Tapiutit tapiutigineqassanngillat pensionisialinnut Kalaallit Nunaata avataani aalajangersimasumik najugaqartunut.

§ 19. Meeqqanut tapiutit tunniunneqartarunnaassapput kinguliini patsisissaatitaasut arlaat eqquutsinneqanngippat:
1) Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimappat imaluunniit pisortanit tamakkiisumik pilersorneqarpat.
2) Meeraq ilinniagaqarnersiutinik pisarpat, matumani aamma sulilluni sungiusarnerup nalaani tamatumunnga malittarisassat malillugit pisartagaqarpat.
3) Meeraq meeqqanut tapiutit pingasoriaataannik amerlanerusunilluunniit sulinermigut isertitaqarpat.
4) Meeraq katissimallugu aappaminut meeqqamulluunniit nammineq pilersuisussaatitaalersimappat.

§ 20. Meeqqanut tapiutit pillugit maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

Kapitali 5.
Inummut tapiutinut pissutissaatitaasut.

§ 21. Inummut tapiutit inuup pineqartup pisariaqartitsinera naliliiffigereerlugu akuersissutigineqarsinnaapput ataavartumik tunniuttagassatut sivisunerpaamik ukiumut ataatsimut sivisussusilimmik imaluunniit ataasiaannartumik immikkut pisariaqartitanut matussutissatut. Tapiut tunniunneqassanngilaq pensionisialinnut Kalaallit Nunaata avataani aalajangersimasumik najugalinnut.
Imm. 2. Inummut tapiutit utertitassanngorlugit tunniunneqarsinnaanngillat. Taamaattoq utertinneqarnissaat piumasaqaatigineqarsinnaavoq
1) aningaasanik aqutsinerlunneq pissutigalugu inummut tapiutit tunniunneqarpata, imaluunniit
2) pensionisialik inummut tapiutinik pisartagaqartoq kingusinnerusukkut aningaasanik piffissamut tamatumunnga inummullu tapiutini siunertat assinganik siunertaqarluni tunineqarpat.
Imm. 3. Imm. 2-mi nr. 1-2-mi taaneqartutut pisoqarpat utertitsinissaq aatsaat piumasaqaatigineqassaaq pensionisialik pisassaqartinneqarnerminut atatillugu utertitsisussaatitaanermik ilisimatinneqarsimappat.

§ 22. Inummut tapiutit pillugit maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

Kapitali 6.
Pisortanit pensionisiat tunniunneqartarnerat.

§ 23. Pisortanit pensionisiat pissusissamisoortumik aningaasanngorlugit qaammammut siumoortumik tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Meeqqanut tapiutip akilersuisussaatitaaneq pissutigippagu tapiut ukiup affakkuutaarlugu siumoortumik akilersuutinik tigusisartumut tunniunneqartassaaq.

§ 24. Kommunalbestyrelsi isumaqarpat pensionisiallip aningaasaqarnini isumagisinnaanngikkaa aningaasat tungaasigut isumaginnittoqartitsinissamik ataatsimiititaliaq aalajangersinnaavoq.

§ 25. Pensionit tunniunneqartarnerinut pissutissaatitaasut eqqortinneqarunnaarsimappata tunniussisarneq qaammatip tulliuttup naaneraniit unitsinneqassaaq. Taamaattoq Kalaallit Nunaanniit nuunnermi tunniussisarneq unitsinneqartassaaq qaammatip nuuffiup naanerani, tak. imm. 4.
Imm. 2. Pensionisiallip maqaasineqarneranik nalunaaruteqarnerup kingorna qaammatit pingasut qaangiunneranni, pensionisiallillu suli uumanera uppernarsaatissaqartinneqanngippat, qaammatip tulliup aallaqqaataaniit pensionisiat tunniunneqartarnerat unitsinneqassaaq. Pensionisiat tunniunneqartarnerisa unitsinneqarneranniit ukiup ataatsip naannginnerani pensionisiallip suli uumanera uppernarsaatissaqartinneqanngippat pensionisiat atorunnaarsinneqassapput.
Imm. 3. Ukiumut qaammatit pingasut tikillugit Kalaallit Nunaata avataanut aallaqqagallarnermi pensionisiat tunniunneqartarnerat allanngorani ingerlanneqartassaaq. Immikkut pissutsit pissutissaqartippassuk kommunalbestyrelsip akuerisinnaavaa qaammatit pingasut sinnerlugit tunniussisoqartarnissaa.
Imm. 4. Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat, § 3 imaluunniit § 8 malillugu pensionisiat pisartagaritinneqalersimappata pensionisiat tunniunneqartarnerat pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

Kapitali 7.
Arsaarinnissutitut akiliuteqartitsisarneq ilanngaasarnerlu.

§ 26. Pisortanit pensionisiat arsaarinnissutitut akiliutigitinneqarsinnaanngillat inatsiseqarnikkulluunniit malersorneqaataasinnaanatik. Tamakku pillugit isumaqatigiissutit atortussaassuseqanngillat.

§ 27. Pisortanit pensionisianut annaarinnissutaasimasut ilanngaatigineqarsinnaapput
1) annaarinnissutaasimasut amerlagaangata aammalu annaarisimaneq pensionilimmit eqqunngitsunik paasissutissinneqarsimanermik patsiseqarsimagaangat, tak. § 12, imm. 3, imaluunniit
2) Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat naapertorlugu pensionit annaaraluni tunniunneqarsimappata.
Imm. 2. Pisortanit pensionisianit ilanngaasarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaassapput.

 

Kapitali 8.
Pensionisiat aningaasartaat isertitallu najoqqutaralugit aaqqiisarneq.

§ 28. Pisortanit pensionisiat inatsisartut aningaasanut inatsisaanni ukiumoortumik aalajangersarneqartutut aningaasanngorlugit tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasat aalajangersarneqartut amerlassusaat Isumaginninnermi Pisortaqarfiup nalunaarutigisassavai.

§ 29. Pensionisiat tunniunneqartartut ukiut tamaasa januarip aallaqqaataani ukiumi akileraarfiusumi ilisimaneqartumi kingullerpaami akileraaruteqaataasussanik saniatigut isertitat tunngavigalugit aaqqiivigineqartassapput. Akileraaruteqaataasussamik saniatigut isertitat naatsorsorneqassapput peqqussut manna naapertorlugu pisortanit pensionisiat aammalu Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat naapertorlugu pensionisiat appartitsissutigalugit akileraarutaasussatut isertitatut. Akileraaruteqaataasussamik saniatigut isertitat 1000 kr.-imut ilivitsumut qaninnerpaamut akunnaallisinneqassapput.
Imm. 2. Pensionisiallip inuttut aningaasaqarnikkullu atugai ukiup ingerlanerani annertuumik ataavartumillu allannguuteqarpata pensionisiat tunniunneqartartut aaqqiissuteqarfigineqassapput. Aaqqiissuteqarneq pissaaq allannguutip kingornatigut qaammatip tulliuttup aallaqqaataani. Pensionisiat aningaasartaat kingumoortumik qaffanneqassappata aaqqiissuteqarneq annerpaamik ukiumut ataatsimuussaaq, killigalugu paasissutissat tiguneqarfiat.
Imm. 3. Pensionisiallip erninermi sulinngiffeqarnermut atatillugu akileraaruteqaataasussamik saaniatigut isertitat annaappagit pensionisiat tunniunneqartartut sulinnginnerata nalaani aaqqiissuteqarfigineqassapput. Pensionisiat tunniunneqartartut aaqqiissuteqarfigineqassapput naartunermi erninermilu ullormusiat pillugit aalajangersakkat malillugit. Sulinngiffeqarnerup nalaani pensionisiat tunniunneqartartut pensionit aningaasartaanit tamarmiusunit amerlanerussanngillat, tak. § 28, imm. 1.
Imm. 4. Kalaallit Nunaanni akileraaruteqaataasussaanngitsunut isertitanut atatillugu isertitat najoqqutaralugit aaqqiissuteqarnissamut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

§ 30. Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni akileraaruteqaataasussamik saniatigut isertitat killissaat aalajangersarneqartoq aallarnerfigalugu pensionisiat tunniunneqartartut aaqqiissuteqarfigineqassapput.
Imm. 2. Siusinaartumik pensionisialinnut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunut, aammalu siusinaartumik pensionisialinnut Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni pineqartunut ilaasunut, utoqqalineq pissutigalugu siusinaartumillu pensionisialinnut aningaasartaritinneqartut 20%-ii pisartagaritinneqarsinnaapput akileraaruteqaataasussamik saniatigut isertitat qanoq annertutiginerat apeqqutaatinnagu.
Imm. 3. Isertitat najoqqutaralugit aaqqiissuteqarnissamut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

§ 31. Najugaqarnermut aningaasartuutinik pisortat aningaasartuuteqarfigisartagaannut isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut pensionisialik nuuppat qaammammi nuuffiusumi tullianilu pensionisiat allannguuteqartinnagit tunniunneqassapput. Tamatuma kingorna utoqqalineq pissutigalugu siusinaartumillu pensionisialinnut aningaasartaritinneqartut 20%-ii tunniunneqartassapput, tak. § 28, imm. 1.
Imm. 2. Pensionisialik aappaminut meeqqanulluunniit pilersuisussaatitaappat isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut nuunnermi pensionisiat allannguuteqartinneqassanngillat.
Imm. 3. Pensionisialik pensionisiat saniatigut akileraaruteqaataasussanik saniatigut isertitaqarpat isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiinnermut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akiliisinneqartassaaq. Isertitat akileraarutinut ilanngarneqarnerisa kingorna akiliutit 60% qaangersimanngisaannassavaat pensionisiallillu utoqqalineq pissutigalugu siusinaartumillu pensionisialinnut aningaasartaritinneqartut minnerpaamik 20%-ii nammineq atorsinnaassavai, tak. § 28, imm. 1.
Imm. 4. Paaqqinnittarfimmut allamut taamaattuniinnermut akiliutissanik il.il. pisortat akiliussiffigisartagaannut nuunnermut atatillugu, matumani aamma sivisuumik napparsimmavimmiittunut imaluunniit eqqartuussaanikkut pillagaanermi pineqaatissinneqarnikkut Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit pinerlussimasunut isertitsisarfinniittussanngortitaasimasunut pensionisiat tunniunneqartarnerannut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

Kapitali 9.
Naammagittaalliuuteqarsinnaaneq.

§ 32. Kommunalbestyrelsip aalajangiineri aamma Isumaginninnermi Pisortaqarfiup aalajangiineri isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat malillugit naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

 

Kapitali 10.
Aningaasalersuineq.

§ 33. Siusinaartumik pensionisianut, utoqqalineq pissutigalugu pensionisianut meeqqanullu tapiutinut aningaasartuutit Landskarsip aningaasartuutigissavai.
Imm. 2. Inummut tapiutinut aningaasartuutit kommuninit ataasiakkaanit aningaasartuutigineqassapput.
Imm. 3. Aningaasartuutit allat kommuninit ataasiakkaanit aningaasartuutigineqassapput.
Imm. 4. Aningaasartuutinik matussusiisarneq, naatsorsuutinik saqqummiussineq kukkunersiuinerlu pillugit maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

Kapitali 11.
Misiliinerit pillugit aalajangersakkat.

§ 34. Pisortanit pensionisiat pillugit kommunini misiligutitut aaqqissuussinernut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.
Imm. 2. Kommunini misiligutitut aaqqissuussineq sivisunerpaamik ukiuni pingasuni atuussinnaavoq.
Imm. 3. Kommunini misiligutitut aaqqissuussinerit inerneri nassuiaatinngorlugit tamanut saqqummiunneqassapput.

§ 35. Kommunit aggornerisa avataanni misiligutitut aaqqissuussinerit § 34-mi taaneqartutut ittut pillugit maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

Kapitali 12.
Atortuulersitsineq ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat.

§ 36. Inatsisartut peqqussutaat manna atortuulerpoq 1. marts 1999. Tamatuma peqatigisaanik isumaginninnikkut pensionit utoqqarnillu paaqqinniffiit il.il. pillugit inatsisartut peqqussutaanni nr. 8, 22. oktober 1990-imeersumi isumaginninnikkut pensionit il.il. pillugit aalajangersakkat atorunnaarsinneqarput.
Imm. 2. Isumaginninnikkut pensionit utoqqarnillu paaqqinniffiit il.il. pillugit inatsisartut peqqussutaat nr. 8, 22. oktober 1990-imeersoq malillugu aalajangersakkat 1. marts 1999 kingorna atuutiinnassapput.

§ 37. Ukiut killissarititaasut 63 1. januar 2000 atuutilissaaq. 31. december 1999 ilanngullugu ukiut killissarititaasut 60 atuutissaaq.

§ 38. Inuit utoqqalinersiuteqalernissartik 65-inik ukioqalernissaminnut utaqqisissimagunikku Inatsisartut peqqussutaata matuma atortuulernerani tapisiaqartitaasut tapisiaqarnertik pigiinnassavaat.
Imm. 2. Tapisiat pillugit maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 30. oktober 1998

Jonathan Motzfeldt

/

Mikael Petersen

---

Siunnersuummut nalinginnaasumik oqaaseqaatit

 

Aallarniut.

Maleruagassarititat atuuttut tassaapput inatsisartut peqqussutaat siulleq 1990-imeersoq, taassuma allannguutai pingasut, nalunaarutit marluk kaajallaasitarlu ataaseq.

Pisortanit pensionisiat pillugit inatsisartut peqqussutissaattut nutaamut siunnersuutip saqqummiunneqartup nassatarai aalajangersakkat atuuttut annertuumik iluarsaanneqarnerat.

Siunnersuutikkut siunertarineqarpoq maleruagassat nalitsinnut naleqqussarneqarnissaat, pisariunnginnerulernissaat paasiuminarnerulernissaallu. Tamanna pivoq inatsisartut peqqussutaata 1990-imeersup taassumalu allannguutaasa ataatsimuulersinneqarnerisigut aammalu ilusilersugaanerata, oqaasertalersugaanerata aalajangersakkallu oqaaseqatigiiliornerisa iluarsaanneqarnerisigut.

Siunnersuut imaqarpoq aalajangersakkanut atuuttunut naleqqiullugu allannguutinik pingaarutilinnik, ilaatigut Isumaginninnermik iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata 1997-imeersup malitseqartinneqarneranut atatillugu.

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut kingusinnerusukkut tapertalerneqassaaq ilitsersuummik. Ilitsersuutip suliarineqarnera aallartinneqareerpoq.

Imarisaatigut allannguutit:

Imarisai eqqarsaatigalugit maleruagassani atuuttuni aalajangersakkat amerlanerpaartaat siunnersuummi atuutitiinnarneqarput, taamaattoq taakku imaralugit allannguutit, tamatumani aamma aalajangersakkat nutaat. Allannguutit pingaarnerit tassaapput:

pensionisiaqalernissamut ukiussarititaasut ukioq 2000-imi 60-iniit 63-inut qaffanneqarnerat.

kommunit aamma isumaginninnermi pisortaqarfik inuup pensionisianik pisartagaqalernissamik nammineerluni qinnuteqaateqarsimanngitsup pensionisianik pisartagaqalersinneqarnissaa pillugu suliassamik aallartitsisinnaalerput aalajangiisinnaalerlutillu.

immikkut pissutissaatitaasut eqquutsinneqarpata inummut tapiutit utertitassanngorlugit tunniunneqarsinnaapput.

pensionisialik maqaasineqartoq nalunaarutigineqarpat, pensionisiallillu suli uumanera uppernarsaatissaqartinneqanngippat, pensioninik tunniussisarneq unitsinneqarallassaaq.

isertitat allannguuteqarnerat patsisigalugu pensionisiat aningaasartaasa qaffanneqarnerat kingumoortumik taamaallat pisinnaavoq qaammatit 12-it tikillugit, paasissutissat tiguneqarnerat killigalugu.

misiligutitut aaqqissuussinissamut periarfissiineq.

Periutsinik allannguinerit pingaaruteqartut.

Pensionit pillugit peqqussummi atuuttumi § 1-imi imm. 4-mi atuarneqarsinnaavoq tamakkiisumik pensionisiaqarsinnaatitaaneq piffissami 15-inik ukioqalernermiit 60-inik ukioqalernerup tungaanut sivikinnerpaamik ukiuni 40-ni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimanissamik piumasaqaatitaqartoq. Kiisalu § 1-imi imm. 5-imi atuarneqarsinnaavoq siusinaartumik tamakkiisumik pensionisiaqarsinnaatitaaneq 15-inik ukioqalernermiit piffissap pensionisiaqalersitsiffiup tungaanut ukiut najugaqarfigisimasat sivikinnerpaamik 4/5-iannnik sivisussuseqarsimanissaanik piumasaqaateqarfiusoq. Aalajangersakkat taakku peqqussutissatut siunnersuutip § 6-iani ingerlatiinnarneqarput.

Najugaqarsimanissamik pissutissaatitaasut taakku pensionisiaqalernissamik qinnuteqaatinut atatillugu pingaartinneqarnissaat periusaasimanngilaq. Kommunit tunaartassaat suliarineqassapput siunissami periusissat inatsisilianut naapertuutilernissaanut siunertaralugu.

Oqaasertaliussani allannguinerit pingaaruteqartut.

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip imarai maannakkumut oqaatsit taaguutillu il.il. atorneqarsimasut allanngortinneqarnissaannut siunnersuutit. Oqaasertaliussat nutaat ataani taagorneqarlutillu nassuiarneqassapput aalajangersakkanullu ataasiakkaanut oqaaseqaatini taagorneqassanatik.

1. Isumaginnikkut pensionit/pisortanit pensionit.

Taaguutigitinneqaqqaartumut "Isumaginninnikkut pensionit" allannguutitut "pensionit" taarsiunneqassasoq 1992-imi akuersissutigineqarpoq kalaallisut taaguutaa assigiinngitsunik oqaasertalerneqartarsimasoq iluarsiniarlugu, tak. Inatsisartut 30. marts 1992-imi (UPA 1992/20) ataatsimiissutaat. Taamaattumik oqaasertaliunneqaqqaartoq "isumaginninnikkut" pensionit inatsisartut peqqussutaatigut nr. 3, 9. april 1992-imeersukkut atorunnaarsinneqarpoq.

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi tassani kaammattuutigineqarpoq oqaasertaliussaq "pisortanit" pensionit atorneqalissasoq ersarittariaqarmat maleruagassani pensionit suugaluartulluunniit pineqanngitsut. "Pisortanit" pensionit oqaasertaliunneqarneratigut ersarissumik takutinneqarpoq inuit namminneq assigiinngitsunik pensionisiassaliorneri peqqussummi pineqanngitsut.

Oqaasertaliussap "pisortanit" pensionit kaammattuutigineqarneranut patsisaapput oqaasertaliussamut "isumaginninnikkut" pensionit sanilliullugu allamik isumalerneqannginnissaa tusaruminarnerunissaalu.

Isumaginninnermut ataatsimiititaliaq/kommunalbestyrelsi.

Oqaasertaliussamut "isumaginninnermut ataatsimiititaliaq" taarsiunneqarpoq "kommunalbestyrelsi".

Kommunalbestyrelsit, nunaqarfinni aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaanni nr. 20, 3. november 1994-imeersumi § 7 aamma § 18, imm. 1 naapertorlugit ataatsimiititaliamik ataasiinnarmik pilersitsinissaq kommunalbestyrelsimut pisussaaffiuvoq, tassalu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamik. Inatsisip siuliani taaneqartup § 18-iani imm. 5 malillugu kommunalbestyrelsip aalajangiussinnaavaa isumaginninnermut ataatsimiititaliamik pilersitsisoqassanngitsoq, taamaalillunilu immikkut inatsisiliat naapertorlugit isumaginninnermut ataatsimiititaliamut oqartussaaffiutitaasut imminut oqartussaaffiutilerlugit.

Oqaasertaliussami "kommunalbestyrelsi" aamma pineqarput ataatsimiittartut kommunalbestyrelsip oqartussaaffimmik tunisimasinnaasai, soorlu isumaginninnermut ataatsimiititaliaq imaluunniit nunaqarfimmi aqutsisut.

Pisartagaqalersitsineq/pisartagaqalersitsineq.

(nutserisup oqaatigiumasai) Qallunaatut oqaatsit atorneqartut - tunniussinikkut pisartagarititatut aamma aalajangiinikkut pisartagarititatut isummerneqarsinnaasut - peqqussutit kalaallisuuini assigiimmik isumaqartinneqarput, kisianni ersarissisinniarneqarpoq pisortanit pensionit tassaasut inatsiseqarneq tunngavigalugu aalajangiisoqarneratigut pisartagarisassaasut.

Tunngaviusumik aningaasartat/pensionit aningaasartaat.

Nassuiaat "tunngaviusumik aningaasartat" (tassunga ilanngullugit annerpaat, minnerpaat aamma iluarsisat) atorunnaarneqassasoq siunnersuutigineqarpoq (pensionit) aningaasartaat ataatsimoortut kisimik pineqarnerat patsisigalugu. Siusinaartumik utoqqalinerlu pissutigalugit pensionisiat immikkoortunit arlalinnit, soorlu aalajangersimasumik tunngaviusumik aningaasartat, pensioninut tapiutit, innarluuteqarnermut aningaasartat, inuussutissarsiorsinnaajunnaarnermusiat il.il.) katitigaanngillat. Periuseq suliaavoq pensionimut ataatsimut, tassa imaappoq aallaavigineqarpoq aningaasat kisitsisitaat aalajangersimasoq immaqalu inummut tapiutaasinnaasut, taamaattoq taakku aalajangersimasumik ilaanatik siusinaartumik pensionisianut utoqqalinerluunniit pissutigalugu pensionisianut. Inummut tapiutit qinnutigineqassapput, suliarineqassallutik, aalajangiiffigineqassallutik tunniunneqassallutillu pensionitut immikkoortutut.

Pensionit aningaasartaasa pensionisiallip allanik isertitaqartarnera malillugu assigiinngitsunik amerlassuseqarlutik tunniunneqartarnerisa pisariaqalersinngilaat aningaasat amerlassusilikkuutaat immikkut taaguusersorneqarnissaat.

Ilusilersugaaneratigut allannguutit.

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip matuma pensionisiaqartunut aningaasatigut sinaak-kutassiissutigineqartut aalajangersaavigai. Taamaalillutik utoqqarnik paaqqinniffiit pillugit aalajangersakkat peerneqarput inatsisartut peqqussutaatigut immikkoortukkut maleruagassiorneqarmata. Siunertaavoq utoqqarnik, annertuumik innarluutilinnik, meeqqanut inuusuttunullu aammalu allanut paaqqinniffimmiittariaqartunut paaqqinniffiit maleruagassaqartitaanerat siunissami pisassasoq inatsisartut peqqussutaasigut immikkoortutigut.

Inatsisartut peqqussutaani aalajangersakkat allat siunnersuutip ilusilersugaaneratigut katitigaanermikkut tulleriinnilersorneqarnermikkullu annertuunik allannguuteqartinneqarput maleruagassat paasiuminarnerulersinniarlugit aammalu inatsisartut peqqussutaat atuisussanut piuminarnerulersinniarlugu.

Kiisalu nalinginnaasumik pissutissaatitaasut, tassa imaappoq aalajangersakkat inatsisartut peqqussutaanni pensionisianut tamanut aallaavigalugu atuuttut, kapitalimi aallarniutaasumi katersorneqarput.

Ilusilersugaaneratigut allannguutit qulaani taaneqartut kingunerisaannik aammalu inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi ilaanngitsunik aalajangersakkanik nutaanik siunnersuuteqartoqarmat kapitalit qulequtaat allanngorlutillu nutaartaqarput. Kapitalit qulequtaasa allanngortinneqarnerinut pissutaaqataavoq inatsisartut peqqussutaata oqaasertalersorneqarnerata pisariunnginnerulersinneqarnissaanik nutarteriffigineqarnissaanillu siunertaqarneq.

Aningaasat tungaasigut kingunerisassat.

Pensionisianik pisartagaqalernissamut ukiussarititaasut 60-iniit 63-inut qaffanneqarnerisigut aningaasat tungaasigut kingunerisassat naatsorsorneqarneranni makku tunngavigineqartunut ilaapput:

Kisitsisit atorlugit paasissutissat tunngavigalugit pisartagaqalerumaartussat amerliartornissaat naatsorsuutigineqareerpoq.

Pensionisianik pisartagaqalernissamut ukiussarititaasut qaffanneqarnerat isumaqarpoq inuit sulisinnasut piffissami ukioq 2000-imit ukioq 2007-mut 1400 missaannik amerleriarnerannik. Sulisinnaasut piffissami ukioq 1997-imiit ukioq 2007-mut suli 1400 missaannik amerleriaateqaqqinnissaat naatsorsuutigineqarpoq ukiuni tulleriiaani inunngortarsimasut amerlanerat patsigigalugu. Tassa imaappoq suliffissaaleqisut amerleriarnissaat pinngitsoortinniarlugu suliffiit nutaat 2800 missaanniittut pilersinneqartariaqarput. Suliffissaaleqineq nungutinneqassappat suliffeqarnissamut periarfissat nutaat 5-6000 pilersinneqarsimasariaqarput. Pensionisianik pisartagaqalernissamut ukiussarititaasut allanngortinneqarneratigut aningaasat tungaasigut kingunerisassanut piffissami tamatumani suliffissat pilersinneqartussat aalajangiisuussaapput.

Ukiut 1997 1998-illu nikinneranni sukaterisoqarsimagaluartoq siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersinneqartartut suli amerliartuinnarput. Imaassorinarpoq inuit peqqinnerulernissaannik neriuutit anguneqarsimanngitsut aammalu ilimanartoq utoqqanngortut amerlanersaat ima sulerulussimatigisut 60-inik ukioqalereernerminni sulinermik ingerlatseqqissinnaajunnaarsimallutik.

Naatsorsuutigineqarpoq 60-62-inik ukiullit 40%-iisa aamma 60%-iisa missaat siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersinneqarumaartut. Tamatumani patsisaavoq 50-59-inik ukiullit 20%-iisa missaasa ullumikkut siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarnerat, ukiullu amerliartornerat ilutigalugu taakku amerliartorput. Maannakkut suliffissaaleqineq eqqarsaatigalugu ilimagisariaqarpoq 60-62-inik ukiullit ullumikkut tamakkiisumik pensionisianik pisartagaqartut ilaat amerlasuut siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersinneqarsinnaassasut.

Siusinaartumik pensionisiat pisartagaritinneqalersinnaapput ilaatigut inunnut atugarisat, soorlu ukioqqortusisimaneq, peqqiilliorneq najukkamilu suliffeqarnissamut periarfissat, patsisigalugit suliffissamik naleqquttumik neqeroorfigineqarsinnaannginnertik pissutigalugu inuuniarnermi pisariaqartitaminnik pissarsiorsinnaanngitsunut.

Naatsorsuutigineqarpoq periarfissaqartinneqanngitsut affaasa missaat pisortanit imaluunniit annertussusileriikanik ikiuutinik pisartagaqarumaartut.

Tunngavissaatitaasut tunngavigalugit pensionisianik pisartagaqalernissamut ukiussarititaasut 60-iniit 63-inut qaffanneqarnerisigut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut kingunerisassat naatsorsuinerit ilanngunneqartut takutippaat.

Inerniliussaq tassaavoq pensionisianik pisartagaqalernissamut ukiussarititaasut 63-inut qaffanneqarpata aammalu inuit 60-62-inik ukiullut katillugit 40%-iisa missaat siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersinneqarpata ukioq 2000-imi 8,5 mio. kr.-inik ukiorlu 2008-mi 11,4 mio. kr.-inik inuiaqatigiit sipaaruteqassasut. Tassunga taarsiullugu inuit 60-62-inik ukiullit katillugit 60%-ii siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersinneqarpata ukioq 2000-imi 4,1 mio. kr.-it ukiorlu 2008-mi 5,6 mio. kr.-it inuiaqatigiinni sipaarutigineqassapput.

Inatsisartut peqqussutaata atuuttup iluarsaanneqarneranut atatillugu paasineqarpoq siusinaartumik pensionisiallit Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni pineqartunut ilaasut tamakkiisumik pensionisiat aningaasartaasa 20%-iinik pisinnaatitaasut akileraaruteqaataasussamik saniatigut isertitat qanoq annertutiginerat apeqqutaatinnagu. Tamatumunnga pissutaatinneqarpoq inuit taakku isumaqatigiissut malillugu nunami innuttaasutulli pineqartussaasut.

Tamakkiisumik pensionit aningaasartaasa 20%-iisa aningaasartaat siusinnerusukkut Isumaginninnikku tIsumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu siusinaartumik pensionisialinnut tunniunneqartarsimanngimmata allannguutip taassuma aningaasartuutitassai qanoq amerlatigissanersut naatsorsorneqartussaassapput. Aningaasat tungaasigut kinguniujumaartussat naatsorsorneqaleruttorput.

Aqutsinikkut kingunerisassat.

Peqqussutissatut siunnersuutip aqutsinikkut kingunerisassaatut naatsorsuutigineqarput makku.

Peqqussutissatut siunnersuutip kingunerisaanik ukiussarititaasut 63-inut qaffanneqarnerat patsisigalugu siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalernissamik qinnuteqartartut amerleriangaatsiarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Aamma siunnersuutikkut siunniunneqarpoq inuit maqaasineqartutut nalunaarutigineqarsimasut pillugit nutaamik pisariunnginnerusumillu periuseqartoqalissasoq inassuteqartarneq pensioninillu unitsitsisarneq eqqarsaatigalugit. Periusissaq nutaaq § 25-imi imm. 2-mut oqaaseqaatini sukumiinerusumik allaaserineqarpoq.

Aalajangersakkamut atuuttumut naleqqiullugu § 28-mi imm. 2-mi ukiup ingerlanerani pensionit aaqqiivigineqarnissaannut piffissaq aalajangersaaffigineqarpoq aamma pensionisiat aningaasartaasa kingumoortumik qaffanneqarnissaannut ukioq ataaseq killiliunneqarpoq. Naatsorsuutigineqarpoq nutarterinerit taakku marluk nassatarissagaat aqutsinerup pisariinnerulersinneqarnera.

 

Aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit.

Kapitali 1.
Pissutissaatitaasut il.il. nalinginnaasut.

Nassuiaatit.

§ 1.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Ilanngunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq atuisut inatsisartut peqqussutaata § 1-ianiilli paasisinnaaniassammassuk pisortanit pensionit suunersut taakkulu inatsisartut peqqussutaata suatungaani erseqqinnerusumik nassuiarneqarnersut. Tamatumunnga peqatigitillugu pensionisialik nassuiarneqarpoq.

Imm. 1.

Paasiuminartuunissaa aalajangersimasumillu periuseqarnissaq pillugit siunnersuutigineqarpoq inatsisartut peqqussutaat atuuttoq malillugu pisartakkat tamarmik pensioninik taaneqartassasut. Tamatuma nassatarissavaa inatsisiliornermi suleriutsit, maleruagassat tunngaviisa pisartagaritinneqartullu tamaasa pillugit aalajangersakkat aqunneqarnissaasa pisariunnginnerulersinneqarnissaat.

Taamaattumik aallaavik tassaavoq maleruagassat pensionimut suugaluartumulluunniit atuunnerat aammalu ilanngunneqannginneq pineqaraangat imaluunniit immikkut maleruagassaqartitsisoqarpat tamanna oqaasertaliussani erseriissaaq, assersuutigalugu utoqqalineq pissutigalugu pensionit imaluunniit meeqqanut tapiutit pillugit aalajangersagaasoq.

Imm. 2.

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq nassuiarneqarluni pensionisialik kinaanersoq. Inuk pensionisialittut taaneqassaaq pisortanit pensionisianik pisartagaqalersinneqarsimaguni. Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu pensionisiaqarnissamut, meeqqanut tapiutisinissamut aamma inummut tapiutisinissamut tunngavissaatitaavoq siusinaartumik imaluunniit utoqqalineq pissutigalugu pensionisianik pisartagaqalersinneqarnissamut pissutissaatitaasut eqquutsinneqarsimanissaat, taamaattumik taaguut ulluinnarni pensionisianut taakkununnga marlunnut atassaaq.

Aamma inuk pensionit aningaasartaannik tamakkiisumik pisartagaqanngikkaluartoq pensionisialittut taaneqassaaq, taamaalilluni inuk pineqartoq meeqqanut tapiutinik inummullu tapiutinik pisartagaqarsinnaatitaavoq, tamatumunnga pissutissaatitaasut eqquutsinneqarsimappata.

 

Innuttaasutut piginnaatitaaneq.

§ 2.

Imm. 1.

Aalajangersagaq inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1-imi imm. 1-imut ilaavoq. Inuit pisartagaqarsinnaatitaasut kikkuussuserneqarput.

Imm. 2.

Aalajangersakkami oqaatigineqarput imm. 1-imi danskisut innuttaasutut piginnaatitaanissamik piumasaqaatip sanioqqunneqarnissaani kikkut pineqarnersut. Peqqussummi atuuttumi tamatumani kikkut pineqarnersut § 1-imi imm. 1-imi oqaaseqatigiinni siullerni aammalu § 1-imi imm. 2-mi kiisalu § 1-imi imm. 9-mi allattorneqarsimapput.

 

§ 3.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1-imi imm. 8. Aalajangersakkami taaneqarpoq qinnuteqartut danskisut innuttaasutut piginnaatitaanngitsut qinnuteqarneq sioqqullugu sivikinnerpaamik ukiuni pingasuni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimassasut pisortanit pensionisianik pisartagaqalersinnaatitaassagunik.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi aamma piumasaqaataavoq qinnuteqartut "danskisut innuttaaqataasut imaluunniit danskisut innuttaaqataasumik katissimasut" pisortanit pensionisianik pisartagaqalersinneqarsinnaassasut (§ 1, imm. 1-imi oqaaseqatigiinni siullerni oqaasertaliussat kingulliit). Piumasaqaat ersarluttutut oqaatigineqarsinnaavoq, aqukkuminaappoq immikkoortitsiniarnertullu paasineqarsinnaalluni. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq qinnuteqartut danskisut innuttaasutut piginnaatitaanngitsut ukiuni pingasuni aalajangersimasumik kalaallit nunaanni najugaqarsimasut pensionisianik pisartagaqalersinneqarsinnaassasut katissimanerat katissimannginneralluunniit apeqqutaatinnagit.

Aalajangersakkap naggataatungaa atuuttumi § 1-imi imm. 8-mut naleqquppoq. Utoqqalineq pissutigalugu pensionisianik pisartagaqalerniarluni qinnuteqartut danskisut innuttaasutut piginnaatitaanngitsut pensionisianik pisartagaqalersinnaatitaassagunik 63-inik ukioqalernerminni ukiuni pingasuni najugaqarsimanissamik piumasaqaammik eqquutsitsisimassapput. Aalajangersakkap ulluinnarni nassatarissavaa inuit danskisut innuttaasutut piginnaatitaanngitsut 60-inik ukioqalereernerminni Kalaallit Nunaannut nuuttut utoqqalineq pissutigalugu pensionisianik pisartagaqalersinneqarsinnaannginnerat § 8-mi imm. 1-imi pineqartunut ilaanngikkunik.

 

Najugaq.

§ 4.

Imm. 1.

Aalajangersagaq inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1-imi imm. 1-ip ilagaa. Qinnuteqartut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartut aallaavittut kisimik pisortanit pensionisianik pisartagaqalersinneqarsinnaapput.

Taaguut "aalajangersimasumik ineqarluni najugaq" qanoq paasineqassasoq, tassa tassaasoq najugaq (inigisaq) sulinngiffeqarneq, sulianut tunngasumik angalanerit, napparsimaneq assigisaannilluunniit pissutigalugit peqanngikkallartarneq eqqaassanngikkaanni siniifigisaq, pigisanillu uninngatitsivik, takuuk inatsisartut peqqussutaat nr. 2, 12. juni 1995-imeersoq Kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii.

Imm. 2.

Aalajangersakkami oqaatigineqarput Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarnissamik imm. 1-imi piumasaqaatit sanioqqunneqarnissaanni kikkut pineqarnersut. Peqqussummi atuuttumi tamatumani kikkut pineqarnersut § 1-imi imm. 3-imi aamma § 1-imi imm. 9-mi kiisalu § 1-imi imm. 10-mi takuneqarsinnaapput.

Inuit Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni imaluunniit siunnersuutip § 8-ni pineqartunut ilaasut qinnuteqarnerup nalaani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartuusariaqanngillat aammalu pensionisiatut pisartagaritinneqalersimasut Kalaallit Nunaat qimallugu nuunnermi tunniunneqaannartarsinnaallutik. Inuit Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni pineqartunut ilaasut eqqarsaatigalugit pisortanit pensionisiat pisartagariinnarneqarsinnaapput pineqartoq nunat avannarliit arlaanni imaluunniit nunami EØS pillugu isumaqatigiissummik akuersisimasumi najugaqarpata.

 

§ 5.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1, imm. 2. 15-init 63-inut ukioqalernermi sivikinnerpaamik ukiuni pingasuni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimanissamik piumasaqaat qinnuteqartunut tamanut atuuppoq. Matumani taamaallaat taaneqarpoq piumasaqaatit minnerpaaffiat, taassuma malitsigai angusaqarnissamik piffissallu najugaqarsimaffissap naatsorsorneqarnera pillugit maleruagassat kinguliiniittut.

 

Angusaqarnissaq.

§ 6.

Nunani avannarlerni allani maleruagassarititaasuni periutsit aalajangersakkami malinneqarput, piffissamik aalajangersimasumik tunngaveqarneq, matumani qanoq sivisutigisumik najugaqarsimaneq tunngavigalugu, sillimmasiissutitut pensionisinissamut angusaqarnissamut tunngavoq.

Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaannik 1. januar 1994-imi Kalaallit Nunaata akuersineratigut siunertarineqanngilaq tunngaviusup taassuma aamma piffissamik aalajangersimasumik tunngaviup aamma inuit Naalagaaffeqatigiit iluanni nunat akornanni nuuttunut pensionit brøkinngorlugit naatsorsorneqartarnerisa atorneqarnissaat.

Taamaattumik inuit danskisut innuttaasutut piginnaatitaasut Danmarkip, Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaata akornanni nuussinnaapput ukiunilu killilerneqanngitsuni nunani ataasiakkaani uninngagallarsinnaallutik nunamit najugarisamit/namminersornerulerfiusimasumit pensionisiat tamakkiisut pissarsiariinnarsinnaallugit nunami pineqartumi pensionisiaqarnissamut tunngavissat eqquutsinneqarsimappata.

Inuup danskisut innuttaasutut piginnaatitaasup Naalagaaffeqatigiit iluanni pensionisiaqalernissamik qinnuteqarnerani najugaqarsimaneq tamarmiusoq naatsorsorneqalerpat Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu piffissat najugaqarfigisimasai katinneqassapput.

Inuk danskisut innuttaasutut piginnaatitaasoq Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat naapertorlugu pensionisiaqalernissamik qinnuteqaateqarpat pineqartorlu Naalagaaffeqatigiit avataanni nunat avannarliit arlaanni aalajangersimasumik najugaqarpat qinnuteqaat tunniunneqassaaq nunamut/Naalagaaffeqatigiinni namminersornerulerfiusimasumut piffissakkaarlugu pineqartup nunami/namminersornerulerfiusimasumi aalajangersimasumik najugaqarsimanera malillugu.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1, imm. 4. 15-init 63-inut ukioqalernerup tungaanut sivikinnerpaamik ukiuni 40-ni Kalaallit Nunaanni nalagaaffeqatigiinnerulluunniit iluani najugaqarsimanissamik piumasaqaat eqquutsinneqanngippat pensionit brøkinngorlugit pissarsiarineqarsinnaapput. Pensionisiassat brøkitaat aalajangerneqassaaq 15-init 63-inut ukioqalernerup akornanni qanoq sivisutigisumik najugaqarsimanerup ukiullu 40 akornanni nikingassut malillugu. Piffissaq najugaqarfigisimasaq ukiunut ilivitsunut qaninnernut appartinneqassaq, tak. § 7-mi oqaaseqatigiit aappaat.

Assersuut 1: Inuk katillugu ukiuni 20-ni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimavoq. Piffissaq najugaqarfigisimasaq sivisunerpaamik najugaqarsimanissamut ukiut 40 naleqqiunneqassaaq. Pensionisiat angissuseqassapput 20/40 imaluunniit Kalaallit Nunaanni pensionisiat tamakkiisut affaat.

Assersuut 2: Inuk katillugu ukiuni 8, qaammatit 2 ullullu 9 Kalaallit Nunaanni najugaqarsimavoq. Piffissaq ukiunut 8 appartinneqassaaq sivisunerpaamillu najugaqarsimanissamut ukiut 40 naleqqiunneqassalluni. Pensionit brøkinngorlugit tassaalissapput 8/40 imaluunniit Kalaallit Nunaanni pensionisiat tamakkiisut tallimararterutaat (1/5).

Imm. 2.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1, imm. 5. Aalajangersakkap oqaasertalersorneqarnera allanngortiallanneqarpoq brøkinngorneralu 4/5-imiit 5/6-imut allanngortinneqarluni, taanna ukiussarititaasut 63-inut qaffanneqarnerisigut brøkinngorneruvoq eqqortoq.

Siusinaartumik pensionisianik angusaqarnissami, utoqqalineq pissutigalugu pensionisialittulli, tunngaviuvoq qanoq sivisutigisumik nunami maani najugaqarsimaneq. Pensionisiaqalernissamut angusaqarnissami ukiut ammut killingat ukiut 15-upput ukiullu qummut killingat utoqqalineq pissutigalugu pensionisianik pisartagaqalernissamut killigititatut 63-inik ukioqalernermoorluni. Tassa imaappoq angusaqarnissamut ukiut katersugassat amerlanerpaamik 48-pput.

Utoqqalineq pissutigalugu tamakkiisumik pensionisiaqalernissap anguneqarnissaanut ukiuni 40-ni najugaqarsimasariaqarmat imaappoq inuk ukiut 48 ilaanni ukiuni 40-ni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasariaqartoq. Taamaattumik eqqarsaatersuutigiinnarlugu najugaqarsimanissamik piumasaqaatip 5/6 angusimagaanni taanna naammappoq utoqqalineq pissutigalugu tamakkiisumik pensionisiaqalernissamut.

Taanna tunngavigalugu siusinaartumik pensionisiaqalernissamik angusaqarnissamut tunngavissaq suliarineqasimavoq imaalillugu inuit 63 inorlugit ukiullit tamakkiisumik pensionisiaqalersinneqarsinnaatitaallutik 15-inik ukioqalernermiit piffissap pensionisiaqalersitsiffiup tungaanut ukiut najugaqarfigisimasat sivikinnerpaamik 5/6-iannik sivisussuseqarsimappat.

Tamakkiisumik pensionisiaqarsinnaatitaaneq anguneqarsimanngippat pensionit aalajangerneqassapput piffissap najugaqarfigisimasap piffissallu najugaqarfigisimasassap 5/6-ip akornanni nikingassut malillugu.

Piffissaq najugaqarfigisimasaq = najugaqarfigisimasat naatsorsorneqarsimasut.

Eqqarsaatersuutigiinnarlugu piffissaq najugaqarfigisimasaq = piffissaq qinnuteqartup 15-inik ukioqalerneraniit pensionisiaqalernerata tungaanut ingerlasimasoq.

Naatsorsuinermi piffissaq najugaqarfigisimasaq qaammatinut ilivitsunut qaninnernut appartinneqassaaq, tak. § 7-mi oqaaseqatigiit pingajui.

40-rarterutit pissarsiarineqarsinnaasut naatsorsorneqassappata brøki atorneqassaaq imaattoq:

Piffissaq najugaqarfigisimasaq qaammatinngorlugit x 48

Eqqarsaatersuutigiinnarlugu piffissaq najugaqarfigisimasaq

Tassa imaappoq piffissaq najugaqarfigisimasaq 48-mik amerlisarneqassaq tamannalu pereerpat eqqarsaatersuutigiinnarlugu piffissamik najugaqarfigisimasamik agguarneqassalluni.

Assersuut 1: Inuk 50-inik ukiulik siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarsinnaatitaavoq. Pineqartoq ukiuni 30-ni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimavoq. Piffissaq najugaqarfigisimasaq ukiut 30-upput (qaammatit 360). Eqqarsaatersuutigiinnarlugu piffissaq najugaqarfigisimasaq 15-inik ukioqalernermiit 50-inut ukioqalernermut (50 - 15) = ukiunik 35 (qaammatit 420) sivisussuseqarpoq.

40-rarterutit pissarsiarineqarsinnaasut naatsorsorneqassapput imatut:

360 x 48 = 17280

17280 : 420 = 41,4

Siusinaartumik pensionisiassat 41/40-ii pissarsiarineqarsinnaapput, tassalu brøki ilivitsumiit angineruvoq. Taamaalilluni siusinaartumik pensionisiat tamakkiisut tunniunneqarsinnaapput.

Assersuut 2: Inuk 40-nik ukiulik siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarsinnaatitaavoq. Pineqartoq 15-inik ukioqalernerminiit pensionisiaqarsinnaatitaalernermi tungaanut ukiuni 5-ini (qaammatit 60) Kalaallit Nunaanni najugaqarsimavoq. Taanna malillugu eqqarsaatersuutigiinnarlugu piffissaq najugaqarfigisimasaq ukiunik 25-nik (qaammatit 300) sivisussuseqarpoq.

40-rarterutit pissarsiarineqarsinnaasut naatsorsorneqassapput imatut:

60 x 48 = 2880

2880 : 300 = 9,6

Pensionisiat tamakkiisut 10/40-ii imaluunniit 1/4-ii pissarsiarineqarsinnaapput.

Imm. 3.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1, imm. 6. Aalajangersagaq maleruagassat qulaaniittut pissusissamisoortumik kinguneraat, taakku tunngaviatigut aallaavigaat ukiuni 40-ni imaluunniit piffissap taassuma 5/6-ani najugaqarsimanissaq tamakkiisumik pensionisiaqalissagaanni.

 

Piffissap najugaqarsimaffissap naatsorsorneqarnera.

§ 7.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1, imm. 7. Aalajangersakkami taaneqarput piffissat najugaqarfigisimasat katinneqarnissaanni tunngavissat. Erseqqissarneqarpoq ukiunut qaninnernut appaaneqassasoq. Siusinaartumik pensionisiat eqqarsaatigalugu qaammatinut ilivitsunut qaninnernut appaaneqassaaq.

Oqaatsini "piffissaq najugaqarfigisaq" pineqarpoq piffissaq nunami/namminersornerulerfiusi-masumi inuup aalajangersimasumik najugaqarfigisimasaa.

Inuup danskisut innuttaasutut piginnaatitaasup Naalagaaffeqatigiit iluanni pensionisiaqalernissamik qinnuteqarnerani najugaqarsimaneq tamarmiusoq naatsorsorneqalerpat Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu piffissat najugaqarfigisimasai katinneqassapput.

Inulli danskisut innuttaasutut piginnaatitaasoq nunami avannarlermi allami pensionisiaqalernissamik qinnuteqaateqarpat qinnuteqaat tunniunneqassaaq nunamut/Naalagaaffeqatigiinni namminersornerulerfiusimasumut piffissamut najugaqarfiusimasumut, aamma tak. § 6-imut oqaaseqaatit.

 

§ 8.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaani atuuttumi § 1, imm. 9. Tamanna pillugu maannakkuugallartoq isumaqatigiissuteqartoqarsimananilu maleruagassiortoqarsimanngilaq, taamaattumik aalajangersakkakkut pissutsit siunissami maleruagassiorneqarnissaannut piginnaatitsineq qularnaarneqarpoq.

Imm. 2.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1, imm. 10. Aalajangersagaq taanna katiteriffiuvoq siunnersuutip § 3-ani pineqartunut nunani avannarlerni innuttaassuseqanngitsunut pensionisiaqarsinnaatitaalersimasunut allamut nuunnerminni Kalaallit Nunaannut immikkut attuumassuteqarnertik pissutigalugu immikkut illersorneqarsinnaasunut.

Kalaallit Nunaannut immikkut attuumassuteqarneq tassaasinnaavoq sivisunerusumik najugaqarallarsimaneq, assersuutigalugu pineqartoq ilinniagaqarsimassaaq tamatumalu kingorna Kalaallit Nunaanni sulisimalluni. Katissimallugu kalaaleq aapparisaq meeqqallunniit ukiukitsut pensionisialik ilagalugu nunami allami najugaqalersut immikkut attuumassuteqarnermut patsisaasinnaapput.

Aalajangersagaq allatut oqaasertalerneqarpoq pisariinnerulersinniarlugu atuaruminarnerulersinniarlugulu.

Aqutsineq il.il.

Qinnuteqarneq pisartagaqalersinneqarnerlu pillugit aalajangersakkat kapitali 1-imi pissutissaatitaasut il.il. nalinginnaasut ataanni katersorneqarnissaat pitsaanerpaasorineqarpoq.

 

§ 9.

Immikkut paragraffitut aalajangersagaq nutaajuvoq imarisaasali annersaat inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 26-mut aamma § 4, imm. 3-mut naapertuupput. Kommunip utoqqarnut paaqqinniffiutaanut nuunnissamik qinnuteqarnissaq pillugu aalajangersagaq utoqqarnut paaqqinniffiit il.il. pillugit inatsisartut peqqussutissaattut siunnersummi ilaapput.

Imm. 1.

Aalajangersakkami oqaatigineqarpoq pisortanit pensionisianik pisartagaqalernissamik qinnuteqaat kommunimi najugarisami kommunalbestyrelsimut ingerlatinneqassasoq.

Kommuni najugarisaq nassuiarneqarpoq Kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit Inatsisartut peqqussutaata nr. 2, 12. juni 1995-imeersup § 3-ani.

Ilanngussaq "allamik allassimasoqanngippat" imm. 2-mi aamma imm. 3-mi aalajangersakkanut tunngassuteqarpoq.

Imm. 2.

Inuit Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni maleruagassat malillugit pensionisiaqalernissamik qinnuteqartut Kalaallit Nunaanni avataanilu najugaqartut qinnuteqaatiminnik Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut qinnuteqaat ingerlatissavaat.

Matumani pineqarput nunami allami imaluunniit Kalaallit Nunaanni pensionisiaqalernissamik qinnuteqaatit. Qinnuteqartoq Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimappat oqartussaasoq tamatumunnga pisussaatitaasoq pissutsit pillugit nunami allami oqartussaasumut ilitsersuissaaq. Oqartussaasup pineqartup qinnuteqaatip Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut ingerlatinneqarnissaa isumagissavaa. Tamanna nunat avannarliit akornanni suleqatigiinnermut ilaavoq nunani avannarlerni attaveqaatitut sullissiveqarfinnit ataqatigiissaariffigineqartoq.

Imm. 3.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 26-mi oqaaseqatigiit aappaat. Aalajangersakkami oqaatigineqarpoq inuup kommunit aggornerisa avataanni najugaqartup qinnuteqaataa Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut ingerlatinneqassasoq, tassani suliassaq suliarineqarlunilu aalajangiiffigineqassalluni.

Imm. 4.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Ilanngunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq inuit pensionisiaqalerumallutik nammineerlutik qinnuteqaateqarsinnaanngitsut, soorlu utertut (inummut tapiutit pillugit) inuusuttulluunniit ineriartornerminni nammminiilersimanngisut (18-inik ukioqalerpata siusinaartumik pensionisiaqalersinneqarnissaat pillugu) eqqarsaatiginerullugit.

Kommunalbetyrelsi taamaalilluni nammineerluni suliassanik taamaattunik aallartitsisinnaalissaaq (ulluinnarni inuup ikiortip, isumaginninnikkut siunnersortip il.il. pineqartut sinnerlugit qinnuteqaassunnerisigut) aammalu aalajangersakkakkut suliassat ataatsimiititaliamiunngitsoq qinnuteqartumiiunngitsorluunniit (soorlu angajoqqaanit, aapparisamit, isumaginnitsigisamit allamilluunniit) saqqummiunneqartut aalajangiivigineqarnissaat tunngavissinneqarpoq.

 

§ 10.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 2. Oqartussaasoqarfiit ataasiakkaat suliamik ingerlatsisuusut suliassami paasiniaasussaanerannik, oqartussaasoqarfiit allat immaqa suleqatigalugit pisariaqarpallu qinnuteqartoq peqataanissaanik peqqusisinnaanerup, tunngaviulluinnartumik tunngavigineqarnera aalajangersakkap aallaavigaa.

Aalajangersakkap oqaasertalersornera allanngortinneqarpoq paasiuminarnerulersinniarlugu, ilaatigut aalajangersagaq marlunnut avinneqarpoq qinnuteqartumut tunngassuteqartut oqartussaasunullu allanut tunngassuteqartut erseqqissumik immikkoortinneqarsinnaaqqullugit.

Aalajangersakkami atuuttumi akileraartarnermi oqartussaasut erseqqissumik taaneqarput, tamanna siunnersuummi ilanngunneqanngilaq pisortani oqartussaasut tamat pineqarmata. Assersuutigalugu aalajangersakkami pineqartunut ilaapput peqqinnissaqarfik, Sulisilluni Ajoqusersinnaanermut Sillimmasiinissamut Ataatsimiititaliaq, inunnik nalunaarsuiffik pisortanilu oqartussaasoqarfiit allat paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiniarnermut atatillugu saaffigineqarsinnaasorinartut.

Oqartussaasoqarfinnit allanit paasissutissanik pissarsiniarneq pillugu aalajangersagaq (imm. 2) Pisortat inatsisit tunngavigalugit ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 8, 13. juni 1994-imeersumi § 30-mut naapertuuppoq. Siunnersuutip § 10-ani imm. 2-mi tamanut tunngatillugu tunngavissaq qinnuteqartup piginnaatitsineranik ulluinnarni tapertaqassaaq. Piginnaatitsissutip oqartussaasoqarfiit allat aamma pisinnaatippai qinnuteqartup suliffianiit paasissutissanik pissarsiniarnissamut.

 

§ 11.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 4, imm. 3. Aalajangersakkami taaneqarpoq pisortanit pensionisiaqarsinnaatitaaneq atuutilertassasoq qinnuteqarnerup kingorna qaammatip tulliup aallartinneranniit.

Siusinaartumik pensionisiaqalernissamut tunngatillugu piffissap qinnuteqarfiup aalajangerneqarnerani ilanngunneqassanngilaq piffissaq piginnaanngorsaaqqiffiusimasinnaasoq (tassunga ilanngullugu piffissaq ilinniartuuffigisaq) tamanna siusinaartumik pensionisiaqalernissamik qinnuteqaat tunngavigalugu aallartinneqarsimagaluarpalluunniit. Taamaattumik piffissaq qinnuteqarfik naatsorsorneqassaaq piginnaanngorsaaqqinnissamut periarfissat tamarmik atorneqareersimappata aatsaat.

Ilanngussaq "pissutissaatitaasut eqquutsinneqarsimappata" siunnersuutigineqarpoq pensionisianik pisartagaqalersitaaneq qinnuteqaateqarnerinnaq tunngavigalugu pisussaanngitsoq ersarissisinniarlugu.

 

§ 12.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 3-mi imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliit. Tassani erseqqissarneqarpoq pensionisialik atugarisamigut aningaasaqarnermigullu allannguutinik nalunaaruteqarnissaminut pisussaasoq.

Aalajangersakkap oqaasertalernera allanngortinneqarpoq oqaaseqatigiiliornera pillugu.

Oqaaseq "tapiutaasinnaasullu" peerneqarpoq § 1-imi atuarneqarsinnaareermat tapiutit pensionitut paasineqassasut.

Oqaaseq "taamaatinneqarnissaat" allanngortinneqarpoq uunga "atorunnaarsinneqarnerat", tassa pensionisianik atorunnaarsitsinermi tunngavittut pineqarmat inatsisit tunngavigalugit ingerlatsinermi aalajangiineq, atorunnaarsitsineq.

Imm. 2.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 3-mi imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaat. Paasiuminarnerunissaa pillugu aammalu aalajangersagaq immikkut pissutsinut tunngammat siunnersuutigineqarpoq imm. 2-tut ilanngunneqassasoq, taamaalilluni imm. 2 imm. 3-nngortinneqassalluni.

Imm. 3.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 3-mi imm. 2. Tamatumuuna erseqqissarneqarpoq pisassarinagit pisortanit pensionisiat utertillugit akileqquneqarsinnaasut tunniussisimaneq eqqunngitsumik paasissutissiisimaneq tunngavigalugu pisimappat.

Aalajangersakkap oqaasertaliornera allanngortinneqarpoq oqaasertaliornerata eqaannerulersinneqarneratigut utoqqalineq pissutigalugu pensionisiat imaluunniit siusinaartumik pensionisiat annaarlugit tunniunneqartut aammalu pensionisiaqarnissamut pissutissaatitaasut (taakkununnga ilanngullugit meeqqanut tapiutit inummullu tapiutit, tak. § 1-imi nassuiaat) eqquutsinneqannginnerat pineqalermata. Tamanna aamma maleruagassaqartinneqarpoq siunnersuutip § 26-iani (§ 20 atuuttumi) aammalu ilaatigut akiligassanut ilanngaassisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 34, 22. december 1997-imeersumi.

Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 34, 22. december 1997-imeersumi utertitsilluni akiliinissat erseqqinnerusumik maleruagassiorneqarput. Ilaatigut § 10, imm. 2-mi atuarneqarsinnaavoq akiligassanut ilanngaassinissamut tunngavissaatitaasoq aningaasat tunniunneqarsimasut "amerlasuussasut", tassa imaappoq pensionisiallip pisassarisaasa minnerpaamik 10%-erissavai. Utertitsilluni akileeqqusisoqarsinnaavoq aningaasat qanoq amerlatigisut pineqaraluarpataluunniit eqqunngitsumik nalunaaruteqarsimaneq pillugu pissutissaatitaasut eqquutsinneqarsimappata.

 

§ 13.

Aalajangersagaq inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1-imi imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaannut aamma § 9-mut naapertuuppoq. Aalajangersakkap oqaasertaliornera allanngortinneqarpoq nalitsinnut naleqqunnerulersillugu.

 

Kapitali 2.

Siusinaartumik pensionisiaqalernissamut pissutissaatitaasut.

§ 14.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 4, imm. 1. Isumaginninnermik iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata 1997-imeersup malitseqartinneqarneranut atatillugu ukiussarititaasut 60-iniit 63-inut qaffanneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Taamaattoq ukioq 2000-imi januarip aallaqqaataata tungaanut maannakkut ukiussarititaasut (ukiut 60-it) atuutissaaq, tak. § 37.

Imm. 2.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 4, imm. 2. Pilersuisussaatitaasut 18-inik ukioqalersimanngitsut pillugit aalajangersakkap ilanngunneqarneranut pissutaavoq angajoqqaat pilersuisussaatitaanerat unittarmat inuk 18 inorlugit ukiulik katinnermigut meerartaarnermigulluunniit nammineq pilersuisussanngortarmat.

 

§ 15.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 5, imm. 1. Aalajangersagaq Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 34, 22. december 1997-imeersumi §1-imi imm. 2-mi erseqqissarneqarpoq, taanna malillugu inuit 50-it inorlugit ukiullit taamaallaat siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersinneqarsinnaapput pissutsit immikkut ittut aallaavigalugit tamanna pisariaqartinneqarpat.

Imm. 2.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 5, imm. 2. Aalajangersakkap oqaasertaliornera allanngortinneqarpoq atuaruminarnerulersinniarlugu. Peqqussutissatut siunnersuummi nutaatut oqaatigineqarpoq qinnuteqartup ilinniartitaanikkut aamma/imaluunniit inuutissarsiornikkut piginnaanngorsarneq piginnaanngorsaqqinnerluunniit misilissimassagaa piginnaanngorsaqqinnermut pilersaarusiaq atorlugu.

Isumaginninnikkut siusinaartumik pensionit, inummut tapiutit pensionillu akiligassanut ilanngarneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 34, 22. december 1997-imeersumi § 2-mi imm. 2-mi allassimavoq piginnaanngorsaqqinnermut pilersaarusiaq qinnuteqartup peqqissusianut naleqquttuussasoq kingusinnerusukkullu sulilernissaanut periarfissaqartitsissasoq.

Imm. 3.

Aalajangersagaq immikkut immikkoortutut nutaajuvoq annerusumilli atuuttumi § 5, imm. 2-p oqaasertaanut kingullernut naleqqulluni.

Oqaatigineqarpoq piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarusiaq inummut immikkut suliarineqassasoq naleqqussarneqassasorlu qinnuteqartup pisinnaasaanut pisariaqartitaanullu. Taamaalilluni oqaasertaliussaq tulluarpallaanngitsoq qinnuteqartup "naammaginartumik" peqataanissaa mininneqarsinnaalerpoq. Taamatummi oqaasertaliineq nalornissutinik pilersitsisinnaavoq, siunnersuummili erseqqissarneqarpoq qinnuteqartup tunngavissarisai pisariaqartitaalu mianerineqassasut, tamatumunnga peqatigitillugu qinnuteqartoq pisussanngortinneqarpoq peqataanissaminut (oqaaseqatigiit naggataat).

Piginnaanngorsaaqqinnissamik pilersaarusiaq qinnuteqartup tunngavissarisaanut pisariaqartitaanullu naammattumik naleqqussarneqarsimanersoq aammalu qinnuteqartoq piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarusiap ingerlanneqarnerani naammattumik peqataasimanersoq siullermik nalilerneqassaaq kommunalbestyrelsimit. Siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalerniarluni qinnuteqaat itigartinneqarpat naammagittaalliuuteqarfigisassaq periarfissaqarpoq aalajangiinermut allanngortitsinissaminut mianerisariaqakkat mianerineqarsimannginnerat imaluunniit qinnuteqartup piginnaanngorsaaqqinnermi sapinngisaminik peqataaniarsimanerigalua patsisaatillugit.

Piginnaanngorsaaqqinnerup ingerlanneqarnissaanut maannakkut piumasaqaataasut Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 34, 22. december 1997-imeersumi taagorneqarput, siunertaavorli suliffeqarnermi ineriartornermut atatillugu piumasaqaatit iluarsaanneqassasut. Taamaattumik oqaasertaliussatut atorneqartut "piginnaanngorsaaqqinnissamik pilersaarusiaq" aamma qinnuteqartup "peqataanissaa" pingaarnerusutut sinaakkusiutaapput tamatumani inatsiseqarnerup siunissami erseqqinnerusumik nassuiarneqarnissaanut.

 

§ 16.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 6. Pisartagaqalersinneqarnissamut pissutissaatitaasut erseqqinnerusut oqaatigineqarput Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 34, 22. december 1997-imeersumi.

Oqaasertaliussat "matumani aamma suliffissarsiuussisarfinnik, peqqinnissamut isumaginnittoqarfimmik il.il." aalajangersakkami ilaatinneqassanngitsut siunnersuutigineqarpoq. Suleqatigiinnissamik il.il. maleruagassat nalunaarummi qulaani taaneqartumi taaneqarput peqqussummilu taama sukumiitigisumik maleruagassiornissaq tulluartuusorineqanngilaq.

Imm. 2.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Imm. 1-imut nangissutitut aalajangersakkamik taamaattumik ilanngussinissaq pisariaqarpoq siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersitsinissamut maleruagassanik aalajangersaanissamut pisussatitaasoq aamma piginnaanngorsaaqqinneq suliffiillu sulerulunnanngitsut pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaasoq erseqqissarniarlugu.

Piginnaanngorsaaqqinnermik ingerlatsisimanissaq siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersitsinissamut tunngavissaatitaavoq aammalu suliffiit sulerulunnanngitsut tikinneqarsinnaallutik piginnaanngorsaaqqittoqareerneratigut siusinaartumik pensionisianut taarsiullugit ilanngullugilluunniit.

Piginnaanngorsaaqqinneq erseqqinnerusumik maleruagassiorneqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaatigut nr. 34, 22. december 1997-imeersukkut aamma isumaginninnikkut pensionit pillugit Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaatigut nr. 198. Suliffeqarnermi ineriartornerup piginnaanngorsaaqqinnermik maleruagassat taakku allanngortinneqarnissaasa pisariaqartinneqalernera nassatarisinnaavaa. Assersuutigalugu eqqarsaatigineqarsinnaavoq piffissap piginnaanngorsaaqqiffiusup piffissaata killilerneqarnera siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalernissamik qinnuteqaat sukkanerusumik suliarineqarsinnaaqqullugu.

Minnerunngitsumik qinnuteqartoq eqqarsaatigalugu suliamik suliarinninnerup sukkasuunissaa pingaarpoq, taamaalilluni pilertortumik pineqartoq tamakkiisumik inuussutissarsiorsinnaanngitsuunerarneqarsinnaaniassammat imaluunniit siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersinneqarsinnaaniassammat sulerulunnanngitsumilluunniit suliffeqalersinneqarsinnaaniassammat.

Piginnaanngorsaaqqinnermik ingerlatsinerup kingornatigut suliffimmut sulerulunnanngitsumut innersuussinissamut periarfissaqarnissaq pingaartuuvoq, taamaattumik aamma pingaartuuvoq tamatumani maleruagassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut periarfissaqartitaanissaat.

 

Kapitali 3.

Utoqqalineq pissutigalugu pensionisiaqalernissamut pissutissaatitaasut.

§ 17.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 7. Aalajangersakkap oqaasertalersorneqarnera allannguivigineqarpoq. Ukiussarititaasut 63-inut qaffanneqarput, tak. nalinginnaasumik oqaaseqaatit.

 

Kapitali 4.

Meeqqanut tapiutinut pissutissaatitaasut.

§ 18.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 12. Allannguutituaapput oqaasertaliussani allannguutit.

Aalajangersakkami oqaatigineqarpoq meeqqanut tapiuteqartitsisoqassasoq pensionisialinnut meeqqanik 18 inorlugit ukiulinnut immikkut pilersuisussaatitaasunut. Tapiut taamaallaat tapiutigineqassaaq pensionisiallip nammineq meeraanut, taakkununnga ilanngullugit meeravissiartaavinut. Meeqqanut tapiuteqarfigineqassanngillat katissimallugu aapparisap immikkut meerai, taanna meeraqarsimappat taanna/-kku akilersuisussaatitaasumit pisartagaqarsinnaatitaammata imaluunniit tapiissutitut pisartagaqarsinnaatitaammata. Aammattaaq meeqqat paarsarisat tapiutisissutaasinnaanngillat. Meeqqamut/-nut tapiissuteqarpat taakku pigiinnarneqassapput meeqqamut tapiutit tunniunneqartaraluarpataluunniit.

 

§ 19.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 13. Aalajangersakkami allanngorani oqaatigineqarpoq meeqqanut tapiutit tunniunneqartarnerat qaqugu unitsinneqassanersoq. Atuisussat pinerullugit oqaasertaliussat "patsisissaasitaasut arlaat eqquutsinneqanngippat" ilanngunneqarpoq.

 

§ 20.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Erseqqissarneqarpoq pensionisiat allat assigalugit maleruagassat erseqqinnerusut aalajangersarneqarnissaannut Naalakkersuisut oqartussaatitaasut. Meeqqanut tapiutit pillugit maleruagassat erseqqinnerusumik allaaserineqarput isumaginninnikkut pensionit pillugit Isumaginninnermut Pisortaqarfiup kaajalaasitaani nr. 198-imi.

 

Kapitali 5.

Inummut tapiutinut pissutissaatitaasut.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 24-mi oqaaseqatigiit aappaanni utoqqat illuanniikkallarnermi (maannakkut = kommunip utoqqarnut paaqqinniffia) imaluunniit paaqqutarisariaqartunut immikkoortortami (maannakkut = peqqinnissaqarfiup ataani paaqqinniffik) aalajangersagaq siunnersuummi ilanngunneqanngilaq.

Siunnersuutip § 21-ani imm. 1-imi atuarneqarsinnaavoq inuup pineqartup pisariaqartitsinera naliliiffigereerlugu inummut tapiutit ataavartumik tunniunneqarsinnaasut. Ilaatigut inummut tapiutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 34, 22. december 1997-imeersumi § 6, imm. 2-mi oqaatigineqarpoq inummut tapiutit assersuutigalugu "illup attartorneranut naleqquttunik aningaasartuutinut aalajangersimasunut ikiorsiissutitut".

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi aalajangersakkanik iluarsaanermut atatillugu inatsisartut peqqussutissaattut nutaamut siunnersuummi aalajangersakkap pineqartup ilanngunneqannginnissaa pitsaanerpaasorineqarpoq. Periuserli allannguuteqarani ingerlatiinnarneqassaaq.

 

§ 21.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 15. Aalajangersakkap oqaasertalernera allanngortinneqarpoq tulleriinneri pillugit aammalu siunnersuutip aalajangersagartaasa ilusiligaanerat pillugu.

Imm. 1.

Kommunalbestyrelsi oqartussaatitaavoq, tak. § 9. Taassuma imm. 4-ni atuarneqarsinnaavoq kommunalbestyrelsi aamma nammineerluni suliassamik aallartitsisinnaasoq, aamma inummut tapiutit pillugit.

Imm. 1-imut siunnersuummi inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 15-imi imm. 1 aamma imm. 2 ataatsimut allanneqarput. Ilanngunneqanngillalli oqaasertaliussat siunnersuummi § 9-mut attuumasut, soorlu qinnuteqarneq oqartussaasorlu.

Tamatuma kingorna imm. 3 imm. 2-nngorpoq.

Imm. 2.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Inummut tapiutit utertitassanngorlugit tunniunneqarsinnaannginnerannut aaqqissuussinerup pisortanit taarsigassarsiniarfiusussaannginneranut takussutissaavoq. Taamaattoq Pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaanni nr. 10, 1. november 1982-imeersumi maleruagassat malillugit immikkut pisuni utertitassanngorlugit ikiorsiigallarnissamut periarfissaqarpoq.

Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutaasa malittaatut pisortanit pensionisiat pillugit inatsisartut peqqussutaanni immikkut pisoqartillugu inummut tapiutit utertitassanngorlugit tunniunneqarsinnaanerat aalajangersaganngorlugu nutaatut ilanngunneqarpoq.

Taamaalilluni § 21-mi imm. 2-mi nr. 1-itut ilanngunneqarpoq aalajangersagaq, taanna malillugu inummut tapiutit utertinneqarnissaat piumasaqaatigineqarsinnaalerpoq pensionisialik aningaasanik aqutsinerlunneq pissutigalugu tunineqarsimappat.

Aningaasanik aqutsinerlunnermut assersuutitut taaneqarsinnaapput aningaasartuutinut aalajangersimasunut, soorlu ineqarnermut, kiassarnermut innaallagissamulluunniit akiliutissanik pensionisiallip akiliisimannginnera. Taamatut pisoqartillugu inummut tapiutit utertitassanngorlugit tunniunneqarsinnaassapput. Tunniussineq pissaaq pensionisiallip inigisaminit anisitaanissaa taamaaqataanilluunniit pineqarnissaa pinngitsoortinniarlugit. Utertitsinissamut pisussaaffiliinikkut ersersinneqarpoq pensionisialik nammineq - pisortaanngitsut - nammineq aningaasaqarnerminut akisussaasuusoq.

Akerlianilli aalajangersakkami pineqanngillat pensionisiallip imminut akiitsoqalersinnera, soorlu qerititsivinnik taamaaqataanilluunniit akilersugassanik pisinermigut. Iliuutsit tamakku pensionisiallip tunisisullu niuernikkut maleruagassat malilllugit akornanni iluarsiivigineqassapput.

§ 21-mi imm. 2-mi nr. 2-mi aalajangersakkakkut pineqarpoq assersuutigalugu pensionisiallip inummut tapiutisitinneqarnera nunami avannarlermi allami brøkinngorlugu pensionisiassanik qinnuteqarnerata nalaani pensionisiaqalersinneqarnissaatalu taakkulu tunniunneqartalernissaata tungaannut. Pensionisialik tamakkuninnga pisartagaqalerpat inummut tapiutinik pisartagaqaatigaluni tapiutigineqarsimasut utertillugit akilerneqassapput.

Inummut tapiutit utertillugit akilerneqarnerannut atatillugu tunngavissaatitaavoq pensionisiallip kommunillu akornanni uterartitilluni akilersuinissamik naapertuuttumik isumaqatigiissuteqartoqarsimanissaa, tamanna ilaatigut inummut tapiuteqarnissamut piumasaqaatigineqarsinnaavoq pensionisialik pisassaqartinneqarnerminut atatillugu utertitsisussaatitaanerminik ilisimatinneqarsimappat, tak. imm. 3.

Imm. 3.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Qularnaarneqarpoq inummut tapiutit utertitassat pisinnaasut utertitsisussaatitaanermik pensionisialik ilisimatinneqareersimappat. Kommunalbestyrelsip aalajangissavaa paasisitsinissaq qanoq iliorluni uppernarsaatissaqartinneqassanersoq.

 

§ 22.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 16. Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq § 21-mi sinaakkusiussat iluini maleruagassat aalajangersarnissaannut Naalakkersuisut oqartussaasut.

Inummut tapiutit erseqqinnerusumik allaaserineqarlutillu maleruagassaqartinneqarput Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaatigut nr. 34, 22. december 1997-imeersukkut aamma Isumaginninnikkut pensionit pillugit Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaatigut nr. 198.

 

Kapitali 6.

Pisortanit pensionisiat tunniunneqartarnerat.

§ 23.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 17. Oqaasertaliussaq "tapiutaasinnaasullu" siunnersuummi ilanngunneqanngilaq tapiutit pisortanit pensionisiaammata, tak. § 1.

Oqaatsip "pissusissamisoortumik" atorneqarneranut pissutaaqataavoq pensionisiat immikkuualuttunngorlugit, soorlu sap. akunneranut imaluunniit ullut 14-kkaarlugit, tunniunneqartarnissaannik pensionisialik isumaqatigiissuteqarsinnaammat. Kiisalu qaammammut siumoortumik tunniussisarnissamik pingaarnerutillugit maleruagassat sanioqqunneqarnissaannut erseqqissunik maleruagassaqartitsisoqarpoq, soorlu imm. 2-mi meeqqanut tapiutit pillugit, § 21-mi imm. 2-mi inummut tapiutit pillugit kiisalu isumaginnittoqartitsinissaq pillugu aalajangersakkani, tak. § 24.

Imm. 2.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 14-imi oqaaseqatigiit pingajuat. Imm. 1-imi maleruagassamik pingaarnermi pineqartunut ilaanngitsoq meeqqanut tapiutit pensionisialimmut tunniunnagit akilersuissutaasussat matussuserneqarnissaannut allanngortitsinissamik qularnaarisoq.

 

§ 24.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 18. Oqaasertaliussaq "paasiguniuk" allanngortinneqarpoq uunga "isumaqarpat" erseqqissarniarlugu tamanna akuliunnerusoq sakkortooq isumaliutiginnilluaqqaarfiusariaqartoq. Kiisalu pensionisialik pisussaaffigisaminik arlaleriarluni isumaginnissinnaasarsimannginnersoq, tamannalu pissutigalugu tapertaasumik ikioqqusariaqartarsimanersoq, uppernarsiniarlugu sukumiinerusumik misissuisoqassasoq piumasaqaataavoq.

Aalajangersagaq atorneqarsinnaavoq ilaatigut qularnaarniarlugu ineqarnermut akiliutissanut atuinermullu akiliutissanut akiitsoqalersoqaqqunagu, aammalu taanna tunngavissaavoq pensionisiat aningaasartaasa immikkoortukkuutaarlugit tunniunneqartalersinneqarnissaannut, soorlu sap. akunnikkaartumik imaluunniit ullut 14-kkaartumik.

 

§ 25.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 19, imm. 1. Aalajangersagaq oqaasertalerneqarnermigut allanngortinneqarpoq. Aalajangersakkami oqaatigineqarpoq pensionit tunniunneqartarnerat unitsinneqassasoq pisortanit pensionisiaqarnissamut pissutissaatitaasut eqquutsinneqarunnaarpata. Unitsitsineq siullermik pingaarnermillu pissaaq toqukkut qimagunnikkut imaluunniit Kalaallit Nunaat qimallugu nuunnikkut.

Taamaattoq unitsitsineq pisinnaavoq pisartagaqalernermut pissutissaatitaasut eqquutsinneqarunnaarpata. Naatsorsuutigisariaqarporli tamatuma qaqutigoortuunissaa pisartagaqalernermut pissutissaatitaasut ilagimmassuk ataavartumik inuussutissarsiorsinnaajunnaarneq.

Imm. 2.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersakkap atuutitinneqalernissaa siunnersuutigineqarpoq inuup ukiuni arlalinni tammaaqqaneqartup pensionisiassaanik kommunip aqutsinera tunniussisarneralu pinngitsoortinniarlugu. Tunniussisarneq amerlanertigut ingerlatiinnarneqartarpoq toqusimanera aalajangersumik uppernarsineqarsinnaanngikkaangat.

Taamaalilluni inunnik maqaasisoqartillugu pensionit qaqugukkut unitsikkallarneqassanersut atorunnaarsinneqassanersulluunniit aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq. Inuk maqaasineqartoq nalunaarutigineqaraangat sulilu uumanera uppernarsaatissaqartinneqanngippat pensionit unitsikkallarneqassasut aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq. Assersuutigalugu taamatut pisoqarsinnaavoq inuk imarsiornermi tammaaneqarpat ujaasinerlu taamaatiinnarneqarpat.

Qimataasimasinnaasut pillugit, aningaasaqarnikkut atukkanut nutaanut piareersarfissaqartikkumallugit, siunnersuutigineqarpoq pensionisiallip tammaaneqarneranik nalunaaruteqarnerup kingorna qaammatit pingasut qaangiunneranni aatsaat pensionit unitsinneqassasut.

Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq pensionit tunniunneqartarnerisa unitsinneqarneranniit ukiup ataatsip naannginnerani inuup suli uumanera uppernarsaatissaqartinneqanngippat pensionit atorunnaarsinneqassasut. Tassa imaappoq piffissap taassuma qaangiunneratigut inuk tammaaneqarsimasoq suli uumalluni nassaarineqaruni pensionisiaqarnissamik nutaamik qinnuteqaateqassaaq. Piffissap taassuma qaangiutinnginnerani inuk suli uumasoq nassaarineqarpat pensionisiat tunniunneqartarnerat nanginneqassaaq nutaamik qinnuteqaateqartitsinngikkaluarluni aammalu inuup pensionisiassarisimasinnaasai tunniunneqassallutik.

Imm. 2 atuuttoq matuma kingorna imm. 3-nngussaaq imm. 3-lu imm. 4-nngussalluni.

Imm. 3.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 19, imm. 2. Aalajangersakkap oqaasertai iluarsineqarput. Kalaallit Nunaata avataanut aallaqqagallarnermut atatillugu pensionit tunniunneqaannartarnissaat pisinnaavoq assersuutigalugu ilaqutariinnermut, peqqinnermut allatulluunniit inummut tunngasut pissutigalugit tamanna pippat.

Imm. 4.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 19, imm. 2. Oqaasertai allanngortitsivigineqarput.

Pineqarput pensionit brøkinngorlugit aggulunneri, "aggulunnernut" apeqqutaalluni qanoq sivisutigisumik najugaqarsimaneq. "Aggulunnerit" taamaammat naatsorsuinerup inernerinut naleqqupput. Pineqanngillat pensionit pensionisiaritinneqartartunik assigiinngitsunik katitikkat. Aamma pineqanngillat aggulunnerit imaluunniit pensionisiap ataatsip immikkuualuttui. Brøkinngorlugit aggulunneri katillutik pensioniupput ataatsit, taamaattumik oqaasertaliussat "pensionip aggulunneri" atorneqanngilaq.

 

Kapitali 7.

Arsaarinnissutitut akiliuteqartitsisarneq ilanngaasarnerlu.

§ 26.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 20-mi imm. 1. Aalajangersakkakkut pensionisianiit ilanngaassinissaq imaluunniit akiitsunut pisoqaanerusunut akiliuteqartitsinissaq akornuserneqarpoq.

Aalajangersagaq allannguuteqarpoq peerneqarmata "piumasaqaatit" aamma "piumasaqaatit taamaattut" taarsiunneqarlunilu "tamakku", taamaalilluni aalajangersagaq paasiuminarnerulersinneqarmat.

 

§ 27.

Imm. 2.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 20-mi imm. 2. Aalajangersagaq § 5-imi pensionisiallip nalunaaruteqartussaatitaaneranut, pingaartumik imm. 3-mi utertitsilluni akiliinissaq pillugu, attuumassuteqarpoq. Maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsimavaat isumaginninnermi pensionit, inummut tapiut pensionisianillu ilanngaassisarneq pillugu Nammi-nersorrnerullutik Oqartussat nalunaarutaatigut nr. 34, 22. december 1997-imeersukkut. Taassuma § 10-ani imm. 2-mi allassimavoq amerlanaarinnissutit aatsaat amerlasimagaangata ilanngaassisoqartassasoq, tassa imaappoq pensionisiallip pisassarisaanit minnerpaamik10%-imik amerlanerusimappata. Inummut tapiutit tamakkiisumik ilanngaatigineqarsinnaapput paasissutissat eqqunngitsut pissutigalugit tapiut tunniuttaganngortinneqarsimappat.

Nr. 2-mi nutaatut aalajangersarneqarpoq (nr. 2-tut) Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat naapertorlugu pensionisiat amerlanaarussanit ilanngaassisoqarsinnaanera qularnaarlugu. Pissutissaatitaasut erseqqinnerusut atortuulersitsinissaq pillugu peqqussummi nr. 574/72-imi artikel 111-mi atuarneqarsinnaapput.

Imm. 2.

Imm. 1-imi taaneqartutut Isumaginninnermi pensionit, inummut tapiut pensionisianillu ilanngaassisarneq pillugu Namminersorrnerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 34-imi, 22. december 1997-imeersumi pisortanit pensionisianit ilanngaassisarneq pillugu malittarisassanik sukumiinerusunik aalajangersaasoqarsimavoq.

 

Kapitali 8.

Pensionit aningaasartaat isertallu najoqqutaralugit aaqqiisarneq.

Kapitalimi tassani atorneqarput oqaatsit "isertitat", "akileraaruteqaataasussamik saniatigut isertitat" aamma "akileraaruteqaataasussamik isertitat".

"Akileraaruteqaataasussamik isertitat" nassuiaatitaa Akileraartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni kapitali 3-mi atuarneqarsinnaapput. Akileraaruteqaataasussamik saniatigut isertitat naatsorsorneqassapput pisortanit pensionit aammalu Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat naapertorlugu pensionit appartitsissutigalugit.

Imaassinnaavoq saniatigut isertitat pensionisiatut tunniussanit amerlanerusut.

Oqaatsit isumaat takutinneqarsinnaapput assersuusiorluni imaattunik:

Pensionisialik kisimiittoq 1997-imi isertitaqarpoq makkuninnga:

Pisortanit pensionit                     82.812 kr.*

Piniarnikkut isertitat                     50.000 kr.

Piniarnermut aningaasartuutit      10.000 kr.

Ernianit isertitat                              500 kr.

Akissarsiatut isertitat                   2.000 kr.

*Pisortanit pensionisiat 1. januar 1997-imi aalajangersarneqarput pensionisiallip 1995-imut ukiumoortumik nalunaarsugai tunngavigalugit.

Akileraaruteqaataasussamik isertitat akileraartarneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat naapertorlugit naatsorsorneqassapput ima:

Isertitat A-t

Pisortanit pensionit      82.812 kr.

Akissarsiat                   2.000 kr.

Katillugit                     84.812 kr.

 

Isertitat B-t (saniatigut)

Piniarnikkut isertitat                     50.000 kr.

Ernianit isertitat                               500 kr.

Katillugit                                     50.500 kr.

Isertitat B-t akileraarute-
qaataasussaanngitsut                   5.000 kr.

                                                 45.500 kr.

 

Katillugit (isertitat A-t B-llu ilanngaasernagit   130.312 kr.

Ilanngaatit

Piniarnermut aningaasartuutit                        10.000 kr.

Akileraaruteqaataasussamik isertitat            120.312 kr.

Akileraaruteqaataasussamik saniatigut isertitat pensionit akiliutigineqarneranni iluarsiissutitut atorneqartut imatut naatsorsuusiorneqarput:

 

Akileraaruteqaataasussamik isertitat          120.312 kr.

- Pensionit                                                 82.812 kr.

Akileraaruteqaataas. saniatigut iseritat         37.500 kr.

Akileraaruteqaataasussamik saniatigut isertitat 38.000 kr.-inut akunnaallisinneqassapput. 1997-imi saniatigut isertitat assersuummi 38.000 kr.-iussapput. Taanna atorneqassaaq pensionisiallip 1999-imi pensionisiassai naatsorsorneqalerpata.

 

§ 28.

Imm. 1.

Aalajangersagaq atuuttumi § 8, imm. 1-imut annerusumik naapertuuppoq. Eqqartorneqanngillalli aningaasartat annerpaaffissaat minnerpaaffissaallu. Aalajangersakkami pineqartunut ilaapput meeqqanut tapiutit aningaasartaat.

Imm. 2.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Tassuuna qularnaarneqarpoq inatsisartut aningaasanut inatsisaanni pensionit aningaasartassaat pillugit aalajangersakkat ingerlateqqinneqarnissaat atuisussanut piuminarnerusumik, assersuutigalugu aningaasartat pillugit ukiumoortumik kaajallaasitakkut.

 

§ 29.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 8, imm. 2. Aalajangersagaq atuaruminarsarneqarpoq, atuarneqarsinnaavorlu ukiut tamaasa januarip aallaqqaataani isertitat najoqqutaralugit aaqqiisoqassasoq.

Assersuut: Pensionisiatut tunniutassat 1999-imi januarip aallaqqaataani isertitat najoqqutaralugit aaqqiivigineqarnissaat pissaaq ukiumi akileraarfiusumi ilisimaneqartumi kingullerpaami pensionisiat saniatigut akileraaruteqaataasussamik isertitat tunngavigalugit. Ukioq akileraarfiusoq ilisimaneqartoq kingullerpaaq tassaavoq ukioq ukiumut nalunaarsuiffiusimasoq. Matumani taanna tassaassaaq 1997.

Oqaaseqatigiit aappaat atuuttumi § 8 imm. 2-mi oqaaseqatigiit kingulliit tulliinut naapertuuppoq erseqqissarlugulu isertitat najoqqutaralugit aaqqiinermi 1000 kr.-inut qaninnernut qaffaasoqarluniluunniit appaasoqassasoq.

Imm. 2.

Aalajangersagaq pingaarnertigut inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 8 imm. 4-mi oqaaseqatigiinnut siullernut tulliinullu naapertuuppoq. Taamaattoq aalajangersagaq aalajangersakkamut atuuttumut naleqqiullugu siunnersuummi ersarinneruvoq, taamaattumik aaqqiineq qaqugumiit atuutissanersoq oqaatigineqarpoq.

Pensionisiallip inuttut aningaasaqarnikkullu atugaasa annertuumik ataavartumillu allannguuteqarneri tassaasinnaapput pisortanit pensionisiat saniatigut isertitat allani allannguutit, inuttut inissisimanermi (aappariinnikkut, inooqatigiinnikkut, toqusoqarneratigut il.il.) allannguutit il.il.. Napparsimanerit suliffissaaleqinerillu sivisunngitsut ataavartumik allannguutaanngillat. Pen-sionisiallip aningaasaqarnikkut atugaasa annertuumik allannguuteqarnera tassaavoq ukiumut isertittakkat 12.000 kr.-inik amerlanerusunilluunniit allannguuteqarnerat, tak. isumaginninnikkut pensionit pillugit Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 198.

Pensionit aningaasartaasa kingumoortumik qaffaavigineqarnissaannut atatillugu killissaliineq nutaajuvoq. § 12-ip, imm. 1-ani oqaatigineqarpoq pensionisiaqartinneqartoq atugarisamigut aningaasaqarnermigullu allannguutinik, pisartakkanut iluarsiinermik kinguneqarsinnaasunik, nalunaaruteqarnissaminut pisussaatitaasoq. Taamaattumik pensionit tunniunneqartartut aqun-neqarnerat aningaasartaasalu pilersaarusiorneqartarnerat pillugit siunnersuutigineqarpoq piffissamik killissaliisoqassasoq kingumoortumik atuutilersussamik aaqqiisoqassatillugu. Pitsaasuussanngilaq pensionisiallip atugaasa aningaasaqarneratalu allangornerisa paasineqarnerisa kingornatigut kommunit ukiunut marlunnut pingasunulluunniit imaluunniit suli amerlanerusunut aqutsinikkut aningaasatigullu nammakkerneqarnissaat. Pensionisiallit, pingaartumik nunaqarfinni isorliunerusunilu najugallit attaveqarfigiuminaassinnaasut, eqqarsaatigalugit kaammattuutigineqarpoq ukioq ataaseq killissaliunneqassasoq.

Imm. 3.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 8 imm. 5. Aalajangersagaq allanngortinneqarpoq oqaasertai pinerullugit. Aalajangersakkami oqaatigineqarpoq naartunermut atatillugu pensionit tunniunneqartartut aaqqiissuteqarfigineqassasut. Aaqqiissuteqarneq pissaaq Naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit inatsisartut peqqussutaanni nr. 12, 31. oktober 1996-imeersumi naatsorsueriaaseq malillugu.

Ullormusiaqartarneq pillugu maleruagassat malillugit pensionit tunniunneqartartut aaqqiissuteqarfigineqarpata pensionisialik sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiortunut allanut erninermi ullormusiaqartunut nallersuunneqassaaq. Pensionisiat tunniunneqartut pensionit aningaasartaat tamakkiisut pensionisiallit allanik isertitaqartanngitsut pisartagaat sinnersimassanngilaat.

Imm. 4.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 8, imm. 4-mi oqaaseqatigiit kingulliit. Kalaallit Nunaanni akileraaruteqaataasussaanngitsut isertitat najoqqutaralugit pensionit aaqqiivigineqarnissaannut erseqqinnerusumik maleruagassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut aalajangersakkakkut oqartussaaffilerneqarput. Siunertaavoq inunnut pensioninik pisariaqartitsinngitsunut tunniussisoqartassanngitsoq.

Kalaallit Nunaanni akileraartarneq pillugu inatsisit malillugit nunanit allanit isertitat akileraarutaasussaanngitsut eqqarsaatersuutaannaapput. Oqartussaanerlumi suli atorneqanngilaq, tassa naalakkersuisut maleruagassanik taamaattunik aalajangersaasimanngimmata. Taamaattumik pineqarpoq aalajangersagaq tamatumani maleruagassanik aalajangersaanissamut qularnaarussisoq, tamanna pisariaqartinneqalissappat. Taamaatumik atorneqarpoq "-sinnaavaat".

 

§ 30.

Imm. 1.

Atuuttumi § 8 imm. 2-mi pingaarnerutillugit sinaakkusiussat aalajangersakkami oqaatigineqarputtaaq. Naatsorsueriaaseq aalajangersakkami atuuttumi imarisaasoq siunnersuummi ilanngunneqanngilaq aningaasat pineqartut inatsisartut aningaasanut inatsisaatigut aalajangersarneqassammata erseqqinnerusumillu maleruagassat aningaasartat pillugit ukiumoortumik kaajallaasitami atuarneqarsinnaammata, tak. § 27-mi imm. 2 aamma ataani imm. 3.

Imm. 2.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 8 imm. 3. Aalajangersakkap aallaavigaa pensionisiallit inuusunnerit isertitat allat angissusaat apeqqutaatinnagu inuussutissarsiorsinnaajunnaarsimanerinnartik pissutigalugu minnerpaanik pensionisiaqartinneqarsinnaatitaanissaannik kissaateqarneq.

Siusinaartumik pensionisiallit akissarsiaqarpallaarnertik pissutigalugu pensionisiat minnerpaaffissaannik tunineqarsinnaanngitsuusussaagaluit suliffimminnik isumaginnissinnaajumallutik immikkut iliuuseqartut taamaalillutik pissarsiaqartinneqarnissaminnut qularnaarunneqarput.

Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni (artikel 4) assigiimmik pinninnisamik tunngavissaqartitaaneq pissutigalugu aalajangersakkami ilanngussisoqarpoq oqaatsimik siusinaartumik pensionisialinnut pillugit isumaqatigiissummi pineqartunut tunngatinneqartumik.

Imm. 3.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Maannakkumut naatsorsueriaaseq imm. 1-imi taaneqanngimmat isertitat pensionillu aningaasartaasa naatsorsorneqarneranni aaqqiissutissat ukiumoortumik aningaasartassat pillugit kaajallaasitami aalajangersarneqarnissaannut Naalakkersuisut oqartussaaffeqarnerannik aalajangersagaq ilanngunneqarpoq.

 

§ 31.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 10. Oqaasertaliinikkut ilusiliinikkullu allannguisoqarpoq, ilaatigut imm. 1 marlunnut avinneqarpoq, taamaalilluni imm. 2 imm. 3-nngorpoq imm. 3-lu imm. 4-nngorluni.

Imm. 1.

Allannguuteqarani aalajangersakkakkut oqaatigineqarpoq pisortanit pensionisiat aningaasartaat tamatigut 20%-inut appartinneqartassasut, tak. § 27-mi imm. 1, pensionisialik isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut, pisortat nerisaqarnermut ineqarnermut il.il., aningaasartuuteqarfigisartagaannut nuukkaangat. Isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffittut paasineqassapput kommunit utoqqarnut paaqqinniffii aamma peqqinnissaqarfiup ataani paaqqinniffiit, pensionit aningaasartaat aamma appartinneqassapput assersuutigalugu innarluutilinnut immikkut paaqqinnittarfimmut nuunnermi pinerluuteqarsimanerlu pissutigalugu isertitsivimmiitinneqarnermi. Akerlianilli utoqqarnut paaqqinniffiit il.il. pillugit inatsisartut peqqussutaat malillugu kommunip utoqqarnut paaqqinniffiani imaluunniit peqqinnissaqarfiup ataani paaqqinniffimmi pigallartumik najugaqarnermi pensionit aningaasartaat appartinneqassanngillat. Pensionit aningaasartaat appartitat inuttut pisariaqartitanut assigiinngitsunut matussutissatut tunniunneqarsinnaapput immikkullu pisoqartillugu inummut tapiutinik tapertalerneqarsinnaallutik, tak. § 21.

Imm. 2.

Pensionisialik isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut nuuttoq aappaminut, aalajangersimasumik inooqatiminut namminerluunniit meeqqaminut najugarisami najugaqaannartunut pilersuisussaatitaappat pensionit tunngaviusut allanngornagit tunniunneqartassapput.

Imm. 3.

Allannguuteqarani imm. 3-mi oqaatigineqarpoq pensionisialik pisortanit pensionit saniatigut allanik isertitaqartartoq isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi najugaqarnermini akiliuteqartassasoq. Isertitat allat tassaasinnaapput pensionisiaqalernissamut nammineq katersukkatigut ataavartumik tunniunneqartartut, pigisanit nalilinnit iluanaarutit allatulluunniit ataavartumik isertitat aalajangersimasumik angissusillit. Nammineq akiliutissat annerpaamik amerlassuseqassapput akileraaruteqareerluni isertitat 60%-iisut aammalu ulloq unnuarlu ingerlatsinermi aningaasartuutitut naatsorsorneqartuniit amerlanerunngisaannassallutik. Pensionisiallip nammineq akiliutissaasa naatsorsorneqarneranni qularnaarneqassaaq aningaasat sinneqassasut minnerpaamik pensionisiat tamakkiisut aningaasartaasa 20%-iinik. Kiisalu naatsorsuinermi aapparisap meeqqalluunniit, pensionisiallip pilersuisussaatitaaffii, pillugit inigisap pigiinnarneqarnissaanut aningaasartuutaasussat mianerineqassapput.

Imm. 4.

Paaqqinniffinnut qulaani eqqartorneqartunit allaasunut nuunnermi pensionit tunniunneqartarnerannut maleruagassat, tassunga ilanngullugit sivisuumik napparsimmavimmiinneq pineqaatissinneqarnerlu pissutigalugu isertitsivimmiitinneqarneq pillugit maleruagassat, aalajangersaavigineqarnissaannut aalajangersakkakkut Naalakkersuisut oqartussaaffilerneqarput. Maleruagassat taamaattut pisortat ulloq unnuarlu inissiisarfiutaanniinnermi il.il. pensionit tunniunneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 45, 21. december 1992-imeersumi aalajangersarneqarput.

 

Kapitali 9.

Naammagittaalliuuteqarsinnaaneq.

§ 32.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 29. Oqaasertalernera iluarsiivigineqalaarpoq. Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq isumaginninnikkut suliassani nalinginnaasumik naammagittaalliorsinnaatitaaneq atuuttoq.

 

Kapitali 10.

Aningaasalersuineq.

§ 33.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 27. Siunnersuutigineqarpoq aalajangersagaq immikkoortunut sisamanut aggulunneqassasoq paasiuminarnerulersinniarlugu aammalu aalajangersakkat ataasiakkaat oqaaseqaatini nassuiarluarnerusinnaajumallugit.

Imm.1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 27-mi oqaaseqatigiit siulliit. "Tunngaviusumik aningaasartat" taarserneqarpoq ukuninnga "siusinaartumik pensionit, utoqqalineq pissutigalugu pensionit".

Imm. 2.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 27-mi oqaaseqatigiit appaat. "Aningaasartuutit allat" pillugit aalajangersagaq peerneqarpoq immikkoortutullu imm. 3-tut ilanngunneqarluni.

Imm. 3.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 27-mi oqaaseqatigiit aappaat. Oqaatsini "aningaasartuutit allat" ilaatigut pineqarput pensionisiaqalerniarlutik qinnuteqartut suliassartaasa suliarineqarnerannut atatillugu allaffissornikkut aningaasartuutit. Siusinaartumik pensionisiaqalerniarluni qinnuteqaammut atatillugu piginnaanngorsaaqqinnermi suliniutinut aningaasartuutit aamma kommuninit ataasiakkaanit aningaasartuutigineqassapput (pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaat atorlugu).

Imm. 4.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 27-mi oqaaseqatigiit pingajuat. Aningaasartuutinik matussusiineq pillugu maleruagassat inatsisartut aningaasanut inatsisaanni oqaatigineqassapput ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatigiinniutigineqareerpata, tassunga ilanngullugu nammagassat suliassallu agguataarneqarnerannik kommuninik aammalu missingersuusiorneq pillugu Naalakkersuisut KANUKOKA-llu akornanni isumaqatigiissuteqareernermi. Naatsorsuutinik saqqummiussineq kukkunersiuinerlu pillugit maleruagassat atuarneqarsinnaapput kommunimi naleqqatigiissitsinissaq pillugu kontolersuinissamut ilitsersuummi ukiumi pineqartumi Namminersornerullutik Oqartussaneersumi.

 

Kapitali 11.

Misiliinerit pillugit aalajangersakkat.

Aalajangersakkat nutaajupput.

 

§ 34.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaat malillugu pensionisiamut ataatsimut arlalinnulluunniit tunngassuteqartunik kommunimi arlalinniluunniit misiligutitut aaqqissuussinissat aalajangersakkami tunngavissinneqarput.

Misiligutitut aaqqissuussinissat assigiinngitsut periarfissinneqarput. Taamaattumik aalajangersagaq atorneqarsinnaavoq pensionisiaq aalajangersimasoq pillugu aalajangersakkat misiliguteqarfigineqarnissaannut, tassa imaappoq pensionisiaqartitsinermik aaqqissuussinerup imarisai kingunerisassaalu, aammali aaqqissuussineq pillugu oqartussaaneq aqutsinerlu namminneq misiliinermi ilaatinneqarsinnaapput.

Assersuutigalugu oqartussaanerup Isumaginninnermi Pisortaqarfimmiit kommunimut paarlattuanilluunniit nuunneqarnissaata misilinneqarnissaa aalajangersakkakkut periarfissinneqarpoq.

Assersuutigalugu inummut tapiutit imaluunniit piginnaanngorsaaqqinnermi suliniutit pillugit aaqqissuussinerit nutaat kommunimi ataatsimi arlalinniluunniit piffissami aalajangersimasumi misilinneqarsinnaapput maleruagassat nalinginnaasut iluini nunamut tamarmut atuuttussatut aalajangersarneqarsinnaasuni.

Imm. 2.

Ukiunut pingasunut piffissaliineq naammassangatinneqarpoq misiligutitut aaqqissuussinerup inerniliivigineqarnissaanut.

Imm. 3.

Misiliinerit inerneri nassuiaatikkut tamanut saqqummiunneqassapput.

Nassuiaatip imarissavai misiligutip siunertaasa, periutsit angusallu naatsumik allaaserineqarnerat, taakkununnga ilanngullugit aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassat. Nassuiaammut naggasiutitut inerniliineqassaaq oqaatigalugu misiligut tamanut atuuttussanngorlugu aaqqissuussininngortissallugu kaammattuutigineqarsinnaanersoq.

 

§ 35.

Kommunini misiligutitut aaqqissuussinissat pillugit qulaani § 34-mut oqaaseqaatit takukkit. Kommunit aggornerisa avataanniittut Kangerlussuaq Pituffillu pillugit aalajangersakkat atorneqarsinnaapput assersuutigalugu oqartussaanermik Isumaginninnermi Pisortaqarfimmiit pineqartuni Borgerrådinut tunniussinermut atatillugu, taamaalillutik Borgerrådit isumagisarissallugit inatsisartut peqqussutaat manna malillugu pensionit aqunneqarnerat kommuninut piumasaqaatit assigalugit.

 

Kapitali 12.

Atortuulersitsineq ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat.

§ 36.

Imm. 1.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 31-mut naapertuuppoq. Atortuulerfissaa siunnersuutigineqarpoq 1. marts 1999-imi pissasoq. Tamatumuuna kommuninut ilitsersuusiat, immaqalu innuttaasunut paasissutissat, suliarineqarnissaannut piffissaliisoqassaaq.

Utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutikkut utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit aalajangersakkat inatsisartut peqqussutaanni atuuttumiittut atorunnaarsinneqarput. Taamaattumik siunnersuut taanna siunnersuullu manna akuersissutigineqassappata inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi aalajangersakkat tamarmik atorunnaarsinneqassapput. Inatsisartut peqqussutaata atuuttup tulleriinngorlugu atorunnaarsinneqarnissaanik periuseqarnissaq pisariaqartinneqarpoq maleruagassat inatsisartut peqqussutaannut marlunnut immikkoortinneqarnissaat siunnersuutigineqarmat; periarfissaqarpoq siunnersuutit taakku marluk aappaannaata akuersissutigineqarnissaanut, taamatut pisoqarpat siunnersuutip akuerineqanngitsup maleruagassartai inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi suli maleruagassaqartinneqassapput.

Imm. 2.

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Oqaatigineqarpoq maleruagassat inatsisartut peqqussutaat atuuttoq tunngavigalugu suliarineqarsimasut inatsisartut peqqussutissaattut nutaatut siunnersuutip uuma atortuulersitaareerneratigut atuutiinnassasut. Taamaattumik tunngavissaq inatsisartut peqqussutaanni atuuttumiit siunnersuummut nuunneqarpoq, taamaalilluni inatsisartut peqqussutaata atuuttup atorunnaarsinneqarneratigut suliaqarfimmut aalajangersakkat tunngaveqartinneqaannassapput.

Atortuulersitsinerup kingornatigut aalajangersakkat pineqartut allanngortinneqarsinnaallutillu atorunnaarsinneqarsinnaapput nalinginnaasumik periuseqarluni, tassa imaappoq aalajangersakkap inissisimaffia qaffasinnerusorluunniit malillugu maleruagassanik aalajangersaanikkut.

 

§ 37.

Aalajangersakkap nutaajusup imaraa ukiussarititaasut 60-iniit 63-inut qaffanneqarnissaannut piffissap atortuulersitsivissap kingusinnerusukkut pinissaa. Aalajangersakkakkut maleruagassiorneqarput siunnersuummi aalajangersakkat allat 63-inik ukiussarititaasunik imaqartut.

Pensionisiaqalernissamut ukiussarititaasut 63-inngortinneqarnissaasa tungaanut pensionisiassanik naatsorsuisarnermi Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isuma-qatigiissutaanni brøki 4/5 aamma amerlisaanermi kitsitsit 48 atorneqartartut atorneqartassapput, tak. § 6, oqaaseqaatillu tassunga tunngasut.

 

§ 38.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 32. Aalajangersakkami oqaatigineqarpoq Landsrådip ileqqoreqqusaani 25. marts 1975-imeersumi aalajangersakkat malillugit inuit tapisiaqartinneqartut tapisiamik taassuminnga pisartagaqaannarsinnaasut. Tapisiap angissusaa allanngortitassaajunnaarsinneqarpoq 1. april 1988 atuutilersumik. Aalajangersakkami pineqartunut ilaapput inuit landsrådip ileqqoreqqusaata pineqartup 1. april 1975-imi atortuulersinneqarnerani tapiummik pigisaqareersut imaluunniit 60-inik ukioqalereersimasut utoqqalinersiutinillu pisartagaqalernissamik qinnuteqarsimanngisut.

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip matuma suliarineqarneranut atatillugu misissuisoqarpoq aalajangersakkap atuutsiinnartariaqarnera pisariaqartinneqarnersoq paasiniarlugu. Misissuinerup takutippaa § 32 malillugu tapisiat kommunini marlunni suli tunniunneqartartut. Taamaattumik aalajangersagaq suli atorfissaqarpoq taamaattumillu siunnersuutip § 38-ani ingerlateqqinneqarluni.

Aalajangersagaq pisariunnginnerulersinneqarpoq. Ilaatigut tapisiat aningaasartaasa amerlassusiat ilanngunneqanngilaq taakku peqqussummi taaneqarnissaat tulluartuunngimmat.

Imm. 2-tut ilanngunneqarpoq tamatumani maleruagassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut oqartussaatitaasut. Maleruagassat takuneqarsinnaapput isumaginninnikkut pensionit pillugit Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaani nr. 198, taassuma ilaatigut imarai aningaasat tunniussinissarlu pillugit tunaartassat inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 32-mi taaneqartut.