Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 34, 29. december 1998-imeersoq.

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 15-imi, 6. november 1997-imeersumi § 3, imm. 5 aamma 6, § 5, imm. 1, nr. 8, § 7, § 8, imm. 1 aamma § 12 malillugit aalaja-ngersarneqarput:

 

Atuuffii

§ 1. Nalunaarut una Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu atuuppoq.
Imm. 2. Nalunaarummi uumasut miluumasut timmissallu tamarmik pineqarput.

 

Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu akuersissuteqartarneq

§ 2. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermik aallaaniarnermillu ingerlatsisinnaapput taamaallaat inuit taamaaliornissamut akuerineqarsimasut.
Imm. 2. Akuersissut inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartatut tunniunneqartarpoq.

§ 3. Inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartaq qinnuteqartoqarneratigut tunniunneqartassaaq inunnut:
1) inuiaqatigiinnut kalaallinut aalajangersimasumik attuumassuteqartunut,
2) Kalaallit Nunaanni najugaqartutut inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorsimasunut, Kalaallit Nunaannilu inuit nalunaarsorsimaffianni ukiuni kingullerni marlunni nalunaarsorsimasunut,
3) Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartartussaasunut, Kalaallit Nunaannullu ukiuni kingullerni marlunni tamakkiisumik akileraartartuusimasunut, aammalu
4) piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitaqartunut isertitat tamarmiusut ikinnerpaamik 50%-iisa nalinginik. Angallatit angallatip uuttuutaanut uppernarsaat naapertorlugu 150 BRT-init imaluunniit 210 BT-init anginerusut atorlugit aalisarnermit isertitat tamarmiusut piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitat tamarmisut naatsorsuusiorneqarnerannut ilanngunneqassanngillat. Qinikkatut pisortanillu toqqakkatut suliassaqartitaanermit aningaasarsiat imaluunniit KNAPK-p siulersuisuini sulinermit aningaasarsiat, piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitat tamarmiusut naatsorsorneqarnerannut imaluunniit isertitat ilanngaasigaanngitsut tamarmiusut naatsorsorneqarnerannut ilanngunneqassanngillat.
Imm. 2. Inuit tjenestemanditut pensionisiallit, isumaginninnikkut siusinaartumik pensionisiallit imaluunniit isumaginninnikkut utoqqalinermi pensionisiallit inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartartaarsinnaanngillat.
Imm. 3. Meeqqat aqqaneq marluk ataallugit ukiullit, meeqqat atuartut ilinniagaqartullu inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartartaarsinnaanngillat.

§ 4. Naalakkersuisut kommunip inassuteqarneratigut tamatumunnga ilanngunneqartumik allakkatigut najukkami aalisartut piniartullu peqatigiiffiannik tusarniaasoqareerneratigut inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartamik immikkut akuersissuteqarsinnaapput makku naammassineqarsimappata;
1) Qinnuteqartup § 3-mi, imm. 1, nr. 1-3 nammassisimappagit aamma siunissami § 3 imm. 1-mi, nr. 4-mi piumasaqaat eqqortikkumappagu.
2) Qinnuteqartoq § 3, imm. 2-mi taaneqartuni isertitanik pisartagaqalernermini inuussutissarsiutigalugu piniarnermik aallaaniarnermillu ingerlataqarsimappat.
3) Qinnuteqartoq Kalaallit Nunaanniit ilinniagaqarluni pissuseqataanilluunniit peqquteqarluni qimagussimasimappat aammalu Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarnera aallaavigalugu tamanna pissusissamisoortutut isigineqarpat.
4) Qinnuteqartoq sullissivimmi, piniarnermut aallaaniarnermullu ilinniartitsinermik siunertaqartumi, inissinneqarsimappat ilinniartuuppalluunniit.
Imm. 2. 1999-imut inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartamik imm. 1 malillugu immikkut Naalakkersuisunut qinnuteqarnissaq pissaaq piaarnerpaamik kommunip allaffia aqqutigalugu. Ukioq 2000-mut inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartamik immikkut Naalakkersuisunut qinnuteqarnissaq pissaaq kingusinnerpaamik 31. oktober 1999, kommunip allaffia aqqutigalugu.

§ 5. Piniarsinnaanermut allagartaq killissarititaasut inatsisini allani aalajangersarneqartut ilu-anni piniarnissamut aallaaniarnissamullu pisinnaatitsivoq.

 

Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartartaarniarluni qinnuteqarneq

§ 6. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartassamik qinnuteqaat qinnuteqarnermi immersuiffissaq naalakkersuisunit ilusilersugaq atorlugu naalakkersuisunut nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Qinnuteqaat nassiunneqartinnagu najukkami aalisartut piniartullu peqatigiiffiannut tusarniaassutigalugu peqatigiiffimmit oqaaseqarfigineqartussanngorlugu saqqummiunneqassaaq. Tamatuma kingorna qinnuteqaat kommunimit najugarisamit uppernarsarlugu atsiorneqassaaq, tassani qularnaarneqassalluni § 3 imaluunnit § 4, imm. 1 malillugit piumasaqaatit naammassineqarsimanersut.
Imm. 3. Kommunimit najugarisamit isumaqarfigineqarpat qinnuteqartup § 3-mi piumasaqaatit naammassisimanngikkai, taamaattumillu qinnuteqaat uppernarsarneqaranilu naalakkersuisunut nassiunneqanngippat, taama pisoqarnera kommunip allakkatigut qinnuteqartumut aalajangiisoqarnerata kinguninnguatigut nalunaarutigissavaa. Nalunaarut taamaattoq tunngavilersuutinik aamma naammagittaalliornissamut ilitsersuummik imaqassaaq. Tamakku tunngavigalugit qinnuteqartup kommunip aalajangiinera sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit naalakkersuisunut naammagittaalliuutigisinnaavaa.

 

Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartap atorsinnaassusia

§ 7. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaq tassaavoq naalakkersuisut giro atorlugu akiliiffissiaata akiliisimanermut uppernarsaatitaa.
Imm. 2. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartap tunniunneqarnerani 30 kr.-inik akiliuteqartitsisoqassaaq.
Imm. 3. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaq taamaallaat atuuppoq akiliisimaneq uppernarsarsimagaangat atuuttarlunilu qaammatisiutit ukiuat allagartap atuuffissaa naallugu. Akiliisimanermut uppernarsaat tassaavoq giro atorlugu akiliiffissami aningaaseriviup allakkerisarfiulluunniit naqitsisaa imaluunniit allatut iliorluni erseqqissumik qularnaatsumillu nalunaarsuineq, giro atorlugu akiliiffissami akileqquneqartup 30 kr.-inik aningaasartaqartup akilersimaneranut uppernarsaatitut.
Imm. 4. Naalakkersuisut inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartaq tunniuteriigaq atorunnaarsissinnaavaa inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaqarnissamut piumasaqaatit naammassineqarsimanngippata naammassineqarsinnaajunnaarsimappataluunniit.

§ 8. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik piginnittoq aalajangersimasumik akissarsiaqarluni suliffittaarpat taamaalillunilu § 3-mi imm. 1-imi nr. 4, § 4, imm. 1-milu aalajangersakkat naammassisinnaajunnaarlugit imaluunniit allatut inuussutissarsiutigalugu piniarnermik aallaaniarnermillu ingerlatsinerminik unitsitsippat, tamanna ullut 30-t qaangiutsinnagit kommunimut najugarisamut nalunaarutigineqassaaq. Allanngortoqarneranik paasissutissat naalakkersuisunut ingerlateqqinneqassapput, taakku pineqartoq suliffiup avataatigut aallaaniarsinnaanermut allagartat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat malillugu aallaaniarnermut allagartartaarnissaanik neqeroorfigissavaat, § 7, imm. 4 naapertorlugu.
Imm. 2. Kommuni najukkami aalisartut piniartullu peqatigiiffiat tusarniaavigereerlugu isumaqarpat inuup § 3 imaluunniit § 4, imm. 1 malillugit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaqarnissamut piumasaqaataasut naammassisinnaajunnaarsimagai, taava kommunip inuk aamma Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik pissutsit allanngornerannik allakkatigut nalunaarfigissavai. Nalunaarutip peqqutaasunut tunngavilersuutit naammagittaalliornissamullu ilitsersuutit imarissavai. Tamakku tunngavigalugit qinnuteqaateqartup kommunip aalajangiinera nalunaarutigineqartup tiguneraniit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit naalakkersuisunut naammagittaalliuutigisinnaavaa. Tamatuma kingornatigut suliffiup avataatigut aallaaniarnissamut allagartaq inummut neqeroorutigineqartussanngussaaq, § 7, imm. 4 naapertorlugu.

§ 9. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaq piginnittumuinnaq tunngavoq allamullu tunniuteqqusaanani, tuneqqusaanani atukkiuteqqusaananiluunniit.
Imm. 2. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaq kinaassutsimut uppernarsaammut atuuttumut ilanngullugu piniarnermi aallaaniarnermilu nassarneqartassaaq nakkutilliinermullu atatillugu politiit, piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut, taakku ikiortaasa imaluunniit inuit tamatumunnga piginnaatitaasut piumasaqarnerisigut takutinneqartassalluni.

 

Pisanik nalunaaruteqartarneq

§ 10. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalik kinaluunniit pisussaavoq pisaminik nalunaarsuissalluni. Qaammatit naaneri tamaasa pisarisimasat naatsorsuusiorneqartassapput. Ukiumut pisarisimasat kisitsisitaat piffissap pisanik nalunaarsuiffiusussap naanerani, tak. imm. 3, pisanik nalunaarsuiffissamut naalakkersuisunit suliarineqarsimasumut naatsorsuusiorneqassapput, oktoberillu 15-iat tikitsinnagu allakkerivikkut akeqanngitsumik utertinneqassallutik.
Imm. 2. Piffissaq pisanik nalunaarsuiffiusussaq tassaavoq oktoberip aallaqqaataaniit septemberip 30-iannut.
Imm. 3. Inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartap ingerlaannaq nutaamik taarserneqarnissaanut piumasaqaatigineqarpoq pisanik nalunaarsuiffiup immersugaalluni piffissaq eqqorlugu nassiunneqarsimanissaa aammalu inuup inuussutissarsiutigalugu piniartuunerata allanngorsimannginnissaa, tak. § 8, imm. 2.

 

Immikkut akuersissuteqartarneq

§ 11. Naalakkersuisut nalunaarummi matumani piumasaqaatinit allaasumik immikkut akuersissuteqarsinnaapput tamanna ilisimatuutut misissuinerit pisariaqalersippassuk.

 

Pineqaatissiissutit

§ 12. § 2-imik, § 8-imi imm. 1-imik aamma § 9-imi imm. 1-imik 2-millu unioqqutitsisut akiliisitsinikkut pineqaatissinneqarsinnaapput.
Imm. 2. § 2-mik aamma § 9-imi imm. 2-imik unioqqutitsisoqartillugu pisat taakkuluunniit nalingat naalagaaffiup karsianut iluaqutissanngorlugit arsaarinnissutigineqarsinnaapput.

 

Atuutilerfia

§ 13. Nalunaarut atuutilerpoq ulloq 1. januar 1999.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 32, 18. december 1997-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 29. december 1998.

Pāviāraq Heilmann

/

Peder Munk Pedersen