Suliffeqarfiit inuussutissaleriffiusut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 21, 27. juli 1998-imeersoq.

 

Inuussutissanik nersutillu nappaataannik inunnut tunillaassorsinnaasunik nakkutilliineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 17-imi 28. oktober 1993-imeersumi, Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7-ikkut 2. maj 1996-imeersukkut allanngortinneqartumi, § 10, imm. 5, § 11 aamma § 15, imm. 2 tunngavigalugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Atuuffia nassuiaatillu.

§ 1. Inuussutissarsiutigalugu inuussutissalerineq, toqqortarinninneq, nioqquteqarneq assartuinerlu nalunaarummi matumani pineqarput.
Imm. 2. Nerisaqartitsivinni inuussutissalerineq toqqortarinninnerlu nalunaarummi matumani pineqartunut ilaatinneqarpoq.
Imm. 3. Nunatsinni neqinik tuniniaanissaq siunertaralugu nersussuarnik, puulukinik, savanik, savaasanik hestinillu uumasuutigineqartunik kiisalu tuttunik nujuitsunik nujuartanillu toqoraaneq tassunga ilanngullugit miluumasut imarmiut nalunaarummi matumani pineqarput.
Imm. 4. Tunisassiortut namminneq nersutaatiminnik angerlarsimaffimmi nammineq atugassaminnik toqoraanerat nalunaarummi matumani pineqanngilaq.
Imm. 5. Nunatsinni tuniniaanissaq siunertaralugu aalisakkanik silaannarmi panersiineq nalunaarummi matumani pineqarpoq.
Imm. 6. Saqqummersitsinerni, ussassaaruteqarnermi taakkulu assigisaanni atugassaannarnik suliarinnittarneq tuniniaasarnerlu nalunaarummi matumani pineqartunut ilaatinneqarput, kapitalini 2-mi, 3-mi, 4-mi, 5-imi, 6-imi, 7-imi, 8-mi 13-imi, 15-imi, 16-imi aamma 17-imi aalajangersakkat eqqaassanngikkaanni.
Imm. 7. Aalisakkanik piniakkanilluunniit allanik namminersorluni ilaanneeriarlunilu tuniniaaneq imaluunniit allatut aalisartup/piniartup pisisartullu akornanni toqqaannartumik tuniniaaneq nalunaarummi matumani pineqarput, kapitalini 2-mi, 3-mi, 4-mi, 5-imi, 6-imi, 7-imi, 8-mi, 9-mi, 10-mi, 11-imi, 13-imi, 14-imi aamma 16-imi kiisalu kapitali 10-mi §§ 18-20-milu aajalangersakkat eqqaassanngikkaanni.
Imm. 8. Paarnanik assigiinngitsunik naatitanillu silaannarmi tuniniaaneq peqqussummi matumi pineqartunut ilaatinneqarpoq, kapitalini 2-mi, 3-mi, 4-mi, 5-imi, 6-imi, 7-imi, 8-mi, 9-mi, 10-mi, 11-imi, 13-imi, 14-imi, 16-imi aamma 17-imi kiisalu kapitali 10-mi §§ 18-20-milu aajalangersakkat eqqaassanngikkaanni.
Imm. 9. Nalunaarummi matumani aalajangersakkanut ilaatinneqanngillat piniarneq aalisarnerlu, naatitsivinni matoqqasuni naatitsineq assigisaallu kiisalu uumasuutinik, timmiaatinik assigisaannillu tukertitsillunilu puallarsiinerit.

§ 2. Inuussutissalerinermi pineqarput inuussutissanik sunilluunniit suliarinninnerit, tamatumani toqqortarinninneq, nioqquteqarneq assartuinerlu pinnagit.
Imm. 2. Nioqquteqarnermi pineqarput tuniniaaneq, tuniniaanissaq siunertaralugu neqerooruteqarneq kiisalu tuniniaanissaq neqerooruteqarnissarlu siunertaralugit toqqortarinninneq.
Imm. 3. Atuisut tassaatinneqarput inuussutissanik atuisorpiaat, matumani taquassarsiniartarfiit, sutorniartarfiit, nerisaqartitsiviit assigisaalluunniit.
Imm. 4. Nalunaarummi uani arferit angisuut pineqartut tassaapput arferit angisuut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni pineqartut.

 

Kapitali 2.
Akuersineq

§ 3. Suliffeqarfiit inuussutissarsiutigalugu inuussutissanik suliarinnittut, toqqortarinnittut, assartuisut nioqquteqartulluunniit Naalakkersuisunit akuerineqarsimassapput. Akuerineqarnissaq anguniarlugu suliffeqarfiup nalunaarummi matumani piumasaqaatit eqqortissavai.
Imm. 2. Neqileriffimmik akuersilluni nalunaaruteqarnermi suliffeqarfik normumik tunineqassaaq.

§ 4. Akuersissummik nutaamik piniartoqassaaq
1) illutanik aaqqissuussaanernilluunnniit annertuumik allanngortitsisoqassappat, imaluunniit
2) akuersinermut tunngaviusoq annertuumik allanngortinneqassappat.
Imm. 2. Allanik piginnittoqalerneq Naalakkersuisunut nalunaarutigineqassaaq.

 

Kapitali 3.
Suliffeqarfiup avatangiisai sananeqaataalu.

§ 5. Suliffeqarfik avatangiisiminut sanilliullugu inissinneqassaaq eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu akornutaasinnaasunik pilersitsisinnaajunnaarsillugu.
Imm. 2. Suliffeqarfik illumi pitsaasumik sananeqaatilimmi aserfallatsaalilluakkamilu inissinneqassaaq. Illup sananeqaataani atortut kissaatigineqanngitsunik pilersitsisinnaasuussanngillat, matumani aalat inuussutissanut toqunartumik akoqalersitsinnaasut ilanngullugit.
Imm. 3. Suliffeqarfik aaqqissuunneqassaaq avatangiisinit putsumit pujoralammillu mingutsitsineq pisinnaajunnaarlugu. Pisariaqarpat isertarfinni pissutsit nakkutigineqassapput.
Imm. 4. Illup iluani iikkersuutit eqqiarneqarsinnaanatillu toqunartuiarneqarsinnaanngitsut, ass. qisuk suliarineqanngitsoq atornaveersaarneqassapput, aatsaalli tamakku atorneqarsinnaassallutik mingutsitsinermut aallaaviusinnaanngikkunik.

 

Kapitali 4.
Imermik pilersuineq.

§ 6. Suliffeqarfik imermik imermut imerneqartussamut piumasaqaataasunik eqqortitsisumik naammattumik pilersorneqassaaq. Imiisiviit ilui manilluinnartuussapput, matoqartinneqarlutik eqqiluitsuutinneqassallutillu.
Imm. 2. Suliffeqarfik imermik kissartumik imerneqarsinnaasutut pitsaassusilimmik naammattumik pilersorneqassaaq.
Imm. 3. Siku inuussutissanut atorneqartoq imermit imigassatut piumasaqaatinik eqqortitsisumik sikuliaassaaq. Siku mingutsinneqarsinnaanerminut illersuutilerlugu toqqortarineqassaaq.
Imm. 4. Aalaq inuussutissanut toqqaannartumik atorneqartoq stoffinik peqqinnermut ulorianartunik tunisassiamilluunniit mingutsitsisinnaasunik akoqassanngilaq.
Imm. 5. Imeq inunnut imerneqartussatut atorneqarsinnaanngitsoq aalaliornermut, nillataartitsinermut qatserinermut assigisaanullu atatillugu atorneqartoq inuussutissanullu atatillugu atorneqartussaanngitsoq ruujorit immikkoortut, ingerlaannaq allanit immikkoortillugit takuneqarsinnaasut imermullu inuit imigassaannut attuumassuteqanngitsut, tassanngalu utersaarlutik kuussinnaanngitsut atorlugit ingerlaarfilersorneqassaaq.

 

Kapitali 5.
Kuuffilersuineq eqqagassanillu eqqaaneq.

§ 7. Suliffeqarfik atorluarsinnaasunik kuuffilersugaassaaq, pitsaasumik aserfallatsaalineqartuartussanik. Kuuffiit ruujoritaat naammattumik silissusiligaallutik kuutsitseruloornermi ulikkaartoornaveersaarnissamut isumannaarneqassapput. Ruujoritai imermut inuussutissalerinermut aammalu inuit imigassaannut mingutsitsisinnaajunnaarlugit aaqqissugaassapput. Orsumik piiaataasinnaasut init inuussutissaleriffiit silataannut inissinneqassapput.
Imm. 2. Eqqaavilersuisoqassaaq eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu naleqquttumik katersuiviusinnaasunik, toqqortarinniffiusinnaasunik imaarneqarsinnaasunillu. Eqqaaviit (karsersuit, containerit assigisaallu) ussissumik matoqartinneqassapput, suliffeqarfiullu initaasa silataanni ininiluunniit immikkut taamatut atugassiani inissisimassallutik. Eqqaaviit taamaattut avatangiisiminnut akornutaassanngillat.
Imm. 3. Inini inuussutissaleriffiusuni inuussutissanit allanillu igitassat katersorneqassanngillat, suliffeqarfiup naammaginartumik ingerlanneqarnissaa eqqarsaatigalugu igitassat pinngitsoorneqarsinnaangitsut eqqaassanngikkaanni.

 

Kapitali 6.
Suliffeqarfiup iluata aaqqissugaanera.

§ 8. Suliffeqarfik annikinnerpaamik makkuninnga initaqassaaq:
1) ini tuniniaasarfik (sassaallertarfik pisiniartunulluunniit naatsorsuussaq) imaluunniit pisinianut akiliisitsisarfik,
2) init passussisarfiit pisariaqartut,
3) init toqqorsiviit pisariaqartut,
4) nillataartitsiviit qerititsiviillu pisariaqartut, naammattumik inissallit,
5) sulisut anartarfiat assannut asaffilik,
6) sulisut nerisarfiat qaatiguuertarfiallu, aamma
7) isersimasunut anartarfiit assannut asaffillit pisariaqartinneqartut. (Tamanna taamaallaat sutorniartarfinnut assigisaannullu atuuppoq).
Imm. 2. Suliffeqarfik inuussutissanik suliarinninnermi toqqortarinninnermilu eqqiluisaarnikkut illersorneqarsinnaasunngorlugu aaqqissuunneqassaaq, inuussutissanik suliarinninnerit mingutsitsisinnaasut pisariaqartoq naapertorlugu iikkanik avissaaruserlugit.
Imm. 3. Suliffeqarfik tunisassiornerup naleqquttumik ingerlanissaa siunertaralugu aaqqissuunneqassaaq, tassa tunisassiassap takkunneraniit tunisassiap inerneqarluni suliarineqarneranik ingerlatsineq eqqarsaatigalugu.
Imm. 4. Suliffeqarfik poortuutissanut naleqquttumik toqqorsiveqartinneqassaaq.
Imm. 5. Suliffeqarfimmi sakkut, puut, atortut allat atortorissaarutillu eqqiarneqarnissaannut naleqquttunik atortulersuisoqassaaq.
Imm. 6. Suliffeqarfik uumasuarsunnut, soorlu sullinernut, kikkaasunut (terissanut il.il.) timmissanullu ajoqutaasinnaasunut illersuutissanik naleqquttunik atortulersugaassaaq. Uumasuarsuit ajoqutaasinnaasut nungusarneqassapput.

 

Kapitali 7.
Init aaqqissuunneqarnerat.

§ 9. Inini inuussutissat suliarineqarfiini poortorneqaratillugu uninngatinneqartarfiini makku eqqortinneqarsimassapput:
1) Naqqi ussissunik sananeqaateqassapput milluaasinnaanngitsunik asanneqarsinnaasunillu, quppaqaratik kiisalu asakkuminartuullutik toqunartuiaruminartuussallutillu. Naqqit pisariaqarfiatigut kuuffiup tungaanut sivingaarnilerneqartassapput.
2) Iigai ussissuussapput, milluaasinnaanatik asanneqarsinnaassallutillu, qaamasumik qalipaatillit. Iikkat qaavi suliamut ingerlanneqartumut naleqquttumik portussusilik tikillugu manissuullutillu eqqiaruminartuussapput toqunartuiaruminartuullutillu. Iikkat teqeqqui kiisalu iikkat naqqullu akornanni teqeqqut asakkuminartunngorlugit suliarineqarsimassapput.
3) Qilaat asakkuminartuussapput suliarineqarsimassallutillu ipermit katersuuffigiuminaatsunngorlugit kiisalu aalap isugutannguussinnaanera, oquk qalliutaasalu nakkaalaarsinnaanerat killilersimaarneqassallutik.
4) Igalaat ammarnillu allat ipermit katersuuffigiuminaatsunngorlugit suliarineqarsimassapput. Igalaat ammarneqarsinnaasut pisariaqarpat sullinermut assersuutilersorneqassapput peeruminartunik eqqiaruminartunillu. Igalaat saavi inip iluanut sivingasunngorlugit suliarineqassapput ilioqqaavittut atorneqarsinnaaqqunagit.
5) Matut milluaasuunngitsumik manissumik qaaqassapput, eqqiaruminartuussallutillu.
6) Majuartarfiit, elevatorit kiisalu anillangarnit, tummeqqat, putut nakkartitsisarfiit iluaqusersuutillu allat inuussutissanut mingutsitsisinnaajunnaarsillugit suliarineqarlutillu inissinneqarsimassapput.

§ 10. Init ilaanni inuussutissat suliarineqarfiini ruujorit, innaallagissap aqqutai assigisaallu inissinneqassapput taakku isuguttartarnerisigut inuussutissat toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamillu mingutsinneqarsinnaajunnaarlugit, eqqiaanermullu akornutaajunnaarlugit.
Imm. 2. Ruujorit pisariaqarpat poortorneqarsimassapput poortuutissanik manissunik qaalinnik, ipermit katersuuffigiuminaatsunik, isugutammik oqummillu pinaveersimatitsisunik, qalipaataalu nakkalaartuussanani. Poortuutit taakku eqqiaruminartuussapput.

§ 11. Inini suliarinniffiusuni taakkuluunniit eqqaanni sulisunut tikikkuminartumi assannut errorfeqassaaq. Anartarfinni assannut errorfik anartarfiup silataani ineeqqami inissisimappat taanna aatsaat akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Suliffeqarfimmi assannut asaffiit tamarmik imermik nillertumik kissartumillu kuutsitsiviusinnaassapput, kuuffimmullu maleruaqqusat malillugit atassusersorneqarsimassallutik. Assannut asaffiit tamarmik qaqorsaatinik allarutinillu ataasiaannarlugit atortakkanik pilersorneqarsimassapput.

§ 12. Iggaviit inuit nammineq atortagaat imaluunniit inuit namminneq ineqarfigisaat suliffeqarfiup ilaaniissanngillat.
Imm. 2. Anartarfiit sumiiffiillu uumasuuteqarfiusut ininut nerisassaleriffiullutillu toqqortarinniffiusunut toqqaannartumik matumik ataneqassanngillat.

 

Kapitali 8.
Qulliit silaannarissarfiillu.

§ 13. Init ullup qaamarnanik qullernilluunniit naammaginartumik qaammarsarneqassapput. Qullilersuineq DS 700 (Dansk Standard 700) malillugu pissaaq. Qulliit atortulersuutaallu inini inuussutissanik suliarinniuffiusuni inuussutissanilluunniit poortorneqanngitsunik toqqorsivinni nivinngarneqassagunik aserornerminni inuussutissanut mingutsitsisinnaajunnaarlugit inissinneqassapput.

§ 14. Nillataartitsiviit qerititsiviillu eqqaassanngikkaanni init allat naammaginartumik silaannarissarneqarsinnaassapput, igalaatigut ammarneqarsinnaasutigut imaluunniit silaannarissaatinik milluaasunik/supoortunik atortorissaarusersuinikkut. Silaannarissarfiit silammut ammaneri pisariaqarpat sullinernut assersuutinik pilersorneqarsimassapput, peeruminarlutillu eqqiaruminartunik. Supoortumik/milluaasumik silaannarissaasersuinermi silaannaap mingoqanngitsumiit mingulik aqqusaaqqaarlugu inimut silaannarissagassamut ingerlatinneqannginnissaa isumannaarneqassaaq.
Imm. 2. Anartarfeqarfiit silaannarissarfii silamut toqqaannartumik ammanilerneqassapput.

 

Kapitali 9.
Pisattat, sakkut, maskinat il.il..

§ 15. Maskinat, sakkut, poorineqartartut il.il. inuussutissanik suliarinninnermi atorneqartartut eqqiaruminartunngorlugit pisariaqarpallu misissuiffigiuminartunngorlugit ilusilersugaallutillu aaqqissuussaassapput.
Imm. 2. Pisattat inissinneqassapput taakkuninnga eqqaaniittunillu eqqiaaneq ajornarunnaarsillugu.
Imm. 3. Inuussutissanut ilitsiviusartut qaavi stoffinik toqunartulinnik aniatitsinngitsunik, tipeqanngitsunik susunneqanngitsunillu, milluaasuunngitsunik, manngertornisinnaangitsumik kiisalu asattuarneqarsinnaallunilu toqunartuiarneqartuarsinnaasumik sanaajussapput. Taakku qaavi quppaqartitissanngillat. Qisuk atortullu allat naammaginartumik eqqiarneqarsinnaanatillu toqunartuiarneqarsinnaanngitsut atornaveersaarneqassapput, aatsaallu mingutsitsissutaasinnaanngikkunik atorneqarsinnaallutik.

§ 16. Init nillataartitsiviit, qerititsiviit kialaartitsiviillu kissamut/nillimut uuttuummik aamma/imaluunniit atortorissaarummik taamaattumik kissap/nillip allanngorarneranik titartaasartumik peqartinneqassapput.

 

Kapitali 10.
Inuussutissanik suliarinninneq, toqqortarinninneq nioqquteqarnerlu.

§ 17. Inuussutissaq suliarineqassanngilaq, nioqqutigineqassanani allanulluunniit tunniunneqassanani nalinginnaasumik nerineqarnermigut nappaatinik tunillaasinnaasorineqaruni, napparsimalissutaasinnaasorineqaruni, toqunartoqalersimasorineqaruniluunniit imaluunniit isikkuata kusanaallisimanera, mikiarsimanera, mingutsinneqarsimanera, kukkusumik passunneqarsimanera allalluunniit pissutigalugit inuit nerisassaattut isigineqarsinnaajunnaarsimappat.

§ 18. Tunisassiassat, iningajareerlugit tunisassiat inereerlugillu tunisassiat tiguneqarnerminni atorneqarnerminnilu nutaatut pitsaasumillu isikkoqarnissaat, kiisalu inatsisini piumasarineqartut malillugit suliffeqarfimmit pisariaqartinneqartumik akuersissuteqartumeersuunissaat suliffeqarfimmut akisussaasup nakkutigissavai.
Imm. 2. Inuussutissanik suliarinninneq eqqiluisaarnikkut peqqinnissakkullu illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqassaaq.
Imm. 3. Inuussutissanik uutiterinermi neqip ilua tamarmi minnerpaammik 75°C-mik kissassuseqartinneqarsimassaaq, neqip pissusiata tamanna ajornartinngippagu.
Imm. 4. Inuussutissat uutiterneqartut tamatuma kinguninngua nillorserneqarnerminni sivisunerpaamik nal. akunnerisa pingasut ingerlaneranni 65°C-mit 10°C-mut nilloriartuaartinneqarsimasapput, tamatumalu kingorna nillataartitsivimmi 5°C-mik kissassusilimmi tassanngaluunniit nillernerusumi toqqortarineqassallutik. Taamatulli nillataartitsineq pinngitsoorneqarsinnaavoq inuussutissat uutiterneqarsimasut minnerpaamik 65°C-mik kissassusilimmiitinneqaannarpata.
Imm. 5. Inuussutissat manninnik akullit suliarineqarnerini manniit suliffeqarfimmit manneerniarfissatut akuerisaasumit tunisassiat kisimik atorneqassapput, inuussutissat manninnik akuneqarnermik kingorna minnerpaamik 75°C-mik kissassusilimmiitinneqassanngippata.
Imm. 6. Inuussutissanik qerigasuartitassanik suliarinninnermi qerigasuartitsineq sapinngisamik naleqqunnerpaamik sukkanerpaamillu pissaaq, taamaalilluni inuussutissap ilua tamarmi -18°C-mik tassanngaluunniit nillernerusumik nillissuseqalersillugu.
Imm. 7. Inini inuussutissanik suliarinniffinni, toqqorsivinni nioqquteqarfinniluunniit pujortarneq inerteqqutaavoq. Tamannali sutorniartarfinni pisisartut isersimaffigisartagaannut taakkuluunniit assigisaannut atuutinngilaq.
Imm. 8. Ininut inuussutissanik suliarinniffiusunut, toqqorsivinnut nioqquteqarfinnulluunniit uumasut isertinneqassanngillat. Tamannali pisisartut sutorniartarfinni isersimaffigisartagaannut taakkuluunniit assigisaannut atuutinngilaq.

§ 19. Poortuinermi atortut poortuutissallu eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu pissutsit naammaginartut atorlugit toqqortarineqassapput.
Imm. 2. Poortuinermi atortut akuminnik inuussutissamut peqqinnermut ulorianarsinnaasumik allatigulluunniit inuussutissamut ajoqusiisinnaasumik akuliutsitsisinnaasuussanngillat.

§ 20. Inuussutissat mingutsinneqarsinnaajunnaarlugit toqqortarineqassapput. Inuussutissat qeritinneqanngitsut inuussutissanit suliarineqarsimasunit immikkoortisimaneqassapput.
Imm. 2. Inuussutissat poortorneqarsimasut toqqortarineqarnissaannut maleruaqqusat malillugit toqqortarineqassapput.

 

Kapitali 11.
Eqqiluitsuutitsineq aserfallatsaaliinerlu.

§ 21. Suliffeqarfiup avatangiisai initaalu eqqiluitsuutinneqassapput, torersuutinneqarlutik aserfallatsaalilluagaallutillu. Eqqiluitsuutitsinissaq pissutigalugu pisariaqartinneqartut malillugit akulikitsumik eqqiaasoqartarlunilu torersaasoqartassaaq. Init inuussutissanik suliarinnittarfiit ullut suliffiit tamaasa ikinnerpaamik ataasiarlutik eqqiarneqartassapput.
Imm. 2. Init silaannarissuutinneqartuassapput. Silaannarissarfiit eqqiluitsuutinneqassapput.
Imm. 3. Pisattat, sakkut maskinallu eqqiluitsuutinneqarlutillu aserfallatsaalilluagaassapput. Eqqiaaneq toqunartuiaanermik malitseqartinneqartoq eqqiluitsuutitsinissaq eqqarsaatigalugu sapinngisamik akulikitsumik pisassaaq, taamaattorli ullormi suliffiusumi ikinnerpaamik ataa-siarluni eqqiaasoqartassalluni. Inuussutissanut ilitsiviusartut toqunartuiaammik salinneqareernermik kingorna toqunartuiaatip sunniuffissaa naammatsikkaangat imermik kuutsitsivigalugit salinneqartassapput.
Imm. 4. Toqunartuiaaneq uku arlaattut ingerlanneqartassaaq:
1) Imermik qalattumik, aalamik imaluunniit imermik minnerpaamik 80°C-mik kissassulimmik, minutsini marlunni, imaluunniit kissassutsip piffissallu taaneqartut allat taamatut atorneqarnerisigut.
2) Toqunartuiaatit ilanngussami 1-imi taaneqarsimasut atorlugit. Toqunartuiaatit allat Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut aatsaat atorneqarsinnaapput.
Imm. 5. Toqunartuiaatit taamaallaat pooritinneqartartunik toqunartuiaatip sunik akoqarneranik allagartalerneqarsimasunik pooqartinneqartassapput.

 

Kapitali 12.
Inuussutissanik assartuineq.

§ 22. Assartuutit imaluunniit assartuinermi poorineqartartut inuussutissat assartorneqarnerini atorneqartartut eqqiluitsuutinneqarlutillu aserfallatsaalilluagaassapput, taamalillutik inuussutissat mingutsinneqarnissaminnut illersorneqarsinnaaqqullugit. Taakku toqunartuiaruminartunngorlugit ilusilersugaallutillu sananeqaateqassapput.
Imm. 2. Inuussutissat assartuummut inissinneqassapput inuussutissaq inuussutissalluunniit poortuutai mingutsinneqarsinnaajunnaarsillugit.
Imm. 3. Assartuutit inuussutissanut nillataartitanut qerigasuartitanulluunniit assartuinermi atorneqartut aaqqissuunneqassapput kissassusissamik/nillissusissamik aalajangersakkat atuuttut eqqortinneqarsinnaasunngortillugit. Assartuutit taakku kissamut/nillimut uuttuummik aamma/imaluunniit atortorissaarummik taamaattumik kissap/nillip allanngorarneranik titartaasartumik peqartinneqassapput.
Imm. 4. Inuussutissanik qerigasuartitanik assartuinermi tunisassiaq -18°C-mik nillertigisumiitinneqassaaq, tassanngaluunniit nillernerusumiitinneqassalluni. Taamaattorli nillissutsip sivikitsuinnarmik 3°C-mik allanngorarsinnaanera akuerineqarsinnaavoq.

 

Kapitali 13.
Nammineerluni nakkutilliineq.

§ 23. Suliffeqarfiit inuussutissaleriffiusut pisattat, sakkut maskinallu inuussutissanut atorneqartartut kiisalu init inuussutissanik suliarinniffiusartut eqqiarneqartarnissaat toqunartuiarneqartarnissaallu pillugit pilersaarusiussapput. Inuussutissanik suliarinninnermut atatillugu peqqinnissakkut ulorianarsinnaasut naliliiffigineqarnerisigut pilersaarut suliarineqartassaaq. Eqqiaariaatsit inuussutissanut peqqinnissakkut akornutaasinnaasunik kinguneqarsinnaasut atorneqannginnissaat qularnaarneqassaaq.
Imm. 2. Pilersaarutitut suliarineqartup maleqqissaarneqarnissaa suliffeqarfiup qulakkiissavaa.
Imm. 3. Toqqorsivinni kissassusissamut/nillissusissamut tunisassiallu kissassusissaanut aammalu nillissusissaanut piumasaqaataasut eqqortinneqarnissaat suliffeqarfiup qularnaassavaa, kissassutsillu/nillissutsillu taakku nalunaarsussallugit.
Imm. 4. Nammineerluni nakkutilliineq pillugu Naalakkersuisut amerlanerusunik piumasaqaateqarsinnaapput. Tamatumani suliffeqarfiit inuussutissanik asiujasunik illoqarfiup sumiiffiup avataanut siammarneqartussanik suliarinnittartut pingaartumik eqqarsaatigineqarput.

 

Kapitali 14.
Sulisut eqqiluisaarnikkut peqqissutsikkullu atugaat.

§ 24. Inuussutissanik suliarinnittarneq, toqqortarinninneq nioqquteqarnerlu, eqqiaaneq toqunartuiaanerlu kiisalu sulisut namminneq eqqiluisaarnissaat ipiitsuunissaallu suliap illersorneqarsinnaasumik suliarineqarnissaanut pingaaruteqartutut aalajangersakkat pillugit sulisut pisariaqartinneqartut naapertorlugit ilisimatinneqartarnissaat suliffeqarfimmut akisussaasup isumagissavaa.

§ 25. Inuit inuussutissanik passussiviusuni sulisut timimikkut assut eqqiluitsuunissartik isumagissavaat, kiisalu naleqquttunik sulliseqartinneqarlutillu ipiitsunik nasaqartinneqassallutik.
Imm. 2. Inuit nappaammik inuussutissat aqqutigalugit tunillaassorsinnaasumik nappaatilittut ilisimaneqartut pasineqartulluunniit, imaluunniit aseruunnilinnik kilernillit amerluutillilluunniit, nalinginnaasunik kilernillit timmittulluunniit inuussutissanik passussiviusartuni sulinissaat inerteqqutaavoq, inuussutissat uumasuaqqanik isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunik nappalersitsisinnaasunik toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit mingutsinneqarsinnaappata.
Imm. 3. Assanni nutaanik kilerneqarpat, assersuutigalugu savimmik kilernernik, kilernerit taakku imermit pitarneqarsinnaanngitsunik mattusersorneqassapput, taamaaliornikkut taakku tunisassiassanut tunisassianullu mingutsitsisinnaajunnaarlugit.
Imm. 4. Sulisut sulilernissartik sioqqutitsiarlugu anartarfimmeereernerillu kingorni tamaasa aamma eqqiluitsuunissaq eqqarsaatigalugu pisariaqarnera naapertorlugu akulikitsumik assatik errortassavaat qaqorsaat imerlu, pisariaqarpallu assannut toqunartuiaat atorlugit.
Imm. 5. Inini inuussutissanik suliarinniffiusartuni toqqorsivinnilu pujortarneq, nerineq imernerlu kiisalu sulisut pigisaannik uninngatitsineq inerteqqutaapput.

 

Kapitali 15.
Kalaalimineerniarfinnit tuniniaaneq.

§ 26. Kalaalimineerniarfinnit tuniniaaneq nunaminertami kommunalbestyrelsimit innersuussutigineqartumi taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq. Atortorissaarutit pisariaqartinneqartut pigineqarnissaat, aalajangersakkallu matumunnga tulliullutik taaneqarsimasut eqqortinneqarnissaat kommunalbestyrelsip qulakkiissavaa.
Imm. 2. Kalaalimineerniarfik pilersinneqassaaq, eqqiluitsuutinneqarluni aserfallatsaalineqarlunilu inuussutissat mingutsinneqannginnissaat siunertaralugu.
Imm. 3. Inuussutissanut ilitsivigineqartartut qaavi pitsaasuussapput, manissuullutik, asanneqarsinnaallutik atortussanillu toqunartoqanngitsunit sanaajullutik.
Imm. 4. Imermik imerneqarsinnaasumik naammattumik pilersorneqassaaq.
Imm. 5. Assannut asaffiusinnaasunik atortorissaarusersuisoqassaaq.
Imm. 6. Eqqagassat eqqiluisaarnissamut akornutaanngitsumik katersorneqarsinnaassallutillu piiarneqarsinnaassapput.
Imm. 7. Inuussutissat mingutsinneqarsinnaajunnaarlugit inissinneqartassapput. Inuussutissat nunap qaanit pukkinnerpaamik 80 cm-tut portutigisumut inissinneqartassapput.
Imm. 8. Kalaalimineerniarfinni inuussutissanik suliarinninneq inerteqqutaavoq, tuniniaanermut atatillugu erisarneq erlaviiaaneq isaterinerlu eqqaassanngikkaanni.

 

Kapitali 16.
Toqoraaviit malittarisassaannut ilassutit.

§ 27. Toqoraavik annikinnerpaamik makkuninnga ilaqartinneqassaaq:
1) uumasunut toqutassanngortitanut toqoraavimmi unnuisinneqartariaqartunut naammattumik inissalimmik isertitsivik,
2) ini toqoraavik eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu sulinermi illersorneqarsinnaasumik angissuseqartinneqartoq aammalu iigaqarluni minnerpaamik qummut 3 meteri imaluunniit qilaaq tikillugu asanneqarsinnaasunik,
3) inimi toqoraavimmi uumasunik ilisimajunnaartitsiviullunilu aaversiivik, avatangiisiminit erseqqissumik immikkoortinneqarsimasoq,
4) nivinngaavik, taamaalillutik uumasut ilisimajunnaarsinneqarnermik kingorna nivingatillugit passunneqarsinnaalersillugit, aamma
5) nillataartitsiviit pisariaqartinneqartumik imartussusillit, nersutit timaasa 7⁰ C-nut iloqutaasalu (uummatit, tinguit tartullu) 3⁰C-nut aggorneqannginnerminni, qeritinneqannginnerminni angallanneqannginnerminnilluunniit nillataartinneqarnissaannik qulakkeerisut, aamma
6) qerititsiviit pisariaqartinneqartumik imartussusillit, neqit iloqutillu -12° C-nik nillissusilerlugit qeritinneqarsinnaanerannik qulakkeerisut.

§ 28. Uumasut inimut toqoraaviusumut eqqunneqarniariarlutik ilisimajunnaarsinneqarlutillu toqunneqartassapput. Aaversiineq, amiiaaneq erlaviiaanerlu neqimik mingutsitsinaveersaarluni ingerlanneqassapput.
Imm. 2. Erlaviiaaneq ilisimajunnaarsitsinerup kingorna nal. akunnerata ataatsip ingerlanerani naammassineqareersimassaaq. Erlaviit uumasullu timaata pisatai allat timitaanit avissaartillugit ilineqassappata taakku nalunaaqutsersorneqassapput erlaviit timillu pisataasa allat timimut sorlermut atanerat nalunarunnaarsillugu.
Imm. 3. Nersutit toqorakkat amiiarneqarnerminni tamatumalu kingorna nateq attortassan-ngilaat.

§ 29. Uumasut angisuut toqoraavimmut akuerineqarsimasumut tunniunneqarnissaat siunertaralugu pisarineqartut naavi siinneqassapput erlaviilu peerneqassallutik tingua, massaa tartuilu kisiisa pinnagit, piniartumillu misissorneqarlutik.
Imm. 2. Uumasup sakiaani iloqutai uumasup timaanut malinnaatinneqassapput, taakku uumasut nakorsaannit uumasup timaanut peqatigitillugu misissugassatut nalunaaqutserneqarsimanngippata. Niaqua tammajuitsoralugu iikkami nivingatitassatut tiguneqarsinnaavoq.

§ 30. Inimi toqoraaviusumi aqajaqqut inalukkallu imaarneqarnissaat aamma amminik, kukiffannillu uninngatitaqarnissaq inerteqqutaapput.

§ 31. Uumasut nappaatillit nappaateqarnerinilluunniit pasineqartut toqoraavimmi toqunneqassanngillat, tamanna uumasut nakorsaata erseqqinnerusunik piumasaqaateqarluni akuersineratigut pisinnaanngippat.

§ 32. Uumasut toqunneqannginnerminni uumatillugit misissorneqassapput. Uumasup toqunneqarnerata kingorna uumasup timaa tamarmi misissorneqassaaq, neqaata inunnit nerineqarsinnaanera qulakkeerniarlugu.
Imm. 2. Uumasup angisuup, § 29 naapertorlugu naavi siillugit piniartumit erlaveerneqarsimasup, toqoraavimmut tikiunneqarneranit kingusinnerpaamik nal. ak. 18-it qaangiutsinnagit timaa tamarmi misissorneqassaaq.
Imm. 3. Imm. 1-imi 2-milu uumasup misissorneqarnissaanik taaneqartut nersutit nakorsaannit ingerlanneqassapput.

§ 33. §§ 3-mi aamma 32-imi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit savaateqarfinnik tuttuuteqarfinnilluunniit atuisut piginnittulluunniit namminneq nersutaatiminnik toqoraasinnaapput nersutit nakorsaannit nakkutigineqaratik.
Imm. 2. Nersutit imm. 1-imi pineqartut neqaat nammineq atugassatut taamaallaat atorneqassapput imaluunniit nioqqutissiorfimmiit pisisussanut toqqaannartumik tunineqassallutik taassuma angerlarsimaffimmini nammineq atugassaatut.

 

Kapitali 17.
Arfernik angisuunik pilattarfiit

§ 34. Arfernik angisuunik pilanneq kommunalbestyrelsip inassutigisaani taamaallaat pisinnaavoq. Atortussat pisariaqartinneqartut pigineqarnissaat aammalu aalajangersakkat ataani allassimasut eqqortinneqarnissaat kommunalbestyrelsip qulakkiissavaa.
Imm. 2. Pilattarfiit inissinneqassapput avatangiisini pissutsit eqqarsaatigalugit eqqiluisaarnermut akornutaanngitsumik.
Imm. 3. Pilattarfik uingalaartillugu aaqqissuunneqassaaq aammalu atortussanit seqqitsarlugit salikkuminartunit sanaajussalluni.
Imm. 4. Imermik naammattumik immamilluunniit pilersorneqassaaq.
Imm. 5. Arfermik amusissutissanik pilattarfimmillu seqqitsaataasinnaasumik pisariaqartinneqartuni peqartinneqassaaq.

§ 35. Pilanneq kommunalbestyrelsimut nalunaarutigineqassaaq aallartinneqassallunilu arfeq nunamut tulaanneqariarpat taamaattorli kingusinnerpaamik toqunneraniit nalunaaquttap akunneri 18-it qaangiutsinnagit.
Imm. 2. Neqaa ristinut, ulissuarnut mingoqanngitsunut karsinulluunniit iliorarneqassaaq mingutsinneqaqqunagu.

§ 36. Pilaffimmiit assartuineq neqimik mingutsitsinani ingerlanneqassaaq.

 

Kapitali 18.
Immikkut akuersissuteqartarneq.

§ 37. Kapitalini 6-imi, 7-imi, 8-mi, 13-imi 16-imilu kiisalu § 34, imm. 1-imi oqaaseqatigiinni siullerni aalajangersakkat saneqqunneqarnissaat Naalakkersuisut immikkut akuersissutigisinnaavaat, pissutsit tamanna ajornartinngippassuk.

 

Kapitali 19.
Pineqaatissiisarnermi atortuulersitsinermilu aalajangersakkat.

§ 38. Nalunaarummi matumani § 3, imm. 1-imi, §§ 4-22-mi, § 23 imm. 1-3-mi, §§ 24-32-mi, § 33 imm. 2-mi aamma §§ 34-36-mi aalajangersakkanik unioqqutitsineq arsaarinninnermik akiliisitsinermillu pineqaatissiissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Unioqqutitsinerit ingerlatseqatigiiffinnit imaluunniit anpartsselskabinit piginneqatigiiffinnit assigisaannilluunnniit piliarineqartut, ingerlatseqatigiiffimmut taamaattuusutut akiliisitsissutaalluniluunniit arsaarinnissutaasinnaavoq. Naalagaaffik, Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni imaluunniit kommuneqatigiit unioqqutitsisuuppata, naalagaaffik, Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni imaluunniit kommuneqatigiit taamaattuusutut akiliisinneqarlutilluunniit arsaarinniffigineqarsinnaapput.
Imm. 3. Akiliisitsinermik arsaarinninnermilluunniit pineqaatissiinerup saniatigut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfimmik akuersissuteqarnermik akuerisaanermilluunniit pisariaqartitsisumik ingerlatsisinnaajunnaarsitsisoqarsinnaavoq, piffissami aalajangersimasumik sivisussusilimmi imaluunniit aalajangersimasumik sivisussuseqanngitsumi.

§ 39. Nalunnaarut manna 1. september 1998-imi atortuulersinneqarpoq.
Imm. 2. Suliffeqarfiit inuussutissaleriffiusut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 50, 21 september 1994-imeersoq atortunnaarsinneqarpoq.
Imm. 2. Suliffeqarfiit inuussutissaleriffiusut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 50, 21. december 1994-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, 27. juli 1998.

Marianne Jensen

/

Søren Hald Møller

---

Ilanngussaq 1.

Suliffeqarfinni inuussutissaleriffiusuni toqunartuiaatit makku atorneqarnissaat akuerisaapput:

1. Klor imerpalasoq, ml.-imut ataatsimut klorimik minnerpaamik 200 mg.-imik akulik.

2. Ammoniumip akugisartagai assigiinngitsut sisamat (kvartalnære forbindelser) literimut ataatsimut 200 - 1.200 mg.

3. Literimut ataatsimut iodophorit jodimik akoqanngitsumik 25-50 mg.-imik akullit, pH 4-mit nalikinnerusut.

4. Brintoverilti imerpalasoq literimut ataatsimut brintoveriltimik minnerpaaffimmigut 300 mg.-imik akuneqarsimasoq.

Eqqiaatit qaqorsaatinik toqunartuiaatinillu ataatsimoortillugit akullit Naalakkersuisut akuersinerisigut aatsaat atorneqarsinnaapput.