Aarrit eqqissisimatitaanerat piniagaanerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 7, 26. februar 1998-imeersoq.
Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 15-imi, 6. november 1997-imeersumi § 5, imm. 1-3, § 7, § 8, imm. 2 aamma § 12, imm. 2 kiisalu Pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 11-mi, 12. november 1980-imeersumi § 2 aamma § 19 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:
Atuuffii
§ 1. Nalunaarut manna aarrup (Odobenus rosmarus) nunami, imaanilu aalisarnikkut, Kalaallit Nunaata oqartussaaffigisaani eqqissisimatitaaneranut piniagaaneranullu tunngavoq.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata Avannaarsuani Kangianilu Nunamut Allanngutsaaliugassatut Immikkoortitamut aammalu Qimusseriarsuarmi Uumasunik Eqqissisimatitsivimmut appakaannissamut, tassunga ilanngullugu sumiiffinni pineqartuni piniarsinnaatitaasut piniartarnerannut, immikkut aalajangersagaqarpoq. Aalajangersakkat sumiiffiit taakku pillugit immikkut nalunaarutini aalajangersarneqarput.
Aaffanniarsinnaatitaasut piffissallu eqqissisimatitsiviusut
§ 2. Inuit atuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartallit kisimik aaffanniarsinnaatitaapput, taamaattoq tak. imm. 2.
Imm. 2. Taamaattorli inuit, aalajangersimasunik Qaanaap imaluunniit Ittoqqortoormiit kommuniini najugallit, atuuttumik suliffiup avataatigut aallaaniarsinnaanermut allagartaqarunik taamatuttaaq aaffanniarsinnaatitaapput.§ 3. Kitaani allorniusap sanimukartup 70o 30§N-ip (Qeqertarsuatsiap avannamut kimmut isua) avannaani, kiisalu Tunumi Kalaallit Nunaata Avannaarsuani Kangianilu Nunap Allanngutsaaliugassatut Immikkoortitap killeqarfiata kujataani ukioq tamaat aaffanniartoqarsinnaavoq, taamaattoq tak. § 1, imm. 2.
Imm. 2. Kitaani sumiiffimmi allorniusap sanimukartup 66°N-ip (Kangerlussuup kujammut anillagiaa) aamma 70° 30§N-ip (Qeqertarsuatsiap avannamut kimmut isua) akornanni aarrit eqqissisitaapput piffissami maajip aallaqqaataaniit februaarip 28-iat ilanngullugu.
Imm. 3. Kitaani allorniusap sanimukartup 66°N-ip kujataani aarrit ukioq kaajallallugu eqqissisitaalluinnarput.
Aaffanniarnermi assartuutit angallatitigullu killiliineq
§ 4. Aaffanniarnermut atatillugu assartuinermi qimussit, kiisalu angallatit 19,99 BRT/31,99 BT-tut angissusillit minnerusulluunniit kisimik atorneqarsinnaapput, taamaattoq tak. §§ 8 aamma 9.
Piniariaatsit pisallu atorneqarnerat
§ 5. Aallaasit atorlugit aaffanniarnermi qoorortuut minnerpaamik 7,62 mm-inik (30.06) sulloqqortussuseqassapput, taamaattorli 5,64 mm-erit (.222) aavermik naalittamik allatulluunniit qulaqqeeriikkamik toqutsissutitut atorneqarsinnaapput.
Imm. 2. Qaartiterutissat, qamutillit tuukkartallit, timmiarsiutit qoorortuuaaqqallu aaffanniarnermi atorneqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 3. Aaveq ikilerneqarsimasoq, imaaniittoq, toqutsinnagu naalinneqassaaq. Unaaq avattanut puttaqutinulluunniit ataatsimut arlalinnulluunniit atassaaq taamaalilluni pisassaq annaaneqaqqunagu.
Imm. 4. Neqit, orsut, kaat (amii) allallu atorfissallit aavermit pisamit pisut tamarmik pisaqarfimmiit angerlaanneqassapput qimatulineqassallutilluunniit. Pisaqarfik qimatsinnagu perlukut sapinngisamik peerneqassapput.§ 6. §§ 2-5-imi aalajangersakkat unioqqutillugit aaffattat neqaat, kaavi (amii) tuugaavilu kiisalu aarrup pisataat allat tunniuteqqusaanatillu, tuniniaqqusaanatillu qujaruteqqusaanatillu pisiareqqusaanngillat.
Imm. 2. Suut aavernit sumiiffimmi § 3, imm. 2-mi taaneqartumi pisarineqartuneersut suliareqqitassanngorlugit imaluunniit tuniniaqqitassanngorlugit tuneqqusaanngillat. Tamakku taamaallaat kalaalimineerniarfinnit imaluunniit toqqaannartumik inunnit atugassatut tunineqarsinnaapput.
Pisanik nalunaaruteqartarneq nakkutilliinerlu
§ 7. Aaffattat kommunimut angerlarsimaffigisamut nalunaarutigineqartassapput immersugassami Aalisanermut, Piniarnermut, Inuussutissarsionermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmit atugassanngortitami. Immersugassaq kommunip illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit allaffianit pineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Immersugassami piniartup atia, inuttut normua., najugaa piniarnermilu assartuutitut atorneqartut kiisalu aarrit pisarineqartut tamarmik immikkut suiaassusii, illaaqarneri, ulloq pisarineqarfiat aammalu sumi pisarineqarnersut taaneqassapput.
Imm. 3. Kinaluunniit aaffattoq, Naalakkersuisunit pisussaaffilerneqarsinnaavoq pisami ilamernganik uumasut nujuartat ilisimatuutut misissuiffigineqarnissaannut atugassamik angerlaasseqqullugu.
Imm. 4. Naalakkersuisut pisap ilamernganik tunniussinissamut atatillugu erseqqinnerusunik maleruagassiorsinnaapput.
Imm. 5. Piniaqatigiinnermi pisaq, pisap niaquanik pinnattumit nalunaarutigineqassaaq. Piniaqataasut atii aammalu inuttut normui immersugassami taaneqassapput, (ilanngussaq I).
Imm. 6. Pisaq normulimmik nalunaaqutaqarpat imaluunniit radiukkut nassitsissummik peqarpat, taanna immersugassamut ilanngullugu tunniunneqassaaq.
Imm. 7. Kommunip immersugassat eqqortumik immersorneqarsimanersut misissussavai taakkulu tigunerannit kingusinnerpaamik qaammat ataaseq qaangiutsinnagu Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut nassiutissallugit.§ 8. Kommunalbestyrelsi § 4-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit immikkut ittumik pisoqartillugu snescooterit aaffanniarnermi assartuutitut atornissaannut immikkut akuersissuteqarsinnaavoq, sikut silalluunniit pissusiisa sukkasuumik allatullu iliorluni pisat annaanniarlugit assartuinissaq pisariaqartikkaangassuk.
Kommunit ileqqoreqqusaat
§ 9. Kommunalbestyrelsi kommunip ileqqoreqqusatigut aaffanniarneq pillugu §§ 3-5-imi aalajangersakkanit sukannernerusunik malittarisassiorsinnaavoq, pissutsit immikkut ittut tamanna pisariaqartikkaangassuk. Kommunip ileqqoreqqusaa aatsaat atuutilertarpoq ileqqoreqqusaq Naalakkersuisunit akuersissutigineqaraangat.
Nunatsinnit annissinissamik eqqussinissamillu akuersissutit
§ 10. Aarrup neqaanik, kaavanik (amianik), niaquata saarnganik imaluunniit tuugaavinik annissineq eqqussinerlu, taamaallaat pisinnaavoq Naalakkersuisut akuersissuteqarneratigut. Eqqussinissamik annissinissamillu akuersissummik qinnuteqaammut immersugassaq kommunimit pineqarsinnaavoq imaluunniit Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik, Postbox 1614, 3900 Nuuk, saaffigalugu.
Immikkut akuersissuteqartarneq
§ 11. Naalakkersuisut ilisimatuussutsikkut siunertanut nalunaarummi malittarisassat atorneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaapput.
Pineqaatissiissutit
§ 12. §§ 2-7-imi aamma § 9-mi aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitsissutaasinnaapput.
Imm. 2. Neqit, kaat (ammit) allallu aavermit §§ 2-4-mi aalajangersakkat unioqqutillugit pisamit pisut, Naalagaaffiup karsianut iluaqutissanngorlugit arsaarinnissutigineqarsinnaapput.
Atuutilerfia
§ 13. Nalunaarut atuutilerpoq 1. marts 1998.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Kalaallit Nunaata eqqaani aaffanniartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 11. maj 1994-imeersoq kiisalu Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 17, 31. oktober 1996-imeersoq malillugu aaffanniartarneq pillugu kommunit ileqqoreqqusaliaat kiisalu Thulip Kommuniani aaffanniartarneq pillugu ileqqoreqqusaq 20. juli 1973-imeersoq atorunnaarsinneqarput.
Imm. 3. Ileqqoreqqusat imm. 2-mi taaneqartut taamaattoq 1. juni 1998 ilanngullugu atorneqartarsinnaapput, §§ 3-5-imi aalajangersakkani taaneqartunit aaffanniarneq pillugu sukannernerusunik maleruagassartaqarunik.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 26. februar 1998.
Pāviāraq Heilmann/
Peder Munk Pedersen
KALAALLIT NUNAANNI AAFFATTANIK NALUNAARUTEQARNEQ
(NAQINNERNIK ANGISUUNIK ALLAGIT)
Ilanngussaq I
Ateq: Cpr.nr.
Nunaqarfik:
Illoqarfik:
Angall. angissusia:
Qimusseq:
Qajaq:
Ulloq pisaqarfik: /
Sumi: imaluunniit
Naleraq: Allorniusaq sanimukartoq: _____ grader _____ min
Allorniusaq ammukartoq: _____ grader _____ min
Suiaq: Angutiviaq:
Arn:
Utoqq.: ukiui__ ukiua__ Nukalloq__ Inersimasoq__ Utoqqaq__
Illaalik? Aap:
_ Naagga: _Radiukkut nassitsissuteqarpa? Aap:
_ Naagga: _ Nr.: ________Nalunaaqutsigaava? Aap:
_ Naagga: _ Nr.: ________Radiukkut nassitsissut/nalunaaqutaa immersukkamut ilanngullugu tunniunneqassaaq.
Immersuisup atia: Ulloq: /
Piniaqataasoqarpat atii aamma cpr. nr.-i
Piniartoq oqaaseqaatissaqarpat tunuani allaqqunaqaat.
Pisaqarnerup kinguninngua immersugassaq allattorlugu kommunip allaffianut tunniunneqassaaq. Kommunip pisanik nalunaarutit immersukkat tigunerannit kingusinnerpaamik qaammat ataaseq qaangiutsinnagu Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut nassiutissavai.