Ilinniagaqarnersiutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 3, 6. februar 1998-imeersoq.
Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 3-mi, 2. maj 1996-imeersumi § 2, imm. 2, § 3, imm. 3, § 9, aamma § 25 naapertorlugit, tamannalu pillugu ilinniartut kattuffiinik oqaaseqaateqartitsereernikkut, aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Nassuiaatit.§ 1. Ilitsersuisoq nalunaarummi uani pineqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni ilinniarfimmi ilinniagaqarnermut ilitsersuisoq, faginik ataqatigiissaarisoq assigisaaluunniit imaluunniit Danmarkimi kalaallit illuisa ilaanni ilinniartitaanermut ilitsersuisoq. Aammattaaq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik ilitsersuisuusinnaavoq.
§ 2. Sumi najugaqarnermut uppernarsaateqarluni inooqatigiinneq 18-inillu ukioqalereernermi minnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussuseqarsimasoq nalunaarummi uani aappariinnermut naligitinneqarpoq.
§ 3. Ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniartitaanerit tassaapput
1) ilinniarnerit ilinniagaqartup ilinniartitaanermik piginnaatitaalerfiusumik aallartitsinissamut piginnaasaanik nukittorsaasut, aamma
2) fagini ataasiakkaani ilinniartitaanerit.
Kapitali 2.
Ilinniartitaanerit tapiiffigineqarsinnaatitaasut.§ 4. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup Kalaallit Nunaanni ilinniartitaaneq tapiiffigineqarsinnaatitaasutut akuerisinnaavaa
1) ilinniartitaaneruppat pisortanit akuerineqartoq,
2) ilinniarfimmi pisortanit akuerineqartumi suliamilluunniit misiliiffimmi akuerineqartumi ingerlanneqarpat aamma
3) piffissaq tamakkerlugu ilinniagaqarnertut aaqqissuunneqarsimappat imminnullu ataannartunik sivikinnerpaamik qaammatinik pingasunik sivisussuseqarpat.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup Danmarkimi ilinniartitaaneq tapiiffigineqarsinnaatitaasutut akuerisinnaavaa
1) ilinniartitaanerup imm. 1-imi, nr. 1-3-mi piumasaqaatit taaneqartut naammassisimappagit,
2) ilinniarneq Kalaallit Nunaanni suliffeqartitsisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaappat, aamma
3) ilinniartitaaneq taamaattoq Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsinnaanngippat.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup pissutsit immikkut ittut tamanna pisariaqartippassuk Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataani ilinniartitaaneq tapiiffigineqarsinnaasutut akuerisinnaavaa
1) ilinniartitaanerup imm. 1-imi, nr. 1-3-mi piumasaqaatit taaneqartut naammassisimappagit,
2) ilinniarneq Kalaallit Nunaanni suliffeqartitsisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaappat, aamma
3) ilinniartitaaneq taamaattoq Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit ingerlanneqarsinnaanngippat.§ 5. Ilinniartitaanerit "Sunngorlangatoq"-mi "Periarfissat"-nilu atuuttuni taaneqartut tapiiffigineqarsinnaatitaasutut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit akuerineqarput, ilinniartitaanerup nalaa tamakkerlugu akissarsiaqartitsisoqanngippat.
§ 6. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniartitaanerit ilinniariartornerillu tamakkiisumik ilaannakortumilluuniit tapiiffigineqarsinnaatitaasutut akuerisinnaavai.
§ 7. Fagini ataasiakkaani ilinniartitsineq tapiiffigineqarsinnaatitaavoq, piumasaqaatit makku naammassineqarsimappata
1) ilinniartitsineq tamarmiusoq sivikinnerpaamik sapaatip akunneranut nal. akunnerinik ilinniartitsiviusunik 21-nik sivisussuseqarpat, taamaattorli tak. § 9,
2) ilinniartoq fagini ataasiakkaani ilinniagaqarnermi malinnaanissamut ilitsersuisumit ilitsersorneqarsimappat,
3) ilinniartoq ukiumi ilinniartitsiviusussami ilinniartitsineq aallartitsinnagu septemberip aallaqqaataa sioqqullugu 19-inik ukioqalersimappat aamma
4) ilinniartitsineq amerlanertigut ulluunerani ingerlanneqartarpat.
Imm. 2. Taamaattorli ilinniartitsissutini ataasiakkaani ilinniagaqarnermut tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq, ilinniartoq ilinniartitsissutini tamakkunani misilitsinnermini soraarummeernerminiluunniit karakterimik 6-imik tassanngaluunniit annerusumik angusaqareersimappat, karakteri qaffasinneq ilinniartitaanermi kissaatigineqartumi tiguneqarnissamut piumasaqaataanngikkaangat. Karakteritigulli piumasaqaat atortuussanngilaq misilitsinnernut ukiut arfineq pingasut sinnerlugit pisoqaassusilinnut.
Imm. 3. Ilinniartoq angajoqqaamini najugaqanngippat, ukiumi ilinniartitsiviusumi ilinniarnerup aallartinnerani septemberip aallaqqataatinnagu 18-inik ukioqalereersimappat atuartunullu meeqqat atuarfianni klassini angajullerni atuartunut tapiissutinik pisinnaatitaanngippat Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup imm. 1, nr. 3-mi piumasaqaat atortinngitsoortissinnaavaa.§ 8. Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnissaq, FSA, meeqqallu atuarfianni inaarutaasumik annertusisamik misilitsinnissaq, FSUA, siunertaralugu fagini ataasiakkaani ilinniagaqarnermut tapiissuteqartoqarsinnaavoq allaganngorlugu nalunaarutigineqarpat ilinniagaqartoq ilinniagaqarnermik taamaattumik ingerlatsinissaminut ilitsersorneqassasoq. Nalunaarut suliarineqarsimassaaq ilitsersuisumit kommunilluunniit ilinniagaqarnermi ilitsersuinermut immikkoortortaqarfianit, ilinniartitaanermi kissaatigineqartumi ilitsersuisumit oqaaseqaammik pissarsereernerup kingorna. Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanernut ilinniartitaanermi kissaatigisami Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik ilitsersuisutut inissisimavoq.
§ 9. Ingerlaqqiffiusumik ilinniartitaanermut tigutinnissamut GU-mit, HF-imit ilinniartitaanernilluunniit assingusunit fagit ataasiakkaat qaffasinnerusumut tapertalernissaat pisariaqarpat § 7, imm. 1, nr. 1-imi nalunaaquttap akunnerinik 21-nik piumasaqaat Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup avaqqussinnaavaa.
§ 10. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik § 4-mi aamma §7-imi § 8-imilu piumasaqaatit atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq inuunermi immikkut atukkat tamanna pisariaqartikkaangassuk, tassunga ilanngullugit
1) ilinniartoq eqqumiitsuliornerup, nipilersornerup allatulluunniit kulturikkut suliaqarnerup iluani ingerlataqartuuppat,
2) ilinniartup peqqissutsikkut atugarisai imaluunniit
3) ilinniartup aapparisaa Namminersornerullutik Oqartussat aqqutigalugit ilinniartitaanermut tiguneqarsimappat.
Kapitali 3.
Tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit.
Attuumassuteqarnermut aalajangersakkat.§ 11. Ilinniagaqarnersiuteqarnissamut danskisut innuttaassuseqarnissaq piumasaqaataavoq.
Imm. 2. Nunani allamiut ilinniagaqarnersiuteqarsinnaapput nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannut atuuttut naapertorlugit danskisut innuttaassuseqartut assigalugit ilinniagaqarnersiuteqarsinnaatitaagunik.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit imm. 1-imi aalajangersakkat atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 12. Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanernut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq inunnut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunut.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik pisuni immikkut illuinnartuni imm. 1-imi aalajangersakkap atortinneqannginnissaanik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanerit
§ 13. Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanernut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq inunnut
1) qinnuteqarnermik nalaani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunut, tamannalu sioqqullugu sivikinnerpaamik ukiuni tallimani aalajangersimasumik najugaqarsimasunut, imaluunniit
2) sivikinnerpaamik ukiuni qulini Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimasunut aammalu Kalaallit Nunaata avataani sivisunerpaamik ukiuni pingasuni najugaqarsimasunut.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu Kalaallit Nunaata avataani najugaqarnertut isigineqassanngillat najugaqarnerit ilinniartitaanermi paaqqutarineqarnermilu pissutsinik taamaallaat pissuteqartut, Kalaallit Nunaannilu oqartussanit peqataaffigineqarsimasut.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik pissutsini immikkut illuinnartuni imm. 1-imi aalajangersakkat atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 14. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarnernut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq ilinniartup taamatut ilinniagaqarnissani Namminersornerullutik Oqartussat aqqutigalugit qinnutigisimappagu tiguneqarnissamullu Namminersornerullutik Oqartussat piumasarisaat naammassisimappagit.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik pissutsit immikkut ittut pisariaqartilerpassuk imm. 1-ip atortinneqannginnissaanut immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.
Ilinniartitaanerit amerlassusiat
§ 15. §-it 7-mit 9-mut naapertorlugit fagini ataasiakkaani ilinniagaqarnernut ukiut arfineq-pingasut ingerlaneranni imm. 2-4 naapertorlugit ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniartunut 9. klassimik naammassinnissimasunut allalluunniit aqqutigalugit taamaaqataanik piginnaaneqalersimasunut, ilinniarnernut FSA-mut imaluunniit FSUA-mut ingerlaqqitsitsisunut ukiut marluk tikillugit ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniartunut 10. klassimik naammassinnissimasunut allalluunniit aqqutigalugit taamaaqataanik piginnaaneqalersimasunut, ilinniarnernut FSA-mut imaluunniit FSUA-mut ingerlaqqitsitsisunut ukioq ataaseq tikillugu ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 4. HF-imi faginut ataasiakkaanut ukiut marluk tikillugit taakkulu qaavisigut ilassutaasumik pikkorissarnernut ukioq ataaseq tikillugu ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq.§ 16. Suliamik ilinniarsimasutut qaffasissutsip ataani ilinniartitaanernut naammassineqarsimasunut marlunnut taamaallaat ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq. Ilinniartoq suliamik ilinniarsimasutut qaffasissusilimmik annerusumilluunniit ilinniagaqarsimasutut qaffasissutsip ataaniittumik ilinniagaqarsimasoq, suliamik ilinniarsimasutut qaffasissusilimmik ilinniartoq ilinniagaqarnersiuteqartinneqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Suliamik ilinniarsimasutut qaffasissutsip ataani ilinniartitaanernut naammassineqarsimasumit ataatsimit amerlanerusunut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaanngilaq. Taamaattorli suliamik ilinniarsimasutut qaffasissutsimut suli ataatsimut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq imaattoqarpat
1) ilinniartitaanermut isernissamut suliamik ilinniarsimasutut qaffasissuseqarnissaq piumasaqaataappat,
2) ilinniarneq ilinniagarisimasamut pissusissamisoortumik nangitsissutaappat aammalu suliaqarfiup iluani qaffasinneruppat, imaluuniit
3) inuussutissarsiorsinnaajunnaarnerup kingunerisaanik ilinniaqqinnissamut ilinniarneq pisariaqarpat.
Imm. 3. Ilinniartoq kandidatitut qaffasissusilimmik naammassisamik ilinniagaqarsimappat ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaanngilaq.§ 17. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik pissutsit immikkut ittut pisariaqartilerpassuk § 15-ip aamma § 16-ip atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq. Aalajangiinermi immikkut pingaartinneqassapput
1) ilinniagaqartup suliffissaqarniarnermi suut periarfissarereernerai aamma
2) inuiaqatigiit ilinniartitaanermik qinnutigineqartumik pisariaqartitsinerat.
Kipititsinerit amerlassusiat
§ 18. Ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaanngilaq ilinniagaqartumut ukiut kingulliit tallimat ingerlanerini ilinniarnerminik ataasiaannarani kipititsisimasumut ilinnialernissamulluunniit piareersaataasumik ilinniartitaanernik ataasiaannarnani kipititsisimasumut. Ilinnialernissamut piareersaataasumik ilinniartitaanernik kipititsinerit aatsaat ilanngullugit naatsorsuunneqartarput ilinnialernissamut piareersaataasumik ilinniartitaanernut tapiissuteqarsinnaatitaaneq nalilerneqarpat.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu kipititsinernut naatsorsuunneqanngillat suliamik misiliivissaaleqineq, ilinnianngiffeqarneq, tassunga ilanngullugit erninermut atatillugu ilinnianngiffeqarneq uppernarsaateqarlunilu napparsimalluni peqannginneq pissutigalugit ilinniartitaanermik kipititsigallarnerit.
Imm. 3. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik imm. 1-ip atortinneqannginnissaanik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.
Ilinniarnermi peqataaneq
§ 19. Ilinniagaqarnersiuteqartitsinissamut ilinniartup ilinniarnermi peqataanissaa piumasaqaataavoq, tassa imaappoq
1) ilinniartoq soraarummeerfissani soraarummeertarpat, soraarummeertarpallu ilinniarnerup ingerlanissaanik pilersaarut naapertorlugu, soraarummeernermi peqataannginneq takkutinngitsoornerluunniit ilitsersuisumik allaganngorlugu isumaqatigiissuteqarneq malillugit pisarpata aammalu tamakku Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqarpata, aamma
2) pinngitsoorani orniguttarnissamik aalajangersakkat eqqortinneqarpata.
Imm. 2. Taamaattorli sivisuumik ingerlassamik ilinniagaqarnermi ilinniarfimmut pinngit-soorani orniguttariaqarfiunngitsumi ilinniartoq ilinniagaqarnersiuteqartinneqartussaavoq ilinniarnermut pilersaarut, imm.1, nr. 1 naapertorlugu ingerlappat taassumaluunniit annersaa ukiumit ataatsimit sivisunerusumik qaangerneqarsimanngippat.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut soraarummeernerit tamaasa soraarum-meernermi allattuiffiit assigisaasaluunniit assilinerannik Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut nassiussisassapput.
Imm. 4. Ilinniartut ilinniagaqarnersiutinik tigusisarnermik nalaanni qitornartaarsimappata ilinniagaqarnersiutisiaqarsinnaatitaaneranni piffissaq sivitsorneqassaaq, taamaattorli meeqqamut inunngortumut ataatsimut ukioq ataaseq tikillugu. Tamannali aatsaat atuutissaaq ilinniagaqartup qitornani tigummippagu kiisalu imm. 1-imi aalajangersakkanik eqquutsitsippat.
Imm. 5. Immikkut ittumik pissutissaqartillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik imm. 1 aamma 4-p atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugit § 10, imm. 1-imi, nr. 1-2-mi pissutsit taaneqartut.
Akissarsiat, aningaasarsiat allatulluunniit tapiissutit
§ 20. Ilinniartut inuuniarnerminni aningaasartuutaasa tamakkiisumik akilerneqarnissaat siunertaralugu pisortanit ikiorsiissutinik allanik ataavartumik pisartagaqartinneqartut ilinniagaqarnersiaqanngitsoortitaasinnaapput.
Imm. 2. Ilinniartut ilinniarnermik nalaanni ilinniagaqarnersiutit siunertaasa assinginik matussusiinissaq siunertaralugu ilinniarnermut akissarsiaqartut allatulluunniit ilinniarnermut aningaasarsiaqartut ilinniagaqarnersiuteqarsinnaatitaanngillat.
Paasissutissiisussaatitaaneq
§ 21. Ilinniartut pissutsit imminerminnut tunngasut, ilinniagaqarnersiaqartitsinissaq pillugu paasissutissat pingaaruteqartut tamaasa Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut nalunaaruteqassapput, kingusinnerusukkullu tamakkunani allannguutaasinnaasut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut pilertortumik nalunaarutigisassallugit.
Kapitali 4.
Tapeeriaatsit tapiissutillu amerlassusiat.
Ataatsimut aalajangersakkat§ 22. Kapitalimi matumani maleruaqqusat malillugit ilinniagaqarnersiutit tapiissutitut, § 29- § 30-lu naapertorlugit, immikkut tapiissutitut, §-it 31-57-imut naapertorlugit, landskarsimillu aningaasalersorneqartunik taarsigassarsiatut, §-it 58 -61-imut naapertorlugit, tunniunneqartarput.
Imm. 2. Ilinniartut faginik ataasiakkaanik ilinniarnerminnut tapiissutisisartut §-it 33-55-mut naapertorlugit pisartakkanik pisussaanngillat.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik pissutsini immikkut illuinnartuni imm. 2-p atortinneqannginnissaanik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 23. Ilinniartut tapiissutisisinnaatitaanngillat, §-it 29-30-mut naapertorlugit, piffissani sulisitsisumit suliamik misiliinermut akissarsiaqartillutik.
§ 24. Paasisassarsiorluni nunami allamiinnernut, nunani tamani ilinniartut paarlaateqatigiittarnerinut suliniaqatigiiffinnit, tassunga ilanngullugu AFS-imit aaqqissuunneqartunut § 46-mi aalajangersakkat malillugit taamaallaat tapiissuteqartoqartarpoq § 37 naapertorlugu.
§ 25. Ilinniartut ilinnianngiffeqartut, tassunga ilanngullugu erninermut atasumik ilinnian-ngiffeqartut ilinniagaqarnersiaqarsinnaatitaanngillat.
§ 26. Ilinniarnerup kipitinneqarneranut atatillugu ilitsersuisup ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmut nalunaarutigissavaa kipitsitsineq ilitsersuisup allakkatigut isumaqatigiissuteqarfigineratigut pisimanersoq. Taamaattoqanngippat akiliunneqarluni angalanerit umiarsuakkullu nassiussat pillugit §-it 36-52-imut aalajangersakkat malillugit tapiissutit, utertillugit akileqquneqarsinnaapput.
§ 27. Tapiissutit meeqqanullu tapiissutit ukioq ataaseq angullugu tunniunneqartarsinnaapput. Naatsorsuineq tunniussinerlu kingumut atuuttumik qaammatikkaartumik pisarput.
Imm. 2. Aallartitsinermi, naammassinermi, kipititsinermi, kipititsigallarnermilu tapiissutit meeqqanullu tapiissutit ullormut ilinniarfiusumut ataatsimut naatsorsorneqartarput. Ilinniarfiup suliamillu misiliinerup paarlakaajaanneranni tapiissutit ullormut atuarfimmi ilinniarfiusumut naatsorsorneqassapput. Ullormik killiliinerup naatsorsorneqarnerani angalanermi akunninnermilu piffissaq atorneqartariaqartoq ilanngunneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniagaqartunut tunniussineq imm. 1-imi taaneqartumit allaanerusumik pisarsinnaavoq.
Ernialersuineq ilinniagaqarnersiutinillu eqqunngitsumik tigusartagarisimasanik utertitsilluni akilersuineq
§ 28. Ilinniagaqarnersiutit eqqunngitsumik tigusartagarisimasat ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 6-imi maleruaqqusat malillugit ernialersorneqassapput utertillugillu akilerneqassallutik.
Tapiissutit
§ 29. Qaammatikkaartumik tapiissutit ilinniagaqartup inissisimaffinni ukunani sorlerni inissisimanera apeqqutaatillugu tunniunneqartarput:
1) GU-mi, FSA-mi FSUA-milu ilinniartut angerlarsimaffimminni najugallit
2) STI-mi ilinniartut angerlarsimmaffimmi najugallit
3) Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniagaqartut.
4) Ilinniartut allat tamarmik, imaalilluguli ilinniartut ilinniarnerminnut atatillugu akeqan-ngitsumik ineqartinneqartut nerisaqartinneqartullu taakkununnga aningaasanik ilanngaavigineqartarlutik.
Imm. 2. Tapiissutit amerlassusii aningaasanut inatsimmi aalajangerneqartarput ilanngussaq 2-milu takuneqarsinnaallutik.§ 30. Ilinniartoq § 29, imm. 1, nr. 1-2-mi naatsorsuutigineqartutut isigineqassaaq namminerisaminik akilersugassaminillu ineqalersimanngikkuni. Tamanna pingaartumik sumi najugaqarnermut uppernarsaammik aammalu attartornermut piginnittuunermulluuniit uppernarsaammik akuerisamik uppernarsarneqassaaq.
Imm. 2. Ilinniartut angerlarsimaffimmi najugaqartut § 29 imm. 1, nr. 4-mi ilaatinneqartutut isigineqassapput namminneq qitornaminnik tigummisaqarpata, imaluunniit aalajangersimasumik najugaqarfitsik qimallugu illoqarfimmi allami ilinniarfimmiippata.
Imm. 3. Ilinniagaqartoq ilinniartitaanerup aallartiffissaa sioqqullugu ukiuni kingullerni marlunni ukiuni pineqartuni tamani inoqutigiit tamarmiullutik isertitaasa minnerpaamik pingajorarterutaannik isertitaqartarsimaguni § 29, imm. 1, nr. 4 malillugu tapisiaqartinneqarsinnaavoq. Inoqutigiittut paasineqassapput inuit tamarmik najukkami tassani najugaqartutut inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarneqarsimasut.
Imm. 4. Ilinniartup inissisimaffia § 29, imm. 1, nr.1-2-mit § 29, imm. 1, nr. 4-mut allan-ngorpat tapiissutisiat piffissami qinnuteqarnermit allanngortinneqassapput taamaattorli siusinnerpaamik inissisimaffiup allanngorneranit. Ilinniartoq najukkani aalajangersimasoq qimallugu illoqarfimmi allami ilinniarfimmiittussaq § 29, imm. 1, nr. 4 naapertorlugu qinnuteqaqqaarani tapiissutisiaqartinneqaannartussaavoq.
Meeqqanut tapiissutit
§ 31. Ilinniartoq meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut pilersuisussaatitaappat meeqqat ataasiakkaarlugit tapiissutisiaqartitsisoqassaaq (meeqqanut tapiissutit). Meeraq Kalaallit Nunaanniippat tapiissutit Kalaallit Nunaanni meeqqanut tapiissutaasartut nalinginnaasut amerlaqatigaat. Meeraq Danmarkimiippat tapiissutit Danmarkimi meeqqanut tapiissutaasartut nalinginnaasut amerlaqatigaat. Meeraq Kalaallit Nunaanniinnaniluunniit Danmarkimiinngippat tapiissutit Kalaallit Nunaanni meeqqanut tapiissutaasartut nalinginnaasut amerlaqatigissavaat. Amerlassusii ilanngussaq 2-mi takuneqarsinnaapput.
Imm. 2. Ilinniartup meeraq najugaqatiginngippagu meeqqamut tapiissutit pilersuisuimmut tunniunneqassapput.
Imm. 3. Ilinniartoq meeqqanut tapiissutisiaqartinneqassanngilaq ilinniartup qitornai pisortanit tamakkiisumik pilersorneqarpata.§ 32. Meeqqanut tapiissutit aatsaat tunniunneqassapput ullormit tamanna pillugu qinnuteqaatip tiguneqarneranit.
Imm. 2. Taamaattorli meeraq piffissami ilinniagaqarnersiuteqarfiusumi inunngorpat meeqqanut tapiissutit piffissamit inunngorfimmit tunniunneqassapput, ilinniartoq piffissap erniffiusup kingorna qaammatit marluk qaangiutsinnagit meeqqanut tapiissutinik qinnuteqaat tunniuppagu.
Nerisaqarneq ineqarnerlu
§ 33. Ilinniartut ilinniarnerminnut atatillugu inigisaminnut akiliuteqartussaanngitsut ineqarfimmi Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit toqqarneqartumi ineqarnerminnut aningaasartuutitik utertissinnaavaat ilinniagaqarfissaminni piffissani sivikitsuni akiliinatik ineqarsinnaanngikkallarsimagaangamik.
Imm. 2. Ilinniartut ilinniarnerminnut atatillugu nerisaminnut akiliuteqartussaanngitsut piffissani sivikitsuni nerisaminnut namminneq akiliisariaqarsimagaangamik ullormut nerisanut tapisiaqartinneqassapput, ilanngussaq 2 naapertorlugu. Nerisassarsiutissat siumoortumik tunniunneqarsinnaapput.§ 34. Kalaallit Nunaata avataani ilinniartut qinnuteqarnikkut aammalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup akuerisaani ineqarnerminni ineqarnermut aningaasartuutitik tamakkiisumik ilaannakortumilluuniit aalajangersimasumik inissamik nassaartoqarnissaata tungaanut matussusertissinnaavaat. Piffissami tamatumanerpiaq aamma nerisassarsiutissaqartitsisoqarsinnaavoq, ilanngussaq 2 naapertorlugu.
§ 35. Ilinniartut Kalaallit Nunaanni ilinniarfinniittut ineqarnermut tamakkiisumik matussutissanik tapiiffigineqarsinnaapput
1) ilinniarfimmiinneq qaammatinit arfinilinnit sivikinneruppat,
2) kollegiami ineqarfimmiluunniit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit innersuunneqartumi inissinneqarunik,
3) § 30, imm. 1 naapertorlugu namminerisaminnik najugaqarunik, ilinniartitaanerullu nalaani inoqutigiittut inissimanertik attatiinnarunikku.
Akiliunneqarluni angalanerit
§ 36. Ukununnga atatillugu § 37 naapertorlugu angalanernut akiliussisoqarsinnaavoq
1) §-it 38-41-mut naapertorlugit ilinniartitaanerup aallartinnerani, kipitinneqarnerani, kipitinneqarallarnerani naammassineraniluunniit
2) §-it 42-43-mut naapertorlugit aasaanerani ilinnianngiffeqarnermi,
3) § 44 naapertorlugu juullisiorluni feeriarnermi,
4) § 45 naapertorlugu ilinniarnermut il.il. atasumik angalanermut,
5) § 46 naapertorlugu nunani tamalaani ilinniartut paarlaateqatigiinnerinut, aamma
6) § 47 naapertorlugu napparsimasoqarnermi toqusoqarnermiluunniit.
Imm. 2. Angalanermut akiliussisoqassanngilaq ilinniartoq suliffimmini suliunnaarluni imaluunniit suliffissamini sulilissalluni angalassappat sulisitsisup akiligassaanik.§ 37. Akiliunneqarluni angalanernut ilaapput bilitsimut angalatillunilu uninngasariaqarnernut aningaasartuutinut tamakkiisumik matussutissat, pisortatigut angallassinermut periarfissat sapinngisamik akikinnerpaat atorneqartassapput
Imm. 2. Allatut angalasoqarsimappat, annerpaamik pisortatigut angallassinermut periarfissat sapinngisamik akikinnerpaat angeqataannik utertitsisoqassaaq.§ 38. Najugarisap illoqarfiullu ilinniagaqarfigisassap akornanni angalanermut akiliussisoqartassaaq ilinniarneq aallartittussanngoraangat. Kipititsinermi naammassinninnermiluunniit ilinniarnerup aallartinnginnerani aalajangersimasumik najugaqarfigisamut angalanermut akiliussisoqartassaaq.
Imm. 2. Ilinniagaqarfiit assigiinngitsut nikittaallugit, ilinniarfimmiinnerit suliamillu misiliinerit akornini aammalu suliamik misiliiviit assigiinngitsut nikeraaffiginerini angalanernut akiliussisoqartassaaq ilinniagaqarnerup aaqqissugaanerata taamaaliortarnissaq pisariaqartippagu, nikittaannerlu ilitsersuisumit allakkatigut akuerineqarsimappat.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik pissutsit immikkut ittut pisariaqartilerpassuk imm. 1-ip atortinneqannginnissaanik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 39. Ilinniartumut akiliussilluni angalatitsisoqarpat, meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut angalanermut akiliussisoqarsinnaavoq
1) ilinniartoq pilersuisussaatitaappat,
2) ilinniartup meeraq najugaqatigippagu,
3) ilinniarneq ilinniarfimmiinnerluunniit qaammatinit qulinit sivisuneruppat, aamma
4) uppernarsarneqarsinnaappat ilaqutariinnut naammaginartumik inissaqartitsisoqartoq meerarlu paarsisussaqartinneqartoq.
Imm. 2. Ilinniarneq ilinniarfimmiinnerluunniit Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartoq qaammatinik qulinik sivikinneruppat imm. 1, nr. 1-2 aamma 4 naapertorlugit meeqqanut ukioqanngitsuniit arfinilinnik ukiulinnut akiliussilluni angalatitsisoqarsinnaavoq. Kiisalu ilinniarneq ilinniarfimmiinnerluuniit qaammatinit qulinit sivikinneruppat meeqqat arfinilinniit 18-inut ukiullit akiliunneqarlutik angalanissaannut ilinniarfiup tigutiffiusup ilitsersuisuata akuersinissaa aamma pisariaqarpoq.
Imm. 3. Ilinniarneq ilinniarfimmiinnerluunniit Kalaallit Nunaata avataani pisoq qaammatinit qulinit sivikinneruppat meeqqat angalanermut akiliunneqarsinnaanngillat. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik tamanna pillugu immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 4. Ilinniartup aapparisaa inooqatigisaaluunniit angalanermut akiliunneqassaaq ilinniartup meeraata akiliunneqarluni angalanissaa imm. 1 naapertorlugu akuerineqarsimappat.§ 40. Ilinniarnermit ilinnianngiffeqarnermi, tassunga ilanngullugu erninerup nalaani ilinnianngiffeqarnermi §-it 38-39-lu naapertorlugit angalanissamut akiliussisoqartassaaq ilinnian-ngiffeqarnissaq ilitsersuisumit allakkatigut akuerineqarsimappat qaammatinillu pingasunit sivisunerussappat.
§ 41. Illoqarfimmit ilinniarfigisamit ilinniarnerup aallartinnginnerani illoqarfimmut najugarisamut §§ 38-40 naapertorlugit angalanermut akiliussisoqartassaaq ilinniarnerup kipitinneqarnerata imaluunniit naammassineqarnerata kingornagut qaammatip ataatsip ingerlanerani.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu piffissamut killiliunneqartoq qaangiutsinnagu angerlamut aallarnissap ukioq ataaseq angullugu kinguartinnissaa qinnutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik imm. 1 aamma 2-p atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 42. Aasakkut atuanngiffeqarnermut atatillugu siumut utimullu angalanermut illoqarfiup ilinniarfigisap aammalu nammineq qitornarisat aalajangersimasumik Kalaallit Nunaanni najugaata akornanni imaluunniit ilinniagaqartup kingullermik Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaata akornanni akiliussisoqarsinnaavoq. Tamannali atuutinngilaq ilinniarneq qaammatisiutit malillugit ukiumi tassani decemberip aallaqqaataa nallertinnagu naammassineqassappat feeriarnissarluunniit sapaatip akunnerinit marlunnit sivikinerussappat.
Imm. 2. Tamaattorli imm 1. naapertorlugu Kalaallit Nunaanni najugaqarfissamut allamut angalanermut akiliussisoqarsinnaavoq kingullermik aalajangersimasumik najugarisamut angalanermut aningaasartuutit ornitassamut aningaasartuutissat qaangersimanngippatigit.
Imm. 3. Imm. 1-2 naapertorlugit siumut utimullu angalatitsisoqartassaaq meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut ilinniagaqartumi najugalinnut ilinniagaqartullu pilersuisussaaffigisaanut.
Imm. 4. Imm. 1 naapertorlugu angalanermut taarsiullugu aapparisamut taassumalu najugaqatigalugit qitornaanut 18-it inorlugit ukiulinnut kiisalu meeqqanut ilinniartup pilersuisussaatitaaffigisaanut siumut utimullu illoqarfimmut ilinniarfiusumut angalanermut akiliussisoqarsinnaavoq, aningaasartuutissat imm. 1 naapertorlugit angalanermut aningaasartuutinit amerlanerunngippata. Ilinniartorli Kalaallit Nunaata avataaniippat tamanna atuutissanngilaq.§ 43. § 42 naapertorlugu siumut utimullu angalanissaq juullimut tulliuttumut kinguartinneqarsinnaavoq tamanna ilitsersuisumit allakkatigut akuerineqarpat. Kinguartitsinerli aasaanerani feeriarnermut atatillugu angalanerup tunniunneqarsinnaasimasup akitsorneranik kinguneqassanngilaq.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik § 42, imm. 1 naapertorlugu sapaatip akunnerinik marlunnik piumasaqaatip atortinneqannginnissaanut immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 44. Ilinniartoq, qitornanut najugaqateqanngisaminut angajoqqaatut oqartussaassuseqarpat, meeqqat arlaata ataatsip Kalaallit Nunaanni najugaata aalajangersimasup illoqarfiullu ilinniarfigisap akornani, juullimut atasumik siumut utimullu angalatitsisoqarsinnaavoq. Tamannali atuutissanngilaq ilinniartup meeraq ilinniagaqarfiusumut ukiumi ilinniarfiusumi tassani ilagisimappagu, imaluunniit ilinniartup ilinniarnini ukiup tulliani 1. marts nallertinnagu naammassissappagu.
Imm. 2. Meeqqat, aappaasoq pinnagu, illoqarfimmut ilinniarfigisamut ilagineqarsimappata ilinniartoq meeqqallu siumut utimullu angalanissamut akiliunneqassapput aappaasoq aamma meeqqat ilaannut ataatsimut angajoqqaatut oqartussaassuseqarpat. Illoqarfiup ilinniarfigisap aammalu aappaasup aalajangersimasumik Kalaallit Nunaanni najugaata akornanni siumut utimullu angalanermut akiliussisoqassaaq.
Imm. 3. Illoqarfik ilinniarfigisaq Kalaallit Nunaanniippat imm. 2 malillugu angalanermut taarsiullugu aappaasoq inooqataasorluunniit meeqqallu ilinniartup angajoqqaatut oqartussaaffigisai illoqarfimmut ilinniarfigisamut siumut utimullu angalanissamut akiliunneqarsinnaapput. Taamaattorli imm. 2 malillugu angalanermut sanilliullugu angalaneq akisunerussanngilaq.
Imm. 4. Illoqarfik ilinniarfigisaq Kalaallit Nunaata avataaniippat imm. 2 malillugu angalanermut taarsiullugu aappaasoq inooqataasorluunniit meeqqallu ilinniartup angajoqqaatut oqartussaaffigisai illoqarfimmut ilinniarfigisamut siumut utimullu angalanissamut akiliunneqarsinnaapput, pissutsit immikkut ittut tassani atuuppata. Taamaattorli imm. 2 malillugu angalanermut sanilliullugu angalaneq akisunerussanngilaq.
Imm. 5. Illoqarfimmi ilinniarfimmiinneq qaammatinit qulinit sivikinneruppat imm. 1-4 malillugit angalanermut akiliussisoqarsinnaanngilaq.§ 45. Ilitsersuisumit inassuteqartoqarnerata aammalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup akuersinerata kingorna ilinniartup Kalaallit Nunaata iluani avataanilu pisariaqartumik angalanermut uninngasariaqarnermullu aningaasartuutigisai tamakkerlugit ilaannakortumilluunniit matussuserneqartarsinnaapput makkununnga atatillugu
1) pinngitsoorani naammassisassanik immikkut sammisanik ingerlaqqiffiusumillu ilinniarnerni pingaarnerusunik naammassisassanik suliarinninnermi,
2) ilinniagassanut tunngasunik suliaqarluni qaammammit ataatsimit sivisunerusumik suliamik sungiusarfimmiinnerni aamma
3) ilinniagassanut tunngasunik suliaqarluni ilinniarfimmi allamiinnermi,
4) ilinniarnerup nalaani pinngitsoorani angalasussaanermi, aamma
5) pinngitsoorani ilinnialernissamut misilitsittussaanermi.
Imm. 2. Taama angalanissaq ajornanngippat aasakkut feeriarnermut juullimiluunniit feeriarnermut atatillugu akiliunneqarluni angalanissap nalaaniitinniartariaqassaaq.
Imm. 3. Imm. 1-imi taaneqartut saniatigut angalanermut uninngasariaqarnernullu aningaasartuutit allat tamakkiisumik ilaannakortumilluuniit matussuserneqartussanngorlugit pisuni immikkut illuinnartuni Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 46. Qaammatit arfinillit sinnerlugit sivisussuseqartumik Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni paasisassarsiornerit ilinniartitaanermut attuumassuteqanngitsut nunallu tamat ilinniartunik paarlaateqatigiissitsisarnernut suliniaqatigiiffiinit, AFS-imit allanillu aaqqissuunneqartunut atatillugu Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugarisap nunamilu allami ornigassap akornanni siumut utimullu akiliussisoqartassaaq.
Imm. 2. Københavnip nunamilu allami ornigassap akornanni angalanermut aningaasartuutit aningaasartuutigisimasanut uppernarsaammik takutitsinikkut utertinneqarsinnaapput.
Imm. 3. Ilinniartup ilaqutaani qaniginerusaani napparsimaruluttoqartillugu toqusoqartilluguluunniit angalaneq allanit matussuserneqanngippat § 47-mi maleruaqqusat aalajangersarneqartut naapertorlugit siumut utimullu angalanermut akiliussisoqartassaaq, taamaattorli taamaallaat Københavnimit pineqartup ilaqutaasa qaninnerit najugaqarfiannut.§ 47. Ilinniartup ilaqutaani qaniginepaasaani napparsimaruluttoqartillugu toqusoqartilluguluunniit ilinniartumut taassumalu meeraanut, ilinniartumi najugaqarpata, akiliussilluni angalatitsisoqassaaq. Akiliussilluni angalatitsisoqassaaq illoqarfiup ilinniarfiusup qaniginerpaanerusallu pineqartup najugaata akornanni siumut utimullu angalanertut.
Imm. 2. Ilaquttat qaniginerpaasat tassaapput ilinniartup angajoqqaavi, aanakkui aatakkui, qatanngutai, qitornai aapparisaalu.
Imm. 3. Aallarnissaq sioqqullugu nakorsap nalunaarutaatigut uppernarsarneqassaaq nappaat ima peruluutaatigisoq ilaqutaasut pisarnertut aggersarneqarlutik. Toqusoqarnera toqusup toquneranik uppernarsaatitut allagartap assigisaataluunniit nuutinneranik uppernarsarneqassaaq.
Imm. 4. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik immikkut ittumik pissutissaqartillugu imm. 2-p atortinneqannginnissaanik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.
Pisattanik assartuineq
§ 48. § 38 naapertorlugu angalanermut akiliussisoqarnissaa akuersissutigineqarsimagaangat imm. 2-5-imut naapertorlugit pisattanik assartuinermut akiliussisoqartassaaq. Ilinniartup Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniarnissaminik akuerineqarsimasup nassataanut akiliussisoqarsinnaanngilaq. Pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik tamatuma atortinneqannginnissaanik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Meeqqat angalanermut akiliunneqartillugit ilinniartumut qaammatinit arfinilinnit sivisunerusumik ilinniarfimmiittussamut suliamilluunniit sungiusarfimmiittussamut pisattat angallanneqarnerannut akiliussisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniartunut aappariinnut angalaqatigiittunut ilinniartup aappaanut ilinniarnissaq qaammatinik 24-inik sivisunerusussatut naatsorsuutigineqarpat, pisattat angallannerannut akiliussisoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Qaammatinit 24-init sivisunerusumik ilinniareernerullu angerlarnermi ilinniartumut pisattanik assartuinermut akiliussisoqarsinnaavoq.
Imm. 5. Imm. 2 aamma 3 naapertorlugit pisattat angallanneqarnerannut akiliussisoqarsimatillugu angerlalernermi pisattanut akiliussisoqartuaannarpoq.
Imm. 6. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik immikkut ittunik pissutissaqartillugu imm. 2 aamma 3-ip atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 49. Usinik angallassinermut akiliussinermi pineqartut tassaapput containerit 7,32 m3- tut, 6m3 -tut imaluuniit nassiussatut 6 m3-itut annertutigisut angallanneqarnerat sillimmaserneqarnerallu ilanngullugit, nassiussat ataatsit 100.000 kr.-it tikillugit sillimmaserlugit.
Imm. 2. Pisuni immikkut ittuni umiarsuartigut angallassinissaq ajornartillugu, inissaqartitsisoqartinnaguluuniit, toqqortarinnikkallartitsinermut aningaasartuutinik matussusiisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniartut Kalaallit Nunaannit allamukartut Kalaallit Nunaaliartulluunniit nassatanut akiliunneqarneranni puuiaaneq poortuinerlu aningaasaliinermut ilanngunneqartarput.
Imm. 4. Ilinniartut aappariit isorartoqatigiimmik angalasussat annerpaamik containerimut ataatsimut nassiussanulluuniit 6 m3-isut annertussuseqartunut akiliunneqarsinnaapput.
Imm. 5. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik immikkut ittunik pissutissaqartillugu imm. 1 aamma 4-ip atortinneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 50. Nassatanut akiliussisoqartillugu, umiarsuartigulli assartuinissaq ajornartillugu, angalanermut akiliunneqartumut ataatsimut naammaginartumik uppernarsaasiinikkut ilinniarnerup aallartinnerani, unitsinnerani naammassineraniluuniit timmisartukkut nassatanut 10 kg angullugu oqimaappallaarutaasunut aningaasartuutit utertinneqarsinnaapput. Ilinniarnerup naanissaanut qaammatit arfiniliinnanngornissaat tikillugu nassiussanut akiliunneqarsinnaatitaaneq pigineqassaaq.
§ 51. Pisattanik assartuinermut akiliussisoqassanngilaq ilinniagaqartoq suliffimmini suliunnaarluni imaluuniit suliffissamini sulilissalluni pigisanik angallassissappat sulisitsisup akiligassarisaanik.
§ 52. Pisattanik assartuinermut akiliussisoqanngikkaangat §§ 38-39 naapertorlugu akiliunneqarluni angalanermut akuerineqartumut ataatsimut timmisartukkut nassatanut 10 kg angullugu oqimaappallaarutaasunut aningaasartuutinut naammaginartumik uppernarsaasiinikkut matussusiisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Timmisartukkut nassatanut 10 kg angullugu oqimaappallaarutaasunut matussusiinermut taarsiullugu aningaasat amerlaqataannik umiarsuartigut nassatanut matussusiisoqarsinnaavoq.
Ilinniartitsinermut akiliut, qularnaveeqqutit immikkullu ilinniartitaaneq
§ 53. Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanernut tamakkiisumik matussusiisoqartassaaq ilinniartitsinermut akiliutinut ilinniartitsinermullu qularnaveeqqutinut ilinniartitaaneq assigisaa aningaasartuutit taakku akilersimatinnagit malinnaaffigineqarsinnaanngippat aningaasartuutillu pisortanit oqartussaasunit allanit akilerneqarsinnaanngippata.
§ 54. Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanernut tamakkiisumik matussusiisoqartassaaq kalaallit oqaasiinik ilinniartitsinermi immikkullu ilinniartitsinermi pisariaqartumi peqataanermut aningaasartuutinut. Immikkut ilinniartitaanissamik pisariaqartitsineq ilitsersuisup inassuteqaataanik uppernarsaaserneqartassaaq.
Atuakkanut aningaasartuutit
§ 55. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartunut Ilisimatusarfimmilu ilinniagaqartunut atuakkanut, atortussanut katersanut, ilinniartitsissutissianut naalisakkanut assigisaannullu pisariaqartinneqartunut tapiissuteqartoqassaaq. Tapiissuteqartoqartassaaq aningaasartuutit 60%-iinik.
Katsorsartinnermi aningaasartuutit
§ 56. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut nakorsaatinut immikkut ittumik aningaasartuutaat matussuserneqartarput, taakku uppernarsaaserneqartumik anigorsinnaanngisaminnik nappaateqaraangata.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut nakorsamit innersuunneqartumik katsorsarneqarnermut aningaasartuutaat matussuserneqartarput.
Imm. 3. Pisariaqartumik kigutinik suliarititsisariaqaleriataarnermi aningaasartuutinut tamakkiisumik matussusiisoqartassaaq taamatut suliaritinneq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit akuerineqarpat.
Imm. 4. Imm. 1-3 malillugit taamaallaat aningaasartuutinut matussusiisoqassaaq aningaasartuutit ilaannut pisortanit oqartussaasunit allanit akilerneqanngitsunut.
Bussinut qimuttuitsunullu kortit
§ 57. Kalaallit Nunaata avataani ilinniartut bussinut qimuttuitsunullu kortinut aningaasartuutit allanit matussutissinneqanngikkaangata taamaallaat tapiiffigineqarsinnaapput najugaanniit ilinniarfiannut aqqut 5 km-inik taakkuluunniit sinnerlugit isorartussuseqarpat. Tapiissutit allagartap Københavnip eqqaanilu zonit pingajuannut atortup akianit annertunerussutaasumit qaffasinneruppat. Tapiissutit amerlanerpaaffissaat ilanngussaq 2-mi takuneqarsinnaavoq.
Ilinniarnermi taarsigassarsiat Landskarsimit aningaasalersorneqartut
§ 58. Ilinniarnermi taamaallaat taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq ilinniagaqartunut kapitali 2-mi 3-milu piumasaqaatinik naammassinnissimasunut 18-inillu ukioqalereersimasunut. Ilinniarnermi taarsigassarsiat ilinniartitaanerup nalaani ataasiaannartumik ukiumoortumillu taarsigassarsiatut tunniunneqartarput, taamaattorli tak. § 59-60, ataasiaannartumik taarsigassarsiat annertussusissaat ukiumoortumillu taarsigassarsiat amerlanerpaaffissaat ilanngussaq 2-mi takuneqarsinnaapput.
Imm. 2. Ukiumoortumik taarsigassarsinissamut periarfissaq atorneqanngitsoq ileqqaarneqarsinnaanngilaq nuunneqarsinnaananiluunniit ukiumit ilinniagaqarnersiuteqarfissamit ukiumut ilinniagaqarnersiuteqarfissamut allamut.
Imm. 3. Pissutsit immikkut illuinnartut pissutaatillugit ataasiaannartumik allanik taarsigassarsisitsisoqaqqissinnaavoq ilinniakkap allamik taarserneratigut imaluunniit ilinniakkamik allamik aallartitsinermi. Taamatut naliliinermi pissutsit makku ilaatinneqartarput:
1) nuunnermi aningaasartuutit,
2) inissiamut nutaamut aningaasaliissutit aamma
3) aningaasartuutit allat ilinniarnermut attuumassuteqartut uppernarsaaserneqarsimasut.
Imm. 4. Ilinniarnermi taarsigassarsisoqassaaq akiligassaqalernermut allagartaq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit akuerineqartoq atsiorneqarpat.§ 59. Piffissami qaammatit pingasut arfineq-pingasullu akornanni tapiissuteqartitsinissaq akuerineqarpat taarsigassarsiat affaannanngortinneqassapput. Qaammatit pingasut angunagit tapiissutinik akuersissutit taarsigassarsisinnaatitaanermik kinguneqarneq ajorput.
§ 60. Ilinniagaqartunut ilinniaqqinnissamut piareersartunut tunngaviusumilluunniit ilinniagaqartunut ilanngussaq 1 naapertorlugu ilinniarnermi taarsigassarsisitsisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Ilinniarnermi taarsigassarsisitsisoqarsinnaanngilaq ilinniagaqartunut, ima annertutigisumik ilinniarnerminni akiligassalinnut ilinniarnerup naammassereernerani utertitsillutik akilersuisinnaanngitsutut nalilerneqartunut. Akilersuinermi ilaatigut makku eqqarsaatigineqassapput
1) ilinniarnerup naammassereernerata kingorna isertitassarisatut naatsorsuutigineqartunut sanilliullugu akiitsut annertussusiat,
2) taarsigassarsisup ilinniarnermi taarsigassarsiaminik qanoq sivisutigisumik akilersuinissaa naatsorsuutigineqassanersoq, aamma
3) ilinniagaqartoq siornatigut ilinniarnermi taarsigassarsianut atatillugu akilersuinermi aaqqissuussinermik annertuumik sumiginnaasimanersoq.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik pissutsit immikkut ittut pissutaatillugit imm. 1-ip atortinneqannginnissaanik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.§ 61. Ilinniarnermi taarsigassarsiat ernialersorneqassapput utertillugillu akilersorneqassallutik Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 4-mi 5-imilu maleruaqqusat malillugit.
Kapitali 5.
Ingerlatsineq naammagittaalliornerlu.§ 62. Ilinniagaqarnersiuteqartitsinissaq pillugu aalajangiinerit Ilinniagaqarnersiuteqartitsinermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut allakkatigut suliassanngortinneqarsinnaapput aalaja-ngiinerup tiguneranit sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit. Naammagittaalliuuteqartarfiup aalajangigaa allaffissornikkut oqartussaasunut allanut ingerlateqqinneqarsinnaanngilaq. Immikkut akuersissuteqartarnerit pillugit aalajangiinerit Naammagittaalliuuteqartarfimmut suliassiissutigineqarsinnaanngillat.
§ 63. Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 7-imi maleruaqqusat malillugit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup ilinniagaqarnersiutit ilanngaavigisinnaavai taarsiivigisinnaallugillu.
Kapitali 6.
Atortuulersitsinermut ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat.§ 64. Nalunaarut 15. februar 1998 atuutilerpoq. Peqatigisaanik Ilinniagaqarnersiutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 29, 17. december 1996-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
§ 65. Aalajangersakkat maannamut atuuttut malillugit qularnaveeqqusiissuteqarnermi pisussaaffiit atuuffissamik naanissaata tungaanut atuutiinnassapput piumasarisaasut allanngortinnagit.
Imm. 2. Qularnaveeqqusiissuteqarnermi pisussaaffiit 1. januar 1997 sioqqullugu akilerneqartut aalajangersakkat maannamut atuuttut malillugit ernialersorneqassapput.
Imm. 3. Qularnaveeqqusiissuteqarnermi pisussaaffiit 1. januar 1997 kingoqqullugu akilerneqartut akiliinerup kingorna ullormit aallartittumik ernialersorneqalissapput. Sukkulluunniit akiitsuusut ukiumoortumik ernialersorneqassapput pisortat sukkulluunniit diskontuata 5%-imik ilasap angeqataanik ernialersorlugit. Ernialiineq ukiut tamaasa 31. decemberimi piffissamiluunniit ilinniagaqartup akiitsunik akiliinerani pisassaaq.
Namminersornerullutik Oqartussat, 6. februar 1998.
Konrad Steenholdt/
Karl Kristian Olsen
Ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarummut nr. 3-mut, 6. februar 1998-imeersumut ilanngussaq 1
§ 60 naapertorlugu ilinniartitaanerit tapiiffigineqarsinnaatitaasut ilinniarnermi taarsigassarsissutaasinnaanngitsut pillugit ilitsersuutitut nalunaarsuut.§ 5 naapertorlugu paasisassarsiorluni nunami allamiinnerit ilinniartitaanerillu ilinniagaqarnissamut piareersaataasut kiisalu § 16 naapertorlugu suliamik ilinniarsimasutut qaffasissusermi taannalu ataallugu ilinniartitaanerit pillugit ilitsersuutitut nalunaarsuut.
Paasisassarsiorluni nunami allamiinnerit:
Paasisassarsiorluni nunami allamiinnerit nunat tamat ilinniartunik paarlaateqatigiissitsisarnermut suliniaqatigiiffiinit, tassunga ilanngullugu AFS-imit aaqqissorneqartut.
Ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik ilinniartitaanerit:Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinneq
Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik annertusisamik misilitsinneq
Piareersaataasumik pikkorissarnerit
Ilinniarnertuunngorniarluni ilinniartitaanerit
Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfik (ukioq ataaseq)
Suliamik ilinniarsimasutut qaffasissuseq ataallugu tunngaviusumik ilinniartitaanerit:Tunngaviusumik ilinniagalik, sanaartorneq
Tunngaviusumik ilinniagalik, niuerneq/allaffissorneq
Tunngaviusumik ilinniagalik, saviminilerineq
Aalisakkerisoq
Inuussutissalerinermi ikiorti
Skibsassistenti
Isumaginninnermi peqqissaanermilu ikiorti
Imarsiornermik tunngaviusumik ilinniartitaaneq
Suliamik ilinniarsimasutut tunngaviusumik ilinniartitaanerit:Automatikmekanikeri
Iffiortoq
Ammiortoq
Atisassiortoq
Neqaarniaq
Datamekanikeri
Elektrikeri
Elektromekanikeri
Elektronikmekanikeri
Film-, tv- aamma videoliornermi suleqat
Timmisartuni mekanikeri
Assiliisoq
Nujalerisoq
Savaatilik
Grafikeri
Naqiterisoq
HK-assistenti
Igasoq
Kontormaskinmekanikeri
Igaffimmi pisortaq
Kigutaasiortoq
Nakorsanut allatsi
Qalipaasoq
Nerisassiortoq
Isarualerisoq
Radiomekanikeri
Receptionisti
Tuttuutilik
Umiarsuarmi igasoq
Umiarsuarmi montøri
Umiatsialiortoq
Saffiooq maskiinalerisorlu
Assartugassalerisoq
Saqisoq
Angallannermut assistenti
Assartuutinut mekanikeri
Sanasoq/pequsiortoq
Nalunaaqutalerisoq
Qalulerisoq
Ruujorilerisoq
Ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarummut nr. 3-mut, 6. februar 1998-imeersumut ilanngussaq 2
Tapiissutit, immikkut tapiissutit ilinniarnermilu taarsigassarsiat amerlassusiat.
Nalunaarummi § 29 naapertorlugu tapiissutit annertussusiat.Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 3-mi, 2. maj 1996-imeersumi § 3, imm. 2 naapertorlugu qaammatikkaartumik tapiissutit ima aalajangersarneqarput:
- GU-mi ilinniartunut aammalu FSA/FSUA-mi ilinniartunut angerlarsimaffimminni najugalinnut 2.000 kr.-it
- STI-imi ilinniartunut angerlarsimaffimmi najugalinnut 2.300 kr.-it
- Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniartunut 4.500 kr.-it
- ilinniartunut allanut 4.000 kr.-it, taamaattorli ilinniartut ilinniarnerminni akeqanngitsumik nerisaqartinneqartut ineqartinneqartullu 2.350 kr.-inik ilanngaavigineqartartussanngorlugit.
Akeqanngitsumik nerisaqarnermut ineqarnermullu annertussutsit:Nerisaqarneq qaammammut 1.500 kr.-it
Ineqarneq, ineqartumut ineeraq ataaseq qaammammut 850 kr.-it
Ineqarneq, inissiaq, inoqutigiit amerlassusiat apeqqutaatinnagu qaammammut 1.700 kr.-itKultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup ilinniagaqartunut Namminersornerullutik Oqartussat aqqutigalugit Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniartussatut tiguneqarsimasunut qaammatikkaartumik tapiissutit amerlisissinnaavaat amerliliineq makku pissutigalugit pisariaqartinneqarpat
1) najukkani oqartussaasut nunamit allaminngaanneersunut piumasaqaataat,
2) ilinniarfimmit attuumassuteqartumit piumasaqaatit,
3) illoqarfimmi ilinniarfigisami inuuniarnermi aningaasartuutit qaffasinnerujussuat imaluunniit
4) ilinniartup pikkorinnersiugaalluni timersornermik ingerlatsineranut atasumik immikkut aningaasartuutit.Tamatuma saniatigut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup ilinniartitaanernut immikkut ittumik aaqqissuunneqartunut atatillugu, tamannalu pissutigalugu ilinniagaqarnersiuteqarnissamut immikkut ittumik pisariaqartitsilernermi, tassunga ilanngullugit Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniartitaanernut atatillugu atugassarititaasut allat malillugit ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarnissaa aalajangersarsinnaavaa.
Meeqqat tapisiaat, nalunaarummi § 31, imm. 1 naapertorlugu.
Meeqqanut tapiissutit Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu nalinginnaasumik akilersuutit atuuttut naapertorlugit annertussuseqarput. 1998 aallarnerfigalugu nalinginnaasumik tapisiat ima amerlassuseqarput:
1) Meeraq Kalaallit Nunaanniippat qaammammut meeqqamut ataatsimut 758 kr.-it
2) Meeraq Danmarkimiippat qaammammut meeqqamut ataatsimut 742 kr.-itMeeraq Kalaallit Nunaanniiganiluunniit Danmarkimiinngippat Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik akilersuutit assinganik akilersuisoqartassaaq.
Bussinut qimuttuitsunullu kortinut tapiissutit, nalunaarummi § 57 naapertorlugu.
Tapiissutit amerlanerpaaffii tassaapput qaammammut ataatsimut 400 kr.-it
Taarsigassarsiat amerlassusiat, nalunaarummi § 58, imm. 1 naapertorlugu
Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 3-mi, 2. maj 1996-imeersumi § 3, imm. 2 naapertorlugu 1. januar 1998-imit ilinniarnermi taarsigassarsiat amerlanerpaaffissaat ima aalajangersarneqarput:
- Ukiumoortumik taarsigassarsiarisinnaasat 6.000 kr.-iupput.
- Ataasiaannartumik taarsigassarsiarisinnaasat amerlanerpaamik 10.000 kr.-iupput.
Ilinniagaqarnersiutit pillugu nalunaarummut nr. 3-mut, 6. februar 1998-imeersumut ilanngussaq 3.
Imarisaasa nalunaarsorsimaffiat
Kapitali 1:
Nassuiaatit. §§ 1-3
Kapitali 2:
Ilinniartitaanerit tapiiffigineqarsinnaatitaasut. §§ 4-10
Kapitali 3:
Tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit
Attuumassuteqarnermut aalajangersakkat §§ 11-13
Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanerit § 14
Ilinniartitaanerit amerlassusiat §§ 15-17
Kipititsinerit amerlassusiat § 18
Ilinniarnermi peqataaneq § 19
Akissarsiat, aningaasarsiat allatulluunniir tapiissutit § 20
Paasissutissiisussaatitaaneq § 21
Kapitali 4.
Tapeeriaatsit tapiissutillu amerlassusiat.
Ataatsimut aalajangersakkat §§ 22-27
Ernialersuineq ilinniagaqarnersiutinillu eqqunngitsumik
tigusartagarisimasanik utertitsilluni akilersuineq § 28
Tapiissutit §§ 29-30
Meeqqanut tapiissutit §§ 31-32
Nerisaqarneq ineqarnerlu §§ 33-35
Akiliunneqarluni angalanerit §§ 36-47
Pisattanik assartuineq §§ 48-52
Ilinniartitsinermut akiliut, qularnaveeqqutit immikkullu ilinniartitaaneq §§ 53-54
Atuakkanut aningaasartuutit § 55
Katsorsartinnermi aningaasartuutit § 56
Bussinut qimuttuitsunullu kortit § 57
Ilinniarnermi taarsigassarsiat Landskarsimit aningaasalersorneqartut §§ 58-61
Kapitali 5.
Ingerlatsineq naammagittaalliornerlu. §§ 62-63
Kapitali 6:
Atortuulersitsinermi ikaarsaariarnermilu aalakangersakkat. §§ 64-65