Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 2, 25. januar 1998-imeersoq
Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 7-imi 3. november 1994-imeersumi kiisalu Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguutaanut Inatsisartut peqqussutaanni nr. 13-imi, 31. oktober 1996-imeersumi § 3 imm. 2, § 5, § 8 imm. 3, § 8a, § 11, § 12, § 15, § 18 imm. 3, § 20 imm. 3, § 22 imm. 3 aamma § 26 imm. 3 tunngavigalugit makku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1
Nassuiaatit aalajangersakkallu aallarnisaataasut.§ 1. Inuk annertuumik innarluuteqartarpoq pisinnaanera annertuumik killilerneqarsimappat. Pisinnaanerup annertuumik killeqalerneranut pissutaasinnaapput sivisuumik imaluunniit ataavartumik timikkut imaluunniit eqqarsartaatsikkut ajoquteqarneq, kiisalu nappaatit pissusissamisoortumik ineriartunnginnermik, imaluunniit kukkusumik kinguarsimasumilluunniit ineriartornermik kinguneqarsinnaallutilluunniit kinguneqartussat.
§ 2. Inuup pisinnaanera annertuumik killilerneqarsimasarpoq, pineqartoq innarluutini pissutigalugu
1) nammineq pisariaqartitani, soorlu imminut eqqiluitsuutinnissaq, atisalersornissaq, nerinissaq assigisaallu, isumagisinnaanngikkaangagit, imaluunniit
2) illup iluani silamilu nammineerluni angallasinnaanngikkaangat, matumani niuertarfilerineq, allanut pulaarneq, nalinginnaasumik sukisaarsartunut assigisaannullu akuusinnaaneq il.il. eqqarsaatigalugit, imaluunniit
3) inunnut allanut attaveqarsinnaanngikkaanngat.§ 3. Timikkut ajoqutit tassaapput ajoqutit amigaatillu inunnguuserisat kingusinnerusukkulluunniit pilersut, assersuutigalugu tappiitsuulluniluunniit isigiarsunneq aamma tusilartuulluniluunniit tutsarlunneq, nukitsigut noqartoortarneq allatulluunniit nukillaarnerit, noqartarneq, oqalunniarnikkut ajornartorsiuteqarneq, timip pisataanik amigaateqarneq, uummatikkut/taqqatigut/tartukkut/tingukkullu ajoquteqarnerup kingunerisai, nagguarlunneq (gigteqarneq) kiisalu kromosomitigut ajoquteqarneq.
§ 4. Eqqarsartaatsikkut ajoqutit tassaapput assersuutigalugu marloqiusamik kinaassuseqartutut misigisimaneq allatigullu eqqarsartaatsikkut nappaatit, eqqarsartaatsikkut mattusimalluinnarneq imaluunniit eqqarsartaatsikkut kinguarsimasumik ineriartorneq.
§ 5. Pisinnaaneq pisinnaasalluunniit annikilleriarsimasut illuatungilerniarlugit ikiorsiiniuteqartoqarsinnaavoq. Ikiorsiiniutigineqarsinnaasut tassaapput assigiinngitsutigut tapersersuineq, paaqqutarinninneq imaluunniit iluaqusersuutinik tunniussineq.
Imm. 2. Ikiorsiiniutit akuersissutigineqarsinnaanngillat, tamatumunnga aningaasartuutit ukiumut aningaasanit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit ukiumut ataasiarluni aalajangersarneqartumit appasinneruppara.§ 6. Annertuumik innarluutilik pisariaqartumik siunnersorneqarsinnaatitaavoq. Siunnersuineq Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiinit akuersissutigineqartassaaq kommunit qinnuteqareernerisigut.
Kapitali 2.
Iluaqusersuutit.§ 7. Iluaqusersuutit annertuumik innarluutillip ulluinnarni inuuneranut oqilisaataasussat akuersissutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Iluaqusersuutit ajornanngippat attartugassatut tunniunneqartassapput.
Imm. 3. Iluaqusersuutit pisiarineqarnerinut ikiorsiissuutit taamaallaat aningaasartuutinut innarluuteqanngitsut namminneq illumilu atugassaminnut pisiarisartagaannut sanilliullugit annertuumik amerlanerussuteqartunut ikiorsiissutigineqarsinnaapput.
Imm. 4. Iluaqusersuutinut inoqutigiinni nalinginnaasuni nalinginnaasumik atorneqartartunut akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq.§ 8. Iluaqusersuutit timip pisataanut iloqissersimasunut amigaataasunulluunniit ornavaffiusut, qerattaqqusersuutaasut iluarsiissutaasulluunniit nalunaarut manna malillugu akuersissutigineqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Taamaallaat pissutsini immikkut illuinnartuni napparsimmavinni peqqinnissaqarfiulluunniit paaqqutarinniffiini uninngasunut timikkut iluaqusersuutinik akuersissuteqartoqarsinnaavoq.§ 9. Iluaqusersuutinut nalinginnaasunut pisortat ilinniarfiini ilinniartitsinermut atugassan-ngortinneqartussatut naatsorsuunneqartunut nalunaarut manna malillugu akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq.
§ 10. Iluaqusersuutit siunnersuisup suliassanut immikkut ilisimasaqartup ajornanngippat siumoortumik inassuteqarneratigut akuersissutigineqartassapput.
Kapitali 3.
Tapersersortitut ikiortit.§ 11. Annertuumik innarluutilik nammineq inigisaminiiginnarsinnaanerminut, matumani najugaqaqatigiifik nakkutigineqarluniluunniit najugaqarfik ilanngullugit, perorsaanikkut tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsitsoq sap. akunneranut nal. akunnerini arlalinni tapersersortitut ikiortilerneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Annertuumik innarluutilik meeraaqqerivimmi, meeqqerivimmi imaluunniit ulluunerani paaqqinniffimmi 0-6-imik ukiulinnut naatsorsuussaasumi sulisut amerlassusilerneqarneranni pisariaqartinneqartunit annertunerusumik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsisoq paaqqinniffimmi sap. akunneranut nal. akunneri 40-t tikillugit tapersersortitut ikiortilerneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Annertuumik innarluutilik sunngiffimmi angerlarsimaffimmi imaluunniit ulluunerani paaqqinniffimmi 6-17-inik ukiulinnut akuleriiffiusussatut naatsorsuussami sulisut amerlassusilerneqarneranni pisariaqartinneqartunit annertunerusumik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsisoq paaqqinniffimmi sap. akunneranut nal. akunneri 20-t tikillugit tapersersortitut ikiortilerneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi, utoqqaat illuanni napparsimmaviulluunniit paaqqutarinnittarfiani najugaqarnermi tapersersortitut ikiortiliinissamut nal. akunnerinik atugassanik tunniussisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 5. Taamaattorli kommunimi inissaqarniarnikkut allanik naleqquttunik neqeroorutissaqanngippat inunnut annertuumik innarluutilinnut utoqqaat illuini najugaqartunut tapersersortitut ikiortiliinissamut nal. akunnerinik atugassanik tunniussisoqarsinnaavoq.§ 12. Tapersersortitut ikiortip annertuumik innarluutilik eqqarsartaatsimigut, timimigut inooqataanermigullu ineriartornerani tapersersussallugu suliassaraa.
Imm. 2. Aammattaaq tapersersuisutut ikiortip annertuumik innarluutilik nammineerniarnerani tapersersussavaa. Tamanna assersuutigalugu imminut eqqiluitsuutinniarnerani atisalersorneranilu, aningaasaatiminik aqutsinerani niuerniartarneranilu ikiuinikkut pisinnaavoq. Aammattaaq inuk annertuumik innarluutilik inigisaminik nammineerluni ipeersaartitsiniarnerani, atisanik errorsinerani assigisaanillu tapersersorlugu ikiorneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Isumaginninnermut ataatsimiititaliaq annertuumik innarluutilik peqatigalugu tapersersortitut ikiortip sulinermini atugassaanik iliuusissanut pilersaarusiussaaq. Iliuusissanut pilersaarut taanna tapersersortitut ikiorti aamma pisariaqarpat suliamik ilisimasallit suleqatigalugit suliarineqarsinnaavoq. Annertuumik innarluutilik 18-it inorlugit ukioqarpat nammineersinnaassusiiagaasimappalluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq imaluunniit nakkutilliisuutitaasoq iliuusissatut pilersaarusiap suliarineqarnerani peqataassapput.§ 13. Tapersersortitut ikiortit kommuninit atorfinitsinneqartassapput, taakkulu tapersersortitut ikiortinut taakkununnga sulisitsisuussapput.
Imm. 2. Kommunit tapersersortitut ikiortinik sapinngisamik isumaginninnermi perorsaanikkut ilinniagaqarsimasunik atorfinitsitsisassapput. Tamanna ajornarpat kommunit tapersersortitut ikiortit taamatut sulinissaminnut immikkut piukkunnaatilittut isigineqartut atorfinitsittassavaat.
Imm. 3. Tapersersortitut ikiortit akissarsiaqartitaanerat Namminersornerullutik Oqartussat sulianullu atatillugu kattuffiup tapersersortitut ikiortit ataasiakkaat ilinniagaqarnermikkut suliaannut atatillugu isumaqatigiinniuteqarsinnaatitaasup akornanni isumaqatigiissut tunngavigalugu pissaaq.
Imm. 4. Tapersersortitut ikiortip nal. akunneranut sulineranut akiliut aalajangersimasoq tapersersortitut ikiortip suliffigisai tamaasa eqqarsaatigalugit Isumaginninnermut Pisortaqarfiup kommuninut utertillugu akilertassavaa. Isumaqatigiissutinut tamanut immikkut aalaja-ngersimasumik akiliuteqartitsisoqartarpoq. Akiliutit aalajangersimasut tunngaviusumik akissarsiat isumaqatigiissutitigut nalinginnaasumik tapilerneqarsimasut agguaqatigiissinneqarnerisa missaannut naatsorsuunneqartarput.
Imm. 5. Nal. akunnerinik tapersersortitut ikiortip suliffigisimasaanik akiliinermut aalaja-ngersimasumik akiliutit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit ukiumut ataasiarlutik aalajangersarneqartassapput.§ 14. Annertuumik innarluutilinnut ataasiakkaanut nal. akunneri tapersersortimik ikiorteqartitsiviusussat kommunip inassuteqarneratigut Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikoortuini immikkoortoqarfiinit akuerineqartassapput.
Imm. 2. Kommunimi ataatsimi annertuumik innarluutilinnut tamanut atugassat tapersersortitut ikiortit nal. akunneri suliffissaat ataatsimoortillugit Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiisa tunniussinnaavaat.
Imm. 3. Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiisa kommunit tapersersortitut ikiortinut nal. akunneri atugassaat aalajangersimasumik amerlassusilerlugit nalunaarutigisinnaavaat. Nal. akunneri tapersersortitut ikiortinut atugassat kommunit pisariaqartitsineq tunngavialugu agguataartassavaat.
Imm. 4. Nal. akunneri tapersersortitut ikiortit atugassaat nalinginnaasumik qaammatinut arfinilinnut tunniunneqartarput.§ 15. Tapersersortitut ikiortit sulinerannik ataqatigiissaarisartup akissarsiaanut Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfii 50 procentit tikillugit tapiissuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Tapersersortitut ikiortit kommunimi suliaasa ataqatigiissaarneqarnissaat ataqatigiissaarisartup suliassaraa. Aammattaaq ataqatigiissaarisartup taassuma tapersersortitut ikiortit perorsaanikkut suliatigullu ilitsersuiffigisassavai.
Kapitali 4.
Oqilisaassineq.§ 16. Inuk annertuumik innarluutilik nammineq angerlarsimaffimmini najugaqarpat, paaqqutarineqarneralu ilaqutariinnut annertuumik suliassaqartitsineruppat tamatuma oqilisaassivigineqarnissaa Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiisa akuersissutigisinnaavaat. Aatsaat oqilisaassinissaq akuersissutigineqarsinnaavoq tamanna ilaqutariit annertuumik innarluutilimmik siunissami paaqqutarinnissinnaalernissaannut piumasaqaataappat.
Imm. 2. Aammattaaq oqilisaassinermut akuersissuteqartoqarsinnaavoq annertuumik innarluutilik angerlarsimaffimmi avataani najugaqarnissamik pisariaqartitsisarpat.§ 17. Oqilisaassineq ilaqutariinni allani, ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi allamiluunniit taamaaliornissamut naleqquttumi najugaqarallarnikkut pisinnaavoq.
§ 18. Najugaqarallarnermi atugassarititaasut pillugit oqilisaassiviusumik kommunit allagan-ngorlugu isumaqatigiissuteqassapput, matumani pilersuinermut akiliutit ilanngullugit eqqarsaatigalugit.
Imm. 2. Ilaqutariinnut oqilisaassisunut aningaasarsiaqartitsisoqarnissaa Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiisa akuersissutigisinnaavaat. Aningaasarsiani taakkunani innarluutillip oqilisaassinerup nalaani najugaqarnerani pilersorneqarneranut aningaasartuutit ilaatinneqanngillat. Pilersorneqarnermut aningaasartuutit pineqartumut pilersuisussaatitaasumit pilersuisussaatitaasunilluunniit akilerneqartassapput.
Imm. 3. Pilersorneqarnermut qanoq akiliuteqarnissaq annertuumik innarluutillip ilaqutariillu oqilisaassillutik najugaqarfigineqartut akornanni isumaqatigiissutigineqassapput, pineqartup kommuni najugarivitaa suleqatigalugu.
Imm. 4. Aningaasarsiassat pilersorneqarnermullu akiliutit aningaasartaat Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit ukiumut ataasiarlutik aalajangersarneqartassapput.§ 19. Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi oqilisaassinermut nammineq akiliutini pilersorneqarnermut aningaasartuutini § 18 imm. 2-mi, 3-mi 4-milu malittarisassani aningaasartuutit taaneqartut kisimik ilaatinneqarput.
Kapitali 5.
Inigisap allanngortiterneqarnera.§ 20. Inigisap allanngortiterneqarneranut ikiorsiisoqarsinnaavoq annertuumik innarluutilik nammineq inigisaminiissinnaassaguni inigisami immikkut allanngortiterneqarnissaanik pisariaqartitsippat. Inigisap allanngortiterneqarneranut ikiorsiissutit nammineq inigisap allanngortiterneqarneranut ikiorsiissutigineqarsinnaapput pineqartoq inigisamini nammineersinnaalissappat, matumani najugaqaqatigiiffik aamma nakkutigineqarluni najugaqarfik aamma eqqarsaatigalugit.
Imm. 2. Inissiami attartortittakkami atortunik nalinginnaasumik pigineqartartunik pisinissamut ikiorsiinissamut akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq.§ 21. Inigisap allanngortiterneqarneranut ikiorsiissutit inigisap isaarialersorneqarneranut ikiorsiissutigineqarsinnaapput, matumani silami qaqeriartarfiit assigisaallu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.
Imm. 2. Ikiorsiissuteqarnermi inigisamut atatillugu quiliorneq assigisaanilluunniit sananeq aamma ilaatinneqarsinnaapput, innarluutilik taamaattumik peqarnissaminik pisariaqartitsippat, assersuutigalugu qamummut motoorilimmut isertitsiviusinnaasumik.§ 22. Inigisamik allanngortiterinissamik qinnuteqaatip Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuani immikkoortoqarfianut nassiunneqannginnerani allannguutit suut pisariaqarnersut kommunimi isumaginninnermut tunngasut ulluinnnarni ingerlanneqarnerannut ataavartumik ataatsimiititaliap naliliiffigissavai, allannguutinullu aningaasartuutissat naatsorsorlugit. Allannguutigitinniakkatut eqqarsaatigineqartut pillugit illuliornermi qatserisartoqarnermilu oqartussanit illullu piginnittaanit akuersissutit kommunip pissarsiariniassavai.
Imm. 2. Inigisap allanngortiterneqarnissaa Isumaginninnermi Pisortaqarfiup nunap immikkoortuani immikkoortoqarfianit akuersissutigineqarpat kommunimi isumaginninnermut tun-ngasut ulluinnnarni ingerlanneqarnerannut ataavartumik ataatsimiititaliaq suliassap suliarineqarnissaa pillugu assigiinngitsutigut isumaqatigiissuteqassaaq, suliallu ingerlanneqarnera nakkutilliisuuffigalugu.
Kapitali 6.
Qamutit motoorillit.§ 23. Qamutit motoorillit, biilit ilanngunnagit, Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiinit akuersissutigineqarsinnaapput innarluutilik najugaqarfinni angallassissutinit tamanit ilaaffigineqarsinnaasunit, matumani taxat aamma ilanngullugit eqqarsaatigalugit, tikinneqarsinnaanngitsuni najugaqarluniluunniit ulluinnarni angalasarpat.
Imm. 2. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit nunap immikkoortuani immikkoortoqarfik qamutinik motoorilinnik akuersissuteqarsinnaavoq, biilit ilanngunnagit, naak imm. 1-imi piumasaqaatit eqqortinneqarsimanngikkaluartut.§ 24. Qamutit motoorillit Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiinit sillimmaserneqartassapput. Annertuumik innarluutilik pineqartoq qamummik taassuminnga aalajangersimasumik atuisutut nalunaarsorneqassaaq.
§ 25. Qamutip motoorillip, matumani biili ilanngullugu, allanngortiterneqarnissaanut akuersissuteqartoqarsinnaavoq innarluutillip qamut motoorilik taanna allanngortiterneqartinnagu atorsinnaanngippagu.
§ 26. Qamutinut motoorilinnut, matumani biilit ilanngunnagit, ingerlatsinermut aningaasartuutinut, soorlu sillimmasiinermut akiliutinut, iluarsaassinermut aserfallatsaaliinermullu tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matusissutissanik tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
§ 27. Biilinut innarluutilinnut naleqqussarneqarsimasunut ingerlatsinermut aningaasartuutinut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matusissutissanik tapiissuteqartoqarsinnaavoq, soorlu sillimmasiinermi akiliutinut, iluarsaassinernut aserfallatsaaliinernullu, tapiissutillu taakku aningaasartassaat Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit ukiumut ataasiarlutik aalaja-ngersarneqartassapput.
Kapitali 7.
Pikkorissartitsinerit.§ 28. Annertuumik innarluutilinnut, ilaqutaasunut, tapersersortitut ikiortinut allanullu pikkorissarnernut peqataanissanut ikiorsiisoqarsinnaavoq, Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfii isumaqarpata pikkorissartitsinermi peqataaneq annertuumik innarluutillip ulluinnarni inuuneranut pitsanngoriaataasinnaasoq.
§ 29. Pikkorissartitsinermut atatillugu ikiorsiissutini pikkorissartitsinermut akiliutit, angalanermut uninnganermullu aningaasartuutit kiisalu sulinikkut isertitassaraluanut annaasanut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit taarsiissutit ilaatinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Sulinikkut isertitassaraluit annaasat tunngaviusumik akissarsianut tamarmiusunut uppernarsaasikkanut tamakkiisumik taarsiissutigineqassapput, tamatumunnga peqatigitillugu akeqanngitsumik nerisaqartitsisoqarsimanngippat.
Imm. 3. Sulinikkut isertitassaraluit annaasat tunngaviusumik akissarsiat tamarmiusut uppernarsaasikkat 90 procentiinik taarsiissutigineqassapput, tamatumunnga peqatigitillugu akeqan-ngitsumik nerisaqartitsisoqarsimappat.
Kapitali 8.
Najugaqaqatigiiffik.§ 30. Kommunimi najugaqaqatigiiffinnik ataatsimut pisariaqartitsinerup annertussusia kommunimi isumaginninnermut tunngasut ulluinnnarni ingerlanneqarnerannut ataavartumik ataatsimiititaliap naliliiffigissavaa. Makku atuutsillugit kommuni najugaqaqatigiiffinnik pilersitsinissaminut pisussaaffeqarpoq:
1) kommuni annertuumik innarluutilinnut 18-it sinnerlugit ukiulinnut marlunnut amerlanerusunulluunniit angerlarsimaffiuppat,
2) pineqartut ulluunerani nammineq angerlarsimaffimminni nammineersinnaanngippata, aamma
3) pineqartut imminnut akornusersuunnatik najugaqatigiissinnaappata.§ 31. Najugaqaqatigiiffinni najugaqartut imminnut ima ikiorsinnaatigisariaqarput perorsaanikkut aammalu suliassatigut allatigut pisarialinnik ikiorsiinissaq killilimmik taamaallaat annertussuseqassalluni.
Imm. 2. Ikiorsiinissami najugaqartut nammineersinnaassuseqalernissaannut inuuniarnerminnilu imminnut akisussaaffigilernissaannut ineriartortinneqarnissaat siunertarineqarpoq.§ 32. Najugaqaqatigiiffik najugaqartut namminerisamik angerlarsimaffiattut isigineqassaaq. Najugaqartut ataasiakkaat tamarmik immikkut ineqartussanngorlugit najugaqaqatigiiffik aaqqissuunneqassaaq.
Imm. 2. Najugaqaqatigiiffimmi najugaqartut isersimaartarfimmut, perusuerartarfimmut, uffarfimmut igaffimmullu periarfissaqassapput.§ 33. Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfii najugaqaqatigiiffinnni init ataatsimoorunneqartartut naleqquttut iluarsarneqarsimasullu aaqqissuunneqarnerinut pequsersorneqarnerinullu ataasiaannartumik tapiissuteqarsinnaapput. Init ataatsi-moorunneqartartut taakku inunnit timimikkut annertuumik innarluutilinnit sapinngisamik atorneqarsinnaasuussapput. Ataasiaannartumik tapiissutit amerlassusissaat Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit ukiumut ataasiarlutik aalajangersarneqartassapput.
Kapitali 9.
Nakkutigineqarluni najugaqarfik.§ 34. Inunnut 18-inik ukioqalereersimasunut annertuumik innarluutilinnut najugaqaqatigiiffimmi neqeroorutigineqarsinnaasunit annertunerusumik paaqqutarineqarnissamik tapersorneqarnissamillu pisariaqartitsisunut inissanik nakkutigineqarluni najugaqarfimmi neqerooruteqartoqartassaaq.
Imm. 2. Najugaqartut nammineersinnaassusiat namminnerlu inuunerminnut akisussaassutsimik tigusisinnaanerat ineriartortinneqassasut paaqqutarinninnermi tapersersuinermilu siunertaapput.§ 35. Nakkutigineqarluni najugaqarfik najugaqartut namminerisamittut angerlarsimaffiattut isigineqassaaq. Najugaqartut ataasiakkaat tamarmik immikkut ineqartussanngorlugit najugaqaqatigiiffik aaqqissuunneqassaaq.
Imm. 2. Nakkugineqarluni najugaqarfinni najugaqartut isersimaartarfimmut, perusuersartarfimmut, uffarfimmut igaffimmullu periarfissaqassapput.§ 36. Naalakkersuisut kommuni peqqusinnaavaa nakkutigineqarluni najugaqarfilioqqullugu kommuni, § 34 tunngavigalugu nakkutigineqarluni najugaqarfimmi najugaqarnissamik neqeroorfigineqartussanik, annertuumik innarluutilinnut marlunnut amerlanerusunulluunniit angerlarsimaffiuppat.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni annertuumik innarluutillit marluk amerlanerilluunniit nakkutigineqarlunilu najugarfimmi ataatsimi najugaqatigiissinnaappata Isumaginninnermut Pisortaqarfik nuna tamakkerlugu nakkutigineqarluni najugaqarfimmik pilersitsisinnaavoq.
Imm. 3. Nuna tamakkerlugu atorneqartunik nakkutigineqarluni najugaqarfiit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit ingerlanneqassapput. Najugaqarfiit allat kommuninit pilersitsisunit ingerlanneqassapput.§ 37. Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfii kommunit nakkutigineqarluni najugaqarfiutaanni init ataatsimoorunneqartartut naleqquttut iluarsaanneqarsimasut aaqqissuunneqarnerinut pequsersorneqarnerinullu ataasiaannartumik tapiissuteqarsinnaapput. Ataasiaannartumik tapiissutit amerlassusissaat Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit ukiumut ataasiarlutik aalajangersarneqartassapput.
Imm. 2. Nakkutigineqarluni najugaqarfik inummit annertuumik timikkut innarlutilimmit atorneqarsinnaassappat taassuma allanngortiterneqarneranut ikiorsiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Init sulisunit allaffittullu atorneqartut ingerlanneqarnerannut tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfii nakkutigineqarluni najugaqarfiit pillugit suleqatigiinnermut ingerlatsinermullu kommuninut isumaqatigiissuteqarsinnaapput.
Kapitali 10.
Suliassaqartitsineq.§ 38. Inummut annertuumik innarluutilimmut suliffeqarnissamik neqeroorfigineqarsinnaan-ngitsumut naapertuuttumik sammisaqarnissamut neqeroorutissaqarnissaa kommunit isumagisariaqarpaat.
Imm. 2. Inuk annertuumik innarluutilik ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi najugaqartuuppat naapertuuttumik sammisassaqarnissaanut neqerooruterutissaqarnissaq Isumaginninnermut Pisortaqarfiup sapinngisamik isumagissavaa.§ 39. Sammisaqartitsineq ulluunerani sammisassaqartitsivinni, naapittarfinni nakkutigineqarluni sullivinni imaluunniit nakkutigineqarluni suliffinni ingerlanneqartassaaq.
§ 40. Ulluunerani sammisassaqartitsiviit, naapittarfiit inersimasunullu annertuumik innarluutilinnut nakkutigineqartumik sulliviit kommuninit, Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit imaluunniit taakku suleqatigiinnerisigut pilersinneqassapput. Ulluunerani sammisassaqartitsivik, naapittarfik imaluunniit nakkutigineqarluni sullivik Isumaginninnermut Pisoqarfiup kommunillu suleqatigiinnerisigut pilersinneqarpat akisussaaffinnut akiliuteqartarnernullu tunngasut pillugit ingerlatsinissamut isumaqatigiissusiortoqassaaq.
Imm. 2. Ulluunerani sammisassaqartitsiviit, naapittarfiit nakkutigineqarlunilu sulliviit sammisassanik ineriartuutaasunik katsorsaataasunillu neqerooruteqartassapput.
Imm. 3. Nakkutigineqarluni sulliviit nakkutigineqarlunilu suliffiit aaqqissuunneqarsimassapput inuit annertuumik innarluutillit sulisumit nakkutilliisumit akuerineqaqqaaratik maskiinanik akuutissanillu navianarsinnaasunik imaluunniit allanik ajoqusiisinnaasunik atuisinnaajunnaarsillugit.
Imm. 4. Ulluunerani sammisassaqartitsivinni naapittarfinniluunniit sammisassaqartitsinermi peqataanermut akiliutissamik annertussusileriikkamik siumut isumaqatigiissuteqareernikkut kommunit najugarivitaasut imaluunniit Isumaginninnermut Pisortaqarfik akiliisinniarneqarsinnaapput.
Imm. 5. Annertuumik innarluutilinnut nakkutigineqarluni sullivinni sammisassaqartitsinermi peqataasunut imaluunniit nakkutigineqarluni suliffimmi sulisumut sammissaqartitsinermi aningaasarsisitsoqarsinnaavoq. Aningaasarsiat taakku amerlassusissaat Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit ukiumut ataasiarlutik aalajangersarneqartassapput.§ 41. Kommunit ulluunerani sammisassaqartitsiviini, naapittarfiutaanni, nakkutigineqarluni sulliviutaanni assigisaannilu init naleqquttut iluarsaanneqarsimasullu pilersinneqarnissaannut, aaqqissuunneqarnissaannut pequsersorneqarnissaannullu Isumaginninnermut Pisortaqarfik tapiissuteqarsinnaavoq.Init inunnit timikkut annertuumik innarluutilinnit sapinngisamik atorneqarsinnaasuussapput.
Imm. 2. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit init allanngortiterneqarnissaannut Isumaginninnermut Pisortaqarfik tapiissuteqarsinnaavoq, taamalillutik init taakku inunnit annertuumik innarluutilinnit atorneqarsinnaalersillugit.
Kapitali 11.
Angallanneqarnermi aaqqissuussinerit.§ 42. Inunnut annertuumik innarluutilinnut angallanneqarnerminnut aaqqissuussinermik pilersitsivigineqarnissaannut Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkortoqarfii ikiorsiissuteqarsinnaapput, tamanna kommunini immikkut ittumik pisariaqartinneqarpat.
Imm. 2. Angallanneqarnermi aaqqissuussinermut taamaattumut Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfii biilimik atugassiisinnaapput. Taamaaliorneq kommunit, peqqinnissaqarfik imaluunniit kommuni isumaqatigiissuteqarfigareerlugu suliniaqatigiiffik namminersortoq isumaqatigiissuteqarfigalugit pisinnaavoq.
Imm. 3. Tamakku saniatigut inuk annertuumik innarluutilik taxartarnissaminut Isumaginninnermi Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiinit aningaasatigut ikiorserneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Angallassinermik aaqqissuussinerit pilersinneqarnerinut ingerlanneqarnerinullu atatillugu Isumaginninnermut Pisortaqarfik ingerlatsineq pillugu isumaqatigiissuteqarsinnaavoq.
Kapitali 12.
Nammineq angerlarsimaffimmi paaqqutarineqarneq.§ 43. Inuk annertuumik innarluutilik nammineq angerlarsimaffimmini najugaqarpat ulluinnarni paaqqutarineqarneranik isumaginnittoq aningaasarsiaqartinneqarsinnaavoq. Taamaattorli piumasarineqarpoq pineqartup taamaaliornermigut nalinginnaasumik isertitaqarnissani tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit annaasimassagaa.
Imm. 2. Nammineq meerarisamik paarsinermut taamaallaat aningaasarsiaqartitsisoqarsinnaavoq ulluunerani paaqqinniffimmi paarsineq periarfissatut naleqquttuunngippat.
Imm. 3. Nal. akunneri qassit aningaasarsiaqarfiussanersut Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiisa naliliiffigisassavaat.
Imm. 4. Nal. akunneranut aningaasarsiassat Isumaginninnermut Pisortaqarfiup ukiumut ataasiarluni aalajangersartassavai. Nal. akunnermusiat SIK-p isumaqatigiissutai malillugit suliamik ilinniagaqanngitsup nal. akunnermusiaatut annerpaamik amerlassuseqarsinnaapput.
Kapitali 13.
Kalaallit Nunaata avataani najugaqarneq.§ 44. Isumaginninnermut Pisortaqarfik Kalaallit Nunaata avataani katsorsartinnernut taamaallaat ikiorsiissuteqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni katsorsartinnissamut periarfissat nu-ngussimappata, imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat nunat tamat akornanni isumaqatigiissutititigut nuussinissamut peqataanissamut pisussaaffeqarpata.
Kapitali 14.
Feriarluni angalanerit pisunullu immikkut ittunut il.il. atatillugu angalanerit.§ 45. Annertuumik innarluutilik innarluuteqarnini pissutigalugu angerlarsimaffimmi avataani najugaqartoq ukiumut ataasiarluni angerlarsimaffimminut feriarnissaminut ikiorserneqarsinnaavoq. Tassani piumasaqaataavoq pineqartoq angerlarsimaffigalugu najugarisami avataani najugaqartuussasoq angerlarsimaffigalugu najugarisamini naleqquttumik inissaqannginnini pissutigalugu, Kalaallillu Nunaanni isumaginninnikkut oqartussat inissiinissaq pillugu aalaja-ngiisuusimassasut.
Imm. 2. Ikiorsiissutit angalanermut uninnganermilu aningaasartuutinut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matusissutissatut ikiorsiissutigineqassapput.§ 46. Aammattaaq ikiorsiissutini pisariaqartinneqartumik ingiaqatigitinneqartut angalanerinut uninnganerinullu aningaasartuutit pisariaqartut, ullormusiaat sulinermilu isertitatigut annaasarisinnaasaannut taarsiissutit ilaatinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Annertuumik innarluutilik Kalaallit Nunaata avataani najugaqarfigisamini sulisumit ingiaqatigineqarpat sulisup pineqartup taarteqartinneranut aningaasartuutit akilerneqarsinnaapput.
Imm. 3. Annertuumik innarluutillip feriarluni angalanissamini kina ingiaqatigissanerlugu sapinngisamik nammineerluni aalajangissavaa. Pineqartoq nammineerluni taamatut aalajangiinissaminut periarfissaqanngippat Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuani immikkoortoqarfia aalajangiissaaq. Tamanna innarluutilik nammineq, angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq namminerisamilluunniit siunnersorti pisariaqarpallu paaqqinniffimmi sulisut suleqatigalugit pissaaq.§ 47. Angalanissaq annertuumik innarluutillip sapinngisamik nammineerluni piareersassavaa, matumani ukiup qanoq ilinerani angalaneq pissasoq kissaatigineqarnersoq ilanngullugu aalajangerlugu. Ilaqutariinni pisut immikkut ittut/nalliuttorsiornerit annertuumik innarluutillip peqataaffigissallugit kissaatigisai ataqqineqassapput.
Imm. 2. Innarluutilik nammineq angalanissamik piareersaasinnaanngippat qaqugukkut angalasoqarnissaa Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuani immikkoortoqarfiata innarluutilik nammineq, paaqqinniffimmi sulisut kiisalu ilaquttat pineqartup feriarnermini tikeraagassai suleqatigalugit aalajangersassavaa.§ 48. Annertuumik innarluutilik akiliunneqarluni feriarnermi nalaani immikkut ikiorserneqarnissaminik pisariaqartitsippat, matumani oqalutseqartitsineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, kommuni najugarivitaq aallarnissaq qaammatinik marlunnik sioqqullugu tamatuminnga qinnuteqaateqassaaq. Qinnuteqaat taanna Isumaginninnermi Pisortaqarfiup nunap immikkoortuani immikkoortoqarfianut nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Inuit annertuumik innarluutillit Danmarkimiittut eqqarsaatigalugit inuk pineqartoq nammineq paaqqinniffimmiluunniit najugarisami sulisut tassaapput immikkut tapersersuiniutissat pillugit qinnuteqaateqartussat. Qinnuteqaat taanna Namminersornerullutik Oqartussat Danmarkimi allaffiannut nassiunneqassaaq.§ 49. Annertuumik innarluutillip § 45 tunngavigalugu angerlarsimaffimminut akiliunneqarluni feriarsinnaatitaanini atorsinnaanngippagu tassunga taarsiullugu pineqartup qanigisatut ilaqutaa innarluutilimmut pineqartumut tikeraarnissamini angalanerminut atatillugu aningaasartuutinut ikiorsiivigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Annertuumik innarluutillip nammineersinnaassuseqartup qanigisamisut ilaquttani kina tikeraartissatut kissaatiginerlugu sapinngisamik nammineerluni aalajangissavaa.
Imm. 3. Pineqartoq 18-it inorlugit ukioqarpat angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq aalaja-ngiissaaq. Pineqartoq nammineersinnaassusiiagaasimappat innarluutillip nakkutilliisutut sinniisaa Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkortuani immikkoortoqarfia suleqatigalugu aalajangiissaaq. Inuk annertuumik innarluutilik aalajangiinermi sapinngisamik annertunerpaamik nammineerluni peqataatinneqassaaq.§ 50. Annertuumik innarluutillit 18-it inorlugit ukiullit akiliunneqarlutik feriarnissamut ukiumoortumik suli ataasiarlutik akuereqqinneqarsinnaapput, taamatut angalaneq angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut attaveqarnerup ingerlaavartinneqarnissaa eqqarsaatigalugu pisa-riaqarpat. Taamaattorli angalaneq meeqqap katsorsarneqarneranut akornusiisuutinneqassan-ngilaq.
Imm. 2. Annertuumik innarluutillip 18-it inorlugit ukiullip angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut pinnani qanigisatulli ilaquttamut allamut tikeraarnissani nammineq kissaatigippagu taamatut feriarluni angalanissaq akuersissutigineqarsinnaavoq. Taamaattorli piumasarineqarpoq angajoqqaatut oqartussaassutsimik tigummisaqartoq tamanna pillugu isumaqataalluni nalunaarsimassasoq.
Imm. 3. Annertuumik innarluutillip tamanna nammineerluni kissaatigippagu pineqartup ukiumoortumik akiliunneqarluni feriarnissaraluanut taarsiullugu angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq qanigisatulluunniit ilaqutaasoq alla akiliullugu innarluutilimmut tikeraartinneqarsinnaavoq. Taamaattorli piumasarineqarpoq angajoqqaatut oqartussaassutsimik tigummisaqartoq tamanna pillugu isumaqataalluni nalunaarsimassasoq.§ 51. Annertuumik innarluutilik 18-it inorlugit ukiulik paaqqinniffimmut allamut nuuppat pineqartup akiliunneqarluni ukiumoortumik feriarnissamut periarfissaata aappaa angajoqqaatut oqartussaassuseqartup paaqqinniffimmut nutaamut tassunga tikeraarnissaanut nuunneqarsinnaavoq.
§ 52. Angerlarsimaffigisatut najukkamut tikinniarnerup ajornakusoortuunera, ikiorsiinissamut atortorissaaruteqarnissamulluunniit periarfissat amigaatigineqarnerat pissutigalugit inuit annertuumik innarluutillit ilaquttaminnut tikeraarsinnaanngippata tassunga taarsiullugu angerlarsimaffigisatut najugaata qanittuani illoqarfimmut pineqartup, ingiaqataasut qanigisatullu ilaqutaata ataatsip feriarlutik angalanissaat akuersissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Angalanermut uninnganermullu aningaasartuutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ikiorsiissutigineqassapput. Aammattaaq ingiaqataasut ilaqutaanngitsut eqqarsaatigalugit taakku ullormusiaat kiisalu ingiaqataanerminni aningaasarsiaqarsimappata aningaasarsiaat aamma sulinikkut isertitassaraluamikkut annaasaat ikiorsiissutitigut matussuserneqassapput.§ 53. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit annertuumik innarluutillit § 45-mi pineqartunut ilaatinneqartut assersuutigalugu qanigisatut ilaquttap napparsimarulunneranut, toquneranut ilisaaneranulluunniit atatillugu Kalaallit Nunaannut angalanissamut ikiorserneqarsinnaapput.
Imm. 2. Pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit annertuumik innarluutillip qaniginerpaasaata angalanissaannut ikiorsiisoqarnissaa akuersissutigineqarssinnaavoq, assersuutigalugu innarluutillip pingaarutilimmik ullorsiorneranut imaluunniit napparsimarulunneranut atatillugu.
Imm. 3. Inuit § 45-imi pineqartunut ilaatinneqartut angerlarsimaffittut najugarisamik avataaniitillutik toquppata illerfiisa angallanneqarnerinut aningaasartuutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matussutissaqartinneqarnissaat akuersissutigineqarsinnaavoq.§ 54. Inuk annertuumik innarluutilik Kalaallit Nunaanni najugaqartoq aamma § 45-mut § 50-imullu ilaatinneqanngitsoq nammineq akilikkaminik namminerlu suliniuteqarnermigut feriarpat, ingiaqateqaranili feriarsinnaanani, ingiaqateqarnissaanut ikiorsiissuteqartoqarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ingiaqateqartitsinermut aningaasartuutit makku tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akilerneqarnissaat akuersissutigineqarsinnaavoq: Angalanermut uninnganermullu aningaasartuutit, ullormusiat, ingiaqataanermut aningaasarsiat aamma sulinikkut akissarsiassaraluanit annaasat.
Kapitali 15.
Aqutsineq.§ 55. Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiisa kommunit annertuumik innarluutilinnut siunnersuinerini, ilitsersuinerini tapersersuinerinilu kiisalu ikiorsiiniutit suut neqeroorutigineqarsinnaanerinik paasisitsiniaanerini ikiussavaat.
Imm. 2. Kommunip najugarivitap inassuteqarneratigut Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortaqarfiisa naliliiffigissavaat ikiorsiiniutit suut aallartisarneqartariaqarnersut, inuk annertuumik innarluutilik sapinngisamik nalinnginnaasumut qanittumik inuuneqalersinnaassappat.§ 56. Annertuumik innarluuteqartut ikiorserneqarnissaat pillugu kommunit Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immoortoqarfinnut qinnuteqaataanni tamani qinnuteqaanneqartup aqqa, najugaa inuttullu normua pillugu paasissutissat imaritinneqartassapput.
Imm. 2. Ikiorsiissutissatut qinnutigineqartup suunera erseqqissumik allassimassaaq. Ikiorsiissutissatut qinnutigineqartoq katsorsaanermut ilaappat iliuusissatut pilersaarutip suliarineqarsimanera ilanngullugu nassiunneqassaaq.
Imm. 3. Aammattaaq qinnuteqaat pineqartup innarluutaa, sulisinnaassuseqarnerata killiffia, ilinniagaqarnera, inuussutissarsiutaa kiisalu inuttut inooqatigiinnermilu pissutsit atugai pillugit paasissutissanik erseqqissunik imaqassaaq.§ 57. Isumaginninnermut Pisortaqarfiup annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissutissatut akuersissutigisaanut aningaasartutit tamaasa kommunip najugarivitap siumoortumik akilertassavai.
Imm. 2. Kommunit aningaasartuutigisimasanik utertitseqqusillutik qinnuteqaataat aningaasartuuteqarnerup kingorna kingusinnerpaamik qaammat ataaseq qaanngiutsinnagu Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit tiguneqareersimasassapput.
Imm. 3. Utertitseqqusilluni qinnuteqaammi annertuumik innarluutillip aqqa inuttullu normua kiisalu utertitseqqusilluni qinnuteqaatip ikiorsiiniutinut sunut tunngasuuneranik paasissutissat allanneqarsimassapput.
Imm. 4. Aningaasartuutigineqarsimasut utertitseqqusilluni qinnuteqaatip tiguneqarneranit kingusinnerpaamik qaammat ataaseq qaangiutsinnagu kommuninut utertillugit akilerneqareersimassapput.
Imm. 5. Aningaasartuutit siumoortumik akuersissuteqarnikkut aningaasartuutaasimasut kisimik utertillugit akilerneqarsinnaapput.
Kapitali 16.
Atortuulersitsineq§ 58. Nalunaarut manna 1. februar 1998 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 62, 29. december 1994-imeersoq aamma Annertuumik innarluutilinnut ikiorsiiniutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 63, 29. december 1994-imeersoq atorunnaarsinneqarput.§ 59. Feriarluni angalanerit aamma pisunut immikkut ittunut il.il. atatillugu angalanerit pillugit kapitali 14-imi aalajangersakkat aamma atuupput inunnut nalunaarutip matuma atortuulersinneqannginnerani Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut oqartussaasunit Danmarkimi innarluutilittut isumagineqartussatut inissinneqarsimasunut tamatumalu kingorna danskisut siusinaartumik soraarnerussutisiaqalersinneqarsimasunut.
Namminersornerullutik Oqartussat, 25. januar 1998
Mikael Petersen/
Kjeld Stigsen