Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 30. oktober 1998-imeersoq
Kapitali 1.
Siunertaa atuuffissaalu il.il.§ 1. Inatsisikkut siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaanni qimmit qitsuillu peqqissuunissaasa qularnaarneqarnissaat, kalaallit qimmiat qimuttoq allanik akuneqatsaaliussallugu kiisalu inuit, uumasut avatangiisillu qimmit qitsuillu ajoqusiisinnaanerinut illersussallugit.
§ 2. Inatsimmi pineqarput qimmiutit qitsuutillu suulluunniit, taakku inuussutissarsiutaagaluarpata inuussutissarsiutaanngikkaluarpataluunniit apeqqutaatinnagu.
§ 3. Inatsimmi matumani qimminik qimuttoqarfiusutut paasineqassapput Sisimiut Kommunianniit, Kangerlussuarmiit avannamut Qaanaaq ilanngullugu, Nuna Eqqissisimatitaq kiisalu Ittoqqortoormiit Ammassaliullu kommunii.
Imm. 2. Nunat erseqqinnerusumik taaneqartut, qimminik qimuttoqarfiusunut killeqarfillit, qimminik qimuttoqarfiusutut naatsorsuunneqarsinnaanerinik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.
Kapitali 2.
Oqartussaasut§ 4. Piumasaqaatit §-ini 8, 12, 22 aamma 23-imi aalajangersarneqartut taakkuluuniit naapertorlugit malittarissassat aalajangersarneqartut malinneqarnissaat qularnaarniarlugu peqqussutit inerteqqutillu pisariaqartutut isigineqartut Naalakkersuinit nalunaarutigineqassapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut pisinnaatitaaffitik tamaasa taakkuluunniit ilaat kommunalbestyrelsimut isumagisassanngortissinnaavaat.§ 5. Piumasaqaatit §-ini 7, 9, 10-mi, aamma 13, imm. 1-mi, kiisalu15, 16, aamma 19-imi aalajangersarneqartut taakkuluuniit naapertorlugit malittarisassat aalajangersarneqartut malinneqarnissaat qularnaarniarlugu peqqussutit inerteqqutillu pisariaqartutut isigineqartut kommunalbestyrelsinit nalunaarutigineqassapput.
§ 6. §-it 4 aamma 5 naapertorlugit nakkutilliisutut oqartussaasut inuillu taama immikkut piginnaatitaasut kinaassutsiminnik uppernarsaateqarlutik eqqartuussivimmillu piginnaatitsissuteqaratik qaqugukkulluuniit pisortat namminersortullu illuutaannik, iniutaannik, angallataannik allagaataanillu takusaasinnaapput paasissutissanik inatsit, inatsilluuniit naapertorlugu malittarisassiat tunngavigalugit aalajangiinissanut atugassanik pissarsiniarlutik.
Imm. 2. Pisariaqarnera naapertorlugu politiit taamaaliortoqarnerani ikiuussinnaapput. Naalakkersuisut inatsisinik atortitsinermut ministerimut isumaqatiginninniareernermikkut tamanna pillugu erseqqinnerusunik malittarisassiorsinnaapput.
Kapitali 3.
Qimmit qitsuutillu§ 7. Sumiiffiit avatangiisinut peqqinnanngitsut imaluunniit nersutaatinut uninngatitsivigissallugit naleqqutinngitsutut isigineqartariaqartut qimmeqarfiginissaat qitsuuteqarfiginissaallu, katersortitsiviginissaalluuniit inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Sumiiffiit qimmit qitsuillu katersorneqarfigisartagaat pillugit maleruagassanik immikkut ittunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.§ 8. Naalakkersuisut aatsaat akuersissuteqareernerisigut nersutaatinut sungiusaavinnik, angerlarsimasitsisarfinnik, napparsimmavinnik, paaqqinnittarfinnik assigisaannillu pilersitsisoqarluni ingerlatsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Tamakku pillugit Naalakkersuisut immikkut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.§ 9. Qimmit arfinilinnik qaammateqalereersimasut kalunnernik pitussimassapput, mattusimaneqarlutik, ungaluukkani mattusimaneqarlutik imaluunniit pituutaqartinneqassallutik.
Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersakkanut ilaatinneqanngillat savaatillit qimmii, qimmit sulisitat naalakkersugaasut kiisalu qimmit illoqarfiup avataani aallaaniarnermut suliffiulluunniit avataatigut sammisaqarnernut atorneqartut aamma naalakkersugaasut, kiisalu qimmit qeqertani qimmilivinni akuerisaniittut.
Imm. 3. Qimmit pitussimanngitsut toqunneqarsinnaapput piginnittumut taarsiinissamut akisussaaffittaqanngitsumik. Tamannali atuutinngilaq imm. 2 naapertorlugu qimminut pitussimasussaatitaanngitsunut.§ 10. Kiisortunik qimmeqarnissaq inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Qimmit inunnik saassussisimasut imaluunniit nersutinik allanik toqutsisimasut piaartumik toqunneqassapput.
Imm. 3. Qimmit tuloriaajarneqartarneri pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.§ 11. Qimmiutilik qimmiummi ajoqusigaannut taarsiisussaatitaavoq.
Imm. 2. Qimmit akisussaanerinut sillimmasiisarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.§ 12. Kalaallit Nunaannut imaluunniit sumiiffinnut erseqqinnerusumik taaneqartunut qimminik naggueqatigiinnik aalajangersimasunik aamma qimminik ulorianaateqarsinnaasunik, ersiortitsisinnaasunik imaluunniit paarilluarneqarsinnaanngitsunik pigisaqaqqusinnginnermik Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.
Kapitali 4.
Qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusat§ 13. Kommunalbestyrelsi kommunimut qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusaliussaaq.
Imm. 2. Ileqqoreqqusat tamakku imarisassaannut Naalakkersuisut erseqqinnerusunik maleruagassanik aalajangersaassapput.
Imm. 3. Imm. 1-imi ileqqoreqqusat taaneqartut atuutilersinneqartinnagit Naalakkersuisunit akuersissutigineqassapput.
Kapitali 5.
Qimmit qitsuillu paarineqarnerat§ 14. Qimmit qitsuillu isumannaatsumik pineqassapput anniaatinut, naalliuutinut, ersinermut ataavartumik ajoqutinut annertuumillu ajoqutissanut sapinngisamik pitsaanerpaamik illersorneqassallutik.
§ 15. Kialluunniit qimmeqarlunilu qitsuuteqartup taakku peqqissaartumik paarineqarnissaat, taamatuttaaq nerukkarneqartarnissaat isumagissavaa, kiisalu imertinneqartarnissaat aamma timimikkut, pissusilersornermikkut peqqinnissamikkullu pisariaqartitaat eqqarsaatigalugit periaatsit akuerisaasut aamma ilisimatuussutsikkut misilittakkat naapertorlugit paarineqarnissaat.
Imm. 2. Qimmit qitsuillu panertumik nallavissaqartinneqassapput.
Imm. 3. Kialluunniit qimmeqarlunilu qitsuuteqartup taakku ikinnerpaamik ullormut ataasiarlugit takusarneqartarnissaat isumagissavaa.
Imm. 4. Qitsuit mattusimajuaannarlugit paarineqassanngillat.
Imm. 5. Meeqqat 16 inorlugit ukiullit taamaallaat nersutaateqarsinnaapput angajoqqaatik paarsisutilluuniit nakkutilliisoralugit akisussaasoralugillu.§ 16. Qimmit uumatillugit piniariartarfinnut aallaaniartarfinnulluuniit, qimussimik sukkaniuffinnut imaluuniit qimussimik angalanerni qimaannarneqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Qimmit qitsuillu uumatillugit nuunnermi aallarnermiluunniit naammattumik nakkutilliisoqartinnagit qimaannarneqarnissaat inerteqqutaavoq.§ 17. Qimmiminik qitsuutiminilluuniit toqutsiniartup sapinngisamik sukkasuumik anniartitsinertaqanngitsumillu toqunneqarnissaat qularnaassavaa.
Imm. 2. Imaani imermiluunniit ipititsinikkut, qimitsinikkut nivinngaanikkulluunniit toqutsineq inerteqqutaavoq.
Imm. 3. Naalakkersuisut qimminik qitsunnillu toqutsineq pillugu malittarisassiorsinnaapput.§ 18. Pilattaanissaq utaqqissunneqarsinnaanngippat, kiisalu pilattaanerit annernarpallaanngitsut qaangiukkasuartussallu eqqaasanngikkaani, uumasut nakorsaat kisimi pilattaasinnaatitaavoq.
Imm. 2. Uumasup isikkua allanngortinniarlugu pilattaasoqassanngilaq.
Imm. 3. Pamiut siutilluuniit nuuinik kipisineq inerteqqutaavoq, nappaatit pissutigalugit uumasut nakorsaat taamaaliunngippat.
Imm. 4. Atortulersorluni allatulluunniit iliorluni qimmit erlippaannik ajoqusiinissaq inerteqqutaavoq.
Imm. 5. Qitsuit kukiinik pilattaanikkut allatulluuniit iliorluni peersinissaq inerteqqutaavoq.
Kapitali 6.
Kalaallit qimmiisa qimuttut akuneqatsaaliorneqarneri§ 19. Qimuttoqarfiusut kalaallit qimmerinngisaannik qimmeqarfigeqqusaanngillat.
Imm. 2. Qimminik qimuttoqarfiusunut qimminik eqqussinissaq sunaluuniit inerteqqutaavoq.
Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit qimmit sulisinneqartartut qimmillu innarluutillit ikiortaat qinnuteqaateqartoqarneratigut Naalakkersuisut akuerisinnaavaat tamakkununngalu piumasaqaataasut aalajangersarsinnaallugit - taamatuttaaq qimmit taamaattut kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarnissaat pillugit piumasaqaateqarsinnaallutik.
Imm. 4. Qimmit qimuttut, qimminik qimuttoqarfiusunit anninneqarsimasut aatsaat Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarnerisigut eqquteqqinneqarsinnaapput.
Imm. 5. Sumiiffinnut allanut kalaallit qimmiinik qimuttunik eqqussinissaq inerteqqutaavoq.§ 20. Kalaallit qimmii anisuumik mannissanilluuniit nuutsivigineqassapput aatsaat Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarnerisigut.
Kapitali 7.
Nakkutilliineq il.il.§ 21. Naalakkersuisut qimminik qitsunnillu nakkutilliilersitsisinnaapput, taamatuttaaq paasissutissanik katersisitsisinnaallutik nalunaarsuisitsisinnaallutillu, misissugassanik peersisitsisinnaallutik kiisalu tamatumunnga atatillugu nalunaaqutsersuisitsisinnaallutik nalunaarsuisitsisinnaallutillu.
Imm. 2. Nersutaatinik imm. 1-imik taaneqartunik piginnittut inatsit naapertorlugu misissuisoqarnerani misiligutissanillu tigusisoqarnerani allatulluuniit iliortoqarnerani pisariaqarnera naapertorlugu akilerneqaratik ikiuutissapput.
Kapitali 8.
Nersutaatit nioqqutigineqartarnerat il.il.§ 22. Inuit, ingerlatseqatigiiffiit, peqatigiiffiit il.il. inuussutissarsiutigalugu inuussutissarsiutiginaguluuniit qimmeerniartut qitsuerniartullu tuniniaanerminnik oqartussaasunut nalunaarutiginninnissaat, kiisalu pisiaminnik tunisaminnillu nalunaarutiginninnissaat pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.
§ 23. Qimmit qitsuillu angallanneqarneri, aamma tamatuma uppernarsaatitaqartinneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.
Kapitali 9.
Nakkutilliineq uparuaanerlu§ 24. Kialuuniit qimmeq qitsulluunniit § 14 naapertorlugu eqqunngitsumik pineqarsoriguniuk tamanna uumasut nakorsaanut imaluuniit politiinut imaluuniit kommunefogedimut ingerlaannaq nalunaarutigissavaa.
Imm. 2. Uumasut nakorsaat, politiit kommunefogediluunniit nalunaarut pillugu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup Uumasut Nappataannut immikkoortortaanut ilisimatsissapput.
Imm. 3. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup Uumasut Nappaataannut immikkoortortaata politiit kommunefogediluunniit eqqunngitsumik pinnittoqartutut naatsorsuuteqartoqarsinnaanersoq pillugu nalunaaruteqassaaq.§ 25. Qimmit qitsuilluuniit eqqunngitsumik pineqarpata akisussaasoq uumasup pineqarnera pillugu politimesterimit uparuarneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Uumasoq napparsimappat iluarsineqarsinnaanngitsumilluuniit ajoqusersimappat politimesteri uumasup toqunneqarnissaanik peqqusisinnaavoq uumaannassaguni naalliuppallaassappat.
Imm. 3. Peqqussut allaganngorlugu nalunaarutigineqassaaq. Peqqussut nalunaarutigineqartinnagu politimesteri Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup Uumasut Nappaataannut immikkoortortaqarfianit nalunaarummik pissarsissaaq. Uumasumullu akisussaasoq oqaaseqarnissaminik periarfissinneqassaaq.
Imm. 4. Uumasup naalliukkunnaarsinneqarnissaa pissutigalugu imaluuniit akisussaasoq aallarsimasutut naatsorsuutigineqarpat pisariaqarnera naapertorlugu imm. 3 atortinnginneqarsinnaavoq.
Imm. 5. Imm. 2 naapertorlugu toqutsineq uumasup piginnittuanut taarsiinertaqanngitsumik pissaaq.§ 26. § 25 naapertorlugu peqqussut malinneqanngippat uumasoq politimesterimit toqutsinneqarsinnaavoq inuttaanut taarsiinertaqanngitsumik.
§ 27. § 25 naapertorlugu peqquneqartoq, aamma uumasumik § 26 naapertorlugu toqunneqartumik piginnittoq suliamik eqqartuussivimmut suliassanngortitsisinnaapput. Aalajangiinerup pineqartumut nalunaarutigineqarneranit ullut 14-it qaangiutsinnagit tamanna pillugu qinnuteqaat politimesterimut saqqummiunneqassaaq. Eqqartuussivinnut tunniussineq kingumoortumik sunniuteqarnavianngilaq.
Kapitali 10.
Pineqaatissiisarneq pillugu aalajangersakkat§ 28. § 7, imm. 1-imi, § 8, imm. 1-imi, § 9, imm. 1-imi 2-milu, § 10, imm. 1 aamma 2-mi, §-ini 14-imiit 18-imi, § 19, imm. 1, 2, 4, aamma 5-imi, § 20-imi kiisalu § 21, imm. 2-mi aalajangersakkanik unioqqutitsisoqartillugu akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. § 7, imm. 2-mi, § 8, imm. 2-mi, § 10, imm. 3-imi, § 11, imm. 2-mi, § 12-mi, § 13, imm. 1-mi, § 19, imm. 3-mi, kiisalu §-ini 22 aamma 23-imi aalajangersakkanik unioqqutitsisoqartillugu akiliisitsisoqarnissaanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
Imm. 3. § 10, imm. 1-imi kiisalu §-ini 14-imiit 18-imi aalajangersakkanik sorraatsumik imaluunniit nangeqqittumik unioqqutitsisoqartillugu sukkulluunniit nersutaateqarnissamut imaluunniit nersutaatinik suliaqarnissamut inerteqqummik pineqaatissiisoqassaaq.
Imm. 4. § 13-mi imm. 1 malillugu aalajangersakkanik sorraatsumik imaluunniit nangeqqittumik unioqqutitsisoqartillugu sukkulluunniit nersutaateqarnissamut imaluunniit nersutaatinik suliaqarnissamut inerteqqummik pineqaatissiisoqassaaq.
Imm. 5. Imm. 3 aamma 4 naapertorlugit nersutaateqarnissamut imaluunniit nersutaatinik suliaqarnissamut inerteqqummik pineqaatissiineq qaqugumulluunniit atuuttussanngorlugu imaluunniit sivikinnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussusilerlugu pisinnaavoq.
Kapitali 11.
Atuutilerfia il.il.§ 29. Inatsisartut inatsisaat 1. januar 1999 atuutilerpoq qimmit uumasullu illersorneqarnerat pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmik Folketinngip akuersissutiginninnissaa naatsorsuutigalugu.
Imm. 2. 1. januar 1999-ip kingorna aatsaat Folketing akuersissutiginnissappat inatsisartut inatsisaat ullormi Folketingip akuersissutiginniffiani atuutilissaaq.
Imm. 3. Tamatuma peqatigisaanik qimmiuteqarneq pillugu Landsrådit ileqqoreqqusaat 22. juni 1957-imeersoq, landsrådit ileqqoreqqusaatigut 4. marts 1959-imeersukkut allanngortinneqartoq atorunnaarsinneqarpoq. Taamaattorli §-ini 6 aamma 7-imi tuloriaajaasarneq pillugu aalajangersakkat atuutiinnassapput Naalakkersuisut inatsimmi uani § 10, imm. 3 naapertorlugu malittarisassiornissaasa tungaanut.
Imm. 4. Kommunit qimmit pillugit ileqqoreqqusaat atuutiinnassapput kapitali 4 naapertorlugu qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusalianit nutaanit taarserneqarnissamik tungaannut , kingusinnerpaamillu 31. december 1999.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 30. oktober 1998.
Jonathan Motzfeldt/
Marianne Jensen
Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaattut siunnersuummut nassuiaatit
I. Ataatsimmut nassuiaatit.
Inatsit una uumasunik illersuineq qimmiuteqarnerlu il.il. pillugit akisussaaffimmik Namminersornerullutik Oqartussat tigusineranni malittarisassiarineqartut ilagaat. Inatsisikkut tassuuna siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaata qimminik qimuttunik peqqissunik peqarnissaata tunngavissinneqarnissaa, kiisalu qimmit qitsuillu eqqortumik pineqarnissaat qularnaarniarneqarpoq. Aamma uumasut inuiaqatigiillu pitsaasumik inooqatigiinnissaat pillugu arlalinnik aalajangersagaqarpoq. Erseqqissumik oqaatigalugu, inatsisissatut siunnersuummi innuttaasut isumannaatsuunissaat peqqissusiallu pillugit aalajangersagaqarpoq, tassa tamakku nersutit nappaataat inunnut tunillaassorsinnaasut pillugit inatsisini ilanngunneqarsimatinnagit.
Inatsisissatut siunnersuummi naatsorsuutigineqarpoq Kalaallit Nunaanni kissaatigineqartoq kalaallit qimmiat qimuttoq allanik akuneqassanngitsoq qimminit allanik nagguilinnit timip sananeqaataanik akusaanani.
Uumasut peqqissuunissaannut tunngasut Nunalerinermut Aalisarnermullu Ministeriaqarfimmit akisussaaffigineqarput. Uumasut peqqissuunissaannut tunngasut taamalillutik nersutaatit nappaataat pillugit Inatsit nr. 814 21. december 1988-imeersumi ilaapput, Kalaallit Nunaannut atuuttussanngortinneqartumi kunngip peqqussutaatigut 18. december 1991-imeersukkut.
Nersutit nappaataannut inunnut tunillaassorsinnaasunut akiuunneq Kalaallit Nunaannit akisussaaffigineqarpoq, inuussutissanik nersutillu nappaataannik inunnut tunillaassorsinnaasunik nakkutilliineq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut nr. 1-imut 28. oktober 1993-imeersumullu ilaalluni.
Uumasuutit peqqissutsimikkut qanoq issusii pillugit inatsimmi uani aalajangersakkat qanoq issutsit aalajangersakkani siuliinit taaneqartunit pineqanngitsut pineqarput, soorlu naalliuutit kingornussanik pissuteqartut kiisalu uumasuaqqanit pissuteqartut.
Inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerani pinaveersaartitsineq pingaartinneqarpoq.
Inatsisissatut siunnersuut aningaasartuutitigut sunniuteqassangatinneqanngilaq.
II. Aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit.
§ 1 pillugu.Aalajangersakkat inatsisikkut siunertarineqartunut nassuiaatini nalinginnaasuni taaneqartunut erseqqissaataapput.
§ 2 pillugu.Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq inatsit qimminut qimuttuinnarnut atuutinngitsoq, kisiannili Kalaallit Nunaanni qimmit tamarmik pineqartut; tassa savaatillit qimmii, qimmit innarluutillit ikiortaat, qimmit aliikkutassiat, qimmit sulisittakkat. Qitsuit aamma killilimmik inatsimmi pineqarput.
§ 3-mi imm. 1 pillugu.Inatsisissatut siunnersuummi qangaaniilli qimminik qimuttoqarfiusut allanngortinneqannginnissaat siunniunneqarpoq. Inatsisip oqaasertaani oqaatsit atorneqartut taamaallaat oqaatsit manna tikillugu atugaasut nutarterneqarnerisut isigineqassapput. Oqaatigineqassaarli maanna Kangerlussuaq qimminik qimuttoqarfiusutut ilanngunneqarmat periaatsit atuutereersut malillugit.
§ 3-mi imm. 2 pillugu.Aalajangersakkakkut qimuttoqarfiusut killingisa allanngortinnissaannut Naalakkersuisut periarfissinneqarput. Aallaaniartilluni kommuni sanilerisamut qimussertariaqalernermut tunngatillugu tamanna naleqquttuusinnaavoq.
§ 4-mi imm. 2. pillugu.Aalajangersakkakkut Naalakkersuisut pingaartumik nakkutilliinissamik pisinnaatitaaffimminnik kommunalbestyrelsinut tunniussinissaminnik periarfissinneqarput.
§ 5 pillugu.§-inut, 7, 9, 10, § 13-imi imm. 1 aamma §-it 15, 16, aamma 19-imut tunngasutigut kommunalbestyrelsit nakkutilliisutut oqartussaapput. Qimmiuteqarneq pillugu aalajangersakkat maanna atuuttut naaperlugit kommunalbestyrelsit ullumikkut suliarisartagaannut taakku naapertuupput.
§ 6 pillugu.Oqartussaasut attuumassuteqartut pisinnaatitaaffii aalajangiunniarlugit kiisalu eqqartuussiviit aqqutigeqqaarnagit nakkutilliisoqarsinnaaqqullugu aalajangersagaq ilanngunneqarpoq.
§ 7-imi imm. 2.Sumiiffiit uumasut avatangiisilluuniit eqqarsaatigalugit qimmeqarfiusussatut naleqqutinngitsut ajornartorsiorfiusussaasuniluuniit, soorlu atuarfiit meeqqeriviillu eqqaanni qimmiliviit, sanaartorfinni qimmit paarsisut imaluuniit mittarfinni eqqaanilu qimmiliviit allaffissornikkut aalajangersaavigineqarnissaannut Naalakkersuisut periarfissaqarnissaata qularnaarneqarnissaa aalajangersakkakkut siunertarineqarpoq.
§ 8 pillugu.Uumasuusivinniititsineq eqqiluisaarnikkut uumasullu sernissorneqarnissaatigut ajornartorsiutitaqarsinnaasarpoq. Taamaammat tamakku ajornartorsiutaasinnaaneri pisuni ataasiakkaani naliliivigeqqissaarneqartariaqarput. Taamaammat aalajangersakkakkut tassuuna siunertarineqarpoq Naalakkersuisunit suliamik ilisimasalinnik naliliisoqarteqqaarlugu taamaattunik uumasuusiliviliortoqartassasoq ingerlatsisoqartassasorlu, aamma siunertarineqarpoq ajornartorsiutit taaneqartut pinngitsoortinniarlugit uumasuusiviit malittarisassiorneqarsinnaassasut.
§ 9-mi imm. 1 pillugu.Qimmit pitussimanatik angalaaginnartut innuttaasut isumannaatsuunissaannut ulorianartorsiortitsipput, aammalu eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu kissaatigineqaratik. Qimmit qimuttut pillugit Landsrådet ileqqoreqqusaanni 22. juni 1957-imeersumi piumasaqaataavoq qimmit arnavissat nuliusut, qimmit angalaaginnartut qimmillu kiisortut pitussimaneqassasut, taamatullu qimmit pitussimanngitsut ajoqusigaannut akisussaasuutitassaaneq pillugu immikkut maleruagassaqarluni. Taamaakkaluartoq qimmit pitussimasannginnerat nalinginnaasutut isigineqartarpoq, taamaammallu qajaq minnerpaamik 2 meterinik qutsitsigisumiinngippat kimmarlugu aserorterneqarneranut taarsiisoqarsinnaanani.
Aalajangersakkat nutaat qimmit pitussimasussaatitaanerat pillugu kommunini qimmeqarneq pillugu ileqqoreqqusani aalajangersakkanik atuutereersunik inatsisitigut atuuttussanngortitsinertut isigineqassapput.
Manna tikillugu maleruagassat taakku sanioqqunneqarsinnaasimapput, tassa qimmit arnavissat piarallit sumiluunniit angalaarsinnaatitaammata. Aalajangersagaq taanna atuutilersinneqarsimavoq qimmit arnavissat piarallit nammineerlutik eqqaminni nerisassarsiorsinnaanissaat siunertaralugu. Taamaattorli qimmit nuliusut pitutaanngitsut eqqaminniittunut navianartorsiortitsisarput, qimmimmi taakku soorunami piaqqaminnik takornartanut illersuiniartarmata, qassiinillu takussutissaqarpoq qimmit arnavissat pitutaanngitsut kiisillutik annertuumik ajoqusiinerannik. Kisiannili pissusissamisuussaaq piumasaqaatigissallugu qimmimik piginnittup qimmit arnavissat tamakku ungaluukkat iluanniitissappagit pitussimassallugilluunniit, pisariaqartinneqartumillu nerukkartassallugit.
§ 9-mi imm. 2 pillugu.§ 9, imm. 1-imi aalajangersakkami qimmit aliikkutat aamma pineqarmata maluginiarneqassaaq. Taammaattorli aalajangersagaq qimminut naalakkersukkanut savallu qimmiinut atuutinngilaq, taamaattoqaraluarpammi sulisinnaanavianngillat, aamma aallaaniarnermut allanullu illoqarfiup sanaartorfiusimasup avataani qimminik atuinissaq periarfissinneqarpoq.
§ 9-mi imm. 3 pillugu.Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq oqartussaasut taarsiissuteqarnissamut akisussaaffiligaanatik qimminik pitussimanngitsunik sumiiffimmi malittarisassaqartitsinikkut aqutsisinnaatitaanerat. Soorunalimi qimmit unioqqutitsinerunngitsumik pitussimanngitsut toqunneqassanngillat.
§ 10 pillugu.Qimminik kiisortunik pigisaqarnissamut inerteqqummik siusinnerusukkut atuuttumik aalajangersagaq ingerlatitseqqinneruvoq, kommunalbestyrelsillu qimmit kiisortut toqunneqarnissaannik akisussaaffilerneqarlutillu pisussaaffilerneqarlutik. Kalaallit qimmiat qimuttoq ileqqoralugu naggueqatigiittut kamajasuujunngilaq kiisortuunaniluunniit. Qimmillu ulorianartortaqaraangata perorsarnerlugaaneri pisariaqanngitsumilluuniit pillarneqartarneri pissutaagajuttarput.
§ 10-imi imm. 2. pilluguQimminik kiisortunik piginnittoq nammineq piumassutsiminik qimmimi toqunneqarnissaanut akuersisoq malittarisassat atuuttut naapertorlugit taarsiiffigineqarsinnaavoq. Periarfissaq taanna inatsisissatut siunnersuummi matumani ilanngunneqanngilaq.
§ 10-imi imm. 3 pillugu.Inuit kiineqarlutik annertuumik ajoquserneqarnissaat pinngitsoorniarlugu ukiuni arlalinngortuni Qimmit qimuttut pillugit Landsrådip ileqqoreqqussaa 22. juni 1957-imeersoq, Landsrådip ileqqoreqqusaatigut 4. marts 1959-imeersukkut, allanngortinneqartumi §-it 6 aamma 7 naapertorlugit qimmit qimuttut tuloriaasa kipineqartarnissaat piumasarineqartarpoq. Inatsisip matuma akuersissutigineqarneratigut malittarisassat taakku atorunnaarsinneqassapput paragrafilli taakku marluk atuutsiinnarneqassallutik kigutaajaasarneq pillugu Naalakkersuisut nutaanik malittarisassiornissaasa tungaanut. Tuloriaajaariaaseq ullumi atorneqartoq qimmit kigutimikkut alleqqumikkullu aseruuttoornerannik kinguneqarajuppoq, taamaammallu uumasut illersorneqarnissaannit isigalugu eqqarsarnartoqarluni. Taamaammat nutaanik malittarisassiortoqartinnagu periutsit allat atorneqarsinnaanersut misissorneqartariaqarpoq.
§ 11-imi imm. 1 pilluguQimmiuteqarnermut tunngatillug akisussaaffiup erseqqissarneqarneratut aalajangersagaq isigineqartariaqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik qimmiutillit akisussaanermut sillimmasernissaat inatsisitigut piumasarineqarluarsinnaavoq, tamannalu kommunit qimmeqarneq pillugu ileqqoreqqusaatigut periarfissaqalerpoq. Qitsuit aalajangersakkami pineqanngillat, qitsuimmi annertuumik ajoqusiinissaat naatsorsuutigineqanngimmat.
§ 12 pillugu.Innuttaasut avatangiisillu qimminit ulorianartunit - soorlu pitbull terriersinit, aqutsineq aqqutigalugu illersuinissaminnut Naalakkersuisut periarfissaqaqqullugit aalajangersagaq ilanngunneqarpoq. Qimmit issittumi umasinnaanngitsutut naatsorsuunneqartariaqartut, soorlu kineserit qimmii meqqoqanngitsut qimmilluuniit pilattaanerinnakkut piaqqisinnaasut taamaammallu nunatta pissusia pissutigalugu ernisussiorasuarneqarsinnaanngitsut, aqutsinikkut inerteqqutigineqarnissaannut aalajangersagaq taanna aamma atorneqarsinnaavoq.
§ 13 pillugu.Qimmit pillugit ileqqoreqqusat maannakkut atuutut suliarineqarsimapput Kalaallit Nunaanni qimmit qimuttut aamma qimmit nappaataasa akiorneqartarnerat pillugit aalajangersakkat Nalunaarutit 1936, maanna atorunnaarsilersaarneqartut tunngavigalugit. Taamaammat inatsimmi uani aalajangersagaq ilanngunneqarpoq kommunit qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusaliarisarumaagaat inatsisinik tunngavissaqaqqullugit.
Inatsimmi piumasaqaatit minnerpaaffissaannik qimmit qitsuillu pillugit kommunit ileqqoreqqussaasa malinninnissaat qularnaarniarlugu inatsit akuersissutigineqarniariartorlu tamanna pillugu nalunaarummik atulersitsisoqarnissaa pilersaarutigineqarpoq. Nalunaarutikkut kommunalbestyrelsit nammineerlutik aalajangiinissaminnut suli periarfissaqassapput.
Nalunaarut kommunit qimmeqarfiusut ileqqoreqqusaliaasa imarisassaat pillugit aalajangersakkanik imaqassaaq, ilaatigullu kommunini qimmeqarfiunngitsuni kommunit ileqqoreqqusaliornerat pillugu imaqassalluni.
§ 14 pillugu.Uumasut ileqqussat malillugit, illersorneqarnissaallu eqqarsaatigalugit, paarilluarneqarnissaat qularnaarniarlugu, ilaatigullu qimmit peqqissooqqullugit sullerissooqqullugillu aalajangersagaq ilanngunneqarpoq. Nunani killerni allani aalajangersakkat assingusut naapertorlugit aalajangersagaq ilusilerneqarpoq.
§ 15 pillugu.Aalajangersagaq taanna § 14-imut tapertaliussatut isigineqassaaq, oqaatsillu periaatsit akuerisaasut aamma ilisimatuussutsikkut misilittakkat maluginiarneqassapput, taakkunuuna Kalaallit Nunaanni ukiuni untritilikkaani qimmeqarnermik misilittakkat qimmit eqqortumik paarineqarnissaanik naliliinermi ilanngunneqarnissaat qularnaarniarneqarpoq.
§ 15-imi imm. 2.Aalajangersagaq taanna pingaartumik qimmit qimuttut isumagineqarnerat eqqarsaatigalugu ilanngunneqarpoq. Naluneqanngilaq qimmit inissisimaffii imermik qarsunneqarsimasut upernaat tamaasa takuneqartartut.
§ 15-imi imm. 3 pillugu.Qimmit nakkutigilluarneqarnissaat qularnaarniarlugu aalajangersagaq ilanngunneqarpoq. Kalunnerit ilarusimasut, qimmit pitoqqanngitsut, ajoqusersimasut il.il. qimmeqartut akuttunngitsumik ajornartorsiutigisaraat ilisimaneqarluarpoq. Ajornartorsiutit tamakku qimmiminnik paarsilluartunit paasiaarneqartariaqarput iluarsipallanneqartariaqarlutillu.
§ 15-imi imm. 4 pillugu.Mattusimajuaannarlugit qitsuuteqartoqartartoq ilisimaneqarpoq. Tamanna uumasunik paarsinerlunnertut isigineqartariaqarpoq, aalajangersakkakkullu tamannarpiaq pinaveersaartinniarneqarpoq.
§ 15-imi imm. 5 pillugu.Ukiukinnerusut nersutaateqarnissaat aalajangersakkakkut inerteqqutigineqanngilaq, inersimasulli meeqqamut attuumassuteqartut meeqqap uumasuuteqarneranut akisussaatinneqarlutik.
§ 16-imi imm. 1 pillugu.Kommunit ilaanni qimmeqarneq pillugu ileqqoreqqusani aalajangersagaqarpoq qimmit "qasusut" qimusserluni angalanerni il.il. qimanneqaqqusaanngitsut, kisiannili ingerlaannartumik toqunneqartussaallutik. Ilimagisariaqarpoq maleruagassaq taanna atuutilersinneqarsimasoq taamatut pisoqartarneranik misilittakkat tunngavigalugit. Aalajangersagaq naleqquttutut isumaqarfigineqartoq Kalaallit Nunaannut tamarmut atuuttussatut ilanngunneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Aamma ilisimaneqarluarpoq qimussinik sukkaniunnermi qimmerpassuit pituerneqartartut illinernullu qimanneqarlutik. Qimmit tamakku ilarpaalui angalaaginnassapput, allallu ajoqusersimanitik il.il. pissutigalugit imminnut paarisinnaanaviarnatik. Qimusserluni sukkaniunneq pillugu nunat tamalaat malittarisassaasigut qimmit aqqutini qimanneqarnissaat inerteqqutigineqarpoq, annermik uumasut illersorneqarnissaat pissutigalugu. Taamaammat malittarisassap taamaattup atulersinneqarneratigut Kalaallit Nunaanni qimussimik sukkaniunnerni malittarisassat nunat tamalaat tamatumunnga malittarisassaannut naapertuutilersinneqassapput, soorluttaaq sukkaniuttoqareersorlu qimmit kissaatigineqanngitsumik angalaaginnartarnerat unitsinneqassasoq.
§ 16-imi imm. 2 pillugu.Assersuutissarpassuaqarpoq ineqartut inigisaminnik qimatsisarmata nersutaatitillu qimaannartarlugit taakku isumannaatsumik paarineqarnissaat isumannaaqqaarnagu. Tamanna paarsinerlunnertut isigineqartariaqarpoq aalajangersakkamilu taamatut periaaseqartoqartarnissaa inerteqqutigineqarluni.
§ 17 pillugu.Pissusissamisuuginnartussaavoq nersutaatinik toqutsineq sukkasuumik naakkittartumillu pisassappat. Kisiannili qimminik qimitsilluni toqutsineq qimmeqarfiit ilaanni ileqqutoqaavoq. Qimitsisarneq isiginnaartuusinnaasunut amilaarnarpoq inuppalaanngitsuliornertullu isigineqartariaqarluni. Taamaammat qimmit qitsuillu ipititsinikkut, qimitsinikkut nivinngaanikkulluuniit toqunneqarnissaat aalajangersakkakkut inerteqqutigineqarpoq.
§ 18-imi imm. 1 - 3 pillugit.Aalajangersagaq taanna inuit nersutit nakorsaattut ilinniarsimanngitsut nersutit nakorsaattut suliaqartitaasarnerat pillugu Veterinærdirektoratip nalunaarutaanut nr. 331-mut 24. maj 1995-imeersumut nersutit illersorneqarnissaannut tunngatillugu ilassutitut paasineqassaaq. Aamma tassuuna isikkorinnerulersitsiniarluni pilattaasarnerit inerteqqutigineqarput, tassa ilaatigut ileqqorissaarnissamit isigalugu, ilaatigullu erseqqissarniarlugu uumasut sulisorineqarnissaat pillugit Kalaallit Nunaanni pigineqartarmata isikkorissusissaat pinnagit. Aalajangersagaq pamiuersisarnermut siutaarsisarnermullu tunngasunik aamma imaqarpoq.
Kiisalu qimmiutillit ilaasa qimminut napparsimasunut suli atortagaat, qimminik pamiusa/siu-taasa nuui ilanngarlugit taqarsiuisarneq inerteqqutigineqarpoq. Inerteqqutikkut qimmit naalliutinneqannginnissaat soorunami qularnaarniarneqarpoq, annnermilli qimmit napparsimasut suli nukillaarnerunissaat pinngitsoorniarneqarluni.
§ 18-imi imm. 4 pillugu.Qimmeqarfiit ilaanni pisarnertut qimmit pituminnik killueqqunagit nivinngatsiarsinnarlugit kaattamik assigisaanilluuniit erlippaasa suliarineqartarneri aalajangersakkami tassani inerteqqutigineqarput. Taamaaliortarneq inuppalaannginnertut pisariaqanngitsutullu isigineqartariaqarpoq.
§ 18-imi imm. 5 pillugu.Qitsuit ilaasa kukigissartarnertik ileqqoriinnarpaat. Tamanna pissutigalugu qitsuutillit ilaasa qitsuutitik pilattarlugit kukiiartittarpaat, tamannalu qitsuup ileqquanut akuliunnertut naammaginanngitsutut isigineqartariaqarpoq. Danmarkimi misilittakkat aallaavigalugit aalajangersagaq ilanngunneqarpoq, tappavani taamaattumik aalajangersaasoqartariaqarsimammat.
§ 19-imi imm. 1 - 4 pillugit.Aalajangersakkatigut kalaallit qimmiata qimuttup naggueqatigiittut illersorneqarnissaa taassumalu immikkut piginnaassusiisa ukiuni untritilinni ineriartortinneqarsimanerisut pigiinnarneqarnissaat siunertarineqarpoq. Kalaallit qimmii qimmit nappataannut avataaneersunut qimminillu allanit kissaatigineqanngitsumik akuneqarnissaminnut aalajangersakkakkut illersorneqassapput. Taamaammat imm. 3-imi immikkut pinninnerit Naalakkersuisunut nakkutigisassanngortinneqartut eqqaassanngikkaanni qimuttut qimmillu allat avissaarsimatilluinnarneqarnerat allanngortinneqassanngilaq.
§ 19-imi imm. 5 pillugu.Kalaallit qimmii qimmeqarfinnit nuutat, taakkuninnga akusat, qimuttulluuniit nunanit allaneersut qimuttoqarfiunngitsuni eqiterneqarnissaat pinngitsoorniarneqarpoq.
§ 20 pillugu.Anisuunik mannissanillu avataanit namminersorluni eqqussuinerup kingunerisaanik kalaallit qimmii qimuttut kissaatigineqanngitsumik akuneqarsinnaapput. Illuatungaatigulli anisuumik mannissanilluuniit nuussisarneq qimmeqarfinnit assigiinngitsunit pilersaarusiukkamik kinguaassiortitsiniarnermut atorneqarsinnaavoq taamalu qimmit akuneqanngilersut akuneqaatigisinnaallugu. Taamaammat taamatut kinguaassiortitsisarnerup inerteqqutigilluinnarneqarnissaa siunertarineqanngilaq, qularnaarniarneqarlunili taamaaliornerup kissaatiginassusianik Naalakkersuisut pisuni ataasiakkaani naliliisarnissaat kiisalu tamannaa pillugu erseqqinnerusumik malittarisassiorsinnaanissaat pisariaqarpalluuniit inerteqquteqarsinnaanissaat.
§ 21 pillugu.Perlerornerup nappaatilluuniit allat nappaatit tunillaassortut pillugit inatsimmi pineqartut nakkutigineqarnissaat aalajangersakkakkut siunertarineqanngilaq. Qimmit qitsuillu peqqissusiannut tunngasunik allanik, soorlu uumasuaraqarnerinik kingornussaminnilluuniit nappaateqarnerinik misissuiffigineqarnerinik nakkutilliinissamut aalajangersakkap atorneqarnissaa eqqarsaatigineqarpoq. Nappaatit tunillaassortut uumasullu nappaataasa akiorneqarneri pillugit aalajangersakkanisulli peqqinnissamut tunngasunik iliuuseqartoqarnerani uumasunik piginnittup pisariaqarnera naapertorlugu ikiuunnissaanik aalajangersakkakkut pisussaaffiliineqarpoq.
§ 22 pillugu.Qimmeerniarneq qitsuerniarnerlu pillugit aqutsinikkut malittarisassiortoqarnissaanut aalajangersagaq periarfissiivoq. Aalajangersagaq taanna naapertorlugu malittarisassiorneq uumasut allanit akuneqarnissaat akuneqannginnissaalluuniit, imaluuniit illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugit pisinnaavoq.
§ 23 pillugu.Qimmit qitsuillu angallanneqarneri, aamma uppernarsaatitaqartinneqarnissaat, pillugit malittarisassiornissamut aalajangersagaq periarfissiivoq. Aalajangersagaq taanna naapertorlugu malittarisassiorneq uumasut akuneqatsaaliornissaat akuneqarnissaalluuniit imaluuniit illersorneqarnissaat aallaavigalugit annermik pisassasutut naatsorsuutigineqarpoq.
§ 24 pillugu.Qimmit qitsuillu pitsaanngitsumik pineqarneri pillugit nakkutilliinermi suleriaasissat aalajangersakkakkut aalajangiunneqarput, aamma qularnaarneqarpoq pisut ataasiakkaat tamarmik uumasut nakorsaanit isummerfigineqartassasut.
§-it 25-imiit 27-imut pillugit.Aalajangersakkat taakku danskit tamakku pillugit inatsisaannut naapertuupput, aamma taakkunuuna qimmit qitsuillu eqqunngitsumik pineqarnerini politimesterip pilertortumik akuliussinnaanera periarfissinneqarpoq.
§ 28-imi imm. 3-imiit 5-imut.Kalaallit Nunaanni uumasuuteqarnermut tunngatillugu aalajangersakkat nutaajupput, taakkunuunami eqqartuussiviit aqqutigalugit inuit piffissami aalajangersimasumi imaluuniit kingornamut qimmeqarsinnaajunnaarlugit qitsuuteqarsinnaajunnaarlugillu, allatulluuniit tamakkuninnga suliaqarsinnaajunnaarlugit eqqartuunneqarnissaannut periarfissiisoqarpoq. Erseqqissarneqassaaq taama eqqartuussineq aatsaat pisinnaammat inatsimmi uani paragrafinik taaneqartunik, imaluuniit kommunit qimmeqarneq qitsuillu pillugit ileqqoreqqusaannik annertuumik unioqqutitsisoqarpat unioqqutitsisoqaqattaarpalluuniit.