Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuinut kommuninullu aggorneqarnera pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 5, 6. november 1997-imeersoq.

 

Nunap immikkoortui

§ 1. Kalaallit Nunaat nunap immikkoortuinut Kitaanut, Avannaarsuanut Tunumullu aggor-neqarpoq, taakkulu killingi ima aalajangersarneqarput:
1) Kitaa. Kujammut kimmullu killigai Atlantikoq, Ikersuaq Davis Avannaatalu Imaa. Avannamut killigaa titarneq allorniusat sanimukartut avannamut 78°-iata allorniusat ammukartut kimmut 44°-iata naapiffiannit allorniusat sanimukartut 75°-iata Kalaallit
Nunaata kimmut sineriaanut attuunneranut, tassanngaanniillu titarneq narlusuumik nangiinnarlugu immap killilernerani titarnermut aallaaviusumut (basisliniemut). Kangimut killigaa allorniusat ammukartut 44°-iata 78°-imk naapiffianniit kujammorluinnaq allorniusat sanimukartut avannamut 61°-iata kujammullu 60°40'-p allorniusat ammukartut 44°20'-ata naapiffiannut, tassanngaanniillu Kangerlussuatsiap qeqqa atuarlugu Atlantikumut.
2) Avannaarsua. Kimmut avannamullu killigai Avannaata Imaa, Puikkaasorsuaq, Kane Basin, Kennedy Kanal, Hall Basin, Robeson Kanal aamma Sikuijuitsoq Avannarleq. Kujammut killigaa Kitaanut Tunumullu killeqarfigitinneqartut.
3) Tunu. Kangimut killigaa Atlantikoq. Avannamut Nordostrundingimiit titarneq Romersøenip avannaani kuuit tunussutigiillutik kuuttut aariaannut Kronprins Christian Land aqqusaarlugu sermersuup sinaanut, tassanngaaniillu narlusuumik ingerlaqqilluni allorniusat sanimukartut 78°-iat allorniusallu ammukartut kimmut 44°-iata naapiffiannut. Kimmut kujammullu killigaa Kitaata kangimut killinga.
Imm. 2. Killeqarfîliineq pillugu nunap assinga ilanngunneqartoq allatigut innersuussutigineqarpoq.

 

Kommunit

§ 2. Kalaallit Nunaat kommuninut ukununnga aggorneqarpoq:
1) Nanortalik. Tassunga atavoq nuna Nunap Isuata avannaatungaaniittoq, avannamutkimmut imaatigut qeqertap Tukingasup kangiatigut, qeqertat Uummannartuut avannarliit kitaatigut, qeqertaq Qussassat aamma Qeqertarsuaq akunneqqullugit Qaarsup kangia aqqusaarlugu qeqertat Sannerut aamma Manertuut kujataatigut kangeqqullugit kangerluup Torsukattaap qinnguanut killeqarluni. Tassanngaaniit killeqarfigai qaqqatigut Quassugaarsuk aamma Ukkusikkut ermit tunussutigiillutik kuuttut avissaarutaat atuarlugu Qorlortorsuup Tasiata Avannarlequtaa kiisalu Vig sø atuarlugit, taavalu nunakkut avannamut kangimut sermersuarmut, tassanngaaniillu kangimorluinnaq Tunup Kitaatalu killeqarfiat. Aamma killigaa Tunup Kitaatalu killeqarfiat.
2) Qaqortoq. Kommuni marlunnik immikkoortoqarpoq.
a) Immikkoortoq kangilleq: Kujammut killigaa Nanortallup avannamut killeqarfia. Avannamut killingata atuarpaa immamiit avannamut-kangimut qeqertat Serfartusut Uiguleriillu akunneqqullugit Narlunaq atuarlugu sangullunilu kangimut Akornga ikaarlugu Illorsuit qaqqaasa itissaavinut. Tassanngaanniit killeqarfigai Taartup qaqqaatigut paarlaguttumik kuulernikkut,
Iviangiusaq kangilleq Killavaallu qallunaatsiaqarfikumut Sissarluttumut, tassanngaanniillu kangerluk ikaarlugu narluinnartumik Russip kuuanut Saqqaata tasiata Skyggesøllu akornanniittumut, avannamut-kangimut Jespersens Dal, Jespersens Bræ sermersuarlu atuarlugit, tassanngaaniit kangimorluinnaq Tunup Kitaatalu killeqarfîat. Kommunip kangimut killigaa Tunup Kitaatalu killeqarfiat.
b) Immikkoortoq killeq: Tamatumani pineqartoq Qassimiut eqqaat, tassa Narsap kommuniata avannamut-kimmut killinganiit kujammut Qalerallit Sermia aqqusaarlugu Qalerallit Imaanut Nuuata nunaa ikerasaqqullugu kujammutkimmut Ikersuaq atuarlugu avammut imaanut. Avannamut killigaa Narsap kommuniata avannamut-kimmut isua, kimmut aamma kujammutkimmut Qipisaqqup sermia avannarleq aqqusaarlugu kangerlummut, qeqertaq Sannerut kangeqqullugu kujaqqullugulu avammut imaanut.
3) Narsaq: Kujammut kimmullu killingisa Qaqortup kommuniata killingi atuarpaat. Avannamut killingata sermersuup killinga atuarpaa, tassanngaanniillu kangimut Tunup Kitaatalu killeqarfiannut. Kangimut kommuni killeqarpoq Tunup Kitaatalu killeqarfiannut.
4) Ivittuut. Kommunimut atasut killigaat Arsuup Kangerluagut Arsuk Bræmut, tassanngaanniit Nordre Qoornoq Bræ Qoornullu Kangerlua atuarlugit, Nuuk Kangaarsullu kujaqqullugit, qeqertat Quiartorfîk Kiinalillu kitaallugit ikerasaarsuup Kujataanut Arsuullu Kangerluanut.
5) Paamiut. Kujammut Qaqortup Narsallu kommuniinut killeqarpoq. Avannamut killingata atuarpaa immamiit Tulugartalik Siorarlu napillugit. Tassanngaanniillu kangimut Tunup Kitaatalu killeqarfiannut. Allatigut kommuni Ivittuut kommunianut killeqarpoq.
6) Nuuk. Kujammut Paamiut kommunianut killeqarpoq. Avannamut killeqarfigaa immamiit Upernivik avannaqqullugu, kangimut avannamut-kangimullu Oqummiap Tasersuatigut Naqinnersuakkullu qaqqaq Quassuk atuarlugu Quassuttarsuarmut, tassanngaanniillu kangimut avannamut-kangimullu Tasersuakkut Saqqap Sermersuatigut kangimullu Tunup Kitaatalu killeqarfiannut. Kangimut kommunip Tunup Kitaatalu killeqarfiat killigaa.
7) Maniitsoq. Kujammut Nuup kommunianut killeqarpoq. Avannamut killigaa immamiit kangerluk Kangerluarsussuaq qiteraarlugu taassumalu qinnguaniit Naqerloq kangilleq atuarlugu Kangerlussuarmut taassumalu qinnguanut, tassanngaanniit kuuk-kut Sandflugtdalen atuarlugu sermersuarmut, tassanngaaniillu kangimut Tunup Kitaa-talu killeqarfiannut. Kangimut kommunip Tunup Kitaatalu killeqarfiat killigaa, taamaattoq tak. § 4.
8) Sisimiut. Kujammut Maniitsup kommunianut killeqarpoq. Avannamut killigaa immamiit Nassuttooq atuarlugu Kuup akuanut Kuullu atuarlugu Inuppaat Kuuannut, tassanngaanniillu kangimut Tunup Kitaatalu killeqarfiannut. Kangimut kommunip killigaa Tunup Kitaatalu killeqarfiat, taamaattoq tak. § 4.
9) Kangaatsiaq. Kujammut Sisimiut kommuniannut killeqarpoq. Avannamut killigaa immamiit qeqertat Innalinnguaq, Qaassuk Tulukkallu avannaqqullugit, qeqertat Saattorsuaq Aamallu akunneqqullugit Saqqarleq kujaqqullugu Itinneqqap tungaanut, tassanngaanniit kujammut, qeqertaq Umiivik kujaqqullugu Naanngisanut, tassanngaanniit qeqertaq Naajat avannamut-kangeqqullugu tassuunalu Itinneralinnguamut. Tassanngaaniit Killernganut Tasiusarsuakkut Tasiusarsuullu Qinnguatigut Ilulialimmi Qimgorsuata avataanut tassanngaanniit kangimorluinnaq Tunup Kitaatalu killeqarfiannut. Kangimut kommuni killeqarpoq Tunup Kitaatalu killeqarfiannut.
10) Aasiaat. Kujammut Kangaatsiap kommunianut killeqarpoq. Kommunimut tassunga atapput qeqertat Qeqertarsuup Tunuata kujammut sineriaaniittut Kitsissuarsuillu. Kangimut killeqarfeqarpoq Kannala kangeqqullugu Nivaap Sulluatigut qeqertarlu Ujarattarfik kangeqqullugu. Kommunimut tassunga atapputtaaq qeqertat Kitsissunnguit qeqertaq Agissat ilanngunnagu.
11) Qasigiannguit. Kimmut kujammullu Aasiaat Kangaatsiallu kommuniinut killeqarpoq. Kommunimut tassunga atavortaaq qeqertaq Agissat Kitsissunnguaniittoq. Kommuni avannamut killeqarfeqarpoq Kitsissunnguit avannaanniit Tasiusarsuit Kujalliit toraarpiarlugit. Tassanngaaniit kuuk atuarlugu Naajannguit kujaqqullugit Eqaluit Kangerluata qinnguanut, tassanngaaniit Qangattalik toraarpiarlugu kujammut-kangimut Saqqarleq qiteraarlugu Saqqarliup Sermia atuarlugu tassanngaanniillu kangimorluinnaq Tunup Kitaatalu killeqarfiannut. Kangimut kommuni killeqarpoq Tunup Kitaatalu killeqarfiannut.
12) Ilulissat. Kujammut Qasigiannguit kommunianut killeqarpoq. Avannamut killeqarfiata atuarpaa Tunup Kitaatalu killeqarfianniit kimmut Sermeq Avannarlermut, tassann-gaaniit Isup Qaqqaatigut Akuliarutsillu Qaqqaatigut ermit tunussutigiillutik kuuttut avissaarutaat atuarlugu Isortumut. Tatsip taassuma avannamut sinaata qeqqaniit ermit tunussutigiillutik kuuttut avissaarutaat atuarlugu avannamut, Majoriarsuatsiaap Qaqqaa aqqusaarlugu Uigorlermut, tassanngaaniit taseq taanna Tasinngortarlu qeqqatigoorlugit, Uigorliup Kuua tatsimit tassanngaaneersoq atuarlugu Saqqap Tasersuanut, taavalu taseq taanna, Kuussuaq, Tasinngortarsua Aaffarsuarlu atuarlugit Niortut avannarpiaanni inissisimaffimmut aalajangersimasut. Tassanngaanniit kujammorluinnaq Niortukkoorluni Sullorsuarmut. Kimmut avannamut-kimmullu kommuni Qeqertarsuup Tunuanut Sullorsuarmullu killeqarpoq, kangimullu killeqarluni Tunup Kitaatalu killeqarfiannut.
13) Qeqertarsuaq. Kommunimut tassunga atapput Qeqertarsuaq aamma qeqertat Imerissut.
14) Uummannaq. Kujammut killigaa Ilulissat Qeqertarsuullu kommuniata avannamut killingat. Avannamut killeqarfeqarpoq Sigguup timaatigut kujataa-kitaanit Qinnivik-kut Aputituut qaqqaatigut ermit tunussutigiillutik kuuttut avissaarutaat atuarlugu, Taseraarsuartigut, Siuteqqutigut qutsissutip 1661-ip (72°01'4"N., 50°02'2"V.), tassanngaannimu kangimut qutsissuseq 1720-p (72°01 '2"N., 53°36'5"V.) Naajat Inaata avannaa-kitaaniittup tungaanut. Tassanngaaniit Ukkusissat Kangerluat narluin-nartumik ikaarlugu Qoororsuaq atuarlugu sermersuarmut tassanngaaniillu kangimut Tunup Kitaatalu killeqarfiannut. Kangimut kommuni killeqarpoq Tunup Kitaatalu killeqarfiannut.
15) Upernavik. Kujammut kommuni killeqarpoq Uummannap kommunianut. Avannamut kangimullu killingisa nunap immikkoortuata killingi killigaat.
16) Qaanaaq. Kujammut killigaa Upernaviup kommuniata avannamut killeqarfia. Avan-namut kimmullu kommuni killeqarpoq Avannaata Imaanut, Kane Basinimut Kennedy Kanalimullu, taamaattoq tak. § 3, imm. 1. Kommuni kangimut killeqarpoq allorniu-sat sanimukartut avannamut 78°-iata ammukartullu kimmut 44°-iata naapiffianniit narluinnartumik sermersuakkut Petermanns Gletscherimut, taamaattoq tak. § 4.
17) Ammassalik. Kujammut killigaa Nanortallup kommuniata avannamut killinga. Avan-namut killigaa allorniusat ammukartut kimmut 44°-iata allorniusallu sanimukartut 69°-iata naapiffianniit Kangerlussuup qinnguanut tassanngaanniillu kangerluk taanna qiteraarlugu Danmarks Strædimut. Allatigut kommunip Tunup Kitaatalu killeqarfiat killigaa.
18) Illoqqortoormiut. Kujammut killigaa Ammassallup kommuniata avannamut killinga. Kommuni avannamut killeqarpoq Kap Biotimiit (Fleming Fjordip avannaatungaaniit-toq nuuk allorniusat sanimukartut avannamut 72°-ianiit 10 km. miss. kujasinnerusoq) kimmut qaqqap qaava atuarlugu, tassanngaaniillu Staunings Alper kangiatungaat atuarlugu tatsit Holger Danskes Briller avannamut sinaat tikillugit atuarlugillu, kim-mut Stormpyntimut Nordvestfjordip avannamut sineriaani, Nordvestfjordip avanna-mut sineriaa atuarlugu qeqertaq Mågetuen tikillugu, kangerluk ikaarlugu Renland napillugu Rypefjordip avannaani sermimut, tassanngaaniillu Nunatat kujaqqullugit Tunup Kitaatalu killingannut allorniusat sanimukartut avannamut 71°-iannut. Kim-mut kommunip killigaa Tunup Kitaatalu killingat.

§ 3. Kommunit avammut killeqarput immap killilernerani titarnernut aallaaviusunut. Taamaattoq kommunalbestyrelsip Naalakkersuisut akuersinerisigut immap killilernerani titarnerit aallaaviusut avataannut atuuttunik najukkami ileqqoreqqusaliorsinnaapput.

 

Aalajangersakkat immikkut ittut

§ 4. Kommuninut aggornilersuinermut atatinneqanngillat Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut 27. april 1951-imeersoq naapertorlugu danskit-amerikamiut sakkutooqarfii pilersinneqarsimasut.

§ 5. Kangerlussuarmi sumiiffik 1. oktober 1992 tikillugu Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissummi 27. april 1951-imeersumi ilaatinneqartoq suli kommuninut aggornilersuinerup avataaniitinneqassaaq.

§ 6. Pisuni ataasiakkaani killeqaríîlersuinermut naalakkersuisut erseqqinnerusunik najoqqu-tassiorsinnaapput.

§ 7. Kommunip aqqa taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni nunat aqqinut aalajangiisartut inassuteqareernerisigut siumoortumik akuersissuteqar-nerisigut.

 

Atulersinneqarnera

§ 8. Inatsisartut inatsisaat atulerpoq 6. november 1997. Tamatumunnga peqatigitillugu Kalaallit Nunaata nunap immikkoortortaanut kommuneqarfinnullu aggorneqarneranik inatsi-sartut inatsisaat nr. 5, 8. juni 1985-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 6. november 1997.

Jonathan Motzfeldt

/

Kaj Kleist