Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 6. juni 1997-imeersoq.

Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiat pillugu inatsit nr. 579 29. november 1978-imeersup § 5-ia naapertorlugu aalaj angersarneqarput:

 

Kapitali 1
Meeqqat atuarfiata suussusia siunertaalu

Suussusia

§ 1. Meeqqat atuarfiat tassaavoq atuarfik pisortanit ingerlanneqartoq inatsisartut peqqussu-taanni uani aalajangersakkat malillugit meeqqanut inuusuttunullu 20-it inorlugit ukiulinnut atuartitsinissamikneqerooruteqartoq.
Imm. 2. Atuartitsinermi oqaatsit tassaapput kalaallit oqaasii.
Imm. 3. Ilinniartitsisussaqarnerup atuartitsinermilu atortussaqarnerup imaluunniit atuartut ataasiakkaat isumassortariaqarnerisa pisariaqartilerpagu atuartitsinermi qallunaat oqaasii atorneqarsinnaapputtaaq.

 

Siunertai

§ 2. Meeqqat atuarfiata siunertarai, atuartut angerlarsimaffii suleqatigalugit, atuartut anersaakkut timikkullu piginnaasaasa piginnaassuseqarfiisalu inerikkiartortitaanissaasa siuarsarnissaat, atuartut nammineerluni eqqarsarsinnaanermut suleqatigiissinnaassuseqarnermullu piginnaanerisa inerikkiartortitaanissaat, atuartut inuttut inerikkiartornermi tunngavissatut ilisimasanik iluaqutaasussanik pissarsitinnissaat. atuartut imminnut inuiaqatiminnullu akisussaaffiginninnermik tamannalu tunngavigalugu inunnik allanik paasinninnissamik ilinniartinnissaat, atuartut inuutissarsiutitigut periarfíssanik tamatigoortumik ilitsersuunneqarnissaat kiisalu atuartut inuiaqatigiinni silarsuarmilu allanngorartuartumi innuttaaqataasutut inooqataanissaannut piareersarnissaat.

 

Kapitali 2
Atuartitsinerup aaqqissuussaanera

Meeqqat atuarfiata immikkoortui

§ 3. Meeqqat atuarfiat tassaavoq ukiumi 1-mi atuarfik piareersarfik, aamma ukiuni 8-ni atu-arfik tunngaviusoq, ukiuni 2-ni atuaqqiffimmik tamatumalu kingorna ukiumi 1-mi pikkorissar-fimmik nangeqqinneqarsinnaasoq.

 

Sunngiffimmi sammisassaqartitsineq

§ 4. Meeqqat atuarfiata meeqqat inuusuttullu, atuartut atuartuunngitsullu ukiumikkut peqqus-summi matumani pineqartut tamaasa, tak. § 1, imm. 1, sunngiffimmi ilinniartitaanissaannik neqeroorfigissavai.
Imm. 2. Meeqqat atuarfiata meeqqat inuusuttullu atuartut atuartuunngitsullu ukiumikkut peqqussummi matumani pineqartut sunngiffimmi sammisassanut allanut peqataanissaannik neqeroorfigisinnaavai.
Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 malillugit neqeroorutigineqartut, meeqqat atuarfiata atuartitsine rani nalinginnaasumi aammalu sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu peqqussutip iluani allatigut neqeroorutaasunut ataqatigiissarneqassapput.
Imm. 4. Naalakkersuisut sammisassat imm. 1 - 3-mi taaneqartut pillugit erseqqinnerusumik aalajangersaassapput.

 

Atuarfik piareersarfiusoq

§ 5. Atuartitsineq sammisassat inerikkiartuutaasinnaasut atorlugit ingerlanneqassaaq, meeqqallu ulluinnarni atuarfimmi inuunermik sungiussitinneqassapput.

 

Atuarfik tunngaviusoq

§ 6. Atuartunut tamanut fagit uku atuartitsissutigineqassapput:
1) kalaallit oqaasii, kisitsineq/matematikki, kristumiussuseq pillugu ilisimasaqarneq/upperisar-siorneq aamma timersorneq klassini tamani.
2) danskit oqaasii, oqaluttuarisaaneq, uumassuseqartulerineq aamma nunalerutit 4. - 9. klassini.
3) ilusilersuineq aamma erinarsorneq/nipilersorneq 2. - 7.klassini.
4) sananeq aamma assassorluni sulineq 5. - 6. klassini.
5) tuluit oqaasii 7. - 9. klassini.
6) illumi suliassat aamma fysik/kemi 8. - 9. klassini.
Imm. 2. Danskit oqaasii 2. aamma 3. klassimi atuartitsissutigineqarsinaapputtaaq.
Imm. 3. Sananeq assassornerlu 7. - 9. klassini neqeroorutigineqassapput.
Imm. 4. Erinarsorneq/nipilersorneq ilusilersuinerlu 8. - 9. klassini neqeroorutigineqassapput.
Imm. 5. 4. - 9. klassini atuartitsinermi ilaatinneqassapput kinguaassiornermut tunngasunik paasititsiniaaneq, peqqinnissamik ilinniartitsineq, ilaqutariinnermut tunngasunik ilisimasaqarneq, inuulluarniutit aalakoornartut/ikiaroornartut pillugit paasititsiniaaneq, angallannermik ilinniartit-sineq, piniarnermik/aallaasilerinermik ilinniartitsineq, eqqissisimatitsineq avatangiisillu aammalu ilinniagaqarnissaq inuutissarsiutillu pillugit paasisitsiniaaneq.
Imm. 6. Sapaatip akunneranut nal. akunnera aalajangersimasoq ataaseq 2. - 9. klassini klassip ilinniartitsisuata klassimi suliassanik immikkut ittunik isumaginninnissaanut immikkoor-tinneqassaaq.
Imm. 7. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfmp imm. 1 -6-imi aalajangersakkanik sanioqqutitsinerit, fagini sammisassanilu taaneqartuni atuartitsinerup faginik akimuilluni aaqqissuunneqarnissaanik siunertallit akuersissutigisinnaavai, aammalu fagit sammisassallu allat atuartitsinermut ilaatinneqarsinnaanerat akuersissutigisinnaallugu, taamatuttaaq pisortaqarfik atuartitsineq faginut agguataarinani ingerlanneqartoq pillugu malittarisassaliorsinnaavoq.
Imm. 8. Fagit imm. 3-mi 4-milu taaneqartut toqqarnerat angajoqqaanit aalajangiiffígine-qartassaaq, tak. § 33, atuartup atuarfmllu isumasioqatigereernerisigut.

 

Atuarfik atuaqqiffik

§ 7. Atuartitsineq sammiviit assigiinngitsunik imallit marlunngorlugit aaqqissuunneqassaq -sammivimmut tamatigoortumut aamma sammivimmut annertusisamut.
Imm. 2. Sammivimmik toqqaaneq angajoqqaanit aalajangiiffigineqartassaaq, tak. § 33, atuartoq isumasioqatigisinnarlugu atuarfmllu allakkatigut oqaaseqaateqareerneratigut.
Imm. 3. Sammivimmi tamatigoortumi atuartitsinermi kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematikki, kristumiussuseq pillugu ilisimasaqarneq/upperisarsiorneq kiisalu nalerput pillugu paasisitsiniaaneq tamatumunnga ilanngullugit ilinniagaqarnissaq inuutissarsiutillu pillugit paasititsiniaaneq, ilisimasassat sulinermut tunngasut ilanngullugit atuartunut tamanut atuartitsissutigineqassapput.
Imm. 4. Tuluit oqaasii aamma fysik/kemi atuartitsissutissatut neqeroorutigineqassapput.
Imm. 5. Sammivimmi annertusisami atuartitsinermi kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, tuluit oqaasii, kisitsineq/matematikki, kristumiussuseq pillugu ilisimasaqarneq/upperisarsiorneq, fysik/-kemi, oqaluttuarisaaneq, uumassuseqartulerineq aamma nunalerutit atuartunut tamanut atuartitsissutigineqassapput. Atuartitsinermi nalerput pillugu paasisitsiniaaneq, ilinniagaqarnissaq inuutissarsiutillu pillugit paasititsiniaaneq, ilisimasassat sulinermut tunngasut ilanngullugit ilaatinneqartassapput.
Imm. 6. Sammivik toqqagaq apeqqutaatinnagu atuartunut tamanut timersorneq, qisun-nik/saviminernik sananeq, assassorneq, illumi suliassat, erinarsorneq/nipilersorneq ilusilersuinerlu neqeroorutigineqassapput.
Imm. 7. Sammivik toqqagaq apeqqutaatinnagu atuartunut tamanut tyskit oqaasii, maskiinamik allanneq, motoorilerineq, piniarneq/aalisarneq, naatsorsuuserineq, ammerineq/amminik mersorneq qarasaasialerinerlu neqeroorutigineqarsinnaapput.
Imm. 8. Atuartitsinermi kinguaassiornermut tunngasunik paasititsiniaaneq, peqqinnissamik ilinniartitsineq, ilaqutariinnermut tunngasunik ilisimasaqarneq, inuulluarniutit aalakoornartut/iki-aroornartut pillugit paasititsiniaaneq, angallannermik ilinniartitsineq, piniarnermik aallaasileriner-millu ilinniartitsineq, eqqissisimatitsineq avatangiisillu pillugit nassuiaaneq ilaatinneqassapput.
Imm. 9. Sapaatip akunneranut nal. akunnera aalajangersimasoq ataaseq 10. -11. klassini klassip ilinniartitsisuata klassimi suliassanik immikkut ittunik isumaginninnissaanut immikkoor-tinneqassaaq.
Imm. 10. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup akuer-sissutigisinnaavaa fagini imm. 6 - 7-imi pineqartuni atuartitsinerup faginut immikkoortitigaann-gitsumik aaqqissuunneqarnissaa, aammalu fagit sammisassallu allat atuartitsinermut ilaatinneqar-sinnaanerat akuersissutigisinnaallugu.
Imm. 11. Fagit imm. 4, 6 aamma 7-imi taaneqartut toqqamerat angajoqqaanit aalajangiiffi-gineqartassaaq, tak. § 33, atuartup atuarfiullu isumasioqatigereernerisigut.

 

Atuarfik pikkorissarfik

§ 8. Atuartunut atuartitsissutissatut neqeroorutigineqassapput kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematikki, tuluit oqaasii aamma fysik/kemi. Fagini taakkunani atuartitsineq, nalleqqatigiiffinni marlunni assigiinngitsunik imalinni aammalu atuartut piginnaariigaannut pisariaqartitsinerannullu naleqqussakkamik sap. akunneranut assigiinngitsunik nal. akunniler-sukkamik ingerlanneqassaaq.
Imm. 2. Atuartitsissutissatut qisunnik/saviminernik sananeq, motoorilerineq, piniarneq/-aalisarneq, assassorneq, ilusilersuineq, illumi suliassat, erinarsorneq/nipilersorneq, timersorneq, qarasaasialerineq, maskiinamik allanneq, naatsorsuuserineq aamma ammerineq/amminillu mersorneq neqeroorutigineqarsinnaapput.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup akuer-sissutigisinnaavaa fagini imm. 2-mi pineqartuni atuartitsineq, fagit akimorlugit atuartitsinissamik siunertaqartoq, aammalu atuartitsinerup faginik imaluunniit sammisassanik allanik ilaqartinneqar-nera akuerisinnaallugu.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsip atuarfmp siulersuisui tusarniaaffigisinnarlugit aalajangius-sinnaavaa imm. 1. malillugu nalleqqatigiiffinnut marlunnut avitsinissaq fagimi ataatsimi arlalinniluunniit pinngitsoorneqassasoq.
Imm. 5. Fagit nalleqqatigiiffiillu toqqarnerat angajoqqaanit aalajangiiffigineqassaaq, tak. § 33, atuartup atuarfmllu isumasioqatigereernerisigut.

 

Fagit siunertaat

§ 9. Kristumiussutsimik atuartitsinerup siunertaraa atuartut angerlarsimaffii aamma ilagiit kalaallit suleqatigalugit, atuartut ilagiit lutherikkut inuunermik isiginneriaasiata pingaaruteqassu-sianik paasisaqartinnissaat.
Imm. 2. Naalakkersuisut fagini allani, fagini ataatsimoortuni sammisassanillu atuartitsi-nerup siunertai pillugit malittarisassat aalajangersassavaat, aammalu fagini sammisassanilu §§ 5, 6, 7 aamma 8-mi taaneqartuni nal. akunnerisa agguataarnissaannut pilersaarutissatut ilitsersuutit atuartitsinermilu najoqqutassat ilitsersuutaasut nassiuttassallugit.

 

Atuartunut angerlarsimaffiit, atuartunut inissiat, atuarfiit najugaqarfiusut efterskolillu

§ 10. Peqqussut manna naapertorlugu atuartut tamarmik atuartitaanissamik neqeroorfigine-qarnissaat qulakkeerumallugu, pisariaqartitsineq naapertorlugu atuartunut angerlarsimaffiit aamma atuartunut inissiat atuarfinnut pioreersunut atasumik pilersinneqassapput.
Imm. 2. Najugaqalersitsineq angajoqqaat qinnuteqarnerat tunngavigalugu, tak. § 33, aamma atuartoq atuarfíllu isumasioqatigineqareerpata pisassaaq.
Imm. 3. Atuartunut angerlarsimaffinni, atuartunut inissiani aamma atuarfinni najugaqarfiusuni najugaqarneq akeqanngilaq.
Imm. 4. Atuarfinni najugaqarfmsuni immikkut aaqqissuussani najugaqalersinneqarsinnaapput atuartut innarluutillit, atuaqqinnissaq/sungiusaqqinnissaq siunertaralugu angerlarsimaffiup avataaniinnissaq taakkununnga annertuumik iluaqutaasussatut isigisariaqarpat. Najugaqalersitsineq inissanullu agguataarineq tamanna pillugu naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersagaat malillugit pissaaq.
Imm. 5. Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalaj angersagaat naapertorlugit atuartunut uki-umikkut atuartitaasussaatitaanermik qaangeereersunut efterskolinik pilersitsisoqarsinnaavoq.

§ 11. Naalakkersuisut Danmarkimi efterskolimiinnermut atasumik aningaasartuutinut tapiissuuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut tapiissuteqarnissamut malittarisassanik aalajangersaassapput.

 

Immikkut atuartitsineq aamma allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiiviginninneq

§ 12. Atuartunut inerikkiartornerminni immikkut isumassortariaqartunut imaluunniit tapersersortariaqartunut nalinginnaasumik immikkut atuartitsineqartassaaq aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiineqartassalluni.
Imm. 2. Atuartut, piginnaasamikkut kinguarsimanerat imaappat imaluunniit ima anner-tutigaluni, atuartitaanerat nalinginnaasumik immikkut atuartitsinerup iluani ingerlanneqarsinnaa-nani, annertusisamik immikkut atuartinneqassapput allamillu annertusisamik immikkut perorsaanikkut ikiorserneqassallutik, tak § 36, imm. 2.
Imm. 3. Atuartut atuarfimmi imm. 1 aamma 2 malillugu naammattumik ikiorserneqarfí-gisinnaanngisaminni atuartut, atuartut angerlarsimaffiini, atuartunut inissiani afuarfínnilu najugaqarfmsuni § 10-mi eqqaaneqartuni najugaqarnissaminnik neqeroorfígineqassapput.
Imm. 4. Immikkut atuartitsineq aamma allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiineq malit-tarisassat naalakkersuisut aalajangersagaat, tamatumunnga atatillugu §§ 5, 6, 7, 8, 9, 16, 17 aamma 18-mik sanioqqutitsisinnaasut, malillugit aallartisarneqassapput.

 

Naammattusaammik atuartitsineq

§ 13. Atuartunut sivisunerusumik atuartitaasimanngitsunut imaluunniit atuarfímmut allamut nuussimasunut naammattusaammik atuartitsisoqarsinnaavoq allatulluunniit atuartitsissutitigut ikiorsiisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Atuartunut kalaallit oqaasiinik ilitsoqqussaralugu oqaaseqartuunngitsunut immikkut kalaallit oqaasiinik atuartitsinermik aaqqissuussisoqassaaq.
Imm. 3. Atuartunut danskisut ilitsoqqussaralugu oqaasilinnut immikkut danskit oqaasiinik atuartitsinermik aaqqissuussisoqassaaq.
Imm. 4. Atuartut kalaallisut qallunaatulluunniit ilitsoqqussaralugu oqaaseliunngitsut ilit-soqqussaralugu oqaatsiminnik atuartitaanissaat neqeroorutigineqarsinnaavoq.
Imm. 5. Naalakkersuisut imm. 1-4 malillugu atuartitsineq pillugu malittarisassanik aalaj- angersaassapput.

 

Kristumiussutsimik atuartitsineq, atuartitaanngitsoorneq

§ 14. Atuartoq kristumiussuseq pillugu ilisimasaqarnermik atuartitaassanngilaq angajoqqaat, tak. § 33, allakkatigut atuarfmp pisortaanut nalunaarutigippassuk namminneerlutik meeqqap upperisarsiornermik atuartinnissaa isumagiumallugu. Atuartoq 15-inik ukioqalereersimappat atuartitaanngitsoorneq taamaallaat atuartup akuersineratigut pisinnaavoq.

 

Atuaqatigiiaat

§ 15. Atuartut atuartinneqassapput sapinngisamik klassini ukioqatigiikkuutaartunut immik-koortitikkani, tak. §§19 aamma 40.
Imm. 2. Atuartoq angajoqqaat akuersineratigut, tak. § 33, klassimi ataatsimi ukiut marluk atuartinneqarsinnaavoq, immikkut pissutissat tamanna pisariaqartippassuk. Taamattaaq pissutsit immikkut illuinnartut pissutigalugit atuartup klasse ataaseq allorsinnaavaa.

 

Angerlarsimaffimmut nalunaarutit, inaarutaasumik misilitsinnerit

§ 16. Atuartut angajoqqaallu, tak. § 33, atuartut atuarnerminnik pissarsiaqarnerat pillugu atu-arfmp isumaanik akuttoqatigiimmik pisumik nalunaarfigineqartassapput. 7. klassimiit atuartut fagini ukunani: kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematikki, tuluit oqaasii, fysik/kemi, oqaluttuarisaaneq, uumassuseqartulerineq, nunalerutit aamma nalerput pillugu paasititsiniaaneq killiffiisa nalilernerat karakteeriliinikkut nalunaarutigineqartassaaq.
Imm. 2. Atuartunut 8. klassimit kingusinnerusukkulluunniit atuanmnaartunut atuarfik atu-arsimanermut uppernarsaammik nalunaarusiussaaq, atuartup atuartitsinernut sunut peqataasimanera, karakteerii kingullerpaat misilitsissimappallu misilitsinnermini karakteerii, tak. imm. 4-6, paasissutissiissutigalugit.
Imm. 3. Naalakkersuisut sinaakkutissanik aalajangersaaffigisinnaavaat, atuarfmp atuartup atuarnerminik pissarsiaqarnera pillugu isumaanik qanoq ilusilimmik atuartut angajoqqaallu allatigut nalunaarfigineqartassanersut.
Imm. 4. 11. klassimi sammivimmi tamatigoortumi atuareerneq fagini ukunani: kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematikki, tuluit oqaasii aamma fysik/kemi misilitsinnermik inaarneqassaaq. Misilitsinnerit taakku taaneqassapput: Fagimi pineqartumi Inaarutaasumik Misilitsinneq.
Imm. 5. 11. klassimi sammivimmi annertusisami atuareerneq fagini ukunani: kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematikki, tuluit oqaasii aamma fysik/kemi misilitsinnermik inaarneqassaaq. Misilitsinnerit taakku taaneqassapput: Fagimi pineqartumi Annertusisamik Inaarutaasumik Misilitsinneq.
Imm. 6. 12. klassimi atuareerneq fagini ukunani: kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsi neq/matematikki, tuluit oqaasii aamma fysik/kemi Inaarutaasumik Misilitsinnermik imaluunniit Annertusisamik Inaarutaasumik Misilitsinnermik inaarneqassaaq. Annertusisamik Inaarutaasumik Misilitsinnissamut piumasaqaataavoq, atuartup fagimi pineqartumi, killiffímmi atuarfimmi atuaq-qiffimmi sammivimmut annertusisamut nallersuuttumi, atuartitsinermik malinnaasimanissaa.
Imm. 7. Misilitsinnerni allattariarsorluni suliassat Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit suliassiissutigineqassapput. Suliassiissutit allat naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersagaat naapertorlugit ilinniartitsisumit suliassiissutigineqassapput.
Imm. 8. Faginik allanik inaarsisarneq pillugu naalakkersuisut erseqqinnerusunik aalajan-gersagaliorsinnaapput.
Imm. 9. Naalakkersuisut fagini ataasiakkaani misilitsinnermi piumasarisat pillugit, mis-ilitsinnissanut nalunaarutit pillugit, misilitsinnerit ingerlanneqarnissaat pillugu, naliliineq karakteeriliinerlu pillugit aamma allagartat atuarsimanermut uppernarsaatit ilusissaat pillugu maleruagassanik aalajangiissapput.

 

Ukiup atuarfiusup sivisussusia

§ 17. Ukioq atuarfmsoq 1. august aallartissaaq, ullullu atuarfmsussat 200 - 240-nik amerlas-suseqassallutik sapaatip akunnerani ulluinnarnut siullernut tallimanut imaluunniit ulluinnarnut arfmilinnut tamanut agguarsimasut.
Imm. 2. Atuartitsineq nalinginnaasumik sap. ak. 40-ni ingerlanneqartassaaq. Atuartitsineq in-gerlanneqarsinnaavoq sap. ak. ikinnerusuni, ikinnerpaamilli sap. ak. 36-ni. Tamatumunnga ilaasumik § 6-imi imm. 3-mi 4-milu aamma § 18-imi imm. 2-mi 3-milu aalajangersakkat sanioq-qunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Naalakkersuisut atuanngiffissanik pilersaarusiaq, sumiiffinni ataasiakkaani atu-anngiffissat pilersaarusiornerannut toqqammavissatut suliarissavaat.
Imm. 4. Klassimi atuartitsineq unitsinneqarallarsinnaavoq akunnerni atuarfmsuni 1.- 7. klassini annerpaamik ullut atuarfmsut qulit nalingini, 8. - 9. klassini ulluni 20-ni, 10. - 11. klassini, sammivimmi tamatigoortumi ulluni 35-ni, 10.-11. klassinilu sammivimmi annertusisami ulluni 25-ni, atuartut tammaarsimaarnernut, inuutissarsiutit pillugit paasisassarsiorluni angalanernut, sungiusarluni sulinermut assigisaannullu peqataanissaat siunertaralugit. 12. klassimi ullut atuarfmsut pisariaqartitsineq naapertorlugu siunertanut taamattunut atorneqarsinnaapput.

 

Atuartitaanerup sivisussusia

§ 18. Atuartut atuartitaanerisa sivisussusia ukiumut najoqqutassatut lektionit 45 minutsiusut tunngavigalugit aalajangerneqassaaq.
Imm. 2. Atuartitsineq ukiumut 1., 2. aamma 3. klassini minnerpaamik lektioninik 800-nik, 4. klassimi lektioninik 1040-nik, 5. - 6. klassimi lektioninik 1200-nik, 7. klassimi lektioninik 1120-nik, 8. aamma 9. klassini 1160-inik, 10. aamma 11. klassini sammivimmi tamatigoortumi lektioninik 1000-nik, 10. klassimi sammivimmi annertusisami lektioninik 1240-nik, 11. klassimi sammivimmi annertusisami lektioninik 1280-inik, 12. klassimi lektioninik 960-inik sivisussuseqassaaq.
Imm. 3. Atuartut sapaatip akunneranut sivisunerpaamik atuartitaaffissaat tassaapput 1., 2. aamma 3. klassini lektionit 24-t, 4. klassimi lektionit 28-t, 5., 6. aamma 7. klassini lektionit 32-t, 8. - 9. klassini lektionit 33-t, 10. - 11. klassini sammivimmi tamatigoortumi lektionit 31-t, 10. -11. klassini sammivimmi annertusisami kiisalu 12. klassimi lektionit 36-t.
Imm. 4. Atuartut ullormut sivisunerpaamik atuartitaaffissaat tassaapput 1., 2. aamma 3. klassini lektionit tallimat, 4. aamma 5. klassini lektionit arfmillit, 6. - 9. klassini lektionit arfineq-marluk, 10. - 12. klassini lektionit arfíneqpingasut.
Imm. 5. Aalajangersakkani imm. 1 - 4-imi § 4 malillugu sunngiffimmi atuartitsineq aamma § 13 malillugu naammattusaammik atuartitsineq pineqanngillat.

 

Klassimi atuartut amerlassusiat

§ 19. Klassimi atuartut amerlassusaasa ukiup atuarfiusup aallartinnerani 24-t qaangersimas-sanngilaat.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip pissutsit immikkut ittut peqqutigalugit atuartut amerlane-runissaat akuerisinnaavaa, taamaattorli 26-t qaangernagit.

 

Atuartitsinermi atortussat

§ 20. Atuartitsinermi atortussat pisariaqartinneqartut atuartunut akeqanngitsumik atugas-sanngortinneqassapput.

 

Atuarfinni atuakkanik atorniartarfiit

§ 21. Atuarfînni ataasiakkaani tamani atuakkanik atorniartarfinnik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 2. Atuarfinni atuakkanik atorniartarfímmut ilaatinneqassapput atuarfíup atuartitsiner mi atortuutai atortussiallu allat nalunaarsuisaaseq ataatsimoorussaq naapertorlugu nalunaarsorneqarsimasut.
Imm. 3. Naalakkersuisut atorniartarfimmi suliamut atatillugu maleruagassanik aalajanger saassapput, takuuk atuakkanik atorniartarfeqarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat.

 

Misiligutaasumik suliaqarneq

§ 22. Misiligutaasumik suliaqarnissaq siunertaralugu naalakkersuisut peqqussutip matuma kapitaliata aappaani atuartitsinerup aaqqissuussaanissaanik aalajangersakkanik sanioqqutitsinis-saq, meeqqat atuarfiata siunertaanik ataavartitsinissamut naleqquttoq akuerisinnaavaat.

 

Kapitali 3
Ilinniartitsisut

Atuarfinni atuartitsisartut

§ 23. Meeqqat atuarfmnni atuartitsissaguni, pineqartoq meeqqat atuarfianni ilinniartitsisus-satut ilinniarneq imaluunniit ilinniarneq alla naalakkersuisut akuerisimasaat naammassillugu ilinniarsimasariaqarpoq.
Imm. 2. Nalunaaquttap akunneranut akissarsiaqarlutik ilinniartitsisunik, ilinniartitsisunut taartaasartunik allanillu atorfiliunngitsunik sulilersitsineq pisassaaq aalajangersakkat naalakker-suisunit atortussanngortinneqartut malillugit.

 

Atuartitsisut immikkut ilinniagallit

§ 24. Sunngiffimmi § 4 malillugu atuartitsinissamut, atuartunut angerlarsimafiinni, atuartunut inissiani, atuarfinni najugaqarfmsuni efterskolinilu, tak. §§ 10-11, perorsaanermut tunngasutigut suliassani, imaluunniit immikkut perorsaanikkut suliniutini, tak. § 12, sulilersinneqarsinnaapput inunnik isumaginninnermi perorsaasut imaluunniit sulisorisat allat immikkut ilinniagaqarsimasut.

 

Kristumiussuseq pillugu ilisimasassanik atuartitsinngitsoorsinnaaneq

§ 25. Ilinniartitsisoq tamanna pillugu qinnuteqaateqareeruni kristumiussuseq pillugu ilisima-sassanik atuartitsissanngilaq.

 

Kapitali 4
Atuartitaasussaatitaaneq il. il.

Atuartitaasussaatitaaneq

§ 26. Meeraq kinaluunniit Kalaallit Nunaanni najugalik, imaluunniit sivikinnerpaamik qaammatini 6-ini Kalaallit Nunaanni najugaqartussaq atuartitaasussaatitaavoq malittarisassat §§ 27 -29-miittut malillugit.

 

Atuartitaasussaatitaanerup imaa

§ 27. Atuartitaasussaatitaanerup nassataraa meeqqat atuarfianni atuartitsinermut imaluunniit atuartinneqamermut allamut meeqqat atuaríianni nalinginnaasumik piumasaasunut nallersuuttumut peqataanissamut pisussaatitaaneq.

 

Atuartitaas ussaatitaanerup aallartinnera taamaatinneralu

§ 28. Atuartitaasussaatitaaneq aallartittarpoq aggustip aallaqqaataani qaammatisiutit malillugit ukiumi meeqqap arfmilinnik ukioqalerfíani, taamaatittarlunilujuulip 31-ani meeraq aalajangersimasumik ukiuni 9-ni atuartinneqareerpat. Atuartitaasussaatitaanerli kingusinnerpaamik taamaatissaaq juulip 31-ani qaammatisiutit malillugit ukiumi meeqqap 16-inik ukioqalerfiani imaluunniit atuarfik tunngaviusoq naammassereersimappagu.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip angajoqqaat qinnuteqareernerisigut imaluunniit akuersitereernerisigut akuerisinnaavaa, meeqqap atuartinneqalernissaata atuartitaasussaatitaanerup aallartinnerani.it ukiumik ataatsimik kinguartinneqarnissaa, tamanna meeqqap inerikkiartorneranik peqquteqartinneqarpat.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip angajoqqaat qinnuteqareernerisigut atuartoq ukiuni 8-ni atuartooreersimappat atuartuujunnaarsissinnaavaa, tamanna immikkut patsisissaqartinneqarpat.

 

Angajoqqaat akisussaanerat

§ 29. Angajoqqaat, tak. § 33, meeqqap atuartitaasussaatitaanerminik eqqortitsinissaa akisus-saaffigaat, atuartitaasussaatitaaneranullu akornusersuissanatik.
Imm. 2. Meeqqat atuarfíanniunngitsoq atuarneq kommunimi atuartup najugaqarfigisaani kommunalbestyrelsimut nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. Atuartoq atuartitsinermut peqataasimanngippat angajoqqaat, tak. § 33, ornigullutik imaluunniit allagaqarlutik tamatumunnga pissutaasoq atuarfimmut nalunaarutigissavaat. Atuanngitsoorneq sapaatip akunneri marluk sinnerlugit napparsimanermik peqquteqarpat tamatuma nakorsamit uppernarsaaserneqarnissaa atuarfmp piumasarisinnaavaa.

 

Allatsinneq atualernerlu

§ 30. Meeqqat atuarfianni atualerneq pisarpoq ukiup atuarfiusup aallartinnerani ukiumi meeqqap 6-nik ukioqalerfiani, taamaattoq takuuk § 28, imm. 2.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip aalajangersinnaavaa atualernissamut allatsinneq piffissaq aalajangiussaq qaangertinnagu pissasoq, allatsinnerli kingusinnerpaamik juunip aallaqqaataani pisimassaaq.
Imm. 3. Atualersussanik allatsitsineq aamma atuanmnaarneq pillugit maleruagassanik naa-lakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 5
Torersaarnissamik malittarisassat, apersortinnissamut piareersarneq il.il.

Torersaarnissamikmalittarisassat

§ 31. Naalakkersuisut atuarfimmi pitsaasumik torersaarnissaq siuarsarniarlugu aamma atuarnerup nalaani atuarfmp atuartunik nakkutilliinera pillugit malittarisassanik aalajangersaassapput.

 

Apersortinnissamut piareersarneq

§ 32. Apersortinnissamut piareersalerfissaq atuarfiup pineqartup palasillu pineqartup isuma-qatigiinniarnerisigut aalajangerneqassaaq. Illuatungeriit isumaqatigiissinnaanngippata kommunalbestyrelse provsteqarfimmi ataatsimiititaliaq pineqartoq isumaqatiginiareerlugu aalajangiissaaq.

 

Angajoqqaat pisinnaatitaaffii pisussaatitaaffiilu

§ 33. Angajoqqaat peqqussutip matuma malitsigisaanik pisinnaatitaaffii pisussaatitaaffiilu pigineqarput inummit atuartumut angajoqqaatut oqartussaaffeqartumit imaluunniit inunnit atuartumut angajoqqaatut oqartussaaffeqartunit. Atuartut angajoqqaatut oqartussaaffígineqanngitsut pisinnaatitaaffínnik pisussaatitaaffinnillu angajoqqaatut oqartussaaffeqartup pigisartagaraluinik pigisaqalissapput.
Imm. 2. Atuarnerup aallartinnissaa sivisussusissaalu pillugit apeqqutit saniatigut, atuarfiup meeqqamik isumaginnittuusoq angajoqqaatut oqartussaaffeqartoq sinnerlugu iliuuseqarsinnaatitaalluni pisinnaatitaasutut isigisinnaavaa.

 

Kapitali 6
Atuarfeqarfiup aaqqissugaanera.

§ 34. Naalakkersuisut meeqqat atuarfíanni sinaakkutissat pingaarnerit aalajangersassavaat.
Imm. 2. Malittarisassat inatsisartunit naalakkersuisunillu aalajangersarneqartut iluini kom-munalbestyrelse pisussaavoq, tak. § 43, meeqqat atuarfiat pillugu anguniagassat sinaakkutissallu aalajangersassallugit, inatsisartut peqqussutaata matuma iluani.
Imm. 3. Anguniagassat sinaakkutissallu kommunalbestyrelsimit aalajangersarneqartut iluini atuarfiit ataasiakkaat atuartitsinerup pitsaassusaa meeqqat atuarfiata siunertai, tak. § 2, malillugit akisussaaffigaat, atuarfiillu siulersuisuisa atuartitsinerup aaqqissugaanerani tunngaviusussat aalajangersassallugit, tak. § 48, imm. 2, nr. 1.

§ 35. Naalakkersuisut kommunalbestyrelse paasissutissanik, peqqussut una naapertorlugu su-liassaminnik ingerlatsinissaminnut pisariaqartutut isigisariaqartunik, piumaffigisinnaavaat.

§ 36. Naalakkersuisut pisussaapput isumagissallugit:
1) Annertusisamik immikkut atuartitsineq aamma allamik annertusisamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiineq § 12, imm. 2 malillugu.
2) Perorsaanermut psykologiimullu tunngasunik siunnersuineq.
3) Atuartitsinermut tunngasutigut siunnersortitigut kiffartuussineq.
4) Perorsaanikkut inerikkiartortitsilluni suliaqarneq.
5) Pikkorissartitsisarneq, ilinniaqqitsitsisarneq annerusumillu ilinniaqqitsitsisarneq.
6) Atortutigut inerikkiartortitsineq.
Imm. 2. Naalakkersuisut kommunalbestyrelsip inassuteqarnera malillugu aalajangertassavaat, meeqqat inuusuttullu 20-t ataallugit ukiullit kommunip atuarfiini allatsissimasut, annertusisamik immikkut atuartinneqassanersut imaluunniitt allamik annertusisamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiiffigineqassanersut.
Imm. 3. Naalakkersuisut kommune imaluunniit kommunit ataatsimoorlutik suleqatigiiffii isumaqatigiissuteqarfigalugit isumagisassat imm. 1-imi taaneqartut kommunimut imaluunniit kommunit ataatsimoorlutik suleqatigiiffiinut isumagisassanngortissinnaavaat.

§ 37. Kommunalbestyrelse pisussaavoq isumagissallugit:
1) Atuartitsineq §§ 4-8, § 10, imm. 1-3, § 12, imm. 1 aamma § 13 tunngavigalugit.
2) Atuartut tunillaasinnaaneq pissutigalugu imaluunniit peqqinnissartik atugarissaarnissartilluunniit pissutigalugit sivisunerusumik atuarfimmi atuartinneqarsinnaanngitsut atuartinnissaat. Taamatut atuartitsineq atuartunut angerlarsimaffiini, paaqqinniffimmi imaluunniit napparsimavimmi kommunimi najugaqarfigisaanni neqeroorutigineqassaaq.
Imm. 2. Naalakkersuisut imm. 1, nr. 2 malillugu atuartitsineq pillugu malittarisassanik aalaj- angersaassapput.

§ 38. Kommunalbestyrelsip peqqussummi suliassarititaasut suliarisinnaavai kommunit allat imaluunniit kommunit ataatsimoorlutik suleqatigiiffii suleqatigalugit.

§ 39. Kommunalbestyrelsip kommune alla isumaqatigiissuteqarfigalu atuartut kommunip allap atuarfiini atuartinneqarnissaannut innersuussinnaavai.
Imm. 2. Kommunip allap atuarfiinut taamaallaat innersuunneqarsinnaapput atuartut 10. -12. klassini atuartut aamma atuartut klassini immikkut atuartitsiffmsuni imaluunniit atuarfinni immikkut atuartitsiffiusuni atuartinneqartussat, kiisalu atuartut kommunip avinngarusi-masortaaneersut kommunillu sanilerisap atuarfianut qaninnerusuniittut.

§ 40. Atuarfiit klassinik pilersitsissapput atuartut amerlassusii naapertorlugit, tak. §§15 aamma 19. Pisariaqartillugu atuartut klassinit ukioqatigiiaanit arlalinneersut klassimi ataatsimiissinnaapput. Taamatuttaaq atuartitsissutinik ataasiakkaanik atuartitsineq ingerlanneqarsinnaavoq atuartut klassinit ukioqatigiiaanit arlalinneersut ataatsimoortillugit.
Imm. 2. 1. klassimi meeqqat agguaanneqarneranni klassit ataasiakkaat atuarfimmi tunnga-viusumi ataatsimoorlutik ingerlaqqiinnarsinnaanissaat anguniarneqassaaq.

§41. 10.-12. klassini atuartitsissummi toqqagassami atuartitsineq atuartunit atuarfinnit arla-linneersunut ataatsimoorfmsinnaavoq.

§ 42. Sumiiffinni kommunit aggorneqamerisa avataanniittuni suliassat, peqqussut naapertorlugu kommunalbestyrelsimut suliassarititaasut, Naalakkersuisut isumagissavaat.
Imm. 2. Naalakkersuisut kommune isumaqatigiissuteqarfigisinnarlugu imaluunniit kommunit ataatsimoorlutik suleqatigiiffii isumaqatigiissuteqarfigisinnarlugit, suliassat imm. 1 malillugu naalakkersuisunit isumagineqartussat kommunimut imaluunniit kommunit ataatsimoorlutik suleqatigiiffmnnut isumagisassanngortissinnaavaat.

 

Kapitali 7
Sumiiffinni ataasiakkaani aqutsineq.

Kommunalbestyrelse

§ 43. Kommunalbestyrelse kommunip atuarfeqarfiinut qullersaalluni akisussavoq nakkuti-gissallugulu kommunimi meeqqat atuartitaasussaatitaasut tamarmik meeqqat atuarfíanni allatsinnissaat imaluunniit meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasarisaasunut nallersuuttumik atuartitaanissaat. Kommunalbestyrelsip atuarfiit sulineranni anguniagassat sinaakkutissallu aalajangersassavai. Kommunalbestyrelse atuarfiit sulinerannik nakkutilliisuuvoq.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip makku aalajangertassavai:
1) Atuarfeqarfimmut aningaaliissutit atuarfiillu ataasiakkaat aningaasaqarnikkut sinaakkutissaat.
2) Atuarfiit pisortaannik ilinniartitsisunillu atorfinitsitsineq soraarsitsinerlu. Atuarfiit pisortaannik ilinniartitsisunillu atorfinitsitsineq aalajangerneqartassaq atuarfimmi pineqartumi siulersuisut oqaaseqaateqareernerisigut, tak. § 48, imm. 6.
3) Atuarfiup ilusiligaanera, tamatumunnga ilanngullugit atuarfiit amerlassusissaat aamma atuarfiit ataasiakkaat annertussusissaat klassit ukioqatigiit amerlassusaannut, § 12, imm. 1 malillugu immikkut atuartitsinermut aamma immikkut perorsaanikkut ikiorsiinermut aamma § 4 malillugu sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut atatillugu. Aalajangiineq pisassaaq atuarfínni siulersuisut oqaaseqaateqareernerisigut.
4) Klassinik pilersitsinerup, akunnerit atuartut atuarfissaasa aamma immikkut atuartitsinerup il.il. sinaakkutissaat.
5) Atuarfiit sumiiffînni ataasiakkaani inuiaqatigiit qaammarsaanermik peqatigiiffeqarnermillu suliaqartuinik, piumassutsiminnik meeqqanut inuusuttunullu suliaqartunik suleqateqarlutik sulinisaat pillugu kiisalu innuttaasut soqutiginnittut allat suleqatigalugit kulturikkut suliniutinik ingerlatsinissamik ataqatigiissaarinissamillu nalinginnaasumik malittarisassat.
6) Apeqqutit allat, atuarfinnut ataasiakkaanut isumagisassanngortitaanngitsut, taakkununnga ilaallutik atuarfinni allani atuartitaanissamut innersuussinerit, allatsinnissaq atualernissarlu, atuarfimmi nerisitsisarneq aamma kommunimi atuarfmp atuagaateqarfeqarneranik aaqqissuussineq pillugit malittarisassat.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip atuarfinni atuartitsinermi najoqqutassat atuarfinni siulersuisut ataasiakkaat siunnersuuteqarnerisigut akuersissutigisassavai.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsip peqqussut una naapertorlugu pisinnaatitaaffini tamaasa ilaannaaluunniit atuarfinni siulersuisuinut isumagisassanngortissinnaavai, taamaallaat pisinnaatitaaffiit aningaasaliisartutut sulisitsisutullu oqartussaaffeqarnermik   tunngaveqartut pinnagit.

§ 44. Atuarfinni siulersuisut oqaaseqaateqartereernerisigut kommunalbestyrelse kommunimi atuarfeqarfiup aqunneqarnera pillugu ileqqoreqqusaliussaaq. Ileqqoreqqusap makku pillugit aalajangersakkat ilaatigut imarissavai:
1) Angajoqqaat sinniisaasa atuarfíup siulersuisuini amerlassusissaat.
2) Atuarfíup siulersuisuini taaseqataasinnaanani ataatsimeeqataasartussamik pisariaqartitsineq naapertorlugu toqqaaneq, tak. § 45, imm. 4.
3) Atuarfmp siulersuisuini ilinniartitsisut atuartullu sinniisuutitassaannik qinersinermi periusissaq.
4) Kommunip atuarfeqarfiani ataatsimoorluni siunnersuisartoqatigiiusinnaasut katitigaanerat.
Imm. 2. Ileqqoreqqusap imarissavaattaaq pisinnaatitaaffiit § 43, imm. 4 naapertorlugu atuarfiup siulersuisuinut isumagisassanngortitaasimasinnaasut allaaserinerat.
Imm. 3. Ileqqoreqqusamut ilanngussami allanneqassapput kommunalbestyrelsip atuarfiup ilusiligaanera il.il. pillugit aalajangiineri, tak. § 43, imm. 2, nr. 3-6.
Imm. 4. Naalakkersuisut ilitsersuutaasumik nalinginnaasumik ileqqoreqqusaliussapput.

 

Atuarfiup siulersuisui

§ 45. Atuarfinni tamani, taamaattorli tak. § 46, atuarfmp siulersuisui ukuninnga ilaasortaqartut pilersinneqassapput:
1) Angajoqqaat ilaasortaatitaat tallimat, inuit, meeqqanut atuarfimmi atuartussatut allatsinneqarsi-masunut angajoqqaatut oqartussaassuseqartut, akornannit taakkunanngalu qinikkat, taamaattorli tak. § 47, imm. 1.
2) Ilinniartitsisut ilaasortaatitaat marluk, atuarfimmi ilinniartitsisut akornannit taakkunanngalu qinikkat.
3) Atuartut ilaasortaatitaat marluk, atuarfímmi atuartut akornannit taakkunanngalu qinikkat, taamaattorli tak. imm. 3.
Imm. 2. Atuarfmp atuartuisa amerlassusaat, klassit amerlassusaat, pissutsillu taakku assigisaat naapertorlugit angajoqqaat ilaasortaatitaat pingasuinnaassanersut kommunalbestyrelse aalajangiisinnaavoq. Atuarfmp siulersuisuini angajoqqaat ilaasortaatitaat pingasuuppata, ilinniartit-sisut ataatsimik atuartullu ataatsimik ilaasortaatitaqassapput.
Imm. 3. Atuarfinni taamaallaat 6. klassi ilanngullugu klasseqartuni atuartut atuarfiup si-ulersuisuini ilaasortaatitaqassanngillat. Atuarfmlli siulersuisuisa inassuteqaateqareernerisigut pisuni taamaattuni atuartut ilaasortaatitaqarnissaat kommunalbestyrelsip akuersissutigisinnaavaa.
Imm. 4. Atuarfiup siulersuisuisa tamanna pillugu qinnuteqareernerisigut kommunalbestyrelsip aalajangiussinnaavaa, inuk kommunalbestyrelsimit toqqarneqartoq atuarfiup siulersuisuisa ataatsimiinnerini taaseqataasinnaatitaanani peqataasassasoq.
Imm. 5. Atuarfiup siulersuisuini ilaasortat tamarmik taaseqataasinnaatitaapput, taamaartorli tak. imm. 11.
Imm. 6. Atuarfiup siulersuisuini siulittaasoq angajoqqaat ilaasortaatitaasa akornannit toqqarneqassaaq.
Imm. 7. Atuarfiup pisortaa atuarfíup siulersuisuinut allattaavoq atuarfiullu siulersuisuisa ataatsimiinnerini taaseqataasinnaatitaanani peqataasarluni. Atuarfiup pisortaata tullia atuarfiup siulersuisuisa ataatsimiinnerini aamma taaseqataasinnaatitaanani peqataasassaaq.
Imm. 8. Angajoqqaat ilaasortaatitaasa qinigaaffiat ukiunik sisamanik sivisussuseqarpoq. Ilaasortat sinnerisa qinigaaffiat ukiumik ataatsimik sivisussuseqarpoq. Inuit atuarfimmi pineqartumi suliffeqartut atuarfmp siulersuisuini angajoqqaat qinigaattut ilaasortaasinnaanngillat.
Imm. 9. Kommunalbestyrelsip tamanna pillugu qinnuteqaateqaateqareerneratigut Naalak-kersuisut pisuni immikkut ittuni imm. 8, nr. 1-imi piffissap angajoqqaat qinerneqafissaasa sanioqqunneqarnissaa akuersissutigisinnaavaat, tassunga ilanngullugu piffissani nikingasuni qinersisoqarsinnaaneranik akuersineq.
Imm. 10. Atuarfíit marluk amerlanerusulluunniit ataatsimut katinneqarpata, kommunalbe-styrelsip aalajangiussinnaavaa, atuarfînni siulersuisunut ilaasortat tamarmik ataatsimoorlutik atuutiinnassasut, ilaasortat ataasiakkaat qinigaaffiisa naanissaasa tungaannut.
Imm. 11. Suliassat atuartunut ilinniartitsisunulluunniit ataasiakkaanut tunngassuteqartut o-qaluuserineqarnerini atuartut ilaasortaatitaat najuussinnaatitaanngillat.

§ 46. Kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq suliassat Inatsisartut peqqussutaat manna tu-nngavigalugu atuarfiup siulersuisuinut suliassaritinneqartut sumiiffinni atuartitsiviusuni minnerusuni nunaqarfimmi aqutsisunit suliarineqartassasut.

§ 47. Naalakkersuisut atuarfíup siulersuisuini angajoqqaat ilaasortaatitaasa qinerneqartarnerat pillugu malittarisassat aalajangersassavaat.
Imm. 2. Meeraq atuarfimmit anippat angajoqqaat ilaasortaatitaat atuarfiup siulersuisuini ilaasortaanerminit tunuarumasinnaavoq. Ilaasortaanermit tunuarnermut allatigullu ilaasortaanermut atatillugu kommunalbestyrelsinut, nunaqarfinnik aqutsisunut ilagiillu sinniisaannut qiner-sisarneq pillugu malittarisassat Inatsisartut inatsisaanni aalajangersarneqarsimasut assingi atuupput.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip angajoqqaat ilaasortaatitaat sulineranni aalajangersimasu mik akissarsiaqartissavaat. Sulinermi akissarsiat annertussusaat atuarfimmi atuartut amerlassusaat, klassit amerlassusaat pissutsillu taakkununnga assingusut naapertorlugit aalajangersarneqartassapput.

§ 48. Atuarfíup siulersuisuisa sulinertik anguniakkat sinaakkutissallu kommunalbestyrelsimit aalajangersarneqartut iluanni ingerlatissavaat, tak. § 43, atuarfiullu ingerlatsinera aamma nak-kutigissallugu.
Imm. 2. Atuarfiup siulersuisuisa atuarfmp ingerlatsinerani tunngaviusumik periusissat aa-lajangersassavaat, taakkua ataanni makkununnga tunngasut ilanngulugit:
1) atuartitsinerup aaqqissuunneqarnera, taassuma ataani atuartut klassini ukioqatigiiaani ataasiak-kaani nal. akunnerisa atuaríissaasa amerlassusissaat, atuartitsissutit toqqarneqarsinnaasut annertussusissaat, atuarfimmi immikkut atuartitsineq aamma atuartut klassinut inissinneqarnissaat,
2) atuarfiup angerlarsimaffmllu akornanni suleqatigiinneq,
3) atuartut atuartitsinermik pissarsiaqarnerat pillugu angerlarsimaffinnut ilisimatitsissuteqartar-neq,
4) suliassat ilinniartitsisut akornanni agguataarneqarnerat, aamma
5) atuartitsinermi atuartunut ataatsimoortumik aaqqissuussilluni ingerlatsisarnerit.
Imm. 3. Atuarfiup siulersuisuisa, aningaasatigut sinaakkutissat atuarfimmut atuuttussatut aalajangersarneqarsimasut iluanni, atuarfiup aningaasartuutissatut isertitassatullu missingerser-suutai akuersissutigisassavaat.
Imm. 4. Atuarfiup siulersuisuisa atuartitsinermi atugassat akuersissutigisassavaat, torer-saarnissarlu pillugu malittarisassat aalajangersartassallugit.
Imm. 5. Tunaartarisassat kommunalbestyrelsimit aalajangersarneqarsimasut iluanni atuarfiup siulersuisuisa akuersissutigisassavaat, atuarfiup ingerlataani kulturikkut ingerlatat ingerlanneqarnerat ataqatigiissarnerallu ilaatinneqassanersut.
Imm. 6. Ilinniartitsisunik pisortanillu atorfmitsitsinerit pillugit atuarfiup siulersuisui kommunalbestyrelsimut oqaaseqaateqartassapput, tak. § 43, imm. 2, nr. 2.
Imm. 7. Atuarfimmi atuartitsinermi najoqqutassat pillugit atuarfiup siulersuisui kommu-nalbestyrelsimut siunnersuusiortassapput.
Imm. 8. Misiligaalluni inerikkiartortitsillunilu suliat, anguniakkanik sinaakkutissanillu kommunalbestyrelsimit aalajangersarneqarsimasunik qaangiissappata atuarfmp siulersuisui kommunalbestyrelsimut inassuteqaateqartassapput.
Imm. 9. Atuarfiup siulersuisui kommunalbestyrelsimut oqaaseqaateqarsinnaallutillu siun-nersuuteqarsinnaapput apeqqutit atuarfimmut pineqartumut tunngasut tamaasa pillugit. Atuarfiup siulersuisui oqaaseqaateqartassapput, apeqqutit kommunalbestyrelsip atuarfiup siulersuisuinut saqqummiussai tamaasa pillugit.

 

Atuarfiup pisortaa

§ 49. Atuarfinni tamani pisortamik atorfinitsitsisoqassaaq. Atorfinitsitsisoqarnissaani naat-sorsuutigeriigaassaaq pisortaasup atuartitsinikkut pisinnaasaqarnissaa.

§ 50. Atuarfmp pisortaa atuarfiup allaffíssornikkut perorsaanikkullu siulersorneqarneranik ti-gummisaqartuuvoq, atuarfmllu ingerlatsinera pillugu atuarfmp siulersuisuinut kommunalbestyrel-simullu akisussaasuulluni.
Imm. 2. Atuarfiup pisortaata suliassat atuarfimmi atorfeqartut akornanni agguataarlugillu aqussavai, atuarfimmilu atuartut pillugit aalajangigassat aalajangersimasut tamaasa aalajangiiffi-gisassallugit, taamaattorli tak. § 28, imm. 2 aamma 3.
Imm. 3. Atuarfimmi pisortap ingerlatsinini atuarfímmi atorfeqartut suleqatigalugit ingerlatissavaa.
Imm. 4. Atuarfmp pisortaa atuarfiup ingerlatsinerani il.il. tunngaviusumik periusissat pillugit atuarfmp siulersuisuinut siunnersuusiussaaq, tak. § 48 imm. 2, aamma atuarfmp aningaasatigut isertitassai aningaasartuutissaalu pillugit missingersersuutinik siunnersuuteqassalluni, tak. § 48 imm. 3, kommunalbestyrelsip aningaasatigut sinaakkutissatut aalajangersagaasa iluanni, tak. § 43 imm. 2, nr. 1.

§ 51. Atuarfiup pisortaata atuartut tamarmik, atuarfimmi atuartussatut nalunaarsorneqarsimasut, atuartitsinermut peqataanerat nakkutigissavaa.
Imm. 2. Atuarfiup pisortaata atuanngitsoornerit, nappaammik pissutissaviusumilluunniit allamik pissuteqanngitsut, tamaasa pillugit atuarfiup siulersuisui ilisimatittassavai.

 

Siunnersuisutut ingerlataqartut

§ 52. Atuarfinni tamani perorsaaneq pillugu siunnersuisoqatigiit pilersinneqassapput. Siun-nersuisoqatigiini ilaasortaasut tassaapput atuarfiup pisortaa aamma sulisut atuartitsinermi suliassanik perorsaanikkullu suliassanik allanik ingerlataqartut tamarmik.
Imm. 2. Siunnersuisoqatigiit atuarfiup pisortaa siunnersortassavaat kiisalu atuarfinni ataa-siakkaani perorsaaneq pillugu oqallinnermi inerikkiartortitsinermilu isummersoqatigiiffiusassallutik.
Imm. 3. Atuarfmp siulersuisuisa atuarfmp pisortaa peqqusinnaavaat Perorsaaneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqaaseqaataannik pissarsiniaqqullugu. Siunnersuisoqatigiit namminneerlutik atuarfmp siulersuisuinut oqaaseqaateqarsinnaapput. Oqaaseqaatit taakku atuarfmp pisortaa aqquti-galugu saqqummiunneqartassapput.
Imm. 4. Siunnersuisoqatigiit suleriaasissartik namminneq aalajangissavaat.

§ 53. Atuarfinni tamani atuartut siunnersuisoqatigiivi pilersinneqassapput. Atuarfinni miki-nerusuni atuarfmp siulersuisui aalajangiisinnaapput, atuartut siunnersuisoqatigiivisa suliassaat atuartut tamarmik peqataaffigisaannik ingerlanneqassasut.
Imm. 2. Siunnersuisoqatigiit atuartut tamarmik sinniisuutitaannik ilaasortaqassapput.
Imm. 3. Siunnersuisoqatigiit atuartut soqutigisaat pillugit oqallinnerni isummersoqatigiif-fmsassapput.

 

Kapitali 8
Naammagittaalliuteqartarneq pillugu malittarisassat

§ 54. Atuarfiit ataasiakkaat aalajangigaat pillugit naammagittaalliutit aalajangiinerup nalu-naarutigineqarneranit sap. akunneri sisamat qaangiutsinnagit kommunalbestyrelsimut saqqummiunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1 tunngavigalugu kommunalbestyrelsip aalajangiinera kommunimilu atu-arfeqarfik pillugu kommunalbestyrelsip aalajangigai aalajangiinerilu allat aqutsinikkut oqartussaqarfimmut qulliunerusumut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat, taamaattorli tak. imm. 3. Taamaattorli aalajangiinerit aalajangersimasut Naalakkersuisunut ingerlateqqinneqarsinnaanerat pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.
Imm. 3. Suliassat Naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarfigereerlugit kommunalbestyrelsinut isumagisassanngortitaasimasut kommunalbestyrelsinit aalajangiiffigineqarneri, aalajangiinerup nalunaarutigineqarneraniit sap. ak. 4 qaangiutsinnagit Naalakkersuisunut ingerlateqqinneqarsinnaapput.
Imm. 4. Kommunimi atuarfeqarfik pillugu Naalakkersuisut aalajangigaat aqutsinikkut o-qartussaaffeqarfimmut qulliunerusumut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 9
Aningaasalersuineq

§ 55. Meeqqat atuarfianni atuartitsinermut aningaasartuutit tamaasa kommunit aningaasar-tuutigisassaraat, aningaasartuutit pineqartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Namminer-sornerullutik Oqartussanit allanilluunniit aningaasartuutigineqarnissaat inatsisitigut erseqqilluin-nartumik tunngavissalerneqarsimanngippat. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu suliassat peqqussutitigut pisussaaffigineqartut akilersilluni suliarineqarsinnaanerat pillugu isumaqatigiissuteqarsinnaassapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut kommunit ingerlatsinermi atuartumut ataatsimut aningaasartuu-taannik aaqqiissutaasunik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 10
Atortuulersitsineq, ikaarsaariarneq atorunnaarsitsinerlu pillugit aalajangersakkat.

§ 56. Inatsisartut peqqussutaat manna 1. august 1997 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq, taamaattoq tak. imm. 2-5.
Imm. 2. Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput, kommunini tamani kommunalbestyrelsit tamanna pillugu isumaqatigiissuteqarfigereernerisigut, § 43, imm. 2-p atuutilernissaanik piffissaliussap atugassarititaasullu aalajangersarnissaannut. Taamaalilluni atuuttuulersitsinissap tungaanut ilinniartitsisunik atuarfiillu pisortaannik atorfmitsisarnermi soraarsitsinermilu oqartussaaffik Namminersornerullutik Oqartussaniissaaq. Aammattaaq Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput, kommunini tamani kommunalbestyrelsinik ikaarsaariarnermi aaqqissuussi-nernik, kommunit annerpaamik oqartussaaqataanissaannik siunertaqartunik, isumaqatigiissuteqar-nissamut.
Imm. 3. Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput, kommunini tamani kommunalbestyrelsit i-sumaqatigiissuteqarfigereernerisigut, sanaartornermi pisussaaffmp kommuninut tunniumeqarnis-saanik piffissaaliussap atugarissarititaasullu aalajangernissaannut. § 55, imm. 1 malillugu sanaartornermik pisussaaffik tunniussinissap tungaanut Namminersornerullutik Oqartussaniiginnarallassaaq. Aammattaaq Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput, kommunini tamani kommunal-bestyrelsinik ikaarsaariarnermi aaqqissuussinernik, kommunit annerpaamik oqartussaaqataanis-saannik siunertaqartunik, isumaqatigiissuteqarnissamut.
Imm. 4. § 36, imm. 1 atuutilissaaq 1. august 1998.
Imm. 5. Naalakkersuisut § 43, imm. 2, nr. 2-p atortuulersinneqarnissaata tungaanut meeqqat atuarfianni tjenestemanditut, nalunaaquttap akunneranut akissarsiaqarlutik ilinniartitsisutut, aalajangersimasumik taartaallutik ilinniartitsisutut, klassini minnerni ilinniartitsisutut ilinniartitsinermilu ikiortitut atorfiit amerlassusiligaanissaat pillugu malittarisassiorsinnaapput.

§ 57. Inatsisartut peqqussutaata matuma atortuulersinneqarnera ilutigalugu makku atorunnaar-sinneqarput:
1) Meeqqat atuarfíat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10 25. oktober 1990-imeersoq, kin-gusinnerusukkut allannguuteqartinneqartarsimasoq.
2) Kulturimut atuartitsinermullu tunngasut siulersorneqarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi 7. maj 1988-imeersumi §§ 4, 15, 18-21, 24 imm. 2, §§ 29-32, 37, 39-50 aamma 57-63.
3) Nr. 2-mi peqqussummi taaneqartumi paragraffit meeqqat atuarfiannut tunngasut makku: § 1 imm. 1, §§ 3, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 24 imm. 1, 3 aamma 4, §§ 25, 26, 27, 28, 35-36 aamma 64.
Imm. 2. Malittarisassat imm. 1-imi aalajangersakkattaaneqartut tunngavigalugit aala-jangersarneqarsimasut atorunnaarsinneqarnissamik imaluunniit peqqussut manna tunngavigalugu malittarisassanit aalajangersarneqartunit taarserneqarnissamik tungaanut atuutissapput.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 6. juni 1997.

Lars Emil Johansen

/

Konrad Steenholdt