Isumaginninnikkut siusinaartumik pensionit, inummut tapiutit pensionillu akiligassanut ilanngarneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 34, 22. december 1997-imeersoq.

Isumaginninnikkut pensionit utoqqarnillu paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi 22. oktober 1990-imeersumi § 6, § 16 aamma § 20, imm. 2 tunngavigalugit aalajangersarneqarput:

 

Isumaginninnikkut siusinaartumik pensionit

§ 1. Inuit inuuniarnerminni aningaasartuutinut naleqquttunut pisariaqartunullu matussutissanik isumannaarissunneqarsimanngitsut, taamaattumillu pilersorneqarnissamik ataavartumik pisariaqartitsisut, isumaginninnikkut siusinaartumik pensionisiaqartinneqalersinnaapput:
1) qinnuteqartup inuussutissarsiorsinnaassusia ataavartumik appariaateqarsimagaangat, imaluunniit
2) qinnuteqartoq inuttut atukkat, soorlu ukioqqortussuseq, peqqissuseq najukkamilu periarfissat, pissutigalugit suliffissamik naleqquttumik neqeroorfigineqarsinnaanngippat, tamatumani aamma sivisuumik suliffissaqarsimannginneq imaluunniit inuttut ilaqutariissutsikkulluunniit atuagarliuuteqarneq ilanngullugit naatsorsuutigineqallutik, imaluunniit
3) qinnuteqartup toqusoqarneranut inooqatigiinnerulluunniit taamaatinneranut attuumassutilinnik inuttut atukkat allanngorsimaneri pissutigalugit pilersorneqarnermut tunngavigisani annaappagit.
Imm. 2. Taamaattorli inuit 50-it inorlugit ukiullit taamaallaat inuttut atukkat pissutigalugit isumaginninnikkut siusinaartumik pensionisiaqalernissamik qinnuteqartut, aatsaat siusinaartumik pensionisiaqalersinnaapput, takuuk imm.l, nr. 2 aamma 3, pissutsit immikkut aallaavigalugit tamanna pisariaqartinneqarpat. Tamatumani immikkut pingaartinneqassaaq qinnuteqartup qassinik ukioqarnera, pineqartup ilinniartitaanikkut periarfissanut suliffeqarnermullu attaveqarneranut sanilliullugu.

§ 2. Isumaginninnikkut siusinaartumik pensionisiaqalersitsinissamut piumasaqaataavortaaq qinnuteqartup najukkamini makku aqqutigalugit suliffissamik naleqquttumik neqeroorfigineqarsinnaannginnera:
1) ilinniagaqartitaaneq nangitsiviusumilluunniit ilinniartitaaneq, imaluunniit
2) suliamut allamut ilinniartitaaneq, imaluunniit
3) innarluutigisinnaasat ajoqusersimanerisinnaasalluunniit kingunerinik iluaqusiisinnaasumik sungiusarneqarneq.
Imm. 2. Qinnuteqartup piginnaanngorsaaqqiinissamut pilersaarusiaq naleqquttoq pimoorussilluni suleqataaffigissavaa. Pilersaarusiaq qinnuteqartup peqqissusianut naleqquttuussaaq kingusinnerusukkullu sulilernissamut periarfissaqartitsissalluni.
Imm. 3. Qinnuteqartoq piginnaanngorsaaqqiinissamut pimoorussilluni suleqataassaaq, naak piginnaanngorsaaqqiinissaq taassumaluunniit ilaa najukkap avataani pissagaluarpat, tamanna inuttut atukkat ilaquttanullu tunngassuteqartut ajornartinngippassuk. Qinnuteqartorli piginnaanngorsaaqqiinissamut peqataajumanngissinnaavoq peqqissutsiminut taamaaliornissaq aarlerinaateqarsinnaappat.

§ 3. Oqartussaqarfiit assigiinngitsunik suliallit isumaginninnermi suliassat pillugit suleqatigiinnissaannut inatsisartut peqqussutaat malillugu isumaginninnermik ingerlatsiviup siusinaartumik pensioneqalernissaq pillugu inassutigisaa oqartussaasoqarfiit assigiinngitsunik suliallit suleqatigiiffianni suliarineqartassaaq, isumaginninnermut ataatsimiititaliaq aalajangiitinnagu.
Imm. 2. Isumaginninnikkut siusinaartumik pensioneqalerniarnermut atatillugu suliassat suliarineqarneranni peqqinnissaqarfik suliffissarsiuussisarfillu ilaatitaqassapput. Oqartussaasoqarfiit allat suliamut attuumassuteqartut, soorlu atuarfik, ilinniarfiit, politiit imaluunniit pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfik pisariaqartitsineq naapertorlugu eqqartukkap oqaluuserineranut peqataaqquneqarsinnaapput.

§ 4. Isumaginninnermut ataatsimiititaliap isumaginninnikkut siusinaartumik pensioneqaler-nissamut qinnutigisamik ataatsimiissuteqarneranni pigineqassapput:
1) nakorsamit uppernarsaat, isumaginninnermut ataatsimiititaliamit akilerneqartussaq,
2) suliffissarsiuussisarfimmit allagartaq,
3) inuuniarnermi atukkat pillugit nalunaarut, aamma
4) suleqatigiissitap oqartussaqarfinnit assigiinngitsunit peqataaffigineqartup inassutaa.
Imm. 2. Suliani ataasiakkaani oqartussaasoqarfiit allat peqataaffigisimasaanni taakku oqaa-seqaateqarsimassapput.

 

Inummut tapiutit

§ 5. Inummut tapiutinik akuersissuteqartoqartassaaq qinnuteqartut ataasiakkaat pisariaqartitaasa nalilersornerisigut aningaasartuutinut aalajangersimasunut imaluunniit aningaasartuutinut ataasiakkaanut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matusissutissanik, matusissutissiinnginnikkut pensionisiallip aningaasartuutit nammineq akilissasuugunigit aningaasatigut amikkisaalernissaa ilimanaateqassasorinarpat.

§ 6. Inuk pensioninik pisartagaqalersinneqaraangat isumaginninnermut ataatsimiititaliap pissutsit pensionisiaqalersumut tunngassuteqartut tamakkiisumik naliliiffiginiartassavai isummerfiginiarlugu aningaasartuutinut aalajangersimasunut ingerlaavartunullu matusissutissanik inummut tapiutinik aningaasaliisoqarsinnaanersoq. Naliliineq pisassaaq qinnuteqartoqanngikkaluaraangalluunniit, qulakkeerniarneqassaarlu pensionisiallip ulluinnarni pisariaqartitaminut ulloq taanna tikillugu inuunermini atukkaminut naleqquttumik naammaginartumillu kiisalu sumiiffimmi pissutsinut naapertuuttumik atugassaqarnissaa.
Imm. 2. Inummut tapiutit sivisunerpaamik ukiumi ataatsimi ataavartumik tunniuttagassatut akuersissutigineqarsinnaapput illup attartorneranut naleqquttunik aningaasartuutinut aalajangersimasunut ikiorsiissutitut, atuinermi aningaasartuutinut (kiassarneq, innaallagiaq, telefoni il.il.), sillimmasiissutinut, inunnik angallassissutinut (buskortinut, taxarnermulluunniit), angerlarsimaffimmi ikiorteqarnermut il.il..

§ 7. Inummut tapiutit ataasiaannakkamik ikiorsiissutitut aningaasaliissutigineqarsinnaapput ataasiaannakkanik aningaasartuutinut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akiliutissatut, isarussanut, atisanut, pisattanut, ikiorsiiniutinut immikkut ittunut, illup iluarsagassartaanut pisariaqartunut, angalanermut aningaasartuutinut naleqquttunut, ilisinermi aningaasartuutinut il.il..
Imm. 2. Malittarisatut pingaarnertut inummut tapiutit akiitsunut kinguaattoorutinut aningaasaliissutigineqarsinnaanngillat. Isumaginninnermulli ataatsimiititaliap inummut tapiutit akiitsunut kinguaattoorutinut aningaasaliissutigissavai aningaasartuutinut aalajangersimasunut akiitsut pensioneqartitsinerup nalaani tamakkiisumik akiliisinnaannginnerup kinguneranik pilersimappata.
Imm. 3. Illup attartorneranut, attartornermut akiligassanut aalajangersimasunut akiitsut il.il. kinguaattoorutit isumakkeertinniarneqartassapput imaluunniit pisortanit ikiorsiissutitut aningaasaliissutigineqartassallutik, tamakku pisortanit allakkut pilersorneqarnermut atasumik tamakkiisumik akiliisinnaannginnerup nalaani pilersimagaangata.
Imm. 4. Isumaginninnermut ataatsimiititaliap aammattaaq pensionisialik akiitsuulersimasut isumakkeertinniarneqartarneranni ikiortassavaa.

§ 8. Isumaginninnermut ataatsimiititaliap pensionisiallip inummut tapiutinik pisinnaatitaaneranik apeqqut nalileqqinniartassavaa paasigaangamiuk pissutsit allannguuteqarsimasut.

§ 9. Inummut tapiutinik pisarnissamik aalajangiisoqarsinnaavoq, naak pensionisialik isertitarisartakkat pissutigalugit pensionit tunngaviusumik aningaasartaannik pisanngikkaluarpalluunniit.
Imm. 2. Pensionisiallit isumaginninnikkut paaqqinniffinnut nuussimasut inummut tapiutinik pensionisialinnut angerlarsimaffimminniittunut najoqqutassiat malillugit pisinnaatitaapput.

 

Isumaginninnikkut pensioninit ilanngaasarneq

§ 10. Isumaginninnikkut pensionit piumasaqaatit eqqartuussisarnermi inatsisip akissarsianit tunniuttakkanilluunniit allanit arsaarinnittarneq ilanngaassisarnerluunniit pillugu aalajangersagai malillugit arsaarinnissutitut ilanngaassissutitullu akiliutigitinneqarsinnaanngillat. Isumaginninnermulli ataatsimiititaliap pensionit amerlanaarlugit tunniunneqartarsimatillugit, pensionisiallip eqqunngitsumik paasissutissiisimaneranik imaluunniit nammineq inuttut aningaasaqarnerminiluunniit annertuumik allannguutit nalunaarutiginngitsoorsimanerinik pissuteqartut, tunniussassanit peersinnaavai.
Imm. 2. Tunngaviusumilli aningaasartanik amerlanaarinnissutit tunniussassanit aatsaat peerneqarsinnaapput amerlanaarinnissutit amerlasimagaangata, imaappoq minnerpaamik 10%-iusimagaangata. Inummut tapiutit tunniussassaagaluit tunngaviusumik aningaasartanut amerla-naarlugit utertitsissutissat matusissutissaattut tamakkerlugit peerneqarsinnaapput, eqqortumik paasissutissiisoqarsimagaluarpat taakku akuersissutaasimanavianngikkaluartut oqaatigineqarsinnaappat.

§ 11. § 9 malillugu tunniussassanit utertitsissutissat matusissutissaannik peersisinnaassagaanni imatut iliortoqartassaaq:
1) Pensionit saniatigut allanik isertitaqartoqartanngippat qaammammut pensionisiassat akileraarutinut ilanngarneqareernerisa kingorna annerpaamik 10%-ii peerneqartarsinnaapput.
2) Pensionit saniatigut allanik isertitaqartoqartarpat qaammammut pensionisiassat akileraarutinut ilanngarneqareernerisa kingorna annerpaamik 15%-ii peerneqartarsinnaapput.

 

Atortuulersitsineq

§ 12. Nalunaarut manna atortuulersinneqarpoq 1. januar 1998. Tamatumunnga peqatigitillugu Isumaginninnikkut siusinaartumik pensionit, inummut tapiutit isumaginninnikkullu pensionit akiligassanut ilanngarneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 48, 29. november 1990-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq. Qinnuteqaatilli 1. januar 1998 sioqqullugu tunniunneqartut suliarineqassapput Isumaginninnikkut siusinaartumik pensionit, inummut tapiutit isumaginninnikkullu pensionit akiligassanut ilanngarneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 48, 29. november 1990-imeersoq naapertorlugu.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 22. december 1997

Mikael Petersen

/

Kjeld Stigsen