Isumaginninnermi siunnersortinik ilinniartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaat nr. 17, 20. august 1997-imeersoq.

Isumaginninnermi siunnersortinik ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi 31. oktober 1996-imeersumi § 5, imm. 2, § 17, imm. 2 kiisalu ISI oqaaseqaateqartereerlugu, § 18, imm. 1, §§ 20, 21 aamma 25 tunngavigalugit makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Ilinniartitaanerup aqunneqarnera

§ 1. Isumaginninnermi Siunnersortinngorniat Ilinniarfianni (ISI) ilinniartitaanermut siunnersuisoqatigiit arfineq-marlunnik ilaasortaqartut pilersinneqassapput:
1) ilaasortaq ataaseq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit toqqarneqartoq,
2) ilaasortaq ataaseq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmit toqqarneqartoq,
3) ilaasortaq ataaseq Kalaallit Nunaanni Kommunit Kattuffiannit (KANUKOKA-mit) toqqarneqartoq,
4) ilaasortaq ataaseq isumaginninnermi siunnersortit peqatigiiffiannit toqqarneqartoq,
5) ilinniartitaanermut rektori
6) ilaasortaq ataaseq ilinniartitaanermi ilinniartitsisunit taakkulu akornannit toqqarneqartoq, aamma
7) ilaasortaq ataaseq ilinniartitaanermi ilinniartunit taakkulu akornannit toqqarneqartoq ataaseq.
Imm. 2. Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat tamarmik sinniisissaat toqqarneqassapput.
Imm. 3. Ilinniartitaanermi siunnersuisoqatigiit suliassaqarfinni immikkut ittuni ilisimasalinnik aggersaasarsinnaapput.
Imm. 4. Rektori ilinniartitaanermi siunnersuisoqatigiit siulittaasoraat. Ilinniartitaanermi siunnersuisoqatigiit nammineq inissitsitissapput siulittaasup tullia qinerlugu, suleriaasissartik nammineq aalajangersarlugu, matumani avataanit aggersarneqartartut taaseqataasinnaatitaanerat ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Suleriaasissatut aalajangersakkat Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfímmut nassiunneqassapput akuerisassanngortillugit.
Imm. 5. ISI Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiinnut allattoqarfiuvoq.

§ 2. Ilinniartitaanermi Siunnersuisoqatigiit isumaginninnermi siunnersuisunik ilinniartitaanermi siunnersuisuupput, taamalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut inassuteqaateqarsinnaallutik.

§ 3. Isumaginninnermi siunnersortinik ilinniartisineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni § 9, imm. 3 tunngavigalugu ilinniartitaanermut qinnuteqaateqartut ataasiakkaat piukkunnaataat pillugit Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiit akuersissuteqartartuupput.

§ 4. Ilinniartitaanermut siunnersuisoqatigiit ilinniarfimmi aalajangiinerit makku pillugit naammagittaalliuuteqartarfiuvoq:
1) Ilinniartunik soraarsitsineq pillugu aalajangiinerit, tak. isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi 31. oktober 1996-imeersumi § 8, aamma nalunaarummi matumani § 45, imm. 4.
2) Tiguneqarsinnaasunit qinnuteqartut amerlaneruppata ilinniartitaanermut ilinniartunik tigusaqarnissamut aalangiinerit, tak. inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi, 31. oktober 1996-imeersumi § 10.
3) Ilinniarnermik nangitsinissaq pillugu aalajangiinerit, tak. isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi 31. oktober 1996-imeersumi § 26.
4) Ilinniarnermi ingerlatanik akuersissutit pillugit aalajangiinerit, tak. § 11, imm. 1 aamma § 36, imm. 2.
Imm. 3. Ilinniartitaanermi Siunnersuisoqatigiit imm. 2 tunngavigalugu aalajangigaat aqutsinikkut oqartussaqarfimmut allamut naammagittaalliuutigineqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 2.
Ilinniartitaanerup imaa.

Ilinniartitaanerup ilusia.

§ 5. Ilinniartitaaneq ukiut pingasut affarlu sivisussuseqartussanngortinneqarsimavoq, immikkoortunullu (semestre) arfineq-marlunnut ataqatigiiaartunut agguarneqarsimalluni.
Imm. 2. Ilinniartoq soraarummeernermi angusinngitsoortoq, tak. § 47, tamatuma kingorna ilinniartitsinermi ukiumi kingullermi ingerlanneqartumi peqataanissaminut pisinnaatitaavoq.

§ 6. Ukioq atuartitsiviusoq 1. aggustimit 31. juulimut ingerlasarpoq.

§ 7. Immikkoortut (semestre) sap. akunnerinut skemalersukkanut, sap. akunnerinut pikkorissarfmnut, praktikkernernut, misiliilluni ingerlatsinernut soraarummeerfinnullu agguataar-neqassapput. Agguataarnerit inissinneqarneri rektorimit aalajangersarneqassapput.
Imm. 2. Immikkoortut (semestre) agguataarneqarneri pillugit pilersaarusiaq (sinaakkutaasumik pilersaarut) ukiut tamaasa kingusinnerpaamik 1. juli nallertinnagu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut akuerisassanngorlugu nassiunneqartassaaq.

§ 8. Atuaqatigiit ilinniartut 20-t nalinginnaasumik sinnersimasariaqanngilaat.

 

Atuartitsissutit piareersarneqarneri.

§ 9. Ilinniartitsinermi makku ilaapput:
1) Isumaginninnermi sulineq pillugu atuagarsorneq periutsillu ...... lektionit 650
2) Psykologii ........................................................................... lektionit 315
3) Sociologii .............................................................................lektionit 255
4) Aningaasaqarneq ..................................................................lektionit 320
    a) akileraartarnermi inatsisit inuiaqatigiillu allaaserineqarnerat
    b) suliffissaqartitsiniarneq pillugu ilisimasassat, aamma
    c) isumaginninnermi aningaasaqarnikkut pilersaarusiorneq
5) Isumaginninnermi inatsisit ..................................................... lektionit 255
6) Ingerlatsineq pillugu ilisimasassat .......................................... lektionit   95
7) Inuit, ilaqutariit kingornussisarnerlu pillugit inatsisit ................. lektionit 125
8) Pinerluttulerineq pinerluttulerinerlu pillugit inatsisit .................. lektionit    85
9) Kulturi kinaassuserlu .............................................................lektionit    75
10) Psykiatrii aamma socialmedicin .......................................... lektionit 125
11) Praktik .......... semesterimut naatsorsuullugu sap. akunneranut nal. ak. 32
12) Assigiinngitsunik suliallit suleqatigalugit misiliilluni ingerlatsineq.
Imm. 2. Lektioni ataaseq tassaatinneqarpoq minutsini 45-ni ataannartumik atuartitsineq.
Imm. 3. Ilinniartut praktikkerneranni makku atugassarititaapput:
1) Praktikkerneq praktikkerfimmi ISI-p akuerisaani ingerlanneqassaaq.
2) ISI suliffeqarfillu praktikkerfiusoq praktikkerneq pillugu isumaqatigiissusiussapput. Ilinniartoq suliffeqarfimmi praktikkerfiusumi sulinermi peqataanissaminut pisussaavoq, prakikkernissarlu pillugu isumaqatigiissut tunngavigalugu suliani pillugit nipangiussisimasussaatitaallunilu allanik pisussaaffeqarpoq.
3) Suliffeqarfmni ilinniartoq praktikkerfimmi akisussaalluni ilitsersuisussamik (praktikkernermi ilinniartitsisussamik) ISI-p pissarsissutissavaa.

 

Ilinniartitaanermi ilinniarnerup aaqqissuussaanera.

§ 10. ISI-p ilinniartitaanermi ilinniarnerup aaqqissuussaanera suliarissavaa, minnerpaamik makkuninnga imaqartussaq:
1) atuartitsissutit ataasiakkaat, pikkorissartitsinerit, piffissat praktikkerfissat, piffissat misiligummut suliaqarfissat, allattarissanik suliassat misiligutigalugu ingerlatat imarsaat tunaartarisassatullu sammisassat kiisalu taakku ilinniartitaanerup ingerlanerani qanoq inissisimanissaat,
2) allattarissanik suliat tunniunneqartarnerinut malittarisassat, matumani tunniussineq ataasiakkaarluni suleqatigiikkuutaarluniluunniit pissanersoq/pisinnaanersoq ilanngullugu eqqarsaatigalugu,
3) ilinniartitaanerup ingerlanerani misilitsinnerit suunissaasa allaaserineqarneri, kiisalu taakku ilinniartitaanerup ingerlanerani inissisimaneri,
4) misileeriaatsit atorneqartut allaaserineqarneri, matumani suleqatigiikkuutaarluni misilitsinnerni peqataasut qassiusarnissaat ilanngullugu eqqarsaatigalugu,
5) misilitsinnerni sorlerni karakteriliisoqarnissaanut, misilitsinnerillu sorliit "akuerineqarpoq"/"akuerineqanngilaq"-mik naliliiffigineqassanersut pillugit takussutissiaq,
6) "akuerineqarpoq"/akuerineqanngilaq"-mik naliliinermi assigiinngitsut suut ilaatinneqarnissaasa erseqqissarneqarnerat, matumani naliliinerit taakku atornissaannut piumasaqaatit erseqqinnerusut ilanngullugit eqqarsaatigalugit,
7) napparsimasimaneq pissutigalugu soraarummeerneq soraarummeeqqinnerlu,
8) ilinniartussatut nalunaarutigineqarsimasut qassiussusiat apeqqutaatillugu suleqatigiit avinneqartarnissaat katugutsinneqartarnissaallu pillugit malittarisassat,
9) atuartitsinermut pilersaarutit, aamma
10) ilinniartunik ilinniartitaanermit soraarsitsisarnermut najoqqutassiat.
Imm. 2. Ilinniartitaanerup aaqqissuussaanera ilinniartitaanerup aaqqissuussaaneranik aalajangersakkat atortinneqannginnissaat pillugu ISI-p immikkut akuersissuteqarnissaanut aalajangersakkanik imaqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniarnerup aaqqissuussaanera Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut ilisimatitsissutitut nassiunneqassaaq.
Imm. 4. Ilinniarnerup aaqqissuussaanera tassungalu allannguutit annertuut ukiup ilinniarfiusup aallartinneranit atuutilertassapput.

 

Ingerlaqqinneq.

§ 11. Immikkoortumut (semester) tullermut taamaallaat ingerlaqqittoqarsinnaavoq ilinniarnermik ingerlatsineq atuartitsinermi najuunnikkut suliassanillu tunniussisarnikkut nalunaarsorneqartoq rektorimit akuerineqarpat. Aalajangiineq taanna ilinniartitaanermi siunnersuisoqatigiinnut naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Taamaattorli immikkoortut pingajuannut (3. semester) ingerlaqqinneq taamaallaat pisinnaavoq misilitsinneq ilinniarfmp iluani naliliiffigineqartoq angusiffiuppat, tak. § 32 imm. 1, ilinniarnermillu ingerlatsineq imm. 1 tunngavigalugu akuerineqarpat.
Imm. 3. Ilinniartoq misilitsinnermini angusinngitsoortoq immikkortumi (semesterimi) tassani ukioq atuarfiusoq rektorimit akuerineqaruni aatsaat atuarfigeqqissinnaavaa.

 

Kapitali 3.
Atuartitsissutit ataasiakkaat, praktikkernerup misiligutinillu ingerlatsinerup siunertai.

Atuartitsissutit.

§ 12. Atuartitsissutip isumaginninnermi sulineq pillugu atuagarsorneq periutsillu siunertaa tassaavoq ilinniartut isumaginninnermi sulinermik periutsinillu ilisimasaqalersinneqarnissaat paasinnitsinneqarnissaallu, taamaalillutik ilinniagaqartut ataatsimut isiginninneq aallaavigalugu:
1) inooqatigiinnermi ajornartorsiutit pissutaat, saqqummertarneri inunnullu ataasiakkaanut, arlalikkuutaartunut inuiaqatigiinnullu kingunerisartagaat misissoqissaarsinnaalissallugit, aamma
2) isumaginninnermi ilusilersorluakkamik sulineq pinaaveersaartitsinermi katsorsaanermilu atorsinnaalissallugu.

§ 13. Atuartitsissutip psykologiip siunertaa tassaavoq:
1) inuit ataasiakkaat arlalikkuutaallu ineriartornissamut periarfissaat, killissaritaasut aamma kulturimut inuiaqatigiinnullu sanilliullutik sunniuteqaqatigiittarnerat ilinniartut ilisimasaqarfigilerlugulu paasisaqarfigissagaat, aamma
2) isumaginninnermi sulinerminni psykologiimi atuagarsornikkut periutsitigullu ilikkakkatik ilanngullugit atorsinnaalissagaat.

§ 14. Atuartitsissutip sociologiip siunertaa tassaavoq:
1) isumaginninnermi ajornartorsiutit suussusiinik, atugassaritittagaannik pissutaasullu ataqatigiinnerisa inuit ataasiakkaat, arlalikkaat inuiaqatigiillu eqqarsaatigalugit sunniutaat ilisimasaqarfigilerlugillu paasisaqarfigissagaat, aamma
2) isumaginninnermi sulinerminni sociologiimi periutsit atorsinnaalerlugit.

§ 15. Atuartitsissutip aningaasaqarnerup, matumani akileraartarnermi inatsisit inuiaqatigiillu allaaserineqarnerat, suliffissaqartitsiniarneq pillugu ilisimasassat kiisalu isumaginninnermi aningaasaqarnikkut pilersaarusiornerup siunertaraa ilinniartut makkuninnga ilisimasaqalerlutillu paasisaqassasut:
1) inuiaqatigiit kalaallit inooqatigiinnikkut aningaasaqarnikkullu ineriartornerat kiisalu ilusilersugaanerat,
2) innuttaasut inuuniarnerminni atugaat, matumani isertitanut akileraarutinullu tunngasut kiisalu suliffissaqartitsiniarnermut ineqarniarnermullu tunngasut,
3) pisortat akuliuttarnerisa ikiorsiiniuteqartarnerisalu sunniutaat kiisalu inuit arlalikkuutaartut inuuniarnerminni atugaat ajornartorsiutaallu, aamma
4) nuna tamakkerlugu aamma kommunikkuutaartumik pisortat ingerlatsineranni pilersaarusiorneq tulleriinnilersuinerlu, isumaginninnermut tunngasut pingaarnerutillugit.

§ 16. Atuartitsissutip isumaginninnermi inatsisit siunertaa tassaavoq ilinniartut makku pisinnaalissagaat:
1) isumaginninnermi inatsisit isumaginninnikkullu ingerlatsinermi naalakkersuinikkut aallaavittut tunngaviusut ilisimasaqarfigilerlugillu paasisaqarfigissagaat, aamma
2) isumaginninnermi sulinermi suliassani ataasiakkaani suliassallu ataatsimut isigalugit isumaginninnermi malittarisassat atorsinnaalissagaat.

§ 17. Atuartitsissutip ingerlatsineq pillugu ilisimasassat siunertaa tassaavoq tunngaviit ingerlatsinermi aalajangiinernut tunngaviusartut ilinniartut ilisimaqarfigilerlugillu paasisaqarfigissagaat, matumani inatsisitigut tunngavigineqartut, sulianik ingerlatsinermi malittarisassat aamma ingerlatsinerup nakkutigineqarnera pillugu malittarisassat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

§ 18. Atuartitsissutip inuit, ilaqutariit kingornussisarnerlu pillugit inatsisit siunertaa tassaavoq inatsisini malittarisassat innuttaasut ataasiakkaat pisinnaatitaaffiinik pisussaaffiinillu inuit ataasiakkaat, ilaqutariit kingornussisarnerlu pillugit inatsimmi aalajangersaasunik ilisimasaqalernissaat paasisaqarnissaallu, matumani aningaasaateqarneq pillugu inatsimmi malittarisassanik tunngaviusunik ilisimasaqarneq ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

§ 19. Atuartitsissutip pinerluttulerineq pinerluttulerinerlu pillugit inatsisit siunertaa tassaavoq ilinniartut makkuninnga ilisimasaqalerlutillu paasisaqassasut:
1) pinerlunniartarnerup annertussusia allanngoriartorneralu kiisalu isumaginninnikkut nakkutilliinerup ilusii, annertussusia ineriartortinneqarneralu, aamma
2) inatsisini malittarisassat pinerluttulerineq pillugu inatsisit aamma eqqartuussisarneq pillugu inatsisip iluani innuttaasut pisinnaatitaaffiinik pisussaaffiinillu aalajangersaasut.

§ 20. Atuartitsissutip kulturi kinaassuserlu siunertaa tassaavoq oqaluttuarisaanikkut, kultureqarnikkut inuiattullu kinaassutsimut tunngasunik taakkulu inooqatigiinnermut pingaarutaannik ilinniartut ilisimasaqalerlutillu paasisaqarnissaat.

§ 21. Atuartitsissutip psykiatriip siunertaa tassaavoq tarnikkut nappaatinik aamma tarnikkut nappaatit tarnit nakorsaannit isumaginninnikkullu katsorsaariaatsinik ilinniartut ilisimasaqalerlutillu paasisaqarnissaat, taamaalillutik isumaginninnikkut siunnersortip tarnimikkut napparsimasut pillugit pinaveersaartitsinikkut katsorsaanikkullu sulinermi qanoq inissisimaneranik paasisaqartillugit.

 

Praktikkerneq.

§ 22. Praktikkernerup siunertaraa ilinniartut:
1) isumaginninnermi sulinermik isumaginninnermilu paaqqinniffinnik ilisimasaqalersinneqarnissaat,
2) atuagarsornikkut pisinnaalersimasat isumaginninnermi suliassani aalajangersimasuni, matumani sullitanut attaveqartarnermi, atorneqarnissaasa sungiusarneqarnissaat,
3) isumaginninnermi sulinerup periarfissaasa killiliissutaasalu isumaginninnikkut ajornartorsiutinik aalajangersimasunik aaqqiiniarnikkut ikiorsiiniarnikkullu naliliiniarneq eqqarsaatigalugu misilittagaqalernissaat,
4) isumaginninnermi ajornartorsiutit suliarineqarnerinut atatillugu atuagarsornikkut ilisimalersimasanik periutsinillu aalajangersimasunik atuinissamut toqqaaniarnermik sungiusarneqarnissaat,
5) suliffeqarfiup praktikkerfiusup siunertaanik, aaqqissuussaaneranik sulisutigullu katitigaaneranik paasisaqartinneqarnissaat, aamma
6) isumaginninnermi sulinermut atatillugu pissuserissaarnermut tunngasunik aalajangiussaqarnissaat.

 

Assigiinngitsunik suliallit suleqatigalugit misiliilluni ingerlataqarneq.

§ 23. Assigiinngitsunik suliallit suleqatigalugit misiliilluni ingerlataqarnermi siunertaq tassaavoq ilinniartut:
1) suleqatigiinni namminersorlutik sulinissaminnut sungiusarneqarnissaat,
2) suleriaaseq ajornartorsiutinut sammitinneqartoq aallaavigalugu assigiinngitsunik suliallit tungaannit isigalugu inooqatigiinnermi ajornartorsiutinut pissutaasunik taakkulu saqqummertarnerinik ataatsimut isiginnilluni paasinnissinnaalissasut, aamma
3) misissueqqissaarneq tunngavigalugu pinaveersaartitsineq katsorsaanerlu eqqarsaatigalugit siunnersuutinik saqqummiussisinnaalersinnissaat.

 

Kapitali 4.
Ilinniartitaanermi misilitsinnerit.

Ilinniartitaanermi misilitsittarnerit siunertaat.

§ 24. Ilinniartitaanermi misilitsinnerit siunertaat tassaavoq ilinniartut pisinnaasaasa isumaginninnermi siunnersortinik ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni, nalunaarummi matumani kiisalu ilinniarnerup aaqqissuussaanerani anguniakkanut piumasaqaatinullu aalajangersarneqarsimasunut sanilliullutik qanoq naapertuutsiginerannik naliliiniarneq. Misilitsinnermi angusineq soraarummeernermut upeernarsaammik tunniussinermut tunngaviussaaq.

 

Ilinniarfiup iluani naliliisulerluni avataaneersunillu naliliisulerluni misilitsinnerit nassuiarneqarnerat.

§ 25. Misilitsinnerit ilinniarfiup iluani naliliisulerluni avataaneersunilluunnit naliliisulerluni misilitsinnerupput.
Imm. 2. Ilinniarfiup iluani naliliisulerluni misilitsinnerit tassaapput soraarummeersitsisumit imaluunniit soraarummeersitsisunit kiisalu ilinniartitaanerup iluani ilinniartitsisumit allamit naliliiffigineqartartut.
Imm. 3. Ilinniarnermi avataaneersunik naliliisulerluni misilitsinnerit tassaapput soraarummeernerit soraarummeersitsisumit imaluunniit soraarummeersitsisunit aamma naliliisartumit ataatsimit arlalinnilluunniit (censorer) Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit toqqarnerartumit/-nit naliliiffigineqartartut.

 

Allattariarsorluni misilitsinnerit.

§ 26. Allattariarsorluni misilitsinnermi suliassat misilitsinnermi naliliisartunit avataaneersumit naliliiffigineqartussat misilitsinnermi suliassat pillugit ataatsimiititalianit suliarineqartassapput, tak. § 27.
Imm. 2. Misilitsinnerni nakkutilliisoqartassaaq.
Imm. 3. Ilinniarnerup ingerlanera naareerpat ilinniartup allattariarsorluni suliarisimasani utertillugit tunniuteqqusinnaavai.

§ 27. Misilitsinnermi suliassat pillugit ataatsimiititaliat ukuninnga ilaasortaqarput, taakkunannga sulianut tunngasunik paasisimasallit Naalakkersuisunit toqqarneqartassallutik:
1) atuartitsissummi ingerlatsineq pillugu ilisimasassani sulianut tunngasunik paasisimasallit marluk kiisalu ilinniartitsisoq imaluunniit ilinniartitsisut atuartitsissummi tassani ilinniartitsisuusimasut,
2) atuartitsissummi inuit, ilaqutariit kingornussisarnerlu pillugit inatsisini sulianut tunngasunik paasisimassallit marluk kiisalu ilinniartitsisoq imaluunniit ilinniartitsisut atuartitsissummi tassani ilinniartitsisuusimasut, aamma
3) atuartitsissummi isumaginninnermi inatsisini sulianut tunngasunik paasisimasallit marluk kiisalu ilinniartitsisoq imaluunniit ilinniartitsisut atuartitsissummi tassani ilinniartitsisuusimasut.
Imm. 2. Misilitsinnermi suliassat pillugit ataatsimiititaliani ilaasortat sulianut paasisimasaqartut ukiuni pingasuni sulisussanngorlugit toqqarneqartassapput. Taamaattorli toqqaaneq siullermik pippat ilaasortat ukiumut ataatsimut, marlunnut pingasunullu toqqarneqartassapput.
Imm. 3. Piffissaq toqqarneqarfiusoq suli naanngitsoq ataatsimiititaliami ilaasortaanermit tunuarniarluni qinnuteqaatit Naalakkersuisunut tunniunneqartassapput.

§ 28. Misilitsinnermi suliassat pillugit ataatsimiititaliat misiliinissanut tulliuttunut tamanut suliassat assigiinngitsut marluk suliarisassavaat. Takuneqarsinnaassaaq suliassaq sorleq nalinginnaasumik soraarummeernermi atorneqassanersoq, suliassarlu sorleq napparsimanerup kingorna soraarummeernermut/soraarummeeqqinnermut atorneqassanersoq.
Imm. 2. Misilitsinnermi suliassat pillugit ataatsimiititaliat misilitsinnermi suliassat nassiutissavaat taakku misilitsinnissat kingusinnerpaamik ullunik 14-inik sioqqullugu ISI-mit tiguneqareersimasussanngorlugit.

§ 29. Misilitsinnermi suliassat pillugit ataatsimiititaliat sulinerat pillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq.

 

Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit.

§ 30. Soraarummeersitsineq ilinniartitsisumit imaluunniit ilinniartitsisunit atuartitsissummi soraarummeerutigineqartumi ilinniartitsisuusimasunit ingerlanneqassaaq. Soraarummeersitsineq soraarummeersitsisup soraarummeertullu akornanni oqaloqatigiinnertut sapinngisamik iluseqartinniarneqassaaq, naliliisussarlu (censor) oqaloqatigiinnermi tassani aamma peqataasinnaavoq. Atortussat ilinniartup atuartitsissummik tassannga suliaqarsimaneranik uppernarsaatit ilagisinnaasaat soraarummeersitsinermi ilanngunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Soraarummeersitsinermi apeqqutit soraarummeertup makitsineratigut tunniunneqartassapput. Taamaattorli soraarummeertup allattariarsorluni suliaa oqaluttariarsorluni soraarummeerutigitinneqassappat allattariarsorluni suliaq taanna soraarummeersitsinermi tunngavigineqassaaq.
Imm. 3. Karakteeriliiniarnerup nalaani naliliiniartussaq (censor) ilinniartitsisorlu kisimiissapput. Isumaqatigiinniareernerup kingorna karakteeriliunneqartoq pillugu soraarummeertoq naatsumik tunngavilersuiffigineqarsinnaavoq.
Imm. 4. Ilinniartoq piareersarfissaqartinneqassappat tamanna nakkutilliisoqarluni ingerlanneqassaaq.
Imm. 5. Oqaluttariarsorluni soraarummeernerit tamanut ammasuupput.

 

Misilitsinnerit naliliinerillu.

§ 31. Atuartitsissutit uku tamarmik immikkut allattariarsorluni misilitsiffigineqassapput naliliiniartartunit avataaneersunit nalilerneqartussanik:
1) inuit, ilaqutariit kingornussisarnerlu pillugit inatsisit,
2) ingerlatsineq pillugu ilisimasassat, amma
3) isumaginninnermi inatsisit.
Imm. 2. Atuartitsissut isumaginninnermi sulineq pillugu atuagarsorneq periutsillu allattariarsorluni oqaluttariarsorlunilu inaarutaasumik soraarummeerutigineqassaaq naliliiniartartunit avataaneersunit naliliiffigineqartussanik. Soraarummeernerit naligiimmik oqimaalutarneqassapput.
Imm. 3. Atuartitsissutit uku inaarutaasumik allattariarsorluni imaluunniit oqaluttariarsorluni soraarummeerutigineqassapput:
1) psykologii
2) sociologii aamma
3) aningaasaqarneq.
Imm. 4. Soraarummeernerit imm. 1-3-mi taaneqartut ataasiakkaarluni suleqatigiikkuutaarluniluunniit soraarummeerutissatut piareersarneqarsinnaapput, taamaakkaluartorli soraarummeertut ataasiakkaarlugit naliliiffigineqassallutik. Soraarummeersitseriaatsit ilinniartitaanerup siunertaa malissavaat, ilinniartullu ataasiakkaarlutik naliliiffigineqarnissaat qulakkiissallugu. Ilinniartut qassit suleqatigiikkuutaani suleqatigiissinnaanersut ilinniarnerup aaqqissuussaanerani aalajangersarneqassaaq.

§ 32. Immikkoortup aappaani (2. semester) atuartitsissutini isumaginninnermi sulineq pillugu atuagarsorneq periutsillu aamma isumaginninnermi inatsisit ataatsimoortillugit ilinniarfiup iluani naliliiffigineqartussanik ilinniartut ataasiakkaarlutik misilitsinneqassapput. Misilitsinneq taanna allattariarsorneruvoq.
Imm. 2. Immikkoortut arfernanni (6. semester) arfineq-aappaanniluunniit (7. semester) atuartitsissutini isumaginninnermi sulineq pillugu atuagarsorneq periutsillu, psykologiimi sociologiimilu assigiinngitsunik suliallit suleqatigalugit misilitsittoqassaaq. Misilitsinneq allattariarsornerullunilu oqaluttariarsorneruvoq. Misilitsinneq suleqatigiikkuutaanik soraarum-meersitsinertut ingerlanneqassaaq, suleqatigiinnilu peqataasut ataasiakkaat tamarmik immikkut naliliiffigineqassallutik.

§ 33. Assigiinngitsunik suliallit suleqatigalugit suliaq naliliiniartartumit avataaneersumit naliliiffigineqartumik oqaluttariarsorluni saqqummiunneqassaaq, ilinniartullu ilaatigut qulequtassamik toqqaaneq suleriaaserlu atorneqartoq nassuiaateqarfigissallugu.

§ 34. Piffissap praktikkerfiusup naanerani praktikkerneq ataatsimut isigalugu naliliiffigineqassaaq, naliliinermilu "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq" atorneqassallutik.
Imm. 2. Ilinniartup sulianut tunngasutigut sulinermigullu piukkunnassuseqarnera ISI-p suliffeqarfiullu praktikkerfiusup suleqatigiillutik naliliiffigissavaat, makkulu ilaatinneqassapput:
1) ilinniartup makununnga tunngatillugu paasisai:
a) suliffeqarfiup praktikkerfiusup siunertaa, inatsisai inatsisitigullu tunngavigisai allat, aaqqissuussaanera aamma sulisumigut  katitigaanera,
b) suliffeqarfmp sullinniagaasa ajornartorsiutaat inuillu kikkuussusiat, kiisalu isumaginninnermi siunnersortip suliassai assigiinngitsut,
c) suliassat qanoq ingerlasarnerat, inissiiniartarneq, suliassanik aqutsineq, aamma suliffeqarfimmi praktikkerfiusumi aalajangiiniarnerit ingerlasarnerat,
d) suliffeqarfiup praktikkerfiusup suleqatigisartagai, suliffiup iluani avataanilu, taakkulu qanoq pingaaruteqassuseqarnerat, kiisalu
2) ilinniartup makkunani pisinnaalersimasai:
a) atuagarsorluni ilisimalikkat isumaginninnermi sulinermi ulluinnarni suliassat aalajangersimasut suliarineqarnerini atornissaat,
b) suliamik ingerlatsinissap, journalinik allattuinissat, qinnuteqaatit, inassuteqaatit il.il. piareersarneqarnerat suliarineqarnerallu,
c) isumaginninnermi sulinermi apeqqutinut suliamut tunngasunut namminerlu isummertarnermut ilinniarluarsimasutut isummerfiginnissinnaaneq, aamma
d) isumaginninnermi ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermi allanik suliaqartunik akuliutitsineq.
Imm. 3. Praktikkernerup ingerlanerani ilinniartoq allattariarsorluni sulianik marlunnik tunniussissaaq, taakkulu naliliiniarnermi ilaatinneqassapput, tak. imm. 2.
Imm. 4. Naliliiniarnermi isumaqatigiittoqarpat praktikkerneq taamaaliinnarlugu akuerineqassaaq akuerineqanngitsoorluniluunniit. Isumaqatigiinngittoqarpat naliliiniartussamik (censor) toqqaasoqassaaq, naliliiniarnerlu oqaluttariarsorluni avataanit naliliiffigineqartumik misilitsinnermi malittarisassat malillugit ingerlanneqassalluni, tak. § 30.

 

Ilinniarttiaanermi misilitsinnernut peqataanissamut piumasaqaatit.

§ 35. Ilinniartoq ilinniartitaanermi ilinniartussatut tiguneqarnermigut ilinniartitaanermi misilitsinnissanut nalunaartarpoq.

§ 36. Ilinniarnermik ingerlatsineq atuartitsinermi peqataanertut suliassanillu tunniussinertut nalunaarsorneqassaaq, ilinniartullu atuartitsissutini ataasiakkaani misilitsinnernut peqataalinnginnerani rektorimit akuerineqassallutik.
Imm. 2. Imm. 1 tunngavigalugu aalajangiinerit ilinniartitaanermut siunnersuisoqatigiinnut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

 

Misilitseqqinnissamut nalunaarneq.

§ 37. Ilinniartoq atuartitsissutini ataasiakkaani tamani karakteeri 6 ataallugu karakteereqarfigisimasamini misilitseqqinnissamut nalunaarsinnaavoq.
Imm. 2. Atuartitsissummi ataatsimi ilinniartoq marloriaannarluni misilitseqqinnissamut nalunaarsinnaavoq.
Imm. 3. Misilitseqqinnissamut nalunaarnerup ilinniartoq atuartitsissummi pineqartumi misilitsinnissamut tulliuttumut siullermut peqataasinnaanngortissavaa.
Imm. 4. Ilinniartoq atuartitsissummi ataatsimi ataasiaannarani misilitsittarsimappat karakteeri pissarsiarineqartoq qaffasinnerpaaq atuutissaaq.
Imm. 5. Pisuni immikkut ittuni imm. 1-3-mi aalajangersakkat atuutinnginnissaat Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnennullu Pisortaqarfiup immikkut ittumik akuersissutigisinnaavaa.

§ 38. Ilinniartunut napparsimaneq taamaaqataaluunniit nakorsap oqaaseqaataasigut upper-narsaaserneqarsimasut pissutigalugit atuartitsinermi peqataasimanngitsunut misilitsinnermilu peqataasimanngitsunut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup pisuni ataatsiakkaani aalajangiinera tunngavigalugu misilitsittoqartassaaq, taamaattorli misilitsinneq taanna atuartitsissummi tassani misilitsinnermi tulliuttumi kingusinnerpaamik pisassalluni.

§ 39. Ilinniartoq misilitsinnermut takkutinngippat, misilitsinnermullu ilaannginnissaminik nalunaaruteqarsimanngippat misilitsinneq angusiffiusimanngitsutut isigineqassaaq.

 

Soraarummeersitsissutissat soraarummeersitsinermilu apeqqutit.

§ 40. Ilinniartut soraarummeerneranni soraarummeersitsissutissat tassaapput ilinniartitsissutini ataasiakkaani ilinniarsimasat. Soraarummeersitsissutissat ilinniartitsisup imaluunniit ilinniartitsisut atuartitsissummi tassani ilinniartitsisuusimasut ukiup ingerlanerani atuartitsissutigineqarsimasunit qinissavaat, ilinniartut oqaloqatigereerlugit.
Imm. 2. Soraarummeersitsinermi apeqqutit tassaapput soraarummeersitsinermi tunngaviusut. Soraarummeersitsinermi apeqqutit ilinniartitsisumit imaluunniit ilinniartitsisunit atuartitsissummi tassani ilinniartitsisuusimasunit suliarineqassapput.
Imm. 3. Soraarummeertup allattariarsorluni suliarisimasaani soraarummeersitsisoqassappat allattariarsorluni suliaq taanna soraarummeersitsinermi tunngaviussaaq.

§ 41. Soraarummeersitsissutissat aamma soraarummeersitsinermi apeqqutit, tak. § 40 imm. 1 aamma 2, naliliiniartussamut (censor) misilitsinnissaq kingusinnerpaamik sap. akunnerinik sisamanik sioqqullugu akuerisassanngorlugit saqqummiunneqassapput.
Imm. 2. Soraarummeersitsissutissanut aamma soraarummeersitsinermi apeqqutinut oqaaseqaatit pineqartut tiguneqarnerisa kingorna kingusinnerpaamik ullut tallimat qaangiunnerini saqqummiunneqassapput. Tamatuma kingorna ISI oqaaseqaatinik tigusaqarsimanngippat soraarummeersitsissutissat aamma soraarummeersitsinermi apeqqutit naliliiniartussamit (censor) akuerineqarsimasutut isigineqassapput.
Imm. 3. Soraarummeertup allattariarsorluni suliaasa ilaat soraarummeersitsinermi tunngavigineqassapput, tak. § 40 imm. 3, suliaq taanna naliliiniartussamut (censor) misissuataagassanngorlugu nassiunneqassaaq, misilitsinnissaq kingusinnerpaamik sap. akunnerinik sisamanik sioqqullugu.

 

Naliliiniartussat (censorer).

§ 42. Naliliiniartussat Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit toqqarneqartassapput. Naliliiniartussat atuartitsissutini avataanit naliliiffigineqartumik misilitsiffiusussani tamani peqataassapput.

§ 43. Naliliiniartussat nakkutigissavaat:
1) ilinniartitaanermi misilitsinnernut piumasaqaatit, matumani allattariarsorluni misilitsinnerit ilanngullugit eqqarsaatigalugit, anguniakkanut peqqussummi, nalunaarutini ilinniarnerullu aaqqissuussaanerani aalajangersarneqarsimasunut naapertuuttuussasut,
2) misilitsinnerit malittarisassat atuuttut malillugit ingerlanneqassasut, aamma
3) ilinniartut assigiimmik naapertuilluartumillu pineqassasut, suliaallu karakteeriliisarnermi malittarisassat malittarisassallu allat tunngavigalugit tatiginartumik naliliiffigineqarlutik.

 

Misilitsinnerni malittarisassanik unioqqutitsinerit.

§ 44. Ilinniartitaanermi misilitsinnerit tamanna pillugu malittarisassat malillugit ingerlanneqarnissaat rektorip akisussaaffigaa.
Imm. 2. Misilitsinnernik ingerlatsinermi malittarisassanik unioqqutitsinerit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut ingerlaannaq nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik ISI-mi misilitsinnerit pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaavoq.

§ 45. Soraarummeertoq rektorip soraarummeernermit peersissinnaavaa imatut pisoqarsimappat:
1) soraarummeertoq taamaaliortussaanani allanit ikiorneqarsimappat, atortussat atoqqusaanngitsut atorsimappagit imaluunniit allap suliaa nammineq suliarisuusaarlugu saqqummiussimappagu, imaluunniit
2) soraarummeertup taamaaliortussaanani misilitsinnerup nalaani allat ikiorniarsimappagit.
Imm. 2. Taamaattorli misilitsinnerup ingerlanneqarnerata nalaani peersitsinissamut tunngavissaqartoq pasitsaanneqarpat ISI-p soraarummeertoq soraarummeernerminik ingerlatsisiinnarsinnaavaa. Soraarummeerneq naammassiniariartoq rektori soraarummeernermit peersitsisoqassanersoq aalajangiissaaq. Aamma tamanna atuuppoq soraarummeerneq naammassereersoq aatsaat imaluunniit akissutinik naliliiniarnermi pasitsaassisoqarpat peersitsinissamut tunngavissaqartoq.
Imm. 3. Misilitsinnermit peersitaanerup kingunerissavaa soraarummeertup piffissami soraarummeerfiusumi misilitsinnerit sinnerinut peqataasinnaajunnaarnera, misilitsinnernilu ingerlanneqarsimasuni karakteeriliunneqarsimasut atorunnaarsinneqarnerat. Soraarummeertup taassuma ukioq ilinniartitsiviusoq aallaqqaataanit aallarteqqissagaa innersuussutigineqassaaq.
Imm. 4. Soraarummeertoq soraarummeernermit peersitaasimappat pineqartup ilinniartitaanermit soraarsitaanissaa pillugu rektori aalajangiisinnaavoq. Aalajangiineq taanna Ilinniartitaanermi Siunnersuisoqatigiinnut naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq.

 

Kapitali 5.
Karakteerilersuineq

§ 46. Atuartitsissutini misilitsiffiusuni kiisalu atuartitsissutini angusatigut karakteeriliiffiusuni 13-skala atorlugu karakteerilersuisoqassaaq. Imm. 2. 13-skalap imai:
1) Karakteeri 13 namminersorluinnarluni pitsaalluinnartumillu suliamut karakteeriliunneqassaaq.
2) Karakteeri 11 pitsaalluinnartumik namminersorluni suliamut karakteeriliunneqassaaq.
3) Karakteeri 10 pitsaalluinnartumik kisianni ileqquliussiinnarsimarpalaartumik suliamut karakteeriliunneqassaaq.
4) Karakteeri 9 suliamut pitsaasumut, kisianni akunnattumit pitsaanerulaartumut karakteeriliunneqassaaq.
5) Karakteeri 8 suliamut akunnattumik pitsaassusilimmut karakteeriliunneqassaaq.
6) Karakteeri 7 suliamut naammaannartumut, akunnattumit ajornerulaartumut karakteeriliunneqassaaq.
7) Karakteeri 6 suliamut nalornerpalulaartumut naammaginakkannersumulli karakteeriliunneqassaaq.
8) Karakteeri 5 suliamut nalornerpaluttumut naammaginanngitsumullu karakteeriliunneqassaaq.
9) Karakteeri 03 suliamut nalornerpaluttorujussuarmut, amigaatilerujussuarmut naammaginanngitsumullu karakteeriliunneqassaaq.
10) Karakterri 00 suliamut akuerineqarsinnaanngilluinnartumut karakteeriliunneqassaaq.
Imm. 3. Karakteeri naliliiniartussamit (censor) soraarummeersitsisumillu aalajangersarneqassaaq. Taakku tamarmik immikkut karakteerileeqqaassapput, tassalu naliliiniartussap karakteeriliussaa oqaatigineqaqqaassalluni, tamatumalu kingorna karakteeriliussavissaq tikitserlugu isumaqatigiinniutigineqassalluni. Naliliiniartussaq soraarummeersitsisorlu isumaqatigiissinnaanngippata karakteeri karakteeriliunneqartut taakku marluk agguaqatigiissinnerattut karakteeriusutut aalajangersarneqassaaq. Agguaqatigiissitsinikkut karakteeriliunneqartoq karakteeriliunneqartartunut skalamiinngippat skalami karakteeri qaffasinnerusoq qaninnerpaaq karakteeriliunneqassaaq naliliiniartussaq qaffasinnerpaamik karakteeriliisimappat, naliliiniartussarli appasinnerpaamik karakteeriliisimappat karakteeri appasinnerusoq qaninnerpaaq karakteeriliunneqassalluni.
Imm. 4. Karakteeri karakteerit arlallit katillugit agguaqatigiissinneqarnerisigut saqqummersinneqassappat, karakteeriliunneqartartunullu skalamiinngippat kisitsit pissarsiarineqartoq karakterimut qaffasinnerusumut qaninnerpaamut aaqqinneqassaaq agguaqatigiissitsinermi kisitsit pissarsiarineqartoq karakteerimut qaffasinnerusumut qaninnerullunilluunniit qaffasinnerusup appasinnerusullu akunnerpiaanniippat. Pisuni allani karakterimut appasinnerusumut qaninnerpaamut aaqqiisoqassaaq.

 

Kapitali 6.
Angusinissamut piumasaqaatit.

§ 47. Soraarummeernermi angusissagaanni makku piumasarineqarput:
1) karakteerit tamarmik agguaqatigiissinnerat minnerpaamik 6-iussasoq,
2) atuartitsissut isumaginninnermi sulineq pillugu atuagarsorneq periutsillu minnerpaamik 6-imik karakteeriliiffigineqarsimassasoq,
3) amerlanerpaamik karakteeri ataasiinnaq 6-imit appasinnerusinnaasoq, aamma
4) praktikkerneq akuerineqarsimassasoq.

 

Kapitali 7.
Allattaaviit soraarummeernermullu uppernarsaat.

§ 48. Rektori allattaavinnik ingerlatsissaaq, ilinniartullu tamarmik immikkut quppernermik peqartinneqassallutik. Allattaavinni paasissutissat ilinniartumut tunngasut, atuartitsissutinik qinersineq, nalunaarut malillugu peqataannginnissamut allatigullu immikkut akuersissutit, praktikkernerup naliliiffigineqarnera kiisalu soraarummeernermi allanilu angusatigut karakteerit allattorneqassapput.
Imm. 2. Allaattaviup qanoq ilusilersorneqarnissaa pillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik malittarisassanik aalajangersaasinnaavoq.

§ 49. Ilinniartut soraarummeersitsinerni angusisimasut, tak. § 47, soraarummeernermut uppernarsaammik tunineqassapput. Uppernarsaat taanna assigiissaartumik oqaasertalersugaallunilu inunnut ataasiakkaanut tunngasunik oqaasertalersugaassaaq.
Imm. 2. Oqaasertani inunnut ataasiakkaanut tunngasuni makku oqaatigineqassapput:
1) ilinniartoq pillugu paasissutissat ullorlu ilinniarnermik naammassinniffik,
2) praktikkernerup "akuerineqarpoq"-mik naliliiffigineqarnera kiisalu suliffeqarfiup praktikkerfiusup suussusia,
3) atuartitsissutini ataasiakkaani karakteerit, tak. § 47, aamma
4) assigiinngitsunik suliallit suleqatigalugit misiligutigalugu suliami karakteeri.
Imm. 3. Assigiissaartumik oqaasertaliussani nalunaarummi matumani § 5, imm. 1-ip, § 9, imm.l-ip aamma § 47-p oqaasertai ilanngunneqassapput.
Imm. 4. Soraarummeernermut uppernarsaat allattaavimmi ilinniartup quppernerani allattorneqarsimasut tunngavigalugit rektorimit suliarineqartassaq. Uppernarsaat rektorip atsiussavaa.
Imm. 5. Ilinniartut ilinniarneq suli naammassinagu ilinniartitaanermit qimaguttut qinnuteqarnermikkut misilitsinnerit ingerlassimasatik, praktikkernerit akuerineqartut, kiisalu atuartitsissutini angusatigut karakteeriliiffiusussani karakteeriliunneqartut uppernarsaasertissinnaavaat.
Imm. 6. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik soraarummeernermut uppernarsaatip ilusilersorneqarnissaa pillugu malittarisassanik amerlanerusunik aalajangersaasinnaavoq.

 

Kapitali 8.
Atortuulersitsineq ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat.

§ 50. Nalunaarut manna 11. august 1997 aallarnerfigalugu atuutilerpoq.
Imm. 2. Nalunaarut manna ilinniartunut ukiumi ilinniartitsiviusumi 1997/98 kingusinnerusumiluunniit ilinniartussatut tiguneqartunut atuussinnaassuseqarpoq. Ilinniartut ukiuni ilinniartitsiviusuni siusinnerusuni ilinniartussatut tiguneqarsimasut isumaginninnermi siunnersortinik ilinniartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 13, 15. april 1991-imeersoq aamma isumaginninnermi siunnersortinik ilinniartitsinermi atuartitsissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 15. april 1991-imeersoq malillugit ilinniarnertik inaarsassavaat.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 20. august 1997.

Konrad Steenholdt

/

Karl Kristian Olsen