Meeqqat atuarfiaimi atuarfiup siulersuisuini angajoqqaat ilaasortaatitassaannik qinersisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 16, 20. august 1997-imeersoq.

Meeqqat atuarfíat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 6. juni 1997-imeersumi (meeqqat atuarfiat pillugu peqqussut) § 47, imm. 1 naapertorlugu aalaj angersarneqarput:

 

Kapitali 1
Qinersinermut piffissaliussaq

§ 1. Kommunalbestyrelsip isumagissavaa kommunimi meeqqat atuarfiini tamani, ukiuni kommunalbestyrelsimut qinersiviusuni (ukioq qinersivik) kingusinnerpaamik 1. oktober, atuarfiit siulersuisuini angajoqqaat ilaasortaati-tassaannik qinersisoqarsimassasoq, taamaattorli tak. imm. 3, aammalu atuarfmp siulersuisuisa nutaat ukiumi qinersivimmi kingusinnerpaamik 8. oktober inissitsitereersimanissaat.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummi § 45, imm. 2 naapertorlugu kissaatigippagu atuarfimmi atuarfmp siulersuisuini taamaallaat angajoqqaat ilaasortaatitaat pingasut ilaasortaassasut, tamanna pillugu aalajangiisoqassaaq kingusinnerpaamik ukiumi qinersivimmi 31. juli.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummi § 46 naapertorlugu kissaatigippagu, sumiiffinni atuartitsiviusuni minnerusuni atuarfiup siulersuisuinut suliassaritinneqartut nunaqarfmp aqutsisuinit suliarineqartassasut, tamanna pillugu aalajangiisoqassaaq kingusinnerpaamik ukiumi qinersivimmi 31. juli. Tamanna pillugu aalajangerneq piffissaq qinigaaffik naatinnagu allanngortinneqarsinnaanngilaq.

§ 2. Kommunalbestyrelsip kingusinnerpaamik ukiumi qinersivimmi 31. juli, angajoqqaat atuarfmp siulersuisuini ilaasortaatitassaannik qinersinissap piareersarnissaata ingerlanneqarnissaatalu piffissalersorlugu pilersaarusiornissaa aalajangersassavaa, tamatumunnga ilaallutik:
1) Ataatsimiinnermut ilisimatitsillunilu qinigassanngortitsiffiusumut piffîssaliussaq, tak. § 9, imm. 1.
2) Qinersinermi qinigassanngortitassatut siunnersuutit kingusinnerpaamik saqqummiunnissaannut piffissaliussaq, tak. §11, imm. 1.
3) Qinigassaatitaanermik tunuartitsinerup nalunaarutiginissaanut piffíssaliussaq kingullerpaaq, tak. §11, imm. 5.
4) Taasisoqarnissaanut piffissaliussaq sumiinnissaalu, tak. §§ 13, 17, imm. 1, aamma § 19, imm. 4, tassunga aamma ilaasinnaalluni, aappassaaneerluni qinigassanngortitsiffíusumik ataatsimiinnissaq pisariaqalersimappat, taasinissamut piffissaliussaq alla.
Imm. 2. Piffíssaliussanik pilersaarutip aalajangiunneqareernerata kingorna sapinngisamik piaarnerpaamik, tak. imm. 1, kommunalbestyrelsip, atuarfiup siulersuisuinik qinersiviusussani, tamanut allagarsiinermigut aammalu tamanna pillugu angajoqqaanut allakkerivikkoortillugit allagaqarnermigut, imm. 1 malillugu piffíssaliussat summiffissallu aalangiunneqartut nalunaarutigissavai.

 

Kapitali 2
Qinersinerup piareersarnissaanut ingerlannissaanullu akisussaaffik

§ 3. Kommunalbestyrelsi atuarfinni tamani atuarfmp siulersuisuinik pilersitsiviusussani qinersinermi siulersuisussanik toqqaassaaq kingusinnerpaamik ukiumi qinersivimmi 31. juli. Qinersinermi siulersuisut inuttarissavaat kommunalbestyrelsimi ilaasortaq ataaseq imaluunniit inuk kommunalbestyrelsimit toqqagaq ataaseq siulittaasutut, atuarfmp siulersuisuisa tunuartut siulitaassorisimasaat aamma atuarfiup pisortaa.
Imm. 2. Qinersinermi siulersuisut kommunalbestyrelsimut akisussaallutik atuarfimmi pineqartumi atuarfiup siulersuisuini angajoqqaat ilaasortaatitassaannik qinersinissap piareersarnissaa qinersinerullu ingerlanneqarnera isumagissavaat.

§ 4. Atuarfiup pisortaata ilinniartitsisuisalu pisussaaffígaat, qinersinermi siulersuisunut qinersinerup piareersarneqarnerani ingerlanneqarneranilu ikiuunnissartik.
Imm. 2. Taasinerup ingerlanneqarnerani atuarfmp pisortaa taasinermi pisortaassaaq.

 

Kapitali 3.
Qinersisinnaassuseq qinigaasinnaassuserlu

§ 5. Atuarfiup siulersuisuini angajoqqaat ilasortaatitassaat taakkununngalu sinniisussat inunnit, qinersinerup nalaani meeqqanut atuarfimmi allatsissimasunut angajoqqaatut oqartussaassunit taakkualu akornannit, kiisalu inunnit § 6 naapertorlugu qinersisinnaasunit qinigaasinnaasunillu taakkualu akornannit qinerneqassapput.
Imm. 2. Meeqqanut, immikkut atuarfimmi atuartitaagallartunut, angajoqqaat atuarfimmi immikkut atuarfimmi atuartitaanissamik innersuussisumi qinersinermi peqataassapput

§ 6. Inuit tulliuttumi taaneqartut angajoqqaat ilaasortaatitassaattut qinersisinnaatitaallutillu qinigaasinnaatitaassapput, tamanna atuarfmp pisortaanut kissaatigalugu saqqummiukkunikku aammalu atuarfmp pisortaa qinnuigineqarnerminut atatillugu uppernarsaatissanik pisariaqartunik tigusaqarsimappat:
1) Inuit meeqqamik, atuarfimmi allatsissimasumik, ilaqutariittut paaqqutarisaqartut imaluunniit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmiittussaatitaasunik paarsassatut tigusaqarsimasut aammalu meerarsiaqarsinnaasutut akuerisaasut imaluunniit kommunalbestyrelsimit akuersissummik peqartut. Meerarsiaqarsinnaanermik akuerisaaneq imaluunniit akuersissut nalunaarutigineqarsimassaaq qinersinissaq kingusinnerpaamik ukiumik ataatsimik sioqqullugu, tamannalu uppernarsarneqassaaq meerarsiaqarsinnaanermik akuersissut imaluunniit tigumminnikkallarsinnaanermik akuersissut atorlugu. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq (-tut) qinersinermi tassani peqataasinnaanngilaq (-ngillat).
2) Inuk meeqqamut atuarfimmi allatsissimasumut angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut katissimasoq aammalu angajoqqaatut oqartussaassuseqartumik meeqqamillu najugaqateqartoq. Tamanna uppernarsaatissaqartinneqassaaq katinnermi allagartamik kiisalu inuit allattorneqarfiannit uppernarsaammik. Naatsorsuutigineqarpoq angajoqqaatut oqartussaassuseqarneq meeqqap angajoqqaavisa isumaqatigiissuteqarnerisigut taakkununnga avinneqarsimassanngitsoq.
3) Meeqqamut atuarfímmi allatsissimasumut ataataasoq, ataataassuseq aalajangersarneqarsimappat, pineqartullu angajoqaatut oqartussaassuseqartoq meerarlu najugaqatigippagit, tamakkulu uppernarsaatissaqartinneqassapput ataataassusermik nalunaarutikkut imaluunniit ataataasutut eqqartuussutikkut imaluunniit inuit allattorneqarfiannit uppernarsaatikkut.

§ 7. Inuit atuarfímmi pineqartumi pisortatut imaluunniit ilinniartitsisutut atorfeqartut atuarfmp siulersuisuini angajoqqaat ilaasortaatitaattut toqqarneqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 4
Qinersisinnaasut allassimaffiat

§ 8. Atuarfiup pisortaata isumagissavaa inuit qinersisinnaasut allattorneqarnissaat (qinersisinnaasut allassimaffiat). Allassimaffik suliarineqassaaq atuarfímmi atuartut allattorsimaffiat kiisalu qinersisinnaasut allassimaffiannut § 6 naapertorlugu allaqquneqarnermik kissaatigisat tunngavigalugit.
Imm. 2. Qinersisinnaasut allassimaffiannut ilaassapput qinersisussat aqqi najugaallu pillugit paasissutissat kiisalu krydsilersuiffissaq.
Imm. 3. Qinersisinnaasut allassimaffiat misissorneqarsinnaanngorlugu atuarfimmi saqqumitinneqassaaq ukiumi qinersivimmi 1. augustimiit 14. augustimut.
Imm. 4. Qinersisinnaasut allassimaffmnni ilanngunneqarnissamik imaluunniit allassimaffimmi allassimasut allanngortinneqarnissaannik kissaatigisaasinnaasut atuarfmp pisortaanut nalunaarutigineqassapput kingusinnerpaamik ullormi allassimaffîup misissorneqarsinnaaffiani kingullermi nal. 16.
Imm. 5. Qinersinermi siulersuisut, ullup allassimaffiup misissorneqarsin-naaffiata kingulliup kinguninngua, kingusinnerpaamillu maalaamteqarsin-naaffiup naanera, tak. imm. 7, ullunik marlunnik sioqqullugu aalajangissavaat, qinersisinnaasut allassimaffianni allanneqarnissamik imaluunniit allassimaffimmiittut allanngortinneqarnissaannik piffissaq eqqorlugu qinnuteqaataasimajunnartut akuerineqarsinnaanersut. Qinnuteqaataasoq itigartitsissutigineqarpat, qinersinermi siulersuisut qinnuteqartumut erniinnaq allakkatigut tamanna pillugu nalunaaruteqassapput.
Imm. 6. Qinersinermi siulersuisut piumasarisinnaavaat qinersisinnaasut allasimaffiannut ilanngunneqarnissamut piumasarisat naammassineqarsimanerisa uppernarsaaserneqarnissaat.
Imm. 7. Qinersinermi siulersuisut qinersisinnaasut allassimaffiat pillugu aalajangiineri kommunalbestyrelsimut maalaarutigineqarsinnaapput. Maalaaruteqarneq allakkatigut pissaaq kommunalbestyrelsimillu kingusinnerpaamik tiguneqareersimassalluni, misissuisinnaanerup ulluanit kingullermit ullut sisamat qaangiunneranni. Kommunalbestyrelsi aalajangeereersimassaaq kingusinnerpaamik misissuisinnaanerup ulluanit kingullermit ullut arfineq-marluk qaangiunneranni. Kommunalbestyrelsip aalajangiinera ingerlatsinermi pisortanut allanut maalaarutigeqqinneqarsinnaanngilaq.
Imm. 8. Kommunalbestyrelsip maalaarutaasimasinnaasut aalajangiiffigereerpagit, tamatumunnga malitsigitiinnarlugu atuarfiup pisortaata qinersisinnaasut allassimaffíat inaarutaasoq suliarissavaa.

 

Kapitali 5
Ataatsimiinneq ilisimatitsillunilu qinigassanngortitsiffiusoq

§ 9. Qinersinermi siulersuisut atuarfimmi qinersisinnaatitaasut allakkatigut ataatsimiigiaqqussavaat, tassani qinersisartut ilisimatinneqassallutik atuarfiup siulersuisuisa suliarisartagaat akisussaaffiilu pillugit, nassuiaanneqassallutillu malittarisassanik qinersinermut atuuttunik, taakkununnga ilaallutik qinigassanngortitsisarnermut, taasisarnermut, taasisimasunik kisitsinermut, taasinerup naatsorsorneqartarneranut aamma naammagittaalliorsinnaanermut tunngasut.
Imm. 2. Ataatsimiigiaqqusineq pissaaq ataatsimiinnissaq minnerpaamik sap. akunnerinik marlunnik sioqqullugu. Ataatsimiinneq aatsaat pisinnaavoq qinersisinnaasut allassimaffiat inaarutaasoq piareerpat. Ataatsimiinneq ukiumi qinersivimmi kingusinnerpaamik 25. august ingerlanneqassaaq.
Imm. 3. Ataatsimiinnermi qinersisinnaasut qinersisinnaasut allassimaffiata inaarutaasup paasiniarnissaanut periarfíssaqassapput.
Imm. 4. Ilisimatitsilluni ataatsimiinnermut atatillugu taasisinnaasut takkussimasut qinigassanngortitsilluni ataatsimiinnissamut periarfissaqartinneqassapput.

§ 10. Qinersisinnaasut arlaata ataatsimiinnermi qinigassanngortitsiffiusumi qinigassanngortinnissi kissaatigiguniuk qinigassanngortinniarnini pillugu allakkatigut siunnersuuteqassaaq, nalunaarlugit atini sumilu najugaqarnini qinigassanngortinnerminullu uppernarsaatitut atsiorluni.
Imm. 2. Qinersisinnaasut arlaataa ataatsimiinnermi qinigassanngortitsiffiusumi qinersisinnaasut ilaata qinigassanngortinnissaa siunnersuutigiumaguniuk, (qinigassanngortitsiumasoq) allakkatigut siunnersuuteqassaaq, nalunaarlugit qinigassanngortinneqartup aqqa sumilu najugaqarnera kiisalu qinigassanngortitsiumasup nammineq atini sumilu najugaqarnini nalunaassallugit, atsiorlunilu. Aammattaaq ajornanngippat siunnersuut uppernarsameqassaaq qinigassanngortitassatut siunnersuutigineqartup nammineq atsiorneratigut.
Imm. 3. Qinersinermi siulersuisut ataatsimiinnermi qinigassanngortitsiffiusumi qinigassanngortitassatut siunnersuutigineqartut tunngavigalugit qinigassanngortitat allassimaffigigallagaat suliarissavaat.

 

Kapitali 6
Qinigassanngortitat allassimaffiat

§ 11. Ataatsimiinnermi qinigassanngortitsiffiusumi, tak. § 10, qinigas-sanngortitassatut siunnersuutit saqqummiunneqartut saniatigut, qinigassatut siunnersuutigiumasat, qinersisinnaasunit allaganngorlugit qinersinermi siulersuisunut saqqummiunneqarsinnaapput paasissutissat § 10-mi taaneqartut ilanngullugit, kingusinnerpaamik ataatsimiinnerup ilisimatitsillunilu qinigassanngortitsiffíusup kingorna ullut tallimassaanni nal. 16., tak. §§ 9-10.
Imm. 2. Siunnersuutit tiguneqartut tulleriinneri malillugit allattorneqassapput qinigassanngortitat allassimaffigigallagaanni qinersinermi siulersuisunit suliarineqartumi, qinigassanngortitat aqqi sumilu najugaqarneri nalunaarlugit.
Imm. 3. Qinigassatut siunnersuutigineqartup qinigasanngortissimanini siunnersuutikkut atsiorluni uppernarsarsimanngippagu, qinersinermi siulersuisut sapinngisamik piaartumik kingusinnerpaamillu ataatsimiinnerup qinigassanngortitsiffmsup, tak. § 10, kingorna ullut arfinillit qaangiunneranni siunnersuutigineqartoq taamaalioqqullugu allakkatigut qinnuigissavaat. Atsiorluni uppernarsaaneq ataatsimiinnerup qinigassanngortitsiffmsup kingornagut kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiunneranni tiguneqanngippat, qinigassanngortitaaneq atorunnaartutut isigineqassaaq, tamamatumalu kinguninnguatigut qinersinermi siulersuisut tamanna qinigassatut siunner-suutigineqartumut qinigassanngortitsisoriunnagaanullu allakkatigut nalunaarutigissavaat.
Imm. 4. Qinersinermi siulersuisut misissussavaat qinigassatut siunner-suutigineqartut qinigaasinnaasuseqartutut akuerineqarsinnaanersut. Tamanna pillugu aalajangiineq pissaaq kingusinnerpaamik ataatsimiinnermit ilisimatitsil-lunilu qinigassanngortitsiffmsumit ullut 14-it qaangiutsinnagit, tak. §§ 9-10. Qinigassatut siunnersuutigineqartoq qinigaasinnaassuseqartutut akuerineqarsinnaanngippat, tamanna erniinnaq siunnersuutigineqartumut taamatullu qinigassanngortitsisoriunnagaanut allakkatigut nalunaarutigineqassaaq, tamatumunnga pissutaasut nalunaarlugit, aalajangiineq pillugu maalaaruteqarsinnaanermut periarfíssamik ilitsersuut ilanngullugu, tak. § 35, imm. 2.
Imm. 5. Qinigassatut siunnersuutigineqartup tamatuma kingorna qinigassanngortinnermi tunuartinnissaa kissaatigiguniuk tamanna allakkatigut qinersinermi siulersuisunut nalunaarutigissavaa ataatsimiinnerup ilisimatit-sillunilu qinigassanngortitsiffmsup, tak. §§ 9-10, kingorna ullut 14-it qaangiutsinnagit.

§ 12. Qinigassatut siunnersuutigineqarnerup atorunnaarsinnissaanut piffissaliussaq, tak. § 11, imm. 5, qaangiunniariarpat qinersinermi siulersuisut qinigassanngortitat allassimaffiat inaarutaasoq suliarissavaat qinigassat normumikkut tulleriinnerat malillugu, qinigassanngortitat aqqi sumilu najugaqarneri nalunaarlugit.
Imm. 2. Qinigassatut siunnersuutigineqartut, angajoqaat ilaasortaatitarisassaasa atuarfímmi pineqartumi atuarfíup siulersuisuinut qinigaasussat ikinnerpaamik marloriaataattut amerlatiginngippata, qinersinermi siulersuisut qinersisinnaatitaasut ataatsimiinnerit qinigassanngortitsiffmsut aappaannut ataatsimiigiaqqussavaat, qinigassatut siunnersuutinik akuerineqartunik amerlanerusunik saqqummiussisoqarnissaa siunertaralugu. Ataatsimiigiaqqusisoqassaaq ataatsimiinnissaq minnerpaamik ullunik pingasunik sioqqullugu, ataatsimiinnerlu ingerlanneqassaaq ataatsimiinnermit qinigassanngortitsiffiusumit siullermit, tak. § 10, sap. akunneri pingasut qaangiutsinnagit.
Imm. 3. Ataatsimiinnerit qinigassanngortitsiffmsut aappaanni qinigassatut siunnersuutigineqartunik uppernarsaatilinnik naammattunik amerlassusilinnik saqqummiussisoqarpat, qinersinermi siulersuisut saqqummiunneqartut taakkua qinigaasinnaassuseqarnerat ataatsimiinnermi misissuiffigissavaat, qinigassatullu siunnersuutigineqartut nutaat qinigaasinnaassuseqartutut akuerineqarunik qinigassat allassimaffmnnut inaarutaasumut erniinnaq ilanngunneqassapput. Qinigassatut siunnersuutigineqartoq qinigaasinnaassuseqartutut akuerineqanngippat, tamanna erniinnaq pineqartumut qinigassanngortitsisorisimajunnagaannullu allakkatigut nalunaarutigineqassaaq, tamatumunnga pissutaasoq nalunaarlugu aammalu aalajangiinerup maalaarutigineqarsinnaaneranut ilitsersuut ilanngullugu, tak. § 35, imm. 2.
Imm. 4. Ataatsimiinnerup qinigassanngortitsiffiusup aappaata kingorna qinigassatut siunnersuutigineqartunik uppernarsaatilinnik qinernersinermilu siulersuisunit akuerineqartunik, atuarfmp siulersuisuini pineqartuni angajoqqaat ilaasortaatitaasa amerlassusissaannik amerlanerusunik saqqummiussisoqanngippat, qinigassatut siunnersuutigineqartut qinigaasutut isigineqassapput. Tamatuma kingorna kommunalbestyrelsip angajoqqaat ilaasortaatitas-saattut sinniisussatullu amigaataajunnartut toqqassavai, tak. imm. 6.
Imm. 5. Ataatsimiinnerup qinigassanngortitsiffmsup aappaata kingorna qinigassatut siunnersuutigineqartunik uppernarsaatilinnik qinernersinermilu siulersuisunit akuerineqartunik, atuarfiup siulersuisuini pineqartuni angajoqqaat ilaasortaatitaasa amerlassusissaannik amerlanerusunik, angajoqqaalli ilaasortaatitaasa amerlassusisaasa marloriaataannik ikinnerusunik, saqqummiussisoqarsimappat, qinigassanngortittut akornanni qinersisoqassaaq kapitali 7-imi malittarisassat naapertorlugit. Tamatuma kingorna kommunalbestyrelsip sinniisuussat sinneruttut toqqassavai, tak. imm. 6.
Imm. 6. Kommunalbestyrelsi angajoqqaat ilaasortaatitassaannik taakkuluunniit sinniisussaannik toqqaassappat, toqqarneqartup toqqarneqarnerminut atatillugu tamatuminnga akuersinini kommunalbestyrelsimut nalunaarutigissavaa. Toqqarneqartoq kommunalbestyrelsimut ilaasortaassanngilaq.

 

Kapitali 7
Taasineq

Nammineerluni takkulluni taasineq

§ 13. Qinigassat allassimaffíat inaarutaasoq qinersinermi siulersuisunit suliarineqarsimasoq tunngavigalugu taasisoqareersimassaaq kingusinnerpaamik ukiumi qinersivimmi 30. september, §§ 14-20-mi maleruagassat malillugit.
Imm. 2. Ataatsimiinnermit ilisimatitsillunilu qinigassanngortitsiffiusumit sap. akunneri sisamanngoreertinnagit taasisoqassanngilaq, tak. §§ 9-10.

§ 14. Taasineq ingerlanneqassaaq atuarfimmi angajoqqaat ilaasortaatitassaasa atuarfiup siulersuisuinut qinigaaffissaanni.
Imm. 2. Taasisoqarsinnaassaaq nal. 14-ip 20-llu akornanni.

§ 15. Qinersinermi siulersuisut isumagissavaat qinigassat allassimaffiata inaarutaasup kikkunnilluunniit misissorneqarsinnaalluni qinersivimmiitinneqarnissaa, aammalu taasinermi atugassanik pappiaranik taasivissaqarnissaa.
Imm. 2. Pappiarami taasivissami allassimassapput qinigassatut siunnersuutigineqartut akuerisaasut tamarmik, tulleriiaarneqarlutik normumikkut tulleriinneri malillugit, qinigassat allassimaffianni tulleriiaarinerup assinganik. Qinigassat tamarmik nalaasigut krydsiliiffissaqassaaq.

§ 16. Taasisinnaatitaaneq atorneqassaaq nammineerluni taasiartorluni takkunnikkut, taamaattorli tak. §§ 17-20.
Imm. 2. Qinersisussap kinaanermut uppernarsaataa takujumaneqarsinnaavoq pappiara taasivissaa tunniutsinnagu. Qinersinermi siulersuisut isumagissavaat pappiarap taasivissap tunniunneqarnerata nalunaarsorneqarnissaa qinersisussap aqqata qinersisinnaasut allassimaffíanniittup nalaatigut krydsiliinikkut.
Imm. 3. Taasisoqassaaq taasisinnaatitaasup pappiarami taasivissami qinigassap taajumasami nalaatigut krydsiliineratigut. Ataasiinnarmik krydsiliisoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Taasineq isertorluni taasinerussaaq. Taasineq matuneqassanngilaq taasisussanik taasinissamut suli periarfissaqarsimanngitsunik najuuttoqartillugu.

 

Allakkatigut taasineq il.il.

§ 17. Qinersisussat taasinissamut piffissaatitat iluanni taasivissamukarsinnaanngitsut imaluunniit ajornartorsiungaatsiarlutik aatsaat taasivissamu-karsinnaasut, atuarfmp pisortaanut taasiartorsinnaatitaassapput ulloq taasivissaq sioqqullugu minnerpaamik ulluinnaat arfmillit ingerlaneranni imaluunniit allakkatigut tasisinnaatitaassallutik §§ 18-20-mi malittarisassat malillugit. Taasisinnaatitsisoqassaaq nalinginnaasumik suliffiusartup naanerata kingorna-gut piffissami aalajangersimasumi imaluunniit piffíssani aalajangersimasuni.
Imm. 2. Taasilernermi tunniunneqassaaq allagartaq taasivissaq puussaalu. Qinersisussap kinaanermut uppernarsaataa takujumaneqarsinnaavoq. Pappiarat taasivissat nalinginnaasut suli tiguneqarsimanngippata pappiara taasivissaq immikkut ittoq atorneqassaaq, tassungalu qinersisussap nammineq allassavai qinigassap taajumasami aqqa, najugaa normualu.
Imm. 3. Atuarfmp pisortaata qinersisinnaasut allassimaffîannut nalunaassavaa qinersisussap taasisimanera ullorlu taasiviusoq allassallugu. Ilutigalugu qinersisup tamatumunnga uppernarsaat atsiussavaa.
Imm. 4. Allagartaq taasiviusoq allakkat puuanniitinneqassaaq taasinerup naammassinissaata tungaanut. Tamatuma kingorna pappiara taasivik taasinernik kisitsinermut ilanngunneqassaaq.

§ 18. Taasisussap pissutissat § 17, imm. 1-imi taaneqartut innersuussutigalugit allakkatigut taasinissani kissaatigiguniuk, kingusinnerpaamik qinigassat allassimaffiata inaarutaasup saqqummiunneqarnerata aqaguani, tamanna qinersinermi siulersuisunut allakkatigut nalunaarutigissavaa.
Imm. 2. Qinersinermi siulersuisut isumagissavaat allakkatigut taasinermi pisariaqartinneqartunik atortussaqarnissaa, tak. § 19, imm. 1.

§ 19. Allakkatigut taasinissamik qinnuteqaat piffíssaq eqqorlugu nassiunne-qarsimappat, qinersinermi siulersuisut qinigassat allassimaffiata inaarutaasup suliarineqarnerata kingornagut kingusinnerpaamik ullut pingasut qaangiunneranni, tak. § 12, imm. 1 aamma § 12, imm. 3, allakkatigut taasiumasumut nassiutissavaat qinigassat allassimaffiat inaarutaasoq, ilanngullugit allagartaq taasivissaq, allakkat puussaat, allagaq ilanngussaq taakkununngalu puuliussaq.
Imm. 2. Qinersisussap allanit najorneqarnani allagartaq taasivissaq krydsiliiffigissavaa qinigassap taajumasami aqqata nalaatigut.
Imm. 3. Qinersisup allagartaq taasivissaq taasiffigereerniariarpagu, allagaq ilanngussaq immersorneqassaaq makkuninnga imaqartussaq:
1) Qinersisup nammineq piumassutsiminik allanillu najorneqarnani allagartamik taasivissamik immersuisimaneranik, allakkap puuanut ikisisimaneranik matusisimaneranillu uppernarsaat. Qinersisup ilumoorluinnarluni uppernarsassavaattaaq ullormi qinersivissami taasinissamut piffissaatitat iluanni taasivimmukarsinnaannginnini imaluunniit ajornartorsiungaatsiarluni aatsaat taasivimmukarsinnaanini. Qinersisup allakkamik ilanngussamik atsiornera pissaaq ilisimannittumiknajuuttoqartillugu, tak. nr. 2, allakkamilu ilanngussami allassimassapput ulloq atsiorfmsoq kiisalu qinersisup aqqa najugaalu.
2) Allagartaq uppernarsaataasoq inuup inersimasutut piginnaaneqartitaasup allap ilisimannittutut, qinersisup atsiornerata ilumoortuuneranik aamma piffissami sumiiffimmilu qinersisup taasimasaani allanneqarsimaneranik uppernarsaatigisaa, kiisalu taasinerup allanik najuuttoqartinnagu pisimaneranik uppernarsaataasoq. Allagartaq uppernarsaataasoq uppernarsaasumit namminermit atsiorneqassaaq, ateq najugarlu nalunaarlugit.
Imm. 4. Allakkap puua allagartamik taasivimmik aamma allakkamik ilanngussamik imalik puussamut tamatumunnga atugassamut ikineqassaaq, matuneqassalluni qinersinermilu siulersuisunut qaatiguuliorneqassalluni. Puuliussap tunuatigut erseqqissumik allanneqassapput qinersisup aqqa najugaalu. Puuliussaq qinersinermi siulersuisunut nassiunneqassaaq ima kingusinaanngitsigisumik, qinersinermi siulersuisunit tiguneqareersimassalluni taasineq naammassitinnagu.

§ 20. Taasineq naammassiniariarpat qinersinermi siulersuisunit puuliussat tiguneqartut ammarneqassapput, taakkualu misissussavaat allakkatigut taasinerit ilanngullugit naatsorsuutigineqarsinnaanersut.
Imm. 2. Allakkatigut taasineq ilanngullugu naatsorsuutigineqarsinnaappat, qinersisup aqqata qinersisinnaasut allassimaffianniittup nalaatigut krydsiliisoqassaaq, kingornatigullu allakkap puua allagartamik qinersivimmik imalik ammarneqarani taasisut karsiannut ikineqassaaq.
Imm. 3. Paasineqarpat puuliussaq inummit qinersisinnaasut allassimaffianni allassimanngitsumit imaluunniit ulloq qinersivik nallinngitsoq toqusimasumit pisoq, allakkatigut taasineq naatsorsuutigineqarunnaassaaq. Aamma taamaassaaq puuliussaq allanik imaluunniit allakkamik ilanngussamik allakkallu puuannik ataasiinnaanngitsumik imaqarpat, imaluunniit puuliussap, allakkap ilanngussap imaluunniit allakkat puuata isikkui naapertorlugit pissutissaqarpat isumaqassalluni taakku peqqussutigineqartutut suliaasimanngitsut imaluunniit immersorneqarneri, uppernarsarneqameri atsiorneqarneriluunniit peqqussutigi-neqartutut pisimanngitsut, tak. § 19.
Imm. 4. Puuliussat taasineq naammassereersoq aatsaat tiguneqartut ilanngullugit naatsorsuutigineqarsinnaanngillat.
Imm. 5. Allakkatigut taasiviit qinersisunit ullormi qinersivimmi taasisimasunit pisut ilanngullugit naatsorsuutigineqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 8
Qinersinermik naatsorsuineq

§ 21. Taasineq naammassiniariarpat taasinernik kisitsineqassaaq. Kisitsineq tamanut ammavoq. Tamanna ingerlanneqassaaq qinersinermi siulersuisunit, qinersisinnaatitaasut ikinnerpaamik marluk najuuttoralugit.

§ 22. Kisitsinermi taamaallaat ilanngullugit naatsorsuutigineqassapput taasinerit atortussaasutut isigineqartut, tak. imm. 2 aamma 3.
Imm. 2. Pappiara taasivik taasivimmi imaluunniit atuarfiup pisortaanut § 17 naapertorlugu tunniunneqartoq atunngitsuutinneqassaaq:
1) Pappiara taasivik allaffigineqarsimanngippat.
2) Qularnaatsumik ersinngippat qinigassanngortittut arlaat kina qinersisup taaniarsimaneraa.
3) Pappiarap taasiviup isikkua naapertorlugu pissutissaqarsorinarpat isumaqassalluni pappiara taasivik peqqussutigineqartutut suliaasimanngitsoq.
Imm. 3. Pappiara taasivik allakkatigut nassiunneqartoq atunngitsuutinneqassaaq:
1) Pappiara taasivik allaffigineqanngippat.
2) Qularnaatsumik ersinngippat qinigassanngortittut arlaat kina qinersisup taaniarsimaneraa.
3) Allakkat puuat allamik imaluunniit pappiaramik taasivimmik ataasiinnaanngitsumik imaqarpat.
4) Pappiarap taasiviup isikkua naapertorlugu pissutissaqarsorinarpat isumaqassalluni pappiara taasivik peqqussutigineqartutut suliaasimanngitsoq imaluunniit immersorneqarneri peqqussutigineqartutut pisimanngitsut.
Imm. 4. Pappiara taasiviusoq atunngitsuutinneqartutut nalunaarutigineqarpat, tamanna nalunaarneqassaaq taasisitsinermi pisortaasup qinersineq pillugu allattuiffiini, atunngitsuutitsinermut pissutaasoq ilanngullugu naatsumik nalunaarlugu.

§ 23. Taasisunik kisitsinerup kinguninngua taasinerit kisinneqaqqissapput. Marloriarluni kisitsinerit assigiimmik inerneqarpata aatsaat taasisitsisuusup taasinerit inernerat inaarutaasumik nalunaarsussavaa.

§ 24. Kisitseqqinneq naammassippat qinersinerup inerneri naatsorsorneqassapput. Angajoqqaat ilaasortaatitassaat pisariaqartinneqartutut amerlassusillit atuarfimmi pineqartumi atuarfiup siulersuisuinut qinigaasutut nalunaarutigineqassapput taaneqarnermik amerlassusii tunngavigalugit tulleriinneqarlutik.
Imm. 2. Qinigassanngortittut angajoqqaat ilaasortaatitassaattut qinigaasutut nalunaarutigineqanngitsut, sinniisussatut qinigaasutut nalunaarutigineqassapput taaneqarnermik amerlassusii tulleriinneralugit.
Imm. 3. Qinigassanngortittut marluk arlaqarnerusulluunniit amerlaqatigiinnit taaneqarsimappata tulleriinneqarnissaat, pisariaqartitsineq naapertorlugu, taasititsinermi pisortaasup tannermoortitsineratigut aalajangerneqassaaq.
Imm. 4. Ilaasortassanik sinniisussanillu pisariaqartinneqartutut amerlassusilinnik taasisoqarsimanngippat, ilaasortassat sinniisussallu amigaataasut toqqarneqassapput qinigassanngortittut taaneqarsimanngitsut akornannit tannermoortitsinikkut.

§ 25. Taasisitsinermi pisortaasup qinersineq pillugu allattuiffinni allassavai qinigassanngortittut ataasiakkaat qanoq taaneqartigisimaneri, kikkut angajoqqaat ilaasortaatitassaatut qinigaasut kikkullu sinniisussatut qinigaasut qanorlu tulleriinneqartut.
Imm. 2. Qinersinerup inernera naatsorsorneqarniariartorlu, qinersinerup inernera kommunalbestyrelsimut nalunaarutigineqassaaq qinersineq pillugu allattuiffiup assilinerata, qinersinermi siulersuisunut ilaasortanit atsiorneqarsimasussap, nassiunneratigut. Nalunaarut ilaqartinneqassaaq qinersivinni ataasiakkaani qinersisinnaasut qassiussusiat pillugu paasissutissanik, aamma qinersinermut atatillugu qinersinerup inerneranut sunniuteqarsinnaasunik pisoqarsimanersoq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip qinersinerup inernera qinersinermi siulersuisut nalunaarutaat tunngavigalugu tamanut nalunaarutigissavaa.

§ 26. Qinersinermi siulersuisut allakkatigut angajoqqaat ilaasortaatitassaattut sinniisussatullu qinikkat qinersineq pillugu ilisimatissavaat.

 

Kapitali 9.
Atuarfîmmi siulersuisunngortut atuutilernissaat

§ 27. Atuarfiup pisortaata, qinersinerup naammassinerata kinguninngua, atuarfimmi siulersuisunngortut inissitsiternissaq siunertaralugu ataatsi-miigiaqqussavai, tassunga ilaalluni siulittaasussamik qinersinissaq. Siulittaasoq qinerneqassaaq angajoqqaat ilaasortaatitaasa akornannit. Ataatsimiinneq angajoqqaat ilaasortaatitaasa angajullersaannit siulersorneqassaaq.
Imm. 2. Inissitsiternissaq siunertaralugu ataatsimiigiaqqusisoqassaaq ataatsimiinissaq ullunik pingasunik sioqqullugu, ataatsimiinnerlu pissaq ukiumi qinersiviusumi kingusinnerpaamik 8. oktober.

§ 28. Atuarfîmmi siulersuisunngorlaat atuutilissapput inissitsiternissaq siunertaralugu ataatsimiinnermi, tamannalu ilutigalugu atuarfiup siulersuisorisimasai tunuassapput.

 

Kapitali 10
Piffissap qinigaaffiup ingerlanerani allannguutit

§ 29. Atuarfiup siulersuisuisa qinigaaffiata ingerlanerani atuarfimmik nutaamik pilersitsisoqarpat sapinngisamik piaartumik nalunaarummi uani maleruagassat malillugit atuarfimmi pineqartumi siulersuisunut angajoqqaat ilaasortaatitassannikqinersisoqassaaq.

§ 30. Atuarfiit marluk arlaqarnerusulluunniit ataatsimut katinneqarpata, sapinngisamik piaartumik nalunaarummi uani maleruagassat malillugit, atuarfímmi pineqartumi atuarfiup siulersuisuini nutaani angajoqqaat ilaasortaatitassaannik qinersisoqassaaq. Atuarfiup siulersuisuisa nutaat atuutilerneranni atuarfiit siulersuisorisimasaat tunuassapput.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq atuarfiup siulersuisuinut ilaasortat tamarmik atuuteqatigiissasut ilaasortat ataasiakkaat qinigaaffiisa naanissaasa tungaannut. Taama pisoqartillugu atuarfiup siulersuisussaanik nutaanik qinersisoqassanngilaq.

§ 31. Angajoqqaat ilaasortaatitassatut qinigaat qinersiviup ingerlanerani atuarfiup siulersuisuinit tunuarniarluni qinnuteqarpat, kommunalbestyrelsip aalajangissavaa qinnuteqaat akuerineqassanersoq. Qinnuteqaat peqqiilliornermik, ingerlassami suliassanik assigisaannilluunnit annertuunik, qinnuteqartup ilaasortaanissaanut ajornakusuulersitsisunik, pissuteqarpat, nalinginnaasumik qinnuteqaat akuerineqassaaq.
Imm. 2. Angajoqqaat ilaasortaatitaata atuarfiup siulersuisuinut ilaasortaajunnaarnissani piumasarisinnaavaa, qitornani atuarfimmi atuartutut allassimajunnaarpat.

§ 32. Ilaasortaq atuarfiup siulersuisuinit tunuarpat imaluunniit toquppat sinniisussaq qinersinermi amerlanernit taaneqarsimasoq ilaasortanngussaaq.
Imm. 2. Ilaasortaajunnaartoqarnerani atuarfiup siulersuisuini angajoqqaat ilaasortaatitaannut sinniisussaqanngippat, sapinngisamikpiaartumik ilassutissanik qinersisoqassaaq nalunaarummi uani maleruagassat malillugit. Ilassutissanik qinersinermut peqatigitillugu atuarfmp siulersuisuinut ilaasortat tamarmik sinniisussaannikqinersisoqarsinnaavoq.

§ 33. Ilaasortap napparsimanermik allamilluunniit peqquteqarluni atuarfiup siulersuisuini suliani piffíssami sivisunerusumi isumagisinnaanngippagu, kommunalbestyrelsip atuarfmp siulersuisuisa tamanna pillugu qinnuteqareernerisigut aalajangiussinnaavaa, sinniisussap qinersinermi taaneqarnerpaasup angajoqqaat ilaasortaatitaattut ilanngunnissaa, ilaasortap suliaminik ingerlatseqqissinnaalernissaata tungaanut. Sinniisoq piffissami suliffigisamini atuarfmp siulersuisuini ilaasortatut angajoqqaat qinigaattut allatut pisinnaatitaaffeqarlunilu pisussaaffeqassaaq.

 

Kapitali 11
Qinersinerni aningaasartuutit

§ 34. Qinersinermi aningaasartuutit kommunip qinersisoqarfiusup akilissavai.

 

Kapitali 12
Naammagittaaliorneq il. il.

§ 35. Qinersinerup ingerlanneqarnerata eqqortumik ingerlanneqarsimanera pillugu nalornisoorutit kommunalbestyrelsimit aalajangiiffigineqassapput.
Imm. 2. Qinersineq pillugu naammagittaalliuutit, qinersinerup inaarutaasumik naatsorsorneqarnerata kingornagut ullut arfineq-pingasut qaangiutsinnagit, tak. § 24, imm. 1, allakkatigut kommunalbestyrelsimut, qinersinermi siulersuisut nalunaaruteqarteriarlugit sapinngisamik piaartumik aalajangiisussamut, nassiunneqassapput. Naammagittaalliuut nassiunneqartoq suliamik unitsitsinermik kinguneqartussaanngilaq.
Imm. 3. Qinerseqqinnerusinnaasumi inuit ullormi nalinginnaasumik qinersiviusumi qinersisinnaatitaasimasut kisimik peqataasinnaapput. Qinerseqqinneq pissaartaaq maleruagassat kapitalini 7-8-mi taaneqartut malillugit.

 

Kapitali 13
Atortuulersitsinermik ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

§ 36. Nalunaarut una atortuulissaaq 1. september 1997-imi sunniuteqassal-lunilu qinersinernut apriilimi 1997-imi kommunalbestyrelsimut qinersinerup kingorna pisussanut, taamaattorli tak. § 37.
Imm. 2. Ilutigalugu atorunnaarsinneqarpoq atuarfeqarnermut ataatsimiititanik qinersineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12, 11. april 1989-imeersoq.

§ 37. Atuarfiup siulersuisuinut angajoqqaat ilaasortaatitaassaannik qinerseq-qaartoqarnissaani piffissarititat nalunaarummi aalajangersarneqartut atortuussapput makku kisiisa pinnagit:
1) Kommunalbestyrelsip meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummi § 45, imm. 2 aamma § 46 naapertorlugit aalajangiinissai, tak. § 1, imm. 2 aamma 3, aalajangerneqassapput kingusinnerpaamik 15. september 1997.
2) Kommunalbestyrelsip atuarfiup siulersuisuini angajoqqaat ilaasortaatitassaannik qinersinissap piareersarnissaata ingerlanneqarnissaatalu piffissalersorlugu pilersaarusiornissaanik aalajangiinerullu tamanut nalunaarutigineqarnissaanik angajoqqaanullu ilisimatitsissutigineqarnissaanik aalajangiinissai, tak. § 2, pissapput kingusinnerpaamik 15. september 1997.
3) Kommunalbestyrelsip qinersinermi siulersuisunik toqqaanissaa, tak. § 3, imm. 1, pissaaq kingusinnerpaamik 15. september 1997, qinersinermilu siulersuisunut ilaasortaassapput kommunalbestyrelsimi ilaasortaq ataaseq imaluunniit inuk kommunalbestyrelsimit toqqagaq ataaseq siulittaasutut, atuarfiup pisortaa aamma atuarfeqarnermi ataatsimiittap siulittaasua tunuartoq kingulleq. Atuarfeqarnermi ataatsimiititap siulittaasuata tunuartup peqataanissaminut akuerseqqaarnissaa pisariaqarpoq.
4) Qinersisinnaasut allassimaffiat misissorneqarsinnaasunngorlugu saqqumitinneqassaaq atuarfimmi ulluni 16. - 29. september 1997.
5) Ataatsimiinneq ilisimatitsillunilu qinigassanngortitsiffmsoq, tak. §§ 9-10, ingerlanneqassaaq 1997-imi oktobarip arfineq-aappaata qulingiluaatalu akornanni.
6) Taasineq pereersimassaaq kingusinnerpaamik 14. november 1997.
7) Atuarfiup siulersuisui inissitsiterniarlutik ataatsimeereersimassapput kingusinnerpaamik 21. november 1997.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 20. august 1997.

Konrad Steenholdt

/

Karl Kristian Olsen