Tuttut eqqissisimatitaanerat piniagaanerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 10,18. juni 1997-imeersoq.

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 17-imi, 31. oktober 1996-imeersumi § 5, imm. 1 aamma 2, § 7, § 8, imm. 1 aamma 2 aamma § 11, imm. 2 kiisalu Kalaallit Nunaanni pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 11-imi, 12. november 1980-imeersumi § 2, imm. 3 aamma § 19 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Atuuffii.

§ 1. Nalunaarut tuttut (Rangifer tarandus) eqqissisimatitaanerannut piniarneqartarnerannullu atuuppoq, nunap immikkoortui nujuitsunik tuttuuteqarfissanngortitat pinnagit.

 

Eqqissisimatitaanerat.

§ 2. Nunami tamarmi tuttut eqqissisimatitaapput periarfissiissutit § 3-mi taaneqartut eqqaas-sanngikkaanni, taamaattoq takuuk imm. 2.
Imm. 2. Tuttu qungatsimigut qalersamik aappaluttoq qaamasumik (orange) 6 cm-imik silissusilimmik radiukkut aallakaatitsissutitalimmik ikkussiffigineqarsimasoq, aalajangersakkat § 3-mi allassimasut apeqqutaatinnagit piniarneqassanngilaq.

 

Pisassiissutit amerlassusilerneqarnerat piffissarlu piniarneqarsinnaaffiat.

§ 3. Naalakkersuisut ukiukkuutaartumik tuttut piniarnikkut pisarineqarsinnaasut amerlassusissaat aalajangersarsinnaavaat (pisassiissutit).
Imm. 2. Pisassiissutit suiaassusiinut utoqqaassusiinullu aalajangersimasunut Naalakkersuisunit killilerneqarsinnaapput.
Imm. 3. Pisassiissutit Naalakkersuisunit pisassiissutinut ikinnerusunut agguataarneqarsinnaapput sumiiffiit killilikkat iluini piniarneqarsinnaasunngorlugit.
Imm. 4. Imm. 1 malillugu pisassiissutissatut aalajangersakkat piniarneqassapput piffíssami 15. augustimiit 10. septemberip tungaanut, ullut taasat ilanngullugit.

 

Pisassiissutinik agguaassineq.

§ 4. § 3, imm. 1-imiit 3-mut aalajangersarneqartut malillugit pisassiissutigineqartut, Naalak-kersuisunit agguaanneqassapput piniarnermut allagartat suussusii malillugit, kommuninut imaluunniit sumiiffinnut kommunit aggornerisa avataanniittunut KNAPK aamma KANUKOKA suleqatigalugit.
Imm. 2. Ukiumoortumik pisassiissutit aammalu tamatumani piumasaqaatit piffissap tuttunniarfissap aallartinnginnerani nuna tamakkerlugu tusagassiorfitsigut tamanut saqqummiunneqassapput.

 

Akuersissutinik tunniussuineq.

§ 5. § 4, imm. 1 malillugu kommuninut pisassiissutigineqartunut kommunalbestyrelsi kommunimi pineqartumi najugaqartutut inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorsimasunut aammalu atuuttumik inuussutissarsiutigalugu imaluunniit suliffíup avataatigut piniarnermut aallaaniarnermullu allagartalinnut qinnuteqarsimasunut kiisalu suliffíup avataatigut piniarnermut aallaaniaarnermullu atuuttumik pigisaqartunut qinnuteqarsimasunut nunami allami ilinniagaqartunut aammalu suliffíup avataatigut piniarnermut aallaaniarnermullu allagartaminni kommunimi pineqartumi najugalittut nalunaarneqarsimasunut, tuttussinnaanermik akuersissutinik tunniussissapput.
Imm. 2. § 4, imm. 1 malillugu sumiiffinnut kommunit aggornerisa avataaniittunut qinnuteqartunut sumiiffimmi pineqartumi najugaqartutut inuit nalunaarsorsimaffíanni nalunaarsorneqarsimasunut aammalu atuuttumik inuussutissarsiutigalugu imaluunniit suliffmp avataatigut piniarnermut aallaaniarnermullu allagartalinnut Naalakkersuisut tuttussinnaanissamik akuersissutinik tunniussissapput, taamaattorli tak. imm. 4. Naalakkersuisulli sumiiffimmi pineqartumi innuttaasut sinniisaat, borgerrådit, piginnaatissinnaavaat imm. 3 aamma imm. 4 malillugit akuersissutinik tunniussisinnaanissaannut.
Imm. 3. Qinnuteqartunut inuussutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu allagartalinnut akuersissutinik tunniussineq sapinngisamik kommunimi qinnuteqartut amerlaqatigiinnik pinissaat siunertaralugu ingerlanneqassaaq. Tamanna pisinnaanngippat akuersissutinik sinneruttunik agguaaneq makitsinikkut ingerlanneqassaaq. Makitsineq ingerlanneqassaaq najukkami aalisartut piniartullu peqatigiiffiannit kikkunnilluunniillu malinnaavigineqarsinnaasumik.
Imm. 4. Suliffiup avataatigut piniarnermut aallaaniarnermullu allagartalinnut qinnuteqartunut akuersissutinik agguaassineq makitsinikkut pissaaq. Makitsineq ingerlanneqassaaq kikkunnilluunniitmalinnaavigineqarsinnaasumik.

 

Piniarnermut piumasaqaatit.

§ 6. Taamaallaat inuit akuersissummik § 5 imm. 1 imaluunniit imm. 2 malillugu tunniunneqarsimasumik pigisaqartut tuttussinnaatitaapput. Akuersissut ataaseq tuttumik ataatsimik pisaqarsinnaatitsivoq.
Imm. 2. Akuersissut inummut taasamut tunniunneqassaaq allanullu tunineqaqqusaanani. Inuit akuersissummik tunineqarsimasut akuersissummillu atuisinnaanngitsut atuerusunngitsulluunniit piaarnerpaamik akuersissut atorneqanngitsoq akuersissummik tunniussisussaatitaasunut tunniussisimasunullu utertissavaat pisariaqarpat agguaateqqinneqarsinnaanngorlugu. Taamaattoq akuersissut inummut allamut § 5, imm. 3-mi imaluunniit § 5, imm. 4-mi piumasaqaatinik naammassinnissimasumut tunniunneqarsinnaavoq piginnaatitsissutikkut akuersissummi namminermi allanneqarsimasukkut. Taamaattoqartinnagu kommunip akuersissummik tunniussisup allamut tunniussineq nalunaarsoqqaassavaa uppernarsarlugulu kommunip naqitsisaanik akuersissummut naqissusiinikkut atsiortoqarneratigullu.
Imm. 3. Akuersissutinik tunniussisussaatitaasoq akuersissutit aaneqarnissaannut killiliussamik aalajangersaasinnaavoq, taamaalilluni akuersissutit aaneqanngitsoortut agguaateqqinneqarsinnaassammata, taamaattorli siusinnerpaamik piffissap piniarfmsup naanissaa sapaatip akunnerinik marlunnik sioqqullugu.
Imm. 4. Akuersissummi allassimassapput tuttut qassit pisarineqarsinnaanersut aammalu pisassat suiaassusii qanorlu utoqqaatigissusissaat aammalu tuttunniarneq qaqugu sumilu ingerlanneqassanersoq.
Imm. 5. Tuttumik pisaqartoq kinaluunniit pinngitsoorani pisussaavoq nalunaarutigissallugit ulloq pisaqarfik, sumi pisaanera, suiaanera, utoqqaassusigigunagaa, pualassusia kulavaappallu norraqarnersoq kiisalu § 9, imm. 1 naapertorlugu nalunaaqutsiuttakkap normua uumasunik nujuartanik misissuinermi atugassatut.
Imm. 6. Naalakkersuisut tuttunniarnissamut akuersissutit tunniunneqarnerannut atasumik amerlanerusunik piumasaqaateqarsinnaapput, tassunga ilanngullugit pisap ilaanik tikiussinissamik aammalu paasissutissanik tunniussinissamut uumasunik nujuartanik misissuinermi atugassatut.
Imm. 7. Imm. 5 aamma 6 naapertorlugit paasissutissat akuersissummut, kommunimut piaarnerpaamik, kingusinnerpaamillu tuttunniarnerup naanera sapaatip akunnerinik pingasunik kingoqqullugu, tunniunneqartussamut, allattorneqassapput. Paasissutissat ataatsimoortillugit kommunimit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut ingerlateqqinneqassapput.
Imm. 8. Imm. 7 malillugu pisat piffissaq eqqorlugu nalunaarutigineqarsimanerat tuttunniarnissami tullermi akuersissutinik agguaassinermi pisassinneqarsinnaanissamut piumasaqaatinngortinneqarsinnaavoq. Imm. 2 malillugu akuersissut piginnaatitsinikkut allamut tunniunneqarpat akuersissummik piginnaatitsinikkut pissarsisoq tassaavoq pisanik nalunaaruteqartussaq.

 

Piniariaatsit.

§ 7. Tuttunniarnermi sakkut atorneqarsinnaasut tassatuaapput aallaasit minnerpaamik .222-init sullullit. Timmiarsiutit, aallaasit eqiinnartakkat eqittaannartakkalluunniit qoorortuuaqqallu suugaluartulluunniit tuttunniarnermi atoqqusaanngillat.
Imm. 2. Tuttunniarfinni aavarnerup nalaani pitutaanngitsunik qimmilisartoqassanngilaq. Aavarnermi qimmit nassaqqusaanngillat, assartuutitullu qimussit atoqqusaanatik.
Imm. 3. Timmisartut, helikopterit kiisalu qamutit motorillit suulluunniit tuttunniarnermi imaluunniit tuttunniarnermut atatillugu assartuutitut atoqqusaanngillat.

 

Uumasutpisarineqartut atorneqarnissaat il.il.

§ 8. Tuttut pisarineqartut neqaat tamakkerlugit pisaqarfiusumi atorneqassapput imaluunniit tassanngaanniit nassarneqassallutik.
Imm. 2. Tuttut nassuinik katersisoqarsinnaavoq taamaallaat aavarfiup nalaani.

 

Nakkutilliineq.

§ 9. Inuit § 5 imm. 1 aamma 2 naapertorlugit tuttunniarnissamut akuerineqartut akuersissummut ilanngullugu uumasumut ataatsimut nalunaaqutsiutassat assigiit ataasiaannarlugit atortakkat marluk normullit pissarsiarissavaat, uumasut pisarineqartut kingusinnerusukkut uppernarsineqarnissaannut atugassatut.
Imm. 2. Uumasumik pisaqarnerup kinguninnguagut, kingusinnerpaamillu pisap angallammut tuttunniarnermi angallatigineqartumut ikineqarnerani, nalunaaqutsiutassat ataasiaannarlugit atugassat pisap quttoraanut aalajangerlugit ikkunneqassapput, katajaatsunngorlugit takulertorneqarsinnaasumut inissillugit.
Imm. 3. Nalunaaqutsiutassat ataasiaannarlugit atortakkat ikkusimatiinnarneqassapput pisap atorneqareernissaata tungaanut.
Imm. 4. Nalunaaqutsiutassat ataasiaannarlugit atortakkat tunniunneqarsimasut atorneqanngitsulli piaarnerpaamik kingusinnerpaamillu piffissap piniarfiusussap naanerata kinguninngua-tigut kommunip allaffianut tunniunneqassapput. Taakku kommunip piaartumik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfímmut nassiutissavai.

§ 10. Tuttunniartoq kinaluunniit piniarnermik nakkutilliisut allalluunniit Naalakkersuisunit taamatut piginnaatinneqarsimasut kiisalu politiit piumasaqarnerisigut piniarsinnaatitaanerminut uppernarsaammik atuuttumik takutitsisinnaasariaqarpoq.
Imm. 2. Tuttu pissataq naammattoorneqarpat tamanna piaartumik nakkutilliinermik suliaqartunut imm. 1-mi taaneqartunut, Naalakkersuisunit piginnaatinneqarsinnaasunut tuttup pineqartup toqunneqarnissaanut, nalunaarutigineqassaaq. Tuttu toqunneqarsimasoq Namminersornerullutik Oqartussanut iluaqutissanngortinneqassaaq.

 

Immikkut akuersissuteqarneq.

§ 11. Ilisimatusarnikkut siunertanut nalunaarummi aalajangersakkat atorneqannginnissaannut Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarsinnaapput, tassunga ilanngullugu ilisimatusarnermut atatillugu piniarsinnaanermut akuersissuteqarlutik. Ilisimatusarnermut atatillugu piniarsinnaa-nissamut Naalakkersuisut erseqqinnerusunik piumasaqaasiorsinnaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut aamma nalunaarummi aalajangersakkat atorneqannginnissaannik immikkut akuersissuteqarsinnaapput tuttut inuit inuunerannik, timmisartut allalluunnit atorlugit nalinginnaasumik angallannermut navianartorsiortitsilissagaluarpata, politiinullu, piniarnermik nakkutilliisuunut inunnulluunniit allanut piginnaatinneqarsisunut tuttunik pineqartunik toqutsinissaannik akuersissuteqarlutik. Tuttu toqutaq Namminersornerullutik Oqartussanut iluaqutissanngortinneqassaaq.

 

Pineqaatissiinerit.

§ 12. Aalajangersakkanik § 2-mi aamma §§ 6-imiit 10-mut unioqqutitsinerit akiliisitsinernik pineqaatissiissutaasinnaapput.
Imm. 2. Aalajangersakkanik § 2-mi aamma §§ 6-mi 7-milu unioqqutitsilluni tuttunik pisaqarsimanerni neqaanik, amianik tuttulluunniit sinneranik allamik arsaarinnittoqarsinnaavoq Naalagaaffmp karsianut iluaqutissanngortinneqartussamik. Aalajangersakkanik § 9 aamma § 10, imm. 1 unioqqutitsisoqarpat neqaa, amia tuttulluunniit sinnera alla arsaarinnissutigineqarsinnaavoq, Naalagaaffíup karsianut iluaqutissanngortinneqartussamik.

 

Atuutilersitsineq il.il.

§ 13. Nalunaarut una atuutilerpoq 20. juni 1997.
Imm. 2. Peqatigalugu atorunnaarsinneqarpoq tuttut eqqissisimatitaanerat piniagaanerallu pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 27. juni 1996-imeersoq.

Namminersornemllutik Oqartussat, ulloq 18. juni 1997.

Pâviâraq Heilmann

/

Peder Munk Pedersen