Meeqqanut tapiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 31. oktober 1996-imeersoq.
Suliassaqartitsiniarnermik inunnillu isumaginninnermik Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 580-imi 29. november 1978-imeersumi § 2 tunngavigalugu makku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaasut.§ 1. Peqqussut manna tunngavigalugu meeqqanut tapiissutisisinnaatitaanissami makku piumasaqaataapput:
1) meeraq 18-it inorlugit ukioqassasoq, pisortanillu toqqaannartumik pilersorneqartussaanani,
2) meeraq Kalaallit Nunaanni kommunimi najugarivitaqartuussasoq, tak.kommunit imminnut akiliiffigeqatigiittarnerminni pisussaaffii pillugit peqqussut, aamma meeqqanut tapiissutinik tigusisinnaatitaasoq Kalaallit
Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartuullunilu inuit aqqisa allattorsimaffianni nalunaarsorneqarsimassasoq,
3) meeraq tapiissutinilluunniit tigusisinnaatitaasoq qallunaatut innuttaassuseqassasoq, imaluunniit nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit tunngavigalugit Kalaallit Nunaanni isumaginninnikkut isumannaallisaatinik pisartagaqarsinnaatitaassasoq, imaluunniit meeraq tapiissutinilluunniit tigusisinnaatitaasoq ukiumi kingullermi Kalaallit Nunaanni najugaqarsimassasoq,
4) meeraq meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu peqqussut tunngavigalugu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimassanngitsoq,
5) inuusuttuaraq katissimassanngitsoq.§ 2. Meeqqanut tapiissutit meeqqap pilersorneqarnissaanut atugassatut tapiissutigineqartarput, meeqqallu pisassaralugit.
Imm. 2. Meeqqanut tapiissutit tapiissutinik tigusisinnaatitaasoq eqqarsaatigalugu eqqartuussivikkoortumikmalersuinnissutaasinnaanngillat, ilanngaassiffigineqarsinnaanatik il.il..
Imm. 3. Meeqqanut tapiissutit qaammatisiutit ukiuat malittaraat.§ 3. Meeqqanut tapiissutit amerlassusissaat ukiumut meeqqanut tapiissuteqarfiusumut aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqartussaapput, tunniunneqartartussaallutillu ukiumi inaarutaasumik akileraaruteqarfiusumi kingullermi, imm. 2-6 naapertorlugit, isertitanut killissarititat aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqartut malillugit.
Imm. 2. Angajoqqaat najugaqatigiippata, meeqqamut tapissutit angajoqqaat katillutik akileraarutaasussanik isertitaat aallaavigalugit tunniunneqassapput, meeraq ilaqutariinnut inissitaanngippat.
Imm. 3. Meeraq angajoqqaami arlaanni najugaqarpat, meeqqanut tapiissutit tun-niunneqassapput taassuma akileraaruteqaataasussanik isertitai aallaavigalugit. Angajoqqaaq taanna katissimappat imaluunniit aalajangersimasumik inooqateqarpat aappaasup akileraaruteqaataasussanik isertitai imaluunniit inooqataasup akileraaruteqaataasussanik isertitai naatsorsuutigineqassapput, inooqatigiinneq sivikinnerpaamik, meeqqanut tapiissutit atuutilerfissaata aallartinnissaa ukiumik ataatsimik sioqqulluguli atasimappat.
Imm.4. Meeraq atuarfímmi najuugaqarfíuutigisumiippat taassumaluunniit assigisaani najugaqarpat meeqqanut tapiissutit meeqqap angajoqqaami arlaanni, meeqqap kingullermik inuit allattorsimaffiannut nalunaarutigineqarami najugaqarfígisaata akileraaruteqaataasussanik isertitai aallavigalugit, tak. imm. 3, tunniunneqassapput. Meeraq najugaqalinnginnermini ilaqutariinnut innissitaasimappat, meeqqap najugaani kommunemi isumaginninnikkut ataatsimiititaq aalajangersinnaavoq meeqqanut tapiissutit tunniunneqassasut angajoqqaarsiaasut akileraarutaasussanik isertitaat aallavigalugit tak. imm. 6.
Imm. 5. Meeraq assigiimmik angajoqqaami arlaanni najugaqartarpat, aammalu angajoqqaat arlaalluunniit meeqqamut akilersuuteqanngippat, meeqqanut tapiissutit angajoqqaap, ukiup meeqqanut tapiissutit atuutilerfissaata aallartinnerani meeqqap inuit allattorsimaffiannut nalunaarutigineqarami najugaqarfigisaani, isertitai akileraarutaasussat aallavigalugit, tak. imm. 3, tunniunneqassapput. Angajoqqaat arlaat meeqqamut akilersuutinik pisarpat, pisartussap meeqqanut tapiissutit akileraarutaasussanik isertitai, tak. imm. 3, aallavigalugit tunniunneqassapput.
Imm. 6. Meeraq ilaqutariinnut inissitaasimappat aammalu angajoqqaarsiai paaqqinninnissamut akuersissummik allagartaqarpata, meeqqanut tapiissutit angajoqqaarsiat akileraaruteqaataasussanik isertitaat imm. 2 aamma 3 tunnagavigalugit suliarineqarsimasut aallaavigalugit tunniunneqassapput.§ 4. Inuup uppernarsarsinnaaguniuk, isertitat akileraaruteqaataasussat, § 3 malillugu tapiissutinik akiliinissamut tunngavissiisumik, annertuumik sivisuumillu appariaateqarsimasut, isumaginninnermut ataatsimiititaq immikkut aalajangersinnaavoq, meeqqanut tapiissutit tunniunnissaannut isertitassatut ilimagineqartut § 3 malillugu nalunaarutaasimanerattunngavigalugu.
Imm. 2. Ilaqutariit Kalaallit Nunaannut nuuttut § 1-imi piumasaqaataasunik eqqortitsisimappata taakku nuunnermik kingorna kvartalimi siullermi meeqqanut tapiissutinik tunineqarsinnaapput, ukiumi tapiissuteqarfîusumi § 3 aallaavigalugu nalunaarutaasimanerat tunngavigalugit tamarmi isertitarisassanik isumaginninnermi ataatsimiititap naliliinera tunngavigalugu.
Imm. 3. Isertitarisassatut naatsorsuisarnermi kiisalu isertitat ataavartumik annertuumillu ikileriarsimasutut qaqugukkut naatsorsuunneqalertarsinnaanerat pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.
Kapitali 2.
Meeqqanut tapiissutit tunniunneqartarnerat.§ 5. Meeqqanut tapiissutit meeqqap anaanaanut tunniunneqartassapput, taassuma meeraq immini najugaqartippagu, isumaginninnermi ataatsimiititaq aalajangiisimanngippat tapiissutit meeqqap ataataanut tunniunneqassasut, imaluunniit imm. 2-4-imi imaluunniit § 6, imm 4-imi allanut tunniussinissamut piumasaqaataasut eqqortinneqarpata.
Imm. 2. Meeraq angajoqqaat arlaanni najugaqarpat meeqqanut tapiissutit tassunga tunniunneqassapput. Meeraq angajoqqaamini tamani assigiimmik najugaqartarpat angajoqqaallu arlaannaalluunniit meeqqap pilersorneqarneranut akiliuteqartanngippata meeqqanut tapiissutit pilersuisumut kvartalimi siullermi meeqqanut tapiissutit tunniunneqarfissaanni, inuit aqqisa allattorsimaffianni meeqqap najugaqarfiatut nalunaarsorneqarsimasumuttunniunneqassapput.
Imm. 3. Meeraq ilaqutariinni allani paarisassanngorlugu inissinneqarsimappat angajoqqaarsiallu isertitaat tunngavigalugit § 3 malillugu tunniussineq pisarpat, angajoqqaarsiat isertitaat tunngavigalugit periaatsit imm. 1 - 2-mi taaneqartut aallaavigalugit tunniussineq pissaaq.
Imm. 4. Meeraq atuarfimmi najugaqarfmutigisumiippat taassumaluunniit assigisaani najugaqarpat aammalu meeqqanut tapiissutit angajoqqaarsiat isertitaat tunngavigalugit § 3 malillugu meeqqanut tapiissutit angajoqqaarsianut tunniunneqassapput periaatsit imm. 1 - 2-mi taaneqartut aallaavigalugit.
Imm. 5. Meeraq atuarfimmi najugaqarfiuutigisumiippat taassumaluunniit assigisaani najugaqarpat isumaginninnermut ataatsimiititaq aalajangiisinnaavoq meeqqanut tapiissutit ilaannakortumik meeqqamut tunniunneqarsinnaasut.§ 6. Meeqqanut tapiissutit kvartalikkaartumik siumut kvartalip pineqartup qaammataani siullermi tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Meeqqanut tapiissutit tunniunneqarnissaanni piumasaqaatit kvartalimi pineqartumi siullermi eqqortinneqarsimassapput.
Imm. 3. Meeqqanut tapiissutit siullermeerlugit tunniunneqartassapput kvartalimi kvartalip tapiissutinik pisinnaatitaalerfmp tullianit. Kingullermik tunniussineq pisassaaq kvartalimi tapiissutinik pisinnaatitaaffmp atorunnaarfiani.
Imm. 4. Meeqqap soqutigisaasa pisariaqartitaasalu tamanna pisariaqalersippassuk isumaginninnermi ataatsimiititaq aalajangiisinnaavoq meeqqanut tapiissutit piffissami kvartalikkaartumit sivikinnerusumi tunniunneqartassasut, taamatuttaarlu isumaginninnermi ataatsimiititaq aalajangiisinnaalluni tapiissutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nioqqutissanik pisissutissanngorlugit tunniunneqartassasut, imaluunniit isumaginninnermi ataatsimiititap aalajangersagai malillugit aqunneqarlutik.
Imm. 5. Meeqqanut tapiissutit tunniunneqartarneranni malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, matumani namminneersinnaassuseqanngitsunut tapiissutinik tunniussisarnermi aqutsinermilu malittarisassanik aalajangersaaneq ilanngullugu.
Kapitali 3.
Aqutsineq, aningaasalersuineq, naammagittaalliuuteqarsinnaaneq il. il..§ 7. Meeqqanut tapiissutinik tunineqartarnissamik qinnuteqaat qinnuteqaateqartup kommunitut najugarivitaani isumaginninnermi ataatsimiititamut tunniunneqartassaaq, kingusinnerpaamik ukiup tapiissuteqarfiusup aallartinnissaanut qaammammi tulliuttumi kingullermi ulloq siulleq nallertinnagu.
Imm. 2. Meeqqanut tapiissutisisinnaatitaaneq ukiup tapiissuteqarfiusup ingerlanerani pissarsiarineqarpat tapiissutisisarnissamik qinnuteqaat qinnuteqaateqartup kommunitut najugarivitaani isumaginninnermi ataatsimiititamut pisariaqanngitsumik kinguarsaanani tunniunneqartassaaq, kingusinnerpaamik kvartalimi tapiissutinik pisinnaatitaalerfimmi ulloq siulleq nallertinnagu.
Imm. 3. Peqqussut manna tunngavigalugu qinnuteqaateqarnissaq piffíssallu qinnuteqaateqarnissami killiliunneqartut pillugit innuttaasut ilitsersorneqarnissaat isumaginninnermi ataatsimiititap isumagissassaraa.§ 8. Meeqqanut tapiissutinik tunniussineq kommunimi tapiissutinik pisinnaatitaasup kommunitut najugarivitaani isumaginninnermi ataatsimiititamit suliarineqartassaaq.
Imm. 2. Qinnuteqaat qinnuteqaateqarnissamut piffissarititaasut § 7-imi taaneqartut qaangiutereersut tunniunneqarpat meeqqanut tapiissutit ukiumi tapiissuteqarfiusumi kvartalini tulliuttuni tunniunneqartassapput.
Imm. 3. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit qinnuteqaateqarnermut piffissarititaasut sivikinnerusumik qaangerneqarnerat isumaginninnermi ataatsimiititap aalajangiiniarnermini isiginngitsuusaarsinnaavai.§ 9. Meeqqanut tapiissutinik tigusisartoq qinnuteqaateqartorluunniit pisussaavoq kommunimi najugarivitamini isumaginninnermi ataatsimiititaq pissutsinik meeqqanut tapiissutinik naatsorsuisarnermut tunniussisarnermullu pingaaruteqartunik, kiisalu pissutsit taakku allannguuteqarnerinik tapiissutit ikilineqarnissaannut tunniunneqartarunnaarnissaannulluunniit tunngavittut pingaaruteqartunik nalunaarfigissallugu.
Imm. 2. Taassuma isertitai akileraaruteqaataasussat § 3 malillugu meeqqanut tapiissutit tunniunneqarnissaannut tunngavissiisoq pillugit paasissutissanik isumaginninnermi ataatsimiititaq pissarsiniarsinnaavoq.
Imm. 3. Meeqqanut tapiissutinik nalunngereeraluarlugu tigusassarinngisaminik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit tigusaqartup tigusassarinngisatut tigusimasani isumaginninnermi ataatsimiititamut ingerlaannaq utertissavai, aningaasallu taakku utertinneqartut isumaginninnermi ataatsimiititap Landskarsimut utertissallugit.§ 10. Meeqqanut tapiissutinut aningaasartuutit Landskarsimit akilerneqartassapput.
Imm. 2. Utertitsilluni akiliisarneq, naatsorsuutinik saqqummiussisarneq, kukkunersiuisarneq aamma nakkutilliisarneq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalaj angersaasinnaapput.§ 11. Peqqussut manna tunngavigalugu aalajangiinerit isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit Inatsisartut peqqussutaat malillugunaammagittaalliuutigineqarsinnaapput.
§ 12. Kinaluunniit peqqussutip matuma atortinneqarnerani peqataasoq taamatut suliassaqartitaaneq naalakkersuinermi qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit pinerluttulerinermi inatsimmi naalakkersuinermut atassuteqartunut atorfeqarnermi suliassaqartitaanermiluunniit pinerluttuliorneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat malillugit akisussaavoq.
Kapitali 4.
Atortuulersitsineq.§ 13. Inatsisartut peqqussutaat manna 1. januar 1997 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq, taamaattorli ukiumi meeqqanut tapiissuteqarfmsumi 1997-imi meeqqanut tapiissutinik pisartagaqarnissamik qinnuteqaat kingusinnerpaamik 1. december 1996 nallertinnagutunniunneqareersimassalluni.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu meeqqanut tapisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 11. november 1986-imeersoq kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartarsimasoq atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3. Meeqqanut tapiissutit 31. december 1996-imi malittarisassat atuuttut malillugit tunniunneqarsimasut ulloq taanna aallarnerfigalugu atorunnaassapput.
Imm. 4. Malittarisassat Inatsisartut peqqussutaat imm. 2-mi taaneqartoq tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut Inatsisartut peqqussutaat manna allallunniit tunngavigalugit aalajangersakkanit taarserneqarnissamik atorunnaarsinneqarnissamilluunniit tungaanut atuutissapput.
Namminersornerullutik Oqartussat, 31. oktober 1996
Lars Emil Johansen/
Benedikte Thorsteinsson