Isumaginninnermi ilinniartitsineq pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 31. oktober 1996-imeersoq.
Inuutissarsiutinik ilinniartitsisarnermik Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 582 29. november 1978-imeersumi § 1 naapertorlugu aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Ilinniartitaanerup siunertaa.§ 1. Isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsinerup siunertaraa ilinniartut pisortat namminersortullu ingerlatsiviini, ilinniartitsiviini suliffeqarfiinilu isumaginninnermi suliassaqarfiup iluani atuagarsornikkut sulinikkullu isumaginninnermi siunnersortitut atuussinnaanissaat kiisalu tamatumunnga tunngasutigut ineriartornermi malinnaanissamut tunngaviliinissaq.
Imm. 2. Siunertarisaq anguniarneqassaaq ilinniartut ilinniarneq aqqutigalugu
1) isumaginninnermi sulianik ilisimasaqalernissaat paasisimasaqalernissaallu, taamaalilluni inuttut, inooqatigiinnikkut atukkatigullu ajornartorsiutiviusut, tamakkulu qanoq sunillu aallaaveqarlutillu pissuseqarnerinik, tamakkulu tamarmik inunnut ataasiakkaanut ataatsimoortukkaanullu kingunerisartagaannik paasisimasaqalersillugit, aammalu
2) atuartarissatigut aalajangersimasumillu suleriaaseqarnermik ilisimasaqalernissaat, taamaalillutik ajornartorsiutinik ataatsimut ilikkakkaminnik inuttut atugarisatigullu ajornartorsiutinik suliaqarnermi pinaveersaartitsinermilu paasinninneq atorlugu naliliiviginnittarnermik atuisinnaanngorlugit.
Imm. 3. Isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsineq ilinniartut inuttut ineriartornerannut ikorfartuutaallunilu pissassaasuussaaq.
Kapitali 2.
Ilinniartitsinerup aqunneqarnera.§ 2. Isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsineq Isumaginninnermi Siunnersortinngorniat Ilinniarfiannit (ISI) isumagineqarpoq.
§ 3. ISI rektorimit Naalakkersuisunit atorfeqartitaasumit aqunneqarpoq.
§ 4. Rektorip inassuteqarnera malillugu Naalakkersuisut ilinniartitsisut pisariaqartinneqartut atorfinitsittarpaat.
§ 5. Naalakkersuisut ilinniartitsinermi siunnersuisoqatigiinnik pilersitsissapput, "Isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsinermi siunnersuisoqatigiit", tassaasut inuit ilinniartitsinermik paasisimasallit isumaginninnermilu siunnersortissanik ilinniartitsinerup iluani immikkut ilisimasallit.
Imm. 2. Siunnersuisoqatigiit katitigaanerat, piginnaatitaaffii suliassaallu pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasarput.§ 6. ISI-ip aqunneqarnera pillugu Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput.
§ 7. ISI-mi ilinniartitsineq akeqanngilaq.
§ 8. Ilinniartunik soraarsitsinissaq rektorimit aalajangiivigineqartassaaq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu aalajangiineq Ilinniartitsinermi siunnersuisoqatigiinnut suliassanngorteqqinneqarsinnaavoq, tak. § 5
Kapitali 3.
Ilinniartussatut tiguneqarneq.§ 9. Isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsinermut tiguneqassagaanni piumasaqaataavoq ilinniarnerup aallartinnerani qinnuteqartup
1) ilinniarnertuunngorniarluni ilinniarnermik assigisaanilluunniit naammassinnisssimanissaa aamma
2) sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi inuussutissarsiornermikmisilittagaqarnissaa.
Imm. 2. Taamaattorli qinnuteqartut assingusumik ilinniagallit tiguneqarsinnaapput, imm. 1, nr. 2-mi piumasaqaatinik naammassinnissimagunik.
Imm. 3. Immikkoortoq 2 malillugu ilinniarnissamut qinnuteqartoqarpat Ilinniartitsinermi siunnersuisoqatigiit qinnuteqartut ataasiakkaat pisinnaasaat pillugit akuersissuteqaqqaartassapput.§ 10. Qinnuteqartut tigusinnaasat sinnerlugit amerlassuseqarpata, rektorip kikkut tiguneqarnissaat aalajangiivigissavaa.
Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersakkat naapertorlugit aalajangikkanut naammagittaalliuutit ilinniartitsinermi siunnersuisoqati-giinnut suliassanngortinneqassapput, tak. § 5.§ 11. Tiguneqarneq pissaaq ukiumi qinnuteqarfiusumi ilinniartitaanerup aallartinneranit.
Imm. 2. Immikkulli pisoqartillugu Naalakkersuisut imm. 1- mi aalajangersakkanik saneqqutsinissamut akuersissuteqarsinnaapput.
Kapitali 4.
Ilinniartitaanerup sivisussusia imarisaalu.§ 12. Isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsineq ukiut sisamaat avillugu sivisussusilerneqarsimavoq, imminnullu ataqatigiissunik arfineq marlunnik immikkoortuligaalluni.
§ 13. Ilinniarnermi pisassat:
1) Isumaginninnermi sulinermut atatillugu ilinniartitsissutaasunit ilikkakkat atorlugit suleriaatsinik aalajangersimasunik ilinniarneq,
2) psykologii,
3) sociologii,
4) aningaasaqarneq -
a) akileraartarneq pillugu inatsisit inuiaqatigiinnulluu tunngasunik allaaserinninneq,
b) suliffeqarneq pillugu ilisimatusarneq,
c) isumaginninnermi aningaasatigut pilersaarusiortarneq,
5) Inatsisit isumaginninnermut tunngasut,
6) pisortat inatsisit tunngavigalugit ingerlatsinerannut tunngasut,
7) ilaqutariinneq, kingornussisarneq saqitsaannerlu pillugit inatsisit,
8) pinerluttulerinermi inatsit, pinerluttarnerillu pillugit ilisimatusaatit,
9) kulturi kinaassuserlu,
10) psykiatrii socialmediciinilu,
11) suliamik misiliineq aamma
12) ilinniagassat assigiinngitsut atorlugit allaaserisamik suliaqarneq.§ 14. ISI ilinniartunik ilinniakkanut suliamillu misiliinermut tunngasunik siunnersuinermik neqerooruteqartarpoq.
§ 15. Ilinniartitsinerni peqataanissaq ilinniartut pisussaaffigaat.
§ 16. Ilinniarnerup immikkoortuanit tullianut ingerlaqqinneq aatsaat pisinnaavoq, ilinniarnerni peqataanerit najuunnertut nalunaarsukkat sulianillu tunniussaqarnermik nalunaarsukkat rektorimit akuerineqarsimappata.
Imm. 2. Ilinniartoq immikkoortup tullianut ingerlaqqinngitsoortoq rektorimit akuerineqaqqaarluni ilinniarnerup immikkoortuanik uteqqiisinnaavoq.§ 17. Ilinniarfiup ilinniartitsinerup aaqqissuussaanera suliarissavaa. Ilinniartitsinerup aaqqissuussaanera Naalakkersuisunut ilisimatitsissutitut nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Naalakkersuisut, ISI-mit oqaaseqaammik pissarsereernikkut, ilinniarnermik aaqqissuussinerup imassai pillugit aalajangersagaliussapput.§ 18. Ilinniartitsinerup imassai, atuarnerup sivisussusissaa agguataarneralu pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassiorsinnaapput. Aammattaaq naalakkersuisut ilinniagassat ataasiakkaat siunertaannut, imarisassaannullu qanorlu annertutiginissaannut tunngasunik aalajangersagaliortassapput, aammalu suliamik misiliinerup siunertaanut, sunik imaqarnissaanut tamakkulu annertussusisaannut kiisalu sulianut naammasisassanut tunngasunik aalajangersagaliussapput, takuuk § 13.
Imm. 2. Naalakkersuisut peqqussummit matumannga saneqqutsinerit misiliinissanut periarfissiisut akuersissutigisinnaavaat, tak. §§ 2-18.
Kapitali 5.
Misilitsinnerit allagartartaarnerlu.§ 19. Ilinniartitsinermi peqataasimaneq uppernarsarneqassaaq ilinniartitsissutini ukunani misilitsitsinikkut: psykologii, sociologii, aningaasaqarneq, isumaginninneq pillugu inatsisit, pisortat inatsisit tunngavigalugit ingerlatsinerannut tunngasut kiisalu inuit ataasiakkaat, ilaqutariillu piginnaatitaaffii kingornussisussaatitaanermullu tunngasut. Aammattaaq ilinniakkat assigiinngitsut atorlugit inaarutaasumik allaaserisamut atatillugu misilitsittoqassaaq.
Imm. 2. Ilinniartitsissutit uku "akuerineqarpoq"-mik imaluunniit "akuerineqanngilaq"-mik naliliivigineqassapput: Pinerluttarnerit pillugit ilisimatusarneq, psykiatrii, socialmediciinilu kiisalu kulturi kinaassuserlu.
Imm. 3. Suliamik misiliineq naggaserneqassaaq naliliissummik "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq".§ 20. Naalakkersuisut ilinniartitsissutini ataasiakkaani misilitsinnerit pissusissaat aalajangiivigisassavaat. Taamaattorli § 19, imm. 1-imi misilitsinnerit taaneqartut ivertitanik nalileeqataasulerluni ingerlanneqartassapput.
§ 21. Ilinniartitsissutini tamani ivertitanik nalileeqataasulerluni misilitsinnernik naggaserneqartussani Naalakkersuisut ataatsimiititaliussapput misilitsissutissanik suliaqartussanik.
Imm. 2. Ataatsimiititaliat allaaserisassat ivertitanik nalileeqataasulerluni misilitsissutissat suliarissavaat.
Imm. 3. Ataatsimiititaliat immikkut tamarmik ilinniakkamut allattariarsorluni misilitsiffiusussamut immikkut ilisimasallinnik marlunnik kiisalu ilinniartitsisumik ilinniartitsisunilluunniit ilinniakkamik ilinniartitsereersimasunik ilaasortaqassapput.
Imm. 4. Naalakkersuisut misilitsissutissanut ataatsimiitsitaliap ilaasortassaanik sinniisissaanillu suliamut ilisimasalinnik toqqaasapput
Imm. 5. Naalakkersuisut misilitsissutissanut ataatsimiititaliap ilaasortaasa toqqarneqarnerinut, pisinnaatitaaffiinut, suliassaanut sulineranullu tunngasunik aalajangersagaliorsinnaapput.§ 22. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit ilinniartitsisumit ilinniartitsisunilluunniit ilinniakkamik ilinniartisisimasunit ingerlanneqassapput.
Imm. 2. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit kikkunnilluunniit najuuffigineqarsinnaapput.§ 23. Naalakkersuisut soraarummeersitseqataasussanik ivertitsissapput.
§ 24. Ilinniarnermut naammassineqartumut uppernarsaammik allagartaliisoqassaaq.
§ 25. ISI-mi misilitsinnerit soraarummeernerillu pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassaliorsinnaapput, taakkununnga ilanngullugit naammagittaalliorsinnaaneq, nalileeqataasoqarneq, napparsimasimaneq pissutigalugu kingusinaarluni soraarummeerneq, karakteriliisarneq, ilinniarnermi malinnaanermut piumasaqaatit, isumaginninnermi siunnersortissatut ilinniarnerup naammassinissaanut piumasaqaatit, kiisalu allattaavissuarnut allatassat ilinniarnermillu angusinermut uppernarsaammik allagartaliisarneq pillugit malittarisassanik.
Imm. 2. Naalakkersuisut atuarfiup iluani misilitsinnissat pillugit erseqqinnerusunik malittarisassiorsinnaapput, taakkununnga ilanngullugu atuarfiup iluani misilitsinnerit naammasseqqaarlugit atuarnerup immikkoortuanut tullermut ingerlaqqittoqarsinnaaneranut malittarisassat.
Imm. 3. Naalakkersuisut peqqussummik matumannga saneqqutsinerit misiliinissanut periarfissiisut akuersissutigisinnaavaat, tak. §§ 19 -25.
Kapitali 6.
Ilinniarnermik unitsitsineq.§ 26. Ilinniarneq unitsitaq aatsaat qinnuteqarnikkut ingerlateqqilerneqarsinnaavoq tak. §§ 10 aamma 11
Imm. 2. Kisiannili ilinniarneq unitsikkallagaq rektorip pissutsit immikkut ittut pissutigalugit akuersineratigut aallarteqqinneqarsinnaavoq
Imm. 3. Immikkoortoq 2 malillugu aalajangikkat Ilinniartitsi-nermi siunnersuisoqatigiinnut ingerlateqqinneqarsinnaapput, tak. § 5.
Kapitali 7.
Ilinniaqqittarneq.§ 27. Isumaginninnermi siunnersortit pisortat namminersortullu ingerlatsiviini, ilinniartitsiviini suliffiutaannilu sulisorine-qartut ilinniaqqittarnerat ilinniarteqqinneqartarnerallu ISI-mit isumagineqartarpoq.
Imm. 2. Aammattaaq Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajan-gersagaat malillugit ilinniaqqinneq De sociale Højskolini, Ilisimatusarfimmi ilinniarfinniluunniit taakkununnga assingusuni ingerlanneqarsinnaavoq.§ 28. Naalakkersuisut ilinniaqqinnerup ilinniarteqqinneqartarnerullu sunik imaqarnissaa, annertussusissaa ingerlaneralu, sulinerup nalaani taarteqartarneq aamma ilinniaqqinnerup ilinniarteqqinneqartarnerullu piffissamut suliffioreersumut naatsorsuutigineqarnissaa pillugit erseqqinnerusunik aalajangersagaliussapput.
Kapitali 8.
Atortuulernera.§ 29. Inatsisartut peqqussutaat 1. juli 1997-imi atuutilissaaq; ilinniartunut ukiumi ilinniarfiusumi 1997/98-imi kingusinnerusukkullu ilinniartussatut tiguneqartunut atuuttumik.
Imm. 2. Peqatigitillugu atorunnaarpoq meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat pillugu isumaginninnermilu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 16. maj 1989-imeersoq, tassani isumaginninnermi siunnersortissat ilinniartitaasarnerat pillugu malittarisassat eqqarsaatigalugit.
Kapitali 9.
Ikaarsaariarnermi aalajangersakkat.§ 30. Ilinniartut 1. januar 1997-imi ilinniartussatut tiguneqartut meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat pillugu isumaginninnermilu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 16. maj 1989-imeersumi aalajangersakkat maanna atuuttut malillugit ilinniarnertik naammassissavaat.
Imm. 2. Aalajangersakkalli maannamut atuuttut tunngavigalugit ilinniarneq naammassineqarsinnaavoq soraarummeerfissap maj/juni 1999-imi pisussap naammassinera killigalugu. Ilinniartitsinermili rektori ilinniarnerup kingusinnerusukkut naammassineqarsinnaaneranut immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 3. Meeqqat atuarfiini ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat pillugu isumaginninnermilu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit peqqussut nr. 1, 16.maj 1989-imeersoq naapertorlugu aalajangersakkat atuutiinnassapput, peqqussummi matumani aalajangersakkanit taarserneqarneqarnissamik atorunnaarsinneqarnissamilluunniit tungaanut.
Namminersornerullutik Oqartussat, 31. oktober 1996.
Lars Emil Johansen/
Konrad Steenholdt